Vapaus, May 22, 1974

              Sivu 2 KesÖoMJilkko, touikiok. 22 p. — Wed., May 22,-1974
V A P A U S INDEPENDENT LABORORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Established Nov. 6.1917
Editor: W. EKLUND Manager: V, KENTALA
felephone: Office and Editoria! 674-4264 '
Publtshed once weel(ly: VVednesdays by Vapaus Publishing Co. Limited,
102 Elm St West, Sudbufy, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69.
Advcrtisinp: rates upon application, translation free of charge.
Sprond Class Mail registration Number 1076
, M.n,bW»f,K„ CANADIAN LANGUAGE PRESS
TILAUSHINNAT:
Can-tdassii: 1 vlt. $11.00, 6 kl{. S.5.75 USArn -
3 kli. S3.35 Suomeen:
1 vl{:312m 6 kit. $6.35
1 vk. S12.50, 6vklt. $6.75
Italisin kansan voitosta
.Italian kansa on puhunut, ja. näyttänyt oikeistollq
kaappi seisoo".
Viikko sitten sunnuntaina ja maanantaina avioerolaista SUOT
ritetusta. kansanäänestyksestä puhutaan kuitenkin vielä kauan
aikaa Italiassa ja"-:myös"mua7r-^rajojenu
Todettakoon,- että "monopoliasemassa" oleva Italian Ropma--
laiskatolisen kirkon hierarkia, mikä yhdisti saumattomasti "hen­gellisen
työnsii" maalliseen oikeistoon, esitti seuraavana päivänä
"vallitteluhsa"; siitä, kun Italian kansa/esiintyi tottclemattomasti
taantumusta kohtaan ja äänesti ylivoimaisesti (59.1 pros. — 40.9
pros.) avioerolain voimassapitämisen puolesta. Kirkon johto tun­nusti
kuitenkin tavallaan, ettei avioerolaki ole perkeleestä, vadn
kansasta^ koska se lupasi "asianmukaista kunnioitusta" kansan
äänestyspäätökselle. Paavi ei kuitenkaan ole yhtä joustava koskapa
hän esiintyy "erehtymättömänä" näissä maallisissakin asioissa.
___Uutistietojen mukaan hän qlrantamit nuhteita sille suhteellf-.:
sen pienelle pappisryhmälle, joka linjoittui tässä asiassa kansan
puolelle. Ptiavi ilmaisi "hämmästyneisyytensä :ja kipunsa" siitä
kun italialaiset äänestivät 3—2 avioerolain puolesta.
Joi5 tärnä asennoituminen aiheuttaa seurakuntien rivien har-V
venemista niin ki.rkon prelaatit eivät voi syyttää ketään muita
:kuin itseään, eli sitä. että he ovat itse polttaneet siltoja, kirkon;
ja kansanjoukkojen" väliltä.
.Kovimman takaiskun tässä kansanäänestyksessä sai kuitenkin
itse "mestari", näis.su maallisissa asioissa kaikkivaltiaasta ensim­mäisenä
jiersoonana itseään pitävä"pikku-Napoleoniksi" sanbttu'
Kristillisdcmckraattisen puolueen johtajasuuruus, Amintore Fah-fani.
Täraän me.slarin-ja hänen avustajiensa tarkoitus oli ahtaa
"tiinnekysymyksen" pohjalla murskaava isku Italian vasemmisto-voimille
yleensä ja erikoisesti Italian toiseksi suurimmalle poliitti­selle
voimalle, kommunistiselle, puolueelle. Oikeiston toimesta,— ^
Kristillisdemokraattinen puolue, uusfasistinen puolue ja katolinen
kir kko --- kerättiin .1.3 miljoonaa allekirjoitusta vaatimukseen, et­tä
avinerclaki on alistettava kansanäänestyksen ratkaistavaksi. Tar­koituksena
cli kulLenkin oikeiston poliittisen aseman kohentami- .
nen ja vasemmistovoimien nujertaminen. Erikoisen voimakkaasti
hyökättiin työväen poliittisia puolueita, varsinkin kommunistista
V puoluetta vastaan.
