Vapaus, July 18, 1973

              Sivu 2 Keskiviikko, hemäik. 18 p. _ Wed., July 18. 1973
VAPAUS
^(LIBERTY)
iNDEPeNDENi' LABÖR ORGAN
OF f-INNiSH CANADIANS
EstabUshed Nov. 6, 1917
Edltor: W/EKLUND Manager: V. KENTALA
Telephone: Office and Editori»! 674-4264
Published once weekly: ivednesdays by Vk^ös Publishing' Co. Limited,
102.Elm St. West, Sndbury/OHtaHo. Canada.
Mailing address:Box\ 69. P3E 4N3
Advertising rates upon application, tnui^ation free of charge.
Sccond Class Mail registration Number 1076
Mtfmöor of th <^ CANADIAN LANGUAGEPRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vit. $10.00.-6 1*. $5.25 USA:n:
3 |{|{. $3.00—- suomeen:
1 vit. sn.nn. R vk. SS.?!;
1 vit. $11.50, 6 ltl<. S6.25
m
Juhlamietteitä
Parin viikon kuluttua Sudburyn alueella pidettävään SCAUL:n
ja GSJ:n seitsemännentoista yhteisen urheilu- ja musiikkijuhlan
perustarkoituksena on kansallisten kulttuuriperinteidemme vanli-rriinen
oman kansallisuusryhmamme hyväksi niin, että voimme
samalla antaa oman vaatimattoman mutta silti tärkeän panoksen
Canadan monikansallisen kulttuurin hyväksi. Canadan liittotasa­valta
koostuu englantilaisesta ja ranskalaisesta Canadan osista,
joiden pitäisi päästä entistä tasa-arvoisempaan ja hedelmällisem­pään
yhteistyöhön keskenään. Mutta kuten mm. pääministeri
Pierre Trudeauön "kielikysymyksen" yhteydessä todennut, "kaksi­kielisyydestä
huolimatta" Canada on monikulttuurinen maa, missa
eri kansallisuusryhmiin kuuluvilla canadalaisilla on tilaisuus ja
velvollisuuskin vaalia omia kuolemattomia kulttuuriperinteitään
koko maan yhteisen kulttuurielämän hyväksi.
Tässä mielessä, niin Sudburyn seudulla asuvat kuin elokuun
alussa pidettävään suurjuhlaan tulevat ohjelman esittäjät, urhei-
-lijat-toimitsijat-ja^uhlavieraat-haluavat-omakohtaisesti-nauttia-suurjuhlan
"antinjiista" oman arkisen elämänsä piristämiseksi ja
samalla kertaa rikastuttaa ja elävöittää osaltaan Canadan kult-
Jtuuritoimintaa. Kukapa hyvää tarkoittava maanmiehemme ja -nai­semme
haluaisi olla poissa tämanluontoisesta tilaisuudesta jos han
asiaa ajattelee loppuun asti?
Kuten tiedetään, tätä kulttuuriperinteidemme''vaalimista on
työväen kulttuurijärjestöjen toimesta ylläpidetty kansalaistemme
keskuudessa JO vuosikymmeniä. Suurelta osalta kulttuuritoimin­taan
kiintyneitä- Canadan suomalaisten sosialistiosastoja perustet­tiin
JO vuosisadan ensimmäisellä vuosikymmenellä. Pian sen jäl­keen
muodostettiin CSJ:n järjestö välittömästi edeltänyt kan­sallinen
sosialistijarjesto ja sitten myös. hyvin arvokasta työtä
tehnyt.urheiluliitto, joka nyt tunnetaan SGAUL-nimellä. Urheilu­väen
ensimmäiset liittojuhlat järjestettiin Sudburyssa 43 vuotta
sitten, eli V . . 1930. GSJ:n ensimmäinen vuotuinen musiikkijuhla
oli Torontossa tasan 35 vuotta sitten eli v. 1938. Ja kuten sanottu,
parin viikon paasta vietetään jo 17. yhteistä suurjuhlaa.
