Vapaus, December 4, 1962

              S i v u 2 Tiistaina, jouluk. 4 p. — Tuesday, Dee. 4, 1962
VAPAUS INDEPENDENT L A B p R Q R G AN
OF FINNISH CANÄOIANS
(LIBERTY) Ä Establlshed Nov. 6. 1917
Editor: W. Eklund i Manager: E; SulMl
Telephones: Office OS,4-4264 — EdItbrial OS 4-4265
Published thrice vveekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdaya by Vapaua
Publishing Go. Ltd.. 100-102 Elm St. Wefit. Sudbury, Oi^ario. Cauada.
Mailing address: Box 69
Advertising rates upon appllcation, tianslations (ree Of charge.
Authorized as second Oass mail by the Post Office Department, pttfiwa,
and for payment of postage in cash. •:
TILAUSHINNAT
Canadassa: 1 vlc. $8.00 6 kk. $4.25 USA:ssa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
1 vk. 0.50 6 kk. 8.25
CANADIAN LANGUAOt PRESS CLUB
Onkohan vanhuus "häpeäksi?"
N i i n , onkohan vanhuus häpeäksi? _^
Valitettava tosiasia kuitenkin pn, ^ttä Toronton Vapaa Sanan
mielestä vanhuus on, jos e i suorastaan rikollisuutta, niin ainakin suu­reksi
häpeäksiy mitä voi pahentaa vielä "pirullisuudesta" johtuva
rauhanasian puolustaminen!
: Näin kirjoitti mainittu lehti marraskuun 29 pnä:
"Loordi Russellista, englantilaisesta vanhasta höppänästä, voisi
. sanoa, että hän on pirullinen rauhanmies . Loprdi Russellin lau-.
suntoihin ei kylläkään tarvitse paljoakaan huomiota kiinnittää. Ukko-paha
kaikesta päättäen potee vanhuuden aiheuttamaa aivonpehmen-nystä,
sillä samalla kertaa edellisen kanssa . . ."
"siinä se nyt kuultiin, mitä sillä suunnalla ajatellaan vanhoista
.Jipppänöistä, joilla on kuulema "vanhuuden aiheuttamaa aivojen peh-mennystä".
"^'Ylläesitetty voitanee pitää ainakin epävirallisesti - matalamieli-syyden
maailmanennätyksenä. Tunnettu tosiasiahan on, että korkeasta
ästään huolimatta loordi Russell — joka ei sivumennen sanoen ole
kommunisti, mutta kylläkin pasifistinen sosialidemokraatti ja Englan-
,nin^työväenpuolueen yksi hyvin huomattu jäsen — on vielä erittäin
aktiivinen ja nauttii maailmanlaajuisesti suurta arvonantoa, niin kan­nattajiensa
kuin vastustajiensakin keskuudessa. E i ole lainkaan liioi­teltua
kun on sanottu, että loordi Russell on meidän aikakautenamme
'Ihmiskunnan omatunto''. Palauttakaamme mieleemme eräitä todella
, kauaskantoisia tapahtumia viimeksikuluneitten viikkojen ajalta.
• • Viime lokakuussa riippui koko ihmiskunnan olemassaolo ikään­kuin
hiuskarvan varassa. Vain Neuvostoliiton hallituksen ja sellaisten
yksilöiden kuin loordi Bertrand Russellin ja Y K n pääsihteeri U Than-t
in rohkeat"ja esimerkillisen vastuuntuntoiset toimenpiteet saivat es­itetyksi
ihmiskunnan syöksymisen ydinasesodan turmioon.
Siinä tilanteessa, rauhanpuolustajana kautta maailman, niin idäs­sä
kuin lännessäkin tunnettu ja tunnustettu loordi Russell esiintyi
- ihmiskunnan enemmistön, koko ihmiskunnan parhaimmiston puhe­miehenä
kun hän vetosi rohkeasti ja maailman kaikkiin ääriin kuulu-neesti:
Estäkää sota! Me emme halua kuolla, vaan elää!
Palauttakaamme mieliimme jotakin muutakin. Lokakuun 23 pnä
- y j o l l o i n i Yhdysvallat oli yksipuolisesti vienyt ihmiskunnan ydinase­sodan
partaalle, tämä 90-vuötias filosoofi, tiedemies ja rauhanpuolus­taja,
loordi Russell lähetti Neuvostoliiton pääministeri Hrushtsheville
sähkefen: "Minavietoari teihin, iälkäa antako Yhdysvaltain epäoikeu-tettujen
Kuuba-vastaisten tekojen.provosoida itseänne . . . Harkitse­maton
ftai hätiköity "precipit^ted") toimenpide voi tarkoittaa koko
ihmiskunnan tuhoa." '
Ja lokakuun 24 pnä, vastatessaan pääministeri Hrushtshevin hä­nelle
lähettämään sähkeeseen, loordi Russell sanoi: "Minä onnittelen
teitä rohkeasta kannastanne^ järkevyyden puolesta . . . k o k o maailma
tulee siunaamaan teitä, jos onnistutte sodan estämisessä."