. Sivumennen sanoen, Italian historian ensimmäinen avioerolaki- ;
tuli kolmisen vuotta sitten hyväksytyksi kommunistien, sosialis-tien
ja muiden edistylvsellisten voimien päättävän yhteisesiintymi- '
.. sen perusteella. • . • "
Vaikka oikeistopoliitikot, jotka: ovat tavallisesti valmiina myy­mään
cman taivasosuutensakin riittävästä äänimäärästä, ja kato-
. lisen kirkon hierarkia väittivät avioerolain olevan itsestään perke-
; . Jeestä ja uhkaavan kristillistä yhteiskuntaa, ja kaikkea säädyllistä
perhe-elämää sekä koko kapitalismin perusteitakin, niin itse asias­sa
Italian avioerolaki on melko säyseä ja myöntää avioeroja vain
todellisissa ''hätätapauksissa", jos niin saa sanoa.
' Sen mukaan saa avioeron vasta 5-vuotisen erossa asumisen
jälkeen, tai sitten, jos toinen aviopuoliso on tuomitfii 15 -vuotta
pitemmäksi ajaksi vankilaan, tai jos aviopuoliso on tuomittu suku-puolirikcksesta
tai perheen jäsenen murhasta. Tällainen oli se oi- •
keiston toitottama "kommunismi-vaara", mille Italian kansa kääri­si
nyt selkänsä!
. Italian voimakas kommunistinen puolue, mitä piti erikoisesti
lyötämän tämän kansanäänestyksen uimissa, j a mitä vastaan hci-tettiin
ka-kki mahdollinen poliittinen muta "vaalikampanjan^' aika­na,
suhtautui saavutettuun voittoon arvokkaan vaatimattomasti sa­noen,
että"se ei ole minkään yhden puolueen voitto, sillä monet-ryhmät
työskentelivät yhdessä avioerolain pelastamiseksi^ Se on
, suuri voitto vapauden, järkevyyden ja Italian hyväksi", sanoi puo'
luejohtaja Enrico Berlinger.
» • Jc
Tämän kansanäänestyksen tuloksella saattaa olla kauaskan­toinen
tulevaisuuden merkitys Italiassa. Epäonnistuttuaan vasem­miston
nujertamisyrityksissä, mistä todellisuudessa oli 'kysymys,
oikeistovoimat auttoivat tahtomattaan "siirtymistä vasempaan" Ita­liassa,
Seurauksena tulee melko varmasti olemaan entistä voimak­kaammat
vaatimukset taloudellisten ja sosiaalisten reformien puo­lesta.
Italian kolme suurinta ammattiyhdistyskeskusta — joihin kuu­luu
sekä kommunisti ,— että sosialistijohtoiset ammattiyhdistys-liitot
— vaativat jo "parempaa jalcoa" työtätekeville, jotka ovat
i joutuneet jyrkästi kohonneitten elinkustannusten aiheuttamiin ta­lousvaikeuksiin.
Tosiasia on, että Italian talous on la kcnut kristillisdemokraat­tisen
puolueen hallintokauden aikana (toisen maailmansodan jäl­keisenä
aikana) miltei vararikkotilaan. Tämä ilmenee mm. ulko-
_ maankaupan vajeen kehityksestä. V. 1972 Italian kauppavaje oli
434 miljardia liiraa (noin $725 miljoonaa), vrl973 vaja oli jo 2.7
-—j triljoonaa liigaa (noin $4jä miljardia) ja vuoden 1974 budjettiarvion
, mukaan Italian kauppavaje tulee olemaan 9.2-triljoonaa liiraa eli
_-noin .$15 miljardia! ' _ - ^
Maan yhteiskuntaelämän epävakaisuus näkyy moitellk~eri ta-
V valla. Inflaatiovauhti on siellä suurin Euroopassa, eli 18-prosent-tinen;
aiheuttaen' sen, että hallitus on jatkuvassa kilpajuoksussa
5,' inaan''rahapalhojen kanssa!
A Toisena kuvaavana seikkana voidaan Imomioida, että Bykyinen
pääministeri, Mariano Rumor on järjestyksessä Italian 36 päämi-j;
t->\ niatciri toisen maailmansodan päättymisen jälkeen.
