Vapaus, December 4, 1954

              'Sivu 2 I*auantdlna, joulukuvm 4 p. — Saturday, Dee, 4, 1954
V A P A U S
gUUUSKU) — tndepexutent Laboy
4>fB»t« v f t f ijnaaigb CaoMlIaiUk' Es*
tiWitfi«d Nor/IH; mr. AaSboxfztd
MMcond ela« aail Iqr tbe Post
QfQee'Deparfaiei}ti, Ottaips. ,?iit>-
Väh0^ tbrice tpeekJy; TuesdaTS
Tbantdajn and Satanlajv fagr Vapaus
FOUUflblng Canipany Ltd, at 100-109
Mtm 8t. W4 SodboiT» Ont, Canada.
TelejfiumtM-. Bru, Office 08. 4'428i
Editoria! Office OS. 4-4265. Manager
E^smuL EditorW.EMmul.Mafllng
addreas: Box Cff/Bodlninr. Ontario.
Advertisiog zate» npoxt
TntrvlMUmitne cli utaxge^
1 Tk. 8A> 6 kk. 4.TS
Siidbiuyii seuduii kunnallisvaalit
, ' " Kunnalllsvaalitaistehi Sudbqryssa ja IMcKim kunnassa on nyt
kehittynyt tavallista kiivaamjtnaksi ja mielenkiiqtoisemmaksi sen.
vuoksi kun yleisenä käsityksenä on, että nyt on ratkaisun hetki kä-
'sillä. ' ''^ " ' ' . .
j . Tämän yleisesti omaksutun käsityskannan perustella on työväen­liikkeen
toimesta' järjestetty näissä vaaleissa kampzmja, jossa ei ole,
, voimia säästetty. Sudljuryn kaupungissa on enenmiän työväenebdok-
^ kaita kuin moniin vuosiin. He ovat pitäneet yleisiä kokouksia, puhu-
' neet.erinäisten yhdistysten kokouksissa,, pitäneet puheita niin näkö-kuin
muunkin radion välityksellä. iLainkaan Hiotttelemattk voidaan
sanoa, että tämän kampanjan aikana on työväenehdokkaiden toimes­ta
levitetty kymmeniätuhansia lentolehtisiä Sudburyn aliiedla.
' ilolla on myös pantava merkille, että työväenehdokkaiden '''uuden
jaon" «öijelma on saanut lämmintä vasta'kaikua kotienomistajainj.ja^
vuokralaisten ja pikkuliiken)iesten keskuudessa. >Me voimme luotta-
^ muksella odottaa huomattavasti suurempia vaalivoittoja, mitä saatiin
viime vuonna. , '
, 'iMutta vaalit voidaan hävitä, yhdenkin äänen vähemmbtöllä. T o -
iiiasiassa näin ottkm tapahtunut. Siksi ori huolehdittava siitä, että
kaikki veronmaksajat täyttävät .kansalaisvelvollisuutensa ja käyvät
ääi^stämässä työväenehdokkaiden valitsemisen 'hyväksi. Käyttä-kä^
nme'^riyf;jäleUäolevat «muutamat tunnit, sen hyväksi, että saam­me^
lirkkeelle Sudburyssa ja Lockerbyssa polkaisen työläisäänestäjan
sHlame saamme olla varmoja siitä, että porvarit ja heidän kannatta­jansa
ovat liikekannalla vjimeistä sielua myöten.
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Jenkit kSiijiytfiivit "pakänoiti"
Thomas Tnori, Suäbvarjsta, täyttää
lauantaina, cMduicuun 4 päivänä' 74
vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin.
Kjfsymyksiä ja
vastauksia
ii,
Suomen 37. itsenäisyyspäivänä.
TEnsi maanantaina, joulukuun kuudentena päivänä vietetään tu-hatjjäivien
isiemme maassa 37:ttä vuosipäivää. Tämän historiallisen
merkkipäivän kunniaksi järjestetään Suomessa suuria juMia, ja kqten
soptifcin, myös järjestävät Canadan suomalaiset pääasiassa jo sunnun-r
taina Suomen it^näisyyspäiväjuhlia.
<il Näistä Canadan suomalaisten itsenäisyyspäiväjuhlista puheenol­len
"emme voi olla huomioimatta sitä valitettavaa^ seikkaa, että vielä
;iäimkin vuonna näitä yhteisiä kan^njuhlia pidetään kalidessa ja j
kohiiessakm eri leirissä — vaikka meillä olisi kaikki mahdollisuudet ja
edellytykset^ yhteisten , suurjuhlien järjestätnige^n itsenjypyyspgivaij,.
kUMiaksiJl^^ittakDon Jäin, eit4;esiröerki.ksi" ^äUä Sudburyssi^ vl^^:'
tet|än ^^i|llniephuulen" purjei^^ Suomen';|tsefläisyysjuhliaj^ varklkai i
asian tärlteyiden huömioideil meidäii'pitäisi järjestää y M e t ' j a suuret''
itsenäisyysjuhlat." 1,
TyöTTÖMrySAVlISTUSTA
. «yafOffS: Olen 35 vuoden Ikäinen
mies ja tdydelUesti työkyvytön, m$
nUnun pitää trf^äsaadaksei^
tiista maakimnalta. Ontarion asu­kas.'
Vasfatts: Ontarion maakunnan työ-,
kyvyttömille henkilöille voidaan mak-r
saa avustusta maakunnan varoista, jos
kysjrmyksessä olevat henkilöt ovat var
rattomia tai omaavat varsin vähän
tulojäi Kukin avustushakemus tutki­taan
näitä'seikkoja silmällä pitäen.
Tätä "eläkettä" hakevien on kään­nyttävä
kuntslnsa kirjurin tai huolto-viranoriiaisten;
puoleeni; Joiden kautta
h^emus^ on Eitettävä. Avustusta
maiksetaan ainoastaan sellaisille hen-'
kiloille, jotka voivat todeta olevansa
täydellisesti ja pysyväisesti työkyvyt­tömiä
ja ainoastaan sellaiset työky­vyttömät
henkilöt joita hoidetaan
omassa: kodissaan otetaanr huomioon.