Lopuksi lienee syytä todeta, että loordi Russell sai Nobelin kir­jallisuuspalkinnon
v. 1950. Hän on maailmankuulu filosoofi ja tiede­mies,
jonka useita teoksia on käännetty suomenkielelle.
Mutta Toronton Vapaa Sanan kirjoissa hän on vain 'höppänä,
pehmentyneine aivoineen".
Voi alennuksen tilaa!
Argumentti uuden äänestyksen
puolesta
Viikon lopulla julkaistiin lehtemme uutisosastolla tiedoitus teräs-työläisten
union No 6500 johtokunnan vaalituloksista.
Siitä saimme nähdä, että teräsunion omien tiedonantojen mukaan
sen järjestämiin vaaleihin osallistui ainoastaan 4,566 työläistä, ja että
osasto No. 6500 presidentiksi valittu Don McNabb sai kaikkiaan vain
3,264 ääntä.
Mikäli niitä lainkaan tarvitaan, nämä vaalitulokset puhuvat —
kuin huutavan ääni korvesta — uuden edustusäänestyksen järjestämi­sen
puolesta Incon työläisten keskuudessa.
Tutkitaanpa asiaa hieman yksityiskohtaisemmin. Incon palveluk­sessa
on noin 12,000 työläistä; niistä sanotaan osallistuneen teräsunion
johtokunnan äänestykseen vain runsas kolmannes, eli 4,566. Olettaen,
ettei näitä numeroita ole sellaisenaan vesitetty, meidän sietää pitää
kuitenkin mielessämme, ettei teräsuniolla ole asiallisesti puhuen
vielä yhtään ainoata "hyvässä jäsenyydessä;' olevaa jäsentä Incon työ­läisten
riveistä. Mikäli meille on asiaa selitetty, teräsunion johto on
luvannut huolehtia osastonsa menojen maksuista siihen asti, kunnes
lyödään lukkoon ensimmäinen työehtosopimus. Me emme tiedä var­muudella
onko asia näin, mutta niin on sitä asiantuntijoina esiinty­vien
henkilöiden toimesta meille selitetty. Terästyöläisten union joh­tokunnan
vaaliin saivat siis osallistua kaikki ne Incon työläiset, jotka
ovat noin vuosi sitten antaneet yhden vaivaisen dollarin jäsenhake-nniskaavakkeen
täyttämisen yhteydessä. Melko varmaa onkin, että
sitten kun ruvetaan perimään korkeita jäsenmaksuja, näiden äänes-tyskelpoisten
työläisten lukumäärä tulee romahdusmaisesti vähene­mään
siitäkin huolimatta ettei- nytkään osallistunut johtokunnan vaa­lien
niuuta kuin kolmannes Incon työläisistä.
; , i Ja minkälainen on tulos: Presidentiksi valittu mr. McNabb sai
kaiken kaikkiaan 3,264 ääntä. Ja kuitenkin hän tulisi viemään seuraa­vien
vuosien aikana ratkaisevaa osaa noin 12,000:n työläisen elämässä.
Jos vielä huomioidaan se tosiasia, että Mine Mill Union osasto
No 598 johtokunnan vaaleihin osallistui lokakuun 24 pnä 11,253 Incon
j a Falconbddgen työläistä, niin s i l l o in nähdään kaikessa alastomuu-
.dessaan, kuinka suurta vääryyttää nimenomaan Incon työläisiä koh­etaan
on se, jos nykyinen tilanne saa jatkua siten, että teräsunio muka
"edustaa" Incon työläisiä, ja Mine M i l l ei muka "edusta"!
> Samalla kun McNabbin takana on hädin tuskin neljäs osa Incon
työläisistä, osasto No. 598 presidentti sai lokakuun vaaleissa 6,331
ääntä. Meille sanottanee, että terästyöläisten uinon äänestykseen osal­listuneet
miehet ovat kaikki sen unipnkännalia, Vaikka eivät hyv(^^
syneetkään reittaajien ikiomaa McNabbia edustajakseen. Mjjitta /sil-
]pin on kaiketi myönnettävä, että niyös mr. Tayloria vastaan ^äänestä-
^i|.eistä on Mine M i l l i n kannalla ainakin se määrä, mikä pn ero hänen
oppositiohsa ja teräsuninn äänestykesen osallistuneiden .lukumääi^an
' välillä. Mine M i l l i n vaaleissa äänesti mr. Taylorin vaalilistaa vastaan
^5^20 niiestä; koko teräsunjpn^^saston yaaleihin osallistui vain 4,566
"Apu" on vain
lisännyt l(urjuutta
New York. Yhdysvaltain lati­nalaisen
Amerikan maille antama
apu pn viime kädessä ollut mieles­täni
vahingollista ja antanut näille
maille entistä epävakaamman p o h .
jan, huomauttaa demokraattinen se
naattori Ernest Groening asiaa kos-;
kevassa artikkelissaan The Nation-aiicakauslehdessä.