Kehitys ei ole missään suoraviivaista "ylöspäin" menoa, vaan
se tapahtuu ihmiselämän kaikilla aloilla ikaankum hyppäyksittäin,
milloin siellä ja milloin taas täällä. Turhaa on myös kieltää sitä
yleisesti tunnettua tosiasiaa, etta vuosikausia jatkuneen "kylmän
sodan" hyinen ilmapiiri, mikä on sisäpoliittisesti kohdistunut työ­väenliikettä
vastaan yleensä, on aiheuttanut vissejä vaikeuksia
myös työväen kulttuuritoiminnalle Canadassa. Siinä ei ole mitaan
ihmeteltävää. Sen sijaan on suuresti ihailtavaa se lujuus, kesta-,
vyys ja päättäväisyys, miUa työväen kulttuurijärjestöt, yhdessä
ammattiyhdistysliikkeen ja työväenhikkeen muiden osien rinnalla,
on "kylmän sodan" painostuksen, Siihen sisaltyvinen syrjimisi-neen
vastaanottanut ja kestänyt. Työväen kulttuurijärjestöt, mei­dän
järjestömme sima kunniakkaalla sijalla, ovat yhdessä työväen­liikkeen
muiden osien kanssa luottaneet oikeuden ja yhdistyksen
lopulliseen voittoon ja seisoneet horjumatta paikoillaan.
Totta on, että joitakin menetyksiä on kärsitty siellä ja täällä,
-iuten kaikissa taisteluissa, mutta rivit ovat pysyneet ehjinä, toi-
^ .minta tuloksellisena ja usko työväenliikkeen kalliiseen asiaan vank­kumattomana.
Korottakoon osaltaan juhlaunnelmaa tämä "taval­listen
ihmisten" lujuus, kaukonäköisyys ja päättäväisyys, mika
tuottaa aikanaan kauniin hedelmän. Tästä on jo saatavissa ensi-
- makua tulevan suurjuhlan kehityksestä, erikoisesti lauantaipäivän
ohjelmiston kasvusta ja monipuolistumisesta, kuten ohjelmasta
näkyy.
• • » • • .-. •
Meillä on tämän juhlan yhteydessä ja aikana syytä juhlatun­nelmaan
suuremmissakin kysymyksissä. Kylmä sota, josta tuli jo
mainituksi, on "punnittu ja köykäiseksi havaittu". Sen jäytävien
myrskyjen asemesta puhaltaa nyt rauhallisen rinnakkaiselon vie­not
tuulet. Kolmanteen maailmansotaan tähtäävien konfrontaatio-jen
asemesta omaksutaan entistä suuremmassa määrässä rauhal­lisen
rinnakkaiselon ajatus mitä ilmentää ehkä parhaiten Helsin-
- gissä juuri onnistuneesti päättynyt 33 Euroopan maan sekä Ga*
nadan ja Yhdysvaltain ulkoministerikokous Euroopan turvallisuu­den
ja" yhteistyön hyväksi.
. V ankaran taistelun tuloksena kruunat-
.tiin lopulta Vietnamin kansan sankanllinen ponnistelu maansa
itsenäisyyden ja vapauden puolesta Pariisin rauhansopimuksella,
i mikä edustaa ennenkaikkea Vietnamin urhean kansan, maailinan-laajuisen.
rauhanliikkeen ja loppukädessä koko ihmiskunnan —
:myö8:YhdyByaltain kansan — suurta voittoa sodan voimista,
i;^^^-^;^ M viittaavat myös siihen, että Kambodzhan rau-
;Mhaarakastavaa kansaa ei voida pitkää aikaa enää pommittaa, ja
%'että myös lähi-idän kriisitilanne on ennen pitkään sovittava YK:n
iiy turvallisuusneuvoston marraskuussa 1967 yksimielisesti hyväksy­jiäni
päätöslauselman perusteella.
& f . ..Kaiy^ myönteistä ja yleishyvää edistävää kehitystä.
