Vapaus, February 3, 1970

              SiVu2 TiistaJ, ihelmik. 3 p. — Tuesday* Feb. 3, 1970
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
CLIBERTT) ' BbtoiJiMlfid Nov. 6.1917
BdJtor: W. EOLIJND Mlamger; E. SUKSI
Tetepbane: pfllce apd EdUxstaa 67i-iW
Cto.Liiulted, 100-109 EAm S t We8^^^ Canada.
Miaddlng address: Boat.M.
AdTcrUsfang raiCeB upro aCTMcaMcP, tovTuJteitfam free pf CIUMCT-Second
Qass: 1 ^ reglstiaUoii ^mi^ IVta
•H-CANADIAN LANGUAGF-PPFSS " CLUB
08ina<iaissa: 1 vk. $10.00,6 kk. $5.25
3 kk. $3.00
TILAUSHINNAT:
U8A:n:
6^onaeG9l:
I vk. $11.00. 0 Uc. $5.m
1 vk; 111.50^ 6 kk. $6.95
MITÄ SOTA MAKSM?
Nigerian tilanteesta
Sanomalehtien palstoilla sekä itelevision ruuduilla ja ra­diossa
jatkuu edelleen kiilhkeä väittely Nigerian tilanteesta.
UÄerkiUepantaväa myös on, että ne pdirit, jotk^ Qvat vajiti jkiuin
hafuta Vietnamin sodasta ja Yhdysvaltain imperialismin veri­sistä
rikoksista siellä, sanovat viettävänsä unettomia öitä ni-gerialaisten
ja erikoisesti ibö-heimon jäsenten kärsimysten
vuoksi. ,
Totta on että enää ei puhuta Nigerian 'kesiku^alljituksen
sotilaiden "vainoista" jäkansantuhosta sekä miljoonista kuole-maisiUaan
olevista "pakolaisista". Mutta sitä painofckaammjih
korosftetaan tietoja, joiden mukaan on todettu esam. joitakin
raisikaus- ja ryöstötapauiksia.
Ryöstöt ja varsinkin raiisfcaoikset ovat hirveitä rikoksia,
joita ei voida puolustaa missään olosuhteifesa. Mutta sellaista
tapahtuu "paremmissakin piireissä". Esimerkil^i täällä Sud-buryssa
kaappasi äskettälin 4 mieheksi sanottuaoloa -Jkiadulta
yksinäisen naisen ja tekivät poliisin 'kertoman muikaan ayutto-inaain
asemaan joutuneelle naiselle A^äkivaltaauseita Ijertoja.
MeiHä on^ täällä Sudburyssa ollut pankkiryöstöjä, murtovar­kauksia
ja keskellä päivää kadulla suoiritettuja vanhojen ih­misten
pieksemisiä ja ryöstöjä. Mutta jos.joku esittää ne "tyy­pillisinä
esimerkkeinä sudburylaisesta^ elämästä", kuten, nyt
menetellään Nigerian tapaufksista puhuttaessa samanlaisten
esimeiikkien valossa, riiin silloiin ollaan varmasti auttamatto­masti
hakoteillä.
Hakoteillä ovat joko tietäen tai tietämättään — useimmi­ten
ilmeisesti tietäen — ne poliittiset puhemiehet — eräät
NDP:n johtomiehet valitettavasti mukaanluettuina — jotka
pitävät ikäänkuiör^itsestään asdaan kuuluvana, että Yhdysval­lat,
käy apureJneein. hyökkäyssotaa Vietnamissa, mutta ovat
kuolemaansa asti huolestuneita Nigerian kansalaisten koihta-loista.
• * *
Arvovaltaiset, puolueettomat tutkimiiiskomissionit, sellai-.
set asiantuntijayfcsdlöt kuin canadalainen prikaatirikenraalil J.
A. Hamilton ja monet muut, ovat todenneet, että Itä-Nigeirias-sa
(BiaMssa) ei tapahdu kansanmurhaa. Saman totesi myös
YK:n pääsihteeri -UThant ja hänen Nigeriassa oleva avusta­jansa.