Hän korostaa
mm. että viimeisen 10 vuoden aika­na
tämä "apu" varovaistenkin -las­kelmien
mukaan on 500 miljoonaa
dollaria ja vuosittain ilmeisesti yhä
kasvaa. Esimerkkinä senaattori
mainitsee, että kun avustus v. 1952
oli vaatimattomat 200,000 dollaria,
n i in vuonna 1961 se oli. jo kphon-nut
91,000,000 dollariin.
Artikkelissaan^ senaattori paljas-
Jaa_^eoriani jonka mukaan tämä
" a p u " merkitsisi "läntisen pallon-l)
uoliskon turvallisuuden" varmista
mistä. Käytännössä näitä käytetään
diktatuurivallan pönkittämiseen tai
vallassaolevien hallituksien suista-miseen
ja korvaamiseen sotilasdik.
tatuurilla.
Artikkelissa huomautetaan, että
latinalaisen Amerikan maissa väes
tön valtaosan asunto-olot ovat mitä
kauheimmat. Väestöä rasittavat mo­nenlaiset
sairaudet. Lukutaidotto­muuden
määrä on uskomattoman
korkea' ja asukkaiden keskuudessa
nälkä on jokapäiväinen ilmiö. Tästä
huolimatta ei ole lainkaan piitattu
näiden maiden taloudellisista tar­peista,
vaan varat on käytetty ensi
sijaisesti sotakaluston hankintaan
henkilökohtaisen vallan säilyttämis
seksi. USA:n apu, joka oli määrä
käyttää näiden maiden sosiaalisiin
ja taloudellisiin uudistuksiin, käy­tettiinkin
pääasiassa aseiden osta­miseen
latinalais-amerikkalaisten
kenraalien ja amiraalien arvovallan
turvaamiseksi,, sanoo senaattori a r ­tikkelissaan.
Presidentti Kekkosen ulkopoliittinen esitelmä
Egyptin joukot pois
Jemenistä ja Saudi-
Arabia ei hyökkää
Kairo; — Arvovaltainen kairolai­nen
lehti AI Ahram sanoi viime
keskiviikkona Yhdistyneen Arabita­savallan;
olevan valmis poistamaan
joukkonsa asteittain Jemenistä, jos
mikään vaara ei uhkaa tasavalta­laista
hallitusta.
Etusivullaan lehti kirjoitti, että
ennen joukkojen poistamista Saudi-
Arabian "hyökkäävän toiminnan"
Jemenin rajoilla on päätyttävä. Jor­danian
joukkojen on poistuttava ja
jätettävä vallasta syösty imaami AI
Badr "oman onnensa nojaan", lehti
lisäsi.
AI Ahram lisäsi, että Kairon ja
Sanaan mielipide nykyisestä tilan­teesta
oli virallisesti ilmoitettu
Washingtoniin.
Presidentti : Kennedv on saan-i»
joukon vastauksia kirjeisiin, jotka
hän viime viikolla lähetti Keski-
Idän maiden johtajille ehdottaen
tiettyjä toimenpiteitä Jemenin krii­sin
ratkaisemiseksi, ilmoitettiin
Valkoisesta Talosta.
Presidentti Kennedy lähetti kir­jeet
Saudi-Arabian pääministerille,
prinssi Feisalille, Jordanian kunin-kaalle
; Husseinille, Yhdistyneen
Arabitasavallan presidentille Nasse­rille
ja Jemenin tasavaltalaisen
hallituksen pääministerille kenraali
Abdulläh AI Sallallille.
Poistaako USA
ohjukset Turkista?
Lontoo. — Yhdysvaltain Lontoon
suurlähetystön edustaja ei halunnut
viikko sitten tiistaina sen enempää
vahvistaa kuin mitätöidä huhuja,
jotka kertoivat Yhdysvaltain aiko­van
poistaa Jupiter-ohjustukikoh­tansa
Turkista.
Mitään lausuntoa ei myöskään anr
nettu lontoolaisessa lehdessä Daily
Telegraphissa olleista tiedoista, että
"Yhdysvallat ensi vuonna ilmoittaa
keskimatkan Jupiter-ohjuksien pois­tamisesta
Turkista". Lehden mu­kaan
kysymyksessä olisi "yksinker­taisesti
vanhentuneen asejäi-jestel-män
sotilaallinen poistaminen".
Lontoon turkkilaiselta diplomaat­titaholta
huomautetaan Turkin hal­lituksen
vastustavan amerikkalais­ten
laitteiden poistamista tai pur­kamista
Turkissa; —
miestä. Ero--on siis 75Brminkä pe­rusteella
voidaan todeta että Mine
M i l l i n puolella on osasto No 598
jäsenistä y l i 7,000 niiestä!
Muihin, yleisesti tunnettuihin
seikkoihin tässä yhteydessä kajoa­matta,
teräsunion osaston johtokun­nan
vaalitulos on käsittääksemme
uusi voimakas vaatimus uuden
edustusäänestyksen järjestämiseksi
fncon työläisten keskuudessa.
