Vapaus, June 18, 1966

              Sivvi.2: Layantaina, kesäk. lis p. — Saturday, June 18,1966
INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
EstabUshed Nov. 6. 1917 VAPAUS
«LIBERTY)
EplTOR:W: E K L U N D MANAGER: E. S U K SI
^ , , TSLEPHONB: OFFICp A N D E D I T O R I A L 6 7 4 . 4 2 64
^iiMtthed thrlce weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturday» by Vapaus
PutiUshlng COi LimlteJ, 100-102 ^Jtjj St. West, Sudbury, Ontario, Canada.
\ MaUUlg AÄcli?^: Bo? 69
• V . Adverttelflg » t e | vpon appUoat)o9. translatiop liee o i ipa^
Aiitliorized as second class maU by the Post Qlflce Department, Ottawa,
and lör payment of postage In cash
CANADIAN LANGUAGE• PRESS
TILAUSHINNAT:
Oanadasaa: 1 vk. $9.00. 6 kk. $4.76 USA:ssa
•• 3 kk. 2.75
CLUB
1 vk. 110.00, 6 k l L $ 5 ^
Suomessa: I\vk. 10.50, 8 kk. 6.75
Hyvä esimeickki USAsta
• Mattominfi imartelua ja siilien syntiin me olemme
\Mwainmtana vajonneet korviamme myöten Yhdysvaltoihin
fi^den lyionissa sellaisissakin asioissa, joiden "matkimisesta"
p p l ] ^ ä vahinkoa.
; Äte^t» jjlloin kun rajan eteläpuolella tapahtuu todella
ft^iistyli^^i«tä ja hyvää, kuten on mielestämme nyt tapahtu-iiut,
on syytä ottaa silitä oppia myös täällä Ganadassa kansa-taauMua
yhteiseksi eduksi.
Kuten on uutistiedoissa kerrottu, Yhdysvaltain ylioikeu-plep
tuomari Earl Warren julkaisi mainitun laitoksen niukan
^tt^jljmlstön hyväksymän oikeuspäätöksen, jonka mukaan pi-
^^Xtykt^i syytettyä henkilöä ei saa kulustella silloin kun
hfei ^ yksin tai jos pidätetty henkilö antaa tietää, että hän ei
halua' kysymyksiin vastata.
: . Warrenin julkaisemassa oikeuspäätöksessä —
mikä tehtihi äänin 5-4 — san9taan, että syytetty voi puhua eli
vastata poliisien kysymyksiin ilman lakimiehen avustusta-
^jp, jo3>e tapahtuu täysin vapaaehtoisuuden pohjalla, tietoi-
S^M j» älykkäästi toimien. Mutta jos pidätetty antaa ymmär-ttäi
että hän ei halua mitään vastausta antaa ilman lainopil-llsöi
neuvonantajan läsnäoloa, silloin häntä ei voida kuu-la$
tdla.
; Tämä periaatepäätös merkitsee täytäntöön pantuna pit­kä^
edistysaskelta yhdysvaltalaisten kansalaisoikeuksien tur-
VW^nfM5ew kohdalta. Tosiasiassa se on huomattavasti kauem-möksi
ulottuva suojelu syytetylle kuin ne säädökset mitkä'
ovÄt nyt Canadassa käytännössä.
Tämän uuden oikeuspäätöksen mukaan Yhdysvalloissa
pi4St)etyille tai syytetyille on viranomaisten toimesta ilmoi-
^t^tva; että heillä on oikeus kieltäytyä vastausten antami-
SQSta, että he ovat oikeutettuja saamaan lainopillista apua
kuulustelun ajaksi ja että lakimies voi olla saapuvilla kuu­lustelujen
aikana. Jos pidätetyllä ei ole varaa lainopillisen
neuvonantajan palkkaamista varten, oikeuden on nimitettävä
Jb&tjen avukseen maksuvapaasti toimivan lakimiehen.
Vieläpä siU^ (tai syytetty) on jo vas­tauksia
antanut, hän voi kieltäytyä lisävastauksien antami­sesta,
eivätkä poliisit voi häntä siihen pakottaa.
