Vapaus, July 11, 1963

              Sivu 2 • Torstaina, heinäk. 11' p. — Thursday, July 11, 1963
4 INDEPENDENT LA80R ORGAN
OF FIfsUSISH CANADIANS
E s t ä b ä ^ Nov. 6. 1 ^ VAPAUS
; ' . (LIBERTY):,
J Ö i f a > K ^ ,#un(|.': • Maivf«ar: B. BJO^
.i i T A\Vi'lItelephoperpffice m-r^ — Bdijtorial 674-*»5 y. .
TubUsSng,©»; ttdTioo-KÖ Efin pt. W^Sudbury. Ontario. Canada.
; •' . MaUtog address: Box 69
AävertOftag rates uponVppUcatlon. trändatlons free ofcharge.
Authoriiaid as 8econd-c>ass mail by the Post Office Department, Ottawa,
- ^ ^ and for payment of postage in cash.
Canadassa: 1 vk. $d.OO, 6.kk. #4.75 TJS^rssa 1 vk. «0.00 6 kk. $5.25
, , . 3 kk. .2.79 , Suomessa.-1 vk. tlQÄ» 6 J * . 6.75
'"Kun t>ii 0 ^ iääm ja kim 99
Sanotaan, että sikaporsaalla on silloin vaikeat ojlot, 'kun.maa on
jäässä ja kärsä kipeänä". ' •.
' ' N U n ;^äytt$ä olevan myös Toronton Vapaa Sanalla hankaluutta
seU^^epspänlu^ljomeen CSJ:n:TPJK:n ja SCAUL:rt Liittotoimikunnan
yiiteiseii juhlakomitean Eort Arthurissa -pidetylje .Gafladan suonxa-
Jaisfsn . . . edustajakokoukselle esittämän yhtelstoimintae^ityksen
-käsittelyä. .
ii'^'>;>Haimtun4^^ pnä) kerrot-
""tilÄ asiasta näin:
">r; f^f-ieiiustfeto -S
^itetifcasleUä^dustajatxrttivat vastaan työn avioliittot^ jol-ioin
hän naurahti ja kertoi; että täydellisellä vaitiololla. Kun häm-mSstelin,
että mitenlcä se niiri äänettömästi ineni ohi, niin hän laukaisi
• jännitylKsehr^iQuii&ejm tarjousta edes kukaan edu$taJakoko-uks^
e^„eätt§nyt jiiiten mijiäpä ipuhumista siitä pii. Hörähdin, sillä
käsitin C!dust9Ja|mI^Q]|(se|^ tehn^eQ sUnä hyvän työn^ etr
leivät kirjelpi^^ t^ii^lfftti ff«?i*9aA» • • • Jotta rukkaset olivat selvät
ja asia siUä siisti." (Tiimmennus^V
:;;.!,]|$Utta> tiistaisia; heinäkuun :9 pnä kerrottiin Vapaa Sanan. pals­toilla
asiasta se,ur^vaa:
. .Edustajakokoukselle oli lähettänyt kirjeen Finnish Orga-hl2ätioh
öf Canada: Kirje oli kirjoitettu jo kesäkuun 24 pnä ja jä­tetä
Torontossa postiin 27 päivä, mutta saapui osoitepaikkaansa Fin­landia
Glul^iUe, 314 Bay S t , vasta 31 p:naamukannossa. Kosk
tajäkokoiiSi pidettiin jo lauantaina, 29 päiyä, pii i i r j e pahoin myö­hässä
i . : Nyt ei voida lähettäjille ilmoittaa kuin tosiasia postin h i -
tandesta." (Tummennus Vapauden.)
. . M ei ole polemisoida kummankaan erilaisen
selityksen puolesta tai vastaan. Ja mikäli alempana esitetty, eli Vapaa
Sanan myöhempi iselitys^^p
toiypmm^^ 31 päivää, ja vaikka
aetpjsaaita a$ettaa^' yjssissä määrin vastuun asian käsittelyttä jäämi­l
t ä >brjeepj[ähettäjille-^ niin meidän lehtemme puolestaan pa­hoittelee
inyös tätä postin hitautta.
Ja hUPHmattastitä, mitä on puolelta tai toiselta tässä yhtenäi-syysasiässa
tehty tai tekemättä j^etty, tosiasia on kuitenkin, että kan-
^^olalStemjQiie kai)kkien ryhmien syvissä riveissä toivptaan yallitseyien
raja-aitojen edeUeran^adaltamista sekä yhteistä hyvää edistävää yh-teiitpipuntaa
niin kulttuuriperin^eidemme vaalimiseksi kuin eräiden
inuldenkui'lav9itteiden toteuttamiseksi.
; i^., Näistä senisseikpist^ siis keskustella vastuunalaisella
taVallä myös julkisen ^§a|ianpalstpijla, kuten siitä puhutaan ja kes-
JkM9l.9JJ«ian j^entpäk/ui erV kansa}aispilriemme keskuudessa.
fOf^eflkan kunmgasparin vkraflusta
vaikka asiasta e i Plekaan tehty niin mehevän rebvaknita PtsikPita
kuin I^fvmpn skandaalista ja siihen liittyvistä "reunaetuisuuksista",
K^r^eikänicunlnkaaP Paulin ja kuningatar Frederikan Lontoon vie-
^^gjluji^^ kuluneen >vjikpn aikana kiinnitetty tavallistakin suurem-
{Kia iuiomipta sanpmalehtien pal^t puolen rajaa.
