Vapaus, May 17, 1958

              Sivu 2 "lauantaina, toukbk. 17 p. — Saturday, May 17, 1958
VAPAUS
(UOBUTV)-'—. Independent Labor
O^an (tf Finnish Canadians. Es-:
ttUblied^ NjDt?::«; ISl?. AnUioriied
0|Doe DQtailmientr Ottäira. Pub-
UdäBd thrlce weeUy: Tuesdays.
Tbändajrs and Saturdays by Vapaus
PtdttUahlng Company Ltd.i at 10O-102
Elm -(|L W^ Sudbury. Oht, Cuiada.
Tetephones: Bos. Office OS. 4-4264;
Editorlal Office 6s. 4^-4265. ICanager
E. SuksL Editor W. EkJund. Mailing
^address: Box 69. Su(|bury, Ontario.
Tninalaj^on fi^ee öt'
applicaMiln-
TELAUSHDINAT: ^^
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. S.75
3 klc 3.25
Yhdysvalloissa: 1 Tk. 8.00 6 kk: 4:30
Suomessa: 1 vk. 8J0 6 kk. 4.7$
/Näyttä^silt^, ejta Yhdysvaltain noitajahtaajain toimesta
ep^ioiy;on tilaan ja itsemurhaan ajettu Canadan entinen Kai-
. 1 ^ lähettiläs E.' Herbert Norman cd^saa-rauhaa yiela kuo-lem^
iisakaantj^ ' ^
\ ^iiEitttiBdJi( Muistetaan, mr. Norman teki viime keväänä itse^'
m u i * ^ k6itt)ssä ien^ kun hän bli jatkuvasti yhdyS-valii;
äl|^^^ny nöita^ hammastettavana niiden "yää-'
rienji^i^t^t^ väitettiin olleen. Tämä
herläläsi^iuinen, etevä kielimies ja valtion uskollinen pal­velija
diplömä^ttial^la sortui sanan varsinaisessa merkityk­sessä:
vieraan maan tuomittavaan noitajahtiin. Tapaus Nor-maU'%
tiheutti hilloin kansallisen^ s myrskyn Ca­nadassa.
^
. —Nyt kuitenkin näyttää, siltäi että mr. Norman ei saa rau-
^ a i i y i ä ä haudassakaan. "Vääräoppineisuutta" ja "kerettiläi-
^rfttä" vainoavat "tuhannen prosentin" amerikkalais-inkvi-
, sii|tQnt jatkavat h^nen mustamaalaustaan edelleen mahdol-
^Iis|sti toivoen, että mr. Normanin joku omainenkin saatai­siin
eimenaikaiseen hautaan — tai ehkä pääministeri Diefeh-bält^
Xin halUtuksen joku jäsen hammasteltavaksi? <
1 Ws(shingtonista keskiviikkona tulleessa CP:n uutistie-do^
sarketrotaan, että Yhdysvaltain senaatin sisäinen tutki-mi^
omitea on "tutkinut" edelleen canadalaisen, mr. Nor-
Nmanin "u^ollisuutta" Yhdysvaltain kylmän sodan ulkopo^
liij^jtisiin pppeihin nähden! Mainitun tutkimuskomitean ker-ro^
BNEin laatineen erikoisen raportin, missä todistetaan juufta
j a l a i n , että McCarthylaiset syjrtökset mr. Normania vas-taoaci
oliyat^loppujen lopuksikin "oikeutettuja", sillä mr. Nor-msfp
o l i ylioppilaspäivinään mainittujen inkvisiittorien tietä-mlpl
mij^aan osallistuuut ''kommunistisen opiskelukerhon"
tonnintaan r— mitä hyvänsä sillä tarkoitetaankaan. Pitäen
mielessä, että "vääriä ajatuksia" pelkäävien amerikkalaisten
poIMtikkojen mielestä ovat kaikki rauhanpuolustajat, kaikki
, pa|rempia palkkoja vaativat työläiset, kaikki rotusortoa vas­tustavat
ja muut kunnialliset kansalaiset "kommunisteja",
n i i n me voimme, hyvin ku^atella minkälainen on se ylioppi-laideik
opintokerho joka saa kunnian kantaa "kommunisti-suus^
leimaa! ;
Tosiasia tietenkin on, että yhdysvaltalaisilla noitajahtaa-jitla
ti ole mitään oikeutta sekaantua sen paremmin cana-
\ däiaisten-diplomaattien kuin: muidenkaan canadalaisten asioi-luiit
Amerikkalaiset inkvisiittorit voivat panna meleensa, et­tä;
yhdelläkään canadalasella ei ole minkäänlaisia kumarrus-
• vävoiUisiiuI^ heitä kohtaan, olkoon sitten kysymys kbn-servatiJn^
eiste, Uberaalei^^ konununisteista tai mihinkään
pUblutisim kuulumättomisl^ canadalaisista. Lähtiessään uu-l^
maan" ed^nienneen mr. Normanin ''kom-vyi^
ysysd
' itiföioaaitiavaila tavalla Canadan sisäisiin asioihin ja
c^jnada1aiste^ yksityiselämään. Liittohallituksen velvollisuus
oKsi käsittääk^mme vaatia kerta kaikkiaan, että Yhdjreval-iä^
s»iaatintutkijakbmitean raportista.sensuroidaan pois
tankki ranadalaisia koskevat kohdat Jos amerikkalaisethan-'
laivat noif^ahtaajiensa riehua Washingtbnissa ja^^siten saat­taa
maansa huonoon valoon muualla sivistysmaailmassa, niin
s6 o n tietenkin amerikkalaisten "oikeus!' eikä meillä ole kan-ss^
kuntana siihen mitään sanottavaa — vaikka se toisinaan
ihmetyttäsikin. Mutta Canadaila on kansakuntana oikeus ja
velvöUisuus vaatia, että canadalaisia ei saa Yhdysvaltain noi­tajahtaajain
likaiseen pyykkiin raahata. Me ratkaisemme
lutnsakamtana omat asiainme, 1 ^ siihen sekä poliit-
^ti^t että taloudelliset kysymykset, eikä amerikkalaisilla (eikä
muillakaan ulkomaalaisilla) ole siinä "nokan koputusta"
; Me toivomme, että liittohallitus puuttuisi vakavasti ta­l
i ^ asiaan ällä muussa tapauksessa voi käydä niin, että yh-d^^
svaltalaiset noitajahtaajat eivät tyydy yhteen canadalai-
Seen idiriin. Tosiasiassa yllämainitussa GP:n uutistiedossa
^rrotäan, ett^ liittohallituksen ei:äs nykyinen jäsen, mr. Ro­bert
Bryce, mainitaan myös tässä "tutkijakomitean" rapor­tissa,
.ja että hänenkin otsansa on merkitty noitajahtaajain
PIpltinraudalla selittämällä, että mr. Bryce osallistui yliop­pilasvuosinaan
myös ''kommunistisen" opiskelukerhon toi­mintaan?