'&T>; ^•^^ ole lainkaan ihme ytdkka oikeistovoimat turvautuivat-
^^|(lc^ii o^sd^en epät^^ jär-
VAi>AUDEN tOIMITUSPOUTIIKÄSTÄ
Julkaisemme oheisena lyhennettynä^Törontosäa, toukokuun 11
päivänä pidetylle Vapaus kustannusyhtiön vuosikok(iukselle esitetyn
vapauden toimittajan W. Eklundin esittämän raportin.
M l
_ Kulunuit toimintakausi on Va­pauden
toimituksen kannalta kat­soen
ollut äärettömän mielenkiin­toinen
ja ennenkaikkea opettavai­nen,
sanoi Eklund käsiteltyään
ensiksi lyhyesti esim: postilakon
ai'heuOtamaa: tilannetta jne.
• — Kulunut vuosi oli suurten:
vaatimusten, sytyttävien ilonhetki-en
ja vaikeitten murheitten, sekä
suurten kokemusten aikaa. Tap­pioista
ja niiden aiheuttamista
murheista puhuen meidän kaikki­en-
mielissä on kukkaansa_juuri
puhkeamassa olleen Chilen demor
kraattiscnjärjestelmän vereen hu-kuttapiinen
sen maan taantumus-piirien
ja niiden ulkomaisten taus­tavoimien
toimesta.
iMutta Chilen tapahtumista —
ja me emme saa koskaan niitä
unhoittaa ^-^^ sekä muista äärioi­keiston
kansanvastaisista edesotta-misista
huolimatta, työväenliik­keen
kannalta on.ilolla todettava,
että kansainvälisen jännityksen
lieventäminen on osaltaan paran­tanut
työtätekevien ja heidän
laitostensa mahdollisuuksia, sa­malla
kun se on asettanut uusia
vaatimuksia ja entistä suurempia
• ve-lvoUisuuksia niin meille pienil­le
kuin suurillekin/
Edistys ei ole nytkään oi»ut suo­raviivaista.
Se ei ole koskaan.:
Esimerkikinä tästä voidaan mai­nita,
c Mä Scunalla kun esim. va-semmistopuoiueet,
nimenomaan
Canadan työväcnpuuhieet, ovat
vieläkin suhteellisen heikkoja. ja
voimattomia, "vasemmistolaisuus"
kansanliikkeenä ja yleinen taistelu-valmcus,
on työtätekevien keskuu­dessa
edistynyt pitkin, harppauk­sin.
Siitä ovat parhaana esimerk-
Ikinä vapun. alusviikoilla olleet
laajakantoiset lakot.
kaupallisia arvoja — jättäisi huo-mioonottamatiia'
yhteiskunnalliset
ija talouspoliitti.sct seikat, puhuisi
vain "kevyistä" sensaatioista, on-
-nettomuuksiiila, isoisten romantii-litasta
ja' saduista, se johtaisi. pin^^
nallisuuleen kaikkoamiscen to­dellisuudesta.
Siksi on käsiteltävä
uutistietojenkin yhiteydessä niiden
taustaseikkoja; on selvitettävä
mahdollisuuksien mukaan yhteis-:
kuimallisia ongclmia,"syntyjä sy­viä"
ja esitettävä niisCä työväen:
liikkeen omaksumia ratkaisuehdo­tuksia.
Tällainen lehti — ja vain
tällainen työväen lehti — avartaa
näiivöaloja ja auttaa lukijaa suun­nan
etsinnässä. . .
Tässä yhitiökokouksessa meillä
on syytä todeta, että tahdommepa
sitä tai ei. luokkataistelu^ tulee
lähiaikoina ilmeisesti voimakkaasti
kärjisitymään kaikissa kapitalisti­sissa
maissa, myös Canadassa,
huolimatta lainkaan siitä, vaikka
kansainvälinen -jännitys on lieven­tynyt
ja vaiuka on toivottavaa,
että se lievenee edelleen.
Syynä luokkataistelun kärjisty­miseen
— esim, laikkojen ja muun:
laisen liikehdinnän lisääntyÄtiseen
--: ei suinkaan ole työväenliikkeen
ja sen sanomalehtien "pahuus" ja
"kansan villitys" kuten vieläkin
usein väitetään, vaan se peittämä­tön
totuus, että koko kapitalistis­ta
järjesteimiää jäytävä yi sinen
kiriisi on edelleen syventynyt ja
syventyy yhä . . .