Meille <m kerrottu, mit^ lontoolaiset ovat voimakkaista poliisi-ketjuista
huolimatta yrittäneet (esittää mieltään Kreikan kuningas­parille,
miten kuningaspari oli asemalla onnellisen "tietämättömänä"
uUniypttolella pUeista mÄelenpspitusyrityksistä, ja miten lontoolaiset
Pvat^saQPueöt, että he tulevat jatkamaan mielenosoituksiaan Kreikan
kuningasparia vastaan kaikissa julkisissa tilaisuuksissa kokp tämän
nelipSiväisen vierailun ajan.
< vTäi^ä' ei ^Uinlcaan kPhdi kuningasparia vastaan sellaise-
Jiaan^ y ^ / 9 i t ä ^alUtuskpmentoa vastaan, jpta he sympolisoivat. Tosi-
\a8ia j99^n «ttS JSsjpanjan Turkin rinnalla Kreikka k i l -
'vpiftelee itselleen poliittisesti Eurpppan mustimman kolkan "mainet­ta".
Että Kreikka sairastaa poliittista jälkeenjääneisyyttä, se selviää
Kreikan viimeaikaisista tapahtumista ehkä vieläkin paremmin Jcuin
Kreikan kuningasparin nyt suorittamasta Britannian vierailusta.
Kilien muistettanee, nain seits;eniän. vuptta "istunut", Kpnstan-
Ka^a^ianlisin jphtama Kreikan ääripikeiston hallitus erpsi muu-
:tänta viikikP sitten tpimestaoii virallisesti sen vuPksi, että kuningas­perhe
«isupstunutluppumaan vierailustaan Englantiin.
t'^';.KarämänIisinsanptaän pitäneen tätä vierailua vähemmän tPivotta-vana
siksi, että kuningatar Frederikan psallistuessa vähän aikai^em-
^nUn lu-inses^a Alexandra p i h i n Lontpossa. Kreikan kuningatar
JQA^tui lrf)int<^^ mielenosoituksen
kohteeksi. Itse asiassa kuningatar Frede.rika on saksalainen prinsessa
Firie4$tri|^. I^uisp ^ von RraujBschweigh-Lynebur, joka 1930 luvulla po-jaftM-
O^ii liljilk 1^ tanskalaista syntypprää ole-vAtf
Kreikan Paulin, eikä liene sen, jälkeen luopunut nuoruuden-aat­teistaan
— tai jPSvOn, ihan pnsen pitänyt puiu-ena "salaisuutena."
" KaramanUsilla Pii tietenkin ^rppnsa' runsaasti multakin syitä.
Maan vahkiluissa istuu tällä hetkellä tuhatkunta poliittista vankia.
Toiset niistä pyatPlleet kalterien takana jo 20 vuotta ja heidän va-j;>
auttamisensa puolesta on viimeaikoina esitetty useita vpimakkaita
kgpsainvälisiäkin vetppmuksia; SanPttakPPn, että maailmankuulu
irittijäineh filpspfi, fiertrand Russell pn henkilökPhtaisesti yhtynyt
vaatimukseen Kreikan ppliitiistenvanjkien vapauttamiseksi.
Kreikan taipus pn erittäin vaikeassa asemassa, eikä tilannetta
sdlnkaon paranna se kun yhdessä elinkustannusten npusun kanssa kp-hptet,
tiin kuitenkin kuningasparin vuptuisia määrärahpja.
' jKreikan hallitusj^mentp,,pdnstaa väärentämätöntä ääriPikeistpa
ja vupden 1961 vaaleissa se pönkitti valta-asemaansa selvillä väären­nyksillä
h i e l l ä paljastui siUoin .vaaUpiirejä, jpissa Pii ääniä laskettu
ehiemmän kuin PH äänestSjliä.
PpliUtinen tyytymättömyys ,pn npussut io siihen pisteeseen, että
pbrv^riUinen keskustakin suhtautuu k^plteises^ti t^Uituskpmentppn.
Toisaalta jatkuu iterrari entiseen tapaan. Esimerkkinä mainittakppn
tPukPkuussa tapahtunut vasemmistplaisen Jeansanedustajan Grpgpris
-LOmbrakisin murha aivan iMliisien {filmien edessä — mutta fasisti-jjirjestöön
kuuluvaa murhanU^estä P)e vieläkään asetettu syytteeseen
murhasta, vaikka hän pn tosin pidätettynä. ^
Tunnettu brittilejhti "New 6^tatesman^^«sitti pupjestaanl$;ara^^^
lisin :hallitiUuen erpamiseil yhteydessä seuraavanlaisen läpileikkauk-iatiKrPikanppliittisesta
tilanteesta:
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Joel mmi* Oämt, Opt., tiyttää
lauantaina, heinäkuun 13 pnä 74
-vuotta. - - . , - .
Sanni Tiivis, Port Arthur, Ont,
täyttää tiistaina, heinäkuun 16 pnä
79) vuotta.
Olga Viren, St. Catharines, Ont,
täyttää sunnuntaina, heinäkuun 1*
pnä 60 vuotta. -
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
300 rotupidälystä
nyt l)a)fiinbr«$$a
Baltimoi^e, Maryland. — Baltimo-ien
tuomlojistuimet alkaivat viime
tprstaina kuulustella 300 valkoista
Ja neekerimielenosoittajaa, jotka pi­dätettiin
heidän psallistuttuaan kau­pungin
huvipuistossa vallitsevaa ro-tueroittelua
vastustavaan mieleno­soitukseen:
Pidätettyjen joukossa on 25 pap­pia,
monet heistä valkoisia, jotka
tukivat neekereitä näiden pyrkiessä
huvipuistoon Yhdysvaltain kansal­lispäivänä.