Mr. Bryce sanoo aivan oikein, ettei häntä huoleta
yJidySvaltalaisten mielipiteitten tutkijain raportit — mutta
liieitä kaikkia pitäisi huolettaa tämä ulkomaalaisten poliitik­kojen
julkea sekaantuminen maamme asioihin.
''• • ,. . •* ' •' •*••
• Toisaalta tämä Normanin jutun "uusi tuleminen" on uu-tenäsvaroituksena
siitä, mihin poliittinen noitajahti kansa-
Icunnan vie. Tämä on vakava varoitus Canadalle, sillä vaikka
täällä ei olekaan hyväksytty amerikkalaista McCarthyismia
sellaisenaan — myös meillä on käynnissä "pieni" tai "koht-iplloitu"
mielipiteiden nuuskinta ja "vääristä aj[atuksista"
cqpäiltyjen "valvonta". Mitä pikemmin puhdistemme omat
porraspäämme tästä poliittisesta saastasta, sitä parempi se
9ieille kansakuntana on.
Tauti pahenee, lääkkeet huononevat
"Liike-elämä osoittaa laskua, mutta kaikki ei ole toivo­tonta;
sanoo lamakauden olevan, lähellä pohjaa." Näin otsi­koitiin
erään torontölaisen päivälehden finanssios^tolla koi-
^eutpälstan leveydeltä.AP:n uutistieto, jossa todella kerro^
taan, etta Yhdysvaltain liike-elämä ön edelleen laskusuun­nassa
» että jotkut piirit toivovat laskun pK)hg[an turevah pian
vastaan, ja että Suuren Rahan "toivona" on entistä suurem­man
talouskriisin luominen palkkojen jäädjrttämisen kautta,
mikä takaisi rahamiehille hetkellisesti entistä suuremmat
-voitot.
^ Kapitalistisen talouselämän tauti siis pahenee edelleen
j a porvarien suosittelemat "lääkkeet" ovat yhtä huonoja, jos
eivät huonompia, kuin ennenkin. '
D f a i h i t u n uutistiedon kertoman mukaan synkän talous-
' kuvtm pikkuruisena valopilkkuna on se, että öljy-, kenkä-ja
tekstiiliteollisuus on näkevinään hieman tuotannon lisäan-tyiniisitä
lähitulevien kuukausien ailcana. Tämä sellaisenaan
on; kuitenkin vasta "toivoa".
V Mmta huhtikuun tilastot osoittavat, että vähittäismyyn­n
i t odSvat huhtikuussa piänemät kuin vastaavana aikana edel-
]li|C9B^ Vaikka pikkuliikemlehet ovat joutuneet ta­louspulan
kovimpaan puristuksen, niio suuret ketjukaupat-
Canadan neuM
im
6tfawa.—- danadan neiiVosto (tie­teitä
ja taiteita edistSvS hallituksen
elin) ilmoitti viime viikon lopulla,
että se~on antanut 14 yliopistolle
1^557,000 ajitiralioina rabinnustar-koituksiin
ja 101 stipendiä opiskeli­joille,
arvottaan yhteisesti $142,000.
. Yliopistoille annetut apurahat tu­levat.
neuvoston $90 ifniljoonan ra­hastosta.
tSti tarkoitusta Varten.
Korkeimmille oppUaitoksUle an­netut
apurahat vail)televat$4,000stB
haisten a$^|l4on,rakehtami5eksi Ste.
Annen yU9pi4olI^ Church F^ointes-
,sa N.S. au^a $i,<)M,p00:^
asunnon rakentamiseksi I^si-Onta-rion
yliopistolle Londonissa.
• SamäUa Wuvpsto iiinoitti, että se
on antanut yhteisesti ${^500 kuu­delle
canadalaiselle orkesterille. Ha-lifaxin
sinfonia ja Ottawan philhar-moonineo
saivat kumpikin $20,000;
Winnipegin sipfonia ja Orchestre
Symphonique de Quebec kumpikin
$15,000; Calgaryn philharmooni-nen
$12,500 ja Victorian sinfonia
$10.000.
Neuvosto iljnoitti, että jos on ole­massa
vielä joitakin orkestereita,
jotka odottavat neuvostolta apura­hoja
vv. 1 9 5 8 - ^ toimikaudella,
niin niiden tulisi esittää anomuk­sensa
viipymättä.
