Vapaus, November 19, 1964

              Sivu"2' Torstaina, marrask. 19 p. — Thursday, Nov. 19, 1964
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G AN
VAPAUS O F F I N N I S H C A N A D I A N S
( L I B E R T Y ) Eatabllshed Nov. 6, 1917
fidltor: W. Eklund ' Manager: E. Suksi
Telephone: onice 674-4264 — Editoria! 674-4265
Publlshed thrice weekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaua
Publishing CJo. Ltd., 100-102 Elm St. West, Sudhury, Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Advertlsing rates upon application, translations free of charge.
Attthorlzed as second class mäil by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in caah.
M . - m b i T o( th( CANADIAN LANGUAGE-PRESS
T I L A U S H I N I ^ A T
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 . USA:ssa
3 kk. 2.73 Suomessa:
1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
1 vk. 10.50 6 kk. 6.75
"Parlamentin" kokoontuessa
Tulevan viikonvaihteen aikana, tarkemmin sanoen mar­raskuun
21 ja 22 päivinä^kokoontuu Port Arthurissa "Gana-
• dan-;suomalaisten' parlamentti', jonka- työ ja toiminta tulee
saamaan ansaittua huomiota osakseen kautta maan.
Tähän "parlamentin istuntoon" — Canadan Suomalaisen
Järjestön edustajakokoukseen ja sen yhteydessä pidettävään
Väpaös kustannusliikkeen yhtiökokoukseen — saapuu, jäse­nistön
sääntömääräisesti valitsemat edustajat eri puolilta laa­jaa
maatamme, aina Vancouverista asti länneltä ja Toron­tosta
saakka idästä. Kokouspaikaksi on tällä kertaa valittu
Canadan suurin suomalaiskeskus, Port Arthur, missä Järjes­tön
j a lehtiliikkeemme ystävillä on tilaisuus henkilökohtai­sesti
seurata näiden kokousten työtä.
Järjestön ja lehtiliikkeen avoimiin kokouksiin ovat kaik­ki
kansalaisemme tervetulleita. Yleisenä tapana on myös ol­l
u t — J a sitä voidaan ehkä toteuttaa nytkin — että Järjestön
jäsenille ja ystäville sekä Vapaiuden lukijoille ja kannatia-jille
myönnetään kokouksissa puhe- ja esitysoikeus, vaikka
ainoastaan virallisella kokousväellä on luonnollisesti äänestys
ja päätösvalta. Näihin kokouksiin osallistujista riippuu, nou­datetaanko
tällaista menetelmää nyt kokoontuvan "parla­mentin
istunnossa", mutta luultavaa on, ettei tästä vanhasta
hyvästä tavasta tehdä poikkeusta nytkään; Tässä mieles.sä
Järjestön jäsenillä ja Vapauden kannattajilla sekä kansalai­sillamme
yleensä on kaksi nkertäinen syy osallistua "seuraa­jina"
näihin kokouksiin, mihin he kaikin ovat sydämellisesti
tervetulleita.
CSJn EDUSTAJAKOKOUKSESTA
Käytännöllinen työ tässä "parlamentin istunnossa' ja­kaantuu
kahteen pääosaan: 1) CSJn edustajakokoukseen ja 2)
Vapfin|den yhtiökokoukseen.
KummassaTcin kokouksessa odottaa edustajia työntäytei­set
päivät. Yrittämättä millään tavoin vaikuttaa kokouksen
kulkuun tai sen asiain käsittelyyn, me voimme kuitenkin l y ­hyesti
esitellä joitakin todennäköisesti keskusteltavaksi tu­levia
asioita, joiden perusteella näemme kuinka edesvastuul-lisessa
asemassa nämä edustajat ovat.
-kokouksessa keskustellaan luonnollisesti Järjestön laa­jasta
kulttuuritoiminnasta: näytelmien esittämisestä, näytel-mäjuhlista,
näytelmien hankkimisesta jne.; musikaalisesta
toiminnasta sekä konserttien ja erikoisesti vuotuisten suur­juhlien
järjestämisestä yhdessä SCAULn tai tilaisuuden tul­len
vieläkin laajempien piirien kanssa; keskustelu- ja puhe­tilaisuuksien,
vierailujen ja monien muiden toimialojen edis­tämisestä.
Kokouksen käsiteltäväksi tulee, njin uskomme, täkäläis-
. ten-' kansalaistemme yhtenäistymispyrkimykset sekä eräät
yhteiset tavoitteet sosiaalisten ja taloudellisten etujemme
sekä kaikille kalliin rauhanasian puolustus.
Erikoisen tärkeätä osaa tässä kokouksessa vie, niin us­komme,
ne sääntömuutosehdotukset, jotka on Järjestön kes­kuksen
toimesta alistettu jo yli kaksi kuukautta sitten osas­tojen
ja jäsenten harkittavaksi.
Kaikista näistä kysymyksistä ja muista asioista tehtäviä
päätöksiä odotetaan suurella mielenkiinnolla niin järjestöväen
Jceskuudessa kuin muuallakin. Uskomme Vapauden lukijain
yhtyvän toimitukseen toivottaessamme edustajille hyvää työ-tarmoa
j a kaikesta tunteilusta vapaata harkintakykyä niin,
että edustajakokouksessa tehtävä työ tulee saamaan jäsen-enemmistön
jakamattoman hyväksyminen..