Samoin on todettu, että kansan ravitsemusltila ei ole lähes­kään
niin katastrofaalinen, kuin on varsinkin eräitten kirkol-
• lilsten piirien todmesta täällä väitetty, ja että elinturvallisuiis-huöltö
toimii olosuhteisiin katsoen hjrvin. On myös todettu, et­tä
entisen Biafran armeijan upseerit ja muut virkailjijat saa­vat
aijnakin osittain pitää entiset asemansa ja toimensa. Vaik-
Isa sota on aiheuttanut paljon puutetta, kurjuutta ja kärsimys­tä,
niin selvää on, että osaa canadalaiisista on tietoisesti har­hautettu
Nigerian 'kauhukuvauksilla".
Nigeriassa on runsaasti maaperärikkauksia. Kymmenkun­ta
vuotta sitten siellä alettiin porata öljyä, mustaa kfultaa, jo­ka
silloin, kun sitä löytyy niin runsaasti kuin Nifgeriassa on ta­pahtunut,
panee liikkeelle paljon mahtavampia voimia, mitä
keltainen suurimpien kultcöcuumeiden aikana on saanut ai­kaan.
Kaikkialla maapallollarame, missä öljyä esiintyy run­saasti,
syttyy myös sotia, vallankumouksia ja konflikteja, joi­den
takana ovat imperialistiset vallat. Ei ole epäilystäkään
siitä, ettei öljy olisi näytellyt perön suurta osaa myös Nigesrian
sisällissodassa. Toronto Daily Starin kirjeenvaihtaja Robert
Reguly esitti (tosin asettaen Nigerian j a Bi afran samaan ase­maan)
tammiteuiun 27 pnä tästä asiasta seuraavanlaisia totea­muksia:
"Sutmnattoman suurten öljyrikkauden mahdollisuuksien
vuoksi niin Njigeria kuin kiikistunutBiafrakin, löysi helposti ui
komaalaisia ystäviä.. .Jotkiut tarkkadliljat ovat sitä mieltä, että
öljy-oiikeuksien saannin toiivossa Ranska — joka tuli miltei ko­konaan
sivuutetuksi länsi-^Afrikan öljyresursseista — vei Baaf-ran
puoleUa samanlaista osaa (kuin Britannäa keskushallituk­sen
puolesta — V ) . . ; Kukaan ei voi varmuudella sanoa pal­jonko
Ranska antoi (sekä Etelä-Afrikka, Rhodesia ja Portu­gali,
joiuilla öli omat syynsä haluta pitää Nigeria heikkiom eikä
vdimakkaana) rahaa BiafraUe ja eversti Obumegwu Ojukvvul-le."
Mr Reguly olisi> ilmeisesti voinut, jos hän oUsi sitä halun­nut,
huomioida myös sen osuuden, mitä eräät tämän mante­reen
öljypidrit Biafran "avustamisessa" veivät.
Siellä oli todella mukana niin mahtavat voimat ja niin
suuret taloudelliset voimavarat, että niiUä on omat keinonsa
vaikuttaa myös ihmisten yleiseen mielipiteeseen eri puoliUa
maailmaa.
Paikallisia konfliktien aiheita kyllä aina löytyy niin Ni­geriasta
kuin muualtakin, mutta niitä voidaan myös tehdä,
järjestää ja kärjistää varsinlkin sellaisissa nuorissa ja suhteel­lisesti
kehittymättömissä olosuhteissa kuin Afrikan maissa.
Nigerian jsisällissöta on päättynyt ja touten sanottu sodat,
varsinkin sisällissodart, kuten varsinkin vanhemmat suomalai­set
hyvin tietävät omien katkerien koikemustensa perusteella,
aiheuttavat suuria kärsimyksiä köyhemmälle väestöosalle.
Mutta selvää on kuitenkin se, että NIigerian kärsimyksiä on
suuresti liioiteltu täällä fcuten monessa muussakin maaissa.
Toisaalta tuntuu siltä, ku"5h vissit Biafran "avustajat" olisivat
pitäneet ja pitäisivät viefläkin sodan loppuimista suurena on­nettomuutena.
