Vapaus, August 18, 1966

              Sivu 2
s
Torstaina; elok^ 18 p .— ThursdayMug. 18, 19^ 15 I k i I •
Kauha Malesiaan
sekasorto Inddiiesiaisä
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) EstabllBhed Nov. 6,1917
EDITOR: W. EKLUND MANAGERJ E. SUKSI
TBUBPHONE: OFFICE AND EDITORIAL.674-4264
Published thrice veekly: Tuesdays. Thursdays iui(t Saturdays by.V{4>au0
Publishing Co. Limited, 100-102 E lm St, West, Sudbury, Ontario, Canada.
Mailing Aadress: Box 69
Advertislng rates upon appUcatlon, traiullatlion free of charge.
Authorlzed aa second class n a i i by tb6, Post Office Department, Ottova,
and fior payment of poetage i n cash.
M . n , b o r o M H . . CANADIAN LANGUACE-PRESS
\ TUAVtiBtSSAti
Canadassa: 1 vk: $9.00, 6 kk. $4,75 USA.ssa 1 vk. $10.00, 8 kk. $5.26
3 kk; 2.75 ^uomeasft: 1 vk. 10.50, 6 kk. 5.76
YK ilman U Thantia?
YK:n pääsihteeri U Thantin virkakausi päättyy marras-::
kuun 3 päivänä ja monet asjantuntijapiirit ovat sitä-mieltä,
että hän jättää sen tehtävän jollekin muulle, jos ei jotakin
poikkeuksellista tapahdu siihen mennessä: Y K : n piireistä saa­tujen
tietojen mukaan U Thant antaa tiedon aikomuksistaan
vielä ennen kuluvan elokuun loppua.
Asian johdosta on luonnollisesti virinnyt laaja keskus- ,
telu ja mielipiteiden vaihto maailman sanomalehdistössä. To­siasiassa
U Thantin asiasta on keskusteltu korkeissa hallitus-portaissakin
koska Britannia, Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja
36 äfrikkalaismaata on jo antanut 'julkilausumia, missä toi­votaan
U'Thantiri ottavan tämän tehtävän vastaan uudelleen. .
Kukaan ei kiellä sitä, etteikö YK:n sihteerin toimi ole
viimeksikuluneitteh vuosien aikana vaatinut paljon työtä ja
ponnisteluja U Thantilta. Mutta yleisesti tunnustetaan myös,
että paremminkin kuin edeltäjänsä, U Thant on pystynyt kä­sittelemään
arvovaltaisella tavalla sellaisia suurkysymyksiä
kuin Keski-Idän ongelma, sekä Kongon ja Kyproksen kysy­mykset.
Mr. U Thant on tähän mennessä antanut käsittää, että
hänen vastahakoisuutensa YK:n pääsihteerin toimen uudel­leen
vastaanottamiseen johtuu sekä henkilökohtaisista että
poliittisista syistä. ' :
Tässä yhteydessä palaa mieleen U Thantin turhaan men­neet
ponnistelut Yhdysvaltain hyökkäyssodan, hillitsemiseksi
Vietnamissa. U Thant on varoittanut, että Vietnamin sodan
eskalaatio voi johtaa uuteen.maailmanpaloon. Hän on jär­keen
ja oikeudentuntoon vedoten kehoittanut Vietnamissa
pommituksen ja sotatoimien lopettamiseen sekä Geneven so­pimukseen
palaamiseen. Varmaa onkin, että suurin syy, mik­si'"
UThänt epäilee pääsihteerin tehtävän vastaanottamista
uudelleen, on. Vietnamin sota, vaikka siihen liittyy luonnol­lisesti
muitakin seikkoja.
Historia on opettanut, että kukaan ei ole korvaamaton
henkilö, olkoon sitten kysymys pienemmistä tai suuremmista
tehtävistä. Mutta silti on totta, että visseissä tilanteissa on
joillakin yksilöillä hyvin suuri myönteinen vaikutus, mikä
voi'hetkellisesti kärsiä henkilövaihdoksesta. Me uskomme;
ettälVK :n asema kansainvälisen rauhan säilyttäjäjärjestÖnä
eivöimistu siitä, jos U Thant jää pääsihteerin toimesta pois.
