Vapaus, January 7, 1967

              Meija voitti
Sao Paolossa
••;Sao Paolo. — Kolumbian Alvaro
Meija voitti perinteellisen Sylves-t
e r i n j u o k ^ n Sao Paolossa uuden-
. Vuodenaattona ennen belgialaista
Gäston Roelantisia ja englantilais^
ta-Mike [Turneria.
Mikko Ala-Leppilampi Suomesta
sijoittui A F P : n mukaan kuuden-ilfekäitöista.
Meija -^vbifti = sekä 5 000:n että
lOOÖO m^etrin juoksun Mexicon esi-
"olympialaiaigsa. viime, lokakuussa.
Hän voitti-, y^» minutilla Eoelant-siili
joka on voittanut juoksun kah­tena
viime vuotena.
iSylvesterih . juoksu järjestettiin
nyt 42. kerran ja matka oli pi-clennetty
10 000 metriksi. Roelants
katsoi tappionsa johtuvan tästä,
kun taaS Meija sanoi tietäneensä
etukäteen, että hän selviytyy voit­tajaksi.
Kilpailuun osallistui 31 ulkomais­ta
ja 12p brasilialaista juoksijaa.
Kilpailun tulokset julistettiin juuri
kun kellp löi kaksitoista.:
Juoksu tapahtui tällä kertaa ta-saisemmassav
maastossa kuin viime
vuonna, jolloin kilpailijat joutuivat
kipuamaan ylös ja alas Sao Pao­lon
jyrkkiä katuja.
Tulokset: 1) Alvaro Mejia Ko-.
lumbia, 29.57,1, 2) Gaston Roelants
Öelgia, 30.50,1, 3) Michael Turner
Englanti, 30.54,4 . . . 16) Mikko Ala-
Leppilampi; Suomi.
Clarke haluaa
kohdata Ryunin
Melbourne. — Ausralian Ron
' Clarke lähtee tammikuussa kil­pailumatkalle
USA:han ja Ita­liaan.
Clarke: on erittäin halu­kas
kohtaamaan radalla Jim Rjru-
;• '^nin. .
Ausralialainen ihmejuoksija
lähtee matkaan Melbournesta
19. tammikuuta ja osallistuu
kolme päivää myöhemmin Mi-
__Jan05$a järjestettäv|iänjntiaasto-jaoksuun;
28. tammikuuta hän
kilpailee Portlandissa Oregonissa
kahdella maililla ja toivoo Ryu­nin
olevan mukana juoksussa.
Helmikuussa Clarke palaa Yhf
dysvalto^in .^kilpaillakseen Los
Anglesissa ja San Franciscossa.
Heinäkuussa hän on lupautunut
Euroopankiertueelle.
Neuvostoliitolla
kolmoisjohto
Bisletissä
Oslo. — Neuvostoliiton pikaluis­telijat
ottivat hifeiiian yllättäen kol-moisjohdon
sunnuntaina Oslon Bis-letillä
alkaneissa Uudenvuodenluis-teluissa.
Ensimmäisen päivän jäl­keen
on kärjessä Valeri Kaplan,
joka voitti 500 metriä ajalla '41;2
ja sijoittui puolella peninkulmalla
neljänneksi ajalla 7.51,6. Jälkim­mäisen
matkan voiton vei isäntä­maan.
Fred Anton Maier, joka toi­sessa
parissa kiisi aikaan 7.44,9
Eduard Matusevitshin kirittämänä.
" M a t u " oli pikamatkalla neljäs ja
5.000 metrillä kolmas Hollannin
Kees Verkerkin jälkeen. Yhteispis­teissä
hän on toisena ennen maan-miestään
Valeri Tshaginia, jota
seuraavat Hollannin huippumiehet
Verkerk ja Schenk. Tunturimaan
paras on kuudentena oleva Björn
Tveter. joka sijoittui 500 metrillä
toiseksi, mutta jäi pidemmällä mat­kalla
16:nneksi
Erikoismiesten pikamatkalla Bo­ris
Guljajev vei Neuvostoliiton vä­rit
voittoon ajalla 41,1. Parina .luis­tellut
maanmies Valeri Muratov oli
toisena samalla ajalla, j a Vladimir
Orlov varmisti tässäkin kolmois­voiton
Neuvostoliittoon.