Itä Nigerian eli Biafran pakolaisten Jflärsimyls-ten
kohdköhdaksi tuh näiden piirien selitysten mukaan tämän
onnettoman sodan loppuminen eikä itse sota!
Tosiasia kuitenkin on, että sodan päättyminen lopetti
ihmisten, omaisuuksien, asuntojen ja ru(Äatavarain tuhoami­sen
ja anto? mahdollisuuden; rakentavalle toiminnalle inhi­millisten
kärsimysten lieventämiselle, nälkiintymisen lopetta-ipiselle
ja paremman elämän alkuun saamiselle.
Ilman muuta on selvää, ettii sisällissodan runtelema Ni­geria
tarvitsee omien ponnitstelujejm lisäksi ija tueksi myös
Viimeiisein kalhden zneiaiilTiiaiiso^
dan aoikaiia sm^mattUn 60 mUiofmm
ihmistä ja; lilO miiijoonaa haavoit­tui
ja jäi imiaHideitei. Miilljp^^
tain ihonisiä ikuoiU
saamien tauities>ideiinifiin jobxlQ^a.
Fasistisen koonennon, aiUasuljaet­tiin
keäMit^eireille 26 milijponaa
ihiniiiä, (joista It n^iljiooaaa mur?
hattiäi kaaisiilkiainmjjoissa, i hirttä-mäHä
ija amiMMnalla tai inuiulla
raiakanuusella' tavailla'.
Sp«p% jjplh^iiiieiden ta1ici(u4elUs-ten
ikii-iislen vuiolksi menetettiin tu
hioulunenxa ja tuioitltainaittoauna
yli miljoonan dxxUarin arvosta ma-teri
«ailisia aiivojR ja miljoonat ih­miset
jcMiibiiviat.i^ itautieii ja
köyhyyden uhreiksi.
Sodat ovat muuttuneet raaenuniksi
imperialismisella aikakaudella:
BAiiroopiaissa ikaattmieidien luku-mäi^
i^t ovat lisäänSjyneet seqir&a-vasti:
16004wii!ltoik!aatui 3,000,00^
1700-luivullIa 5,200,000 ja ISOO^u-vuilla
5,5<K),000 ihmöstä. Ensinimäi-sesisä
maaöÄmansodassa kaatui 10,-
000,000 stfHilastajia 20,000,000 jäi
raajarikoiksi.
'IV>iRen maailinansota vaati 54
miljoomn ihmisen hengen, yli 90
miljoonaa haavoittui, joista 2iB mil­joonaa
jäi raajarikoiksi. Vii 2 mil­joonaa
siviiliä sai surmansa lettto-ponupitutejssa.
Uusi ydinsota voisi vaatia satoja
railijoonia uha-eja. '
Sotien aiheuttamat aineelliset
hävitylcsct:
E^inmiädseji> maailmensodao ar­vioitiin
aä>euttaneen $338,000 nul-joonan
vahingot.
Toisen maaibnansodian aikana
näiden menetysten sanotaan vas­tanneen
4,000,000 miljoonaa dolla­ria,
josta Neuvostoliiton, osaHe
lartkesi 500 nuljoonaa daiUaria.
Hävityskoneistpn hinta:
Bnsimniäisen maailmaiisodan: ai­kana
käytettiin suoranaiseen soti-
}£l3koIu^on| hankintaan $208,000
miljoonaa ja toisen maailmansodan
aikana suimona nousi $1,880,000
mrljoonaoin.
Vuosien 1946 ja 1968 välisenä ai­kana
USA käytti sotilasmenoihinpa
$1,050,000 miljoonaa, eli käiksi ja
puoli kertaa en^nmän nutä maas­sa
käjytettiin j^^yiagpienoihin koko
m t m edeltäneen liistoriaa aika­na
.(VV. J783—'1945).
sivat w. 1949 ja 1P67 väiMapnä ai­kana
$1,205,000 majflioniaian.
Imipeirialistiset ntuaat. aiheuttivat
V V . : löOO. ja 1967 välisenä aikaija
5,Q00,00p !i)ji'l|jpoa)pn (mjenetjyikset
häi.-[te'yi;>^ miateuiaialeissa ja tuot-
[• c.:...:jr:.\j2Vi kulutuiksessa.