*^cajadassa on tämän oikeuspäätöksen Julkaisemisen jäl-ket.
syytettyjen kuulustelutilanrie paljon pahempi. Vanho­jen
perinteiden mukaan poliisien pitäisi ennen kuulustelujen
alkamista antaa "varoituksen", e.ttä kaikki se mitä hän kuu-liistelijfldle
sanoo, voidaan oikeudessa käyttää todistusaine-histona
häntä vastaan^ Mutta tämän varoituksen ulkopuolella
poliiseilla on miltei rajattomat valtuudet kuulustella pidätet­tyä-
Ja vaikka ei kuulustelujen yhteydessä käytettäisikään
ntin paljoa väkivaltaisia menetelmiä kuin yleisesti tavallisen
kansan keskuudessa otaksutaan, niin tiettyä on kuitenkin se,
fttä poliiseilla on tieteen ja tekniikan kehityksen nykyvai-bjBessa
monenlaisia keinoja "tunnustuksen" kiristämiseksi
Syytetyiltä. Yleisenä käsityksenä on, että suuri enemmistö
rikollisista tekee "tunnustuksen" ensimmäisen kymmenen
minuutin aikana poliisien kuulustelun yhteydessä. "Ja vaikka
suuri enemmistö tällaisen tunnustuksen tehneistä ovat lakia
rikkoneet, niin mikään harvinaisuus ei ole sekään, että pa­hoinpitelyllä
uhkailun, pahoinpitelyn ja muiden 'sievempien'
kiristysmenetelmien avulla on saatu "syyllisyystunnustuk-sia"
lukemattomilta aivan syyttömiltä ihmisiltä.
: Ktfinka tärkeä tämä Yhdysvaltain ylioikeuden päätös on,
senäkyy ehkä parhaiten siitä, jos muistetaan, että varsinkin
ensikertalaiset ^'rikolliset" ovat valtaosalta köyhiä ihmisiä,
joilla ei ole paljoakaan ystäviä. Juuri tällaiset yhteiskunnal-.
Jifiet seikat ajavat nuoria rikollisuuden tielle. Mutta monet
pÖckurikokseen olosuhteiden tai muiden seikkojen painostuk­sen
johdosta ajautuneet nuoret voidaan vielä pelastaa järke­vän,
oikeudenmukaisen ja inhimillisen kohtelun avulla.
Tämän vjuoksi olisi toivottavaa, että Ganadassa seurat­taisiin
tässä suhteessa Yhdysvaltain esimerkkiä määrittele-tnaliä,
että .pidätettyjen tai syytettyjen ei tarvitse yksinään
ellen vastata mitään poliisien kysymyksiin, elleivät he itse
6itä halua, ja että heidän tulee saada alusta pitäen kuulus-
^fflm^kana lakimiehen apua silloinkin, vaikka heillä itsellään
ei ole varaa lakimiehen palkkaamiseen.
kille aamutossuja
.V. KörJ/.asti kaupallistettua "isienpäivää" vietetään täällä
s^nnuhtaina, kesäkuun 19 pnä. Televisiossa, radiossa ja sano-inafehdissä
ilmoitetaan, että isänpäivän kunniaksi olisi ostet-
IfÄV?. kaikenlaisia koneita ja vekottimia. Koneelliset työkalut,
y|une;^tä huutoa olevat kalastus- ja muut ulkoiluvälineet,
sekä hatut, paidat ja kymmenet muut enemmän tai vähem­män
tarpeelliset välineet on hetken mainoskampanjan mu­jehan
valmistettu nimenomaan isänpäivää varten eli siksi,
että saisimme isät ilosta onnellistutetuiksi.
Olkoon meistä kaukana sellainen kerettiläinen ajatus,
(Bttä^isienpäivä on kokonaan aiheeton ja mitään merkitsemä­tön.
Kaukanasiitä. Kaikki mikä lähentää perhesuhteita, jotka
nykyaikaisen kovan kiireen ja alinomaisen talouspainostuk-sen
takia ovat liian usein jännityspisteessä, on eduksi sekä
isilje «ttä muille perheen jäsenille. Ja jos lapsilla on varaa
:o$ta» illeen venemoottoreita, konesahoja, sähköporia ja muir
la hienouksia, niin se on tietenkin heidän isiensä — ja liike-ttiaailman
onni.
Käsityksemme on kuitenkin, että isät yleensä ovat tyyty­väisiä
pienempään huomaavaisuudenosoitukseen, joko kalvo-
$inpappien ja aamutossujen saantiin tai sitäkin pienempiin
jTahjoihin.
