Vapaus, May 22, 1974

              mm
wm
Geniiady Gerasimov: - i •
MIKSI HAIKARA El LENNÄ
AMERIKKALAISKOTEIHIN...
— Lapset kayvat nykyään kalliiksi, valittelee amerikkalainen
tuttayam, Han on menestyvä suunnitteluärkkitehti. Hänen vairnönsa
on opettaja. Molemmat ovat kolmenkymmenen.
En enaa ihmettele, että lapsikysymystä voidaan tarkastella sel-
Daiseltakm ratkaisevalta kannalta. Kaikella on täällä hintansa. Hil­jattain
lehdet täsmensivät, paljonko presidentti "maksaa" ottaen
huomioon hänen henkilökohtaisen omaisuutensa. On hyödyllistä tie­tää
paljonko "arvoinen", uusi tuttava on. Usein sellaiset tiedot mää­räävät
kehityksen ystävyyden asteen. Oh luonnollista, että lapisin-ktn
voidaan haluttaessa lyödä
tuttaviani vararikkoon. Mutta tien takia he joutuisivat luopumaan
yhdestä jos toisestakin mukavuudesta. Ja sitä he eivät halua.
SATA PUHUJAA JA MAAILMANTALOUS
' Tämä pariskunta on- tyypilli-nenlUSA
:n yleinen mielipide on
~ selvästi suuntautunut seuraavaa
sukupolvea vastaan. Haikara
vierailee yhä harvemnnrr amerik­kalaisissa^
perheissä —- se sama
sadun haikara, joka tuo nokas-
: saan vauvanyyttejä. Syntyvyys
laskee edelleen maassa. Was­hington
Post kertoi maaliskuun
1. päivänä, että viime''^vuotjna^
maassa syntyi 3,141,000 pieno­kaista.
Vuonna 1972 heitä syn­tyi
100,000 enemmän. Vuonna
, 1960 syntyi 3,868,000 pienokais­ta.
Supistus vaikuttaa sitäkin,
voimakkaammin kun ottaa huo­mioon
että maan väkiluku • on
tänä aikana kasvanut. Nuoria
naisia on enemmän mutta he
synnyttävät vähemmän:
VIHAAVATKO AMERIKKA­LAISET
LAPSIA
"Vihaavatko amerikkalaiset lap­sia?"
kysyy Esquire-lchti maalis­kuun
numerossaan. Lehti kertoo,
että'55,3 pros. kaikista alle 35-
vuotiaista amerikkalaisisita mielvis^
Amerikalla on suopea luonto
sen historiassa ei ole vihollishyök-käyksiä
c.ikä työsiintolaisia.. Siksi
sillä ei ole-mitään syytä~pelätä
lapsiar Ja puheet "lapsivaarastä*"
vain vetävät huomion pois maassa
vallitsevien onnettoman tilan to­dellisista
syistä.
Se nmpiiee m^ufl-fmuassa usko­mattoman
korkeana hintana, jon
ka vanhemmat joutuvat maksa­maan
lapsesta. Esquire-lehti esitti
seikkaperäisimmän kaikista näke­mistäni
laskelmista — kolme sivua
'lihaään painettuja, taulukkoja.
Ensimmäisen aufeon perheen
budjettiin pienokainen syö j o syn­tyessään:
lääkäri ottaa 800 dol­laria,
kätilö 200 dollaria, viisi päi­vää
synnytyslaitoksella maksaa
500 dollaria ja 100 dollaria on
makscitlava välittömästi synnytysr
neet että taloudejliset syyt ovat
vain muuan niistä mahdollisista
motiiveista joita ihmiset noudat
tavat, että suoraa riippuvuutta
perheen elintason ja lapsiluvun
välillä ei ole j a köyhillä on usein
enemmän lapsia k;uin rikkailla. Ny­kyisissä
konkreettisissa amerikka­laisissa
oloissa energiakriisin ja
taloudellisen laman vallitessa las­kelmoinnin
osuus on silti suuri. A i ­kuiset
ovat epävarmoja huomispäi­västä.
Tätä seikkaa korostaa Wall
Street Journal j o k a artikkelissaan
Miksi syntyvyys laskee Amerir
kassa"? kirjoitti: "Lulkuisista kes-
YK m yleiskokouksen G, erikoisistunnossa iiskettiiin käsiicltiih
maailman raaka-ainekysymyksiä, kehitysmaiden talouden kohenta­misen
mahdollisuuksia ja yleensji maailmanialouilen vdussii olcviu,
tudcilu tiirkcitii näkymiä ja asioita.
