Vapaus, March 4, 1965

              Sivu 2 'Torstaina, .maalisk. 4 p — Thursday, March 4, 1965 Presidentti Kekkonen
Y.',
1
•m
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B O R Ö R G ÄN
O F F I N N I S H C A N A D I A N S ;
,; (LIBERTY) EstabllshedNov. 6, 1917
EDITOR: w. EKLUND MANAGER: E ; SUIKSI
. TELEPHONE: OFFICE AND E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 6 4 -
Publlshed thrice weekly: Tuesdays, Thurjsdays aiid Satqrdays by Vapiius
: Publishing Go. Limited, 100-102 >Elm Sfc ;West, Sudbury.'Ontario. Canaida;
Mailing Address: Box 69
Advertising rates upon application, translatlon frae of charge.
•Authorized as secondclass mail by the Post Office \)epartment, Ottawa,
and flor payment of postags i n cash.
M e n , b e r o M h . CANADIAN L A N G U AG E" P R E SS
T I L A U S H I N N A T : ,
Canadassa:, 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.75 USA:£sa 1 vk. $10.00. 6 kk. $525
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50. 6 kk. 5.75
Hiallsteinin oppi riq^pakivenä
"Kairosta saapuneissa-uutistiedossa on viimcpäivinä saapunut
\ l i s ä ä _ i jobinpostia Bonnin eli Länsi-Saksan^politiikantekijSillle, jotka
näyttävät sekoavan Hallsteinin oppeineen omiin paulohinsa. ,
New York Timesin kertoman mutkaan Ylidistynyt Arabitasavalta
ja Saksan Demokraattinen Tasavalta eli Itä-Saksa, allekirjoittivat maa­nantaina
$100,000,000 arvoisen talpusapupopimuksen. Myös on puhut-
. -tu. että,Yiidistynyt Arabitasavalta aikoo avata pääkonsulviraston Itä-
Berliinissä.
. 'Samojen uutistietojen mukaan toiset arabimaat tulevat seuraa­maan
ison veljen esimerkkiä ja solmivat aikanaan samanlaisia yh­teyksiä
Saksan Demokraattisen Tasavallan kanssa.
' Vaikka "tavallsen hevosälyn" kannalta katsoen suhteiden para­neminen
eri kansakuntien välillä on tei-vehdittävää kehitystä, niin
Bonnin mielestä Itä-Saksan ja arabimaiden suhteiden normalisoitu-ininen
edustaa miltei "vimeisen ajan villitystä" tai oikeammin sa­noen
Länsi-Saksan ulkopoliittisesti seuraaman ns. Hallsteinin opin
täydellisen vararikkoutumisen alkua. Ja kun tämä jobinposti tulee
' kaiken lisäksi n iden diplomaattisten tappioiden ja takaiskujen pääl­le
mitä Länsi-Saksa on. jo aikaisemmin WaUer Ulbrichtin Kairon-vierailun
tiimoilta kärsinyt, niin ei ole la'nkaan ihme vaikka Bonnis­ta
kuuluu nyt itku ja hammasten kiristys sekä hätäinen avunpyyntö.
- Tosiasia oiikin, että mainittu Hallsteinin opp', jonka mukaan
Bohnilla. on muka jonkunlainen korkeimman oikeus esiintyä yksi­nään
Saksan molempien osien edustajana, on viimeaikoina v.'enyt Län­si-
Saksan diplomaattisesta tappiosta toiseen. "
Suomen laajimmin leviävä työväen päivälehti" ^SKDLrn äänen­kannattaja
Kansan Uutiset, kirjoitti jotakin päiviä sitten Hallsteinin
opista, tästä Bonnin "riippakivestä" seuraavaa:
Kun Yhdistyneen arabitasavallan presidentti Nasser kutsui Sak­san
demokraattisen tasavallan valtioneuvoston puheenjohtajan eli
valtionpäämiehen Walter Ulbriehtn vierailulle Egyptiin, täytyi hänen
olla selvillä siitä, että kutsu aiheuttaa melkoista kohua ennen kaikkea
Länsi-Saksassa. Onhan Bonn noudattanut johdonmukaisesti ns. Hall­steinin
oppia, jonka mukaan se katkaisee diplomaattiset suhteet jo­kaiseen
maahan, joka puolestaan tunnustaa Itä-Saksan ja on sen kans­sa
virallsissa korkean tason diplomaattisuhteissa. Poikkeuksen tästä
säännöstä on muodostanut ainoastaan Neuvostoliitto. Kaikissa muissa
tapauksissa Bonn on vaatinut itselleen oikeutta edustaa yksinään koko
Saksaa.