,
Puiston ulkopuolelle oli kpkppn-tunut
yhteensä 400 mielenosoittajaa,
jpiden joukossa oli rabbeja, kvpeka-rijohtajia,
protestantteja ja katoli­sia.
•
Puistossa olleet valkoiset riemuit­sivat
poliisin ryhtyessä pidättämään
mielenosoittajia ja huusivat: "Otta-
:caa heidät kaikki, pankaa heidät
vankilaan ja heittäkää avain pois".
Pidätettyjä syytetään sen lain pe­rusteella,
jonka mukaan liikeyrityk­sen
omistaja saa käännyttää kenet
tahansa takaisin.
Yksi puiston omistajista James
Price sanoi menettävänsä rahaa, jos
hän antaa neekereille luvan tulla
puistoon. "Elämme alueella, jossa
valkoiset eivät hyväksy neekereitä.
Kysymys on siitä, miten selviydym­me
taloudellisesti", hän sanoi.
Kiinalaiset heittivät
Arabistsiatismin
laaiuyivairteita
Kairo. Arvovaltainen kairolai­nen
sanomalehti AI Abram ilmoit­ti
presidentti Nasserin kiistäneeni
että Yhdistyneen arabitasavallan
sosialistinen kehitys olisi saman-
'lainen Jugoslavian vastaavan ke­hityksen
kanssa. »fc^ :
Julkaistessaan Kairossa viime
maaliskuussa käytyjen liittovaltiota
koskevien neuvottelujen pöytäkirjat
AI Ahram kertoi presidentti Nasse­rin
sanoneen Syyrian valtuutetuille:
'Tosiasiassa täällä toimeenpantu
sosialisointi on toisenlaista kuin Ju­goslavian
sosialisointi. Olemme tut­kineet
Jugoslavian, Neuvostoliiton,
Kiinan ja Intian sosialistisia koke­muksia".
Puhuessaan sosialismista presi­dentti
Nasser sanoi, että Yhdistynyt
arabitasavalta aikoo aina neuvotella
sosialisoinnistaan maailman asian­tuntijain
kanssa, kertoi lehti.
AI Ahram ilmoitti presidentti
Nasserin sanoneen valtuutetuille,
että eräs ranskalainen suunnittelu­asiantuntija
oli pitänyj Yhdistyneen
arabitasavallan : sosialisointiohjel-maa
"ainutlaatuisena ja hyvin ke­hittyneenä".
jUTps^pya., ^ Woskova-i?*eking."
junan kiinalainen henkilökunta
•jakoi KtinoB"horonHinisttsen puo­lueen
kirjelmän 67 sivun laajuis­ta
v^äjänkielistä käännöstä kal­killa
pysähdyspaikoilla Neuvosto­liiton
alueella ja kaiuttivat iunan
kovaäänisistä, kirjelmän tekstiä
junan seisoessa asemUla, ilkenee
Neuvostoliiton ulkoministeriön
torstaina .-julkaisemasta liedonan-'
nosta, jossa:oiotaan Kiinan 'ulko­ministeriön
viiden V kiinalaisen
Neuvpstpliitosta karkPttamiseien
johtaneista syistä esittämiä lau­suntoja
- .
Neuvostoliiton ulkoministeriö sa­noo,
että ennen kuin Neuvostoliitto
nootissaan kesäkuun 27. päivänä i l ­moitti
mainittujen viiden kiinalai­sen
olevan ei-toiyottuja . henkilöitä
Neuvostoliitossa, oli ul|cpministeriö
pariin ptteeseenkehPttanut lopetta­maan
Neuvostoliiton' lakien vastai­sen
toiminnan. Neuvostoliiton ulko­ministeriö
sanoo kiinan Moskovan
lähetystön henkilökunnan ja mui­den
alpittaneen NeuvPstpliitPssa
julkaisemattoman Kiinan kPmmu-nistisen
puplueen keskuskpmitean
kirjelmän venäjänkielisen tekstin
jaon 16. 6. Sitä tapahtui hyvien ta­pojen
ja lakien vastaisesti lentoken­tillä,
rautatieasemilla yro. Joitakin
henkilöitä Kiinan lähetystö lähetti
varta vasten Leningradiin, Kioviin,
Odessaan yni. jakamaan tekstiä. 17:
6. Neuvostoliiton ulkoministeriö
kiinnitti Kiinan lähetystön huomio­ta
tällaiseen sovittujen kansainvä­listen,
nqnnien vastaiseen^ toimin­taan,
mutta tuloksetta. Levitys jat­kui
mm. alussa kerrotuin tavoin j u ­nasta.
24. 6. NeuvostPliitPn ulkpmi-nisteriö
kääntyi uudelleen Kiinan
lähetystön pupleen, mutta jälleen
tuloksetta. Kun NeuvPstPliitpn kan^
salaisista ^^mmät huPmauttiyat kii­nalaisten
menettelyn sopimattomuu­desta
j a lainvastaisuudesta, 4uiyttäy-tyivät
kiinalaiset ärsyttävästi, sanoo
ulkoministeriö. Niinj)ä esimerkiksi
yksi karkotetuista, tutkimuslaitok­sen
jäsen Tao 1 ihnoittii etteivät he
tule pyytämään keneltäkään min­käänlaista
w lupaa kirjelmän levittä­miseen.