500 m.;yleisurheilijat: 1) Valeri
Kaplan N-liitto 41.2, 2) Björn Tve­ter
Norja 41,4, 3) Valeri Tshagin
N-liitto 41,7.
500 m. erikoismiehet: 1) Boris
Gulajev N-liitto 41.1, 2) Valeri
Muratov N-liitto 41,1, 3) Vladimir
Orlov N-liitto 41,4.
Henry Päätalo
on kuollut
Löngvievv, Wash. —; Cahadsih' jn
i Yhdysvaltain suomalaisten keskuu-
'dessa hyvin tunnettu, Henry. Pää-
' t a lo kuoli j0ulukUUn;22 jiiia-täliäi
Iäisessä Americano Niirsihg libnies'
' sa.
Päätalo tunnettiin; riäyttämötöl
minnan suurena ystävänä, Hyvänä
näyttelijänä ja näytelmäohjaajana.
Hän on ollut jo pitemmäh aikaa
heikossa terveydentilassa mutta ei
kuitenkaan kokonaan vUoteön.öriia
na. Hän oli kuollut nukkUÖssdäh
ja löydettiin aamulla vuoteesta
kuolleena.
Päätalo haudattiin joulukuun 27
päivänä.
Tshekkoslovakia
[leittosi USAn 8-1
Wihntpeg. Tshekkoslovakia löi
torstaina suoritetussa Cenlcnnial tur­neen
jääkiekko-ottelussa Yhdysvaltain
joukkueen maalein 8—1. '
Ystävyysvierailu
Santiägtt de Cuba. — Candda-Cu-bflH
y&tävyysjärjestön ÖHttsh Oiluni^
bteh ja^jfeslähiäna jä \bm jä
Truemen matkailutoimistojen «avusta­mina
meiineen syysk&ud&tt aikana
koottiin vierailu joukkue, jossa' oli
edustajia Carnailän eK: paikkäkilhhilta.
Vierailujoukkueen johtajana toimi
•mrs. G. Bjamason Vancouverista,
niuita vancouverilaisia oli joukkuees­sa:
mrs. M; Searle. mrs. A. Sochasky,
1 Peter Munro ja Douglas' Miller; Vic­toriasta
olivat mr. j a mrs. EIgin
Meish sekä heidän kaksi poikaansa;
mr. ja mrs. Geeli Pali Whitehorse
kaupungista, Yukoni.sta; John Klim
Vemoni.sta. British Columbtasta; Carl
Christesen; Vannadasta, British Go-lumbiasta;
Gary ja Richard, Caltran
Nanaimosta B.Crsta; .A. f. Hill Port
,Arthurista, .Ontariosta; mr. ja mrs.
John Sas Winnipegista Manitobasta
ja M. Cariensky Montrealista, Que­becista.
~ ~
Alunperin oli vierailujoukkueen läh-
Aikaisemmin Yhdysvallat hävisi Ca- tq>äiväksi: sovittu joulukuun kuudes
nadalle 7—1 ja myös Neuvostoliitolle toista päivä, matkan lähtöpaikka Van-
7—1. couver. mistä lennettiin Mexico-Cityn
Hietala 500 m
aikaan 8.12.4
5000 metrillä Kalervo Hietala
saavutti kauden kärkiajan Suomes­sa
luistelemalla matkan ajassa
8.12.4. Poikien 3000 metrillä Kim­mo
Koskinen teki saman tempun
voittamalla ylivoimaisesti tuloksella
4.46.5.