Jps ei n i in menetellä, silloin yri­tetään
pakottaa Incon . tuhannet
työläiset alistumaan pienen vähem-misfSryhmän
hallintaan j a komen­toon
— ja selläisieeri kansanvallan
peri.3attciddn rikpmiseen fei ole
meillä kansakuntana varaa.
— PuolueettomuuspoUtlikkqm-me
päämäiirä on jokaiselle selvä,
lausui ^^presidentti: Urho Kekko.
nen Paasikivi-seuraii vuosikokouk:
sessajiitämäNsään esitelmässä "Nä­kökohtia
puolueettomuuspolitiikas­tamme'.
Taioitteen saavuttami­seksi
pyrimme hankkimaan luot-,
tamusta , padueettomuusftoUtii-kallemme,
jatkoi presidenttt esi-,
telmässään, jonka julkaisemme
hieman lyhennettynä. •
Se on ollut vaikea ja nionita-hoinen
tehtävä. JTällä erää näyt-^
tää, että olemme siinä onnistu­neet.
Kun minulla viime kuussa
Neuvostoliittoon tekemälläni lo­mamatkalla
oli tilaisuus keskus­tella
pääministeri N. S. Hrush.
tshevin kanssa, saatoin todeta,
että Suomen ja Neuvostoliiton
suhteet ovat erittäin hyvät ja että
Neuvostoliiton valtiollinen johto
luottaa Suomeen. Pian tämän jäl­keen
Ranskaan tekemäni valtio­vierailun
aikana käydyissä kes­kusteluissa
presidentti de Gaulle
toi julki ymmärtämyksensä Suo"
men puolueettomuuspolitiikkaa
kohtaan^ ja sama ymmärtämys
kuvastui myös Ranskan julkisen
sanan vierailulle osoittamasta
huomiosta. Kun muistetaan, että
Englannin ja Yhdysvaltain halli»
tukset jo viime vuonna ilmaisivat
samanlaista ymmärtämystä pyr- i
kimyksiämme kohtaan, ; voidaan
todeta Suomen puolueettomuus,
politiikan saavuttaneen sekä Idän
että lännen suurvaltojen tunnus­tuksen.
Ne viralliset lausunnot ja tiedon,
annot, joihin nämä tunnustukset
sisältyivät, eivät ole mitään koru
puhetta. Ne itse asiassa määrittele
vät mainitsemieni suurvaltain suh-_
tautumistavan Suomea koskeviin
kysymyksiin. Niillä on siten väli­tön
vaikutus ulkoasioittemme hoi-i
-tamiseen, mikä on voitu käytän-,
nössä todeta.
Tätä ulkovaltain luottamusta ei
kuitenkaan voi koskaan pitää lopul.
lisesti saavutettuna. Sitä on varjel­tava
jatkuvalla jokapäiväisellä
työllä. Tässä työssä on syytä ottaa
huomioon oman historiamme ope­tukset..
Suomi pyrki jo 1930 luvulla ja:
nimenomaan .sen loppupuoliskolla
noudattamaan puolueettomuuspo­litiikkaa,
kuten sodanjälkeinen his-toiiankirjoitiis
on esittänyt. Miksi
silloin epäonnistuimme.
En yritäkään kuvata niitä moni­naisia
.syitä, jotka tähän johtivat.
Lopputulos kaikesta oli; että se
maa, jOnka luottamuksesta puolu-eettomuusharrastustemme
onnistu­minen
riippui, nimittäin Neuvosto­liitto,
ei uskonut vilpittömyyteem­me.
Se ei luottanut valtiojohtomme
vakuutuksiin, koska voimakas mie
lipide maassa avoimesti vastusti
puolueettomuuslinjaa.
Kun tarkastelemme olosuhteita,
joissa jouduimme talvisotaaan, on
mahdotonta sanoa, olisiko toisens
lainen menettely syksyn 1939 neu­votteluissa
pelastanut meidät, mikä
oli Paasikiven käsitys, mutta se on
varmaa, että jos Suomen puolueet­tomuuspolitiikka
olisi 1930-luvulla
nauttinut Neuvostoliiton luottamus­ta,
olisi ollut paremmat edellytyk­set
päästä noissa neuvotteluissa
molempien maiden turvallisuutta
tyydyttävään yhteisymmärrykseen
Se opetus 1930-luvun politii.
kastamme on joka tapauksessa
saatavissa, että sitä luottamusta,
jota puolueettomuuspolitiikka
onnistuakseen tarvitsee, ei kyetä
saavuttamaan yksinomaan val­tionjohdon
vakuutteluilla, vaikka
, ne olisivat täysin vilpittömiä^ el­lei
kansalaismielipide tue viral­lista
politiikkaa.
PRESIDENTIN KANTA
F E S T I V A A L I S TA
Viime kesänä Helsingissä järjes­tettyjen
nuorisofestivaaleja jouduin
ensi kädessä tarkastelemaan Suo­men
puolueettomuuspolitiikan kan­nalta.