I ylDlman muuta on-.selvää, että parikymmentä vuotta kestäneen kyl-
« k o r j a t a . Nousu kylmän
'p^ijoodaxi kielteisistä; olosuhteista mtuiilman kansojen turvallisuuden
K M \ ja yhteistyön hedelmälliselle tasolle vaatii pitkäaikaista työtä ja
'^jyjpoj^steiua. Mutta suunta on nyt kääntynyt ja sitä tietä kulkien
niin sisä- liduin ulkopoli-
'''^^4^ikan, alalla.
tif/.*;, ;'>Mabdollise8ti taleille öanotaati, että juhlinnan yhteydessä ei
nykyongelmiin. Mutta
^%biimik.^^ tyhJleuA. Kaikki se, mitä ympärillämme on, vaikiit-
S^^i^)^^'^'^^^ t«i'«yÄ^trisesti myös kulttuuriloimintaan
)mlttU,^toiiiai^ yltäyinä ja harrastajina, me^ter-
^%^(|^iaev,3y Pyt alkanutta rauhänoma^ta
- . . . ^^''^^'•'^'''''^/i^;^.^)M3iy hyvän taiidon ihnapilrjisft voi
^ Savel-kuoron ohjaaja Laila Nord­man,
Sudbury.Ont.
Suurjuhlan "isäntäväkeä", CS.I:n Sudburyn osaton .sekakuoro Sävel. Kdes-sa ne!ias oikealla kuoron johtaja Laila Nordmsih ja hsinen Kaiku-kuoron ohjaaja A. Kivinen,
vieressään apulaisjohtaja Aarne Koivu. Thunder Baysta.
PORTUGALI TOTEUTTAA KANSAN
TUHOAMISTA - KATOLINEN PAPPI
Miehiä, naisia ja lapsia on tapettu Mosambikissa yhtä
julmasti kuin yhdysvaltalaiset tuhosivat ihmisiä My Laissa
Lontoo. Portugalin .sotil;iat.
murhasivat ainakin 400 miestä,
naista ja-lasta järjestelmällisesti
f suoritetussa k,ansanmurha-opc-
I raatiossa Mosambikin Winyan-nimisss.
3a kyiasga, kertoi eras roo-malaiskatohnen.
pappi artikkel:.s-
I saan, mika julkaistun viikko sit­ten
tiistaina London Timcs-loia-dessa.
•
Etusivun katsauksessa kertoo
Isa Adrien Hastmgs, Birmingha­mista,
Englannista, kokonaisesta
verilöylyjen sarjasta vuodelta
1971,' mika "kilpailee hirvittavyy-dessaan
My Lain kanssa Vietna­missa".
Vumeksisuoritetut joukkomur­hat
suoritettiin viime joiilukiuis-1 Isa Hastmgs puhuu Vaina-nimi-sa
Winyamun kylässä kertoo: sesta naisestsi joka ammuttiin
pappi. .! kuoliaaksi. Naisen 9 kukauden
Is.i nlstings snnoo ar.ikkclin=;a 'kainen lapsi puto.si maahan ja
perustuvan Portugalin kontrolloi-1 cras-sotilas meni paikalle lopct-inill.
i alueilla toimivilta espanja­laisilta
lähetystyön tekijoiUa sia-taakseen
lapsen itkun. "Han pot­kaisi
la.sta rajusti, murskaten lia-tuihin
laportteihin. Portugalin nen päansa 'Sulje kitasi. -koiia'
soflaat kirjoittaa pappi, t.npna-1 '^^^^^ sotilas
vat siellä kyläläisiä, joiden otak- i "Maa.ssa maannut lapsi .ei itke-sutaan
auttaneen Mosambikin va-1 nyt enaa ja sptamies palasi takai-pautusrintaman
sissejä. | sm.verisin.e, saappaineen", kertoo
. Artikkelissa mainitaan satoion 'sa Ha.stings.