:Selo£.'tcttuaan Canadan työväen­liikkeen
edessä jiuiri tällä hetkellä
olevia tehtäviä, -joita on työväen
lehdessä käsiteltävä, Eklund pala­si
jälleen lehtemme toimitusongel­miin
ja jatikoi:
- - Ei liioin riiitä enää se, että
lehdessämme kirjoiitetaan oikein
ja ajankohtaisesti, mikä on sivu-
Canadain .suomalaisten keskuudes­sa
mahdollisuuksia jatkuvaan yh-teistöiniintaan
edistyksellisten ta-voitlteiden
hyväksi. Se ei kuiten­kaan
tarkoita sitä, että yhteistoi­mintaan
pyrkiminen "toisin ajat­televien"
kanssa olisi toistaiseksi
lunlioitottava seikka, Päinvastoin
itätä taistelua edistyksellisen yh­tenäisyyden
saavuttamiseksi on
herkeämättä jatkettava. . .
Selostcittuaan että hän joutuu
pääasiassa tciveyssyisitä ja.tieten­kin
myös iiin karttumisen vuoksi
jättämään paikkansa nuoremmille,
Eklund sanoi esittämässään rapor­tissa
lopuksi: • .
—^ Omasta puolestani haluan
estiitää- toverillisen kiitoksen Va­pauden
koko henkilökunnalle, pai­nossa,
konttorissa ja toimitusosas­tossa
työskenteleville; Vapauden
hallinnolle eli johtokunnalle,
Järjestön Tpk::He ja koko jäsenis­tölle
sekä lehden koko lukijakun­nalle,
kirjeenvaihtajille ja muille
avustajille siitä tuesta ja avusta
mitä olen; näiden vuosien aikana
sap^nuit.,Muutaman päivän ku­luttua
tulee kuluneeksi .37 vuotta
siitä kun tulin Vapauden to"mi-tukseen.
Noin 33 vuotta olen ollut
vastaavan toimittajan paikalla/ Ne
ovat olleet vuosia joita en millään
hinnalla vaihtaisi mihinkään muu­hun.
Mutta ilman edellämainittjia
tukea "ja apua en olisi mitenkään
tehtävättäni selvinnyt. ^
Olen vain pahoillani, että ky­kyni
ja voimani ovat rajoittaneet
melko pieniksi sen, minkä olen o-masta
puolestani voinut lehdelle
antaa. Kiitos kaikesta! , .
iniiiiiiBMn
MITÄ MUUT SANOVAT
OI iiUininiHinmaii
IHMISYYS EI OLE VIELÄ K9KONAAN KUOLLUT
Suur-Toronton ja ympäristön saksalais, ju itlivaltalaispiirit oyat
luvanneet lahjoittaa $4,000 auttaakseen Venäjällä sclkärankaleik-kaukscUa
olevan scarboroughlaisen Etlgar Dciprichin opinto- ja läii-kintäholtomaksujen
suoritusta^ Nuorukainen meni Neuvostoliittoon
leikattavaksi toivoen, että hän saisi kävelykykynsä takaisin.
Oshawan radioiisemanCKQS:n kahdesti viikossa esittämiin sak­sankielisen
ohjelman tuottaja-kuuluttaja Siegfried Liepold ticdoittaa,
että nämii lahjoituslupauksct tälle 17-vuotiaalle nuorukaiselle an­nettiin
neljä tuntia kestäneen ohjelman yhteydessä (viikko sitten)
.sunnuntaina.
' Edgar, joka on (halvauksen vuoksi) ollut kävelykyvytiin 2|4
vuot la, lähetettiin lcikuttavak.<;i Ponov Neurosurgical Instituuttiin
Leningradiin sen jälkeen kun torontolalnen radioasema CHUM ke­räsi
hänen hyväkseen lahjoituksina $r>,()OU.
• Hän opettelee nyt käveleniäiin erikoislaitteiden avulla. : :
Toronto Daily Star, uutistieto, toukok. 14 p. 1974.