Ulbrichtin vierailun yhteydessä Itä-Saksa lähtee siitä realistisesta
toteamuksesta, että nykyhetkellä on mahdotonta mekaansesti yhdis­tää
kapitalistista Länsi-Saksaa ja sosialismin tielle lähtenyttä Itä-
Saksaa, ja siksi se pyrkii kaikin tavoin vahvistamaan ja vakiinnutta-
; maan omaa asemaansa kahden saksalaisen" valtion teoran mukaisesti,
silti mitenkään syrjimättä Länsi-Saksan samaa, piköutta. Ulbrichtin
vierailun yhteydessä ei Berliinissä ole tahdottu saattaa myöskään
.'Nasseria kiusalliseen asemaan, yaan on selitetty, ette' vierailu sinänsä
merkitse Itä-Saksan diplomaattista tunnustamista. Tähän on yhtynyt
myös Nasser julkaistussa haastattelussaan. Tästä huolimatta Ul­brichtin
vierailu kohottaa demokraattisen Sakean arvovalta ei vain
YAT:ssa, vaan koko arabimaailmassa.
• Yhdistyneen arabitasavallan kannalta vierailu korostaa maan ulko­politiikan
itsenäisyyttäpä on täysin luonnollinen liittoutumattomien
maiden ryhmän eräälle johtavalle maalle.
, Ulbrichtin vierailun aiheuttamaan ketjureaktioon on joutunut
mukaan myös Israel. Estääkseen vierailun toteutumisen ei Bonn voi­nut
rajoittua vain kansainvälisessä käytännössä ainutlaatuiseen pai­nostukseen
— samanlaiseen, jota se nyt jatkaa Tansanian eli Tangan-jikan—
Sansibarin liittovaltion suhteen. Kairon edessä Bonn tek' myön-nytykseUj
lopetti tammikuussa paljastuneet salaiset asetoimitukset
Israeliin. Tämä toimenpide asetti Bonnin tulilinjalle kahdelta suun-
• naita.
Ensnnäkin Israelin ja Länsi-Saksan suhteet ovat kärjistyneet
äärimmilleen ja Israelin edustaja Länsi-Saksassa on kutsuttu kotiin.
Sen sijaan pääministeri Eshkol on ainakin toistaiseksi torjunut oppo­sition
vaatimukset suhteiden täydellisestä katka'soimisesta Bonniin
: varoittaen kaikkien siltojen polttamista. Oltiinpa mita mieltä tahansa
Bonnin asetoimituksista Israeliin, pelin tähänastinen tulos on ollut
• kielteinen Bonnille.
Toisaalta on liittokansleri Erhard joutunut l?nsimaissa kärkevän
arvostelun "kohteeksi "antautumisestaan Nasserin painostuksen edes­sä".
Kaiken kaikkiaan Ulbrichtin vierailu on paljastanut Hallsteinin
opin kelpaamattomuuden kansainvälisten suhteiden hoidossa. Niin
kauan kuin se koski vain kansandemokratioita ja niin kauan kuin de­mokraattisella
Saksalla oli kädet täynnä oman taloutensa rakentami­sessa,
ei ongelma ollut n=in kärkevä kuin tänään. Mutta nyt on kan­sainvälisissä
voimasuhteissa tapahtumassa muutos: Länsi-Saksalla on
nykyisin aivan ilmeinen tai-ve huolehtia taloudellisista eduistaan myös
liansandemokratioiden markkinoilla' — ja tämä vaata 'Hallsteinin
opista luopumista. Länsi-Saksalle on tärkeätä säilyttää markkinat aräT
' bimaailmassa—--tässä suhteessa on Hallstein-oppi'uhkaava painolasti.
Demokraattinen-Saksa ei ole enää omien vaikeuksiensa kanssa kamp­paileva
maa,- vaan huomionarvoinen tekijä miorten kehitysmaiden
markkinoilla ja rakennustyössä ja siksi ei Bonn törmää seinään vain
-kansandemokratioissa, vaan muuallakin. Arabimaailma oli vuorossa
ensimmäisenä, mutta se ei varmaan jää viimeiseksi maailmankolkaksi,
jossa Hallsteinin oppi aiheuttaa Bonnille ylimääräisiä vaikeuksia.
JÄLKIMIETELMX
Silloin kun gangsterityyppinen Jack Ruby ampui Dallasin poliisi­asemalla
televisiokuvaajlen kameraln edessä presidentti Kennedyn
murhasta epäillyn Lee Harvey; Oswaldln, monet canaäalalset tuumi­vat,
että "tällaista ei voi tapahtua täällä".