I itiiiiiiniiiiiiiniiMiiiHicjiiiiiiiiiiiiniiiiniiiiMniiiiiiiiiiiiniiiiiMiiuiciiiiMiiiiiMciiiiiiiiiiiiiHiiin
MITÄ MUUT SANOVAT
1 IC]||IIIIIIUIIUIIIIIIIIIIII(]||MMIIIIIIClllllllinill[]IIIIIMIIIIItIIIIIIIII!IIOIIIIIIIIIIIUIIIIIIIIIIIIU^
ASIALLISIA TOTEAMUKSIA
I. —. Alustavat analyysit Neuvostoliiton kommunistisen puolueen
I pääsihteerin Washington-vierailusta ovat saaneet ulkoministeriön
vakituiset toimenhaltijat vakuuttuneiksi, etta Canadan kannalta tu­lokset
ovat kokonaan plus-puolella, totesi Globe and . Mail-lehden
! kirjeenvaihtaja .lohn Best, jokin aika sitten Ottawa.sta liihettämas-
I saan katsauksessa ja huomioi mm. seuraavaa:
I — Canadan myönteinen vastakaiku VVashingtonin tapahtumille
I perustuu osittain Canadan maantieteelliseen asemaan. Ollen "ham-
I burgerin" tavoin Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain välissä,: Canadalle
I (in aina eduksi siirrot, mitkä viiiientjivät ydinsodan vaaraa kahden
j super-vallan välillä.
"Toiset sotilaat yl.stivat hauen
tekoaan raikuvilla suosionosoituk-
.silla. "Hyvin tehty, sina oletur-kylalaisten
nimia joiden sanotaan
tulleen, ammutuksi, poltetuksi tai
potkituksi kuoliaaksi..
Saman numeron toimituskinoi-! bea mies' he sanoivat. Se.oli alku
tuksessa Times-lehti: sanoo, ottä i kalmantanssi-jalkapallo-ottelulle.''
Portugalin pääministorilta, Mnr-: Seuraavana paivana— viime
cello Gactanölta pyydetään var-1 keskiviikkona — nousi lontoolais-
%i I masti kommenttia kun hän- tulee x ten keskuudessa -vihamielisiä prc-
• Britanniaan vierailulle tällä.. vii- j testejä Portugalin paani.nistonn
kolia. Pääministeri Caetanon vie-1 vierailua vastaan Mosambikissa
illrailu liittyy Anglc-Portugalisenl suoritettujen : verilöylyjen joh-
' Liiton 600-vuotispaivän juhlm-i dosta.
;:31 taan. Portugali on myös NATO:n | Hetikohtaisesti tehtiin Suunni-
Sij jäsenmaa kuten on Britannia ja I telmiä suurten mielenosoitusten
siCanada. .! järjestämiseksi Caetanon 4-pai-i
j Winyamu-kylan verilöylyä ku-i vaisen vierailun ajaksi,
ss.i vatessaan isa Hastings sanoo, etta i Portugalin siirtomaapolitiikkaa
1! kylaa pommitettiin ensin, ja sit- .vastustavat afrikkalaiset ovat jo
ii I ten helikoptereilla paikalle tuodut i esittäneet voimakkaita vastalau-
] sotilaat hyökkäsivät sinne r.nivok-! seita pääministeri Gaetänon.; vie-kaasti.
• railusta.
Finlandia-kuoron ohjaaja Gunnar
Gustafson, Toronto, Ont.
Kuvattuaan miten miehet ja
naiset erotettiin ryhmiin ammut­tavaksi,,
isa Hastings sanoo: Mo­net
lap.set aitien-sa 'rinnoilla ja
selässä ammuttiin samalla
ammuttiin heidän äitinsä."
Mutta Timesin julkaisema tie­donanto
suurista verilöylyistä ai­heutti
sen, että protestiliikkee­seen
liittyi myös parlamentin op-kun!
positiojäsenia..
' Labor-puolueen kansallinen joh
MIKSI TEESKENNELLÄ?
Canada ei siis ole ottanut "kantaa" Vietnamin .sodassa. Ulko­ministeri
Mitchell Sharp on niin vakuuttanut. Mutta virallinen linja
— ja tässä on selvästi kysymys siitä -r ei aina pida yhtä historial­lisen
totuuden kanssa . . .