Kauaskantoisia uudisiul(siatLC:n järjes-töraltenteessa
ja jolidossa E-I(ol(oui(sessa
. Oman iGhtcmmc, Vapauden koh-daita
on syytä todeta, kuten teh-: ;;nennsn sanoen perusvaatimus ja
liiu tätä edeltäneenkin yhtiökoko- onnistumisen ehto. On myös osat-uksen
yhteydessä viime vuonna,, ^ava esittää nämä oikeat ja ajan­kohtaiset
kysymykset mahdollisim­man
ksinsaiioiriäisesti, yksinltertal-sesti,
vaikuttavasti ii ja- selvästi • . i
Tämä ei tarkoita, eikä saa tar­koittaa,
että: luokikataistelun kär­jistyessä
j ä ju meidärt
käsittääksempie varauduttava
on muka turvauduttava lahkolai­suuteen,
.sekä ahdasmieliseen, ja
luutuneeseen kieiehkäyttööh.i Työ­väen
paremman jourhälijshikäri e-;
dellytykscnä on elähiähi monipuoli­suuden
yniimärtämineri,, entistä
avarampi maailinankatsomus ja
itse elävää elämää heijastava kic-
;ienkäyttäv\ ^ ••'...,:^:;- i''v.-
~M^i^ö!emmT^'periMUteessa ~ja
käytännön eiäriiässä työtätekevien
yhtieistöiniinnan kannailä.; Se ei
ole jokiri teknillinen 'temppu" tai
.''iiuijaukyritys'1; kuten tÖisinään
väitetään, vaan itseieläyän elämän
sanelema velvollisuus, .
. iKäytäntö bn osoittanut, eittiLtä-häit
riiehnessä meillä ei ole ollut
oldlUioin siinä •kun; Jc^n GeHner ku«
j^rätaina^kkliaDr tilaimetta isett-^
että kaikista taloudellisista jamuis
.ta vaikeuksista, liuolimatiiia Vapau:
, den väki selvisi jälleen liehuvin
lipuin vaativasta työstään työvä­en,
sanomalehden ylläpitämiseksi
ja sen toimittamisen avustamisek-
Vapauden lukijat, tilaajat ja
sanavapauden ystävät yleensä an­saitsevat
nytkin täyden tunnustuk­sen
ja sydämen pohjasta tulevan
kjitoks^n siitä työstä ja ^uhrautu­vaisuudesta,
millä he ovat omaa
lehteään tukeneet ja suojanneet.
Täyttääkseen edelleen työväen-lehden
vaatimukset. Vapauden on
pyrilttävä entistä perusteellisem­min
käsittelemään työväen ongel--
mia, sisältyen siihen yhteiskunnal-lisot,
sosiaaliset ja ekologisetkin
kysymykset, joista nykyään kes­kustellaan
yhä lisääntyvässä mää­rässä.
On kerrottava työläisten,
farmarien ja keskiluokkalaisten
sekä rauhanvoimien voitoista ja
tavoitteista, samalla kun puhutaan;
totuudenmukaisesti myös har­maan
arjen tappioisita, vaikeuksis­ta
ja vaatimuksista.
Tehtävänsä tasolla olevalle pie­nellekään
työväenlehdelle . ei. saa
ollai viciusta mikään yhteiskunnal­linen
toiminta-ala—- sisältyen sii­hen
myös aatteellinen j a fcuilttuuri-poliittinen
taistelu;..
Jos lehtemme edustaisi vain
lenden (Chilen murhattu presi­dentti—
:V.) sekamelskasta". Ky­sy
ttäessä, onko hän valmii na ja t-kamaan
vertausta Chilen loppu^
ratkaisuun astij hän levitti käten­sä
kuvaavasti ja sanoi: "Ei toden­näköisesti,
mutta toisaalta, puoli
vuosisataa sitten meillä oli se
r(fasismin r- V.) marssi - Roo­maan,"
Tämän tapainen on karu todel­lisuus
Italian äskettäisen kansan-;
äänestyksen takanar-Sitä suurem­min
voidaan myös arvostaa kan­sanvaltaisten
äänestyksessä saa:
maa- suurvoittoa* kuiThuomiol-daan
se nustä "kenkä todella pu­sertaa".
Melko vannana voidaan pitää,
että taantumusrintaman nyt kär-sinSa
raskas tappio tulee voimis­tuttamaan
kansanvaltaisia voi­mia
yleensä ja erikoisesti Italian
työväenliikettä, ' sekä heikentää
vallan kahvassa >Uiän kauan ollut­ta'
kristillisdemokraattista puolu­etta
ja. erikoisesti uusfasistisia
piirejä.^ \.'