Wirkola paras
Garmischissa
Gärmisch-Partenkirchen. — Vii­me
vuoden mäkikuningas Björn
Wirkola aloitti uudenvuoden voi­tokkaasti
ottamalla vakuuttavan
kärkisijan pistemäärällä 229,0 Sak­san—
Itävallan mäki vi ikon toisessa
kilpailussa Garmisch-Partenkirche-nissä
sunnuntaina. Samalla norja­lainen
mäkikotka siirtyi kokonais­kilpailussa
johtoon. Lauantaina par­haat
harjoitushypyt ponkaissut Itä­vallan
Reinhold Bachler sijoittui
toiseksi 0,4 pistettä ennen Suomen
Veikko Kankkosta. Oberstdorfin
voittaja Dieter Neuendorf sai. nyt
tyytyä neljänteen tilaan ja joutui
päästämään "Vikimme" kahden kil­pailun
jälkeen toiseksi.
• Tuloksia: 1 ) . Björn Wirkola Nor­ja
(91,5—87) 229,0, 2) Reinhold
Bachler Itävalta (88,5—89,5) 222.8.
3) Veikko Kankkonen Suomi (88,5
—86) 222,4.
Ainoastaan Canadalla oli perjantai-aajnuna
"puhtaat kirjat*', sillä (Cana­da
on voittanut kaikki vastustajansa,
mutta Neuvostoliitto hävisi Tshekko­slovakiallepa
Tshekkoslovakia hävisi
Canadallc.
Jännittävin ottelu pelataan kuitenkin
perjantai-iltana Canadan ja Neuvosto
liiton joukkueiden välillä. Siitä voi
johtua neljän maan — Canada. Yhdys­vallat,
Neuvostoliitto ja Tshekkoslova­kia
— Centennial-tumauksen lopulli^
set sijoitukset.
Jos Canada voittaa ottelun, niin
asia on s i l l o i n ilman muuta selvä"
— (^nada vo^taa koko kilpailun.
Mutta jos voittajaksi: selviytyy Neu
vostoliitto; silloin on kolmella maalla
sama tulos — yksi häviö kullakin ja
muut voittoja. Siinä tapauksessa pe­lin
ratkaisee yhteenlaskettujen maa­lien
määrä ja jos ei sillä perusteella
ratkaisua saada niin sitten luultavas
ti joudutaan pelaamaan ylimääräinen
ottelu.
Ei siis olo ihme vaikka perjantaista
ottelua odotetaankin suurella mielen­kiinnolla.
Kivi ei kiellä kääntämästä, kanto
viljan kasvamasta.
Soittakaa meille kaikista vakaataspulmistanne ——Meillä on jrU 30
Takaatusyhtiötä, jotka kauttamme palvelevat Teitä — — Me vakuu­tamme
Teille kaiken minkä voi vakuuttaa — —
O. K. JOHNSON & ASSOCIATES LIMITED
(suomea puhutaan)
697 Bay St.. Toronto 2-B,Ont. Toimistopuh, EM. 6-8588
O. NUMMINEN HELEN HIRVONEN
kotiin HI 4-3356 kotiin WA S-4378
Eggen pelottavassa
alkutalven vedossa
Alvdalen. .•— Norjan Gjermund
Eggen voitti sunnuntaina Alvdale-nissa
Ruotsissa , Uudenvuodenhi!h>
dot ja osoitti maanmiehensä Wir-kolan
tavoin MM-kisoissa alkaneen
valtakauden jatkuneen ainakin tä­hän
asti. Olot olivat erittäin hei­kot,
ja useimmat kilpailijat kärsi­vät
voiteluvaikeuksista. Ruotsin
Kjell Lidh oli toisena 50 sekui;'
tia Eggenin perässä, ja seuraavat | ".f^.^ yankisaarelta pttkonsa jälkeen
sijat veivät Italian Franco Nones
CPA lentokentälle. Yhtyäkseni lännel­tä
lähteneeseen joukkueeseen Mexico
Cityssä, jouduin lentämään Torontosta
joulukuun neljännentoista päivän ilta­maa.