Totta on, etta Canada ei osallistunut taisteluihin Vietnamissa,
mutta taisteluun osallistumisesta pidättymisen ei välttämättä tar-vitse-
merkita puolueettomuutta. Canada oli kaukana puolueettomuus
desta ..• •
Vv. 19.'>9—1971 Canada myi Yhdysvalloille $2.860,000 arvosta
puolustusvälineita, mukaanlukien lentokoneet, osat ja elektrooniset
laitteet. Suuri osa niistä meni Vietnamiin. Tosiasiassa Canadaa on-nes
i niin hyvin sodan ulkopuolella että me keräsimme lähes $.5.50
miljonan ylFjääman . . .
Canada ei ollut liioin puolueeton diplomaattisesti. Me olimme
V. 1951 pidetyn Geneven konferenssin päätöksen perusteella penis-letussa
kontrollikomissionissalä.nncn (miksi ei heti USAn? — V)
edustajana, yhdessä Puolan ja Intian kanssa, Intian ollessa puolueet­tomana
maana. Ja käytännössä meidän edustajamme kontrolliko-missionissa
poikkesivat kauaksi puolueettomuudesta. Heidän sano­taan
välittäneen sotilaallisia tietoja amerikkalaisille ja komissioneri
Blair Seaborft toimi tiedonvälittäjänä Hanoin ja Yhdysvaltain välillä
vieden (USAn) varoituksen tuhoavista jälkiseurauksista jos Poh-jois-
Vietnam jatkaa sekaantumista Etelä-Vietnamissa.
Canadan osuus Vietnamin sodassa on puolustettavissa . . . Ca­nada
käyttäytyi kuten se oli ja on: Yhdysvaltain liittolaisena, joka
valitsi juuri tästä sodasta pois jäämisen. Miksi sitten teeskennellä
(So why pretend)?
— The Toronto Daily Star, töimitusk. heinäk. 11 p. 1973.
taja Harold Wilson esitti kiih­keän
väittelyn puitteissa, että
konservatiivisen hallituksen pää­ministeri
Edward Heathin pitäisi
asian johdosta peruuttaa Caeta­non
vierailun. Heath kieltäytyi
kuitenkin harkitsemasta tätä eh­dotusta.
Juhlapuhuja Veli Kentala, Sudr
bury, Ont.
SYNTYMÄ- !
PÄIVIÄ
Anna Manninen, Wanup, Ont.,
täyttää keskiviikkona heinäkuun
25 päivänä 75 vxiotta.
Ailio Kdjkinen; Sudbury, Ont.,
täyttää perjantaina heinäkuun 27,
päivänä 7»^vuotta.
Yhd ja tutta-
•|^e|i ,onnei]lt<d|lypt^ , , , j
PÄIVÄN PAKINA
KAIKKI TIET JOHTAVAT SUDBURYYN
Vierailijat ovat aina tervetul­leita
Sudburyyn, Se patee eri­koisesti
juhlien aikana.
Ja noin parin viikon kuluttua
vietetään Sudburyssa ja Wanup-issa
SGAUL:n ja CSJ:n seitse-mättatoista
yhteistä urheilu- ja
musiikkijuhlaa, joista odotetaan
kanssaihmisillemme tämän ke­rsan
me^rkkitapausta.
Sudburyssa ja Wanupis3a:"on
tehty paljon työtä tulevan suur
juhlan onnistumisen hyväksi.
Samoin ovat uurastaneet koko
talven ja kevätkauden eri kuo­rot
sekä voimistelu- ja muut
ryhmät^ yk.sityiset urheilijat, eri­näisten
ohjelmanumeroitten esit
täjät, näyttelijät ja muut.
Juhlan valmistelutyöt ovat jo
tosiasiassa loppusuoralla, vaik­ka
"viimeistelyt" on luonnolli­sesti
tehtävä aivan viime het­kessä.
' Sudburylaisten ja wanupilals-ten
keskuudessa .tästä vuotui­sesta
suurjuhlasta on tullut oi­keastaan
uusi "ajan jako'^ U-sein
kuullaan puhuttavan !,'!juh-laa
edeltäneen" ja^ sitten ^^t^
"juhlaa seuraavan" ajan tehtä­vistä
ja asioista sekä varsinai­sesta
"juhla-ajasta".