Vasta tämän jälkeen Neu^
vostoliiton ulkoministeriö- teki ei-toivottuja
henkilöitä koskevan i l ­moituksensa
27. 6. 1963.
Kiinan ulkoministeriön selityk­seen
että kyseessä oleva toiminta on
normaaliar Neuvostoliiton ulkomi­nisteriö
esittää ihmettelynsä.
• Kumoten Kiinan ulkoministeriön
tiedonannossa esittämän väitteen,
että Neuvostoliiton kansalaiset olisi­vat
toimineet samalla tavoin Kiinas­sa,
Neuvostoliiton ulkoministeriö
sanoo, etteivät Neuvostoliiton eli­met
sen paremmin kuin yksityiset
kansalaisetkaan ole Kiinassa kos­kaan
jakaneet minkäänlaista mate­riaalia.
Kaikki materiaali mitä
Neuvostoliiton toimesta on Kiinassa
jaettu, pn tapahtunnut kiinalaisten
elinten tai kansalaisten suPrittamas-ta
tilauksesta. Minkäänlaisen ma­teriaalin
jpukkplevitystä ei ole ta­pahtunut.
Kiinan menettely ei ole
sopusoinnussa sosialismin maiden ja
Lenin sosialistisista maista esittä­mien
periaatteiden k a n ^ , toteaa
NeuvostPliitPn ulkoministeriö. Se
saupp kiinalaisten tarkoituksena o-levan
selvästi vaikuttaa perjantaina
alkavaan Kiinan ja Neuvostoliiton
kommunististen puolueiden edusta­jien
neuvotteluun.
Neuvostoliiton ulkoministeri ko­rostaa
kirjelmässään lopuksi Neu­vostoliiton
tekevän kaikkensa sosia­lististen
maiden keskinäissuhtei­den
lujittamiseksi:
Yksimietisyyteen ei
päästy Bonnissa
Bonn. — Presidentti ^P;; Gaulle
ja liittokansleri Adenauersekä^ hei­dän
ministerinsä eu/|lt onnistiin$lf»t
pääsemään, yksimielisyyteen ehdo
Suksesta mahdoltisten - «oyiUiempien
suhteiden solmimisesta Englannin
ja yhteismarkkinoiden välille, ihnipi-tettiin
BPnnista. . • „ ' !^ '
, Yhteisellä ranskala|s-saksalaise|la:
lehdistövastsanpt^lla kerrottiin n^\v
vpttelnien päätyttyä yiupa^ yiikJtfU»,;
että tämä kysymys tullaan pttamojEm
uudelleen esille Brysselin miniäte;
rineuvoston ~ Jcokpuksessa hejolt
kuun 11 päivänä.
Saksan hallituksen^dustaja Giin-ther
vpn Hase mainitsi, että "oli
keskusteltu useista. jnab,doJlisuu.k:
sista". "Pääperiatteena' pii jnahdol
Jisinunan • joustavan ratkaisun löy­täminen
ilman että olisi tarpeen
perustaa uusia kansainvälisiä eli­miä.
"Mitään yhteisiä esityksiä ei tul­la
tekemään Brysselin kokoukses­sa",
sanoi von Hase. Ranskan edus­taja
Lebel mainitsi, että sekä rans­kalaiset
että saksalaiset olivat teh­neet
ehdotuksia.
Kysymystä Englannin liittymises­tä
yhteismarkkinoihin ei - käsitelty
lainkaan leHclistövastaanotfolla lue­tussa
yhteisessä-julkilausumassa:
SCHRÖDER L-SAKSAN
JA J^fJU SUWTEi^m
; DOs^dfNf . -;- Länsi^alsa^ ul-kpm^
nU^ji Ibri .Gerhar^, SchrSder
*>WH>MWJ Ygkon p^||pit«^q#,
ettS hänen maansa haluaa vilpit-
ASiaästi parantaa suhtPitaan. JSeu-vostoliittoon.
— pmme voi pJIa ^fifim^tta
bnpinioon, etä kei^bydt^n^lit ky-
Sj^ykset maitt|»|iptip: yajfeissä
äipjiteissa ovat 9^^iQ«>|a S ^ a h
hT|yn»ys, hän ^fmO,^ fiji^'k^y'
m^et ratk^sev«i '|(onnin |a
l^oakovan v ä ^ t «ul^et.
Hän ilmoitti, että Neuvostoliiton
ja Länsi-Saksan välillä mahdoUises
ti 'tullaan käymään ^neuvottelu ja uu­desta
kauppasopimuksesta, kosk»
nyt voimassaoleva sopimus menee
Sopimus y t a e i t o y d e n kieilosta
saavutettavissa; Kennedy ei vastusta
MpskoVa. — Yhdysvallat torjui
maanantaina Neuvostoliiton ehdo­tuksen
Välimeren alueen muodos­tamisesta
ydinaseettomaksi vyöhyk­keeksi,
sanoen, että suunnitelman
tarkoituksena on muuttaa nykyistä
sotilaallista tasapainoa Yhdysval­tain
ja sen liittolaisten kustannuk­sella.
Yhdysvallat ilmoitti asiasta noo­tissa,
jonka Yhdysvaltain Moskovan
suurlähetystö maanantaina luovutti
NeuvostPliitPn ulkoministeriölle.