Neuvoston antamassa lausunnos­sa
lisättiin, että konserttien yleisö,
kannatus on jossain määrin lisään­tynyt.
Vv. 57—58 toimintakaudella
myytiin 477,000 ovilippua edellisen
kauden 320,000:een verrattuna.
Kiinan ja Japanin
kaui^>asiihteissa
vakava häiriö
Vddng. — Valtion malmin- ja me-tallintuontiyhtymät
Kiinassa ovat
sähketeitse kutsuneet kotiin valtuus­kunnat,
jotka äskettäin matkustivat
Japaniin ostaakseen 158,000 tonnia
terästä, ilmoittaa uutistoimisto Uusi
Kiina.
Japaqin hallitus on tehnyt mah­dottomaksi
tasa-arvoisuuteen. ystä-
V3ryteen ja molemminpuolisiin etuihin
pohjautuvien kauppasuhteiden sol­mimisen,
sanqtaan uutistoimiston vä­littämänsä
tiedynannossa.
Kiinan hadlitus pn päättänyt lopet­taa
vienti- ja tuontilisenssieu myön-tämissn
Japanin kapssa käytävää
kauppaa varten.
MOTTO: "Km «fe ole pokea
pSätle. eikä mitään mo-i
u u j a kun nälkäiset ih­miset
etsivät paikkaa,
nnkkuakseen ja syödäk­seen,
on samantekevää,
millä nimellä dta ninii-tetään."
(Ote amerikkalaisen "Time"'
lehden 3. 3. ] ^ juUudsemasta ;
USAn presidentti Bbny Tru-M
manin paheesta). - ,
Amerikkalaiset taloustiet^lijSt
ovat pitkähkön aikaa väitejleetc sU-'
tä, onko USAn nykyistä taloudellis­ta
tilaa pidettävä takaiskuna (reces-sion)
vai todellisena lams^utena
(depression) tai' deflaationa vai
inflaationa. "Time"-lehden lainauk­sessamme,
on riittävästi vastausta.
Kiistaton tosiasia on, että UiSAssa
on tällä -hetkellä virallisten työttö­myyskortistojen
mukaan yli viisi-miljoonaä
työtöntä. Lisäksi tulevat
lyhennettyjä työviikkoja tai- työpäi­viä
tekevät työläiset Joka kevät,
kuten tänäkin vuonna amerikkalai­sista
kouluista työntää työmarkki­noille
noin puolen miljoonaa nuor­ta
etsimään itselleen työpaikkaa
ja elatusta. Painetta työmarkki­noille
lisäävät ne tuhannet ja tuhan­net,
joiden pitäisi saada kesäksi työ^
paikka . härjoittelutarkoituksessa.
Todellisuudessa USAssa on täUä
hetkellä ainakin kymmenen miljoo­naa
ihmistä välittömästi työttöyy-den
vaikutuspiirissä ja ^välillisesti
tämä heijastuu miltei kaikkialla.
Työttömyys on jokaiselle ihmisel­le
kaikissa maissa suuri onnetto­muus
ja kirous. Mutta USAssä sillä
on kammottavampi kaiku kuin mis­sään
muualla. Amerikkalaisista
olosuhteista ja elämäntavasta joh­tuen
työttömyys on USAssa sekä ai­neellisesti
että henkisesti ehkä ras­kaampi
kuin missään muualla maail­massa.
24 MIUOONAA TÄYSIN
TURVATONTA TYÖLÄISTÄ
Työntekijäin lukumäärä USAssa
on yhteensä 67 miljoonaa, joista 43
miljoonaa on vakuutettu työttömyyt­tä
vastaan ja 24 miljoonaa on koko­naan
työttömyysvakuutuksen ulko­puolella.
Esimerkiksi maataloustyö-
Iäisillä ei ole miCään vakuutussuo-jaa
työttömyyttä vastaan. Työttö­myysvakuutuksen
ulkopuolella ovat
niinikään erilaiset viiran- j ä toimen­haltijat,
toimistotyöntekijät, myy-mäläapulaiset
kotiapulaiset ym.
TYTTÖMYYSVAKUUTUSAIKA
LIIAN LYHYT V
Pelkkä työttömyysvakuutus ei si­nänsä
kulienkaan pitkälle ja suuria
auta. Tärkeintä työttömyysvakuu­tuksessa
on sen kestoajan pituus ja
vakuutussumman suuruus. Eräissä
osavaltioissa työttömyysvakuutus on
kokonaan valtion harteilla, mutta
joissakin valtioissa ammattiliitot
ovat pakottaneet osallistumaan sii*
hen myös työnantajat. Työttömyys-vakuiituksen^
estoaika vaihtelee o-savaltiosta
toiseen. Eräissä tapa­ukissa
se saattaa oUa yli 30 viikkoa
ja ehkä enemmänkin, mutta eräis­sä
tapauksissa vain 16 viikkoa. Kes­kimäärin
työttömyysvakuutuksen
kestoaika on kuitenkin 26 viikkoa.
Ottaen huomioon, että työttömyyslu­vut
rupesivat nousemaan voimak­kaasti
j o . viime vuoden viimeisellä
neljänneksellä ovat useat jo tähän
mennessä "syöneet" työttömyysva­kuutuksensa.
Esimerkiksi yksin vii­me
tammikuussa lopetettiin työttö­myysvakuutuksen
maksaminen 147,-
000 työttömältä. Tällaisten työUö-mien
luku on jo myös mitattava mil­joonissa
ja se kasvaa päivä päiväl­tä
sitä mukaa kuin USAn lama jat­kuu.