Joulukuun kuudennentoista päivän
illasta yhdeksänteehtoista' t^ivään
saakka' soriteRun Mexico CitJ/s^ä ja:
sen ympäristössä kolme kiertomatkaa
merkkipaikoissa, kuten muifläis-Inti-aani-
sivistyksen raunioilla, pyrami­deilla
KrisfoHer Klumbuksefi maihin^
nousupaiköissa ja lopuksi Mexikon it-scnäisy>'
staistelun merkkipaikoissa,
"conf^eratiöh" talösarjassa. linnoi-tuk.
silla museoissa, jrie.
Lentomatkalle Kuubaan lähdettiin
joulukuun yhdeksännentoista päivän
iltana Cubana lentokoneella, lento No.
425. Mutta Havannassa viivyttiin vain
seuraavaan {iäivään jolloin lähdettiin
lO-pärväisefle kiertueelle Kuuban sisä •
maan halki, matkustaen bussilla maan
tiematkat ja kuorma-autoilla vuoris­tossa.
Ihmeellisyyksiä katsellessa täy-tvy
mainita " L a Mulata" vuoriston
sisällä oleva maanalainen intiaanien
kaupunki. Trinidadin Iznaga torni.
Cienfugosin Jagua linna. Santa Claran
suuri oluttehdas, jne. Varaderort ui
marannassa riittää troopillisen aurin­gon
paistetta koko 20 kilömetin pitui-
.sclla maailman parhaalle sahtaranrial
le.
Joulukuun 24:nen päiväri iltaha saa­vuimme
kiertomatkamme etäisimpSän
keskukseen. Santiago de Cuba nimi­seen
kaupunkiin, josta kasin vierail
u n Kuuban vallankumooksen ensitn-
7iäisis.<;ä kapinakeskuksSssä vuorrstos-sa.
Läheisistä vuoristoista löydettiin
myös paikat, joissa Castro loverei
SUOMEN UUTISIA
ja Neuvostoliiton Anatoli Nased-kin;
•
Naisten 9 kilometrillä Barbro
Tano kukisti mm. Neuvostoliiton
Nina Sjatalinan j a kilpailu^iskonsa
Toini Gustafssonin kerrassaan yli­voimaisesti
ajallaan 44.29.
Tuloksia: 18 km: 1) Gjermund
Eggön Norja 1.16,09, 2) K j e l l L i dh
Ruotsi 1.16,59, 3) Franco Nones
Italia 1.17,36.
Tilatkaa
Vap aus!
iiirjcsti vallankumouksellisen armei­jan
joka kukisti Kuubassa turmehu-necn,
tyrannimaisen Batistan hallituk
csn. . . ...
Täähä \-uorilta kalioen näkee 40
kilometrin päässä Guantanamon lah­dessa
olevan amerikkalaisten sotilas­tukikohdan,
joka on alituisesti Kuu
ban itsenäi-syyden vaarana.
Joulun jälkeen kuljetaan takaisin
Havannaan toista reittiä. Uuden vuo­den
aattona juhlitaan KuUban vallan­kumouksen
kahdeksatta vuosipäivää.
Siitä kertomus erikseen.
Tammikuun toisena päivänä lähdcm
me paluumatkalle, ensin Mexico Ci­ty
kiertueelle ja tammikuun kuuden­tena
päivänä lentoteitse Vancouveriin,
jolloin tämän kirjoittajalle tarjoutuu
tilaisuus nähdä ja tervehtiä British
Columbian suomalaisia useilla paikka­kunnilla
monien kymmenien vuo.sien
jälkeen, ennen kuin matka kääntyy
takaisin Itä Canadaan. — ATIL
Apua loukkaantuneille: Kaa.sunaamareilla varustettuja palokuntalaisia jotka kiipesivät oikealla
olevia rappusia ylös j a rikkoivat paksun ikkunalasin päästäkseen sisälle liekkien vallassa ole­vaan
rautatievaunuun. Kuvassa iho nostavat ulos erästä loukkaantunutta matkustajaa.