Ja vaikka isienkin joukossa on ^imyös. sellaisia heppuja,
Jotka eivät mitään huomaävaisuudenosoitusta ole käytännös­sä
ansainneet, niin yleisesti puhuen isät ovat — niin kormu-maisiä
kuin he lienevätkin — aika niukavia ihmisiä, joille
Vasemmiston yhteistyön
edellytykset kypsyneet
Pravdan artikkeli sosialidemokratian
ja kommunisitisten puolueiden suhteista
Moskova. (KV — Kauppila —
Kysymys kommunistien j « sosia-lidemo]|
u*aattien yliteistyöstä on
kypsynyt kaikkialla ja yksifcään
vakava puolue ei voi sitä sivuut­taa,
toteaa Neuvos(oliitoi> kom­munistisen
puolueen äänenkan­nattaja
Pravd^ viime perjantai­sessa
artikkelissa, jossa käsitel*^
lään uusia ilmiöitä sosialidemo­kraattisessa
- liikkeessä. . Eräänä
esimerkkinä mainitaan myös Suo­mi,
jossa "työväenliilikeeja toimi'
lieokilöiden vastuuntuntoinen
suhtautuminen maansa pnfielmiin
on luonut edellytykset sosialide­mokraattien
ja kommunistien y l i -
teistyöUe hallitustasolla", kuten
Pravda kirjoittaa.
Tämä lausunto on eräs niistä
harvoista, joita Neuvostoliitossa
op esitetty Suomen hallitusrat­kaisun
jälkeen. Laajan kaksi
alakertaa käsittävän. artikkelin,
jonka nimenä on "Sosialidemo­kratia
nykymaailmassa', kirjoit­tajina
on kaksi lehden tarkkaili­jaa
J . Z h i l in ja A. T^hernjajev
Sen pääaiheena on sosialislisen
intemationaalen 10. kongressi
Tukholmassa ja sen ohella sosia­lidemokraattisissa
puolueissa vii­me
aikoina esiintyneet ilmiöt,
jotka ansaitsevat huomiota, kuten
kirjoittajat toteavat.
KAKSI VIRTAUSTA
, — SosialidemokraattJsessa l i i k ­keessä
on nyt yhä selvemmin i l ­mennyt
kaksi vh-tausta.; Toinen
joka vielä on johdossa, on im-perialistiner
ja alistaa sosialide­mokratian
Pohjois-Atlanti.n liiton
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
F i i n a Isuc;kson, Vancouver, B.C.
täyttää- sunnuntaina, kesäkuun 19
päivänä 81 vuotta.
Violet Johnson, Edmonton, Alta.
täyttää perjantaina, kesäkuun 24
päivänä 50 vuotta.
Herman Sillman, Port Arthurista,
Ont., täytti kesäkuun 9 päivänä 77
vuotta.
Yhdyinmf —valitettavasti pahoin
myöhästyen — sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Maailman tumilta
NENÄ " K A T E I S S A"
— Linja-auton kuljettaja tuotiin
sairaalaan ilman nenäänsä Loureneo
Marqusissa ja rahastaja pidätettiin,
koska hän c l i purrut nenän irti.
Matkustajat kertoivat kuljetta­j
an loukanneen >ahast.?jaa kutsu­malla
tätä vain etunimcllä. Syntyi
tappelu jonka aikana rahastaja
puri kuljettcjan nenän irti. Lääkärit
uskovat voivansa ommella nenän ta­kaisin
jos se vain löytyisi.
»PILLERI" KYYHKYSILLEKIN
— Venetsian kaupuy^inisät har'
kitsevat parhaillaan elikäisypille-reiden
syöttämistä kanavakaupun-gin
kyyhkysille, joiden lukumää­räksi
arvioidaan 150,000. Ainoa vai­keus
on naaraskyyhkyjen erottami­nen
koiraasta.
SUOMALAISNEITONEN
"VENÄLÄISEN R U L E T I N"
PAHOISSA PYÖRTEISSÄ
Sienna, Kalia. — Muuan Sienassa
oleskeleva suomalainen opiskelija-lyttö
pelasi toukokiiussa : Ita­liassa
"venäläistä rulettia" kahden
miehen kanssa, joista toinen sai
surmansa. Neitonen joutuu toden­näköisesti
syytteeseen siitä, että
jätti kuolevan miehen autoon, jos­sa
pistoolileikki tapahtui, ilmoitti
Italian poliisi.
Siennan rr.usiikkiakatemiassa opis­keleva
suomalaistyttö oli autossa
kahden italialaisen miehen seurassa.
Toinen miehistä haavoittui kuolet-tavasti,
kun tuli hänen vuoronsa
vetää Iiipai<:imesta. Muut kaksi luu­livat
hänen kuolleen ja lähtivät
autosta.