VAPAUDEN YHTIÖKOKOUKSESTA
- CSJ:n edustajakokouksen yhteydessä — r oikeastaan kiin­teänä
osana siitä — pidetään vuotuinen Vapauden yhtiöko­kous,
missä kuullaan liikkeenjohdon toimintakertomus, l u ­keutuen
siihen yksityiskohtainen tiliselostus tilintarkastajain
lausuntoineen, sekä ehdotukset tulevaa töimivuotta silmällä­pitäen.
Kokoukselle esitetään myös toimituksen raportti siitä,
miten toimitus on "leiviskänsä kantanut", nimenomaan edel­lisen
vuosikokouksen viitoittaman toimitusohjelman puitteis­sa.
Sen lisäksi kokoukselle esitetään eri paikkakuntien, niin
eri järjestö-osastojen kuin yksityislukijainkin sekä saapuvilla
olevien edustajain esitykset ja ehdotukset.
' Emme usko erehtyvämme saneessamme, että yhtiöko­kouksessa
tulee edustajain ja muiden kokousvieraitten käsi­teltäväksi
monta kiperää ja kaperaa kysymystä, mukaanlu­kien
kysymys lehtiemme talousaseman turvaamisesta. Työ­väenlehdet,
kuten Vapaus, ovat Canadassa siinä onnellisessa
asemassa, että ne voivat vapaasti toteuttaa omaa, itsenäistä
ohjelmaansa taloudellisissa, sosiaalisissa ja poliittisissa kysy-
~ myksissä. Mutta tämä-sanavapaus on rahan panttinay sillä
suuryhtiöiden, pankkien ja niiden poliittisten edustajain kan-naiusilnrioituksia
annetaan vain sellalsilTe sanomalehdille,-
jotka tietävät ja tunnustavat, "mille puolelle leipää sivellään
vona','.
J Me olemme kuitenkin vakuuttuneita siitä, että lehden
lukijakunta haluaa pitää Vapauden pääomapiirien määräys­vallasta
riippumattomana, täysin itsenäisenä lehtenä, joka
voi sanoa "lapiota lapioksi" pelkäämättä, että lehti voi me-neitää
joko sen tai tämän .suuryhtiön tai muut poliittisluon-toiket
kannatusilmoitukset.
: Lehden toimituksena toivomme hartaasti että yhtiöko­koukseen
kokoontuvilla Vapauden todellisilla isännillä ja
emännillä olisi riittävästi aikaa keskusteluun lehtemme toi­mituspolitiikkaa
ko.skevista asioista,
'Tässä yhteydessä on pyrittävä avoimeen, armottomaan,
mutta samalla rakentavaan itsearvosteluun. Mitä tahansa
heikkouksia, virheitä ja puutteellisuuksia on lehtemme toi-mi):
usohjelmassa kuluneen vuoden aikana havaittu, ne on j u l ­kisesti
ja armotta tuomittava nimenomaan siinä mielessä, että
sellaiset virheet ja heikkoudet eivät pääse tulevana vuonna
uusiintumaan. Mahdollisista virheistä ja heikkouksista on
Suomi anoo faas
obligaatiolainaa
Yhdysvdtloista
H e l s i n k i . — Suomen v a l t i o n puo
lests jätettiin v i i m e v i i k o l l a Yhdys
v a l t a i n asianomaisille v i r a n o m a i s il
ie Washingtonissa anomus suunnit­t
e i l l a olevan 15 vuoden 15 m i l j oo
nan Yhdysvaftain d o l l a r i n ulkomai
.sen obligaatiolainan l i i k k e e l l e las
kemisesta Yhdysvalloissa, i l i n o i t el
t i i n valtiovarainministeriöstä.
Nevvyorkilaiset p a n k k i i r i l i i k k e et
H a n i m a u , Ripley & Company;
K u h n , Loeb & Company: Laza:d
' F i e i e s & Company ja S m i t h , B a r
ney & Company tulevat toimimaan
l a i n a n ensisijaisina välittäjinä.
L o p u l l i s e t lainaneuvottelu! käy
dään marraskuun lopulla New_
Y o r k i s s a ja myynnin ylei.sölle on
a r v i o i t u tapahtuvan man-as-joulu-k
u u n vaihteessa. Lainan korka j.v
pääoma maksetaan l a k a i s i n Yhdys
v a l t a i n dollareissa puolivuosittain
V V . 1955-^79. Lainasta saatavat va
rat tullaan käyttämään v a l t i o n pää
omamenojen suorittatmiseen vuo
den 1964 aikana.
SYNTYMÄ- U
PÄIVIÄ
H a n n a Salo, Hearst. Ont., täyttää
lauantaina, marraskuun 21 päivänä
70 vuolta.
- H e l e n a Mäkinen, Toronto, O n t ,
täyttää tiistaina, marraskuun 24
päivänä 77 vuotia.
Yhdymme sukulaisten ja tulta
v a i n onnentoivotuksiin.
Kuvassa näemme osan suomalaisista TULn nai ;voimistelijoista, jojlka esiintyivät mm.^Sudbu-ryn
Mine Mill haalilla lokak. 27 pnä yli~700 ihastuneelle kat.sojarie. Pukeutuneina kan.sallis-pukuihin
heidän ohjelman.sa viimeinen o.sa oli henkeä.salpaavan kaunis.
" J o u l u 1964", mikä on Jälleen t o i ­mitettu
ja kustannettu Yhdy.sval-t
a in ja Canadan suomalaisten y h ­t
e i s in voimin, valmistui nyt siksi
hyvissä a j o i n , että .se e h t i Varmasti
lUäisemniillokin l i i k i j o i l U i e n.