Maailman kapitalistinen ja rahalehdislö kiinnitti kuitenkin tähän
istMntoon ja siellä käsiteltyihin asioihin vähän huomiota.
Tästä istunnosta ja sen saamasta julkisuudesta kertoo oheisessa
artikkelissaan AI»N:n kirjeenvaihtaja Gennadi Gerasimov seuraavaa
New Yorkissa räjähti pilven- ;f,uhteista. Esitettiin vastakkaisia
piirtäjä — Y K : n rakennuksenj arvioita j a suosituksia, mutta pu-korttelissa.
Syypää oli kuulemmal licenvuorojcn pakolliset osat o l i -
kaasuvuoto. Onneksi pilvenpiirtä-ivat paljolti yhtenevät
jä oli hallintorakennus j a räjäh- \ jotkut puhujat totesivat sen
dys tapahtui aamuseitsemältji. seikan, että jo itse erityisistun-jolloin
toimistovirkailijat va.sta kutsuminen koolle pohtimaani
söivät aamiaista kotonaan. Näin ehdotettua aihetta muodostui
selvittiin ilman suuria Mhmishcn-j mahdolliseksi jatkuvan kansain"^
kien mehetyksiä. Paikalliselle leh-; välisen jännityksen lievenemis-distöHe
-räjähdys oli tärkein ta-) prosessin, ' yhteiskuntajärjestcl-"
TYKIT TÄRKEÄMPIÄ
Viranomaiset, toteavat, ettei asia
kuulu heille. Liittoavustuksia saa^
via lastentarhoja ja -seimiä on
TOO.OjOO lapselle, vaikka niitä tar­vittaisiin
^ kahdeksalle miljoonalle
lapselle. Tämän' budjetin kohdan
vastustajat peloittelevat, "amerikr
kalaisen nuorison sovjetisoinnin"
vaaralla, joka muka uhkaa lasten­tarhoissa.
Kannattajat taas koroS;
tavat, että koko ohjelma,, jonka
mukaan lapsille taataan tarpeelli­set
laitospaikatj tulee maksamaan
vain 20 miljardia dollaria eli v i i - . .
d e n Ä e n b-fTdjetin sotilasmenois-f P^^'"™^ ^^^^^ Kilpikonnalahdek-1 miltään erilaisten valtioiden rau- i
ta. Virallinen valinta on selvä: ty­kit
ov^t tärkeämpiä.
Demokrafit ovat aina varoitta- sia. M u t t a oli päiviä, joina lehdet
. Seuraavana ja mahdollisesti'
syytöksen keskeisenä, kohtana
ovat kan.sainväliset yhtymät, nä­mä
kansainvälisen valtatien maan
tierosvot. Meksikon edustajan mu
kaan eräiden laskelmien mukaan,
vuoteen 1985 mennessä 80% marl:
kinatalousmaiden (ts-: kapitalistis
ten maiden) teollisuudesta on 300
—400 monikansallisen yhtymän
valvonnas.sa. Jo nykyisin tätä val­vontaa
luonnehtivat numerotiedot
pelottavat: öljyteollisuus \on seit­semän
yiitiön käsissä, petroke­mian
i teollisuudessa valtikoi 15
IDiminimeä, elektroniikka on 10
yhtiön hallussa.
- Monet kehitysmaiden valtuute­tut
•ensimmäisestä •• puhujasta
si nimitetyssä kaupunginosassa, i hanomaisen'rinnakkainolon'peri-i Boumediennesta alkaen
Ja olihan niitä mu.takin uuti- aatteiden yhä vakaamman vahvic- j ^''^^^^'[^ T^'
tumisen kansanvälisten suhtci-deii
käytännössä jä kaikkien anti-
- -., „ . i i i i iÄ
keskiviikko, toukok 22 p. •sWa;'l^5 11
ei
.Mm
uusia
mmm
S i r
eivät rivilläkään maininneet tääl­lä
Kilpikonnalahdcn rannalla kool
la olleesta Y K : n yleiskokouksen 6.
trityisistunnosta. :
K u i t e n k i n s i t e e r a t a k s e m m e
Saksan liittotasavallan edustajan
imperialististen voimien asemien
lujittunnisen vuoksi. Sie,rra Leo­nen
tasavallan, presidentti Siaka
Stephens mainitsi rauhanomaisen
rinnakkainolon kuuluvan' ravin-kokouspuheenvuoroa
— "maaperä asunnon j a terveyden ohella
samaan; kaikkiaan :5;400 dollaria^
Poikkeuksiakin on. yiihie,'yuö-tä
on poikamiehiä: ja 44,6 pi-os. I '»e» lopulla Edna ja Eugene Sta-kaikista
alle 35.vuotiaista naisista; »ek saivat Denyeri.ssä kertaiheitol-naimattomia.