Mutta nyt kun suuren poliittisen skandaalin jo aika'semmin ai­heuttanut
hiiumausainekaupustelusta syytetty Lucien Rlvard karkasi
ilmeisesti myös "sisäisen avun turvin" karkausta vastaan "varmana
laitoksena" pidetystä Bordeauxin vankilasta Monti>ealissari tulee pa­kosta
mieleen, että ^,se on sittenkin mahdollista":
Vastustamme moneBkeskeisten
ydinvoimien perustamista
Helsinki. — Suomen Moskovan-
8uurliihetyst()ssä keskiviikkona
helmik. 24 pnä tarjoamansa lou­naan
yhteydessä pitämässään
merkittävänsä puheessa tasaväli
lan presidentti Urho Kekkonen
lausui aluksi neuvostolittolaisille
isännilleen . lämpimät kiitokset
osakseen tulleesta vieraanvarai­suudesta.
Tämän jälkeen prcs.
Kekkonen jatkoi, mm. seuraavasti:
Meillä olL kaksi kuukautta sit­ten
'lo saada nähdä teidät, herra
Jssrkeimman neuvoston puhemie­histön
puheenjohtaja, tervetullee­na
ja arvostettuna vieraana maas­samme.
S^in silloin vastaanottaa
Neuvostoliiton korkeimman neu­voston
puhemiehistön minulle
suoman Neuvostoliiton korkeim­man
kunn'amcrkin, Leninin kun­niamerkin.
Tässä tilaisuudessa —
niin monien Neuvostoliiton joh­tomiesten
ollessa täällä läsnä •—.
saan vielä kerran uudistaa vilpit­tömät
kiitoksen: tästä kunnian­osoituksesta.
Se on ntinullje. luoi)-
noUiscsti. henkilökohtaisesti arvo­kas.
Mutta samalla katson sen
pääasiallisesti kohdistuvan - Suo­meen
ja sen kansaan sekä siihen
ulkopolitiikkaan, jota Suomen
kan.san edustajana ja sen tukema­na
olen; pyrkinyt nuudatlaniaan
— Suomen ja Neuvostol iton ys­tävyyden
poLtiikkaan. Voin va­kuuttaa,
teille, että tiilä, kunniaiir
osoitusta, jcka tuli myös edeltä­jäni
presidentti Paasikiven osak­si,
pidetään Suomessa suuressa'
arvossa.
Tavaties.sa:ii e Ien Kienilissä noii-vostovaifion
korkeimman joiidon
meillä oli laaja vstävällinon, avoin
ja suora keskustelu maittemme vä­lisistä
suliteista sekä monista kan­sainvälisistä
kysymyksistä. Sen jäl­keen
Kreml ssä tarjoamanne aami^
aisen aikana e.sititte te, herra pre­sidentti
keskusteluumme liittyen
Neuvostoliiton kannan Suomen a.se-maa
eurooi;p-.ilaise.ssa poliliika.ssa
läheisesti s vuavasta ky.symyk.seslä.
Sallinette, että nyt vastaan piihoe-
;seenne, vaikka se vaatiikin hioman
tavallista laaiemmat perustelut.
Suomen ulkopolitiikan periisääri-viivathahmoMuval
Suomen ja Neu-vostoli
ton kesken 6. luihlikuuta.
1948 solmitussa ystävyyss ylitei.styö-ja
avunantosopimuksessa. Tämä .40-
pimus on myös Suomen noudatta­man
puolueettomuuspolitiikan poh­jana,
sillä sopimuk-scn johlolausee-s-sa
Neuvostoliitto iimoittaa kunnioil-.
tavansa Suomen pyrk myksiä py.syä.
suurvaltojen eturistiriitojen ulko­puolella.
Myös läntisten suurvalto-;
jen taholta ,on saatu, hyväksyminen
tälle puolueetlomuuspyrkimyksel-lemme.
Näin funnustetlua tominta-linjaa
on Suomi noudattanut ulko­politiikassaan.
Se on tullut esille
Suomen suhtautum .se.ssa kan.sain-välisen
politiikan piiri.ssä esiinty­neisiin
ongelmiin sekä kannanotois-
.samme Yhdistyne .ssä Kansakunnis­sa..''
Kuten olette voineet vuosien ku­luessa
panna merkille, me suoma­laiset
olemme pidättäytyneet kan-nanmääritlelystä
esim. Ke.ski-Euroo-pan
rajoja. Saksan yhdistämistä,
Berliinin ongelmaa yms. koskevis-
; sa kysymyks .s.sä, vaikka Euroopan
^ rauha on elintärkeä asia myös Suo-
I melle. Olemme katsoneet ja kat­somme,
että edellä mainitut ja mo­net
muut KeskiEurooppaa kosk(!-
vat avoimet kysymykset ovat suur­valtojen
välisten erimieli.syyksien
kohteina. Siksi me pnolueettomuus-politi
kkamme perusteella pysytte­lemme
niiden uiikOpiioiella.