Meidän lehtemme lukeutuu siis niihin canadalaispiireihin jot­ka
toivovat, että U Thant jäisi toimeensa toiseksi virkakau-deM-.-.,-
, Omien koirien puraisusta
Viikon alussa saatiin tietää, että yhdysvaltalaiset lento­koneet
olivat jälleen pommittaneet "vahingossa'' kahta "ys­tävällistä
kylää". Yhdessä niistä, Mekong-suistamoUa sijait­sevassa
kylässä, oli "vahingonpommituksessa" surmattu 5
siviiliäja haavoitettu 15 muuta.
Toisessa kylässä, jonka sanotaan olevan Pohjois- ja Ete­lä-
Vietnamin välisen demihtarisoidun alueen eteläosassa, oli
"vahingonpommituksessa" surmattu 4 siviiliä ja haavoitettu
35 muuta.
Tätä aikaisemmin tiedoitettiin kahdesta "vahingonpom-mituksesta":
Yhdessä tapauksessa olivat amerikkalaiset suih­kuhävittäjät
tulittaneet tykein ja raketein omaa rannikko-kutteria,
jolloin kutterin 13 hengen miehistöstä sai surmansa
2 ja haavoittui 5.
Ja sitä ennen, viikko sitten tiistaina, kaksi amerikkalais­ta
suihkukonetta pommitti erästä etelävietnamilaista kylää
Saigonin lounaispuolella. Siellä sai surmansa 15 siviiliä ja
haavoittui 182. :
Tämä korutont' on kertomaa siitä, millä tavalla Yhdys­valtain
sotilasjohto on Vietnamissa syyllistynyt kansantu-hpamismenetelmiin
— miten siellä pommitetaan jenkkien
toimesta täysin puolustuskyvyttömiä kyliä.
Viikko sitten tapahtunutta pommitusta, missä kuoli 15
ja haavoittui 182, seurasi yleinen protestimyrsky. Totuuden
nimissä on myönnettävä, että kun tämä "vahinko" huomat-
. tiin, muistaaksemme 14 tunnin kuluttua pommituksen jäl-
,keen, pomn^ituksessa haavoittuneita kuljetettiin jenkkien .
toimesta sairaalaan ja itse presidentti Johnson esitti valituk­sensa
tapahtumasta.
Mutta nämä toinen toistaan seuraavat "ystävien" ia o-mien
pommitukset osoittavat, että kysymys ei ole loppujen!
lopuksikaan niin paljoa "vahingosta" kuin Yhdysvaltain ny­kyisestä
sodankäynnin taktiikasta ja ohjelmasta. Näyttää sil­tä,
että amerikkalaiset pommittavat umpimähkään mitä ta­hansa.
Viimeksimainitun kylän—pommitusta "puolustel­tiin"
Saigonissa yhdysvaltalaisviranomaisten toimesta väitök-
-sellä, että joku paikallinerrvietnamilainenaluekomentaja oli
esittänyt pyynnön ko. kylän pommittamiseksi. Tällaisia
"pyyntöjä" ja harhatietoja voidaan saa^a "tilauksesta" vaik-
- ' k a kuinka" paljon, mutta ne eivät ole minkään arvoisia sil­loin
kun tällaisia "ystävien" pommituksia tulee _tuhka tihe­ään.
Me veimme myös kuvitella, minkälaista jälkeä amerik-kalaispommittajat
jättävät Etelä- ja Pohjois-^Vietnamin asu­tuskeskuksia
pommittaessa niiden "tietojen" perusteella, mi­tä
he ostetuilta ja maksetuilta urkkijoiltaan saavat. Palkat­tujen
urkkljain täytyy hankkia "tarvittavia tietoja" tai muus-
"Malesian murskaaminen" Sukar-non
ja Indonesian osalta päättyi;
Djakartassa Indonesian ja Malesi­an
välillä solmitulla rauhansopimuk­sella.
Se päättää pääasiallisesti sa­nallisella
tasolla käydyn "sodan',
jolla on ikää" enemmän kuin Malesi­an
liittovaltiolla. Indonesia vastusti
jo ennen Malesian muodostamista
16. 9. 1963 tämän "Englarinin siirto-maaministeriössä
laaditun valtio-suunnitelman
toteuttamista, jonka
tarkoituksena oli olla osa muurista,
jolla pysäytettäisiin "kommunismin
leviäminen".
Malesia muodostettiin Malaijasta,
Singaporesta, Sarawakista j a Eng­lannin
Pohjois-Borneosta Sabahista
aluöen asukkaiden mieltä kysymät­tä.