Jokaista hakemusta pitää seurata lää­kärintodistus,
josta ilmenee, että hen­kilö
on täydellisesti ja pysyväisesti
työkyvytön.
Eläkettä maksetaan enintään 40
dollaria kuukaudessa, eikä sitä saa­valla
yksinäisellä henkilöllä saa olla
tuloja enemmän kuin 720;dollaria vuo­dessa;
eläke siihen laskettuna. Aviolii-T
tossa olevaan henkilöön nähden on
tämä tuloraja 1.2C0 dollariar—•
Amerikkalais^ IsQietystön
historiaa Intiassa (1)
, Luonnollisesti näiden'''erihehkbten'' itsenäisyysjuhlien järjestä-
, misen taustana on eri järjestöjen ja ryhmien erilaiset poliittiset käsitys-kadnat.
Mutta eikö voitaisi mitenkään ajatella, että tällaisen kansalli-sen;^'
juhlan yhteydessä voitaisiin vähän'"vetää sarvia sisään" hiin puo­lelta
kuin toiseltakin? Eikö voitaisi ajatella, että jos on sellaisia poliit-tishiontolsia
kysymyksiä,' joista on väitdtävä, min ne voitaisiin jättää
koHonaan^poj^.ohjelmasta ja sen sijaan yhdistää kaikki voimamme
sellaisen ohjelman perusteella, minkä voivat kaikki ryhmät hyväksyä?
l CMikäli on kysymys meidän lehdestämme ja sen takana olevista
järjestöistä, seuroista ja yksilölcansalaisista, me olemme valmiit tällai-'
seenyhteistyöhön siinä nimenomaisessa mielessä, että siten menetellen
voimme parhaalla mahdollisella tavalla vaalia kalliita kulttuuriperin-teitäimme.
maanmiestemme keskuudessa On se; että vissit oikeistopiirit kieltäyty­vät-
tunnustamasta ^historiallisia tosiasioita ja yrittävät kaikista tosi­asioista
piittaamatta ylläpitää vanhentunutta ja tuomittua vapaus-sotakäsitettä'V
jonka perusolemuksena on se hirvittävä historian vää-:
rennys, ettäSuomen porvarit ovat muka yksinoikeutettuja itsenäisyys-ipiehiä
samalla kun Suomen työläiset ja köyhät talonpojat ovat olleet
sekä julkisia isänmaanpettureita (luokkasodassa) että itseta"hdottomia
massajoukkoja, jollia ei ole osaa eikä arpaa itsenäisyystaistelussa. '
Tosiasia on luonnollisesti tässäkin tarua kummempi. Ja tosiasia
on,;-että vaikka itsenäisyystaistelun alkuvaiheessa .Suomen nouseva
porvaristo veikin huomattavaa osaa nim aina vuoden 1905 :n suurla­kon,
tapahtumista alkaen on Suomen porvaristo tiukan tuUes^ pelän.;
nyt enemmän Suomen kansaa kuin vieraan maan yliherruutta. Vain
pelko siitä, että Suomen työläiset ja talonpojat saavat isännyyden
omassa maassaan, ajoi ratkaisuvaiheessa Suomen porvarit v. 1905 suur­lakossa
Venäjän tsaarinvallan puolelle. Se oli 'Suomen porvariston en-sraimäinen
suurpetos isiemme maan kansaa vastaan. Tämä sama pe­tos
uusiutui heti Suomen itsenäistymisen jälkeen Jolloin^porvarit: aloit­tivat
Saksan keisarin asemahtiin nojaten kansalaissodan nimenomaan
siinä mielessä, että porvariston luokkavalta Voitaisiin ifcuistuttaä Suo­messa.
Ja tästä verileikistä noussut Suomen kansa rupesi uudelleen
vaatimaan itselleen kyynärpään tilaa yhteiskunnan ruokapöydän ääres­sä,
niin silloin Suomen porvarit turvautuivat kotimaiseen^^^
keeseen ja myöhemmin natsilaisen Saksan tukeen, mikä oli vähällä
lopettaa tarun Suomen itsenäisyydestä. Tosiasia nimittäin on, että
jos^Hitlerin Saksa ja sen liittolaiset olisivat voittaneet sodan. Suomi
olisi, kiitos porvaristonsa maanpetokselle, menettänyt itsenäisyytensä.
% Turhaa ja kokonaan tuomittavaa on siis kiivailu Suomen porva­riston
: kunnian nostamiseksi tässä asiassa. Tosiasia p^mittäin on, että
Suomen porvariston kunniaa el tässä kysymyksessä voida millään kei­noilla
enää paikata, sillä johdonmukaisin, päättävin jä luotettavin voi­ma
Suomen itsenäisyystaistelussa on ollut; j a on Suomen työväen­luokka
ja talonpöikaisto — mikä kansanosa on aina seisonirt kaikkia
ulkomaalaisia sortajia Vastaan'ja myös tunnustanut sen tosiasiauy että
Neuvostoliiton työtätekevä kansa ja sen sosialistinen yhteiskuntajär-jestelihä
ovat aina tukeneet ja puolustaneet Suomen itsenäisyyttä.
" Juhliessamme nyt "kolmenlaisen tuulen" vallitessa Suomen itse­näisyyspäivää,
meidän on syytä kiinnittämä huomiota näihin "historial­lisiin
tosiasioihin — vaikka toivommekin^ kuten sanottu, että poliitti-jelroan
pohjalla^ jonka me voisimme kaikki hyväksyä siinä mielessä
pt^.;|j|JLS^^ lo-puKs!
ollut oikeassa ja kuka väärässä.
Mitä muut sanovat
VIULUT MAKSAA KANSA
Belgiasta kantautuvat tiedot kerto­vat
romukauppiaasta, joka osti SUOr
mesta sukelusveneraakki "Vesihiiden'',
raaputti nimen pois, maalasi tilalle
"U 17"' ja esitteli alusta sitten toisen
maailnjansQdaji alkajsena legendaari-»
Sieha purtena; Maksua .vastaan tieten­kin.