Roomaan saavuttuaan tyttö i l ­moittautui
poliisille. Autoon jätetty
mies oli sillä välin löydetty, mutta
hän kuoli ennen sairaalaan pää­s
y ä . , •
" R u l e t i n " jäljelle jääneet osanot­tajat
päästettiin vapaiksi kuuluste­lujen
jälkeen. Poliisi arveli heidän
joutuvan syytteeseen siitä, etteivät
auttaneet kuolevaa. Suomalaistyttö
on kertonut, että "rulettiseurue"
oli ollut yhdessä juhlimassa.
politiikalle. Toinen heijastaa pyrki­mystä
suhtautua realisesti nykyi­seen
maailmantilanteeseen. Se ottaa
huomioon nnaailman näyttämöllä so­sialismin,
demokratian ja rauhan
hyväksi tapahtuneet suuret muu­tokset
ja määrittelee ,sosialid<|mo-kratiaUe
itsenäisen asenteen kan­sainvälisissä
kysymyksissä.-
Näiden erojen lähteenä on so­sialidemokratian
erilainen asema.-
Toispalta sosialidemokraattisten
puolueiden koneistot ovat tulleet
porvarillisen yhtei.skunnan poliitti­sen
koneiston osaksi. Toisaalta so­sialidemokratia
ei voi säilyä po­liittisena
voimana ilman yhteyttä
työväenliikkeeseen; jonka oleelli­nen
osa se on. 23:ssa mcasa so­sialidemokraattiset
puolueet saa­vat
neljäosusta puolueen valitsijain
äänistä. Sosialidemokratian johto
ei luonnollisesti "voi olla ottamatta
huomioon joukkojen mielialoja ja
tiettyjä etuja. Sosialidemokratia
on sen johtajien toiminnan vuoksi
jäänyt syrjään aikamme suurista
muutoksista mutta luokkavoimien
perinpohjainen muutos maailmas­sa
on vienyt sen tekemisiin uusien
ongelmien ,ennen kaikkea kansain­välisten
ongelmien kanssa, totea­vat
kirjoittajat.
NÄKÖALAKRIISl
Artikkelissa todetaan, että yhdes­säkään
maassa ei sosialidemokra­tian
voimistunutta asemaa ole käy­tetty
yhteiskunnan siirtämiseksi
porvarillisen järjestelmän puitteis-la,
missään ei ole toteutettu tärT
kcinlä vapautta, vapautta riistosta.
Sen takia ei ole sattuma, että ne
ovat joutuneet tekemisiin näköala-k
r i i s in kanssa. Näköalakriisi" on
väistämätör. sillä sosialidemokra­tian
johtajat, jotka ovat katkaisseet
välinsä marxismin, tieteellisen so­sialismin
kan.ssa. ovat tosiasiassa
kieltäytyneet taistelusta työväen­luokan
tärkeimpien tavoitteiden
puolesta, lausuvat kirjoittajat.
Artikkelissa todetaan monien
sos.dem. johtajien sodanjälkeinen
antikommunismi ja sanotaan sit­ten,
:ittä Neuvostoliiton taistelu
jmperiaji.smia vustaan rauhanomai­sen
rinnakkainolan puolesta on
aikaansaanut niin suuren muutok­sen
kapitalististen maiden ylei­sessä
miel-pitäessä, että sosialide­mokraattiset
johtajat eivät voi olla
ottamat.a sitä huomioon. Monet so-sialidemokr
«attiset johtohenkilöt
ovat huolestuneita kansainvälisestä
tilanteesta.
Sosialidemokraattisen internatio^
nalen kokcus kuvasti määrätynlais­ta
kehitystä sos.dem. puolueissa;
mm. Vietnjimin kysymyksen yhtey­dessä
kokouksessa ei kukaan Brand­tia
lukuunottamatta, puoiustanut
USA:n hyökkäystä.
Ar.ikkeli.ssa käsitellään kongres^
sissa käytyi keskustelua Vietnamis­ta
ja aseistariisunnasta ja todetaan,
että kaikk: osanottajat puhuivat
kontakteista idän ja lännen välillä.
Samalla kuitenkin todetaan, että
kylmän sodan kaudelta peräisin ole­va
painolsi-sti vaikeuttaa sos.dem.
johtajien ajatusten muuttumista to­siasian
vaatimaan suuntaan
Kirjoittajat käsittelevät laajasti
myös sosialidemokraatian suhdetta
kehitysmaihin ja kansalliseen va-pautusliikkf
eseen.