Taloudellisliita kriiseistä johtuneet
tii:>tanlojneiietykset:
1900-luvulla (Oi oJilut 53 verrat­tain
rauhanomaista v^oftita (lukiuuin-iöllitaansitta
kahta miaunlinanisotaa),
joistia 25 vuiotta on ollut taloudel­listen
vaakeuQosien vuosia suurim­massa
o£iasi^~fmporiail£siti5ta maaijlr
maa Ja seitseimän X^madaautta ja
vain 21 ^laloudeiUisen oousukaijden
vuoit^, j o ^ ovait suurinimalta
»sallia johtune^ sptayaUiaisMMista.
1930-luivun "yleisenä kapitalisti­sen
maaUonan damaikiauteBa uousi-valt
tuotantomenetykset USA:^^
$300,000 .miljoonaan ja muussa
osas-a kopätalöstista maaiihnaa
$400,000 miOjoonaan. V
Imperialismin aihouttama.
valtava lasku:
TuötltBinMtitomain «
.pienien ja suoiaien sotien, krii­sien
s^ä kmakausien ansioista on
imperiplisimi sälyttänyt koko maa­limain
kannettavaksi roaiteriaalisten
tuotantomeaetyksien muodossa vä­hintään
$6,600.000 miljoonan las.
kun.
Ja kaildd tämä tapahtuu maail­massa,
missä yli 1,500 miljoonaa
ihmistä claä köyliyydessä Ja mil-joosiait
(kuolevat nälkään. —: (Ra­portti
YK .n Ikolmannestatoista ruo­ka-
ja maanviljelysjäiijestön konr
ferenssista).
KUUHUNKO MEIDÄN
RAHAMME?
Arvoisat lukijat.
Lehtiä luikiessahne on varmasti
monen silmät nähneet uutisen, jos­sa
Ameiikan avaruu^distys ha­luaa
myös Canadan osaUifituvan
tuon ylämaailmaii tutkimiseen, ra­hallisesti.
Kyllä asiat on nyt niin, että ei
senttiäkään^ joutoviin kuun ympäri
kiertoon ja siellä tutkimiseen. Ei­köhän
vain ole tarpeeksi rahan
puutetta meillä työväellä, kunhan
tullaan toimeen täällä maankama­ralla
liongissä. Ja jos naapurimaian
porhot haluaa niiata kuumaitkoista
nauttia niin olkoon vaikka päälael­laan
siellä, mutta ei canadalaisten
rahoilla. Joten suut tukkoon niiltä,
jotka tuollaisia menoja meidän nis­koille
yrittävätt. Niinpä sananlasku­kin
sanoo: "Parempi pyy pivossa
kuin kaksi oksalla."
ToiseUa kertaa lisää, vakuuttaa
"nketti taskussa.
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
Emma Johanna Laahanen- Kan­gas,
Bruce Mines, Ont,, täyttää
sunnuntaina, helmikuun 8 päivänä
80 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta­vien
onnenloiivotuksiin.
ulkomaalaista apua, mitä anne­taan
vilpittömässä mielessä ja il­man
mitään poliittisia sivupyy-teitä.
Kaikki käytettävissäolevat tosi­asiat
viittaavat myös siihen, että
Nigerian keskushallitus pyrkii
luomaan otolliset olosuhteet jnaan
yhtenäisyydelle ja kehittymiselle
sekä ennenkaikkea sisällissodan
aiheuttamien vaikeiden haavojen
arpeutumiselle ja parantaipiselle.
On hyvä, että Canada^ta on lä­hetetty
sairaalar, lääker ja muqta
apua Nigerian tarvitsevien avuk­si.
Annettakoon tätä apua niin
avokätisesti ja nopeasti kuin se
on meille kansakuntana mahdol­lista—
mutta se on annettava,
kut^n liittohallituksen edysttajat
ovat tässä yhteydessä sodan päät­tymisen
jälkeen aivan oikein selit-täneete,
yhteistoiminnassa Nige­rian
keskushallituksen kanssa ja
vain sen kautta.