PITKÄ PUTOUS
llarrismlth, Qranjcn vapaavaltio j
18-vuotias eteläafrikkalainen puto i
si viime viikolla vuorenjyrkäntecl-tä
yli 450 metriä Ilarrismlthinlä
hellä Oranjessa ja pelastettiin yh-dek.
sän tunnin kuluttua — elävänä.
Nuorukainen on sairaalassa, ja
hänen tilansa on hengenvaaralli­nen.
Ilän on saanut kylkiluu- ja
muita murtumia. ,
Helsidtä (SUOmiSeUt-ti)
Koulun uudistaminen tärkein tä-mari
e^iiskiinhaH teHtäviStä .
Eduskuhta joutuii kdko vaalikau­den
täi*keinlmän tehtävän eteen
saadessaan koulunuudistusta koske­vat
lakiesitykset. Elähime 1980:
lUviin Ibppupuolella voimakasta
kulttuuri- ja nimenomaan kDulun-liudistuiten
aikaa, sanoo eduskun
rlan puhemies Johannes Virolainen
UUdehVubden lausunnossaan. Ensi
vUdden-valtiopäivien aikana esille
tulevista tehtävistä puh_emles Viro-
Itdrien pitää tärkeinä- edelleen
liiih. taiteen edistämistä, kulttuuri-httUihtiori
uudistusta, öpetushailin
nön keskittämistä, eläketurvan täy
dentämistä, asuntosäästöpalkkiola­kia,
uuden teollisuuden rakenla-tamista,
verohtkien uudistamista
sekä alkoholilakia.
Kansanedustajain oli,si puhemie­hen
mielestä harrastettava myös
kansainvälisiä kysymyksiä, ja py­rittävä
osallistumaan entistä te­hokkaammin
Euroopan kansojen vb
listen suhteiden lähentämiseen.
Kansanedustajain ja eduskunta­ryhmien
työskentelyolosuhteisiin
on luvassa eräitä parannuksia edus­kuntaryhmien
saatua budjettimää-irärahan,
jonka turvin on tarkoitus
palkata mm. asiantuntijoita ja tek­nistä
apuhenkilökuntaa.(IIS)
Hevoskahta pieneni kahden vuo
den aikana 35,01)0:lla
Suomen hevoskanta on edelleen
vähentynyt. Kahdessa vuodessa se
on pienentynyt noin 35.000. Jolta
kanta pysyisi riittävänä, ja vanhoja
hevosia voitaisiin karsia pois. pi­täisi
vuosittain syntyä 10.000 var­saa.
Viime vuonna, niitä syntyi kui
lenkin vain 2,500—3,000. Hevosten I
kasvatus näyttää samalla tulevan |
ajan mittaan entistä kannattavam
maksi, koska työhevosten kysyntää
ei enää talvikausina pystytä tyy­dyttämään.
Tällä hetkellä on maa.ssamme j
hevosia kaikkiaan noin 165.000. j
Täysi-ikäisistä on kuitenkin puolet i
yli 15-vuoliaita, joien kanta on suu-1
relta osalta yli-ikäisiä. (HS) , i
Vanhoja kirkkoja restauroidaan i
Ensi vuonna restauroidaan useita i
keskiaikaisia kirkkoja, joista en-;
en.simmäisenä on ohjelmassa Laiti i
lan kirkon entistäminen. Siellä aloi­tetaan
työt Muinaistieteellisen toi­mikunnan
antamien tietojen mu
kaan heti loppiaisen jälkeen. Kesäl­lä
aloitetaan mahdollisesti myös
Nousiaisten kirkon ja Paraisten
suomalaLsen kirkon restauroiminen j
sekä Sauvon kirkon, mikdli siläj
koskevat valmistelut saadaan päii-tökseen.