Kun te. herra presidentti, eilises­sä
puheessanne koskettelitte suun­nitelmia
monenkeskisten yd na.se-voimien
luomiseksi, tuntuu ensi
silmäyk.scllä sillä että Suomi ei voi-
Matkailukeskus
Kolttakönkäälle
Moskova. — Neovostoliltto raken­taa
matkailukeskuksen PohjoLsen
meren rann^olle Kolttakönkaän ky­lään.
Matkailukeskus avataan poh-joLsmaisille-
tuiisteille Jo ensi kesänä.
Matkailijat saapuvat . tuhan Neu^
vostoliiton en8lmmä.Lseen Jäilmeren
rannalla sijaisevään inalkailukeskuk-seen
Storbuktin kylästii Norjasta.
Storbukt sijaitsee Ruijan itäosassa.
Neuvostoliiton matkailumlnisterlön
pääUlkkö Vladimir Ankudinov ker­toi,
että neuvostoliittolainen matka­toimisto
Intom-ist suunnittelee pai---
haillaan Jäämeren-matkoja suoma­laisille,
ruotsalaisille Ja noi'Jalal.sllle
turisteille. Kolttakönkäästä matkailla
Jat voivat jatkaa matkaansa Nikelln
kaupunkiin ,ja sieltä junalla Mur­manskiin.
Murmanskista kiertomat­kaa
yol jatkaa Moskovaan, Leningra­diin,
Krimille tai-Kaukasiaan.
Alaskan asukkaat ovatt maail
man eniten puhuvien joukossa, kos­ka
he tekevät keskimäiirin 609 pu
helinsöittoa vuodessa.
si puolueettomuuspoliti kkansa
vuoksi esittää mitään kannanottoa
tämän suunnitelman johdosta, mut­ta
tätä asiaa ei voida ratkaista ys­tävyyssopimuksemme
johtolauseen
n o j a l l a , sitä varten on luettava ko­ko
sopimus.. Sopimuk.sen mukaan
Suomi tulee puolustamaan aluet­taan,
jos Suonv tai Neuvostoliitto
Suomen -Mlueen kautta joutuu 'Sak­san
tai .sen kanssa liittoutuneiden
v a l t i o i d en aseell\sen hyökkäyksen
kohteeksi j a Suomi on sitoutunut
tä.ssä tarkoituksessa tarkoin, määri­t
e l l y i l lä edellytvksillä s o t i l a a l l s e en
v h t e i s t o i m i n t o a n , Neuvostoliiton
kanssa. Tämän vuoksi Suomen on
syytä_omia kansrllIsT?njluja valvo-
L's.saan huolellisesti seurata .sotilaal­l
i s en t lanteen kehitystä yslävyys-ja
avunantosopimuksen valo.ssa.
Tässä mielessä' Suomi . k o h d i s t aa
iarkkaavaisen huomion monenkes­k
i s t en ydinasevoimien luomiseen
On sanottu, että Länsi-Saksa va­rustautuu
r-uolustustarkoiUikse.ssa
hyökkäystä vastaan ja että monen­keskisten
y d i n v o i m i e n luomisen tar­koitus
on ottamalla LänsiSak.sa mu­kaan
yhteiseeny.linaseistuk.seen es-liiä
sen h a n k k m r s t a omaa y d i n v o i ­maa.
Tämä voi olla tottakin, multa
me suomalaiset e;iime voi jättää
ottamatta luinniioon, että Neuvosto­l
i i t t o . J a nnuif Var.sovan l i i t o n maat
pitävät Länsi Saksan o.sanottoa mo­n
e n k e s k i s e n ydinvoiman luomiseen
— osittain k.thden maailmansodan
syntyhistorian antaman opt-tukscn
varo ttamina, k i i ' o n olette kcskus-lelui.
ssamme sanoneet ~ - n i i n va­kavana
Kuroopan rauhaa vaaranta­vana
toimenpiteenä, että ne ovat
yhteisesti päättäneet ryhtyä tai-p
e e l l i s i i n vastatoimenpiteisiin, jos
sanottu siainnitulnia tut(>utotaan.
Monenkeskisten yd nvoiir.icii
luomista koskevien suunnitel­mien
toteuttaminen olisi täten
niin suuressa määrin myös l'oh-jois-
Euroopan rauhaa vaarantava
toinienpcle, että Suomella on
kansallisen etunsa vuoksi oikeus
lausua käsityks$nsiL tästä asiasta.
