1961-07-20-02 |
Previous | 2 of 16 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, heinäk. 20 p. — Thursday, July 20, lff61 VAPAUS (UBEBTT) — Independent Labor Organ of Finnish Canadians. Es-tabliffied Nov. 6, 1917. Authorized B8 aecond class mail by the Post Office Department^ Ottawa. Pub-lished thrlce weekly: Tuesdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus Publishing Company Ltd., at 100-102 Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada. Telephones: Bus. Office OS. 4-4264: Editorial Office OS. 4-4265. Manager E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing address: Box 69, Sudbury, Ontario. Advertising ratep upon application. Translatlon free of charge. TILAUSHINNAT: Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.35 3 kk. 2.50 yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 « kk. 4.80 Suomessa: l<vk. 9;50 6 kk. 6Ji5 Tervehdys viidennelle suurjuhlalle Lehtemme tämänpäiväinen numero ori omistettu kai- -kessa vaatimattomuudessaan elokuun ,5 ja 6 pnä Sudburyssa pidettävän SGAUL ja GSJ:n viidennen yhteisen liitto- ja musiikkijuhlan kunniaksi. ' Toisin sanoen, tämän juhlanumeron avulla Ganadanjuo-malaiset ja heidän läheisemmät ystävänsä lähettävät terveh-"" dyksensä ja onnentoivotuksensa tälle suurjuhlalle, mikä edustaa todella tärkeätä merkkitapausta kansalaistemme elämässä. Vapauden väki — lehtiliikkeemme palveluksessa olevat työläiset ja liikVeen hallintoelimet — liittyy varauksetta muihin kansalaisiimme ja toivottaa urheilijat, voimistelijat, oh-j^ man esittäjät, toimitsijat ja juhlavieraat sydämellisesti tervetulleiksi Sudburyyn. Suosikoon kaunis suvinen sää tätä yhtenäisyyden ja yhteisymmärryksen kehittämisen merkeissä vietettävää yhteistä kulttuurijuhiaa! Kuten tiedetään, nyt vietettävä yhteinen laulu- ja musiikkijuhlamme on järjestyksessä viides. Se on toinen yhteinen suurjuhla täällä Sudburyssa, sillä ensimmäinen yhteinen 'liitto- ja musiikkijuhla pidettiin myös täällä. ^ Näiden yhteisten suurjuhlien takana on kuitenkin melko pitkäaikainen historia. SGAULn "liittojuhlia" on pidetty jo vuodesta 1930 alkaen, ensimmäiset juhlat ollen mainitun vuoden heinäkuussa myös täällä Sudburyssa. Kaken kaikkiaan liiton toimesta järjestettiin kahdetkymmenet "itsenäiset" liittojuhlat ennen vuotta 1957, jolloin pidettiin ensimmäiset yhteiset suurjuhlat. CSJ:n ensimmäiset laulu- ja soittojuhlat pidettiin jo 24 vuotta sitten Torontossa. Tämä ensimmäinen kansallinen musiikkijuhla järjestettiin Toronton ja Sudburyn osaston yhteisillä voimilla nimenomaan siinä toivossa,, että löydettäisiin tai voitaisiin kehittää toimntamuoto, mihin voisivat yhtyä kaikki täkäläisten maanmiestemme keskuudessa toimivat järjestöt, seurat ja ryhmät. Siksi — ja missään muissa ryhmissä ei oltu siihen mennessä edes puhuttukaan tämäntapaisten musiikkijuhlien järjestämisestä —tämä ensimmäisen musiikkijuhlan yhteydessä ehdotettiin heti yhteistoimintaa kaikille muille keskudessamme toimiville järjestöille. . Kun useita vuosia käydyn keskustelun ja demokraattisten päätösten perusteella täällä Sudburyssa pidettiin 5 vuotta sitten ensimmäiset yhteiset suurjuhlat, niin siinä yhteydessä korostettiin jälleen erittäin voimakkaasti yhteistoiminnan edelleen laajentamsen tarpeellisuutta. "Tosiasiassa: olemme vakuuttuneita, että tätä yhteistoimintaa on pyrittävä edelleen laajentamaan, ja mikä tärkeintä, ryhmäriitoihin ja jatkuvaan kinasteluun kyllästynyt suuri yleisö odottaa myös juuri tätä", sanottiin silloin. Näiden juhlien yhteydessä sietää nyt palauttaa mieleeni me se tosiasia, että CSJn ja SGAULn jäsenten ja kannattajien keskuudessa oli vielä viisi vuotta sitten" jossakin määrin epäilyä siitä, että onnistuuko yhteisten juhlien