Kokonaan tuomittavia ovat sen
sijaan "avustuksen" puuhaajat,
jotka vieläkin yrittävät sekaan­tua
Nigerian sisäisiin asioihin pu­humalla
'^avustuksensa" läehttä-miseatä
välittömästi Itä-Nigeri­aan
(entiseen Biafraan) huoli­matta
siitä mitä Nigerian halli­tus
asiasta'sanoo.
Piirijärfestöt ovat
hyvä!k»y(neet SKP:n
soivmtosunsitiftsen
Helsinld. r- Puiriueen kaikissa
piirijärjest<iässä on hyväfc^ty yk^
simielises^ eheylyssuositukset, ker­toi
SKPui pääsihteeri Arvo Aalto
tanmuk. 26 pnä. Vain Uudenmaan
läänin piirijäorjestöstä puuttui sii­loon
vii^alliflen tieto, mutta ennak-kotietoj£
i) mukaan sielläkin on esi­tys
asiaiUisesti puhuen hyväksytty.
Seuraavana toimenpiteenä tulee
ojemaan asian Icäsittely puolueen
keskuiskomiteassa ja sitten ylimää­räisessä
edustajakokouksessa joka
on määrä pitää helmik. 14 pnä, siis
ennen maalisvaaleja.
Suomi yritlät iKälS
kal9Shi$vienliä
NeuvosfplffHoon
Moskova. — Maaiihnan Iboakeim-massa
rakemiuksessa sljaoitsevan rar
vintola Seitsemänmen taivaan ja
Moiskovan nunria muitakdn juiUdsia
tiloja kalustafneet suiomalaiset f i r -
,mat avasivat tääillä viimie torstaina
yhteisen huonekalu- ja maittonäytte-lyn
jonka «n järjestänyt Finetra Oy.
Aiikkitehtien talon suurassa ala-aiuilassa
sekä parissa muussa ensim-mäisein
keiwksen huoneessa on esil­lä
431 näylitalyoainettä, etupäässä
lavintoiLoiSiLn, kahviloihin Ja mu^in
juikisiin tiloihin taikoitettuda pöy­tiä
ja tuolejar Lisäksi käsildUÄÄn
johtaäan huone ja hotellihuone se­kä
erilaisia hyllystöfjä, kaappeja
ym.
Näyttelyssä ovat mukana Artek,
En;)e^luisiei Le{>okalu9te, Maitela,
Sohlberg, maittotehdas Suominen ja
Tuolituote. Kaikki näytteHlepanijat
•ovat viime vuosina vieneet tuottei­taan
Neuvostoluiltoon ' ja kolmen
viime vuoden vienli on yhteisarvol­taan
noin 14 milj. mk. :
Kyseessä olevat liikkeet ovat ka­lustafneet
Moskovassa Ostankinon
televisiotorain ravintolan lisätei
useita muita ravintoloita ja kahvi­loita
Moskovan uudella liikekadulla
Kalininin prospektilla sekä mm. toi-mitlaneet
Ostankinon uxitpen tele­visiokeskukseen
10,000 tuolia, Le-ningi*
adisöa ovat samat liikkeet ka­lustaneet
hallituksen vastaanotto-talon
jossa järjestettiin vastaanot­toja
mm. presidentti Urho Kekko­sen
viimekeväisen Leningradin-vierailun
aikana. Seitsemän nyt näyt
telyn avanneen huonekalutehtaan
tuotteita löytyy myös muualta maas­ta
ja näyttelyn tarkoituk-sena on li­sätä
vientiä, totesi näyttelyn johta­ja,
ekonomi Paavo Räisänen esitel­lessään
näjttelyä lehdistölle. Näyt­tely
oli avoinna viikon.
Mitä muul sanovat
mOJTTELUA SANOO KBNR.