. SanaUa sanoen, Italian kansan*
tervehdit-
UKK ja Suomen
hallitus vetosivat
Chilen tuomiosta
Hei sin ki —: Presidentti
Kekkonen ja Suomen hallitus
ovat lähettäneet Chilen sotilas­juntalle
vetoomuksen', että oi­keudenkäynneissä
poliittisia vas­tustajia
vastaan ei käytettäisi
kuolemantuomioita, y \
Vetoomuksessa todetaan Suo­messa
suhtauduttavan kehityk­seen
Chiles&ä syvää levottomuuU
ta tuntien Kekkonen ja hallitus
muistuttavat junttaa Chilen his-toriaUiselle
perinteelle ominai­sista
humanitaarista periaatteis­ta
ja vetoavat, että näitä nou­dattaen
ei langetettaisi kuole-maantuomioita
tai niiden täy,
täntöön panosta pidättäydyttäi­siin.
AIKA KELMI
'Nuori vaimo tunnusti miehelleen:
• —^ Rakkaani, isäni on tehnyt
vararikon.
Vai niin! Hän ei ole koskaan
pitänyt minusta. Aavistin jo, että
hän löytää keinon erottaa meidät.
CLG:n —. Canttdian Labour
Congressin r- kymmenes edusta­jakokous
päättyi perjantaina. Vii-;
den kiihkeän: kokouspäivän tulok­sena
tehtiin useita tärkeitä; mel­ko
kauaskantoisia päätöksiä CL-C:
n järjestörakentcon uusimisek­si
paremmin hetken tarpeita vas­taaviksi
sekä huomattavien henr
kilovahdoksien toteuttamiseksi C
LC:n johdossa.
Ehkä tärkein järjcstörakentecn
uusimista koskeva piiätös oli se;
mikä tunnustiui Quebecin työviicn
liitolle .— Quebec Federation of
Labourille — erikoisaseman CL-C:
ssa.
Yritettyään edellisenä iltana si­vuuttaa
QFL:n esityksen tässä
asiassa, sääntö- ja järjestöraken-nckomissioni
vahvisti Quebecin
vaatimuksen ja ehdotti, että va­littava
johtokunta ryhtyy kesku.s-telemaan
CLG :n kanssa täniäi'
päätöksen toteuttamisesta.
QCL:n . pääsihteeri Fernand
Daoust sanoi päätöstä "historial­liseksi".
Hän arveli myös, että tä­mä
päätös auttaQFL taistelunsa
kilpailijaansa, Confederation of
National Trade Unionsia." vastaan
Hyväksytyn . päätöslaui5clmun
•mukaan QFL: n toimialaan tulee
kuulumaan opetustoiminta ja
QFL saa tätä työtä varten käyt­töönsä
ne varat, mitä CLC Que­becissa
nyt siihen tarkoitukseen^
vät hajoittaa ammattiyhdistyslii­kettä",
selitti mr.Laberge.
JOHTOA uiisrniiN
Järjestön johdon ehdottama
Joseph Morris (joka on tähän asti
toiminut varapresidenttinä) valit­tiin
torstaina 1,800,000 jäsentä
edustavan CLC :n presidentiksi.
Donald MacDonaldin tilalle va­littu
Morris-sal 1448 ääntä, mutta
hänen va.staehdokkaansa, miltei
tuntematon rautatietyöläisten uni
on edu.staja Gilbert Maclntyro,
Nova Scotiajiii, sai 842 ääntä.
Edustajat hylkäsivät kuitenkin
johtokunnan ehdottamat henkilöt
sihteeri-rahastonhoitajan ja johto.
kunnan. yhden, varapresidentin
virkoihin, valiten niihin toimiin
ns, reformiryhmän ehdokkaat.
Suur-Toronton työväenncuvos-,
ton presidentti Donald Montgo­mery
voitti äänestyksessä johto­kunnan
nimittämiin ehdciiikaan,
Neil Rcimerin äänin 1,130—795.