Singapore erosi liittovaltiosta
jokseenkin tasan vuosi sitten ja In­donesian
omalla saarella Borneos-sa
sijaitsevat liittovaltion osat ei­vät
nekään ole olleet tyytyväisiä
omalaatuiseen asemaansa. Omalaa­tuinen
on myös Saravvakin ja Saba-i
hin väliin itsenäiseksi jääneen Bru\
nein sulttaanikunnan asema mui­naismuistoina
menneiltä ajoilta.
Indonesia ja Filippiinit vastusti­vat
Malesian liittovaltiota jo en­nen
sen perustamista koska molem­mat
katsoivat Borncon pohjoisosi-
•enkuuluvan niille, mutta juuri en­nen
h-lietkeä, Indonesian ja F i ­lippiinien
ulkoministerit allekirjoit­tivat
juhlallisen sopimuksen Mafi-lindosta,
näiden kolmen maan val­tioliitosta.
Kun Malesia sitten vajaa
kaksi viikkoa tämän sopimuksen jäl­keen
muodostettiin, ilmoittivat äs­keiset
liittokumppanit, etteivät he
sodan Malesiaa vastaan. Se lopetet-tiinkin
välillä pariin otteeseen jon
kinlaiseen välirauhaan mm. Robert
Kennedyn toimiessa välittäjänä.
Viime lokakuun kaappausyrityk­sen
jälkeen Indonesia piti aluksi
kiinni "Malesian murskaamis"-po-litiikastaan,
mutta jo tämän vuoden
toukokuussa aloitettiin neuvottelut
rauhantilan palauttamisesta ja ke­säkuussa
Indonesia solmi suhteet
Singaporen kanssa, mikä lienee nos­tanut
Malesiankin intoa suhteiden
parantamiseen. ,
"Malesian murskaamis"-pc]itlik-ka:
on Sukarnon heilahteluista huo­limatta
kirjattu hänen nimiinsä.
Presidentin heikentynyttä asemaa
ajatellen tuntuisi siltä, että nyt sol­mittu
rauha samalla sinetöisi" hä­nen
kohtalonsa. Monet-asiantuntijat
ovat kuitenkin sitä mieltä, että In­donesiassa
nykyisin valtaa käyttele-vän
kenraali Suharton on pakko
Sukarnon suuren kannatuksen vuok­si
ylläpitää tämän asemaa ja että
Sukarnolla vielä on paluumahdolli-suus.,.
Monet asiat ovat kuitenkin viit­taavinaan
päinvastaiseen kehityk­seen.
Sukarnon oma rintama on ha­jalla;
maan vanha; kommunistinen
puolue kielletty ja 300,000—750,000
sen kannattajaa tapettu. Inflaation
litukka jatkuu hilHttömänä ja lähi­aikoina'
ryhtyy maan länsimaisten
Indonesia ja Malesia
"punaisten"
Kuala L u m p u r . — Indonesia ja
Malesia harkitsevat yhteisten parti­oiden
järjestämistä Borneon halki
kulkevalle rajaalueelle, jota pide­tään
noin 700 malesialaisen kommu­nistisissin
majapaikkana, .sanoi In­donesian
ulkoministeri Adam Ma-llk
Kaula Lumpurissa.
"Toivomme pääsevämme yhteis­työhön
- kpmmunisteja hävitettäes­sä
ja olemme jo käyneet yleiskeskus
telua asiasta", sanoi ministeri, joka
on vuorokauden kestävällä vierai­lulla
Malesian pääkaupungissa l u ­jittamassa
Djakartassa solmittua
rauhansopimusta.
Kolme vuotta kestäneen julista-mattoman
sodan nyt päättyessä Ma­lesia
on huolissaan Borneon viida­kossa
piileskelevistä sisseistä, jotka
aiempi Indonesian hallitus koulut­ti
ja aseisti rajataisteluja silmällä­pitäen.
Malik sanoi molempien maiden
keskittyvän nyt yhteistoimintaan si­vistyksen
ja talouden alalla. Vasta­uksena
lehdistökonferenssissa esi­tettyyn
kysymykseen hän lisäsi kui­tenkin:
"Jos tulevaisuudessa ulkoa
päin uhkaa vaara, saatamme työs­kennellä
yhdessä".
Indonesian ulkoministeri sanoi
myös olevansa tyytyväinen Malesian
pääministerin Tunku Abdul Roh-
Mitä nmut sanovat
velkojain Tokion klubi toimiin maan antamaan lausuntoon, jonka
talouselämän järjestämiseksi. Se
voi merkitä vain peukaloruuveja
taloudelliselle ja poliittiselle itse­näisyydelle.