Presidentti Eisenhower on suun­nitellut
työttömyysvakuutuksen
nostamista kaikkialla 39 viikon pi­tuista
ajanjaksoa koskevaksi. Tois­taiseksi
nämä suunnitelmat eivät ole
kuitenkaan päässeet alkua pidem-mälle.
VAKUUTUSSUMMA PEITTÄÄ
45 PROS. MENOISTA
Työttömyysvakuutussumman suu­ruus
vaihtelee myös kirjavana eri
osavaltioissa ja eri työpaikoilla. Se
on useimmiten riippuvainen työttö­män
aikaisemmasta palkasta ja on
tavallisimmin noin kolmasosa siitä.
Ammattitaitoisen työläisen työttö­myysavustus
on noin 35 dollaria vii­kossa,
mutta ammattitaidottoman
työläis-in vain 15 dollaria. Työttö­myysavustuksen
keskimääräinen
suuruus on noin 30 dollaria viikos­sa.
Työttömyysvaku\itussumma ei
kuitenkaan riitä läheskään peittä-
SUURET PAtKKATAISTELUT
KOLKUTTAVAT OVEA ENGUNNISSA
Lontoo. — Merkillisen harmaUta
näyttävät (viikko sitten) Lontoon ka­dut
ilman/punaisia, kaksikerroksisia
bussejaan. jotka pitkissä jonoissa, y l ­peinä
ja raskaina kuin taistelulaivas-to
purjehtivat pienempien kulkuneu­vojen
timgoksessa. Suuri bussilakko
on täydellinen. 5 0 ^ henken suurui.
sesta henkilökunnasta jäi vain muu­tama
k]munenen', "työnhalulsta" eri
tahoille TipoteUuiUe talleille, joten —
kuten liikennelaitoksen virkailijat
kuivasti huomauttivat — "ei ollut
käytännöllisistä syistä tarkoituksellis­ta
panna vain muutamaa bussia l i i ­kenteeseen".
Ne kahdeksan miljoonaa ihmistä,
jotka i&ivittähi käyttävät busseja
.työmatkoihinsa, ryntäsivät jo entuu­destaankin
täpötäyteen maanalaiseen,
ja monet salvat ilmaisen matkan yk­sityisissä
henkilö- tai kuorma-autois­sa.
Ne jotka eivät voineet ajaa. au­tolla,
tai jotka eivät asuneet kovin
kaukana työpaUeastaan, kulkivat ja­lan.
Määrättyinä aikohia katukäytä­vät
olivat-siinä määrin täynnä yh­teen
suuntaan kulkevia ihmisiä, että
näky toi mieleen vappukulkueen i l ­man
lippuja. - —
Yleisö tufitee jatkuvasti 'suurta
myötätuntoa lakkolaisia kohtaan, jot­ka
ennen lakkoon menoalan usean
kuukauden ajan yrittivät saada pal­kankorotuksen
neuvotteluteitse. Kär­sivällisyyden
loppiuninen ymmärre­tään,
sillä hallituksen asettama vä^i-tystuomioistuin
vitkuttelujen jälkeen
tarjosi bussinkuljettajille vain vähem­män'kuin
puolet siitä, mitä he pyy­sivät
Kun viimeinen bussi ennen lakkoa
ajoi asuntoni lähistöllä talliUe. niin
kin ovat jo saaneet osansa, sillä
Yhdysvaltain ketjukauppojen
vähittäismyynnit olivat touko-kuujji
ensimmäisellä viikolla 8
prosenttia pienemmät kuin
vastaavana aikana edellisenä
vuonna! \ «
Mutta vaikka kansallinen ku­lutus
vähenee kansanjoukko­jen
ostokyvyn heikkenemisen
johdosta — jota pahentaa edel­leen
työtpmyys, presidentti
Eisenhowerin pulavastainen
liikemiesvaliokunta öhdottaa
"Hallinnoille (aivan oikein,
myös hallimioille! T - V.) ja työ­läisille
vapaaehtoista pidätty­mistä
palkankorotusvaatimus­ten,...
suhteen."
TäiUaisiUtf pupskarivoiteilla
ei kapitalistista talouslamaa
koskaan voida parantaa.
poistuvat matkustajat toivottivat
henkilökunnalle onnea alkavassa
taistelussa — ilmiö, joka toistui mo­nella
taholla. Muutamin paikoin,
mm. suuren Westminster-sairaalan
lähistöllä, jossa lääketieteen ylioppi­laat
tervehtivät lakon alkajia laulul­la
ja trumpetin soitoUa, koottiin-mat­kustajien
keskuudessa spontaanisesti
kolehti lakkorahastoa varten ja luo­vutettiin
kuljettajille. Myös työväen­järjestöjen
ja ammattiliittojen tahol­ta
pn tullut runsaasti solidaarisuuden
ilmauksia.
Lakkoa johtaa kuljetustyöläisten
liitto ja sen vasemmistolaisesti suun­tautunut
pääsihteeri Frank Cousins.
joka jo entuudestaan tunnetaan pon-nekkaista
esiintymisistään atomiasei­ta
ja kylmää sotaa vastaan. Liitto on
julkaissut lentolehtisen, jossa lakon
taustaa on valaistu mm. seuraavin
sanoin:
'*Kohoneet elinkustannukset rasit­tavat
yhtä laiUa kaikkia Ja meiUe
välitysistuimen ehdotuksen hyväksy­minen
olisi merkinnyt sitä, että oli­simme
' saaneet palkankorotuksen
parhaiten palkatuille jäsenillemme,
mutta :^,600 vähempiosaista tove­riamme
olisi jäänyt ilman mitään
palkankorotusta. Olemme vakuuttu­neita
siitä, että kaikki oikeamieliset
työläisfet pitävät arvossa Ja tukevat
päätöstämme saada oikeutta kaikil­le."