WRINGH "KAUHUJUTUISTA"
Canadan baflititks^ tarkkaili-jaas
Nigeriassa ollut kenraälima-juri
Arthur Wrinchi Canadan Pu-aaisfn
Ristin kansallinen komis-sioneri,
on sitä mieltä, että Biaf­ran
al^en avustustoimintaa on
vaikeutettu tiedonantovälineiden
liioittelulla raiskauksista, ryös­töistä
ja nälkiintymisestä:
Kenraalimajuri Wrinch sanoi,
että uutistiedot "missä on erikoi­sen
ankarasti käsitelty Nigerian
asevoimien ja hallituksen asiofia,
ovat ajaneet Nigerian johtajan
Yakubu Gowonin "toimimaan yk­sin",
kertoi Toronto Daily S^r
viime torstais^sB^- uutistiedossaan
ja jatkoi: .
_^Minä näin 'laajakantoista ali­ravitsemusta
(hunger), sanoi
Wrinch . . . "mutta en nälkiinty-rtfisttätintyneisyyttä
(starvation).
Minä en kerta kaikkiaan usko sir
tä...
"Siellä on ollut ryöstöjä, var­masti.
Ja siellä on ollut raiskauk­sia.
Siitä ei: ole epäilyjä. Mutta
ei siinä määrässä kun meidät on
johdatettu uskomaan."
•\ Wrinch sanoi "Nigeriassa ol­leen
äärettömän: paljon: vaikeuk­sia
sieltä annettujen tilanneselos­tusten
johdosta"
Nigerian avustustoimintaa on
"hidastuttanut" se kun kenraali
Gowon katsoo ettei hän tarviise
apua niiltä ulkopuolisilta, jotka
ovat syyttäneet hänen hallitus­taan
kansantuhosta, rikoksista 'ja
nälkään näännyttämisestä.
Wrinch kuului siihen tarkkailu-ryhmään
minkä ulkoministeri
Mitchell Sharp lähetti Nigeriaan
tammikuun 14 pnä.
VKarrenln tufkimus taas vastatuulessa
Helsinki lopettaa
tupaikan mainonnan
Helsinki. — Helsingin kaupun­gin
liikennevälineissä, liLkennelai^
toksen matkalipuissa ja H:n kau­pungin
kiinteistölautakunnan vuok­ralle
annettavissa mainospaikoissa
ei sallita vuoden 1972 alusta lukien
tupakan mainontaa. Kaupungin
hallinto telci asiasta tammik. 26
pnä päätöksen äänin 12-^5.
New York Warrendn komitean
lauvumto, etitä presidentti John
Kennedyn murha ei oUut salaliiton
työtä, on saanut vielä yhden odot-tamaititioman
vastustajan.. Dalasin
entinen poliisipäällikkö Jess Car-rie
on kirjoiittainut kirjan, jossa
hän esittää Warreiiin komitean
saamien tulosten .kanssa ristirii­dassa
olevia asioita. New York Ti­mesin
miikaan tämä kirja, jonka
nimenä on "Asiakiiiooa J. Kenne­dyn
murhasta" Ja jota kirjoittaes­saan
Carrie on käyttänyt hyväk­seen
poliisin salaisia arkistoja,
johtaa ajaltelemaan, ettei kaikkia
tiSiän murhaan liittyviä seikkoja
ole tuotu Julki.
Carrie mudstuttaa, että päätodis-tajan
Howaird Brennanin todistuk­set,
joiden pei-usteella AVarreaiin
komissio teki johtopäätöksensä,
olivat sekawa. Muiban jälkeisenä
yönä BremiaJi, Joka oli vakuuttu­nut
nähneensä ampujan, ei voinut
tunnistaa Oswaldia useamman hä­nelle
näytetyn ihmisen joukosta.
Kuitenkin muutaman kuukauden
kuluttua Wairrenin komission is-tu-
nnoesa Brennan oli valnäs var-muiudella
tunaiistamaan Olswaldin
ikkunasta näfcemäkseen henkilöksi.
Carrie muistuttaa myös, että laho-i-
atoriokokeissa ^ Oswaldin kasvojen
oikealla puolelta otettu parafiini-koe
ei osoittanut jälkiä ruulinoes-ta,
joita olisi pitänyt oUa .kivääi*in-laukauksen
jäljiltä.