. i
Suurin kirkkojen restaurointi '
töistä on kuluvan vuoden aikana'
olJut Lohjan kirkon entistäminen.'.
Kirkossa .saatiin valmiiksi tärkein
työ, rakennusarkeologinen kaiv.ius-i-joka
kesti kolmisen kuuk;uitt;i.
Vaikka kaivauksissa ei miläan kir­kon
rakennushisloijaa selventiivää
löytynylkään; ne olivat muuten mel­ko
antoisia. Lohjan kirkon alta
löydettiin mm. Pyhää Yrjänää csil ,
tävä kuutisenkymmentä sentiiriet-riä
kdrkea puuvölstds: 15b0-luvun
loppupuolen kalkklkivihen aurin­kokello
ja noin. 550 kappaletta eri­laisia
rahoja. Puuveistos on ollut
kateisfea, ja siitä 'on viimeinen mai-
Lauantai, tammik. T p_ Sivu 3
ninta asiakirjoissa 1700-IuvuUa.
Löydetyistä rahoista oh suufih dSa^
lyöty' 1700.IUviilla, hldtta jödkOss^:
oli myös vanhempia rahoja ainä-
1300-luvulta saakka. Lisäksi kaiva­uksissa
tuli esiin mm. jonkin ver­ran
keskiaikaista kalustoa. (US)
UUSI M.S. KUNQSHOLM
TOUKOKUUN 17,1967
NEW YORKISTA-GÖTEBORGIIN
Edelleen:
Göteborgista—Tukholmaan yöjunalla makuupaikkoineen
Tukholmusta-HetainkiJnS.S.BIRCaSR JARL-laivalla
V
HELSINKIIN SAAVUTAAN TOUKOKUUN 27.
Turistiluokan hinnat:
New York-Göteborg, alkaen U S $280.-i;2R.T.; U S •.$295.-one wjky.
5 %:n alennus meno/paluuliplista, jos matkustatte toukok.l7 ja
palaatte heinäk.ll. Myöhemmillä laivavuoroilla palatessa,
alennus vain menolipun hinnasta.
Göteborg-Helsinki, U.S. $50.-sisaltyen tähän mm. maikat, toisen
luokan makuupaikka yöjunassa Göteborg-Tukholma, toisen
luokan hyttipaikka Tukholma-Helsinki sekä kaikki ateriat. Jos
halutaan I luokan hyttipaikka Tukholma-Helsinki, on lisämaksu
U.S. $5.-
Matkatavarat .suoraan New Yorkista Helsinkiin. Matkustaja voi
maksutta viedä New-Yorkista Göteborgiin raskasta matkata­varaa,
arkkuja, yms. kaikkiaatt 270 Ibs.Äudtsin rautatiellä ja
Suomen laivalla pieni lisämaksu, mikä maksetaan New Yorkin
laivalaiturilla laivan lähtöpäivänä. K a i k k i hyttiin menevät mat­kalaukut
yms. menevät maksutta.
Säästätte, kun ei tarvitse maksaa hotelliydpymisisld eilcä '
ruoka-aterioiäia. Paikat New Yorkista Helsinkiin voidaan
varata ja liput ostaa täällä.
Matkanjohtajana SAL:n
Montrealin konttorin johtaja
Mr. Carl E. Waselius ja
h ä n e n apunaan matkane-m
ä n t ä n ä Mrs. Sylvia Aarnio
New J e r s e y s t ä.
r\ Muut idivavuorot v. 1967.
New York-Göteborg Qöteborg-New York
PSHOLM,
oukok. 2, kesäk. 3, kesäk.28,
helnäk.21,elok. 16.
KUNGSHOLM,toukok.l7
elok. 26, syysk.21, jouluk.4.
GRIPSHOLM,
toukok.24, kesäk.l7, heinäk.