\
•Mee'etsimättä'mikeen; että .ai?^.
belgialahipn iromu3»uppJäs<on*5^hdes-sä
näyttelyaJiikkeUnsä i a ^
nutldeansakin' Suomesta, sillä Suo­messa
— kuten tunnettua — sotapo-litl&
kaa ja -poliitikkoja on, raapu­tettu
ja puleerattu joka puolelta ja
maalattu päälle pulmusenpuhdas rau?
hänenkeli, jota esitellään toisen
makilmansodan aikaisena mallikappa­leena.
Maksua vastaan tietenkin.
Malksua maisaa Suomen kansa. —
Vapaa Sana, Helankl.
Atomisodan
alkamista eiido-tettu
2 kertaa
Viikkolehti Time kertoi marrask.
22. päivän numerossaan, - että Yhdys­valtain
pääesikuntien johtajat ovat
kaksi eri kertaa ehdottaneet presidenr
tille sodan alkamista Aasiassa. E n ­simmäisen
: kerran sellainen esitys
tehtiin Dlenbienphun: plirityjssen
loppuaikoina ja toifisn kerran Que-moyn
saarten taistelun aikana. Nä­mä
Yhdysvaltain korkeimmat sota­herrat
olivat ehdottaneet iviimemai-nltussa
tapauksessa, että Yhdysval­tain
sotavoimien pitäiai pommitta
kaikkia sotilaallisia kohteita Kiinan
mannermaalla.
Tämä tieto vahvistettiin Fred
Sparksin Tokiosta lähettämäfcä tie­dossa,
Josai hän ilmoittaa saaneensa
Aasiassa Olovilta Yhdysvaltain ken­raaleilta
sitä koskevia tietoja. Dlen­bienphun
piirityksen aikoina oli­vat
kenraalit ehdottaneet piirittä-,
jlen pommittamista sellaisilla "pie-nois-
atomlponunellla!'; (rotka olisivat
saattaneet linnoituiksen ympäriatö-seudut
radioalktilvisliksi mutta eivät
olisi aiheuttaneet mitään vaaraa lin­noitusta
puolustaneille sotavoimille.
Presidentti Eisenhowerin-aanotaan
pelanneen/ että sellainen atomipom­mien
käyttäminen olisi johtanut ylei­seen,
maailmanlaajuiseen suuttumuk­seen
Yhdysvaltoja: vastaan ja alita
syystä hän el suostunut ehdotukseen.
iMr.Sparks kertoo, :ettäf'S^
Vpienols-amotipommoja" ;oli; ehdotetn;
tu käytettäväksi myöskin , Quemoyn
saarten taistelujen aikanai^'<'
Ruotsista läliti ;
kauppavaltuuskunta
matkalle Moskovaan
Tokhoiina. — Ruota!n valtuuskun­ta;
Joka neirvottelee- Moskovassa
Ruotsin Ja Neuvostoliiton välisestä
tavarainvalhdosta v. 1955, matkusti
viikko sitten Tukholmalta laivalla
Heta'.nkiin.. mistä se Jatiaa junalla
Moskovaan.
Valtuuäkunnan .puheenjohtajana'
toimii ministeri Einar Modlg.
paneuvbtteiut alkoivat marraiskuun
8e kova, taitiSa eri krirtflllrfiai
Idrkfcolamtiea &heiya6earat%a(|f
tään pyriaiöi antamaan'— Mrt^^:
kuH vallurfnen qdes ^fceAei^ Jtilr»
i besimn näköisten, iinniia:bynii||^
syöne^dm ^1» mptnhinak bjnt^^l
levien villien latuna^ lamftälla
epä jumalat s c ^ Ue(|Unattömyyt||v
tä, saiiaoksia J a pahdj^ 8yinteU<^^
soivat hahmot^painefemaasä lyö-;
tylnä käpälämäkeen tämä.I(n||
va on lnonnflill«>i«tikfn tietoisesi §
ti vaatii Ja liat^ttisli propagaA-disUnen,
niin kxistOllsen, UtUmfj^
denrakkaoden -vaipassakuin sitä
pyritäänkin fevittämään.
^ ' ^TasapQ<riisaIlden' vv n i n e s ^ I on^^^^^^
todetiava, että toinenkin, päin- -
vastainen kuva; Joka .lähetystyösi '
ta sen vastustajien tabolta yhtä
mielellään pyritään; antamaan ;rr>'
valkoinen mies .pakanoiden fces-
;kellä> toisessa'kädessä laamatta»
toisessa :niodEa/
vyöllä Ja vhiskypnllo knifcistellen
takataskusta on väärä ja- jrksl-.'
puolinen sekin. , , ,
Jttikä on totnns lähetystyöstS^
; sen .<^värilUsen?(v kansan: kannal-; •
ta. Jonka keskmidessa sita ame"
rikkalalsten kirkollisten Järjestö- .
jen toimesta harjoitetaan, siitä
tarjoaa Intia erinomaisen hyvän
esimeddn, sillä sama "teenu /
mnnnnelmineen" on' toistanut
suurin piirtein kaikkialla* min­ne
sikäläiset klrlckokunnat ovat ^
suunnanneet ekspansionsa.