Kun tuli tiedoksi suunnitelma
nuorisofestivaalien toimeenpane­misesta
Helsingissä, toivoin,- että
sitä ei toteutettaisi. Ei-sen: vuoksi,
että niiden järjestäminen Suomessa
olisi loukkaus puolueettomuuttam­me
vastaan. Jos hallitus olisi IK
moittanut kieltävänsä viisumit fes
tivaaleihin pyrkijöiltä, se päinvas
toin oli loukkaus puolueettomuus­politiikkaamme
vastaan. Mutta pel­käsin,
että nuorisofestivaalien
vuoksi syntyy maallemme vahingol­lista
propagandaa ulkomailla ja
ristiriitoja sekä jäi-je|styshäiriöitä
kotimaassa. Ehkä hieman kaukaa
haetun esimerkin ottaakseni pelkä­sin,
että meidän maakuntaperäU
lämme tullaan koettelemaan* kyl­män
sodan ideologisia uusia aseita,
kuten suurvallat kokeilivat Espan
jassa sisällissodan aikana uusia so­ta-
aseitaan. Mutta kun nuorisofes-tivaalit
oli Jiallituksen viisaan va­rovaiseen
muotoon laaditusta es-televästä
kannanotosta huolimatta
-päätetty ^»itää Helsingissä, jäi teh­täväksemme
-^ottaa vieraat vastaan
niinkuin hyvä isäntä tekee ja va-rautua
estämään mahdolliset jär­jestyshäiriöt.
Häpeäksemme koitui,
että ikäviä . järjestyshäiriöitä sat'
;tui. Niiden, jotka etukäteen va
kuuttivat, että 'pnian nuorisomme
järjestyksessä pitämiseksi ei p o l i i ­sivoimia
tarvita', olisi pitänyt heti
I ensimmäisen hulinaillan jälkeen
julkisuudessa vaatia ja vedota, että
ulkomaalaisten vieraiden kivittä­minen
on lopetettava. \
Festivaalien tiimoilta kasvatettu
hysteria synnytti nämä valitettavat
järjestyshäiriöt. Arvatenkin pää­asiassa
sama syy antoi aiheen eräil­le
Suomen ylioppilas- j a nuoriso,
järjestöille kieltäytyä ottamasta
osaa festivaalin aikana järjestet­tyyn
Suomen ja Neuvostoliiton nuo
rison ystävyyspäivään, vaikka tasa­vallan
presidentti toimi sen suojeli­jana.
Kuinka paljon kielteinen pää­tös
johtui haluttomuudesta olla y h ­teistyössä
"savijaloilla seisovan jät­tiläisen
kanssa" — Suomen nuori,
sojärjestöjen edustajiston puheen­johtajan
virallisessa kokouksessa
käyttämää sanontaa lainatakseni —
sitä en voi arvioida, mutta loppu
tulos oli kiviriippa puolueettomuus
politiikkamme kannettavaksi.
Nuorisofestivaaleihin olen täs­sä
kiinnittänyt näin iaaja.sti huo­mioita,
koska havaitsin,, että nii­den
aikana eräät suomalaiset pii­rit
halusivat viedä oman demo.
kratiamme puolustamisen kylmän
sodan rintamalinjoille, s.o. kan. i kut poliitikomme erehtyvät saman-sainvälinen
antikommunismi ase- ! suuntaisiin lausuntoihin, en kuiten
tettiin Suomen puolueettomuus- I kaan usko liioittelevani niiden va
politiikan edelle. Niillä suoma- | hingollista vaikutusta,
laisilla, olivat ne yksityishenkir I Tällaisten ilmiöiden valossa ei
löitä tai järjestöjä, jotka näin i ole ihmeteltävää, jos eräissä länti-kannattavansa,
itse noudattamaan
puolueettomuutta kansainväli- ;
seen politiikkaan liittyvissä kan­nanotoissa.
KAKSINAAMAISUUTTA
Puolueettomuus edellyttää vilpit­tömyyttä
: j a luottamusta. "Kaikki
suomalaiset ovat Paasikiven linjal­l
a " , on' merkityksetön vakuuttelu
poliittiselle todellisuudelle, vaikka
sen tekisi kuinka usein, jolleivät
kaikki yhteiskunnassa vaikuttavat
voimat käytännössä vilpittömästi
työskentele tämän vakuuttelun mu-,
kaisesti.
Tässä suhteessa meitä rasittaa
tietty kaksinaamaisuus. Toivotta­vasti
se ei ole niin yleistä kuin
peittelemätöntä.
Pelkään kuitenkin pahoin, että
jossakin määrin edustavana on pak­ko
pitää sitä ilmaisua, jonka huo­mattava
keskipolven kirjallisuus­kriitikko
esitti tänä syksynä. Hän
kirjoitti: "Myös se valhe, joka tym­päisevällä
tavalla vallitsee nyky­suomea,
ja jota sanotaan ulkopoli­tiikaksi,
on n i in ilmeisesti yhteis­kuntamme
aikaisempien valheiden
heijastus — ja seurausilmiö, ettei
siitä kannata edes keskustella". T a i
lainatakseni erästä nimeltä mainitr^
sematonta suomalaista kertojaa:
"Meidän poliitikkomme osaavat hy­v
in nuoiallatanssimisen. Mutta kun
nuora'loppuu, alkaa toinen tanssi".