Indonesian näköalat ei­vät
ole lohdulliset, vaikka rauha
sitä tunnusta. Indonesia aloitti pian | sen ja Malesian välillä palaakin,
sanallisen ja osittain aseellisenkin HA.
AUSTRALIAN VIETNAM-PATAUOONAN
HINTA
USAn vierailunsa aikana nykyi­nen
pääministeri Hait (silloinen
finanssiministeri) allekirjoitti
sopimuksen, jonka mukaan Aus­tralia
toimittaa dollarllainojen
korvikecksi. tykinruokaa Vietna­miin
— kokonaisen pataljoonan
australialaisia nuorukaisia.
Tällaisen arvion sai osakseen
hallituksen päätös ..lähettää Jouk­koja
Vietnamiin erään Austrlian
johtaviraman ammattiliiton äänen
kannattajassa, Marytinie VVorkcr-i
s s a .
Samanlaisen arvion hallituksen
päätöksestä antoivat monet labour-ouolueen
johtajat, ne kirkollisten
oiirien edustajat, jotka -uomitsevat
Vietnamin sodan, sekä muut rau-lanpuolustajat.
Tämän vuoden maaliskussa Hait
Imoitii prrlamcniille 3.000 uuden
;otilaan lähettämisestä Indokiinaan,
•^äin ollen australialaisten joukko­jen
miesvahvuus V'ietnamis.sa koho­ni
4,500 sotilaaseen. Tämä päätös
syntyi USAn varapresidentin Hu­bert
Humphreyn vierailtua Canber­rassa.
Komkkeeksi australialaisista
pataljoonista USA tilasi Australias­ta
sotatarvikkeita Vietnamiin.
Näiden kauppojen solmiminen al­koi
sen jälkeen kun presidentti
Johnson helmikuussa 1965 USAn
senaatissa ilmoitti USAn rajoitta­van
valuutan vientiä kehittyneisiin
maihin — joihin luettiin myös Aus­tralia.
John.soniii esiintyminen sai Aus-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
tralian hallituksen johtajat huoles­tumaan.
Rcbert Menzies, maan sil­loinen
pääministeri lähetti maalis­kussa
1965 presidentti Johnsonille
henkilökohtaisen kirjelmän, jossa
hän pyysi amerikkalaisia hsäämään
pääomasijoituksiaan Au.straliassa.
Vastauskirjeessään 24.3.1965 John
•"on. vaati Australiaa lisäämään pa­nostaan
Vietnamin sotaan va.sti-neeksi
dollareista.
Vaikka Australia on näin myö-täillytUSA:
n toiveita, ei USA'^ole
poistanut australialaisen karjan ja
karjataloustuotteiden tuontia kos­kevia
rajoituksia. Alentamatta ovat
jääneet mvös australialaisesta vil­lasta
perityt; maailman- kalleimmat
tullimaksut Australianlehden mu­kaan
on mcan kauppaministeri huo-li.
ssaan amerikkalaisten kaupan­käynnille,
asettamista esteistä.
USA on kuitenkin ollut antelias
pääomasijoituksissa. Vuoden 1965
aikana uousivat amerikkalaiset pää­omasijoitukset
Australias-^^a 228
miljoonaan dollariin — 28 prosent­tia
enemmän kuin edellisenä vuon­na.
Amerikkalaisten monopolien
päätarkoituksena on uusien rauta^
malmi- ja bauksiittiesiintymien val­taaminen.
Vuoriteollisuuteen sijoi­tettiin
vuonna 1965 65 prosenttia
enemmän pääomia kuin edellisenä
vuonna. Nämä amcrikkalai.set sijoi­tukset
eivät ainoastaan heikennä
kansallista itsenäisyyttä ja sen
omien Kansallisrikkauksien valvon­taa,
vaan syventävät entise.stään
Au-stralian maksutasevajauksen on­gelmia
sitä mukaa kuin voittoja
pumpataan valtameren taakse.
mukaan hänen maansa on halukas
auttamaan Indonesiaa palaamaan ta­kaisin
Y K . n jäseneksi. Presidentti
Sukarno irroitti maan maailmanjär­jestöstä
viime vuonna, kun Malesia
nimitettiin turvallisuusneuvoston jä
seneksi.
Malik sanoi; "Yhdistyneisiin Kan­sakuntiin
paluussa on nyt kysy­mys
ajasta eikä periaatteesta. L i i ­tymme
uudelleen mahdollisimman
pian."