On tietenkin vähemmän merkittä­vää,
sanooko Suomi tuomitsevan­sa
monenkeskisten ydinvoimien
luomisen tai vastustavansa sitä.
koska se, samaten kuin si tä mah­dollisesti
aiheutuvat toimenpiteet
toteutetaan — jos toteutetaan —;
Suonten hyväksymistä tiedustele-
'matta. Mutta me olemme huoles­tuneita
tästä suunnitelmasta.
Tällainen kannanotto ei ole
vastoin puolueettomuuspolitiik­kaamme,
sillä mc voimme ylläpi­tää
puolueettomuuttamme a'noas-i
"^Taan sillä cdellvtyksellä, että rau-
' hantila—säilyy Euroopassa. Mev
olemme oikeutettuja kansallisen
etumme vuoksi ilmaisemaan kiel­teisen
kantamme toimenpiteistä,
jotka voivat järkyttää Pohjois Eu­roopan
rauhanpolitiikan perustei­ta.
H e r r a presid-;n(i'.
Tämä puheeni niin kuin k a i k k i,
joi.ssa olen käsitellyt maillemme
tärkeitä asioi*a, rakentuu Suomen
.ja Neuvostoliiton välille syntynee­seen
vakiintuneeseen ystävyydon
tilaan, j o k a on l u o t u molempien osa:
puolten määrät etoi-sin ponnistuk
sin. Nämä ovat johtaneet merkittä
v i i n .Saavutuksiin; tämän kehityk­sen
pohja on luja ja sen suuntavii­vat
selkeät. Suomen j a Neuvostolii­ton
vakiintunut .vstävyy.ssuhde poh­jautuu
molempien kansojen peru.s-etujen
vank; i l l e perustalle ja on
riippumaton olosuhteiden ja ajan
vaihteluista. Näiden suhteiden ke­hityksessä
ovat esimerkillisellä ta­v
a l l a toteutuneet käytännössä rau­hanomaisen
rinnakkaiselon periaal-tO(!
li j o l l a myös vuoden 1948 .sopi­mus
ystävyydestä, yhteistyöstä j :i
kcskitiäise.siä avunannosla kuvas
laa.. \ • ^.
Pyydän esil«ää maljan Neuvosto,
l i i t o n kan.sojen meneHtyk.selle. Suo­men
ja Neuvostoli ton kestävälle ys­tävyydelle
sekä maailmanrauhalle,
jota tänään tarvitaan enemmän
k u i n koskaan ennen.
• » • • F f
Beiltlni. — Ludwig.sburgin natsiri­koksia,
.tutkivan keskuksen Johtola
Ei-win Schule, Joka äskettäin Joutui
vastoin aikaisempia väitteitään tun­nustamaan
olleensa natsipuolueen jä­sen
ja kuuluneensa myös. 6iAH:han,
myönsi nyt amerikkalaiselle uutistoi­mistolle
AP:lle. että hänet öU VU<HI-na
1949 tuomittu Neupostoliitossa so­tarikoksista.
Seuraavana vuonna pas­sittivat
Neuvostoliiton viranomaiset
Schulen sotarikollisena Länsi-Sak^
saan.
Schu'e oli tuomittu osallisuudesta
Sak-san 215:nnen Jalkaväkidivisioonan
Leningradin alueella .1941--43 teke­miin
sotarikoksiin -Ja rikoksiin ihmi-
.syyltä vastaan. Itärintamalla Schule
oli mainitun divisioonan :eslkunnassa
Ja kuului osastoon. Joka suoritti mm.
I »rakoilu- Ja sabotaashitehtäviä. Vuo­den
1943 lopulla Schule nimitettiin 6.
tu rvallLsuusrykmentin esikuntapäälli­köksi
Pariisissa. Rykmentin tehtävä­nä
oli mm. taistella ranskalaisten
vastarintaliikettä vastaan. Hieman
ennen: sodan loi:pua komensi Schule
253:ssa Jalkaväkidivisioonassa erikois-rankaisukomppanlaa.
Mainittakoon, että Schule hoitaa
edelleenkin virkaansa Ludwigsburgis-
.sa. Länsi-Saksan virallinen taho el
ole toistaiseksi ilmaissut aikovansa
erottaa SchuPea paikaltaan. Sitä on
kyllä jo julki.suudes.sa Länsi-Sak.sa£sa
kin vaadittu.
Mitä muut ^s^QVsai
Si[>^ki3]K0HAN SE NXIÄ: PÄll*?
Ulkoministeriön' (valUodepartmentin) viiniölsinimart Valkoisen k'r-jan
mukaan Yhdysvalloilla on oikeus pommittaa Pohjois-Vietnamia siksi
kup se.(Pohjois-Vietnam) asestaa ja johtaa;etelävietnamilaisia pakolai­sia
kukistaakseen Yhdysvalloille. myötämielisen-hallituksen.