Voidaan ehkä ajatella, että olen
tässä maininnut poikkeuksellisia
ääri-ilmiöitä, joilla ei ole ulkopo­liittista
merkitystä. Mutta kun jot-
Yiiidfl ja valheen
voimat lempi-
Saadakseen sensaatiomaisen TV-filmin
j a samalla kylmänsodan pro­pagandaa,
National (Broadcastlng
Corp. väitetään antaneen $10,000
maksun 150 jalan mittaisesta tunne­lista
-Berliinin .'rajamuurin alitse
länsi-Berliinistä' itä-Berliinin puo­lelle
sillä ehdolla, että NBC saa yk­sinoikeuden
filmata "pakolaiset",
Jotka karkaavat lanteen tämän tvai-nelin
kautta.
Missä tahansa nämä vihan ja val-jheen
profeetat liikkuvatkin, siellä
tehdään Amerikan dollareilla kaup­paa
ihmishengestä..
Tukevatko- kaikki NATO-liittolai­set
tällaista liiketoimintaa?
Uutisessa sanotaan, että~tästä läh­tien
NBC:rä ei ole asia SaTcsan De­mokraattiseen
Tasavallan koska y h ­tiö
on käyttänyt luottamustaan täl­laiseen
törkeään toimintaan.
vain tympäisevä valhe, joutuu k y ­symään,
mik.si Neuvostoliitto ei
niin uskoisi?
Kaiken sen tuntemuksen perus­teella,
mikä minulla on Neuvos-
: toliiton vialtiomiesten mielipiteis­tä,
voin kuitenkin sanoa, että hei-dän
piirissään laotetaan virallisen
Suomen vilpittömyyteen puolu­eettomuuspolitiikkamme
noudat,
tamisessa. Siellä pannaan tieten-tenkin
merkille ne teot ja lau­sunnot,
joissa poiketaan puolu­eettomuuspolitiikkamme
linjal­ta,
mutta virallisen politiikkam­me
vaikutus on voimakkaampi
kuin noiden vastakkaiden mielen­ilmausten.
Myös lännen hallitukset ymmär­tävät
oikein Suomen aseman ja
Suomen ulkopolitiikan eivätkä k u ­vittele
sen olevan suhdannekeinot-telua.
Puolueettomuuspolitiikkam­me
pn syvästi juurtunut rauhaa ja
turvallisuutta kaipaavan kansamme
keskuuteen. Mutta aikana, jolloin
Pidät3rsaaft^
Guatemalassa
: • *
Guatemala Ci^y; — Yli 300
kilöa ' on pidätetty Guatemalassar
viikko sitten suiinuntaina tapahtu-rieisn
epäonnistuneen vallankaap-
;]>äusyrityksen jälkeen, jpnka GuaVe-niklan
ilmavoimat pani alulle.
Puolustusministeri eversti "En­rique;
Perältä, joka ilmoitti pidfifyk"-
sistä', sanoi, että kaikkia näitä hen­kilöitä
on kuulusteltu sotilastupnitt^'
istuimessa. Pidätettyjen jpukossa-on
useita upseereja ja ilmavpimien
teiknikkoja.
Rintama de
menettelevät, ei ole rakcnUvaa sissä piireissä kuvitellaan, että Suo- 1 vain tunnit ovat erottaneet maail-osaa
suomalaisessa valtloelämäs- men ulkopolitiikka on. hyvä näytel- man ydinasein käytävästä sodas­sa.
Puolueettomuuslinjamme yllä- 'mä. jossa esittäjät odottavat aiko-i ta, maallamme ei ole varaa antaa
pitäminen itsenäisyyteemme ja i jon muuttumista voidakseen osoit- y-j^jj^j^j^^g^ään aihetta puolueettö-rauhanune
turvana on tavoite, I taa oikean karvansa. Mutta jos ,. , ... , , .
jonka rim.alla «uiden harrastus- eräillä tahoilla lännessä uskotaan "luuspyrk.myksiamme koskevien
ten on väistyttävä; Se velvoittaa meillä esitettyihin käsityksiin, että
jokaista, joka sitä vakuuttaa j virallinen ulkopolitiikkamme on
epäluulojen tai väärinkäsitysten
syntymiseen ulkomaillaa.
Pariisi. — Ranskan :kommuni^ti-si^
e^ puplueen keskuskPmitean jäsen
E t i ^ n e Fajpn korpstaa l'Hijiinänir
tessa julkaistussa artikkelissaan, f t-
;ä)On mahdollista yhdistää Ranskan
demPjcraattien ja tasavaltalainen
!fimjiita voimistuvaa taantumusta
ja yksilövaltaa vastaan. ,.