Pääministeri, joka on neljän päi­vän
virallisella vierailulla Manilas­sa,
sanoi edelleen, ettei hän pysty
ennustamaan, koska Vietnamin sota
loppuu.
Vietnamin sota on "pohjoisvietna-milaisten
kommunistien ja heidän
Isäntiensä, Kiinan kommunistien'; s il
missä vain ensimmäinen vaihe so­dassa,
jossa koko muu maailma on
taistelukenttänä", sanoi Ky lehti-konferenssissa.
Pääministeri valitti Ranskan asen­netta
Vietnamin sotaan ja sanoi,
että se on vain sivustakatsojan asen­ne,
kuten Algeriankin tapauksessa.
"ALKAA UNOHTAKO MEITÄ" ,
Viime aUcpina,«MOI Suomessa aekä sanomalehtien kustantajien että
kansanedustajien taholta kiinnitetty sekä valtioneuv^oston että eduskun­nan
huomiota sanomalehdistön nykyisiin vaikeuksiin. Ennenkaikkea on
ollut kysymys valtiovallan taloudellisen tuen saamisesta. Viimeksi kesä­kuun
16. pnä jättivät Suomen Paikallislehtien Liiton edustajat päämi­nisteri
Paasiolle kirjelmän jossa korostettiin paikallislehtien merkitystä
ja esitettiin,'että mahdolllsestr asetettavaan asioita tutkivaan toimikun­taan
valittaisiin myös paikallislehdistöä tunteva henkilö. Paikallislehtien
liittoon, kuuluu tällä hetkelläll4 jäsenlehteä, joista useimmat ilmesty­vät
kerran viikossa. Pääministeri Paasiolle jätetyssä kirjelmässä tode­taan
mm:
VPäivälebtien ja palkallislshtien välistää selvää rajaa onkin mah­doton
määritcdlä. Esimerkiksi ilmestyminen, joka riippuu erilaisista u l ­koisista
tekijöistä, ei yksistään ratkaise lehden luonnetta tai sen mer­kitystä
j a palvellen tasoa. Kerran viikossa ilmestyvä paikallislehti voi
olla lukijakunnalleen yhtä tarpeellinen j a arvokas kuin kolmipäiväinen
toisenlaisissa oloissa — on paikallaan j a oikein, että pohdittaessa leh--
tien vaikeuksia ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi tutkimusten koh­teena
ja kuultavana on^koko sanomalehdistö.'*
Viime vuosina on lehtikuolema kohdannut Suomessa^ lähes kolmea-kyiiimentä
sanomalehteä. Asukaslukuun näliden lukumäärää on pidettä­vä
korkeatiä.. Voidaan tietysti todeta, että lehtikuölema on osoitus leh­den
tarpeettomuudesta ja siitä että se ei täytä tehtäväänsä, mutta aina
el ole näin asianlaita. J u u r i sanomalehdessä aatteelliset ja taloudelliset
vastakohdat usein kohtaavat kaikkein jyrkimmin.
Eräs asia josta tässä yhteydessä kannattaa huomioida, koskee u l ­komailla
ilmestyvää suomenkielistä sanomalehdistöä., TäJä hetkellä
säännötlisesti ilmestyviä siirtolaislehtiä ilmestyy Ruotsin lisäksi Austra­liassa,
Yhdysvalloissa ja Canadassa. On tosiasia, että kaikki siirtolaisr
lehdet painiskelevat taloudellisten vaikeuksien parissa j a niiden välillä
ei toistaiseksi ole oikeastaan minkäänlaista yhteistoimintaa. Vaihtokap-paleen
lähettää vain T U K H O L M A L A I N E N kaikille 27:lle ulkosuomalai­selle
lehdelle. Jos tulevaisuudessa halutaan säilyttää siirtosuomalaiset
lehdet, olisi korkea aika ruveta järjestämään edes jonkinlaista yhteis­toimintaa.
Suomen kannalta on silloin kysymys puhtaasta tiedotustoimin­nasta
j a suhteiden säilyttämisestä entiseen kotimaahan tai vanhempien
kotimaahan. Kulttuurikysymyksenä on kysymys ennenkaikkea kielen
säilyttämisestä. Välittämällä suomalaislehdille uutismateriaalia on SUO­MI-
SEURA Helsingissä aloittanut kiitoksella mainittavan palveiusmuo-don,
:
Näissä merkeissä tekisi mieli antaa pieni lisätehtävä tulev?isuudes-sa
toimintansa aloittavalle toimikunnalle: "että toimikunta myös tutkisi,
mikä merkitys kotimaan ulkopuolella ilmestyvillä suomalaislehdillä ön
ennenkaikkea Suomi-tietouden levittäjinä j a suomenkielen vaalijoina ja
millä tavalla j a missä määrin Suomen valtiovallan tulisi huomioida näi­den
lehtien vaikeudet".