ALKUTAIPALEEN HANKA­LUUKSIA
:^^Äislnunäiset , Intiaan t; joapimeet
ameriikkalalset lähetyssaarnaajat i r r ;
itse asiassa ensimmäiset. ' mit^
USA :ft'a on milloinkaan muihin
maanosiin lähetetty — saapuivat
Kajkuttaan v. 1812. iNämä; edustivat
ilmeisestir:dn sitä sananjulistajatyypH;
plä, jotka pyrkivät työssään ja toi­minnassaan;
säilyttämän • krlstiju-opin
parhaat, alkuperäiset ihanteet^
sillä jo kolmea ivuotta myöhemmin;
Kalkuttaa silloin: yksinvaltiaana hal­linnut
Englannin. Itä-Intian v Kaup­pakomppania
potkaiai nämä saarna^
miehet kiireellisesti ulos ikaupupgista
iarkoltusmääräyksellään; heldän^ju-,
SKstuiktonsa ei nähtävästi sointunut
{^IniKauppakppjppanian noudatta­man
U&eperiaatteiäen:kanssar:j^
iioii aikaan ^painoi JKauppaikcmppai^
nlan sana eneiranän kxiin Britaniiian
hallituksen konsanaan Intiassa, j^j
vasta -.Vi 1830 oli' hallituksen arvavalta
kaa-zanut sen verran, että oä saattoi,
ikieltää i Kauppakompp"aniaavW^^^
masta lähetyssaarnaajia. ; Kattkolter
tut eivät kuitenkaan .palanneet koti­maallansa,
vaan siirtyivät Bombayhin
perustaen sinne lähetyi^seman. Selr
laisesaa valtavas5a>: 'kynunenien eri
uskontojen ja lahkojen jsulatusastias.;
sa kuin Intia on, on; eri , uskontojen
rauhallinen rinnakkomolo olosuh tei­den
Sanelma valttämättömyya ja
niinpä lähetystoiminta, ei siellä koh-daimut-
milloinkaan vakavampaa vas­tustusta
toisuskoisten intialaisten ta­holta.
Toisaalta tosiasia; icttä mm.
buddhismin 'ja btainanisrnin eetillistä
ja normaalista sisältöä «voidaan mor-nissa
kohdissa pitää krlaUnuskon
vastaavia käsityksiä . korkeampita­soisina
— tai saavat' ainakin intialai-serra
n^entallteetlssa pareinmin vas-takaiiua
osakseen —. oli omiaan vai­kuttamaan,
ettakristinoppi Jäi .vuosi-kyamienLksi
varsin mitättömäksi te­kijäksi
Intian slsälassä oloisya. ;
KEISTITYT JA INTIAN
KANSANNOUSU
Viime ; vuosisadan puolivälissä ke­hittyivät
Intian olot kuitenkin kohti
räjähdyspistettään, ja tallalsisai o-loissa
saatt^ suhteellisen pienl-kin^
hmäkunta vaikutta varrpi rat­kaisevalla
tavalla asioiden kulkuun.:
Mitä tämä ^'vaikuttaa' merkitsi käy-"^
tännössä kristinuskoon kaäntyneltten
Intialaisten kohdalta, siitä antaa va­laisevan
kuvan pastori William Butler:
kuvaillerisaan teoksessaan "The Land
of the Veda" v. 1857 syntynyttä Ja;
verisesti kukistettua kansanousua:
"Ainoakaan krlsUtty Intialai- ;
nen ei liittynyt kapinalllsUn...
Tunnettua on myös, että muuta- v
mat kumoussunnnitelmat saatiin '
ajoissa paljastetuUtsi Ja estetyiksi :.;
niiden : tiedoltusten . perusteella, ;
Joita saaUin kristltyUtä alkuasuk- ;
kailta.,.."
kuten-halvaltaan; oli ainakin kerto-'
mxis Juudaksen hcpeapenningeistä
langennut näiden' ''kris(ittyjen^;alku4
asukkaiden":,^ iceskuudessa.: otolliseen'
maaperään. \ Seurauksena ^saattoi
luonnoUisestikih olla ' .vain täysin
kuollut hedelmätön vallie^ lähetystön^
.kehittymisessä Intiassa,:imu(ta sitten
tuli Herra , j ^ e n ^ p^'elijt)ittenai;
avuksi "ISOOrluvun viiijxelsellä nel-jätmeksellä
koetteU; Intiaa!: useampi-peräkkäinen;
; voimakas nälänhätä;
Tällöin jTOOiärsivät ; lähetyskiikotl
luonnollisestikin käyttää . etsiklcoai-',
kaansa hj-väkJisen, smäniin\ Ameria'
kasta 'kuin Euroopastakin virtasi nii-"
den käyttöön eri kiHkkokuntien väli-,
tykselll runsaasti elintarvikeapua.^
Monilla seuduiUa merkitsi kristlnus-^
koon kääntyminen aunaa kuin hen­gissä
pysyminen — sillä etvätliän
tkrlstilliset laupeudencpit tietenkään
edellyttäneet pakanalasten' ruo&ki-mistS.'
Jotka ;> Herran 'nimeen sa^ai'
näBdinfyg/lEunnes helvetti Ico^asi o-snan^
ia siols — ja ninpä näinä Icoette-lemustenrvuosina
käännyxmäisten^^^l^^
komäärä ajkoikin kasvaa-inelko r i -
peästL Tosin tällaisten "leipäkristit-t]^
en'!J)engeUinen arvo ilienee ollut
kyieenalainen,}jnutta tosiasiako'; jäi,,
että noista -vuosista pitäen^^l^
yhteisöt ovat^olleet tosin pieni; mut­ta
kuitenkin.' varteenotettava^, tekijä
Intian uskonnolliEC£6a .elämässä^ £!rl
krlstinu^otxfsuuntiin ;Ii&eutuvieii i n ­tialaisten
käännjrnnäistenilUku/kä';
honnee. tätä vnykyä - seltsennumeroi-.
seen l i t i u m , sillä vaikka mitään y h -
teetifvetoa el olekaan käytettäviszö,
olivat yksinomaan Canadasta ~ja .Yh­dysvalloista^
lähteneet^ lähetystyönte­kijät
kastaneet vuoteen 1938 mennes­sä
lähes 800.000 henkeä
JOHND. SAA "HERÄTYKSEN"
Vucsläidan vaihteessa alkoivat
muut£dn kilin pakanalähetyksen om-peluseuratädit:
arvostaa Intiassa suo­ritettavaa
lähetystyötä — tosin eri-'
laisilta perusteilta lähtien. Muuan
mr. Myron H.Phelpa, !j<Äa oleskeli'
Intiassa useita (vuosia tutkien hin­duismia,
antaa v. 1910 ilmestyneessä
kirjassaan "Hindtl Ideas and Their
Pre:»2i!vatlons'^ tästä käessä; sinisil-mäisyyde&^
lan- todisti^iTOimaisen vä^
lähdyksen:
" . . . paljon (lalijpituksia lähe­tystyölle)'
annetaan' siitä syystä
että niiden ajatellaan isaovanvaS';.»
talahjanaan kaupallisia etuja.