järjestäminen. Yksimielisiä oltiin siitä, että mitä läheisemmässä yhteisymmärryksessä toimitaan, sitä parempi se on kaikille asianomaisille. Yksimielisiä oltiin siitäkin, että erillisiä juhlia jär^ jestettäessä jaetaan voimia, heikennetään juhlien tasoa ja aiheutetaan vississä mielessä jakaantumista kahteen ryhmään ns. suuren yleisön keskuudessa. Mutta vaikka yhteisten juhlien suotavaisuus ja toivottavaisuus oli "teoreettisesti" ilman muuta selvä asia,,niin epäilyä oli kuitenkin siitä, että voidaanko yhden viikonvaihteen aikana viedä lävitse niin laajakantoinen ohjelma, mikä yhteisen suurjuhlan järjestämisestä koostuu. Myös arveltiin koituvan taloudellisesti heikompia tuloksia. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että hyvällä tahdolla voidaan suurempiakin vaikeuksia voittaa; ja että yhdistetty ohjelma voidaan viedä kunnialla läpi. Taloudelliset vaikeudet eivät ole liioin suurentuneet, vaan mieluimniinkin vähentyneet, ja kuten jo etukäteen odotettiin, juhlista on muodostunut ohjelmallisesti paljon antoisemmat tilaisuudet kuin ennen: ne tarjoavat todella täysipainoista ohjelmaa perheen kaikille jäsenille! . Tämä huomio on tärkeätä ponnistellessamme jatkuvasti kulttuurisen yhteistoiminnan edelleen laajentamiseksi. Aivan varmaa on, että Ganadan suomalaisten suuri enemmistö toivoo pian koittavan sen päivän, jolloin voimme kaikin yhdessä vaalia kansallisia kulttuuriperinteitämme ja järjestää yhteisvoimin kaikkia kansalaispiirejämme edustavan suurjuhlan urheilukilpailuineen', näytelminen ]ä musikaalisine ohjelmineen. Juuri siksi kun tällaisen yhteistoiminnan avulla voisimme kansallisena pikkuryhmänä parhaiten kulttuuriperinteitämme vaalia ja siten tehdessämme antaa oman panoksemme kukoistukseni nousevalle Ganadan kansalliselle kulttuurille, on meillä syytä todeta, että tällaisia kaikkien kansa-laispiiriemme yhteisiä juhlia voitaisiin hyvin ja melko vaivattomasti järjestää jos on vain hyvää tahtoa. Ja mikäli on puhe suurjuhlamme järjestämiseen osallistuvista järjestöistä ja yksilöistä, niin ne kannattavat lämpimästi ja varauksettomasti tällaista yhteistoiminnan'laajentamista ja syventämistä, joko hetkellisesti kertasopimuksgn perusteella tai pitemmällä tähtäimellä. - Yhteistoiminta sellaisenaan ei tietenkään ole mikään Vkaikkiparantava patenttilääke", mikä poistaisi kaikki Urhei-lu- ja kulttuuritpiminnassa ilmenevät heikkoudet ja vaikeudet.. Mutta yhteistoiminnan avulla voidaari luoda suotuisat olosuhteet näiden heikkouksien ja vaikeuksien voittamiseksi. Sitäpaitsi SGAULn ja GSJn yhteistoiminta suurjuhlan järjestämisessä osoittaa kerran uudelleen, että tällaiseen yhteis-hyvää tarkoittavaan" yhteistoimintaan osallistuvat järjestöt tulevat edelleen voimistumaan ja kasvamaan. Me siis toivomme, että Sudburyssa nyt pidettävästä viidennestä yhteisestä liitto- ja musiikkijuhlasta muodostuisi tärkeä virstan-tolppa täkäläisten maanmiestemme laajempien yhteistoimin-tapyrkimysten toteuttamisen hyväksi. Viettäessämme nyt täällä .nikkelialueella Jäpeensä SYNTYMÄPÄIVIÄ Leonard Tolonen, McFarlane Lake, Ont., täyttää sunnuntaina, heinäkuun 23 pnä 74 vuotta. Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain onnentoivotuksiin . Paavo Aitio Suomen työväen presidenttiehdokas aloitti asiapoikana Vilkkaasti hyörivä ja työn ä^^niä "Paavo on. ollut hyvä poika, ei kos- j tervehtymiselle otollisen, valoisan ja kaiuttava Turku aivankuin unohtaa kaan ryypännyt tai muuta. Mutta toivehikkaan ilmapirin. Pitkä paran- Lounsnis-Af rikassa on nälänhätä Dar es Salaam — Aliravitsemuk sesta johtuva kuolleisuus on Lou-nais- Äfrikassa niin suuri, ettei siellä enää_viiden vuoden kuluttua ole yhtään afrikkalaisia hengissä, kerr toi muuan aikaisemmin