Huolimatta erittäin «uurista eri­mielisyyksistä
kommunistisen jä
sosialidemokraattisten työväenpuo­lueiden
kesken, on olemassa hyvin
suuri Joukko kysymyksiä, joideh
suhteen toimintayhtenäisyys on työ­väen
ja dcmokraa^isen liikkeip))
etujen kannalta mahdoUinen. E fi
maissa on näiden kysyijiysten p ^ i i
erilainen riippuen Hon|Eree)t(}ste]p
oloisuhteiden erosta ja ^ n v ^ ö^
ovat myös yhteistoiminnan asteet
ja muodot erilaisia. Yhä lukuisani-mat
realiteetit osoittavat kuit^okip,
että yhteistyöajatus on kypsynyt,
toteavat kirjoittajat -.
He sanovat, että tätä-kysymystä
sivuttiin myös SOS. internatiönalen
kongressissa, vaikka se e* ollut
kaan siellä prikseen es|il,g. Tässfi
.läkyy selvemmin sosialistisessa ip-
:ernationaalessa ja puolueissa ta­pahtuvien
prosessien välisen risti­riidan
syvyys, tekijät huomauttaa
•at.
iUOMI ESIMERKKINÄ
Kirjoittajat mainitsevat esimerk­keinä
Italian ja Ranskan kehityk­sen,
Saksan sosialistis3n yhtenäi-
^yyspuolueen ja sos.dem. puolueen
välisen keskustelun ja Suomen työ­väenpuolueiden
yhteistyön Vii­meksi
mainitusta sanotaan.
— Suomessa työväenliikkeen joh­tavien
toimihenkilöiden vastuun­alainen
suhtautuminen maansa on­gelmiin
on luonut edellytykset so­sialidemokraattien
ja kommunistien
yhteistyölle hallitustasolla.
(Jatkuu seuraavalla sivuilai
Mitä muut 9anovi|t
Jumala ei ole valmstaont tuhatta vuotta englantilaisia ja germaa­nisia
kansoja tyhjän vuoksi turhanpäiväiseen itsetutkiskeluun j a itse­ihailuun.
Ei^ Hän on tehnyt meidät maailman mestarijärjesläjiksi muo-döstaaksenini^
järjestejmän missä kaaos hallitsee.
Hän on tehnyt meidät taitaviksi raaaklaiskansojen ja mielenvikais­ten
hallinnassa . . . H ä n on merkannut Amerikan kansan valituksi kan­saksi
johtamaan maailman lopullista uudestitsyntymistä. Tämä on Ame­rikan
jumalallinen tehtävä . . . F i l i p p i i n i t ovat ikuisesti meidän. Me
emipie p#t$ liipstjijii^siiinune sen saaristosikermän suhteen. Me enime luör
vu^najbi^OlIistiukaittQnune Kaukoidässä. Me emme luovu rotujen kait-semiseii
li|i9t^$;fy^tä Jumalan alaisuudessa . . .
Ainoastaan äaglo-saksit voivat hallita itseään. Kuubalaiset tarvitsevat
moniksi vuosiksi yksinhallintaa anarkian estämiseksi kunnes Kuuba on
töyttypyt apjefik^alaisista . ; . Anglo-saksien nähtävänä tulrvaisuuden-tehtävänS
on inaaiiman valloittaminen . . . Tällainen kohtalo odottaa
valittua l^nsap.
USAn senaattori A. J . Beverage
~~ (1900) New Times, toukok. 9 p. 1966
SÄASTUTUSVASTAINEN
U K I KOSKEE VENEITÄ
Tonootflt. -rr- Uusi veden saastutta-misvastainen
lajciehdotus esitettiin
Ontarion lainlaetijakunnalle tiistaina.
$e koskee ennenkaikkea suurempien
huvittelu- y.m. veneiden' omistajia.
Vesiresurssiministeri J . R. Simonett
esitti lakiehdotuksen jonka mukaan
vaaditaan joiuiseen asuntona käytet-tiivään
veneeseen otettavaksi käytän­töön
hallituksen hyväksymät käymä­lät
ja jäteaineiden poistamisvälinest,
ettei tarvitse.näitä jätteitä heittää jär^
vim ja jokiin. EUej veneen omistaja
aseta sellaisia yksikköjä veneeseen
voidaan häntä sakottaa ?iina $500 asti.
Mr. Simonett sanoi m.m., että enin
osa suurempien huvitteluye-neiden
asukkaista heittävät roskansa, ruoka-y.
m. jätteet suoraan järviin ja jokiin
ja että tämä on tullut milä vakavim­maksi
veden saasluttamispulmaksi. Se
on erittäin vakava sellaisilla alueilla
kuin Trentin ja Rideaun kanavilla^
Ontarion vesiresurssikomissio tulee
asettamaan säädökset j a sen miehis­töllä
tulee lain mukaan olemaan oi­keus
tarkistaa mikä tahan.sa vene ol­lakseen
varmoja että säädöksiä nou­datetaan.