Oikeudenkäynti
a la Franco
Madrid. — Madridissa alkoi tam­miko
26 pnä suuri oikeudenkäynti
43 espanjalaista vastaan, joita syy­detään
kuulumisesta kiellettj^n
kommunistiseen puolueeseen. Syyt­täjä
vaati oikeudenkäynnin alussa
rangaistuksia, Jotka vaihtelivat kali
desta kuuteen vuoteen vankeutta.
K
E
Kirjoituksia V -julkaisuun!
Ä
T
Vanhojen perinteiden mukaan julkaistaan Canadan ja
Yhdysvaltain suomalaisten yhteisin voimin Kevät-julkaisu,
mikä ilmestyy siksi hyvissä ajoin, että lukijat ^<aavat sen
käsiinsä vapuksi. Avustajien kirjoitukset, kertomukset, ru­not,
muistelmat ja artikkelit, Hekä julkaisuun ja varsinkin
kirjoitusten yhteyteen sopivat kuvat ovat lämpimästi t e r ­vetulleita,
sillä ne rikastuttavat ar>-aamattoman paljon
tätä julkaisua. Kuvat palautetaan pyydettäessä takaisin.
Työvoima- ja muiden vaikeuksien voittamiseksi on sitä
parempi, mitä pikemmin julkaisun toimitus saa avustajien
kirjoitukset. Ne tulisi mhettSä viimeistään helmikuun 20
päivään mennessä 1970 osoitteella:
KEVÄT-julkaisun toimitus.
Box 69, Sudbury, Ont.. Canada.
Avokätisestä avustuksesta etukäteen kiittäen,
KEVÄT-JULKAISUN TOIMITUS.
Montrealilainen miljonääri Robert Bourassa valittiin
äslcettäin Quebecin liberaalipuolueen johtajaksi. Mr
Bourassa on lakimies-ekonorrjisti, jota oh myös nimi­tetty
'^mini-Trudeau!ksi".
PÄIVÄN PAKINA
VÄHÄH SALAISUUKSISTA
Salaisuuksien sälyttäminen
on sekä jännää että vaikeata.
Kun esim. joku pikkupoika sat­tuu
saamaan selville, mitä iso­sisko
on ostanut äidille joulu­lahjaa,
niin pian tapahtuu lau­kaus
ja äiti_8aa tietää koko
"salaisuuden";
Kaikki salaisuudet eivät ole
tietenkään aivan samanlaisia.
Mikään harvinaisuus ei ole esi­merkiksi
se jos tytöt juttelevat
keskenään joistakin pikkusalai-suuksista.
_
Valtio- ja sotasalaisuudet ovat
tietenkin asioita erikkseen. Nii­tä
uskotaan vain korkeassa ase­missa
oleville maanpettureille
eli quislingeille ja vain anihar­voin
luotettaville kadun miehille
ja naisille.
Seuraavansa on melko vähin
reunahuomautuksin eräitä viime
viikolla käsittelyn alaisena ol­leita
salaisuuksia:
armoitettu Lontoo. IVashing-tonista
viime keskiviikkona tul­leissa
uutistiedoissa kerrottiin,
että sinne parin päivän vierai­lulle
tulleesta Britannian pää­ministeristä,
Harold Wilsoni8ta;
tulee "ensimmäinien ei-amerikka-lainen",
joka saa osallistua
Kansallisen turvallisuusneuvos­ton
kokoukseen.
Mr. Wil8on oli kuulemma saa­nut
presidentti Richard "Nixon­ilta
kutsun osallistua USAn hal-litushuipun
ulkopolitiikkaa ja
puolustusasioita käsittelevään"
tilaisuuteen. .
Lähdettyään Ottavvasta "Val­toihin"
pääministeri Wilson sa­noi,
että "yhdessä presidentti
Nixonin kanssa" me ryhdymme
toimenpiteisiin köyhyyden, slum
mien, sairauden, saastutuksen
jms. paheiden poistamiseksi.
Tähän vastasi, mr. Nixon
herttaisesti eittoamallai JJSAn
kongressin hyväksymän köyhyys
vastaisen ohjelman, jonka perus­teella
olisi ensi vuonna käytetty
$19.7 miljardia siihen tarkoituk­seen
mistä mr. Wil8on niin kau­niisti
puhui.