Kautta maan on aiheuttanut suur­ta
suuttumusta, että työministeri
Macleod on labourin kehoituksesta
huolimatta kieltäytynyt välityksestä
Ja'Varsinkin se seikka, että hän yli­mielisesti
-ilmoitti pysyvänsä asian
ulkopuolella. Tämä on tulkittu avoi­meksi
sodan Julistukseksi työläisiUe.
Jotka hallituksen arvellaan yrittävän
murtaa, pitkäaikaisessa ja sitkeässä
taistelussa. Lakkolsusia kohtaan 11-
mennyjt laaja solidaarisuus tuli kui­tenkin
yllätyksenä hallitukselle joka
nyt etsii teitä hajoittaakseen työläis­ten
rintaman.
Ilmassa on vielä tohienkln suuri
lakko, rautatieläisten. Jonka kanta­päillä
nälQry lisäksi kokonainen suu­ri
lakkoliike. Rautatieläiset kuuluvat
kolmeen eri ammattij{^jestöän, joi­den
välillä on' vuosikausia vallinnut
tiettyä kissanhännänvetoa, ja tämän
vuoksi työnantajan - (kansallistetun
kuUetusIaitoksen) on ollut verraten
helppo torjua työläisten vaatimuk­set.
Ensi kertaa nyt kuitenkhi nämä
kolme liittoa toimivat yksissä tuumin
palkankorotulcsen saamiseksi, mikä
suuresti lujittaa rautatieläisten ase­maa.
Jos heidäiif giltftmänsä palkan-korotusvaatUnus
torjutaan, iiiin lak­ko
alkaa todeimäköisesti toukokuun
1^. päivänä. Jolloin — bussilakon huo-midlclen
— koko Englannin varsihai
nen likiennepalvelu lamaantuu.
Tällä hetkellä näyttää kuitenkin
hieman siltä, että hallitus olisi tai­puvainen
antamaan ainakin jossakin
määrin perään rautatieläisille voi­dakseen
välttää lakkoliikkeen laaje­nemisen.
Toisaalta on konservatiivien
keskuudessa kuitenkin riittävästi ai­neksia,
jotka katsovat kasvavan ta­loudellisen
kriisin ajankohdaltaan
sopivaksi l3rödä jalat työläisten alta.
Nämä ovat samoja aineksia, jotka jo
aikaisemmin ovat ajaneet maan epäi­lyttäviin
seikkailuihin — mm. Suezil­la
parisen vuotta sitten.
Hallituksen järkevimmät piirit ovat
kuitenkin ottaneet varteen laajan so­lidaarisuusliikkeen.
Sekä bussi- että
rautatiehenkilökunta on paljon huo­nommin
palkattu kuin moni muu
sektori julkisen talouden piirissä, jo­ten
vaatimusten oikeutusta ei voida
kieltää. Mutta on mahdollista, että
rautatieläisten kanssa pyritään sopi-mul^
een, jotta tämän jälkeen voi­taisiin
kokonaan eristää bussinkul­jettajat.
Miten tahansa — Englanti
on silti suurten palkkataisteluiden ja
kriisin edessä, sillä hallituksen pe­rimmäisenä
tarkoituksena on Imiten-kin
aina maksattaa taloudelliset pu­lat
työfäisten selkänahalla..
inään aUierikkalaisen^tyiölSis^
inaalimenoja. Duquesnen yliopis­ton
toimesta suoritettiin suuren a-merikkalaisen
rauta- ja teräskau-pungih
Pittsburghin piirissä tutki­mus
asiasta. Auto^ ja rakennusteol­lisuuden
ohella terästeollisuuden
ohella terästeollisuus on USA:n ta­louselämän
kolmas vahva tukipylväs
ja samalla työttömyys on sitä kou­raissut
yhtä raskaasti kuin kahta
jälkimmäistäkin. Tulos osoitti, että
työttömyysavustus riittää peittä-määii
v a i n ^ prosenttia työttömän
ja hänen perheensä välttämättö­myysmenoista.
Suurin säännöllinen menoerä
amerikkalaisessa työläisperheessä
on vuokra. Se on ihaksettava, oli­pa
sitten työssä tai ei, ellei lialua
tulla häädetyksi kadulle. Pieniä
ylellisyysmenoja, kuten elokuvissa-käynti
on supistettava. Ruokame­noissa
on siirryttävä huonompien ja
halvempien tavaroiden käyttöön.
Annoksia on pienennettävä.^ Vaate­tuksen
uusimisesta-ei voi ajatella­kaan.
AMERIKKALAINEN ELÄMÄN­TAPA
KOSTAUTUU
Tämäntapaisia tosiasioita on jo-sa.
Mutta amerikkalainen, elämän-kaisen
työttömän edessä-joka maas­tapa
aiheuttaa amerikkalaiselle
työttömälle valtavan röykkiön on­gelmia,
joita ei yleensä muissa mais­sa
ole. Tämä on amerikkalaisten
suunnaton velka- ja osamaksukaup­pa.
Tavallinen amerikkalainen ei
osta juuri mitään tavallista suurem­paa
ja enemmän menoja vaativaa
käteisellä. Poikkeuksen luonnolli­sesti
muodostavat sanomalehtien ir­tonumerot,
jäätelöannokset, bussi­maksut
jne. . Mutta asunto, sikäli
kuin se aiotaan hankkia.omaksi, os­tetaan
osamaksuilla. Autoa tavalli­nen
amerikkalainen ei maksa kos­kaan
käteisellä, vaan 36 kuukauden
vähittäismaksuUa (tällä hetkellä
näin pitkää mal^suaikaa ei myönnä
enää mikään automyyjä). Radiot,
televisiot, hellat. pölyimurit,
jääkaapit ja edelleen huonekalut,
matot, taloustavarat jne. hankihan
kertakaikkisena velkana tai osamak­sukauppana.