Tämä 48-siviirnen, riinsaas;) ku
v i t e l t u ja sisällöltään todella moni­puolinen
j u l k a i s u sulkeutuu siis l u -
k i j a k u n l a n s u suosioon nimenomaan
siinä mielessä ja toivossa, eitä se
voisi hieman r i k a s l u l t a a kan.salai.s-temme
j o u l u i l o a , rajan kummalla:
k i n puolella.
J a mikä onkaan .sen tervetuUeem-paa
kuin hyvä j o u l u k i r j a l l i s u u s?
Tosiasia nimittäin on, eHii puiaakin
v i i n a sekollaa ja tekee pään kipe­äksi,
mutta k i r j a l l i s u u s varsinkin
hyvä s e l l a i n e n , .selvittää sekä päätä
eitä mieltä.
Pikasilniäys tähän hyvälle pape­r
i l l e painettuun ja komealla kansi­k
u v a l l a varustettuun ••.loulu"-jul-
VETTÄ K I V I L LE
— J A LISÄÄ LÖYLYÄ
Toronton osaston kokouksessa
viime sunnuntaina keskusteltiin
h a a l i n talousasemasta. V- jn u
seura Y r i t y k s e n taholta tuli chdo
tus että; rakennetaan sauna haalin
alakertaan. Mainio ajatus. Me v an
hat olisimme omiamme saunamie
h i k s i ja n a i s i k s i . ; Kaupunkisaunat
ovat siitä pahoja että eiväl ole p u i l ­la
lämmilettäviä, eletäänhän alomi
aikaa. M u l t a voisimmehan olla löy
l y n heittäjinä j a ennenkaikkea löy
l y n o t l a j i n a , siinä o l i s i m m e k i n aika
maloja. Onhan meillä pitkäaikainen
kokemus j a vanhat perinteet. Ihana
ajatus. Jos saamme haalillemme
v i e r a i t a viemme heidät heti sau
naan. Niinhän ennen vanha.ssa
maassakin talo tarjosi parastaan ja
vei vieraansa saunaan. ,^
N i i n myös mekin. Siellä kuiii hä
nel o i k e i n pehmitämme niin hän
on valmis tulemaan joukkoomme,
on valmis t o i m i k u n t i i n ostaa k i r j ai
l i s u u U a j a tilaapa vielä lehtiämme
k i n . Kunpa vain sauna tulisi yal
m i i k s i ennen vuosikokousta, kylvet
taisimme kaikki kokousvieraal en
rien kokousta. Mielet pehmentyisi,
komiteat, toimikunnat läytlyisi v a i ­vattomasti.
L e i k k i sijansa saakoon tässäkin,
siis otettava opiksi, eikä siinä
ole Oikeutta tunteelliseen sää­liin
ainakin toimituksen koh­dalta.
Toisaalta olisi aivan liian yk­sipuolista,
jos jäätäisiin tuijot­tamaan
yksinomaan virheitä ja
heikkouksia, eikä otettaisi lain­kaan
huomioon toimitusohjel­man
yhteydessä mahdollisesti
havaittuja myönteisiä puolia.
Tosiasia onkin, että' me voim­me
oppia myös myönteisistä tu­loksista,
mikäli sellaisia on ha­vaittu.
J a mitä tahansa pientä
myönteistä on havaittavissa, si­tä
on pyrittävä varjelemaan,
kuin silmäterää ja kehittärnään
ja kasvattamaan.
"Arvostelu arvostelun vuok­s
i ' on tietenkin vierasta työ­väenliikkeen^
riveissä yleensä
ja se pätee myös työväen sano­malehdistä
puhuttaessa. Mutta
rehti, avoin ja rakentava itse-arvostelu,
missä huomioidaan
yhtä . hyvin vallitsevat heik­koudet
kuin mahdollisesti saa­vutetut
tuloksetkin, ovat juuri
niitä keinoja, joiden avulla
voidaan työväenlehtiä, kuten
Vapauttakin auttaa, tukea ja
voimistuttaa.
Tässä mielessä toivomme vil­kasta
keskustelua Vapauden
toimitusohjelmasta. '
Tässä mielessä toivotamme
myös onnea ja menestystä Port
Arthurissa viikon vaihteessa
kokoontuvalle Canadan suoma­laisten
parlamentille.
k i r j o i l l a j a a i n a k i n - k a n n a t t a a ehdo
tusta . . . Kipä .sitten muuta kuin
vähän lisää löylyä ja uutta vettä
k i v i l l e .
Y k s i löylyn lyöjiiä, T o r o n t o O n l.
SLI)BIJItY,(>NTAKiO
V. M a l l o u s : — Sunnunlai-aamui-s
i n on l'yhän .Malteuk.sen ev.lul.-
s e u r a k u n n a l l a 1.^ m i n . radiohartaus
CHNO-a.seniaha klo. 8.00. Tämä lä­hetys
tahtoo palvella ennenkaikkea
niitä suomalaisia, j o l l i a c i ole m a h -
dolILsuutta matkojen tai muiden es­teiden
lakia tulla k i r k k o o n . Muis­tetaan
panna radio auki en^i s u n ­n
u n t a i n a k i n .
K l o 10 sunnuntai aamuna alkaa
s u o m e n k i e l i n e n jumalanpalvelu.s
kirkossa ja pyhäkoulu .samaan ai­kaan
ala-salissa. T e r v e t u l o a isät ja
äidit k i r k k o o n ja nuoret ja lapset
pyhäkouluun! Knjilanninkielinen
j u m a l a n p a l v e l u s pidetään klo 11.1.').