Nootissa sanotaan, että Neuvosto­liiton
toukokuun 20 pnä tekemä eh­dotus
on pääasiallisesti propagan­distinen
hyökkäys Yhdysvaltoja
vastaan sen johdosta, että Yhdys­valloilla
on tällä hetkellä ohjuksia
kuljettavia sukellusveneitä Välime­rellä.
Edelleen sanotaan, että Neu­vostoliiton
nootti sisälsi paljon "vää
risteilyjä tietoja".
Yhdysvaltain nootissa sanotaan,
että Yhdysvallat pn koettanut pois­taa
ydinasevaaran. tai ainakin vä­hentää
tätä vaaraa. Kummatkin
osapuolet ovat kuitenkin aikaisem­min
päässeet yksimielisy5'teen siitä,
että aseistarusuntatoimenpiteet on
suoritettava siten, että yksikään
valtio tai valtioryhmä ei saa niistä
sotilaallista etua.
Länsi^Saksassa lihava
(nidjettiriita menossa
"Varsinaisesti hallituksen piiris­sä
bn kolme ryhmittymää. Siellä
ovat kunnia-arvoiset konservatiivi­set
perustuslailliset, jotka haluaisi­vat
murtautua irti ja muodostaa lii­ton
keskustaopposition kanssa. Ku­ningas
on antanut osoittaa lisäänty­vää
vetovoimaa tätä ryhmää koh­taan,
kun taas Karamanlisin halli­tus
on vajpnnut yhä syvemmälle
epäsuosioon. Siellä pn Karamanli­sin
ryhmä, joka pääasiassa on yh­denmukaistanut
itsensä vallanpi­toon
vaaliväärennysten ja jps tar­peellista,
väkivallan avulla. Halli­tuksen
ulkopuolella, omalla siivel­lään
odottamassa, ovat kenraalit ja
everstit, joista eräät ovat kuninkaan
ystäviä, jotka odottavat nähdäkseen
olisiko pääministerin eron lupma
hämmennys heidän tilaisuutensa.
Näin "New Statesman" sillein.
Selvää tässä sekavassa tilanneku­vassa
pn. kuitenkin se, että Kreikan
äärioikeiston hallituskomento pn
jputumassa kpnkurssipesään. TPI-saalta
Pn syytä pitää mielessä, että
kaikki tämä hulppupiirissä tapahtu^
va jupnittelu ja "kyttäily" tähtää
vain pinnalliseen vahdinvalhdPk-seen-—
mutta vielä tulee aika, jpl-
Ipin Kreikan kansakin saa äänensä
kuulluksi.
Tätä taustaa vasten katspttuna pn
käsittääksemme helppmpi ymmärtää
ne mielenosoitukset, mitä brittiisi»
set kansanvallan ja ihmisoikeuksien
ystävät ovat Kreikan kuningasparia
vastaan Lo'ntoossa viimepäivinä jär­jestäneet.
Länsi-Saksan liittopresidentti
Heindch Lybke on aUekirjoitta-
•out fbenutuslainvastaisesti vuo­den
1963 luidjetin. Väitti sosiali- r
demokraattien varjohallituksen
rahamhiisteri Alex Myller liitto-parlamentin
Istunnossa, jossa pää­tettiin
jatkaa jo toista kuukautta
kestänyttä rittaa toisaalta lutto-hallituksen
ja toisaalta osavaltioi-'
den osuudesta verotuloista. Tähän
asti liittovaltion osuus on ollut 35
prosenttia. Liittoliallitus on vaati­nut
tämän osuuden nostamista ku­luvan
vuoden budjetissa 38 pro­senttiin.
Liittovaltion vuoden 1963
liudjetii nousee kaikkien aikojen-ennStyssununaan
eli 56,8 miljar­diin
D^markkaan, missä lisäystä
on 6,4 prosenttia. Varustelumenot
joiden osuus koko budjetista on
32 iH-osenttia, nousevat myös en­nätyssummaan
eli 18^3 miljardiin
D-mari(kaan.
Perustuslain mukaan Länsi-Sak^
san liittotasavallan budjetin pitäisi
olla hyväksyttäessä tasapainoitettu.
Esitetty budjetti osoittaa kuitenkin
1,000 miljppnan D-markan vajausta.
Menpjen lisäys ja budjetin vajaus
jphtuvat pääasiassa SPtilasmenojen
Voimakkaasta kasvusta. Tähän asti
liittovaltip on saanut kokonaisvero­tuloista
35 prosenttia. Mutta tämä el
enää riitä. ; Niinpä liittohallitus on
vaatinut osuutensa nostamista kulu­van
vuoden osalta 38 prosenttiin.
Tämä antaisi liittovaltiolle lisätulo­ja
3,QpO miljoonaa D-markkaa. Vuo­delle
1964 Länsi-Saksan |inanssimi-nisteri
Rolf Dahlgren on esittänyt
osuuden nostamista 41 prosenttiin.
Osavaltiot, joilla ei ole varustelume­noja,
mutta sen sijaan huomattavan
suuret hallinto- ja muut siviilime-not,
eivät halua suostua osuutensa
supistamiseen verotuloista, sillä nii­den
lakisääteiset menot ovat myös
kasvaneet. Lisääntyvien varustelu­menojen
peittämiseksi liittovaltioil­la
ei ole muuta mahdollisuutta kuin
korottaa yleisiä veroja tai prosentu­aalista
osuutta nykyisistä verotulois­ta.