Tämän amerikkalaislogiikan mukaan USAn ulkoministeriöllä ei pi­täisi
olla mitään vastaan sanomsta siitä, jos Floridaa pommitetaan siksi
kun Yhdysvallat avustaa Kuuban pakolaisia kukistaokseen Venäjälle
myötämielisen hallituksen . . . — D. Warner, Toronto Daily Starin "Kir-jeitä"-
osastossa. . -
lUtm
KIINAN SATOTULOS
VIIME SYKSYLTÄ HYVÄ
Mississippi n murhamiehet
pääsevät vähällä
Jackson. Mis.sis.sippi. -1 Liitto­valtion
tuomari luopui raskaim­mista
syytteistä niitä 17 miestä
vastaan, joita syytetään osallisuu­desta
kolmen kan.salaisoikeuksien
puolesta taistelleeii. henkilön mur­hiin.
Syytteistä olisi voitu langettaa
S.tlOO dollarin sakkotuomio ja ky
menen vuoden vankeusrangaistus.
Miehille voidaan Jäljellä olevien
syytteiden perusteella langettaa
korkeintaan vuoden vankeusran­gaistus
tai tuhannen 'dollarin sa­kot.
Vuoden 1964 sato Kiinassa on ~
melkoisen suuri, ja vuosina 1958
—61 sattuiteiden vakavien luon*
nononnettomuuksien^ antaman is­kun
jälkeen Kijnaln, maatalous on,
toipunut nopeasti. Monilla alueil­la
vehnäsato oli 10 prosentUa.suu-renipi
vuoden 1963 satoa. Hyvistä
riisisadoista on saatu tietoja eri
puolilta maata. Szttshuanin, Kian-gsun,
Kiangsin ja Hupehin maa
kunnat, huomattavat riisialueet
Jangtse-joen alueella, ovat kalkki
korjanneet parempia satoja kuin
viime vuonna.
Riisin hehtaarisadon ilmoitetaan
kohonneen 10 prosentilla myös Fu
k.enissa, kaakkois-Kiinassa; missä
sitä on korjattu yli 130,000 hehtaa
rin alueella. Koillisessa Liaoningin
maakunnaspa 180,000 hehtaarilla vii
jelty riisisato arvioidaan 20 prosent
l.a suui-emmaksi kuin viime vuonna.
Salo Tiibetissä on lähes yhtä hy
vä kuin vuoden 1963 runsas sato
vaikka siellä vallitsi melkein kaksi
kuukautta kestänyt kuivuuskausi.
Useimmilla puuvillanv.ljelyalu
eilla tuotaniomäärä ylittää viime
vuotisen. Sokeriruokosato on ai
kaisempaa suurempi. Sen viljely
alaa cn laajennettu .'iO prosentilla
sen tuotantoa harjoittavissa tär
keimniissä maakunni.ssa.
Maapähkinäsato Shantungin maa
kunnassa, joka kuuluu sen suurim­piin
viljelijöihin koko maassa on
yli 10 prosenttia suurempi kuin vii­me
vuonna. Hyvistä tupakkasadois
ta on myös ilmoitettu."7'^" ~
-Hevosten,' nautakarjan, aasien,
lampaitten ym. eläinten lukumäärä
koko maassa on jatkuvasti-kasvanut
tänä vuonna. * Sisä-Mongolia, Kii­nan
suurin laidunalue, sai liettoli
.iäykseksi yli 10 miljoonaa nuorta
eläintä kesäkuussa päättyneen kar
jatalousvuoden aikana.
Teollisuus auttoi toimittamalla
äuuria määriä maatalouskoneita se
kä kemiallisia lannoitteita ja kas
vinsuojeluaineita.
Tämän vuoden kahdeksan ensim­mäisen
kuukauden aikana kiinalai
set tehtaat toimittivat laitteiia' yli
J,8 miljoonan hehtaarin maa-alan
kastelua ja kuivausta varten ja val­mistivat
23 pros. enemmän trakto
eitä kuin vuoden 1963 vastaavana
aikana. Huomattavimmille vilja
ja puuv.Ua alueille syyskuuhun
mennessä toimitettu kemiallisten
iannoitleiJen määrä oli 76 pros.
suurempi kuin vastaavana aikana
viime vuonna. Kasvinsuojeluainei­ta
sekä suihkutus- ja pölytysväli
-leitä arvioidaan toimitetun näille
alueille tänä vuonna puolta enem­män
kuin viime vuonna.