Knsi sunnuntaina pidämme myös­k
i n V V a n u p i n p i k k u k i r k o s s a t i l a i s u u ­den
klo 2 i p . Siellä t o i m i i myöskin
pyhäkoulu; kuten m u u a l l a k i n . Pyhä­koulu
koko(uifuu klo 2 aia-.saliin.
T e r v e l u l o a !
Kvankelioiinispäiväl, joita on jo
s u u n n i t e l t u kauan, alkavat ensi sun-n
u n t a i - i l l a n a . Matleu.s-kirkossa klo
7.:iO Kokouksia pidetään viitenä i l ­tana
peräkkäin, siis sunnuntaista
t o r s t a i - i l t a an .saakka. V i e r a i k s i pu^
h u j i k s i tulevat pastorit Kari V a l a n,
ne Soo.sla j a F r a n s K o r i l a K i r k l a nd
L a k e l t a . Myöskin m u s i i k k i o h j e l m aa
on. Sydämestäni lausun k a i k k i l e r -
v e t u l l e i k s i mukaan näille päiville
j a toivoni on, että .saamme nähdä
Teidät mukana joka ilta. Jeesus.sa­noo:
" T u l k a a minun tyköni k a i k ki
työlätekeväi.set Ja raskautetut, niin
minä annan t e i l l e l e v o n !"
— P e l l e r v o Heinilä, pastori.
k a i s u u n o . s o i l t a a päällisin puolin
kaksi hyvin m i e l e n k i i n t o i s t a .seikr
kaa:
— Se on valtaosalla "omien k y -
näilijäimme" yhteistyön tulos: J o u -
lu.s.sa on k a i k k i a a n : i l kertomusta,
runoa, novellia ja muistelmaa - -
ja niistä peräti 22 on lähtöisin
omien avuslajiemme kynästä. Avus^
t a j i a on n y t k i n melko ta.saväkisesti
molemmin puolin rajaa, i : i k i r j o i ­tusta
Canadasta ja 9 Y h d y s v a l l o i s ­ta.
~ Vaikka lämän k i r j o i t t a j a pitää
tämän j u l k a i s u n yh.enä suurimpana
arvona juuri sitä,; ellä .se on
' o m i e n " kynäilijäinune m i e l e n k i i n ­toisten
tuotteiden |)erusteella "lä
hellä meitä" j a "meidän elämääm­m
e ' , Joulun sisältöä täydentää ja
rikastuttaa kuitenkin äärettömän
p a l j on hyvin h u o l e l l a valitut novel­lit
kuten "'isoisän harha-askel",
"Susanna j a g a n s t e r i - K d d y " j a "IJul-
; ; a r i a l a i n e n kertomus olkivääpelis-l
a " . •
Oma erikoisarvon.sa on .sellaisilla
nykyajan liedeky-syinyksiä käsittele­villä
k i r j o i t u k s i l l a k u i n ' Sammak.
komies, tieteen löytörelkeilijä" ja
ehkä j u t u n jatkoa j a välttelyäkin a i -
h e u l l a v a l l a "Onkomiehillä elämän-vaihdos?"
K u l l uurielämän alalta on j u l k a i ­sussa
kaksi täydellistä vastakohtaa:
m e i l l e k a i k i l l e tunnetun "Minna
C a n t h i n syntymästä 120 v u o l t a " ja
toisaalta suurena puheenaiheena
olevat hriltiläisel "inätäspäät",
H e a t l e s l a u l a j a t , joista kerrotaan
sangen m i e l e n k i i n t o i s i a asioita os-l
i k o l l a "Neljä työläisnuorukaista
L i v e r p o o l i s t a " . Sen lisäksi on va­r
a t t u muiden runojen li.säksi A l e k -
sis Kiven kaksi hienoa runoa.
" O m i e n " k i r j e e n v a i h t a j i e n k e i lo
inukset, muistelmat, kuvaukset ja
runot l i i k k u v a t n i i n laajalla alalla,
ellä niisiä erikseen puhuminen vaa­l
i s i liian paljon palstatilaa.. Mitä
k a i k k e a hyvää j u l k a i s u tarjoaa täl­tä
kohdalla se näkyy alempana jul­kaistavasta
J o u l u n sisällyslueltelos-
•ta. •• -
K u t e n sanottu, ' J o u l u 19()4" on
runsaasti ja miolenkiintoi.sesli ku
v i t e l t u . Siinä on k a i k k i a a n :H) k u ­vaa
elämän e r i a l o i l l a ja sen lisäk­si
erikoisesti J o u l u - j u l k a i s u u n so­piva
komea kansikuva.
J u l k a i s u n keskiaukeama - mikä
o l i vuosi sitten ilmestyneessä .loii-lu.
s.sa varattu y h d y s v a l t a l a i s i l l e ys­tävillemme
— kertoo nyt ""Kame-r
a l l a nähtynä" Canadan suomalais­ten
elämästä j a riennosta. A l l e k i r ­j
o i t t a n e e l l e siiotanee vapaus i l m a i s ­ta
mielipiteensä — mitä tahansa
arvoa sillä sitten enkin — siitä,
ellä julkaisujemme heikoin kohta
on siinä, ettei n i i h i n saada riittä­västi
"omia ' kuvia, j o t k a heijastai:
s i v a l kansalaistemme elämää ja
r i e n t o j a niin Yhdysvalloissa kuin
Canadassakin, K r i kertomusten ja
j u t t u j e n yhteyteen .sopivien j u l k a i ­s
u k e l p o i s i e n kuvien h a n k k i m i n e n ei
o l e tietenkään mikään y k s i n k e r t a i ­nen
asia. I'äit?vastoin siinä on m e l ­k
o i s i a vaikeuksia.