11, elok. 5. elok. 28. jouiuk. 12
KUNGSHOLM,
kesäk .8, syysk. 12, jouiuk. 28.
Kiirehtikää tekemään paikkavarauksenne joko '
matkatoimistonne kautta tai suoraan
Svvedish American Line
THE VVHITE VIKING FLEET
Ships under Swedish Registry ' -
.MO.NTHK.M. I. Q l r:.. ( A N . X I ) . ^ . V . . .. 1(;5 SI. .loJin Street
V \ N C ' ( ) l V1:R, B . C . C.>N.1I).\ WS \Vest Ila^tine.s mri-cl
« I N N I P K G •>, M A N . . C A N A D A Dahl .^.S. AKOV.. 3:!.VL,ii,ran Avcjuic
iin<!nii|iii)iiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiniiiniiiiii'niiiiiiii^
H E L E N T A R V A I \ E \ :
llii;illlllll!i!l!'!llll!lili;!l!lllllll1ilil!iii!H;iilIi;;i!'!l^
I8'J7. 11967 Canadan historiaa
Syvä.stl surren ja kalvikten
ilmoitan, eitä veljeni
Heino August
HakMa
syntmvt Yiivlcakass» lokakuuh 9
pnä 1M2. nnkkal Ikuiseen aneen
Port Arthorin TIeLsesssä saifaalasMt
marraskniu 29 pnä 1965.
Olit veli mitä parhain,
Sinun elosi sam^mui varhain.
Sinua kaipauksella
muistamme ain.
Veljeui Eino ja perhe,
Torötato, Ont.
KAksi siBkoa ja viisi V»l}e&
peirheinden Suomelua.
Siunauksen toimitti
pastori Paavo Hautrfia.
Kiitos kantajille viime palvcliiJc.
sesta .seka Almalle. Irjalle ja E r -
klllc kaikesta avasta.
EINO IlAKALA
(Jatltoa)
VIIDESTOISTA OSA
IMerre Verendryen toivomus oli saada Manda-heimon
päälliköltä varmat neuvot ja suuntaviivat
eteenpäin sekä mukaansa oppaita, jotka johtaisivat
hänet suuren meren rannalle. HSfi^ lahjoi heitä
ampuma-aseilla, opetti nuoret-urhot niitä käyttä­mään,
antoi kaikki kauppatavaransa, veitset, peilit
ja värilliset napit heimon vanhemmille, istui monet
i l l a t rauhanpiippua peittäen intiaanien kan-ssa nuo­tiotulien
ääressä, mutta kaikista yrityksistä huoli-m/>
tta ei hän voinut suostutella oppaita mukaansa.
Intiaanit kyllä kertoivat hänelle heimoista, jotka
asuivat suurien vuoristojen takana, suuren veden
rannalla, jonka vesi ei kelpaa juotavaksi, mutta
tietä he eivät voineet neuvoa. Pettyneenä miehenä
Verendrye-lähti paluumatkalle yli talvisen aavikon.
E i mikään ole niin kuollutta ja hiljaista kuin
on preeria keskitalvella. Kaikki elolliset olennot etsi­vät
suojapaikkoja laaksoista ja vesistöjen rannoilta
syksyllä, ennen lumen tuloa, talven lumimyrskyissä
ei yksikään eläin liiku; Verendryen ryy.syinen jouk-ko-
joutui etsimään suojaa suuri-sta lumivalleista pie-Ä^
lnä- lepohelkinä, hevo!;et nääntyivät matkalle, nii­den
liha .syötiin raakana, sillä ei ollut puuta, ei
pensasta, mistä olisi voinut tehdä tulta. He eksyi­vät
Oikeasta suunnasta, sillä mitään muuta ei näky­nyt
kuin aavemainen valkoinen lumimeri,.itään, län­teen,
pohjoiseen ja etelään. Uskomattomalla tuntuu
heidän kertomuksensa matkaltaan kotiin, mutta nä­mä-
Canadan eränkulkijat olivat sitkeitä miehiä ja
vihdoin kahden kuukauden vaeltanii.sen jälkeen he
näkivät taivaanrannalla savua, joka tuli Assiniboi-rien
kylistä. Jonkun viikon he lepäsivät intiaanien
kylän .suojissa, josta keväällä matkustivat Fort de
la Relneen.