Lounais- Afrikassa asunut sairaanhoitaja Y-Kn Lojunais-Af rikan-komissiolle. Tämä) sairaanhoitaja, rva Putuse Appolus, sanoi edelleen, että lapsien kuolleisuus nousee Lounais- Af rikassa alkuasukas väestön keskuudessa 98 prosenttiin, "jollei suorastaan sataan". Muuan luonaisafrikkalainen järjestö kehotti perjantaina YKn Lounais-Afrikan-komissiota olemaan ottamatta, huomioon Etelä-Af rikan tyhjänpäiväisiä uhkauksia ja menemään rajan yli. Järjestön puheenjohtaja Nburumba Kerinä sanoi komissiolle, että jos Loumais-Afrikka itsenäistyy, se auttaa Etelä-Afrikan tasavaltaa kukistamaani siellä vallassa olevan hallituksen. Työväen festivaalin monipuolinen olijelma Toronto. — Loistavia tanssi-, laulu- ja voimistelunäytöksiä esitetään Palermossa, Ont,. elokuun 20 päivänä pidettävissä ^Työväen festivaaleissa, tiedoittaa juhlakomitea. Ohjelmassa on eri vähemmistö-ifansallisuusryhmien värikkäitä esityksiä ja sen lisäksi saadaan taas nähdä Mohawk Redskins intiaa-' nien komea tanssiesitys. Shevehenkon mieskuoro esiintyy Eugene Dolneyn johdolla esittäen aina mukaansatempaavia lauluja. Toronton' suomalaisneitoset antavat kauniin vimistelunäytöksen. Kaiken lisäksi juhlakomitea tie-doittaa että yleisö saa vielä valmistautua vissien miellyttävien yllätysten varalta. edistyksellisetä, työväenndielis-tä ja yhtenäisyyshenkistä suurjuhlaa, me kaikin iloitsemme siitä, että tässä viidennessä suurjuhlassa on ennakkotietojen mukaan enemmän ohjelman esittäjiä, laulajia, soittajia, voimistelijoita ja urheilijoita, kuin oli viisi vuotta sitten. Tämä suvinen suurjuhla "edustaa siis todella jotakin suurta, kaunista ja arvokasta maanmiestemme elämästä. Valitettavasti meillä — ja se pätee kaikkiin pienempiin siir-tolaisryljmiin — ei ole läheskään riittävästi varaa ulkonaiseen koreiluun. Työläisillä, farmareilla ja muilla pikkuihmi-sillä ei ole nykyoloissa varaa siihen. Sitäpaitsi on turha kieltää sitä tosiasiaa, että työmies on juhlapuvussaankin ennenkaikkea työmies, jonka käsissä, vartalossa ja kasvojen ilmeissäkin on selvät merkit siitä mihin yhteiskuntaluokkaan hän kuuluu. • Mutta mitä tahansa pinnallista koristelua suurjuhlasta puuttuu, sen tulee varmaan korvamaan moninkertaisesti juhlan sisällön kauneus ja edistyksellisyys. Kovin olisi kansa laistemme eJämäV täällä harmaata ja "jokapäiväistä", ellemme vaalisi kansallisia kult^ tuuriperinteitämme ja siten tehdessämme antaisi omaa vaatimatontakin panosta uuden kotimaamme, Canadan kulttuurin hyväksi. Tällainen suurjuhla innoittaa urheilijoita, musikaalisia voimia ja näyttelijöitä jatkamaan ponnistelujaan kulttuuriperin-teidemme vaalimiseksi ja se on äärettömän arvokasta "työtä. Samalla kertaa saamme tällaisista yhteisistä tilaisuuksista lisää kokemuksia ja opetuksia eri paikkakuntien kulttuurivoimien käytettäväksi. Juhlikaamme siis täysin siemauksin yhteisymmärryksen ja edistyksen merkeissä! Tervetuloa juhlavieraat, oh-* jelman esittäjät, urheilijat ja toimitsijat nikkelikaupunkiin! miltei keskustaansa muutaman nu-pukivikuoppaisen kadun plkkukau-punki- idylleineen. Niitten varsilla talot ovat puisia Ja matalia. Ahtaan portin ikautta tulette pihalle, joka on kuin lapsuutenne parhaista muistoista leikattu — rauhallinen, viehättävä paikka. JSe tarjoaa lapsille ruohoisan tantereen leikkiä, vanhuksille syreenipensaan • tai omenapuun varjon, perheenäideille pyykinkuivauspaikan Ja kiireiselle ihmiselle -tervetulleen levon hetken. Erään tällaisen onnellisen pihan asukkaita on eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Ja SKD-Ln presidenttiehdokas Paavo Aitio; Koti sijaitsee maan vanhinunan tuomiokirkon katveessa Ja suuren yliopistollisen keskussairaalan tuntumassa, lähellä vilkkainta kaupimkia mutta sittenkin