Syyt tähän väestön cpätavulli-avuata.
Ensimmäisen elinvuotensa lop- j kinaisessa yhteydessä olevista teki-puunmennessä
japsi on tullut roak. j jöistä jotka määräävät synty-laikuutbset.
' V i i s i niistä .jäi eloon.
'Synnytys- ja. kcskosten.^hoito ..tuli­seen
demogi-afiseen käytökseen o-! maksamaan 35,000 dollaria. Silloin
vat monet. Kosketellaanpa niistä | perustettiin erityinen avustusra-vain
kahta: yhteiskunnallista Jlma- j hasto. Mutta liarvJ^iiaista sokin on.
piiriä- j a taloudellista tilannetta... j Rahaston tilillä on kuitenkin.vasta
Lasten vastainen mieliala on i ainoastaan noin 2,000 dollaria,
maassa syntynyt vuosien mittaan
uusmalthusiaanicn - ponnistuksin.
Nämä ovat näet pelotciicct. tavalr
tliflia eläjiä sillä,, että elintaso alfc-
.Tavällincn pienokainen on viisir
vifotiaaksi;. päästyään, m
vanheniriiil^een: jp
ITTVuötias ;poika, on maksanut 141,
noe koska ihmisiä alkaa olla l i k 000 dollaria j a tyttö 144,000 dolla-kaa„
On olemassa esimerkiksi "EJJa
vanhempien kansallinen järjestö"
jota johtaa kirjan "Lapsi on ansa':
kirjoittanut tarmokas Ellen Peck.
vyyskäyrän • laskun, taloudelliset
syyt ovat ratkaisevat. Vpimme o.
dottaa kaikkialla havaittavia j y r k ­kiä
muutoksia tulevaisuuden syn-ityVyystasossa
hyvinvointinäkymis-sä
tapahtuvien muutosten mukai­sesti''.
Tämän näikökannan mukaan
tiinä vuonna yhdysvalloissa syn­tyy
laj)sia vieläkin vähemmän, kos­ka
hintojen nousulla j a työttömyy­den
kasvulla ei näy olevan loppua.
Jokaisella vanhempien polvelta
on ollut omat suosikkinimensä.
Vuonna 1948 useimmat vanhem­mat
antoivat lai>siHeen USA :ssa
nimen Linda tai Robert. Nyt nämä
pienokai-set ovat itse vanhempia.
He antavat omille lapsilleen m'e-
Uiitcn nimiä Jennifer ja Michael.
jolla seisomme, tärisee allamme".
Yhdysvaltain ulkoministeri sanoi
olevansa sitä mieltä, että milloin­kaan
vielä vuoden 1930 jälkeen
maailman talousjärjestelmä ei ole
joutunut sellaisiin koettelemuk­siin
kuin nytv Englannin edustaja
mainitsi, että maailman talouden
tulevaisuus on yhden. kortin va­rassa.
ihmiskunnan perustarpeisiin. Y K n
päätehtävä on rauhan säilyttämi-nen7'
Sitä mukaa kun sitä saavu­tetaan,
saadaan mahdollisuuksia
taistella taloudellisen oikeuden­mukaisuuden
puolesta.
Useimmin toistunut syytöskoh-ta
istunnossa esiintyneiden val­aksi
tcholtkaaksi lääkkeeksi; KRTI'
sallistamincn ei Boumediennen
mukaan ole ideologisen valinnan
kysymys, vaan keino vapautua,
taloudellisen kehityksen ^tärkein
edellytys.