Riita liittPvaltipn ja osavaltioi­den
kesken ei ole vielä ratkennut.
USÄn ylioppilaita
vierailulle Kuubassa
Havanna; — Kuuban pääkaupun­kiin
saapui viime viikolla Havan­nan
yliopiston ylioppilaskunnan
kutsumana suuri ryhmä ylioppilai­ta
USA-sta. Ryhmään kuuluu 59
opiskelijaa Columbian, Harykrardin,
Kalifornian ym. yliopistoista ja col­legeista.
He matkustivat Kuubaan
huolimatta ulkoministeiiön jyrkästä
kiellosta. I^eitä. kutakin uhkaa ko­tiin
palattuaan viiden vuoden van­keustuomio
tai .5,000 dollarin sakko.
— Tulimme Kuubaan nähdälcsem-me
omin silmin, mitä on tapahtunut
tässä maassa^ joka sijaitsee 90 mai­lin
päässä Floridasta ja jossa on
voittanut sosialistinen vallanku­mous,
sanoi ryhmän johtaja, Colum­bian
}'liopiston opiskelija Levi
Loeb. — Tulimme ottamaan selvää
totuudesta, keskustelemaan opiske­lijoiden,
työläisten, talonpoikien ja
vallankumouksen johtajien kanssa.
Edustamme erilaisia poliittisia mie­lipiteitä,
ja jokainen meistä tekee
oman johtopäätöksensä tästä mat­kasta.
Olemme kyllästyneeet kuun­telemaan
ja lukemaan puolitotuuk
sia ja valheita. Tämän vuoksi olem­me
täällä.
Ylioppilaita on varotettu siitä, et
tä heidät mahdollisesti tullaan aset­tamaan
syytteeseeen heidän palat
tuan Yhdysvaltoihin.
Yhdysvaltain ulkoministeriön
edustaja tiedotti AFP:n saamien
tietojen mukaan, että ylioppilaitten
passit tullaan peruuttamaan. Hän
huomautti, että vuoden 1962:n tam­mikuun
jälkeen on Kuubaan raat
kustaa haluavien amerikkalaisten
täytynyt saada erikoislupa. Tällai­nen
lupa myönnetään tavallisissa
tapauksissa ainoastaan lehti- ja la-kimiehille.
Passien menetysten lisäksi yliop­pilaat
voivat saada myös 5,000 dol­larin
sakot ja korkeintaan 5 vuo­den
vankeustuomiot.
Ylioppilaitten edustaja sanoi maa­nantaina
heidän uhmanneen mat-kustamiskieltoa
"nähdäkseen omin
silmin mitä Kuubassa tapahtuu".
Castro tapasi
USAn ylioppilaita
Havanna. — Kuuban pääministe­ri
Fidel.Castro on tavannut :Varade-rpn
kylpyläseudulla amerikkalais­ten
ylioppilaiden jyhmän, joka on
saapunut Kuuli)aD maan ylioppUaslji-ton
kutsumana.
Pääministeri saapui varta vasten
hotelli Internationaliin, jossa yliop­pilaat
asuvat, keskustellakseen hei­dän
kanssaan. Keskustelun päätyt­tyä
kehotti pääministeri amerikka-laisylloppilaita
matkustamaan ym­päri
maata ja hän esitti toivomuk­sen
jatkaa keskustelua ja mielipitei­den
vaihtoa kiertomatkan jälkeen.
Kuten tunnettua uhkaa tätä 59
amerikkalaisylioppilaan i^yhmää ko­timaassaan
passien menetys sekä
umpeen tänit^^uonna. VPitaisUn eh^
kä neuVPtellaV myös maittentme. 'vä­l
i s i kultjguriy^dpn Ipänii^estä,
sanpi lä^oministeri puheess^ian
I^insi^Saksan. xauta - < javierästeolli-suusliitpUe.
Sehrp4®J*>.sa^pi ,myös,,e,ttä pjrki-mys
IIilglaHnli^ Uittamiseen yhteis
markk|nPihin pn'''eui^dtaan muut
tumatlöpana" ja'korpsti pplilttisen
liitPn ' Eurpppassa,
jotta vpijtaisiin s^ada aikaan todelli­nen
ja ' tasap«linpinen yhteistyö
KJSAn 1'kaiissa' »ja^iss^aisiin se myös
kestäväksi.
— Tässä Pn meidän ppliittinen
tehtävämme: Meidän pn pltava ai'
van j^htj yälttämättöjmiä YhjÖXsyai'
loille kuin se on meiUe kaikilla-aloil­l
a — p p l i i t t i s e l l a i talpMelU ja
sotilaallisella. Tämän voimme saa­vuttaa
vain yhdistämällä ja lujitta­malla
Eurooppaa, hän sanoi.
Pakolaisia
Itä-Saksaan
Länsi-Saksasfa Saksan demokraat­tiseen
tasavaltaan tulevien pakolais­ten
luku lisääntyi edelleen kesä­kuussa.
DDR:n "kaikki vastaanotto­leirit
ovat täynnä ja niitä on laajen­nettu.
Toukokuun 24; päivän ja ke­säkuun
20. päivän välisenä aikana
pakeni kaikkiaan 913 henkilöä Län­si-
Saksasta ja LänsinBerliinistä D-DR:
ään. -
"Minun oli mahdotonta enää mak-sakko-
tai vankilarangaistus sen joh- saa kampaamomme suuria kuluja".
dosta, että se on rohjennut matkus­taa
Kuubaan.