' Multa julkaisumme keski-aukea-ma
o.soitlaa n y i , ellä ns. harraste­l
i j a i n ottamilla k u v i l l a ja k e s k i ­aukeaman
k a i k k i kuvat ovat lähtöi­s
i n h a r r a s t e l i j a i n kameroista) voi­d
a a n rikastuttaa tuntuvasti j u l k a i ­sujamme.
T o i s i n .sanoen meidän sietäisi
'uudenvuoden päätöksiä" lehdes,
sämme päättää sydämiemme.sopu-koi.
s.sa myös siitä, että J o u l u n ja
K<!vään toimitukselle lähdetään
i n a h d o l l i s i n i n i a n paljon h a r r a s t e l i ­jain
o l l a m i a kuvia n i i n , että toimit-l
a j a l l u on niissä v a l i n n a n k i n varaa.
.Sovillakoon samalla jo etukäteen
siitä, että k a i k k i k u v a l , j o i t a h a l u ­taan
takaisin on. t o i m i t u k s e n palau­tettava
;pikamar.ssissa lähcltäjillecn.
Tämä tuntunee pikkuseikalla,
multa rohkenemme k u i . e n k i n e s i l -
l ä ä , eitä " J o u l u n " keskiaukeama voi
l o h k a i s t a h a r r a s t e l i j o i t a kuvien lä-lielläiiiiscssä
j u l k a i s u i s s a käytettä­väksi.
.
Nyt ilmestyneen '"Joulun" hinta
on kustannusten jatkuvasta nousus­ta
huolima ta .SI.00 kappale, kuten
a i k a i s e m p i n a k i n vuosina.
Se lähettilään a s i a m i e h i l l e ja - n a i ­s
i l l e niin. että kauempana olevat
saavaal sen e n s i k s i . T o i s i n sanoen,
' J o u l u 19(54" lähetetään ensin Y h -
d y s v a l l o i h i n , sitten Canadan lännel­le
( H r i t i s h Columbiaan) jne.
. l u l k a i s u n sisältö on seuraava:
K i m j o u l u on . . .: A u n e : J a k u u ­sessa
oli kolme kynltilää; Perän
V e r l t i : Klämän a a l l o i l l a ; A l i n a S i -
k o l a : T a k a i s i n elämään; Miklos
Clyarfäs: Isoisän harha-askel; V a n ­hapoika:
• V i l t t i i n kääril;ynä oli
.; Aleksis K i v i : Kak.si runoa;
M a r j a t t a : Knsimmäinen opettaja-j
o u l u : Perän V e r l t i : lloobon u n i ;
IJ: A. A . : Niitä k a l a j u t t u j a ; Su.san-iia
ja i;anj,'steri-Kddy; M a i j u Väisä­nen;
Bodie; S: " H a t o r y l l a " H e l s i n ­k
i i n ; H u l d a K i v ( M : J o u l u k u u ; A«ri".
Meniiei.syys — l u l e v a i s u u s ; M; S.:
. l o i i l u m t i i s t e l m i a vuosien takaa; E .
II.: M y l l y j e n l a r i n a kertoo; Neljä
l y o l a i s n u o i u k a i s l a Liverpoolista;
Ivster K a u s t i n e n ; Tämän j o u l u n lap­selle
19«4; Minna Canthin synly-inäslä
120 v u o t t a ; Tyyne A l i n a : Äi­d
i n jouluilo; Itaahen E e m e l i : M i -
misla tehtiin 'Iräppäri '; Hämeen
tyttö: J o u l u v . T 9 ; ) 9 : Konsta Mart­t
i l a ; lW\Vn toiminnasta; Onko mie­hillä
olämänvaihdos"^ B u l g a r i a l a i ­nen
kertomus Olkivääpelistä; Hul­da
Kiv<!r: Kaksi joulukynttilää;
Sammakkomies, tieten löytöretkei-lilä;
M i r j a m Suvanto: Naapuriso-v
i i s l a ; H a u k i : P a r a t i i s i n omena; A .
i l . " Aina edellistä parempaan.
Uskomme, että moni l u k i j a tulee
olemaan melko tyytyväinen tähän
J o u l u - j u l k a i s u u n . — Känsäkoura.
Gizengan henki
taas vaarassa
Hrazzaville. — Kongon vapauden
puolesta toimivan kansallisneuvos
lon julkaisemassa kommunikeassa
sanotaan, että Antoine Gizengaa
uhkaa suuri vaara. Äskettäin hän
joutui pahoinpitelyn kohteeksi.
Kongon viranomaiset suunnittele-v:
il (ii/engan siirtämistä Leopold
Villestä tiintemaltoniaan paikkaan.
Kansallisneuvosto on kääntynyt
k a i k k i e n A f r i k a n maiden päämies­ten
puoleen ja . kehoittanut heitä
ryhlymään t o i m e n p i t e i s i i n Antoine
(Ji/engan, Palriee Lumumban työn
j a t k a j a n elämän pelastamiseksi .sa
nolaan kommunikeassa.
Mitä muut sanovs^t
H A I ^ V ^ ^ S I T T A V A "6UUNSQIT7;OKLUBI" E L I Y K , . } -
S E K J l U S A n R E I P F A A T J A K A I / N I I T O T T E E T ! ' .