; Neuvostoliitto esiintyi istunnos­sa
kehitysmaiden .pyyteettömänä
B e r l i i n i — Säästäväisyyteen: ja,f
taloudelliseen pidättyvyyteen ke­hotti
Saksan liittotasavallan .vasr
tavalittu liittokansleri Helmut
Sehmldt kansalaisia lähitulevairv;;
.suudessa esitellessään perjantai- ,
na liittopäivillä hallituksensa oh-,
jelmaa. Hän totesi ettei kysymyk­sessä
ole varsinainen uusi. ohjel-'
ma; vaan S P D : n ja F D P : n uudel­leen
muodostettu hallitus jatkaa
enjisen viitoittamaa politiikkaa.:^:
Puheensa ulkopoliittisessa osas-i-
sa Schmidt korosti erityisesti E u - .
roopan poliittisen yhtenäisyyden
välttämättömyyttä, jolla-hän tar- •
k o i t t i lähinnä EEC-maiden poliit­tista
yhtenäisyyttä. Hän valitti,
että monissa asioissa ollaan kui^
tenkin eri . mieltä. Useaan ottee­seen
hän korosti liittotasavallan .
turvallisuuden j a Euroopan voi- \
matasapainon - perustana olevan
USA :n sotilaallisen läsnäolon E u ­ystävänä;
Itse asiassa ainoata­roopassa
j a korosti erikoisesti
kaan ruplaa ei ole sijoitettu yh-1 liittolaissuhteen kehittämisen tar-teenkään
kansainvälisen monopor \ vettä USA:hari.
listisen mustekalan osakkeeseen, i Liittotasavallan suhteista sösia-
I^Jeuvostöliitto .on; yl^sipuolisest: j j j ^ - ^ j j - ^ ^ - j ^ j^
peruuttanut: tullimaksut kehitys-.-i^,:^;j^^^^^
maidon tuptteilt^i. Sen avulla on |,p^,j^jjj^j^^^^ ^ iyrkir:: ynimär-kehitysmaihin-
rakennettu^tai r a . , p - ^ y j ^ . . ^ ^ j g ^ ^^
tuutettujen puheenvuoroissa oli ^ ' " ^ " ^ f " " 7 ^"'^""^lllillä:: Ä
kansainvälisten markkihoiden hin , J.^ - - t a suurkohdet a. Neuvosto- ^ ^^^^^^ ^.^^ 3„^ittujen
Lehdistön välinnitämättörnvvs "anmuodostuskoneisto, joka toi- " °'^'^'^ -spesia is i ^ ^''^ ^ sopimusten kirjaimesta ja henges-ijcnaibLon
vaiinpiiamauomyyo i ' J vatakseen tilalle astuvan työvoi-,.;. v, +f; i;uf^f„,. „ i
cn pahempaa kuin viha. Kylläinen -T ^ " tai pikcmminkm on vume ai- ^^^^ J^^^^^
ei vmmärrä nälkäisiä Yleisko- koihin saakkartoiminut kuin vän.- ''^^'te^-^t luovutettuaan ! ^ . ^ ^ ^ suhteitaan DDR:ään
ei ymmaria naiKaisia. iieisKO- . asiain hoidon-koulutetun kansal- ^ . • ,. , . .
kouksen istunnossa käsitellään " n näyttävä vaaka, j o k a - ^ l i t u i - , ^.^^^ henkilökunnan käsiin. Ra- ^^'^"'^'^--^«'"^
itse asiassa ihmiskunnan aineel- ^^e» harkitusti "erehtyy" kapi-; tuotantolaitoksista '
sia kohtaloita, vaikka asialistan j t^^J'«tisten maiden hyödyksi. K a a - ; ^^^^ asianomaisten maiden kan-i
aihoa kolilä onkin muotoiltu vaa- j '«-aineiden hintojen aleneminen ^^^j.^^.^ omaisuutta
timattomammin - raaka-aine j a i - ' " teollisuustuotteiden kalli-stumi-
;aloudellistcn kehitysongelmien
tutkimiseksi. Ja edellä esitetyt
mielipiteet kuvastavat sitä vaka­vaa
levottomuutta, jota kehity;:-
maiden. uuskolonialistiseen riis­toon
osallistuvat t u n t e v a t— ei
kuitenkaan ihmiskunnan kohta­loista,
vaan kauhistavasta tulevai­suudesta.