Elonkorjuun jälkeen yleisten
kulutustavaroiden, neuletuotteiden,
huopien, laatukankaitten ym: hyö-dykke.
tten myynti maaseudulla on
jatkuvasti noussut. Maaseudulle
toimitettujen tavaroiden joukossa
rakennusaineitten osuus on huomat
lava, sillä monet talonpojat suun
nittelevat uusien talojen rakenta­mista.
— Tshou Hua.
"Ei ole tarpeellisia suoriltaa perusteellista siivousta, sanovat quebecilai.set liberaalit."
"Bonnin kiristys
ei voi menestyä"
BerliinL -r- vKdistyneen arabita­savallan
presidentti Nasser sanoi
viime viikon torstaisessa-Arabien
sosialistisen liiton kokouksessa, .
ettei Länsi; Saksan kiristyksellä
ole eikä tule olemaan menestys­tä.
Y A T ei sitä paitsi ole erikoi­semmin,
ottanut huomioon Länsi-
Saksaa luodessaan uutta 5vuo-tissuunnitelmaansa,
koska Bonnin
lainat ovat niin korkeakorkoisia.
Sanomalla irti taloudelliset sopi­muksensa
YAT:n kanssa Länsi-
Saksa vain vahingoittaa itseään,
totesi Nasser.
Saman suuntaisia ovat Kairon leh
jen k.rjoitukset. Niissä sanotaan
i3onnin erehtyneen pahan kerran
sen luullessa voivansa määrätä, ke­net
YAT saa kutsua vieraakseen ja
miten hänet on otettava vastaan.
Ministeri Abdel Karem Hatem il
moitti Kairossa, että Bonnin mitä­töityä
taloussopimukMnsa saapui
Kairoon l.-saksalaisilta liikeyrityk
siltä niputtain sähkeitä, joissa ,va
kuutettiin. että ne tulevat täyttä­mään
ehdottoniasti YAT:n toimini-mien
kanssa solmimansa sopimuk
.set. Myös Bonniin on saapunut kir­jeitä
liikemiehiltä. Niissä valite
taan hallituksen päätöstä YAT:hen
nähden.
Malesia on liittovaltio, johon kuu
luu Malesia, Singapore, Sabah ja
Saravvak.
PÄIVÄN PAKINA eräillä sanoillaan sivuilla 139-
JUMALANPILKKAJUTTU RAASTUVASSA
Suomesta viikon vaihteessa saa­puneissa
uutistiedoissa kerrottiin,
että ns. jumalanpilkka-syytös kir­jailija
Hannu Salamaa ja vuori­neuvos
Kari Reenpäätä vastaan
oi' Helsingin raastuvanoikeuden
-15. o.sastolla alustavassa käsiltc-lyjisä
viikko sitten, torstaina, muj^.
ta jutun käsittely lykättiin vastaa­ja
in pyynnöstä kujjdelhi viikollani.
- Syyttiijä, kaupunginviskaali Ti­mo
Larkovuo »jsitti oikeuskuulus-telussa
syytöskirjelmän, josta poi-m
mme mm. seuraavaa:
"Hannu Sulo Salama ja Kari
Reenpää ovat. edellinen kirjoitta­malla
ja jälkimmäinen toimies­saan
Kustannus Oy Otavan toimi­tusjohtajana
ku.stantamalla yhtiön
lääkapainossa tn.s.sä kaupiingi.ssa
(Helsingissä) ptinetun ja ensim­mäisenä
painoksena lokakuun 7
päivänä li964 ilmestyneen Juhan­nustanssit-
nimisen teoksen, jonka
sivuilla 139-142; olevassa • ililtu-sen
puheenvuorossa. Jumala, sen
käsityksen mukaan mikii: maamme
kristillisillä uskontokunnilla on
Jeesuksen peiTOonasta, on tehty
halveksimisen alaiseksi, syyllisty­neet
sellaiseen .jumalanplkkaan
kuin rikoslain K), luvun 1. pykä­lässä
tarkoitetaan. Tämän vuoksi
ja kun Salama on tiennyt ja Reen-pään
on täytynyt tietää, että .sa­nottu
teos loiikkaa kansalaisten
uskonnollisia tunteita, vaadin, et­tä
kumpainenkin tuomitaan- ran­gaistukseen
tahallisesta jumalan­pilkasta
T.^."
Koska epäilemme, että tämä ju-malanplkkajuttu
mainittua kirjai­lijaa
ja Suomen yhtä tunnetuinta
kustannusyhtiötä vastaan tulee
.saamaan osakseen huomiota tällä­kin
puolen "rapakkoa", me rohke­nemme
tekstin, "kuivuudesta"
huolimatta selostaa lähei.semmin
Suonien uutistietojen pohjalla tä­män
jutun käsittelyn alkiivaiheita.