Paikalliselle väestölle juhlan
valmistelu ja sen läpi vieminen
on tietenkin työn ja uurastuk­sen
takana. Mutta mitä parem­min
juhla onnistuu, mitä tyydyt-tävämmin
voidaan suurta julija-yleisöä
suhteellisen vaatimatto­missa
olosuhteissa palvella, sita
suuremman "palkkion" saavat
juhlan järjestäjät työstään. .
Toisaalta sudburylaiset toivo­vat,
että vieraat jättäisivät, jos
mahdollista "kiireet" kotiin juh-la-
ajaksi. Sanotaan, että maail­maa
tehtäessä ei puhuttu mi­tään
kiireestä — ja nyt voidaan
koko sana unhoittaa_fluurjuhIah
yhteydessä.
Mitä enemmän on juhlavie­railla
aikaa oleilla täällä Sud­buryn
seudulla sitä enemmän
he tulevat kiintymään''! tähän
omalaatuiseen alueeseen: Sud­buryn
lähiseudun kalliot, jotka
ovat ihmiskäsien saastutuksen
vuoksi mustina ja paljaina, ovat
kuitenkin siitä/ 6rikolaia, että
täältä löytyy harvinaisen van­hoja
ja monenlaisia kivilaatuja
joita monet matkustajat tapaa­vat
viedä "muistoksi" kotiin.:
Sudburyn alueella on satoja
kauniita järviä hyvine kalastus-ja.
uimapaikkoineen hienoja
luonnonpuistoja, suuria metsä­alueita
ja suhteellisen hyviä
maanteitä. Sanalla sanoen vain
Ont^arion pohjola voi tail-jota
niin inöhenlaisia lepo- ja ren-toutumispaikkoja,
mitä Sudbu­ryn
alueelta löytyy.
Sitäpaitsi kaikki tiet johtavat
sanah varsinaisessa tarkoituk­sessa
Sudburyyn. Yhdysvaltain
^keskivaltioista, Thunder Baysta
ja Canadan länneltä tulee No; 17
maantie Canadan yhden van­himman
kaupungin, SaultSte.
Marien kauttatän^e Sudburyyn.
Timminsista tulee Sudburyyn
upouusi No. 144; niaantle, To-rohtoita
ja Itä-danadasta No.
69 ja No. 17 maantiet. Ne kaikki
yhtyvät täällä.-Ja niitä ^kalkkia
voidaan käyttää hyväksi niiden
jUhläviferäittön' toimesta, jotka
jättävät "kiireet" kotiin.
Toisaalta on tietenkin paljon
juhlavieraita, joiden on mentävä
tiistaiaamuna takaisin työhön.
Myös heidän kohdaltaan Sudbu­ry
on ihanteellisessa paikassa
Sillä täältä lähtee edellämaini­tut
valtatiet neljään ilmansuun­taan
niin ettei mitään tarpeetto­mia
"mutkia" ja aikahaaskuja
tarvit^se tehdä.
Me paikkakuntalaiset tyk­käämme
asua täällä ja toivom­me,
että voisimme jakaa näitä
pohjolan erikoisuuksia kaikille
ystävillemme.
Ja kaiken lisäksi on nautitta­vissa
S-päiväinqn juhla, joka
alkaa perjantaina, elokuun 3 pn
iltana ja t)äättyy vasta aamu­tunneilla,
maanantaina, elokuun
6 pnä.
Vaikka monet meistä paikka­kuntalaisista,
allekirjoittanut
mukaanluettuna, joutuu "viran
puolesta" olemaan kiinni erinäi­sissä
tehtävissä, niin mukava
on,kuitenkin taas tavata van­hoja
ystäviä ja tehdä uusia
tuttavuuksia. Ei ,nlih kiirettä
ole . meillä keneUäkjÄn ettei
"morjesta" voida sanoal ,. ^
Tervetuloa läheltä ja kaukaa,
tutut'ja tuntemattomat juhla­vieraat,
ja olkaj^ meillä k^uäri.
i,';;Vip,Vi;.s'ji-;^;v/