Istunnon yleiseen keskusteluun
o.sallistul toista sataa puhujaa.
nen luovat niin sanotun "hinta-leikkurin",
jolla kehitysmaiden
• 'villat keritään". Jokaisen tava­ran,
hintaan sisältyy ihmistyö; S-i
otetaan ilmaiseksi mikäli on ky- •
Kaksi valtuutettua Kiinan
>• kansantasavallan jar Albanian —
f loistivat Y K :n puhujakorokkeelta
j ftiellä jo tutuiksi tulleita j a ikä­vystyttäviä
Neuvostoliitolle viha-
Schmidtin puhe ei tuonut liit­totasavallan
kansalaisille -mitään
merkittävää uutta. Eräistä uudisT
luksista puhuessaan hän puhui sa­malla
verojen korotuksista, eikä
esittänyt mitään konkreettista
verotuksen siirtämiseksi enem­män
suurpääoman .kannettavaksi.
! mielisiä mielipiteitään. Niiden pe-' Hän korosti edelleen armeijan
rusteettomiiuden vahvisti se, ct-mättömän
nousun tulevaisuudessa, i hcmmän kuin Lindoja j a Bobeja. { van nykyisistä kansainvälisistä
Oikeiston tavoite ETYKn jarrutus
ria.: Lelit,! tekeie sen yaraukseh. et­tä
arviot ovat tietenkin j i ^
siä mutta luvut ovat. pikemminkin
liian alhaisia, varsinkin, jos ottaaj Mutta Jenniferejä ja Michaeleja i Yhteisin ponnistuksin he piirsi-
: Järjestö valitsi "vuoden 1973 e- huomioon hirtojen miltei väistä-1 tulee olemaan huomattavasti vä- jvät paljon luotaantyöntävän ku-
- päisäksi" Stuart Moitin, 37-vuoti-
. aan vanhanpojan: ja General Mo-torsin
yhtymän johtajan miijonää-riperiilisen.
: PjTkimys lapsettomiin perheisiin
Dmenee : asunnonrakennustoimin-nassa.
Hiljattain New Yorkin kes­kustassa
sijaitsevalle Coiumbus-auikiolle
kohosi yli 40 kerroksen
korkuinen valtava asuintalo jonka
kaikki asunnot kulmahuoneistoja
lukuun ottamalta on tarkoitettu
kaksihenkisille perheille. Chica.
goon on rakennettu viiden :16-ker-
Toksisen tornitalon muodostama
kompleksi jossa on asukkaita var­ten
uima-altaat, saunat, urheilusa­lit,
tenniskentät j a jopa tallit mut­ta
ei ..lasten leikkikenttää. Jopa
kielessäkin tapahtuu muutoksia.
'Perheitä, joita aiemmin nimitet-»
ti in lapsettomiksi (childless), ni­mitetään
nykyään "lapsivapaiksi"
(childfrec). Toisin sanoen koros­tetaan
lapsettomuuden etuja. M i i ­nus
on vaihtumassa plussaksi ylei­sessä
mielipiteessä.
symyksessä aasialaisen, af rikka- \
laisen tai. eteläamerikkalaisen lyö I , . . . . . ,. . ^ , • i ,
. tcivat ne saaneet minkäänlaista,'
Toiseksi ja ensimmäiseen koh- k,i„natusla muilta valtuutetuilta.
taan Uittyväksi syytöskolidafei
muodostui kapitalististen maiden
Y K : n sisällä leviävä viikkoju 1 kai-su
"Valtuutettujen mtiailmaa". i
kehitlämi.sen . merkity.slä. joten,
uudelta, hallitukselta ci.:ole odo-teltaYissa
varustelumenojen vä­henemistä.
Eräässä.lauseessa hän
ilmaisi myös selvästi, ettei kom-'
poliitiikka joka on tähdätty teol i j.irjoitti asiasta, etiä "tällä k e r t a . '
lisuuden kehitystä vastaan enti- kiinalaiset arvioivat väärin tämän ] ' ' ' ' ^ demokraattisia voimm ote- .
Euroopan oikeistovoimien tar-• sään puheessa, että "juuri sen
kol:tuksena on jarruttaa tai ko- i vuoksi., että jännityksen lievene-konaantprpedorda
Euroopan tur-jminen kulkee eteenpäin, yrittä-vallisuus-
j a yhteistyökokouksen jvät imperialistiset vastustajat
pikainen onnistunut päättäminen, i yhä voimakkaammin jarruttaa
Tähän tähtää oikeistovoimien ak-1 j a siellä missä ne näkevät mah-tiivisuuden
kasvu j a uusi järjes- dollisuuksia, ryhtyä vastatoimiin"
KALLIS LAPSI
- Tietenkin amerikkalaiset itse tie­tävät
pariha-iten miten tässä ar-
"ka"luöntois^ssaF~kysymyksessä
meneteltävä. Todettakoon vain
että;; elintaso ei riipu väkilu-vusta
vaan yhteiskunnan organisaatios­t
a . Esunerkiksi tyclttömiä nimite.