Monet teistä, Qvat kuulleet John
D. Bockefelleristä, Standard OUb^
magnaattsta. Ja maailman r i k -
kalmmästa miehestä. Hän an­taa
^ pakanalähetykaelle < suuria
summia. Mipitamia vuosia sit­ten
luin eräästä Nenr Yoildssa i l ­mestyvästä
sanomalehdestä hä­nen
slhteerinsä, mr. Gatesin
- baastattepin, Jossa' tämä gentle-;
manni lansui, että mr. Rockefel-lerin
lahjoitukset ovat osottautu^
neet loistavaksi sijoitukseksi - s i -
. ten; että ne ovat olleet omiaan lir>:
> säämään kauppavaihtoa : niiden:
kansojen .kanssa^ Joiden kesltuu-.
t teen lähetystyö cn suunnattu.^ i
Maahan saapuvien ryhmien amma-taiinenlK&
oomua muuttui niinikään
— ,vazfcnaiset saamamiehet,, lääkä-
Ja sairaanhoitaja^ jäivät yhä pie^
nenev^si «ähetm^^
jOBetustormlntaa > hoitavien ^^niinatti-
-miestenrinnalla./Muttayrityksets^^^^^^
siastaa v;^ krtetlnopin -::p£^^
tiritJ-naisPn V: gtfrfrmian^gnitinnTi VBPT^
enempää''kuin^amerikka!afaen'-'kaup-j
.pavaihdcn :lisääntyniisenkään'^-to
sa. eivät ottaneet onnistuakseen. Kris­tityt
Intj^aiset asettuiivat yhä^hi-kiUriunplhä
tukemaan kansallista'1^^
kettä^ vieläpä; "iylityivä (vaatimaan,
että amCT3(^alaisten;]a>eim^
ien emäkifkkcifen^OliJopettava niiden
"holhoaminen".
.^lAURIT SAAVAT MENNÄ —
"UUSI TAKTIIKKA" TLHUBE...
; V; Amerikkalainen ^lähetystyö tajusi
aikaisemmin tilanteen muutoksen ja
tyhtyi joustaivammin ;;:s{>veltaaiaan
"uutta taktiikkaa" kuin muut lähe-tyskiJkot.
He, julistivat intialaiset
krifitilliset ryhmäkudtansa "kansaUi-siksi^
r ja asettivat muutamiin vastuu­nalaisiin
tehtäviin "alkuasukicalta" —
säilyttäen, kuitenkin' avainvirat^^
massa hallussaan. : He 'koettivat Jopa
rakentaa yfi'Jnräll5siä suhteita kansal­lisen
lil^een johtomiehiln pitäen s a ­manaikaisesti:
yllä mahdollisimman
sydämelliöiä siäiteita brittiläisiin hal-llfitoviranomaisiin.;
..Ratkaisuvaiheear
sa tämä kahdella jakkaralla istuskele­minen
ei kuitenkaan enää ymmärretr
tavista!: syistä 'käynytr i^insä. liäher
Angelika matkalla
St. Calharlnesijn
- Tet(mto.C. G3J:n täkäläisen oqas-toft
näyttäijät esittäväbPort -We]le-
^''^'P^^Ula;;-laiiantftini»!?'? jn^lTyfpnm
11. päivänä kello 730 illalla 3-oaälsen
^faavEikan^' ican^annäytelmän^^^.; <^
lika"
£ntä, k t ^ tämä Angelika ätten
on? - "
Hän on hyvin nuori, hyvin kaunis
neitonen, joka on jo saanut Toron­ton
poikien päät pyöräile xäi^vällä
temperamentillaan Ja ihanilla silmil<
lään. Olen myös. aivan .•varma;; että
moni • nuori mies , (myös; ehitä ukko-niies&
in) on aivan '•alapäisenä''^^^^
geUkan vucAksL' H '' ' ,
'Port Welierl55a Angelikan seurueen
seen-kuuluu kaksi i^pappaa. eli vo^r
kea Isä ja "isä;*, hyvin viehättävä,
el^^ntti "^tipuoli, itara holhooja,
nuori ihailiija,- rviisas Ja ktiltainda' ko-tiapiulainen
ynnä monta , muuta
haiHkäa tuttanruutta.
SITÄ
Tämä on ;ensimmälnen touksahdus
niistä uusista tuulista,- jotka iähetysr
työn piirisfi"i alkoivat puhallella.:Vv.
1883 — 190O välsenä aikana lähetys­työntekijäin'
kokonaismäärä' Intiassa
kohosi nspeao-i '139:stä .l,500:aan.
tysiyöntekijäläromasaa'keskuudessa
tapahtui kahtiajakaantuminen perus­teena
suhtautmnii^en ^Intian itsenäis-.
^tymispyikimykiMhi'.:. Vuoden 193Q
1942 (Välisenä; aikana kutsuttiin - ta-f
kaliin iSntiin Yhdysvaltoihin ne har­vat
.; lähetyssaarnaaj at,. jotka ; eivät
nähneet. Intlan.4tsenäi4yyden; olevan
ristiriidassa kristinopin kanssa j a > a?
settuivat tukemaan: aan itsenäisyys^
vaatimusta; Meillä lienee lupa olettaa
että tuon kannan omaksui juiurl par­hain
. k r i s t i l l^
tinkimätön osa Intiassa tQlmineia:a'
läl^etiystyönteikijöistä. Ja voimme a i ­noastaan
.olla heidän puolastaan iloi-
1 sia siitä, ettei. ratiomlisöituja "alvo-jpesulolta"
vielä tuolloin- - VSAum
tunnettu. :^ Juuri lieidän työnsä tulok­siksi
on: l a i t t a v a neVyhtte>r«Mi-17*^
imerJkkalaisen|^kirkkokunMn m^
teiset raikaansaanöbksetl 'jotka ihti^
aan oli saatu pyftiytetykäi toisen maa-,
:;L:l<äytelmä'esitettiin ;Toipntassa'kalkr.
si kertaa j a sai osakseen jakamatto­man
suosion aikä hyvän arvostelun.