— "Tukholmalainen" (Ruotsissa ilmestyvä suomen­kielinen
lehti, heinäk. 1; 1966).
L-SAKSA ITÄMEREN ALU
EEN RAUHAN UHKANA
Asepakoilua
Cänadaan USAsta
New York. — Sadat amerikkalai­set,
jotka eivät halua taistella Viet­namin
kansaa vastaan ja pyrkivät
välttämään kutsuntoja, matkustavat
Canadaan, kertoo Detroit News. Y l i ­oppilas-
ja pasifistijärjestöt autta­vat
näitä nuoria löytämään itselleen
töytä Canadassa.
Lehden kirjeenvaihtaja on haas­tatellut
eräitä nuoria amerikkalai­sia,
jotka pitävät parempana läh­töä
kotimaasta kuin osallistumista
Vietnamin sotaan. " E n ymmärrä,
miksi pitäisi osallistua sotaan, johon
kukaan ei usko. Se on epäinhimilli­nen
ja moraalinvastainen sota", sa­noi
eräs haastatelluista.
Detroit New sanoo F B I : n seuraa­van
tarkoin näitä pakoilevia amerik­kalaisia.
FBI:n sanotaan tietävän,
missä näitä nuoria asuu Canadassa.
Lehden mukaan voi F B I : n näihin
amerikkalaisiin kohdistama huomio
johtaa .selkkauksiin.
Moskova. —^ Sodan syttyessä Itä­meren
alueella ottaisi Länsi-Saksa
militaristiset ainekset itselleen Got­lannin
j a Ruotsin itärannikon, sa­notaan
perjantaina Moskovassa i l ­mestyneessä
ulkopoliittisessa esitte-lykirjasessa.
Kirjasesta on julkaistu
suuri painos.
Julkaisussa sanotaan edelleen, et­tä
Länsi-Saksa esiintyy Tanskaa ja
Norjaa kohtaan voimana, joka pa­kottaa
ne tehostamaan sotilaallisia
valmistelujaanpa joka pystyy valvo­maan
niitä suoraan näiden maiden
armeijoiden ja laivastojen esikun­nissa
olevien upseereittensa ja edus
lajiensa kautta.
Virallisesti piirit Itämeren ympä­rillä
olevissa porvarillisissa mais­sa
eivät osallistu, Suomea lukuun
ottamatta, taisteluun alueen muut­tamiseksi
rauhanomaiseksi alueeksi,
kirjoituksessa sanotaan.
Länsi-Saksan sotilaalliset valmis­telut
on avoimesti suunnattu Puo­laa,
Itä-Saksaa ja Neuvostoliittoa
vastaan, ja ne vetäisivät heti Tans­kan
ja Norjan mukaan sotaan. Ne
on suunnattu epäsuorasti Suomen
turvallisuutta vastaan, sanoo kir­joittaja,
V i l j am Poshljobkin.
Ruotsi pystyisi tuskin pysymään
mahdollisen tulevan sodan ulkopuo­lella
Itämeren alueella. Nykyisessä
tilanteessa tarvitsisivat Bonnin
revanshistit Gotlannin ja Ruotsin
rannikon voidakseen levittää jouk­kojaan
strategisella tavalla, hän jat­koi.-
Jännitystä synnyttäviä tekijöitä
on Poshljokinin mielestä Yhdysval­tojen
sekaantuminen asioihin, se
ettei Itä-Saksaa tunnusteta ja Bal­tian
maista kotoisin olevien pako­laisten
käyttäminen tuholais-,. tie­dotus-
ja propagandatoiminnassa.
Englannin hiilen
tuotanto vähenee
Lontoo. — Hiilentuotanto putosi
Englannissa v. 1965 alimmalle ta­solle
70 vuoteen. Samalla väheni
vastaavasti hiilikaivoksissa työsken­televien
luku. Englannin hiilentuo­tanto
on laskenut jatkuvasti viime
maailmansodan jälkeen.
Viimeisten 10 vuoden aikana on
suljettu yli 400 kaivosta. Hiilentuo­tantoon
alentunut vuoden 1913 278
miljoonasta tonnista 190 miljoonaan
tonniin viime vuonna. LabourThalli-tuksen
mukaan suljetaan seuraavi­en
viiden vuoden aikana 150 kai­vosta.