Itään.» "yliijäämäihmisiksi", mutta
eiväthän he itse asiassa ole liikaa.
Yhteiskunnan organisaatio ja r a -
kennevvain estävät heitä tekemäs­tä
työtä tämän sanan yhteiskun-nan^
hyväksi.
täytyminen varsinkin Saksan liit­totasavallassa.
Jännityksen live-nemispolitiikan
mukaan : tuoma
poliittinen vakavuus j a . rauhan­omaisen
rinnakkainelon periaat­teen
pohjalta kehittyvät valtioi­den
suhteet nähdään oikeistopii-reissä
vaaraHisena kehityksenä
Oikeistovoimien aktivoituminen
Saksan liittotasavallassa j a Länsi-
Berliinissä on näkynyt mm, f a ­sismin
vastaisen näyttelyn rikko­misena
Länsi-Berliinissä, D K P :n
toimistoon tehtynä hyökkäyksenä
Duisburgissa ja äärioikeistolais­ten
järjestöjen toiminnan a k t i v o i ­j
a tällaisen politiikan ankkuroi-, lumisena.
minen turvallisuuskokouksen kpr-keimman
tason päätöksillä mer­kitsisi
näiden piirien tulevaisuu­den
suunnitelmien täydellistä ro­mahtamista.:
;
Sosialistisissa maissa on pantu
huolestuneena merkille viimeai­kainen
oikeistovoimien aktivöitu-oiFJ-
mlnen-varsinkin-Saksan^liittotasa-vallassa.
Siitä on varoitettu tiuk-,
kasanäisesti mm. Puolassa; Un­karilaisten
liittokansleri Brandtin
«roa koskevissa ensimmäisissä kpm
menteissa kiinnitettiin päähuomio
siihen, että määrätyt oikeistoi;i,i-rit
olivat näin saaneet erään t a ­voitteensa
toteutetuksi.. . '
S E D : n 1, sihteeri Erich Ho­necker
sanoi äskettäin pitäniäs-ncet
jännityksen lieventämisen
puolesta.
Tällaisen oikeistoajojahdin tu­loksena
on nähtävä myös suurel­ta
osalta liittokansleri Brandtin
kukistuminen^ Hänen harjoitta­mansa
asiallisempi politiikka so­sialistisia
maita kohtaan el tyy­dyttänyt
niitä henkilöitä, jotka ha
lusivat kylmän sodan jatkuvan.
Näille henkilöille — ja niihin-kuu^
l u u Saksan liittotasavallassa ääri­oikeiston
johtajien lisäksi suuri
joukko kristillisdemokraattisen
opposition jäseniä — ei kaikista
sopimuksista huolimatta DDR:ää
£.issä siirtomaissa. Ghanan vai- •
tuulettuMnuislutti esimerkiksi, et- i
tä tässä kaakaon maassa ei koko |
siirtomaaherruuden, aikana ollut:j
rakennettu yhtä ainoata suklaa-j gjakriisin osallisin^'. Tämä kriisi
tehdasta, ei yhtii ainoata kaakaon väistämätön seuraus syvene-erityisistunnon
mielialoja".:
Istunnossa torjuttiin jälleen
y r i t y s heittää varjo, öljyntuottaja^
:naiden ylitse, muka lännen ener-ta
vastaisuudessakaan julkisiin,
virkoihin., joten• demokratian laa-
! jcnlamiseenkaan hallitus ei pyri.
} Sekä poliittisten, taloudellisten et-;
tä sotilaallisten suhteiden kehit­tämisestä
länteen j a varsinkin
USA::han hän puhui sen sijaan
korostetusti. -
Maa järisi
Skopljessa
Tällaisista järjcstöi^täj joiden i o l e olemassakaan, eikä myöskään
Sucnnen suurimmat yritykset
Kymin tisakcyhtiö liittyi viime vuonna suuryritysten miljardi­kerhoon
ja harppa.si 1 .OIT/J miljoonan markan liikevaihdollaan yh­deksänneltä
sijalta Suomen kuudenneksi suurimmaksi yritykseksi:
Suuryritysten sarjataulukko siiilytti muuten entisen kärkensä. Nes­te
vetää joukkoa jossa kakkosena jjL kolmosena ovat Alko ja Enso-
Gutzeit.