" N e w Y o r k i s t a Y K : n piireistä tulee s e l l a i n e n uatjnen, että tuossa
k i r j a v a s s a kansainvälisessä suunsoittqklubissa (!) ollagn sekä hämmäs-^'
tyneitä että suuttuneita Y h d y s v a l t a i n Ottamasta asenteesta sanoisim-meko
— h u u l i k l u b i n t o i m i n n a n rahoittamisen suhteen.
Y h d y s v a l t a i n h a l l i t u s on nimittäin antanut tietää, ettei se aio o l la
j a t k u v a s t i lypsylehmänä Y K : n t o i m i n n a n rahoittamisessa . . . E n s i m ­mäiseksi
aikoo U S A lopettaa vapaaehtoiset avustusmaksunsa Y K : n e r i - ,,
k o i s r a h a s t o i l l e . A s i a n t u n t i j a t selittävät, että jos Y h d y s v a l l a t lakkaa t u ­kemasta
näitä o h j e l m i a , n i i d e n toiminnasta ei t u l e mitään.
J a siksi o l l a a n k i n Y K : n kansainvälisessä suunsoittoklubissa (!) hy­v
i n hämmästyneitä j a s u u t t u n e i t a Y h d y s v a l l o i l l e . . . Nämä vihastuneet,
eivät kuitenkaan ole a j a t e l l e e t sitä. s e i k k a a , että m i k s i ' Y h d y s v a l t o j a p i ­täisi
pitää yk.sinään lypsylehmänä . i .
Moni.ssa niissä maissa, j o i h i n U S A n l a h j o i t t a m a a Y K : n k a u t t a -nMin-nyttä
apua on' lähetetty, tapahtuu jatkuvasti mielenosoituksia Yhdys^'
v a l t o j a vastaan jä n i i d e n vallassaolevat aihekset tanssivat, piirileikkiä
j a t k u v a s t i j o k o ' M o s k o v a n tai k o m m t i n i s t i - K i i n a n kanssa.
S i i s Y h d y s v M t o j a pidetään . . . suoranaisen p i l k a n alai.sena jopa
n i i n k i n pitkälle, etlä_Usensä Y K : n eteen tulevissa kannanotoissa niiden
c d u . s l a j a t kuvaannollisesti puhuen sylkevät vasten Setä-Samulin silmiä.
Jatkut ovat siis vihastuneita siitä, että U S A tällä k e i n o l l a yrittää
pakottaa Y K : s s a olevat apuatarvilsevat valtiot painostamaan V e n ä j ä ä . ..
Mutta mitä pahaa siinä on? ; . . J o t t a oikeastaan sai.simme s a k i l la
nostaa hattua .presidentti John.sonin h a l l i t u k s e n toimenpiteelle panna
asiat oikeaan järjestykseen. — Kiviperän Pekka, Vapaa Sana, marras-
'<uun 14 pnä, h e r r a n vuonna 1964. ,
IllllllllllllltlllllllllllllllllllillllllillllllllllllllllUllllllllUi
ENGLANNIN TERÄS­TEOLLISUUDEN
TIUSTA
E n g l a n n i n parlamentin ä.sken h y -
väk.symä pftriaote terästeolUsuuden
karisalli.slami.sesta. kuten Wil.sonin
hallituk.sen 'ohj".'lma edellyttää, on o l ­lut
k u i n sysäys kepillä muurahaLs-pa^
ään. Työväenpuolueen vaaliohjel­massa
leras oli ainoa teollisuuteen
koh;li.slunut kan.sallistamisvaatimus
f i k i i .siläkäiin ajettu millään eri"<:oi-e!
la ponnella. Kon.servatiivitkin pyr­kivät
antamaan sellaisvn kuvan kuin
ky.symyk.9e.s.sa oli-si ollut pääa.siass.i
tunteisiin perustuva dogniiky.symy.':
Teriisteolli.snus iLse otti " v a a r a n " tuy-di'sti"
i todesta ja käytti vaalitaistehfn
aikana, puolisen miljoonaa puntaa
'.eräksun kansalli.<-tami.sen vastapro-liafiundaan.
Wil.sonin hallituk.sen päät
liivä toiminta osoitti kuitenkin, ettii
ter:i:<.s--n kan.salli5tami.se.ssa on toii
"Ky.'!ymy"ic.sc.s.sä. Tämä nostatti nopea.s-ti
kon.servntiivit takajaloilleen j a e n ­simmäinen
taistelu on jo kiiyty p a r l a -
i mfnU.ssa. Kon.servatiivit lupaavat j a t ­kaa
va.starintatai.'.! elua tuuma tuu­malta
viimeiseen asti.
. « . • ••
Wiisonin hallituh.sella on ollut koi
mc i)ätevää argumjnttia terästeolli­suuden
kansallistamisesta, j o i h i n kon
.servaliivit eivät ole py.styneet vastaa­maan
asialli.sin perustein.