Kommunistit, sosialistit ja muut
tasavaltalaiset tunnustavat yksimie-iisesti,
että on tehtävä loppu yhde;)
lenkilön ehdottomasta vallasta,
rtiiibdpstettava hallitus, joka on vas;
tuvissa kansalle, saatava aikaan ar­meijan
demokratisPinti ja takeet
poliittisten ja ammatillisten järjes­töjen
vapaalle toiminnalle, kirjoit­taa
Etienne Fajon. Myös ulkopoliti^.
1 ^ alalla" on pohja hedelmälliselle
yhteistyölle, Fajon sanoo. * '
Ranskan ammattiliitto CGT- kp-rostaa
julkilausumassaan, etV^'44r
mpkraattien ja tasavaltalaisten yh­teistoiminta
äskettäin suoritetuissa
vaaleissa antoi hyvät tulokset. CGT
tulee jatkuvasti lujittamaan tätä
Yhteistoimintaa. Ammattiliitto ke-
'hottaa työtätekeviä joukkoja jätka-
•tnaan ja voimistamaan taistelua
laajan yhtenäisyyden pohjalla am­mattiyhdistysten
oikeuksien ja va­pauksien
puolustamiseksi.
SlTÄi
J A
MATOLAÄKETTA
Kaksi koiraa katseli twist tanssia.
Hetken kuluttua yksi niistä kään­tyi'toisen
puoleen ja sanoi: " K U n
minä käyttäydyn tuolla tavoin, m i ­nulle
annetaan matokuuri."
VAHINKO
lEräs ammattipainija 'ihmetteli,
että mitä oikein tapahtui kun hän
hävisi ottelun - 7 vaikka voitti^ har­joituksissa.
— P a r a d e;
MUUTTUVAA
"Suurin osa vaaleaverisistä 'hä.
viä pian', selitti asiaa tunteva tre-deJQCfies.
ja hetken mietittyään .lisä
si:>, j os maailman tilanne jatkuvas­ti
huononee, silloin voi tulla aika,
-jolloin häviävät myös ei-vaaleaveri-set.
"Kärsivällisyyttä miehet, kyllä meitä kaikkiakin kutittaa halu päästä rantoihin." —
(Äskettäin ilmoitettiin, että Canadan laivaston varastoissa on n i in paljon alusvaate­kertoja,
jolta ne riittävät 1,000 vuodeksi.)
HEVOSNAURU
Eräs intiaani tuli winnipegiläi-seen
pankkiin ja pyysi $200.00 lai-,
naa. •• , • • . !
"Mitä takeita on teillä", tiedusteli
pankin johtaja.
"200 hevosta".
'Tämä tuntui olevan riittävä tae
ja niin sai intiaani lainan. Pian seta
jälkeen tuli intiaani takaisin. Hä­nellä
oli kädessä $2,200. Maksettu,
aan-velkansa hän alkoi lähteä~pois.
' "Miksi et jätä rahaasi minun
"huollettavakseni", kysyi pankkiiri.
"Katsoen pankinjohtajaa suoraan
silmiin Intiaani kysyi.
" M o n t a k o hevosta on sinulla?"
PÄIVÄN PAKINA
Häikäisevää liikeneroutta
Kuten tiedetään, hallituspaikoille
kelpaavat vain "kykypuolueiden",
tahtoo sanoa konservatiivi- j a libe
raalipuolueen miehet.
Ja he ovat hoitaneet asioita niin
hyvin, että toinen puoli teollisuus-laitoksistamme;
miltei koko vuori-teollisuutemme
ja suuri osa monen
muun alan teollisuuksista on jou­tunut
ulkomaalaisten rahamiesten.
Wall Streetin upporikkaiden pank-kijrien
saaliiksi.
Meille puhutaan valtiovallan
suurista talousvaikeuksista ja sano^
taan/ että "säästöohjelman" vuoksi
on kaikkien ruostuttava suolivyön
kiristämiseen jo senkin vuoksi, kun
Yhdysvaltain kanssa käytävästä
kaupoista koituu noin $700,000.000
tappio vuosittain.
Mutta kukaan ei puhu mitään s i i ­tä,
että Wall Streetin pankkiireille
maksetaan osapuilleen mainitunlai­nen
rahasumma joka vuosi voitto
osinkoina!
E i siis ole ihme, vaikka Wall
Streetin miehet pelkäävätkin "Cas-trpismin"
leviämistä muuallekin
kuin Kuubaan!^
Tarkoituksemme oli kuitenkin
puhiia hieman yksityiskohtaiseni,
min viime viikolla julkaistusta
Glosscon kuninkaallisesta raportis
ta, josta kerrottiin kaikissa cana-dalaislehdissä,
ja tietysti Vapau­dessa,
melko laajasti viime viikolla.
Kuten muistettanee Glasscon ku­ninkaallisen
komission raportissa
vedetään yleispiirtein puhuen sellai­nen
johtopäätös, että liittohallitus
voisi säästää "kymmeniä miljoonia
dollareita" yksinomaan valtion han­kintamenetelmien
uudelleen järjes
telyllä.