U Thant Builapestissa
Wien. — Maanantaina alkava YK
pääsihteerin U Thantin virallinen
Unkarin-vierailu saattaa tuoda rat­kaisun
moniin kjjsymyksiin jotka o-vat
olleet häiritsemässä maan jt^alli-tuks,
en ulkomaisia suhteita aina vuo­desta
1956 lähtien, sanoivat poliitti­set
huomioitsijat Wienissä.
Unkarin viianomaiset eivät ole
antaneet tietoja U Thantin vierailu­ohjelmasta
tai mahdollisesti esille
tulevista keskustelukysymyksistä. U
Thantin odotetaan kuitenkin otta­van
esille äskettäin tapahtuneen
yleisen armahduksen ja mahdolli­sesti
myös neuvottelut Unkarin roo­malaiskatolisen
arkkipiispan Mind-szentyn
kohtalosta.
Peyrefitte aiheutti'
hieman suukopua
sanoi diplomikosmetologi Hannelo-re
Erdmengler, joka on kahden lap­sensa
kanssa muuttanut DDR:ään.
"Useiden , ionmattUo.vftridl.terome'^
Länsi-Saksassa on käynyt samoin
kuin meidän. Useilla on ulosptto-mies
vakituisena .vieraanaan". Hä­nen
oli maksettava liikkeensä 120
neliömetristä 900'D-markan vuokra
kuukaudessa. Lisäksi hänen pii
maksettava -joka kuukausi 120- p -
markkaa eramaksuja liikkeen irtai­mistosta.
'
r * *
Fibtkaa Vanaiis!
Washington, -r-^ Amerikkalaiset
senaattorit arvostelivat jyrkästi
Ranskan tiedotusministerin Alain
Peyrefitten pitämää pul;ietta, jossa
tämä suhtautui epäilevästi USAn
päätökseen "puolustaa" - jatkuvasti
Eurpoppaa.
Peyrefitte sanoi, pttä Ranska Pii­si
halunnut nähdä USAn rinnallaan
1914 ja 1939 vuosien 1917 ja 1941
asem^esta.
Demoki'aattinen senaattori Mike
Mansfield sanoi Peyiefitten viittaus­ta
täysin mielivaltaiseksi käsityk­seksi,
joka ei voi edustaa Ranskan
kansan yleistä mielipidettä. Se­naattori
Wayne Morse sanoi, että
jos Ranska haluaa jatkuvasti viitata
tnoUa -tavalla menneisyyteen, "j(*u
tulee ottamaan esille kysymyksen
siitä I maailmansodan aikaisesta
kuuden miljardin dollarin summas­ta
ja sen korosta, jotka Ranska on
yhä edelleenkin velkaa USAUe.
Myös republikaaniset senaattorit
yhtyivät arvosteluihin.:
flie^nbakerin muisto., Opposi-iiojolitaja
Diefenbaker on myön­tänyt,
«ttä brittiläinen seura*
piirilääkäri ja -nuiotokuvapUnis*
läjä, iri Stephen Wärd, joto
syytetään ilotyttöjen vacoilla:
elämisestä ja muista saraan-suuntaisisto
rikoksista, piirusti
Ibänen muotokuvansa v. 1961.
niestarin nlmikirjoitaksetUa va-rustjettu
piliiustus nähdään yllä
sellaisena kuin se jull^aistiln
IjApstrittpd , London News-jul-kaisussa
V. 1961. TNS kuva.
"Suurloiiikäärnie" ja bänen kaverinsa
Neuvostoliitto ostaa
Canadasta rotulcarjaa
Calgary.—-NeuvostPllittP on a-vaunut
$255,000 luottotilin «räässä
calgarylaisessa pankissa maksaak­seen
Jcarjatilauksensa 275 Here­ford
nautaa. Tämä on kaikkein suu­rin
puhdasrotuisen karjan osto Ca-^
dassa. Nrliiton virkailijat ovat an­taneet
ymmärtää eUä he tulevat ta­kaisin
ensi vuonna neuvottelemaan
samanlaisesta lastista,
Kuin kuningas Knuut aikoinaan,
joka valtansa kukkuloilla yritti ko­mennuksellaan
lähettää meren nou­suveden
takaisin, valkohuntuiset
mutta mustasieluiset Ku Klux Kla-nin
miehet yrittävät rajan eteläpuo
lella antaa huonosti peiteltyihin uh­kauksiin
nojaavia - määräyksiään
neekerien kansalaisvapausnousun
ehkäisemiseksi.
Turhaa suun pieksäntää se pn,
sillä neekerien. kärsimysten mitta
pn täyttynyt, eikä mikään Ku Klux
Klanin georgialainen päämies,
"suurlohikäärme" (Grand Dragon)
voi sitä muuksi muuttaa.-
Mutta kovia määräyksiä ja ukaa­seja
nämä valkoisen kauhtanan si­sälle
kätkeytyvät mustat voimat
yrittävät vielä herran vuonna 1963
antaa historian kehityksen ehkäise­miseksi
kuten kuningas Knuut yrit­ti
aikoinaan estää määräyksillään
nousuveden kohoamisen.
Kuten tiedetään, Ku Klux Klan
järjestö on aito natsimallinen rotu-syrjintäjärjestö.
Sen ^jäsenyyteen ei
oteta lainkaan kunniallisia ihmisiä,
eikä missään tapauksessa neekerei­tä,
ei juutalaisia eikä edes katoliik-keja!