Lomia otetaan hyvin
paljon velaksi. Amerikkalaisissa leh­dissä
on lomakausien alkaessa run­saasti
ilmoituksia, miten mukavasti
ja ihanalla paikalla loman voi viet­tää
velaksi. *'Fly to day — pay to
morrow" ("lennä tänään — maksa
huomenna") on hyvin tavallinen
ilmoitus amerikkalaisessa lehdessä.
Tämän maanpäällisen elämän alka­miseen
voi myös varustautua etukä­teen
hankkimalla vauvan tarvikkeet
osamaksulla. Ja maanpäällä poistu-mine|)
hautaustoimituksineen ja
seppeleineen voidaan myös. suorit­taa
velaksi ainakm omaisten toimes­ta.
Mutta työttömältä tämä velka-kauppa
loppuu kuin seinän eteen
ja osamaksuilla ostetut tavarat on
palautettava.
AMERIKKALAISEN IHMIS­ARVON
TUNNON SYVIN
LOUKKAUS — SOPPAJONO
Kun se talousjärjestelmä, jolle
amerikkalaisten "hyvinvointi" pe­rustuu,
joutuu häiriötilaan niinkin
vakavasti kuin nyt on asianlaita, o-vat
seuraukset katastrofaaliset. Kun
amerikkalainen vakuuttamaton työ­läinen
joutuu työttömäksi tai kun*
vakuutetun työläisen vakuutusaika
loppuu, on hänellä surkea kohtalo
edessään. Hän voi tulla toimeen
jonkun aikaa mahdollisten parempi­osaisten
sukulaisten tai tuttavien a-vulla,
mikäli hänellä sellaisia on.
Viimeisenä vaihtoehtona on turvau­tuminen
hyväntekeväisyysjärjestö­jen
almuihin ja soppajonoihin. Täl­löin
onkin loukattu amerikkalaisen
itsetuntoa ja ihmisen arvoa äärim­mäiselle
rajalle.
" M M olen tapaus Heikkir
Superior. — (T-E) — (Seuraava
on lainaus kirjeestä, joka julkaistiui
New York iPost lehdessä hubtikiiiin
W Mainittu lehti on jiOkaiST
EUt 9 ^ k i U ä n tapaqkspste^ useita
toimiiuskirjoituksia, imssa oh jyr­kin
sahoin tuomittu se kpl^telu, jotiar
Williain Heikkilä sai '*väpaan maa­ilman"
johtavalta halUtukselta.).
Sallitaanko minun sanoa, mitä sy­vin
tyydytykseni siitä, että te se­lostitte
Heikkilän tapausta . . . Mi­nut
suuresti liikuttaa sellaisten uu-tisten"^
paljastaminen Amerikan
kansalle, siksi kun uskon, että jos
kansa saa tietää niistä sortittomis-ta
poliisimenetelmistä, joihin mei­dän
siirtolaisvirastomme turvautuUi
niin se nousee suuttuneena ja vaa­tii
muutosta.
Minä tiedän, siksi kun olen itse­kin
HeikkDäo tapaus. Minut tuo­tiin
tähän maahan ollessani yhden
vuoden ikäinen. Minulla bli aina
tunne, että vanhempani olivat kan-salaistuneita,
mutta sain tietää
asian olevan toisin tultuani äänes-tysikään.
Minä anoin kansalaisoi­keuksia;
minä en milloinkaan saa­nut
niitä siksi kun McCarran lain
alaisuudessa minut katsottiin hirvit­täväksi,
vaaralliseksi subversiiviksi.
Pulakauden aikana minulla <oli
liberaalisia ajatuksia ja halusin
t£hdä jotain työttömyyden johdos­ta.
V. 1934 minua syytettiin kom­munististen
ajatusten omaamisesta.
Minut vangittiin kuusi vuotta sitten
ja olen ollut pakoitettu ilmoittau­tumaan
ja raportteeraamaan siirto­laisviraston
ihmisille joka viikko.
Minun t ä y ^ y ilmoittaa, kenen olen
nähnyt, niitä teen ja missä käyn
työssä.
Minua on ahdisteltu ja erotett\i
viidestä työpaikasta siksi kun työn­antajat
alkoivat pelätä sen jälkeen
kun siirtolaisvirakilijat utelivat
heiltä tietoja minusta. Minun elä­mäni
on niin rajoitettua, etten voi
matkustaa 50 mailia etäämmiOle
kaupungista ilman erikoista kiirjal-lista
hipaa, joka on hankittava 48
tuntia aikaisemmin. Minun täytyy
kertoa niille, missä minä olen ja
ketä minä tapaan . . . ^Minun täy­tyy
ilmoittaa poliisille minne ta­hansa
minä menen. '
Minulla ei ole ollut mitään teke­mistä
politiikan kanssa 20 vuoteen.
Minulla on tässä maassa syntynei­tä
lapsia j a kuitenkin min^ olen
vaarassa tulla karkoitetuksi millä
hetkellä tahansa. Vain viimeisten
oikeukslaitoksiin vetoamisten avul­la
minulle on käynyt mahdolliseksi,
olla vielä täällä — ainoassa maas-s
», jiMika hinneq. , ;r
, MinUakili kiusaa.saina i ^ & o tul-la
yhtäkkiä kaapatuk^,. niinkuin
tapahtui HeiJtJdläUe. BlihS en voi
miUoinkaan tietllä; kaksi
piestä käy yhtäkkiä minuun käsiksi
jjä kärräävät (nainut pois johonkin
lentokoneeseen, joka on matkalla
maahan, jonka he väittävät olevan
minun maani. Minä tiedän, että
perheeltäni riistettäisiin kaikki mi­nun
apuni ja toimeentulo . . .
