Vapaus, September 29, 1960

              •SM
«lii
Sivu 2. , Tprstaina, syysk. 29 p. ^ Thursday, Sept. 29, 1960
tm
{lisaEKTY) — todependenV Labor
;Organ .ofV Finnish Canadians. Es-
. tabU^ed^ NÖT.:<6,I.1917.'. AuthorlzÄ
,as!>Mi|k>|Mycl8SstmaU by/.the: Post
Offlöet Depa^eht,'^>Ottawär^ Pub-
UaKfed-^ ^'thrice #weekly:- Tuesdays,?
Ttaiusdays and Sat^xlays by Vapaiis
Publishing Company Ltd., at 100-102
Hm St: W., Sudbury, Ont., Canadal
Telephones: Bus.' Office OS. 4-4264;'
Editorlal Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertismg -rates upon appllcatlon.
Tränslation free of charge.-. -ä. * ,'
N. . TILAUSHINNAT:, ^'^ ,
Canadassa:' " 1 vk.''8.00 6 kk.'4il5
/ . ' , 3kk. 2.50
YhdysvaUoissa: Ivk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 525
aaiiman
Työttömyystilanne pahenee yhä
Työttömyystilanne on Canadassa pahentunut jatkuvasti
vuoden kiireimpänä työkautena, kesäkuukausien aikana. T i - '
lanne on pahentunut niin^^paljon, että liittohallituskin "tun­nustaa"
jo 'työttömyyden olemassaolon! Sen sijaan että hal­litus
puhuisi j'limielisesti jostakin "sesonkiluontoisesta työt­tömyydestä",
kuten on tähän saakka menetelty, pääministeri
;^Diefenbaker ilmoitti, viikon loppupuolella^ että hän; t
sumaan "ennen parlamentin istuntoa" hallituksen—työrianta-
: jain^ammattiyhdistysliikkeen ja .mu
töinyyskohferenssin. ^ - -
- " Mahdollisesti tämä "työttömyyden tunnustaminen" joh-vtaaliittohallituksen
myös esim. Kiinan kansantasavalk
massaolon tunnustamiseen, eUä saataisiin tavaroitamme
myydyksi sinne ja siten teollisuuslaitoksemme pyörät käyn­tiin?
• , - . ^ V
^ Viikon lopulla tiedoitettiin, että Canadassa oli elokuun
puolivälissä 322,000 työtöntä,'eli 11,000 enemmän kuin heinä-
~ • k^ enemmän kuin vastaavana aikana vuosi sit­ten.
Tämä tarkoittaa, että lähes viisi (4.9) jokaisesta sadasta
canadalaisesta on työttömänä^ V ai-
' kana.
* Tätä työttömien lukumäärän suuri määrä edustaa ennä-tystasoa-
elokuun aikana sodanjälkeiseltä aikakaudelta^ enti­sen
ennätyksen ollessa 281,000 elokuussa 1958.
Kaikesta huolimatta nämä tilastotiedot eivät anna
vidäläheskäänitäydeliistä kuvaa ty^ to-öidellisesta
laajuudesta. Tä^
niätuhansia osa-aikatyöläisiä, joilla on nimellinen "työmaa",
mutta ansaitsevat vain parin tai kolmen- päivän' palkan v i i ­kolta.'