siitä kaukana. Arvokkaasti Ja hillitysti vanhentunut on se piharakennus, Jonka ovessa 19 ön nykyaikainen, valkokirjaimi-nen nimikilpi — Paavo Aitfo. Muutama ylöspäin kohoava maalattu puuporras vie keittiön ovelle, Askel, pari vielä ja olette "kamarissa". Ja siinä kaikki. Vaatimaan koti on sillä miehellä. Joka Suomen tasavallan virallisessa asteikossa asetetaan ensimmäisten miesten Joukkoon. "Parihuo-neet", sanovat turkulaiset. Talon isäntä istuu kahvipöydässä. Näinä aikoina hän on istunut siihen hänellä oli niin hyvää seuraat tola-aika oli muutenkin eduksi, sillä "LOPPUA El VOI KUKAAN SANOA "Kun puolueiden ja erilaisten järjestöjen laittomaksi julistamisen käytäntö alkaa, ei kukaan voi sanoa, k i l i i n se päättyy." ' Irja ja Paavo Aitio ovat tehneet parantoaan tauti jäi ja silloisella po-yhdessä. työtä urheilun hyväksi jo y l i ' tilaalla el enää ollut tuberkuloosin 30 vuotta. Toinen on ohjannut tyttö- [kanssa muuta tekemistä kuin tuber-jä, toinen polikla samassa seurassa, kuloosijärjestön toiminnassa mukana Jonka toiminnassa Ja leireillä he tuli- oleminen. Niinpä hän oli perustamas-vat toisensa tuntemaankin, mielistyi- r sa Turun yhdistystä Ja on nyt myös vätjj^,avioituivat. "Eikö se vuonna Tuberkuloosiliiton hallituksessa. 1945 ollut?" kysyy mies vaimoltaan aitoon aviomiesten" tapaan. Oli se. Monen moniin luottamustehtäviin Työväen Urheiluliiton piirissä vei urheilu Paavo Aition, Joka nytkin on TULn lllttotolmlkunnan Jäsen. Mutta hänen tämänpäiväinenkin olemuksensa kfelii urheilun olleen myös henkilökohtaisen harrastuksen kohde. Siitä kertovat edelleen laatikkojen penkomiset, Jolloin esille tulee monenmoista palkintolusikkaa. Hänen Nämä varoittavat sanat on esittänyt Yhdysvaltain Korkeimman oikeuden Jäsen Hugo L. Black. Mutta hänkään ei voinut korkeasta asemastaan huolimatta estää juuri tällaisen käytännön aloittamista Ylidysvalloissa, jonka korkein oikeuselih kesäkuun alussa hjrväksyi päätöksei^ maan kommunistisen puolueen tosiasiallir p7rTntol7-aTa"m7odosTyi myös in- ««sta kieltämisestä. ^Päätös tehtiin nokkaan opiskelun ajaksi. Niinä vuosina oli kirjeellinen opiskelu parantoloissa tulossa "muotiin" Ja Aition osalle tuli olla panemassa sitä alulle Paimiossa. Itse hän keskittyi suomen jo ruotsin kielen sekä kirjanpidon opiskeluun ja on jatkanut samoja aineita jälkeenkin päin; konepiir-rustus erääseen aikaan vielä lisäksi. Tämä opiskelu johti hänet vaikean taudin: lopullista voittamista edistä-mus osoitti urheilijanuorukaisen sai-monasti kahvin oUessa aina kuumana ^astuneen tähän tautiin, mitä seura-on ollut myöhemmin avuksi hänen toimiessaan kansan lähettämänä edustajana - tärkeitä asioita : hoitamassa. kilpaurheilukautenaan oli Kaarinan vään kevyeen konttorityöhön Ja se Kisa TUlJi paras poikaurheiluseura. Se ^11 myös hänen seuransa vasta vuonna 1939. - Autiot alueliitoksessa tulivat .turkulaisiksi — jonka mainetta hän-osaltaan oli nostamassa juoksuillaan Ja hypyillään. Kaikki kilpailu- urheiluun: liittyvä päättyi kuitenkin Paavo Aition kahdeksanteentoista ikävuoteen: Sairastuminen toi muutoksen elämään. Keuhkotuberkuloosilla oli toista maailmansotaa edeltäneenä aikana varsin - paha maine. Lääkärintutki- Näiden asioiden hoitaminen kansanedustaja Aition ajan tällä hetkellä melko tarkkaan.. Eduskunnan istuntojen lisäksi hän hoitaa Korkeimmassa oikeudessa viidellä iiänellä neljää vastaan ja vähemmistön — sen mukana oikeuden puheenjohtaja Warr6nin Ja Jäsenen Blackin — oli tyydyttävä vastalauseensa e^it täiniseen. Tuon päätöksen mukaan pitäisi US An kommunistisen puolueen ilmoittautua ulkoministeriössä "ulkovallan agenttina". Lisäksi toisessa päätöksessä vaaditaan puoluetta esittämään viranomaisille jäsenluettc lonsa ja tilikirjansa. USAn kommimlstlnen puolue ori Ilmoittanut ilman muuta, että se el tule noudattamaan rekisteröintimää-vie'räyk5lä, koska ne törkeällä tavalla rikkovat maan perustuslakia ja yleen-nen komitea Julkaissut avoimen kirjeen Amerikan ikansalle. Siinä mm. yksityiskohtaisesti osoitetaan, miten valheellisia ovat Korkeimman oikeuden päätösten perusteet.