Toivomme siis että suomalaiset
t«atteriy5tä,vät; St. Cs^herinesista^^::J^
ympäc^östä.ainia YhdyfJTaltoja my
ten tidlsiyat.v-joiikolla -katsomaanko^
•nauramaan -/'.''A-^g^^^^kppT""^^, ••• Kuten
kuoromme'.vierailm ybteyjdessäV toir
vomme nytkin; että saavutte* joukolla
tilalsimt(eemme. .
Sitten lopuksi vaOcava varoitus kai­kille
nuorille mIehUle: Älkää vain k a ­dottako
sydäntänne nähdessänne A n ­gelikan
ihanat silmät ja suloisen hy­myn.
— S. S. S.
— Canadassa .pantiin romuläjään
viime vuoimal55,75?:henicilöautoa. eli
74,485 enpinmän kuin edellisenä vuon^
na.
ilmansodan alkuun mennessä:
V 4357 koulua,; Joiden yhteenlaskettu
oppilasmääräroli 128,690,: 18 orpokotia;
93 sairaalaa Ja yli-200 ilmaisten lää­keaineiden
jakelupistettä.
Myöhemmin saamme havaita.millä:
.tevoin lähetystyön omakanxia^^^^^'^
suunta" kykeni väärinkäyttämään
näitäLcin' kristillisen • humanismin • Ja:
lämpimän lähimmäisenrakkauden
ipystyttämiä laitoksia. Sillä kotiin-kutsuttujen
tilalle astuivat :n3rt.;.uuT
dentyyppiset; lanaattiast >ja kovaksi­keitetyt
jumalanmlehet,. Joiden varusr
teisiin, kuului muutakin kuinipeBckä;
xaamattu.^;^ -Heidän ivpovitasku^
>puUottiTk(WnunismlhveLStaisen' tais­telun
ohjesääntö made in U S A . . .
JOB[TIJI8KOHAN?
Huittinen < oli manut perheenli-säystä.
Poika oli feulteakin kodn pie­nikokoinen
efkä sen paino, tahtonut
lisääntyä. Joten H . ikatsoi taipeelli-seksi
kääntyä lääkärin puoleea
' — bapas tosiaan plm^ixiika. Tas-kin
minä .:blen ennen sellaista imi-nytkään,
a c v ^ lääkäri.
—, NUn," sanoi Huitthien hieman
hämillääii, ; Johtulsxkohan se siitä,
kun nieillä oli tazkoitus, ettei olisi
tullut poikaa ollenkaan?
Teiyehdys
parantolasta
Sain marra^uun 10. päivänä Työ- ,
väen - tapaturmavakuutu^utakim-naita
muutt<rf£äskynMaltonlsta, mis­sä
oleh jOllatfitak.sikin kertaa ja vii- ;
meksi' kuusi vUMsoa jalkavikani ta­kia.
Olankin oUut dalkaivikaisena jo
toi:, a'vuotta, mutta .vieläkään el tu­le
kävelystä -juuri mitään.
Maltonin .sairaalassa sain kaiken
Oisäksijkovan y,Skän ja pistoksia rin­taani
ja minulle sanottiin, että on'
vettä keuhkopui^slssa. Nuo vanhat
rikkinäiset keuhkot eivät liioin näytä'
paHdoa kestävän Ja niin minulle sa­nottiin,
että on mentävä joko -Toron-,'
ton yleiseen sairaalaan tai Sudburyn
keuhkotautiparantolaan.; Valitsin vU- ?
meksimainitun;¥^sillä siellä kuluu ai-ka
paremmin, kcfikä sinne voi tulla
tuttuja ainakin toiamaan.
Aikaisemmin; olen ollut kaksi erl^^^
kertaa keuhkotautiparantolassa — "
kaukana; kotipaikalta;- missä en näh-.' •
nyt. ainoatakaan tuttavaa. Se tuntijujf"
ikävältä pitkäaikaisesta potUaastäiirS'
Pohjimmaisena vikana on kalketi^vj
se vanha kaivon niehen vika, josta'H
ole9 ennenkin kirjoittanut. Silloli^V']
parikymmentä vuotta sitten, jolloin >.
kaivostyöläisten tukena ei ivielä ollut-a
%'oim'akastä, uniota, voitiin "rinta-' I
vian" perusteella mies erottaa j a"
heittää oman onnensa nojaan. . j
Toivoisin,. että jotkut tuttavat plfi-?jft|
täytyisivät ijoaius täällä parantolasr ;•
sa vähän keskustelemassa. — J . Ha^
kala. -
(JatLtum ,,
Neiivostoliittq tuiinusti ensikisi
Suomen riippumiitjtomuuden
(Suomen ulkoasiainministeriön v.' 1937
-Julkaisemasta - virallisesta.'asiakirja-;
kokoelmasta)
:;jVenäjän, kansankomissaarien neu­voston
ehdotus Toimeenpanevalle kes­kuskomitealle
vSuomen^^ itsenäisyyden
tunnustamisesta, Pietari 31. 12. 1917
lvJ.18.12.1917).
'Alkuperäinen venäjäksi. Huoli-omatta
siitä, että asiakirja oli osoi-
' otettu .Toimeenpanevalle keskusko^mi-r
tealle, :se on alkuperäisenä ulko­asiainministeriön
arkistossa.
KANSANKOMISSAARIEN
NEUVOSTO
Pietari.
N:o 101.