Vuonna 1970 arvioidaan hii­len
vuosituotannon olevan 160 ja
180 miljoonaa tonnia välillä. H i i l i ­kaivoksissa
työskenteli viime vuon­na
446,788 miestä, mikä merkit­see
234,000 vähennystä sitten vuo­den
1950.
«?>.....:..^ ti^:.....^f «^...-..^
Lempi Rickko, AVhitefish, Ont.,
täyttää lauantaina, elokuun 20. pnä
75 vuolta
Yhdymme sukulai.sten j:v tutta-vain
onnentoivotuksiin
PÄIVÄN PAKINA
KOTOISTA MURINAN AIHETTA
Maailman suurin
sulatusuuni
Krivoi Rogin metallurgista tehdas
ta varten Donetskin laakiolla on
suunniteltu maailman suurin sula­tusuuni,
Uunin paino on_40,000 ton­nia
ja .sen tilavuus on„ 2,700 kuutio­metriä.
Korkean teknL?£n tehonsa
ansiosta uuni tulee tuottamaan Neu­vostoliiton
halvinta valurautaa.
vaan käytännöllisestä tosiasias­ta,
jonka yllämainitut kylien
"pommitukset" ovat kumoamat
tomasti todistaneet.
Geneven, sopimuksen ja kan­sainvälisen
valvontakomissio-nin
jäsenmaana Canadan tuli­si
esittää julkisesti viralliisen
sa tapauksessa lakkaa Juudaksen pennoset tulemasta. Ja te- protestin Yhdysvaltain raa'as-kaistut
tiedot voivat sitten johtaa vaikka minkälaisiin kau- ta ilmapommituksesta; vaatia
huntekoihin puolustuskyvyttömiä tfiveelejä tuhottaessa. .Pohjois-Vietnamin pommituk-
Kun amerikkalaiset sotiläsyirarioinaiaet tämän jälkeen sen ja kaikkien sotatoimien
tiedolttavat poipmittaneensa "viietkonginyoiniia" joko siinä lopettamista; rauhanneuvotte-tai
tässä kylässä, silloin tulee aina mieliBen se, kuinka monta lujeh aloittamista ja takaisin
siviiliä joutui taas siellä pommituksen uhriksi. Eikä tässä Geneven sopimukseen palaa-ole
enää kysymys mistään teoreettisesta mahdollisuudesta, mista< ;
Toismaan joutuu pakosta " s i ­vustakatsojaksi",
vaikka ei sitä
itse halucisikaan
Allekirjoittaneelle sattui tällai­nen
tapaut eräässä pivnessä väki­joukossa,
mis.sä kaksi perheen-emäntää
keskusteli hintojen nou­susta
yleensä ja erikoisesti ruoka-tavarain
hinnoista
— Nykyään ei tahdo ukkokräh-jän
tili riittää enää ruoan ja asun­non
maksamiseen, puhumattakaan
j j y t huvitlclustar päivitteli keski-ikäinen,
suhteellisen hyvin puet­tu
emäntä '
— Meillä syödään loppuviikolla
makka''aa, leipää ja margariinia
toisti loinen, osapuilleen samaan
^ikäluokkaan lukiuluva emäntä se­littäen,
eitä hänen kasvavilla po­jillaan
tuntuu olevan kaikkein
kovimmat ruokahalut silloin kun
jääkaappi on tyhjänä eikä raha­pussissa,
ole senkään vertaa.
Niin jatkui keskustelu, kunnes
tuli vuoroon ruokatavaram "alen­nushinnat"
Siinä yhteydessä sel­visi,
eitä toinen emännistä oli lo­pettanut
maidon kotiin tuottami­sen.
"Tulee hieman halvemmaksi
ostaa 'jugittain' kaupasta maitoa",
sanoi emännistä se, jo.lla oli niitä
kasvavia miehenalkuja syötettävä­n
ä . ; - ; •
Toinen ninini.si eräässä kaupas­sa
juuri silloin menossa olleesta
"liha-alennuksesta". Siellä saa
hyvää paistia 70 senttiä pauna",
sanoi hän.
"Oletko varma, että se on kun­nollista
lihaa? Minua arveluttaa
' lihan osto alennushinnalla, sanoi
poikien äiti.
Minulla on tiedätkös niin hyvä
hajuvärkki, että minua ei liha­kaupassa
petetä, vaKimtti se toi­nen
n.mänsä näyttäen.