Johtokunnan varapresidenttinä
olleen Jean Bcaudryn lilalle va-jittiin
QFL:n edustaja Julien Ma­jor,
jonka valintaa tuki voimakas
GUPE-edustajisto. Major sai 1,-
479 ääntä ja mr. Beaiidry 873.
Toisen varapresidentin paikka,
mikä jäi avoimeksi siitä kun mr.
Morris valittiin presidentiksi,' me­ni
GUPE:n ontariolaisjaoston pre
sidentille Shirley Carr:lle. Hänen
(ja palveluun) käyttää — noin ivalintaansa tuki sekä vanha joh-
$250.000 vuodessa, ! tokunta, cttäLreformiryhmä.
Päätöslauselma laajentaa QF-L:
n toimintavaltuuksia siinä
maakunnassa ja sananvaltaa jä­senmaksurahojen
käjdön suhteen
QFL:n presidentti' Louis Ln-berge
huomioi, että hänen edus­tamansa
järjestö on kulttuuri- ja
kielikysymyston- johdosta crihii-nen
kuin muiden maakuntien työ-väenliitot.
Hän korosti kuitenkin,
että kysymys ei ole koskaan ollut
siitä, että QFL eroaisi CLC:sta.
"Minä uskon että Quebecin työ-väenliitolla
pitää olla: enemmän
yhdyssiteitä kautta maailman.
Vain itsemurhaa haluavat yrittä-
Mrs. Carr on ensimmäinen nais­jäsen
CLC:n kansallisessa johto-kunnassa>
Hän on hyvin tunnettti
toimiisi ja Canadian Union of Pub
iie Employecs and PubHc Service
Alliance-uniossa, minkä Ontarion
jaostossa on 75,000 jäsentä.
—-'Minä olen unionisti jasc seik­ka
kun minä olen nainen, el tar­koita
sitä että toimin vain naisten
puolesta", hän sanoi. "On tarpeet -
lista saada naisten palkat nouse*
maan miesten palkkojen tasolle,
mutta minun aikomukseni on
edustaa kaikkia työläisiä, miehiä
ja naisia", hän selitti.
PÄIVÄN PAKINA
SOTAA KANNATETAAN
Inflaatio-rintamalla käydään;
nyt ai kaneen vaalikampanjan
aikana sekä varjonyrkkeilyä et­tä
todellista sotaa. y
YksimieHsiä —Hilluttavan yk­simielisiä
—. - tulevat olemaan
kaikkien puolueiden ehdokkaat
siitä, että inflaatio on "pahasta"
Mutta siihen *8e •yksituumai­suus-
sitten päättyykin. Mitä
enemmän asiaa tutkitaan, sitä
suuremmaksi tulee se kuilu, ihi-kä
inflaatiorintamaHk hallitsee ,
yhtäältä vanhojen puolueiden ja
^toisaixlta työväenpuolueiden vä­ylillä.
— ,
"Tuuren rahan ikiomat puoluT
eet, ne vanhat establishmentin
puoi ueet, käyvät tosin keskc-näänkin
varjonyrkkeilyä; inflaar
liehdotus" edustaa ainakin "yri­tystä
tehdä jotakin", siihen vas­tataan
että presidentti Nixonin
ochallitus kokeili aikansa juuri nii­tä
''patenttilääkkeitä" sillä seu­rauksella,
että.potilaan tilanne
paheni yhä, eli, että inflaatio­kierre,
sen kuin yltyi vain.
Mitä sitten tapahtuisi, jos
meitä canadalaisia rangaistaisiin
heinäkuun 8 pn vaaleissa konser­vatiivien
vaalivoitolla?
Parhaimmassakin tapauksessa
se vain "vakiinnuttaisi" nyt vai-litsevän
tilanteen.
' ;i;Suuryhtiöiden voitot, ovat
nousseet kaikkien aikojen ennä­tyskorkeuteen
ja työtätekevien
jialkat laskivat (ostovoimal­taan)
vuoden'"1973 'viimeisen
NDP:n entinen johtaja T. C.
Douglas osui mielestämme nau­lan
kantaan sanoessaan, että "jos
nie jäädytämme voitot nykyi­seen
tasoon, silloin pankit, öljy-yhtiöti
teräs- ja puutavarayhtiöt
sekä ruokatavaroita prosessoivat
ketjuliikkeet saavat nauraa koko
matkan pankkiin asti".