'. Vastaukseksi Suomen ; Hallituksen
esilykseen, että Suomen tasavalta
tunnustettaisiin'^riippumattomaksi,
kansankomissaarien neuvosto; - täysin
yhdenmukaisestt kansain itsemääräär
misoikeuden periaatteen kanssa, päät-
I-tää Toimeenpanevalle
tealle ehdottaa: ,
^ a) että Suomen tasavallan valtiolli­nen
itsenäisyys tunnustetaan; sekä .
b) että erityinen koanltea ktmiman-kin
puolen- edustajia yksissä neuvoin
Suomen Hallituksen kanssa asetetaan
valmistelemaan niitä käytännöllisiä
toimenpiteitä. Jotka aiheutuvat Suo­men
eroamisesta Venäjästä.
: Kansankomissaarien Neuvoston
Puheenjohtaja
VI. Uljanov (Lenin).
Toimeenpanevan keskuskomitean
kokouksen pöytäku-ja, Pietari 4,1.191j
(v.l. 22. 12. 1917).
:: : suomen Senaatille annettu ote ot­sikossa;
mainitusta pöytäkirjasta^
Alkuperäinen venäjäksi. Allekirjoi-
; - tukset omakätlset.? •
.Työläis- Ja SotilasedustajainNeuvos-
Keskuskomi- tojenYleisvenäläinen Toimeenpaneva
.; Keskuskomitea. Pietari.
Joulukuun 23. päivänä 1917.
N-o 321.
Ote Toimeeiqjanevan . Keskusko­mitean
kokouksesta joulukuun 22.
pnä pidetystä pöytäkirjasta.
1) Tunnustaa Suomen tasavallan
valtiollisen itsenäisjryden.
2) Yksissä neuvoin Suomen Halli­tuksen
ja 'suomen työväenluokan
edustajain kanssa asettaa erityisen
komitean .valmistelemaan niitä käy­tännöllisiä
toimenpiteitä. Jotka aiheu-ttuvat
Suomen eroamisesta Venäjästä.
Puheenjohtaja
J . Severdlov.
im Canadan teiteiden
ja i l i i i r i n T
neuvosto
-Ottavra^.^ (Liittovaltion hallituksai-'
ilmbitetaaiiL'aikovan alistaa tanunilCv
7.;: pnä: kokoontuvalle , parlamentille
ehdotuksen Canadan ; taiteiden ja.
kulttuuri^ neuvoston perustariusesta...
Neuvoston tehtdYänä vältetään oler
van ensikädessä iballltuksen apuraho-':
jen jakaminen eri alojen yhdistyksille:
niiden harrastusten edistämistä var­ten.
Sen lisäksi ssn pitäisi edustaa tär.
män maan kulttuuria ulkomailla^ j i ?
toimia yhdyssiteenä YK:n- alaisai,
ONESCOm kanssa. Neuvoston tehtä- >
vätoi käsitetään myöskin opintoapu­rahojen
jakaminen lupaaville : taltel-:
Iijoille, klrjailljoUle, yms.
Presidentin rouva
K. I^Uio kuoUut ^
Helsinki. - l - S - S — Presidentinrou-va
KaL'ii KalUo kuoU 24/11 aamulla'
klo'10 Nivalassa 76 ^vuoden ikäisenä.
Pitiiäaiiainen sairaus oli vähitellen^,
jäytänyt hänen voimiaan, Ja lopulta
heikentynyt-sydän sötä verenvuoto
aivoissa lopettivat .rikkaan, slunauk-sellL-
un elämän: —(HS)
Unioon kuuluminen on kannattavaa
'Autolyöläisten union äänenkannat­tajia
totesi äiu celsessä numerossaan,'
attä -unfoon kuuluminen ja siinä toi-intailnen
on työläiselle kail&ein kan­nattavinta
hommaa,; sillä' mistään
muualta työmies; ei saa niin runsai­ta
tuloksia "6ijoitukseatäan"'ja toi­minnaltaan.
Tässä; yhteydessä on
iultankn S3?ytä- heti;;alussa; todeta;
etiä'pelkkä "unioon kuuluminen" ei
riitäV;a'illä se saattaa;:johtaa sellai­seen
tilanteeseen, että palkkoja ei ko­roteta
tarpeäcsi eikä muita työsken-itelysiihteita
.paranneta .k^
>'J<ÄLto on kehnojen 'miesten ; k a s i s i
ett& .jäsenet kiinnitä taipeeksi ^uo^
^^olota tuUoiina : t ^ < Meillä
'(aM>Iufikuisia'edma'k]bjä%^tä mitä:
mexkitsee doOai^a Ja.'f^£enteissä:
lanttuna se, ct^^, ' ^ o o n Jkuulli-mUien"
rajoitetaan^ iJtiäskäänJäsen^
maiksi()ep. suorittamis'een . Ja ' kim^
WQn kokqiikslsfa käyäainen J a Vir-^:
' Sxdlidfain' ^aivoisteleminen Ja:
nainen lahninlyödään. Eikä y k ^
; omiän IcakovdE^^ oaallistuminen. rli-'!
tä, 'Vfian työäkentelysulitelden: paran-
^täQdS(btav^'ja imion: toiminnastov; on
k'^kustäta.va Jatkuvasti työpalkoilla
'i& muuaUakin. Ön' huolehdittava sU--
ta: iettä oikeat Ja taisteluhaluiaet mie­het
'valitaan tmion luottamustoimiin,
jne.
intin. Se auto,fyölai£ten lehtt nud-i
i l t d , «ttä unlon Pordhi Jaoston Joh-fi^
jfa "Ken Bannon oli laskenut,' että
unioon ; kuuluneet Fordin • työläiset
olivat maksaneet unioUe ijäsenmäk-'
suina$276 helnäk: 1. päivän 1941 ja
marrasä, 1954 väliaanä aikana. Hän
oli laskenut edelleen,; että jos näitä
jäsenmai'£suja suorittaneet miehet
ovat oUeetivakiiialsesti töissä malni-'
tun, ajan. niin-ovat he saaneet työ4
palkkoina erääaX tapauksessa $14,289
ja' toisessa tapauksessa $25,688.07
enemmän kuii^ ennen. heinäk. l p .