Suomen'kymmenen suurinta: 1973 1972
1. lyeste 1,900 mmk 1,375,9 mmk
2. Alko 1,850,5 " 1,372,2- "
3. Enso-Gutzeit .- 1,512 " 1,151
4. Raöma-Repola - - : 1,128,8 _ " 962
5. Nokia -• 1,092 ^ " 862.6 "
6. Kymin Oy J 1,017,9 " ^ 610,8 "
. 7. Wart8llä '...^ 800,2 " 781,8 "
8. Outokumpu 774 " «514
9. A. Ahlström 768 , " . 729
.10. thtyneet paperitehtaat 715,5 " 568,7 "
nimestä jo heijastuu niiden kyl­män
sodan jatkamisen päämää­rät
j a D D R : n vastainen luonne,
ovat eniten antaneet kuulla it­sestään
."Keskisaksalaisten liit­to"
ja "Vapaan Saksan liitto".
Liittotasavallan revanssipiirit n i ­mittävät
DDR:ää—yhä—edelleen
KeskirSaksaksi, koska ne pitäyät
vielä entisen Saksan valtakun­nan
itäalueita, nykyisin Puolan
j a Neuvostoliiton osia, yhteiseen
Saksaan kuuluvina; J a tämä l i i t ­to
on nyt vaatinut äänekkäästi
liittopäiviä j a hallitusta toimi­maan
niin,". että^^Tihmisoikeuksia
kunnioitettaisiin DDR :ssä.- Näillä
ihmisoikeuksilla liitto tarkoittaa
oikeuksia toimia -sosialistista val^^^
tiota j a sen lakeja vastaan. V a ­paan
Saksan liitto- piti hiljattain
kokoustaati: Länsi-Berliinissä ja
sen eräs ikeulahenkilöistä,: televi-siokommentaattori
Lowenthal, to­tesi
liiton 'kokoavan niitä ihmisiä,
j o t k a eivät halua alistua ajan
henkeen.
" A j a n henki" on_nyt jännityk­sen
lieventyminen, joka-ei sovi"
lainkaan kaikkien piirustuksiin.
Siksi vanhojen revanssijärjestö-jen
toimintaa on elvytetty, siksi
käydään laajaa ajojahtia kaikin
mahdollisin -propagandavälinein
suuren rahan tukemana niitä ih-
D D R ; n j a B R D : n välistä valtion­rajaa,:
eikä .Oder^Neisse-rajaa
jne.
Näiden oppositiopoliitikkojen a^
senne on vaarallinen juuri sen
vuoksi, että ne voivat milloin: ta­hansa
valtaan päästyään heittää
solmitut--rSopimukset:-::-romukop-.
paan. Näiden piirien tarkoitukr
sena on myös, elleivät ne pysty
estämään koko turvallisuuskoko­uksen
onnistumista, estää ainakin
asiakirjojen allekirjoitus korkeim­malla
tasolla, jolloin hiiden rik­kominen
olisi paljon: helpompaa;
Miten suuri vaikutus Euroopan
turvallisuuskonferenssin vastus­tajilla
ön ollut nähdään lähiaikoi­na
Genevessä. Näyttiiä siltä, että
länsivallat:vetoavat nVt omiin s i ­säisiin
vaikeuksiinsa ja" epävar­maan
tulevaisuuteen, eivätkä ole
valmiita rakentavaan keskuste­luun;
Tällaiseen arvioon antaa a i ­hetta
min. Saksan liittotasavallan
uutistoimiston D A P :n Genevestä
lähettämä raportti, jonka mukaan
E T Y K : n päätöstä ei ole vielä nä­kyvissä,
sen toista vaihetta ei voi?
da päättää aikataulun mukaisesti,
eikä päätösvaihe ihpahtuisi —
mikäli sitä' lainkaan pidetään —
Helsingissä ai£akaar\ ennen sykr
syäj"
Sosialististen maiden kanta tuli
jalostuslaitosta. Kehittyneet kapi-, ^^^^ ristiriidoista kapitalistisessa
talistiset maat pystyttävät tullien j maailmantaloudessa, öljyn alentu-j
a tariffien muuria estämään t e o l - l p hinnat olivat pitkän aikaa
lista vientiä kehitysmaista. i jkään kuin salainen tukipalkkio!