^ Kirjeessä todetaan, että syytöstä Jonkin ryhmän asemasta "vieraan vallan agenttina" el Amerikan historiassa esitetä suinkaan ensi kertaa. Aikoinaan nimitettiin Thomas Jef-fersonla ja hänen ryhmäänsä jako-bllnelkil" Ja Ranskan vallankumouksen agenteiksi. Erittäin uskollinen amerikkalainen, senaattori Robert LaFolletteym. salvat ensimmäisen niaallmansodan aikana "saksalals-agentin" nimen, koska he vastustivat USAn yhtymistä sotaan (se muuten tapalitul vasta V. 1917, Jolloin sota oli jo käytännöllisesti katsoen ratkaistu). Ja tällä hetkellä nimitetään Amerikan katolilaisia useasti Vatl- .caanln asiamlehlksl maassa. ^ Kirjeessä korostetaan: *'Toslasia on, että Konununistisen Puolueen 42-vuotisen historian aikao-;i ei ainoatakaan sen Jäsentä ole tuomittu tai edes. syytetty vieraan vullan . avustamisesta tai sabDtaH.shIn tai maanpetoksen suorittamisei>ta. Ei ainoatakaan puolueen jäsentä ole syytetty Voimakeinojen käyttämi-sä alkeellislmplakln porvarillisen de- i sestä tiallitustamme vastaan", mokratian mukaisia kansalaisolkeuk- I USA HUONOSSA SEURASSA valtiovarainvaliokunnan paikkajaos- jSia. Puolue «iulee kaikhi laillisin ta-lukuisten onnittelijoitten Ja menes- sl välittömästi passitus Paimion pa-tyksen tolvottaj ien käydessä, häntä rantolaan. Tuleva vaimo näki hänet tervehtimässä: Tumman tukan alla i ^gt^gj^yjj^u jjg^jegsg matkalla juovat herkästi nauravat kasvot, joista ^^n^. "Hän hymyili minulle", muis-ei suinkaan uskoisi miestä 42-vuotiaaksi. Runsaasta elämänkokemuksesta kielii vain hiven hopeaa tuuhean tukan ohimohiukslssa. • Kahvipöydän emäntänä on . Irja-rouva. Nuorekkaana — miestään muutaman vuoden nuorempi hän onkin —hän pitää kunnossa kotia. Jonka'ulkoiset puitteet suunnilleen 50 ikä vuotensa aikana eivät ole pystyneet seuraamaan kehitystä muun kuin vesijohdon ja viemärin saannin suhteen. Mukavuuksien puute ei häntä niinkään huolestuta kuin kodin ahtaus. Sen kyllä myöntää talon isäntäkin, vaikka naurahtaen sanookin: — Onhan meillä Iso vintti ja "alustaV vielä! Varttuvat lapset vaatisivat kuitenkin jo omat>tilansa. Molemmat ovat tyttöjä: 13-vuotias Ritva, yhteiskoulun 3-luokkalainen ja toista vuottaan kansakoulua käyvä Riitta, pitkä ja reipas tyttö. Kookas on Ritvakin, mutta hiljaisempi ja ujompi kuin touhua täynnä oleva nuorempi sisarensa. , Tämän kodin haltijat eivät ole tottuneetkaan leveään asumiseen sen paremmin kuin elämäänkään. Pari-huoneet — nykyisiä pienemmät - olivat myös kansanedustaja Aition-lapsuudenkotina Ja siinä eleli vanhempien lisäksi kolme: lasta. Ja ny-r kyhien "elintila" tulee vasta kahdeksan vuoden vanhaksi, sillä sitä ennen vain pieni vinttihuone oli avioparin Ja .heidän lastensa asuntona. Presidenttiehdokas Paavo Aitio: on työläiskodin kasvatti. "Ja itse hän on itsensä eteenpäin vienyt", kuten pian 70 vuotta täyttävä äiti todistaa. Isän kuolema lisäsi vuoden 1930 vaikeudet entisestäänkin suuremmiksi, olihan vanhin poika Paavo silloin vasta 12- vuotias. Jo sitä ennen oli Paavo-poi-ka kesälomansa aikana sokerijuuri-kaspellolla nykyisen Kupittaan urheilukeskuksen poikkeilla. "Ansio oli seitsemän markkaa päivältä, mutta Jos oikein hyvin teki, sai kympin", muistelee hän itse näitä kesiään. Isän kuoltua oli työ aloitettava t)6(ien teolla, vaikka äiti saikin ompelijan palkan. Kaksitoistavuotiaan ansioita tarvittiin, sillä Nummenmäellä oleva kotitalo oli