Tämä toteamus on epäilemättä
totta siitäkin huolimatta vaikka
meistä tuntuu, että 'mr. Glasscon
komission suosittelemat lääkkeet
eivät parantaisi lainkaan tilannetta,
vaan pahentaisivat sitä edelleen.
Sivumennen sanoen Glasscon k u ­ninkaallisen
komission raportin yh
te.vdessä paljastetaan suorastaan
häikäisevän nerokasta liiketoimin­taa.
. • • :
Siinä sanotaan, että Canadan lai­vastolle
on ostettu — ilmeisesti
pahojen päivien varalle — niin pal­jon
yksimittaisia alusvaatteita, että'
ne riittävät tuhanneksi (aivan o i ­kein
1,000) vuodeksi!
Ja jotta,armeijamme ei tarvitsisi
pimeässä hapuilla, armeijankin v a ­rastoihin
on ostettu (yksityisliik
keiltä, joille . asevoimien pitäisi
Glasscon raportin mukaan antaa
enemmän .'businesta") ainakin sen
verran taskulamppujen paristoja
(pattereita), että ne. riittävät vud-teen
2,045 asti!
Mutta kyllä hallituspukeilla ole­vat
"kykymiehet" ja heidän alai
sensa osaavat olla nuukiakin, jos
se niikseen tulee. Suorastaan sääs-täväisyysvillityksen"
aiheuttamaan
kitupiikimäisyyteen viittasi jokin
aika sitten Ottawasta tullut uutis-tieto
missä korostettiin, että ainoas­taan
kenraaleilla on enää .pikeus
lentää "ensimmäisen luokan" pat.
koissa valtameren yli matkustelles-saan.
. ....)•
Vastatessaan Stanley Haidasin
(L. Toronto Parkdale) kysymyk­seen,
puolustusministeri Harkness
sanoi päivänä_muutamana alahuo­neen
istunnossa, että "matkustajaa^'
koneiden ensi luokan matkustus
aseväen jäsenten kohdalta Pn rajoi
tettu brigadiereihin ja siitä koui
keampiin upseereihin heidän mat-kustellessaan
Pohjois-Amerikassa'
tai Euroopassa ja kenraalimajurei-hin
ja siitä korkeampiarvoisiin up­seereihin
valtamerten yli matkus-;
tettaessa.'
Näin sitä veronmaksaja-raukko­jen
varoja säästetään.
Mutta "mitä on miljoona doUa
ria?" kysyi aikoinaan liberaalipuo­lueen
hallituksen talousasiain tsaa­r
i , edesmennyt C. D. Howe — ja,
halien huudahduksensa pätee tässä'
tapauksessa, vaikka me tavailise|
yirtaset emme pysty koko etinkaU!-
tenamine ansaitsemaan edes kym-^
menettä osaa miljoonasta.
Yksi pieni laskuesimerkki osoit­taa
mistä on kysymys.
Puolustuslaitokselle haaskataan
vuosittain y l i $1,600 miljoonaa, e l i
lähes $100 jokaista canadalaista
miestä, naista ja lasta kohti. Toi­sin
sanoen keskinkertainen 4.h^n-.
kinen canadalaisperhe joutuu mäkn
samaan keskimäärin lähes $400.00
vuodessa siitä ilosta, että meidän­k
i n maamme täyttää Washington-in
määräykset ja toivomukset va-rustelukilpailun
tiimoilta.
, Olettaen, että Glasscon kunjn.
kaallisen raportin kirjaimellisen
tarkan ohjesäännön mukaan saa­taisiin
säästetyksi $50,000,000 —
siitä koituisj^: keskimäärin $3.00
säji^tö jokaista caandalaista Iniestä,
naisia ja lasta kohti, eli keskimää­r
in ya jaa $12.00 vuodessa, jqkaisel-le'nelihenkilöiselle
perheelleT'
,: ^Halveksuttava - pikkusumma ^ - on
siis miljoona s i l l o i n k u in varustelu.
;kilpailuun haaskataan miljaard^ja.
Mikäli "säästäjämme" aina ;(nr.
"^lasscoa -tnyöten olisivat tpsissaan,
"h*e suosittelisivat varustelumenojen
vähentämistä ainakin puolella; se
jättäisi meille vieläkin tarpeetto­man
suuret asevoimat, mutta s i l ti
säästettäisiin lähes parisataa dolla­ria
vuodessa kutakin canadalais-pefhettä
kohti
Emme tarkoita sanoa; että esi­merkiksi
laivastolle pitäisi ostaa I i ­saa
yksimittaisia alusvaatteita n i in
paljon, että ne riittäisivät kaksitu­hatta
vuotta. Kaikin mokpmin " k y -
jtypuolueitten' miesten luulisi vfi-
Ji^/paiemmin liikeasioitaan, höita.
van. Mutta niiksi pelata peimin
nakkia silloin kUn voitaisiin peilata
paljpn suuremmilla panoksilla po-l
«\;-ipöydässä. —• Kähsökoura. ;