Täällä Verendrye kuuli, että moneen kuukauteen
ei Montrealista ollut lähetetty uuUa varastoa eikä
ruokatarpeita ja linnakkeen asukkaat olivat kalkki
valmiit lähtemään takaisin tutuille .seuduille, Ei
ollut vaihtotavaraa ostaa turkiksia, ja niin Veren­drye
joutui lähtemään tyhjillä kanooteilla koti­matkalle.
. ~ '
Tähän loppui IMcrre Verendryen matkat. Kotiin
päästyään Montrealin kauppiaat takavarikoivat kaik­ki
hänen omaisuutensa, koska eivät olleet saaneet
tarpeeksi turkiksia tavaroistaan: hän menetti omis­tusoikeutensa
kaikkiin tukikohtiin, joita hän mat­kallaan
rakensi, unelm.it rikkauksista ja kunniasta
joka häntä matkallaan kannusti sammuivat, kun h i n
murtuneena miehenä kuoli Montrealissa vuonna 1749.
Mutta ennen sairauttaan hän kuitenkin pyysI
poikiaan jatkamaan tietänsä, koska varmasti uskoi
intiaanien tarinaan "suolaisesta vedestä". Nuoi^t
miehet lähtivätkin matkalle, tällä kerralla pohjoi­seen;
He matkustivat Sahskatchewan joelle, jonka
rannat he kartoittivat ja rakensivat- useita lursl-mökkejä.
He kulkivat kauaksi sisämaahan, jossa ta­pasivat
monia outoja heimoja. He kuljettivat Rarts-kan
lippua uusiin seutuihin, aina vain eteenpäin.
Uudenvuoden päivänä, vuonna 1743 he saapuivat
suurten vuoristojen maahan. Olivatko nämä vuoris­tot
Dakotan mustat vuoret tai Canadan suuret viid-ret.
siitä ei Ole historian kirjoittajilla yksimieli­syyttä,
mutta heidän matkansa kuitenkin toi läheift-maksi
sen päivän, jolloin tehtiin ensimmäinen matka
vuoristojen y l i.
S i l l o in olivat nämä suuret vuoret vielä ylipSS-semättömiä,
ja niin olivat hekin pakoitettuja palaa-maan-
rtakaisin'.'" K a i k k i suuret aavikkomaal he val­loittivat'Ranskan
kuninkaan nimeen ja vuonna 1913
löydcttiinkin pohjois-Dakotasta viljaniityltä metalli­laatta,
johon oli Ransk<in kuninkaan vaakuna kai­verrettu
sataseitsemänkymmentä vuotta aikaiselta'
min.
Kolmetoista vuotta Verendrye ja hänen poikansa
etsivät tietä valtamerelle, mutta löysivät vain kaksi
suurta jokea, Sjiskatchevan ja Missourin, löysi\ilt
suuien "rtavlkkomeren" ja korkeat vuoristot. He Itt-tustuivat
moneen eri intiaani-heimoon, ja hcid&n
matkojensa jälkeen levi.si uudisasutus kauemmaksi
sisämaahan. He olivatkin viimeiset ranskalaiset urah-uurtajat,
sillä vaikka heillä olikin paljon seuraajia,
mitään uutta ei löydetty. Saskatchewan rannoilla
aloitettiin kasvattamaan viljaa; metsän j a ved^h
riistaa o l i tarpeeksi ja niin moniksi vuosiksi unoh­tui
kaukainen satumainen meri, josta oli paljon p\x-huttu,
mutia jbta vielä kukaan ei ollut nähnyt.
•'• (Jatkuu)