kaiken lisäksi jäänyt velkaiseksi. Ensimmäinen työkesä oli tavallista maatyötä sukulaistalossa Askaisissa, mutta Jo syksyilä oli vuorossa sittemmin parlkymmenvuotiseiksl muodostunut työpaikka; eräs pieni turkulainen valimo Ja konetehdas. Sen asia-pojasta on Paavo Ajtion tie kulkenut — ei miljonääriksi, vaan kansanedustajaksi. Ensimmäiset viikkotlllt olivat 60 markkaa^ mutta kasvoivat sitten, ku|l hän pääsi sorviin oppl-lasdul Ja hankki sorvarin aminattl'% taidon. Myöhemmin hänen tienäl vei saman työpaikan konttoriin Ja konttorin hoitajaksi, kunnes eduskunta vuonna 1951 otti omansa. Nummenmäen — Pakan, sanoisivat turkulaiset mieluummin— työläiskodin vanhemmat eivät olleet työväenjärjestöissä tohnivla henkilöitä, mutta osoittivat lapsensa sinne. Äidillä tähän velvotti työväenliikkeessä ansiokkaasti toimineen isän perintökin, Tulos ohjaavasta työstä on ollut hyvä; niin että äiti voi nyt kyynelsll-mäisenä sanoa: "Olisi vaari näSce-mässä, miten tyttärenpoika hänen työtänsä Jatkaa!" Työväen urheiluliikkeen riveissä tuli yhdeksänvuotias Paavo inukaon Järjestäytyneeseen toimintaan. Urheilutoiminnalle hän tänäkin päivänä antaa smu-en arvon. "Urheilu on ollut liikkeellepaneva voima, Joka sitten on vien3^ moniin eri puuhihi. Se on ollut kannustin Ja hyvin suuri kojsvnt-tava tekijä". Äiti voi lisätä vielä: telee Irja-rouva, "ja sekös tuntui Ihmeeltä, 'kun hän' mielestäni oli menossa suorastaan' hautausmaalle. Mutta Paavolla on aina ollut niin valoisa luonne." "Eli minä suinkaan sinne kuolemaan, mennytkään", vakuuttaa Paavo Aitio itse. Pari vuotta hän viipyi parantolassa. Vähän tarptelllsen ajan ylikin, mutta parantolan potilasyhdistyksen asioita Ja harastustolmln-taa- piti panna kuntoon ja ohjata. Parantolan kirjastokin siinä sivussa tuli laitetuksi^ Järjestykseen. Ylilääkäri, piti mielellään parantolassa sel-ton puheenjohtajan tehtäviä. Useat ulkomaanmatkat pitävät myös isän pois turkulaiskodista. Merkittävimpänä , matkoistaan hän pitää luonnollisesti viime syksynä Neuvostoliitoin johtavien valtiomiesten luokse.suoritettua vierailua ja sen ohella Romaniaan tehtyä parlamenttivaltuuskunnan matkaa, jolloin hän toimi myös valtuuskunnan johtajana. Eduskuntapiireissä "saunamatkoiksi" nimetyt vapaat viikonloput ovat toimivalle miehelle myös työn alkaa. Silloin kansanedustaja Aitio nähdään mitä monlnalslmmissa tilaisuuksissa. Silloin on hoidettava myös Turun kunnallisia asioita. Kaupunginvaltuustoon hän tuli nimittäin valituksi jo vuonna 1946, jolloin oli ensimmäisen kerran kansandemokraattien ehdokkaana. Perheelle Isän poissaolo on tietysti Aslttavaa. Äidin harteille lankeaa moni sellainen tehtävä ja tärkeästä asiasta päättäminen, joka muuten laisen henkilön. Joka loi ympärilleen kuuluisi isälle. Tyttäret ovat kuiten-voln --oikeudessa, valistustyössä ja poliittisessa taistelussa — puolustamaan oikeuttaan laillisena poliittisena järjestönä, ilmoitetaan puolueen Johdon päätöksessä asian johdosta. AVOIN KIRJE AMERIKKALAISILLE Tässä mielessä on USAn kommunistisen puolueen Johtoelin, känsäinkin tottuneet isän poissaoloon ja ovat silloin sitäkin tyytyväisempiä, kun isä on kotona. Monista tärkeistä luottamustehtä-: vistään huolimatta on kansandemor kraattien presidenttiehdokas sittenkin enemmän pelkkä Paavo — ilman titteleitä. Hänen kanssaan lukematon määrä ihmisiä on keskustellut ja keskustelee suurista ja pienistä asioista, suurista ja pienistä huolista kuten työlhminen työihmlselle, kansan Ihminen kansan ihmiselle. Hänessä on heidän puoltajansa. • • • KIM . Terävästi osoitetaan kirjeessä myös korkeimman oikeuden päätöksei] epädemokraattisuus. Siinä todetaan, että "taistelevaa kommunismia" on käytet'ty pelotuskeinona : muissakin maissa ja tällaisina