Roomalaiskatoliseen kirkkoon
kuuluvana on siis presidentti John
F. Kennedykin Ku Klux Klanin
mielestä paarialuokkan kuuluva.
Mutta tällaiset järjestöt saavat
kaikista "kieltopäätöksistä" huoli­matta
kuitenkin avoimesti rienaus-kokouksiaan
pitää Yhdysvalloissa —
samalla kun kommunisteilta sekä
rauhanpuolustajilta yleensä ja muil­ta
kunniallisilta kansalaisilta kielle­tään
oikeus "ajatellakin".
Pöydällämme on alkuviikolla AI
banysta; Ga. tullut pitkä uutisjorl
na missä kerrotaan näiden "tuhan­nen
prosentin amerikkalaisten"
suunnittelevan sielläpäin suurta
neekerivastaista mielenosoitusta.
Ku Klux Klanin "suurlohikäär-meen'
Calvin F. Craigin sanotaan
puhuneen piskuiselle ryhmälleen,
kblmellesadalle mustalle sielulle,
mutta se oli "vapaitten lehtien"
mielestä niin tärkeä juttu, että sille
piti antaa palstakaupaUa tilaa.
Leimaten sikäläisten neekerien
taistelun kansalaisoikeuksiensa puo
lesta "myrkyksi" tämä "suurlohi-käärnie"
esitti, että "myrkylle pitää
antaa vastamyrkkyä" — eli että
kansalaisvapauksia vaativien mie­lenosoitusten
. vastapainpksi pn jär
jestettävä mielenosoituksia ihmis­oikeuksien
rippeittenkln M v i t t ^ l'
eturintamamaassa,
missä esimerkiksi
sen hyväksi!
Ja vapauden
Yhdysvalloissa,
rauhasta ja hyvistä naapurisuhteis
ta puhumisesta voidan lähettää tii­lenpäitä
lukemaan, nämä valkoiseen
kauhtanaan pukeutuvat rotusyrjijät
saavat avoimesti p;topagoida yäki
valtaisuuksiakin "väärinajattelevia"
ja "vääränjhonvärin. omaavia ihmi­siä
vastaan!
Sanotussa uufistiedossa kerrotaan
mainitun "suurlohikäärjneen". sa­noneen
mm: "Minä en usko väkival­taisuuksiin,
mutta minä uskon itsc-säilytykseen^'
— Siis tiukan tullen
itsesäilytysvalsto: oikeutta .väkival­lan
ja "suurlohikäärme' saa va­paasti
jatkaa' rienaustaan ja yäki-valtakiihoitustaan!
Ja ettei mitään jäisi epäselväksi,
tämä "suurlohikäärme" propagoi
väkivaltaisuuksien lisäksi myös
lainvastaisuutta seuraavaan tyylun:
• "Weil, minä katson asia täten: On
jo aika ryhtyä rlkkPmaan joitakin
niiden yhdyskuntien säädöksiä, jet-ka
pn laadittu näiden neekerien
supjelemiseksi."
(Sivumennen s,anPen liän .käytti
"nigge»'s"-sanaa, eli pahinta mahdol­lista
haukkumanimitystä neekereis­tä.)
.
"SuurlPhikäärmen" rinnalla esiin
tyi puhujapöntössä myös oikea kor-keastioppinut
tuojpnari! Hän pn kuu­lema
Claytpn Jones njiminen tuoma
ri Albanysta.
"Oppineena* miehenä hän pyrki
puheessaan yerhoamaanJCu Klux raita vielÄ v. 1963. ~ J K ^ ^ w ^
Klanin eläimelliset katsantokannat
nykyajan taikavaippoihin. ;
Aivan Pikein, tuomari Jones sä-nPi,
että pastori Martin Luther Kin­gin
johtama neekerien taistelu kan­salaisvapauksien
puolesta onkin to­dellisuudessa
"kommunistien innoit­tamaa
mielenosoitustoimintaa. 'Tä­mä
on koko 'kansallinen kysyrSys,
mitä edistävät Venäjän konununis- -
tit : . . Hi-ushtshevin kädet ovat
sen (neekerien vapaustaistelun) ta­kana."
^
Toisena vetonumerona arvon tuo^
mari esitti kuijinta kaluojakulttuu-ria
esittäyän väitteen — joka saat­taa
mennä täydestä hourupäisyy-ten
asti agiteeratuille neekerien v i ­hollisille—
r että koko neekerien va­pausliikkeen
" A : n a " ja "0:na" eli
alkuna ja loppuna on neekerien ha­lu
naida valkoihoisia.
"Minä sanon, mitä 'nigra- haluaa",
huusi tämä korkeasti oppinut tuo­mari.
"Oi, kyllä tiedän mitä hän
haluaa.' Hän haluaa paritella jota
kin valkPihPista naista. Ne kauniit,
ihanat pikkutytöt! Siinä se Pn. Mitä
he haluavat'tehdä on se, että meni­sivät
naimisiin valkoihoisten tyttö­j
e n kanssa, .Jos ei sitä, niin häväistä
valkoihoisia.'^
Riittänee kai tämä moska jo. Hit­ler
ja hänen hengenheimolaisensa
kalpenevat varmaan kiukusta haU-V
doissaan — kalpienevat siltä, että
heitäkin räikeämpiärotusyrjijpita
löytyy rakkaan maemomme kama-