Minä en kuulu mihinkään järjes­töön.
Minä en seurustele kenen­kään
kapssa, kaikista vähemmän
kenenkään radikaalin ianssa. li^nä :
olen erii^etty ihmisistä j a ajatuk­sista,
jotka ovat kiistanalaisia. M i ­nun
täytyy olla. Sillä jos olisin toir
sin, niin viikottäisella vierailullani ,
siirtolaisviranomaisten luona he
heittäisivät minut vankilaan ehdon­alaisuuteni
rikkomisesta.
Tämän takia minuun niin syväs­ti
koskee Heikkilän asia. Jonkun
jossakin täytyy heittää silmäys Mc-
Carran-Walter lakiin ja niihin me­netelmiin,
joihin siirtolaisvirasto .
turvautuu sen täytäntöönpanossa....
Selvistä syistä minä en voi kir­joittaa
tämän alle oikeata nimeäni.
Siirtolaisvirasto kaappaisi minut he­ti,
lopettaisi ehd9nalaisuuteni ja
heittäisi minut poi§ maasta. Olkaa
hyvä ja ymmärtäkää, — NIMI SA­LATAAN.
TÄTX
HELPPO TEHTÄVÄ
Kaunis nainen, joka toimi leijo-..
nain kesyttäjänä, kutsui luokseen
leijonan ja antoi sille sokeripalan.
Kaikki ihmettelivät paitsi yksi
mies katsomossa.
"Jokainen voi tehdä sen", huusi
hän.
"Uskallatteko te tehdä samalla
tavalla?" huusi sirkuksen johtaja.
"Varmasti", vastasi mies rauhalli­sena.
"Voin tehdä saman tempun
aivan kuin leijonakin teki."
EI OLLUT AIKAA
Jussi: "Putosin rapakuoppaan."'
Äiti: "Uusien housujesiko kans­sa?"
•
Jussi: "Kyllä. Putosin niin nopeas­ti
ettei ollut aikaa ottaa niitä pois."
AYarius entisti
uusien tutkimusten
Helsinki. — Ne havairmot, joita vii­me
vuosina on maapallon suurimmil­la:
valokuvauskaukoputkilla tehty,
näyttävät viittaavan siihen, että vie­raat
tähtijärjestelmät, linnunradat,
ovat vieläkin kauempana omastam­me
kuin tähän meimessä on otaksut­tu,
joten maailmankuvamme saattaa
jälleen huomattavasti "avartua" ku­ten
tapahtui jo Mount Palomarin
suuren teleskoopin käytäntöönoton
jälkeen. Jollota etäisydet vähitelloi
kolmhikertai^uivat.
Tämä ja monet muut tähtitieteen
viimeaikaiset tutkhnustulokset joutu­vat
käsittelyyn Kansainvälisen Tähti­tieteellisen
Unionhi IAU:n kongres­sissa
Moskovassa ensi elokuun 12—20
päivinä, kertoo -unionin kansallisen
komitean sihteeri, prof. Gustaf Jär­nefelt.
Kongressi • on herättänyt tavatonta
huomiota koko maailmassa ja siihen
kokoontuu satoja tiedemiehiä kaik­kialta
maapallolta käsittelemään nii­tä
tutkimustuloksia, joita on saatu
kolme vuotta sitten Dublinissa Irlan­nissa
pidetyn kongressin jälkeen.
Kongressin työskentely tapahtuu
42 eri komissiossa ja siellä tulevat
esille kaikki mahdoUiset kysymykset
tähtitieteen alalta viimeaikaisten ha­vaintojen
ja tutkimustulosten valos­sa.
Joten siellä esitetyt tiedot ovat
tuoretata, jnitä tähtitieteellä tällä
hetkellä on esitettävänä. Esim. radio­astronomian
alalta tulee esille jouk­ko
uusia kysymyksiä ja ensimmäistä
kertaa ovat nyt käsiteltävinä Sputni­kien
antamat havaiimot. Tiedemies-pih
«issä odotetaan kongressia suurel­la
jännitykseUä, sillä niissä sattuu
usein yllätyksiä, tulee esille sellaista
uutta, jota ei ole voitu odottaa.
Pohjoismaiden osanotto kongressiin
muodostunee melko runsaaksi, sillä
Ruotsissa suunnitellaan peräti 20 ja
Tanskassa 10 astronomin osanottoa.
Norjastakin tulee ennakkotietojen
mukaan viisi osanottajaa. Suomesta
osallistuu tähän mennessä tapahtu­neiden
ilmoittautumisten mukaan
myös viisi astronomia, nimittäin pro­fessorit
Gustaf Järnefelt ja Jaakko
Tuominen, tri Paul Kustaanheimo,
lisensiaatti Raimo Lehti ja maist.
Gunnar Pipping.
Kongressissa pidetyt esitelmät Ja
puheenvuorot kootaan sen päätyttyä
monta sataa sivua tuoreinta astrono--
mlsta tietoa käsittäväksti teokseksi.
Kongressin osanottajilla on lisäksi ti­laisuus
tutustua Neuvostoliiton tie­teellisiin
havahitoasemiin Krimillä Ja
Kaukasuksella.