Korvikkeena mr. Wilson sai
kutsun kuitenkin "salaisiin" pir
töihin.
Kovan onnen Ottawa. CP:n
Ottavvasta lähettämän viime­viikkoisen
tiedonannon mukaan
Yhdysvallat tiedoittaa nyt Ca-nadallc
"vähemmän puolustus-salaisuuksia
kuin muutama
vuosi sitten", sanoi Canadan
korkea puolustusaaiain tiede­mies
(tri G. R. Lindsey).
'Riittämättömyys" on USA:n
imperialisminkin palkka!
JPoltetun maan ohjelmaa. N.s.
poltetun maan ohjelma, jonka
perusteella hyökkäysjoukolta
riistetään majoitus-^ ja "maasta
elämisen" mahdollisuus hyök­käyksen
uhriksi joutuneessa
maassa, vaatii suuria uhrauksia
miltä tahalta kansakunnalta.
Mutta jos tällaista "poltetun"
maan ohjelmaa suunnitellaan
esim. Washingtonista käytettä­väksi
Euroopassa aina Suomea
myöten, niin se on tietenkin "sa­laisuus",
josta ei sovi julkisuu­dessa
puhua.
Kaikesta huolimatta saimme
amerikkalaisen AP:n Hampuris­ta
viime keskiviikkona lähettä­mästä
tiedonannosta lukea sa­natarkasti
seuraavaa:
— LänsirSaksan eräs julkaisu-^
sanoo nähneensä Yhdysvaltain
ilmavoimien huippusalaisia suun
nitelmia atomipommien pudotta­misesta
Länsi-Saksan kaupun­keihin
atomisodan syttyessä .
Stem-julkaisu sanoo, että kau­punkien
maalitauluksi määritte­leminen
on tehty NATOn toi­mesta
siinä mielessä, että voi­daan
Neuvosto-blokilta kieltää
mahdolliset komentokeskukset
ja sotilaiden majoituspaikat.
Julkaisu kertoo, että nämä
suunnitelmat, jotka se on aaa-nut
joltakin tuntemattomalta
lähetiltä, ovat jo Neuvosto-blo­kin
käsissä.
Stern-julkaisulle annetussa
ainehistossa määritellään mah--
dollisct atomipommimanlit,' mu­kaanluettuna
sellaiaet kaupun­git
kuin Kieli, Ncumcnstcr,
Plensburg ja Lybeck sekä stra­tegiset
paikat Pohjois-Itämeren
varrella.
Muina maaleina on Sternin
mukaan lentokentät, sotilastuki-asemat,
kanavaportit ja sata­mat
niin länsi-Euroopan kuin
Varsovan liitonkin maissa.
Mahdollisia maalipaikkoja on
määritelty myös sellaisista puo­lueettomista
maista kuin Itäval­ta,
Suomi ja Jugoslavia, selittää
julkaisu.
Stern-julkaisu ^sanoo (laiffSäm
me yhä APn uutistietoa), että
USAn korkea-arvoiset viraur
omaiset ovat vahvistaneet^ näi­den
asiakirjojen "ehdottoman
luotettavaisuuden" (absolute au-thenticity).
Ilmavoimien eräs pii
hemies Wiesbadenissa kieltäytyi
kommentoimasta asiaa.
Julkaisu selittää, että nämä
"maalit" olivat niiden asiakir­jojen
joukossa mitä yhdysvalta­lainen
kersantti Robert Lee
Johnson antoi v. 1965 venäläi­sille,
Johnson tuomittiin myö­hemmin
25 :si vuodeksi vanki­laan
tunnustettuaan syyllisty­neensä
salavehkeilyyn puolus-t
u B s a l a i s u u k s i e n - antamiseksi
Neuvostoliiton asiamiehille."
Sen pituinen AP:n tarina
näistä atomipommi-maalikau-punkien
salaisuuksista.'^"','. ->
Ja kuten tavallista — mikäli
nämä tiedot osoittautuvat paik­kansa
pitäviksi —-valkeus nau­ran
tällaisille "salaisuuksille.
• — Känsäkoura,