-Kaukana todellisuudesta ei lii­oin
ollut eräs koiranleika,: joka
ehdotti kalsonkitehtailijalle, mr.
Robert Stanfieldille, että hän
voisi auttaa- työtätekevien to­dellista
inflaatiovastaista taistcr
lua- esiintymällä koko kansan
nähtäväksi nykyistä useammin
televisiossa.
Inflaation nimellä tunnettavan
"laillisen rosvouksen" aikaan-le
Leaf . Mills,: kahmi kuluvan
vuoden ensimmäisen neljännek­sen
siis 3 kuukauden aikana voi­toksi
.$2,9 miljoonaa verrattuna
$1.1 miljoonaan samaan aikaan
V- 1973; ollen voiton lisääntymi­nen
159%- Tämä sen lisäksi kUn
yhtiön viimevuotiset -voitot l i ­sääntyivät
150 prosenttia vuo­den
1972 voittoihin verrattuna
IGA kauppoja huoltavan M.
Loeb Ltd-nimisen tukkuliikkeen
voitot nousivat lähes $2.4 mil­joonaa,
ollen voittojen nousu
148-prosenttinen.
Mitä korkeammalle nostetaan
(hinnoissa) leipävarrasta, sitä
suiiremmiksi paisuvat monopoli­yhtiöiden
ennestäänkin huippu­korkeat
voitot!
Työväen puolueilla ja -järjes­töillä
on monenlaisia todellisia
ja
tio-kysymyksestä. \ ^"i^^cijänncksen^i $5.50 vii^
Konservatiivit moitiskelevat, koita!
olel^ettujaVejpim
mutta näissä inflaatio-^kysyinyk-sissä
ollaan jo kaikin ylidellä
saannokset foVat viimeksikulu- -linjalla. Työtätekevät, farmarit
ja aivan: oikein moittivatkin, et­tei
liberaalipuolue ole pannu tik­kua
ristiin inflaatlovyöryn py­säyttämiseksi.
Mutta liberaalit osoittavat, ja
aivan oikein osoittavatkin, ettei
vanhalla torjrpuolue^la, ole tar­jottavana
mitään, käj^nöliislä
lääkkeitä inflaation, taltuttami:
^pcfc8i^^;;;-i:v>^^
Mikäli joUa>Un^<herkItäU8^
Tällaisen tilanteen "vakiinnut- i
taminen", pahentaisi edelleen inr'
flaatiokierrettä sekä pikkuihmis^
ten taloudellista ja sosiaalista
asemaa.j
Canadassa on puhuttu paljon
"tulojen uudelleen jakamisesta"
niin, että kuilu köyhien ja: rik­kaiden
välillä .kaventuisi: Tory-puolueen-
palkka- ja hinta jäädy­ttyä
tlörkoittaisi' päinvastaista
sella on harhakuvia r^tä,^ että , "tulojen uudelleen jakamista"—
toryjen ^'palldta* JaMntakontro^ V upporikkaidenVhyväksi.
neen puolentoista vuoden ajalta
hirvittäviä.
Samalla kun kuluttajien täy­tyy
maksaa 26rr35 prosenttia
koikeampia hintoja leivästä, ca-nadalaisperheissä
ehlcä parhai­ten
r tunnetun mylly-yhtymän;
Ogilvie Flour MHlsin voitot yh­deksän
viimeisen kuukauden a- v
Jalta 1973 Olivat $6.4 miljoonaa,
ollen voittojen: nousu verrattu- :
na : samaan. aikaan edelliseltä •
vuodelta ^278-prosenttinen!
Tohjen.suuri mylly-yhtiö, Map-.
ja muut pikkuihmiset mukaan­luettuina,
vaativat nyt voimak­kaammin
kuin koskaan ennen
että maantierosvousta pahempi
hintojen kiskonta on lopetettava;
ja, että sen takeeksi on heinä-^
kuun 8 pnä äänestettävä^anhb-j
a inflaatiopuolueita vastaan ja
työväen edustuksen voimistut-tamiseksi,,
kuten mm. CSJin laa­jennetun
tpk: n kokouksessa to^
d^ttiin. Sotaa inflaatioa vastaan
kannatetaan. . , ;
— Känsäkoura. '