Wo'lf Messing seilvittää telepatiaa 2:
pieni huomaavaisuudenosoitus ker­ran
vuodessa ci ole lainkaan vahin­goksi.
Siis, hauskaa isäinpäivää!
AVAINKYSYMYS —
YHTEISTYÖ
V—. Nvkyaikaisen työväenliikkeen
avainkysymys on kysymys sen kah­den
suurimman osan kommunistien
ja sosialistien välisistä suhteista,
toleavat kirjoittajat.
Neuvostoliittolainen telepatian
huippukyky Wolf Grigorjevitsh Mes-sing
kertoo kirjassaan"Kerron it­sestäni"
siirtymisestään Puolasta
Neuvostoliittoon syksyllä 1939 seu­raavaan
tapaan:
'•Kun syyskuun 1. päivänä 1939
Sak-san panssariarmeija vyöryi Puo­lan
rajan y l i , o l i tämä vastustajaan­sa
sekä teollisesti että sotilaallises-jsa
mielessä verrattoman paljon hei­kompana
ja itse asiassa oman ha Hi­luksensa
kavaltamana, tuomittu hä­viöön.
Tiesin, että en saanut jäädä
saksalaisten miehillämille alueille.
Minusta oli luvattu 200,000 Saksan
markan; palkkio, mikä johtui siitä,
että esiintycssäni vuonna 1937 erääs­sä
Varsovan teatterissa ennustin tu­hansien
ihmisten kuullen Hitlerin
tuhoutuvan, jos hän hyökkää itään.
: H i l l e r i oli tietoinen tästä ennus­tuksestani:
siitä kirjoittivat samana
päivänä kaikki puolalaiset lehdet
— isoin kirjaimin ensimmäisellä si­vulla.
Fasistien FUhrer oli herkkä
kaikenlaisille ennusteille Ja yleensä
taipuvainen mystiikkaan.: Siksi hä­nen
hoviväkeensä kuului vakinainen
'•selvänäkijä" Hannusen.
HITLERIN SELVÄNÄKIJÄ
Haluaisin kertoa muutamin sa-,
noin Hannusenista, kun kerran hä-.
nestä tuli puhe. Hän oli niitä har­voja
tuntemania telepaatteja, jolla
oli kiistaton kyky lukea ihmisten
ajatuksia. Tutustuin häneen vuonna
1934; eräs varsovalainen lehtimies
esitteli minut hänelle ennen hänen
esiintymistään.
Ilannu-sen työskenteli mielenkiin­toisella
tavalla: hänellä oli kiista­ton
telepaattinen kyky. Mutta voi'
dakseen käyttää näitä kykyjään täy­sin
mitoin, hän tarvitsi henkistä k i i -
hotelia, jännitlynyllä mielialaa, ylei
sön ihailua ja suosiota.
Tämä on minulle tuttua oman ko­kemukseni
perusleella: kun yleisö
on "otettu" on työskentely verratto­man
paljon helpompaa. Siksi esiin­tymisen
alussa Hannusen turvautui
epärehelliseen temppuun: kaksi en­simmäistä
numeroa hän suoritti apu
laisten turvin. Juuri kun hän astui
näyttämölle, varsin vaimeiden suosi­onosoitusten
tfcrvehtimänä, ja lausui
muutaman sanan alkajaiseksi, kuu-,
lui katsomon perältä huuto: "Huija­r
i ! " Hannusen näytteli hyvin taita­vasti
loulcattua viattomuutta ja kut­sui
loukkaajansa näyttämölle. Hä­nen
kanssaan hän esitti ensimmäi­sen
numeronsa. Lienee turhaa ker­toa,
että "loukkaaja" viipymällä
muutti mieltään ja alkoi uskoa te­lepatiaan,
ja että todellisuudessa tä­mä
benlcilö matkusti Hannusenin
seurueessa kaupungista kaupunkiin.
Ymmärsin sen heti. Multa katsomo
uskoi esityksen varauksettomasti ja
suosionosoitukset voimistuivat.
Kolmannesta numerosta lähtien
Hannusen työskenteli rehellisesti
kenen kanssa hyvänsä, yleisön jou­kosta,
pyrkien hyvin taitavasti saa­maan
kykynsä mahdollisimman näyt
tävästi esille. Mutta hänen Ulan alus
sa käyttämänsä apulaiset jättivät
mieleeni hivenen epäluottamusta
häntä icohtaan.