Ensiksi: Englannissa tuottaa teräs­tä
262 yritystä, joi.sta 11 suurimman
yhtiön osuus; koko tuotannosta on n :
70 pros. K u i t e n k i n näiden 11 tera.syh-tyinän
tchda.sykfiköt ovat paljon pic-nemplä
kuin esimerkiksi USA:s.'^a
Neuvostohitossa. Japanis.sa j a Länsi-
Saksas-sa. Niiiden neljän maan jäl­keen
Englanti on maailman terä.s-tuottajatilasto.
s.sa 5. s i j a l l a . EnglanniiJ
lerästeoUisuuden tuotannon paikal­laan
polKemista kuvastaa .seuraav;
l u k u s a r j a : , vuonna 19.')4 terästuotanto
oh 18^8 m i l j . tonnia, vuonna 1955 20.1,
1957 22.0, vuonna 1958 19.9. vuonna
1959 20.5, vuonna 1960 24.3. vuomia
1901 22:1. vuonna 1962 20.5 j a vuonna
1963 22.5 miljoonaa tonnia.
TMi.seksi: Englannin terä.steollisuu.s
ei ole pystynyt mainittuna 10-vuotis-k
a u f j n a tyydyttämään oman teolli­suuden
tarpeita edes määrällisesti
vaan sitii on tuotu mainittuna aikana
ulkomailta yli 000 miljoonan punnan
.irvosta. Tämän lisäksi terästeolli­suus
ei ole pystynyt tyydyttämään
muun teollisuuden terästarpeita myös
kaän laadullLsesli. Tämii taas on j o h ­tunut
teollisuuden takapajuisuudesta
ja tutkimustoiminnan laiminlyömi­sestä.
Niinpä Englanti -oi ole päässyt
ollenkaan osalliseksi siitä terästeoUi-
-•iuuden teknologiassa tapahtuneesta
vallankumouksesta, jonka Neuvosto­liitto
on avannut ja m i h i n muualla
ollaan siirtymäsä.
Kolmunnek.si: Englannin terästeoN
lisiius on tottunut helppoon elämään
h i n t a k a r t e l l i l l a . Englannissa on tosin
cUut olema.ssa jättvnä työväenpuolu­een
ensimmäisestä terästeollisuuden
kansallistamlskokeilusta r a u t a - j a t e -
rä.steollisuuden tarkastusvirasto, mut­ta
isen määräämät enimmäishinnat
terä.syhtiöt ovat muuttaneet kahdella
kartJllisopimuksella vähimmälshin-hoik.
si. Niinpä Englannissa teräk.sen
kotimainen h i n t a on o l l u t sama, r l i p -
numatta siitä . k u k a : ' j a m i l l a i s i n kius-tannuk.
sin sitä on tuotettu. Tämä ei
ole .suinkaan merkinnyt sitä, että te­räksen
h i n t a olisi py.synyt paikallaahV
M a i n i t t u n a lO-vuotlsjaksona teräk­sen
kotimaan, h i n t a Englannissa pn
nou.s.sut kolmanneksella, kun nousu
esimerkiksi Län.si-Sak.'as.sa on ollut
vain 1/0, Ranskassa vähän y l i 1 20
j a Italiassa >iinta on jopa laskenut.
Viimeksimainituis.sa maissa f*?rä.^yh-
Liöt ovat pää.sseet hyötymään suur-remmillä
tehdasyksiköillä j a kehitty­neemmällä
tekniikalla.
E n g l a n n i n lerösteoIUsuudenkansal-listamlskysymys
• ei ole ollut millään
tavalla kajisanomainen, sillä paria—
menLis.sa 1949 hyväksyttyjä työväen­puolueen
vuonna 1951 helmikuu.s.sa
t o i m e e n panema kansallistaminen
päättyi fiasltoon. Työväenpuolueen
hallitus maksoi terästeollisuuden
osakkaille täyden h i n n a n j a k u n k o n ­servatiivit
palauttivat terä.steolllsuu-den
takaisin, j^ksityisille vuonna 1953,
todettiin, että Englannin valtio oli
kärsinyt tuossa vaihtokaupassa u.sean
kymmenen' miljoonan punnan tap­pion.
Englannin terästeollisuuden'
palveluksessa * on 300,000 työläistä Ja
teollisuuden tuotteet muodostavat
maan viennin kannalta elintärkeiden
i u i o , kone- ja telakkateollisuuden
raaka-ainetarpeen rungon. Pelissä on
siis paljon, ja pelin ratkeaminen
riippuu taas paljon siitä, miten • wn-
'.sonin hallitus pohjustaa ja toteuttaa
teräksen kansallistamisen.
ja
V A I K E A T A P A US
K u u l u i s a , psykiatri tarkasti var­haiskypsää
lasta.
^ Mitä luulet tapahtuvan jos
l e i k k a a n vasemman korvasi pois?
— Minä en k u u l i s i , ; vastasi poika.
— Mitä sitten tapahtuisi jos minä
l e i k k a i s i n oikeankin korvasi?
— S i l l o i n minä en näkisi, o l i vas-tans.
P s y k i a t r i havaitsi, että tapaus o l i
v a i k e a : — Miksi sinä sanoi, että
et voisi nähdä jos l e i k k a a n o i k e in
k i n korvasi pois?
— Minun lakkini luistaisi sil­mieni
eleen, vastasi poika.
E l MITÄÄN
— Näin" v i i m e yönä unta, että
M a r i o n Brando ja mieheni tappe­l
i v a t m i n u s t a .,
- - Se o l i k a i k e t i hirveätä?
I — Eikä mitä. Marion Brando
v o i l l i .
PÄIVÄN PAKINA
TERVEISIA ONTARION SOOSTA
Pelkkää hyvää S a u l i S t e . M a -
riesta k u u l u u , k i i t o s kysymästä.
U k k o Ilmojen H a l t i j a o l i kyllä­k
i n katsonut t a r p e e l l i s e k s i pestä
Soon kadut, j a k u t e n hänelle usein
.sattuu, o l i unohtanut .sadeporttien
s u l k e m i s e n j a n i i n .saatiin miltei
kaatamalla .sadevettä.