Raastuvanoikeuden puheenjoh­tajana
toimi öikeusrieuvosmie.s
Ve kko Laitiiicn.llän totesi, että
Kustannusyhtiö Otavan päämää­ränä
on 'kelvollisen, etupäässä
suomenkielisen . kirjallisuuden
kustantaminen". Sitten hän luki
oikeusministerin kirjelmän.
Kun syyttäjä oli esittänyt syy-levaatimuksensa.
puheenjohtaja
lueskeli Juhannustanssien taka­kantta,
kerrotaan uutistedoissa
.hiidelleen.
Sitten .selvitettiin—että"'Juhan-
. nustanssit ei saanut Formentor-kilpailui.
ssa toista palkintoa, kos­ka
siellä jaetaan vain yksi,_-vaan
cupvoittajan kovin kilpailja ja
siis toisella sijalla.
"Tässä kirjassa on voimakas
loppunousu, elämän ja kuoleman
kontrasti, kauniita runollisia koh­tia",
sanoi oikeusneuvosmies Lai­tinen
kirjasta. "Jos kirjaa on
käsiteltävä kokonaisuutena, niin
mikä tehtävä siinä on Hiltusen
saarnalla?", hän kysyi.
Salama vislasi, että se pyrkii
kuvastamaan Hiltusta ja Hiltusen
luonnetta..
Puheenjohtaja kävi läpi kuu­lustelupöytäkirjoja,
selitetään uu­tistiedoissa
edelleen, ja siitä sel­visi,
että Salama kirjoitti teostaan
maaliskuusta 1962 syyskuuhun
1963 . . . hän ei tarkottanut lou­kata
ketäup, mutta oli tieiinyt
142 loukkaavansa lukijoita, kuten
monet kirjat loukkaavat, koska ih­miset
ovat niin moninaisia, esim.
Kiven Seitsemän veljestä loukka­si
. . . Syytetty ei katso kirjas­saan
olevan jumalanpilkkaa, ei
olisi hyväksynyt sellaista kirjaan­sa,
ja jos olisi halunnut pilkata,
olisi pannut luvun otsikoksi rehel­lisesti
Jumalanpilkkaa.
"Onko tämä__saarna ensi luon­noksen
jälkeen?"' ky.syi _:puheen-johtaja."
- .'"
"Ei", vastasi syytetty, "kyllä se
on kirjoiteltu moneen kertaan,'
kuten kirjan muutkin sivut.
Keskustelussa selvisi mm. että
Juhanustanssit-kirjaa oli painettu
40,000 kappaletta ja myyty jok-
.seenkin kaikki. ^ :
Myös kuultiin kustantajan pa­lauttaneen
ensin Juhannustanssit
kirjailijalle, koska käsikrjoituk-sessa
nähtiin siveellisesti eräitä
epäilyttäviä kohtia.
"Ei jumalanpilkkaa?" kysyi pu­heenjohtaja.;
. "Ei, kukaan ei kiinnUtänyt huo­miota
jumalanpilkkaan, vaan vain
siveeliisyyteen", vastasi vuori­neuvos
Reehpiiä. "Kun kuitenkin
Formentor-kilpailussa oli tullut
toinen sija ja kun asiantuntijoilta,
mm. professoreilta, oli saatu
myönteisiä lausuntoja, niin yhti­össä
vakuututtiin kirjan julkaisu-kelpoisuudesta.""
Tällaiset ovat siis jutun ulko-naset
puitteet Saa nyt sitten näh­dä
miten siinä äijäparkain — Sa­laman
ja Reenpään — käy?
Yhtä mielenkiintoist^on nähdä
miten "pätevän" lausunnon voi
Helsingin raastuvanoikeus antaa
Jumalan maineen puhdistamiseksi
syytettyjen, kirjail ja Salaman ja
vuorineuvos Reenpään^ jumalan­pilkan
korjaamiseksi.
Ei ole lainkaan ihme vaikka
tätä jumalanpilkkajuttua pidetään
Suomen kirjailijapiireissä sekä
julkisen sanan palstoilla kplttuu-rpoliittisena
jymyjuttuna.
Selvyyden vuoksi lienee syytä
mainita, että allekirjoittanut ei
ole Juhanniistsnssit-teosta luke­nut.
Tarkoitus -M ole liioin puhua
sen puolesta eikä sitä vastaan —
eikä niistä asioista VO kaan olla
tässä yhteydessä kysymys.
Meitä kummastuttaa vain se,
että onko raastuvanoikeus tai oi-keusläitOi^'
ylipäänsä pätevä täi.
laisia ongelmia ratkomaan?
— Könsiikpura.
i