Mielestäni ihmisellä, jolla on sel­laiset
synnynnäiset lahjat kuin Han-nuksenilla,
ei ole oikeutta moraali­seen
epjärehellisyytecn. Se on syvä
vakaumukseni.
Vuosina 1933—1934 Hitler teki
Hannusenista suosikkinsa: vaikka tä­mä
oli täysiverinen juutalainen, hä­nen
isoisänsä oli synagoogan esi­mies
. . . Liikkuessaan Hitleriä lä­hellä
olevissa piireissä, kohoten
menestyksestä toiseen Hannusen sai
tietoonsa paljon sellaista, mitä hä­nen
ei olisi pitänyt tietää. Määrä­tyt
piirit käyttivät hänlä hyväkseen
vo;diiks'jen "aslraalinäkyjtn" var­jolla
an-Kia Fuhrerill erilaisia neu­voja.
Ja kun Hannusenista muodos­tui
Jiian vaarallinen pelinappula
suuressa poliittisessa pelissä, hänet
likvidoitiin. Vietiin metsään ja am-:
multiin. Hänen kohtalonsa on mel'
ko tarkasti kerrottu Lion Feucht-wangerin
romaanissa 'Lautensackin
veljekset".
PIDÄTYS JA PAKO
Joka tapauksessa, joko halusta
koslaa minulle ennustukseni, tai
päinvastoin, aikeista asettaa minut
Hannusenin tilalle, Hiller ilmoitti
palkitsevansa henkilön, joka osoit­taa
olinpaikkani. Asuin silloin ko-lipaikkakunnalhni
isän luona. Fa-sisliärmeija
miehitti kuitenkin hy­vin
pian tämän seudun. Välitlömäs-ti
sen jälkeen muodostettiin ghetto.
Minun . onnistui paeta Varsovaan.
Piileskelin jonkin aikaa erään liha­kauppiaan
kellarissa. Kun lähdin
eräänä iltana ulos jaloittelemaan, mi
nut pidäteltiin. Pidätyksen suoritta­nut
upseeri tutki tarkoin kasvojani,
sitten hän otti taskustaan paperin,
jossa oli minun kuvani. Se oli ju­liste,
jota saksalaiset levittivät kau­pungilla
ja jossa ilmoiteltiin palk­kio
ilmiantajalleni.
— Kuka sinä olet? — kysyi up­seeri
j a riuhtaisi minua kipeästi pit­kästä
tukastani.
— Olen taidemaalari . . .
—Valehtelet! Olet Wolf Mes-
-sing. Sinä ennustit Fuhrerille kuo­leman
. . .
Hän astahti; taaksepäin j a pitäen
edelleen vasemmalla kädellä kiinni
takistani, löi oikealla hirvittävän is­kun
leukaani: Se oli mestaripyövelin
isku . . . Sylkäisin veren mukana
kuusi hammasta suustani . :
Istuessani poliisiaseman vankiko-
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
PÄIVÄN PAKINA
KUNNIAN KUKKO El SIITÄ LAULA
Sen jälkeen kun hänen kaverin­sa
oli hakannut haavoittuneen
Vietkong-sissin pään poikki, 502nd
Airbornen, toiseen pataljoonaan
kuuluva eräs laskuvarjosotilas sa­noi:
"Jumalalle kiitos, minun on
oltava enää 40 oäivää tässä vie-märiaukossa."
Mainitun sotilaan
komenlavjv upseeri, everstiluut­nantti
Henry Emerson oli luvan­nut
korin Scotch-viinaa miehel­leen
joka ensimmäisenä lappaa
Vietkong-sissin lyhytvartisella kir­veellä
(htilchet). Toinen pataljoo­na
tunnetaan nyi 'hatchet' patal­joonan
nimellä. — National Guar­dian
lehti, toukokuun 28 p. 1966
Tuo "korutonf on kertomaa
jenkkien hyökkäyssodan julmuu­desta.
Me emme tiedä joutuvatko, ja
milloin se tapahtuu jos niin käy,
moisia komennuksia antavat ja nii­tä
toteuttavat ihmispedot sotari­kosoikeuteen
lekosiaan selvittä­mään,
kuten tapahtui Hitlerin
Saksan sotarikollisille toisen maa­ilmansodan
päätyttyä.
Varmaa on kuitenkin, ettei moi­sista
julmuuksista kunnian kukko
laula sen paremmin näiden peto­maisten
töiden suorittajille ja toi-niekpiaptpjilje
kuin yhdysvaltalai­selle
kotirintamallekaan.