Mutta .sattuuhan sitä .sellaista
m u u a l l a k i n , joten ei sitä sadetta
voida mitenkään Ilmojen H a l t i j an
s u u r i m m a k s i .synniksi lukea.
Oikeastaan on totta puhuen
myönnettävä että lämä syyspesu
o l i paljon parempi kuin se, että
o l i s i peitelty vanhat ro.skat ja
mcskal paksulla l u m i v a i p a l l a , m i -
kä myös olisi voinut olla päivä­järjestyksessä;
S o o l a i s t c n ansioksi on kaiketi
laskettava sekin, että he tilasivat
mahdollisen lumipyryn asemesta
kunnon puhdistavan sateen.
Muuten sivumenen sanoen .suo­laiset
ovat oikeutetusti ylpeitä
k a u n i i s t a kaupungistaan ja sen
nähtävyyksistä. K u n j o i k u i kan­salaisemme
rupeavat puhumaan
t e i l l e , arvoisat lukijat, Suurten
Järvien laivaliikenteestä ja siinä
yhteydessä käytettävästä kana­vasta,
sekä uudesta pitkästä s il
lasta (lanadan puolelta Yhdysval­t
o i h i n , tai muista samanla|)aisisla
e r i k o i s u u k s i s t a , s i l l o i n saatte o l ­la
melko varmoja, että kertoja on
.suolainen.
S o o l a i s e l oval aiheellisesti y l ­peitä
myös kaupunkinsa ja sen
lähiympäristön historiallisista
muistomerkeistä j a muista nähtä­vyyksistä.
H e pitävät suuressa ar­vossa
C S J : n p a i k a l l i s t a k u l t t u u r i ­toimintaa
ja .son hyväksi käytettä­vää
kodikasta Steelton-haaliaan.
V a i k k a u.seat heistä ilmaisivat
h u o l e s i u n e i s u u l e n s a siitä, ellä lä­heisempään
vuorovaikutukseen ei
ole vielä päästy eri r y h m i i n j a ­kaantuneiden
kansalaistemme kes
ken Soossa, n i i n toisaalta he oli­vat
hyvillään siitä, ellä ennen mil­tei
ylipääsemättömiltä näyttäneet
raja-aidat oval k u i t e n k i n alentu
neet samalla k u n . kansalaistemme
väliset suhteet oval yleensä pa­rantuneet,
minkä suunnan jatku­m
i s i a ja voimistumista he toivo­r
i k k a i n a odottavat.
M u t i a soolaisel eivät ole mis-
.sään tapauksc.s.sa nurkkakuntalai
sia siinä mielessä, eitä eivät t u n ­nustaisi
toistenkin p a i k k a k u n t i en
saavutuksia ja hyvyyksiä.
E r i k o i s e n lämpimHä-tunnustuk­sen
sanoja j ä i m m e — L i c k i n ~ t o i>
mittaja L y y l i Pärssinen j a alle­k
i r j o i t t a n u t vaimoineen — k u u l la
T U L : n v o i m i s t e l i j a t t a r i e n matkan
järjestäjille. He sanoivat olevansa
erittäin k i i t o l l f s i a torontolaisille
tämän matkan yleisjärjestelystä
j a myös siitä länipimästä j a vä­littömästä
vastaanotosta, minkä
: T U L : n tyttäret saivat osakseen
C l i p a i k k a k u n n i l l a.
Myös lehtemme Vapaus j a L i e k"
k i näyttävät saaneen lämpimän s i ^
j a n soolaislen sydämissä. Satei­sesta
säästä huolimatta oli haa
I i l l e kokoontunut melkoinen mää
rä lehtiemme l u k i j o i t a , j o t k a seu
rasivat .suurella m i e l e n k i i n n o l la
t o i m i t t a j a Lyyli Pärssisen puhet
t a Liekin toimitusohjelmasta
yleensä j a e r i k o i s e s t i lehden toi­m
i t u k s e n j a s en kjrjeenvaihtajäin
välisistä suhteista.
Suolaiset ovat muuten, näin s i -
vumenenn sanoen, puheittensa
m i t t a i s i a miehiä ja naisia. K u n
e s i m e r k i k s i allekirjoittanut tuli
- k y s y n e e k s i , että onko perää siinä,
k u n Sudburyssa T U L : n tyttärien
vieräilunlilrtd^tä katsomassa olleet
Soon " h u n t t a r i t " olivat kertoneet,""
että sikäläiset kansalaisemme ovat
raahanneet kuormakaupalla T a ­p
i o l a n komeata karjaa k o t i i n , n i in
näiden puheiden paikkansapitä'
vyyden ka^teekksi e l i todistuskap­paleeksi
p i s t e t t i i n autoomme s e ­kä
L i e k i n t o i m i t t a j a n että a l l e k i r ­j
o i t t a n e e n herkkupalaksi tölkki
m u u s i n l i h a a tosin viimevuotis­ta
s a t o a . ; K u k a voisi enää tämäf),
jälkeen epäillä, etteikö Soon
" h u n t t a r e i l l a " ^ l i s i ollut t u u r i a !,
K i i t o s vaan vieläkin sekä m u u -
s i n l i h a n maistiaisista että soolais­l
e n s u u r ^ t ^ ^ y i e r a a n v a r a i s u u d e s la
j u ystävällisyydestä yleensä.
Känsäkoura.