mainitaan Espanjan ja Portugalin kaltaiset fasis-tlvaltiot, Dominikaanisen tasavallan ja Etelä-Korean tapaiset diktatuurimaat tai uusfasistien haUltsema Länsi-Saksa. Vain tällaisissa epädemokraattisissa maissa . käytetään poikkeuslakeja kommunistisia puolueita vastaan. Merkillepantavaa sen sijaan on, että niissä maissa missä mccarthy-lainen hysteria ei ole päässyt vallalle— Ja nämä ovat sentään "luotettavia" kapitalistisia maita, kuten esim. Englanti, Ranska, Hollanti,:. Ruotsi, Belgia, Italia jne. — kommunisteilla on normaalit lailliset oikeudet muodosta poliittinen jär- (Jatkuu sivulla 3) Voimistelijoita ja urheilijoita tulee suurjuhlaan kaikkiai;?a Itä-Canadasta, mahdollisesti kauempaakin -— ja nuorella urheiluväellä on aina jotakin erikoista tarjottavana^ kuten tästä Port Arthurin Iskun tyttöjen voimistelunäytösku vastakin nähdään: SITÄl JA TÄTÄ VIERAILI MAALLA Pari jenkkitransporttiajuria toi ensimmäistä kertaa tavaraa Yhdysvalloista Canadaan. Myöhään illalla he pysähtyivät eräässä suuressa kauppalassa, parkkeerasivat tro-kinsa ja menivät ravintolaan. Sievä tarjoilojatar tuli heidän luokseen. . "Mikä kauppala tämä paikka on?" kysyi töine ajureissa. "Saskatoon, Saskatchewan" vastasi tarjoilijatar iloisesti. Ajuri kääntyi kumppaniinsa puo-een ja huudahti: "Nyt vasta me olemmekin pulassa. Täällä ei edes puhuta englantia." MIELLYTTÄVÄ AJATUS Naapuritalon isäntä kertoo, että ihmiselämän yksi miellyttävin hetki on se jolloin lapset tulevat aikuisiksi — ja jolloin ei eftää tarvitse olla tietävinään kaikesta. KYSYMYS . — Minun mieheni antaa tilistään joka sentin minulle. — Mitä hän tekee hopea- ja pa-: perirahoilla? PÄIVÄN PAKINA luustaan koirakin unta näkee Me kaikin uneksumme luonnoin- usein hyvinkin karua ja kovaa elä-sesti pian tulevasta suuriuhlasta, SCAUL:n ja eSJ:n yhteises'a liitto- ja niusiikkijuhlasta. josta toivotaan inanarfkesäkauden kauneinta, läpeensä inhimillistä, lämminhenkistä ja kaikkia kaiBalaisiamme yh- "aistävää juhlahetkeä. Meillä ihmisillä on taipumusta pyrkiä yhä suurempien ja suurempien saavutusten voittamiseen — meitä .lämmittää tieto siitä, että esim. juhliimme osallistuu nyt entistä enemmän soittajia, laulajia, näyttelijiötä, urheilijoita, voimistelijoita ja muita ohjelman esittäjiä. Meitä innoittaa tieto siitä, että yhä suuremmat kansalaisjoukot antavat tunnustuksen järjestöjemme kulttuuritoiminnalle ja niiden väsymättömälle ponnistelulle ryhmäriitojen vähentämiseksi ja yhteisymmärryksen lisäämiseksi kansalaistemme keskuudessa. Mutta siitä huolimatta me emme koskaan unhoita sitä perustotuutta, että juuri yksilöiden "pienten" toiveiden, tarpeiden ja unelmien toteuttamisesta on kysymys. Me ha-luanvne saada täyteläisemmän, onnellisemman ja rikkaamman elämän kaikille kansalaisillemme, jotka siirtolaisina joutuvat elämään maa... • • .-^ • Juuri yksilöiden ja heidän rakkaimpiensa onnen ja valoisamman huomisen hyväksi me uurastamny;! Mutta kokemus on osoittanut, et- ;ä yksilöinä olemme heikkoja ja voimattomia — mutta yhteen liittyen ja yhteisymmärryksessä toimien voimamme moninkertaistuvat. Tämän vuoksi on kunnia-asiamme tuk'6a, rakentaa, ja voimistuttaa kaikkia niitä järjestöjä ja laitoksia, jotka ovat ikäänkuin meidän yhteisinä "työkaluinamme", yhteisten tavoitteidemme edistämisessä — yhteisymmärryksen k e h i t tämisessä kansalaistemme keskuudessa oman kansalaisryhmämme ja siten koko uuden kotimaamme, CanadaUi yhteiseksi hyväksi. • — • « « Kun nyt juhlien aikana saapuu satoja Vapauden asiamiehiä, kirjeenvaihtajia ja lukijoita eri puolilta Canadaa lehtemme kotipaikkakunnalle, olisi suorastaan synti, jos emme kiinnittäisi huomiota myös tämän oman lehtemme asioihin.: .: . ^anjidan suomalaiset työläiset ja