Pahin puoli tässä yhteydessä on
se^ että yllämainittu haavoittu­neen
sissin kirveellä tappamista-paus
ei ole ainoa julniuusteko
alallaan.
Pöydällämme on kaksi saman­tapaista
asiaa käsittelevää uutis-lieloja
kuluvan kesäkuun 14 ja-
15 päivällä — kummatkin ame­rikkalaista
alkuperää, ettei voida
olettaa, että kysymys olisi jostakin
jenkkivastaisesta ilkeilystä.
Ottakaamme Saigonista kesäk.
14 pnä lähetetty UPI:n uutinen,
missä kerrotaan sanatarkasti:
" . . . ^oin 300 mailia Saigonis­ta
pohjöiseen USA:n laskuvarjo-sotilaat
tunkeutuivat viidakossa
pyssyjen paukkuessa kommunis­tien
piilopaikka-alueelle, mikä sa­vusi
vielä sodan raskaimman B52
saturaatio pommituksen johdosta.
"He lövsivät paljon räjähdysten
hautaamia ruumiita ja he tap­poivat
tärähtelyslä vieiä typerty­neitä
kommunistisotilaila . . v
nostaen kommunistien kuolleiden
luvun seitsemän päivän ajalta
804:ään,"
Lähempi tutustuminen tähän
uutistietoon osoittaa, että jenk­kien
suuret B5^ pQqipilttajaHoneet
suorittavat saturaatiopommituksia,
jonka tavoitteena on tappaa ja hä­vittää
määrätyltä alueelta kaikki
missä eloa on ja kaiken mistä on
hyötyä, olkoon sitten kysymys so-til£|
ista, naisista, la|)sista, sotilaal­lisista
kohteista, sairaaloista tai
pyhäkouluista._
Sota on tietenkin julmaa''hom-maa
sillä sodassa pyritään toisenr
osapuolen sotilaiden tappamisella,
haavoittamisella ja vangitsemisel­la
voiton saavuttamiseen. Multa
silloin ei ole enää kysymys la­vallisesta
sodasta j a sodankäynnis­tä
yleensä kun tapetaan "sodan
suurimman pommituksen" johdos­ta
typertyneitä — siis puolustus­kyvyttömiä
miehiä. Se on ihmis-lahtausta
sanan varsinaisessa mer­kityksessä,
mikäli halutaan tehdä
sodassa kaatuvien ja sodan aikana
eläimellisien vaistojen vaikutuk­sesta
tapettavien uhrien välillä.
Toinen uutistieto on New York
Timesin ja The Associated Pres­sin
Saigonista lähettämä. Tässä
kesäkuun 15 päivän tiedossa ker­rotaan:
" U S A n laivaston suihkumootto­reilla
varustetut koneet hyökkä­sivät
eilen Pohjois-Vietnamin yllä
Hqhta ituatj^tpatoqta (unidontifled)
lentokonetta vastaan ja ilmeisesti
ampuivat niistä »öisen alas.
" U S A : n eräs puhemies sanoi
uskottavan, eitä ne lentokoneet
olivat pohjois-vielnamilaisia, ja
eitä ne eivät varmasti olleet Ete-läTVietnamin
eikä Yhdysvaltain
lentokoneita. Ne eivät l i i o in olleet
ulkomaalaisia;; koneita."
Toisin sanoen, yhdysvaltalaiset
eivät tiedä, kenen koneita he Poh­jois-
Vietnamin ilmatilassa ahdis­tavat
ja ampuvat. "Kaikki mikä-l
i i k k u u " ön ilmeisesti jenkkipomi
mittajicn. maalilauluna ja hyök-käyskohteena.
Ei siis ole ihme vaikka se ai­heuttaakin
pahoinvointia sekä •
omanarvontuntoi.«;ilIe amerikkalai­sille,
että muiden maiden säädyl­lisille
kansalaisille.
Tätä tacstaa vasten on ymmär­rettävissä
Tokiosta kesäkuun 15
päivänä tullut AP:n uutistieto,
jonka mukaan Japanissa ^ asuva
37-vuolias taiteilija, William R.
Chrislen.sen, oli tiistaina sano­nut,
että hän luopuu Yhdysvaltain
kansalaisuudesta — protestiksi
USA:n Vietnam-sotaa vaslaan.
Christensen menettelee näin,
vaikka härlä odottaa "maattomak­si
julistautumisen' jälkeen karkoi­tus
Japani.':ta!
Aikansa kutakin. — Känsäkou­ra.