1941 'ivallinneet;palkat;olisivat edel-lyttf^
tet. Ilmeisestikin ensinmainit-tu
smnma kofCcee faaayimmin'palkat­tuja'puhtaampitoty^
keampl sunmm^tlräzk^n;^
don omaavla^työläisiä.'' ' ,
akutta-, tmioonkuidtffiiinenei^t^^
airu>9staiui. ^palkanlkorotuksia vaan
mjrö^dn muita etuisuuksia, doista,
kais&^ein. tärkein; lienee työpäivän jä
työviikon: lyhentyinlnen. ..ptdiumatta-kaan
nyt union ahtamasta>'turvaa£a
mielivaltaista ' 'kohtelua^^;>Ja työstö'
erottamisia vastaani ^ Tässä yhteydes­sä
on myöäkintnainlttaiva korkeampi
palkka yUtyöstä. - vuorotyöllaät, ^pi-tenmiät;
paUralllset lonmt,' palkalla
Juhlapäivät Ja työnantajain osittain
kustantama läSiäxin' huolto, hexdci-vaknuttftset--
ynis.,JAr. Bannon'ei oK
lut laakexmt kaiken tämän rahal­lista
arvoa fcoiAca se onvaraSn pulmal­linen
tehtävä,^ mutta saamme olla
vamunt,' ^tä, niistä kertyisi vandn
huomattavat vsutnnu
;:< r/kä u h i ^
ma liyöly' rajoitu luonnollisestikaan
edellämainittulhin ea'.merkkeihin
koska- oikean ohjelman oikeat Johta­jat
ja valppaan ja taisteluhaluisen
jäsenistön omaavilla uniollla on palr-jon
laajempi työvainio kuin pelkäs­tään
palkkc^ent ja muidenv työskeUT
telyn ehtojen parantaminen —
vaikka - 'taantumukselliset unioiden
Johtajat s pyrkivät mahdollisimman
paljon kaventamaan ja rajoittamaan
unioiden toiminnan, saikäa;
Er^ttääksemme tässä muutamia
esimerkkejä voimme ensinnäkin to­deta;
että e^imeridksi eri maakuntien
nykyiset työtapaturmien korvauslait
ovat suoranaisena ; : seurauksena
tmioiden käymästä ankaraEita taiste­lusta;
ijossa entlnra, Westem Federa­tion
of Mlnos (xiyiqdnen Mipe-MiU)
esitti johtavaa osaa.' Sen Jälkeen kun
Ontariossa saatiin tämä laki' voi-mj^
ul noin 30 vuotta altten,on^d^
iTarftnnt^tu^ ainoastani; iiniplden. ta­holta
^tet^jen vaatimusten Joh­dosta,
mutta,siltä huolhnatta alina
on vlel^ paldon paxantamisenvefraä'
ps^iriRTktksl Neu<v56t»Uit06sa voUnaasa
Olaviin ^iaä<|5ksiin verrattuna^
Työttömyysvakuutus'ei'ole vielä
ollut käytännössä muuta kuija ' 13
vuotta, sekin saatiin plitkäaikab^an
taistelun tiflofcsenä^ Jos»' taistkiusä
uniqt csitflvät johtavaa osaa.
Sama pitää paSkkansa iatomn
muihhi yhteiskunnailla huollon l a ­keihin
nähden, sellaisiin kuin ovat
vanbundeneläkkeet. perfaeU^fyms.,
Kaikki tämä todistaa, että unlon
toimintaa ei pidä missään tHuuiksear
sa rajoittaa taisteSuun työnantajaa
vastaan vaan cttft niiden on osaBis-tuttava
m y ö ^ .työFäea poliittiseen
toinUntaan,'eikä pysyttävä qUtä eros­sa
•kuten moÄlen taantumuksellisten
taholta vaaditaan.
» » »
Tässä yht^dessä lienee myösMn
syytä sanoa' muutama aana "bypsr.
tä" ja "punaisista" tai "kommunisti­sista"
unioista, joista kaikenkarvai­set
työnantajien kätyrit alinomaa
pauhaavat.
Asia on nähkääa samallaa tavalla
kuin oli ennen vanhaan asenne in-tiaaheifaih
nähden tällä inantereel!%
Sillohi tavattiin sanoa, että "ainoas­taan
kuollut totiaani on hyvä intiaa­n
i " ja^alvan samalla tavalla työnan­tajat,
hallitusmiehet ypa. työväenluo­kan
viholliset Julistavat kuin ybäts-tä
suusta, että hyviä unioita ovat vam
ne. Jotka ealtUvät msMoOiäaa^
vähäisiä' vaatimukria työnaotaJiDt
Sitä /«parempr' imio mitä vähemmän
"vaijceuksla" se aiheuttaa työnanta­jille
Ja hallitusmidiille. Toisto strj
noen, «ainoastaan kuollut unto^;
hyiä unio". Ja valitettavasti loem
on vielä .aivan liian monta sdtois»;
uniota. Jotka ovat mUtel kuolleita.
Hyvän unlon'nykylaella t a n ^
meikkinä, työläisten kannalta
sottuna, on yleensä se, että tye«™rl
Jat, sanomalehdet Ja h a l U t o s ^
Julistavat s ^ Joko. "i^oaaaa^f^
si", "kammuriiaaen i^^^^"^^
«punalseksi-.nnioksL Tneeosiv^
todeta, että sitä enemmän
tusanoja- käytetään mitä ^ ^ " ^
Joan nnio toimii työläisten My^»
Kaaten lopuksi voidaan
xan^ionoa. että «yoJälsten
Smuluar uniolhln. ^^^»'^^..TZ
Joista käytetään edi31ämain^«^
muita aaim»an tÄtääviä nlm«J**
SHM^'!^^-!*^^?^^^ :29.'^ipnlL^:':'v:'^:^^ mistä. Jotka Herran nimeen saivat Wa "Ke n Bannon oli laskenut, että huomattavat summat. tuttava myöddn työväen —. : - KKaallllee TTeeirää... / ^r