farmarit sekä muut "pikkuihmiset" ^vat perustaneet Vapaus-lehden omaksi äänenkannattajakseen, ja he haluavat pitää sen täysin itsenäisenä, työväen sanomalehtenä. Siinä on tietenkin monenlaisia vaikeuksia niissä olosuhteissa, missä suurpääoma yrittää erittäin tehokkailla keinoilla, nimenomaan taloudellisella painostuksella, pitää koko julkisen sanan omana 'lattia-mattonaan", mitä voidaan ryvettää mielin määrin. Kaikista lehtiliikkeen äsioi*a koskevista kysymyksistä — asia-miestehtävistä, kirjeenvaihtoasiois-ta, lehden talousaseman tukemisesta jne — olisi äärettömän paljon keskusteltavaa ja lehden kotipaikalle "nyt tuleville Vapauden kannattajilla, lehden todellisilla isännillä ja emännillä, olisi tietenkin paljon hyödyllisiä esityksiä ja ehdotuksia monista näistä asioista. Tässä mielessä — sen "salaisuur den" voimme kaiketi nyt paljastaa lehtiliikkeemme johtokunta ehdot: i suurjuhlakomitealle, että kun juhlat pidetään täällä Vapauden kotikaupungissa, niin eikö voitaisi jossakin välissä järjestää rauhallinen Xokous missä Vapauden tilaajilla ja lukijoilla, asiamiehillä ja naisilla, kirjeenvaihtajin^, toimituksella ja johtokunnan jäsenillä olisi vapaa tilaisuus' mielipiteittensä vaihtamiseen kaikista Vapautta koskevista asioista? Ennenkaikkea sellaisessa kokouksessa voisivat lehden lukijat ilmaista omat mielipiteensä ja niin saisivat sekä toimtius että johtokunta tärkeitä ohjeita ja vaikutteita tulevan toimintansa tueksi. , Suurjuhlakomitean kunniaksi on sanottava, että se on saamiemme tietojen mukaan keskustellut hyvm vakavasti tästä pyynnöstä. Mutta kun juhla-aikaa on vain kaksi päivää ja ohjelma niin tiivis.^ettei ole asiallisesti puhuen mitään mahdollisuutta saada tuntia tai kahta kaikille Vapauden lukijoille tätä tarkoitusta varten, niin tästä yhteisestä kokouksesta on ehkä luovuttava, niin valite:tavaa kuin se onkin sekä johtokunnan että toimituksen kannalta katsoenv Mutta me toivomme, että Vapauden lukijat eivät -pitäisi "kynttiläänsä vakan alla", vaan esittäisivät reippaasti ja vähääkään arkailematta kysymyksiä ja omia mielipiteitään lehtemme asioista^joko toimituksen tai johtokunnan jäsenille! Meillä kaikilla on tietenkin omat tehtävämnie ja puuhamme juhlissa. Tämä pitää paikkansa niin juhlien raporttereihin kuin ohjelman esit-. täjiinkin. Mutta niin kiirettä ei saa olla meillä kellään, ettei voida 'morjastella" ja jutella vähän kuulumisista. Niinpä allekirjoittanutkin toivoo taas tapaavansa vanhoja tuttavia ja tovereita eri puolilta laajaa maatamme ja silti solmia uusiakin ystävyyssiteitä. Me toimi-uksen ja johtokunnan jäsenet siis toivomme suurjuhlan yhtenä tärkeänä "sivutuotteena" tilaisuutta kuulla kuulumisia mahdollisimman monelta, lukijalta. Ja ilman muuta on selvää, että me toivotamme puolestamme kaikki juhlavieraat ja ohjelman suorittajat tervetulleeksi yhteiseen suur-juhlnamme. Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 20, 1961 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1961-07-20 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus610720 |
Description
Title | 1961-07-20-02 |
OCR text |
Sivu 2 Torstaina, heinäk. 20 p. — Thursday, July 20, lff61
VAPAUS
(UBEBTT) — Independent Labor
Organ of Finnish Canadians. Es-tabliffied
Nov. 6, 1917. Authorized
B8 aecond class mail by the Post
Office Department^ Ottawa. Pub-lished
thrlce weekly: Tuesdays,
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264:
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertising ratep upon application.
Translatlon free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.35
3 kk. 2.50
yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 « kk. 4.80
Suomessa: l |
Tags
Comments
Post a Comment for 1961-07-20-02