PÄIVÄN PÄKIHÄ
, Mitä poHittinen pappi meille opettaa
Muistatteko erästä Beck-nimistä
herrua, jonka "yksitjrisyritteliäi-syys"
samaistettiin ei vain "timsta-rien"
union vaan koko ammattiyh^
distysliikkeen mustaamiseksi?
Muistatteko erään "Mussolinin",
jonka piti edustaman ei vain Italian
vaan myös muidenkin maiden sosi^
lidemokraattien kurjuutta?
Muistatteko erästä Rose-nimistä
miestä, jonka Ottawan vakoilujut­tuun
sekaantumista pidettiin selvä­nä
esimerkkinä siitä miten ainakin
Canadan kommunistit ovat vieraan
maan "vakoilijoita"?
Mutta oletteko koskaan huoman­nut,
että rötöksistään kiinnijoutu­neet
porvarisedät -tädit yleis­tetään
niihin puolueisiin, järjes­töihin
tai kirkkoihin, minkä jäseniä
tai johtajia he sattumoisin ovat?
Tämä sellaisenaan osoittaakin,
mistä on silloin kysymys, kun por­varisedät
itkevät työväenliikkeen
"epäpuhtautta" jota jumala parat­koon
on myös joskus päässyt kehit­t
y m ä ä n— vaikkakaan ei murto-osaakaan
siitä mätämäärästä mitä
pursuaa porvarillisen maailman kai­kista
liitoksista.
Päinvastoin, silloin kuin. esim.
Suuren rahan lehdet joutuvat ker­tomaan
"omiensa" rötöksistä, ne pi­tävät
aivan itsestään selvänä asiana,
että rötöksen tekijä on ainoastaan
yksifö. I
Niinpä esimerkiksi New Yorkissa
toukokuun 9 pnä lähetetyssä INS:n
uutistiedossa kerrotaan:
"Tuloverovelvollisuuksien salaa­misesta
syytettynä olevaa kongressi-mies
Adam Clayton Powellia odote­taan
Washingtoniin, niissä . . .
"Liittovaltion oikeus esitti eilen
New Yorkissa kolme syytöstä tätä
itsenäismielistä demokraattipuo-lueen
edustajaa vastaan . . . Po­wellia
syytetään rouvansa, jazz-pia­nisti
Hazel Scottin ja hänen oman
(yhteisten) tuloilmoituksen vää­rentämisestä
1952 . . . Jos hänet
julistetaan syyllistyneeksi kolmeen
rikkoumukseen, hänet voidaan tuo­mita
$30,000 sakkoon ja 15 vuodeksi
vankilaan . . .
"Eräs puhemies sanoi että Powell
aikoo saarnata sunnuntaina Abyssi-nian
Baptisti-kirkossa Harlemissa,
minkä pastori lian on . . .
"Näiden syytösten nostaminen an­toi
toisen'kovan iskun kahden päi­vän
kuluessa tämän poliittisen pas­torin
köriirille, joka on kontrolloi­nut
(poliittisesti puhuen K.) kuu­dettatoista
piiriä lähes 20 vuotta.
'Tammany Hall tiedoitti^ilen, et­tä
se aikoo jättää Powellin demok-raattipuolueen
ehdokkuudesta ensi
syksynä pidettävissä vaaleiissa.
"Tämän puhdistuksen sanotaan
olevan harkittavana sen vuoksi kun
Powell, vaikka hän. piti demokraat-tipuolueen
leiman, tuki presidentti
Ei$enhowerin ehdokkuutta v. 1956.
Powell' on uh^auaut ryhtyä itsenäi*
seksi ehdokkaaksi ensi syksynä jos
hän joutuu puhdistettavaksi . . .
"Harlemin kirkon pastorina Po­well
ansaitsee .$6,000 vuodessa.
Kongressin jäsenenä hän saa $12^
000 vuodessa ynnä $2,500 verovapaa­ta
tuloa, kulunkiensa korvauksek­si
. . . ,
' "Suurvalamiehistö vilkaisi ensim­mäisen
kerran tämän 49-vuotiaan
pastorin asioihin vuoden 1956 lo­pulla
sen jälkeen kun kongressin
eräs komitea esitti hänelle kysy­myksiä
raatkakulujensa suhteen . . .
"Ppwellia vastaan aloitetun tutki­muksen
annettiin olkeusdepzutmen-tin
toimesta lamaantua 1^ kuukaut­ta
sitten. Demokraatit syyttivät, et­tä
se johtui 'kaupasta', johon sisäl­tyi
Powellin antama tuki Eisenho-werille
ja toisaalta se, että hänet
vapautettiin tukimuksesta . . ."^
^Lainasimme sanatarkasti näin pit­kästi
tätä juttua osoitukseksi, että
missään ei vihjatakaan siihen, että
Powellin kirkko (puhuntättakaan
nyt Baptistikirkosta yleensä) olisi
yhtä ja samaa maata, mitä on tämä
yksilö.
Meillä henkilökohtaisesti on myös
sellainen käsitys, että yksilö on ri­kos-
ja rötösasioissa vain yksilö ja
sillä siisti. Täsijä mielessä ei meillä
ole vähääkään h ^ a samaistaa esi­merkiksi
pastori Poy(ellin mahdolli­sesti
tekemiä rötöksiä minkään kir­kon
kanssa.
Mutta onko liikaa odottaa esimer­kiksi
juuri papeilta Suuren Rahan
lempilapsilta yleensä, että he suh­tautuisivat
yhtä avomielisesti ja
rehdisti niihin harvoihin yksilöihin,
jotka työväenliikkeen riveistä otta­vat
isoisten perässä määkyen kohta­lokkaita
harha-askeleita? — Känsä­koura.