Niin jntkui keskustelu pitem­mällekin,
mutta nyt on kaiketi
syytä tarkistaa, valittivatko nämä
-emännät turhan vuoksi.
Ottakaame tässä todistajaksi
Canadian Pressin äskettäinen Ot­tawan
uutinen missä kerrottiin
näin:
'Kulon miltei kaikki cr.nadalai-set
jo tietävät, ruokatavarain hin­nat
nousivat uudelleen heinäkuus
••sa.:''--'.
Tuloksena oli vielä uusi ennä­tys
kulutustavarain hintojen i n ­deksiluvussa,
mikä nousi 143.8
pisteestä kesäkuussa 144.3 pistee­seen
heinäkuussa.
Tänään julkaistut Dominion
Bureau o£ StaMstics oaolttavatt
että hinta-indekdi on nyt miltei
5 pistettä korke.impi kuin vuosi
sitten, jolloin se oli 139.5.
Kirvesmiesten union eräässä,
lehdes.iä sanottiin äskettäin, että
kulutustavarain hinnat "ovat nour
semassa ulkoavaruuden" korkeu­teen,
ja huomioitiin se tosiasia,
että vuotuinen elinkustannusten
nousu, vuodesta 1949 vuoteen
1964 oli 2.6 pistettä.
Multa vuonna 1965, sanoo mai-niltu
kirvesmiesten lehti, cana-dalaisten
elinkustannusindeksi ko­hosi
5.1 pisteellä, ruokatavarain
hintojen nousun olle.ssa peräti
10.6 pistettä.
Eikä hclpoitusta ole missään nä
kyvissä, sillä kuluvan vuoden en­simmäisen
kuukauden aikana on
hintaindeksi kohonnut_taas 3 pist
teellä. "
"Hintaindeksi ei laske alas",
sanoo kirvesmiesten union lehti.
Kysymys on siitä, kuinka korkeal­le
se nousee?
?Ei siis ole lainkaar, ihme,
vaikka työläisperheissä joudu­taankin
loppuviikolla turvautu­maan
makaraan, leipään ja peru­naan,
ja vaikka maitotinki jätc-
.täänkin, kun kaupasta saa 3 väri­tin
"jugin' maitoa vähän halvem­malla.
Yhdysvalloisa on New York
Times suorittanut tutkimuksen,
mikä osoittaa, että 100 kuluttajaa
ilmaisi hetken suurimman huoles­tuneisuutensa
kuiutustarvikkei-den
hintojen jyrkästä noususta.
Hinnankorotuksia on tapahtu­nut
jatkuvasti kautta linjan, ham­mastahnasta
vaatteisiin, ja autoi­hin
asti. Mutta kaikkein eniten
ovat kohonneet ruokatavarain
hinnat ja kun köyhimmän väes­tön
palkkatulot menevät valta­osalta
ruokatavarain ostoon,; niin
tämä hintojen nousuvyöry on jo
aiheuttanut suuria vaikeuksia pie­nituloisille
farmareille, vanhuu-deneläkeläisille
ja muille '^hyväs­tä
ajasta" osattomiksi jääneille.
Näistä hinnankorotuksista pu­hutaan
— ja kp.ikkea sitä, mitä
säädylliset ihmiset siitä sanovat,
ei ole lupa sanomalehtien pai­naa.
••
Mutta yleisesti puhuen vika on
kuitenkin siinä, että tätä murinaa
hinnankorotuksia vastaan tapah­tuu
vielä liian paljon .pienissä
perhe- ja tuttavapiireissä: Nyrk­kiä
puidaan liian usein vain tas­kussa.
Mutta ei kuitenkaan vallan niin
Nykyiset suuret lakot ovat osoi­tuksena
siitä tyytymättömyydestä,
mikä nyt väestön keskuudessa vai
litsee. Kun palkkatulot eivät tah­do
riittää mitenkään tilipäivästä
toiseen kun kuukausimaksujenpa
verojen maksamisessa on yhä
suurempia vaikeuksia, niin ei ole
ihme vaikka työläiset sanovat,
että osa siitä paljon mainostetusta
"hyvästä ajasta" kuuluu heillekin
palkkojen korotusten muodossa.
Tyytymättömyys on työtäteke­vien
keskuudessa oikeutettua.
Saamme myös olla varmoja siitä,
että perheenemiinnät eivät liioin
mutise pitkää aikaa itsekseen.
—7 Känsäkoura.