Uuskolonialistisen'riiston rae-,f kapitalististen maiden: talouselä--
kanismit ovat sysänneet kehityrrixnälle.
maat syvään velkakuoppaan. N i i - j . E l raaka-aineen tuottaja-ja k u - , . ,
den velkaantuneisuus lännelle on iluttajamaiden ''yhteisvastuu'',! ja iCiinaSS
kohonnut miltei 80 miljardiin dol- j vaan uuden kansainvälisen talou-'
lariin. Niiden on nyt maksettava idellisen järjestyksen säätäminen. | Voimakkaat maanjäristykset ko-yelkojen
korkoja 9; miljardia d o l - ; Tämä on kehitysmrlden vaatimus ettiin edellisen viikon vaihteen a i .
laria.. Uudet lainat eivät enää j joka kuvastuu tämäri varsin eri- kana sekä Jugoslaviassa Skopljes-riitä
entisten velkojen korkojen i koisluontoisen: istunnon laatimäs- i että Lounais-Kiinassa Jynnanin
maksuun. ta ja hyväksymästä julistuksesta; j j ^ ^ ^ ^ ^ ^ " ^ " ^ " ^^^^unnissa. S
Vielä yhdeksi syytoskohdaksi j 'J^^^^ säästyttiin ihmisuhreilta
voidaan mainita "inflaation vien-. VALINNAN VARAA "i^tta Lounais-Kiinassa järistys
t i " kehittyneistä kapitalistisista \ Kovaczin perheeseen syntyi koi- aiheutti suuria vahinkoja sekä ah­maista
kehitysmaihin. Inflaatio mosat Vanhin poika kysyi isältä:
johtaa valuuttavarantojen arvon.!: Isä, jäävätkö ne k a i k k i meille
tosiasialliseen supistumiseen ia i vai tuotiinko ne valittavaksi?
siihen että on maksettava kasva­v
i a summia supistuvasta tuon­nista.
OOPPERASTA
— Harmillista, ettei sinua ollut
mishenkien menetyksiä.-.
Hongkong. Voimakas maanjä­ristys
tärisytti Lounais-Kiinaa.
Näin ilmoittivat viralliset kiinalais-lähteneet
viikko itten sunnuntaina.'
Järistys aiheutti ihmishenkien
Kulutustavaroiden hintojen nou[
su muuttaa monien maiden ase-1
nian_vaikeasta katastrofaaliseksi, i
Nyt ei ole enää kysymys-tyhjäs­tä
taskusta vaan tyhjästä vatsas­ta.
Esimerkiksi Intiassa ovat sen
valtuutetun mukaan uhanalaisina
"vihreän vallankumouksen" saa­vutukset
I uuden oopperani ensi-illassa; Väki- j a karjan menetyksiä SEtkä huo-joukko
aivan tappeli.kassan edessä, mättäviä ^vaurioita rakenriuksille.
— Ihanko totta?! Entäsaivatiko
he-rahansa takaisin?
lähteet totesivat. Mitään lukuja
tuhoista ei annetturT--—T--
Sweetie Pie
maiden sisäisiin asioihin. : :
misiä vastaan, jotka ovat' toimi-' selvästi näkyviin Varsovan huip-1 . B e r l i i n i — Pekka Lehtonen.
putapaamisessa,-jossa_ asetuttiin
toisen vaiheeiTnopeaan päälämi-sen
j a kolmannejnTvaiheen kool^
lekutsumisen sekä asiakirjojen j
korkeimmalla tasolla tapahtuvan
allekirjoituksen puolesta. Sosialis­tiset
maat ovat tehneet myös l u ­kuisia
rakentavia ehdotuksia, joi­den
pohjalta ratkaisuun pääsy on
mahdollista. Ne ovat ilmoittaneet
olevansa edelleenkin valmiita r a ­kentaviin
neuvotteluihin. Mutta
ne eivät tietysti voi sallia turval­lisuuttaan
j a sosialistista raken­nustyötä
vaarantavaa toimintaa.
Toisin sanoen ne eivät halua :an-|
taa toisten puuttua -niiden sisäi­siin
asioihini niin-kuin nekään ei­vät
halua puuttua kapitalististen
'Meidän pitää.kutsua jheidat undelJeen^W^
— eehhkkää ^^00 vvuunordipenn kkuululutttiitau:.a-<^,v-4'^ 4'e>'
s i l l i m. mm »M