Sen lisäksi on suuri määrä sellaisia työläisiä, joilla ei ole
: työttö turvaa siksi kun heillä ei ole. riittä­västi
"merkkejä". He eivät voi anoa työttömyysvakuutusta
ja niinmuodoin hekin ovat virallisten työttömyystilastojen
ulkopuolella . . . ~
Myös on otettava huomioon se, että työttömyys on eri­koisen
vaikea miesten kohdalta. Kun rakennus- ja raskas-teollisuus
yleensä vähentää työvoimaansa, kuten nyt on ta-pahtunut,-
niin se koskee ensitilassa miehiä. Kun n . s . - p a l ­velu'-"
ja pakkaamoteollisuus lisää työvoimaansa, kuten- on
tapahtunut niin ne käyttävät pääasiassa naistyöläisiä, joita on
ii saatavana halvemmslla; palkalla ku
meldn, että yllämainitusta työttömien määrästä on 269,000
miestä ja "vain" 53,000 naista. Toisinpäin esitettynä voidaan
sama seikka todeta seuraavista tilastotiedoista: Heinä—elo­kuun
aikana sai 33,000 naista työmaan,_ mut{a 13,000 miestä
menetti työmaansa. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että
naiset olisivat "ottaneet miesten paikat'' työmailla, vaan sitä,
että työttömyys on todellisuudessa vieläkin pahempi, mitä
näistä tilastoista .voisi päätellä, sillä työttömyyttä on nyt
v i ensisijassa raskaassa te
työtätekevien ostovoimaa, ja on vain ajan kysymys, milloin
ns. ^'palveluteollisuus" vähentää myös työvoimaansa tuntu-vastij-/,
^ - ^ - . i * * *
JJykyiselle työttömyystilanteelle ei luonnollisestikaan ole
, mirikäänlaista oikeutusta. Canadassa on huutavan kova puu-
'^te ^im. asunnoista, kouluista, sairaaloista, voimistelu- ja ur-lheiliq)
aikoista sekä paljosta muusta. Mutta tilastotiedot
• : i.osoiKa^
elokuun aikana miltei 35-prosenttisesti vähemmän kuin vuosi
' sitten "elokuussa. Kuluvan vuoden kahdeksan ensimmäisen
kuukauden aikana laski uusien asuntojen rakennustöiden
aloittaminen 32-prosenltisesti verrattuna vastaavaan aikaan
viime vuonna. Yhtenä mielettömyyden huippuna voidaankin
pitää«iitä kun tuhansia ammattitaitoisia rakennustyöläisiä
on työttömänä vaikka asuinrakennuksista on huutavan kova
puuje ja varastohuoneet ovat täynnä kaikenkaltaista raken­nustavaraa.
"Muilta aloilta voitaisiin esittää aivan yhtä mielettömiä
esimerkkejä.
* * *
iSen sijaan, että olisi ryhtynyt päättäviin toimenpiteisiin
työttömyystilanteen huojentamiseksi ja työttömien hädän­alaisen
aseman helpottamiseksi, liittohallituksen pääminis-teri-
Diefenbaker ilmoitti keskiviikkoiltana, että hän kutsuu
ennen .parlamentin istunnon kokoontumista — siis joko tänä
vuohia tai ensi vuoden alussa — erikoisen hallituksen—
työnantajain—ammattiyhdistysliikkeiden ja muiden kansal-listerfjärjestöjen
työttömyyskonferenssin siinä mielessä, että
löydettäisiin keinoja työttömyyden lieventämiseksi.
^Tällaisella työttömyyskonferenssillakin on myöhästynee-jiälun
tietysti hyödyllinen paikkansa — mutta se ei paljoa-käapauta
nyt työttömänä olevia. Liittohallituksen tulisi v i i ­vyttelemättä
järjestää mahdollisimman paljon työtä näille
' työttömille tai jos sitä ei voida tehdä, myöntää ainakin työt­t
ä töhliyysVakuutusta^^^^^^^v
• " j o i l l a ei syystä tai toisesta ole nyt työttömyysvakuutuksen i;
turvaa! Vain tämä takaisi sen, ettei työttömien tarvitse kärTi^i
s'ä Suoranaista puutetta_sillä aikaa kun he odottavat tämän
luvatun-työttömyyskonferenssin pitoa.
.'Ja^mikäli on puhe liittohallituksesta, niin se näyttää
delleenkin painavan kamelikurjen tavoin päänsä pensaaseen
^ sik^ ettei se^itse näkisi todellista-vaaraa. Pääministeri Die-fenbakerin
selityksen mukaan nykyisen suurtyöttömyyden ;
aiHöuttajanä oh "väestön suuri lisääntyminen sodan aikana
ja sen jälkeen; monet avioliitossa olevat naiset etsivät lisä-atuloja
ylläpitääkseen korkeata elintasoaan; automatisoinnin
^jatkuvan ^edistyksen vuoksi tarvitaan vähemmän työvoimaa.
, - (Ottawan uutistieto.)
V "'-Mutta pääministeri ei puhunut mitään kaikkein suurim-
W'h maslta työttömyyden aiheuttajasta — mielettömästä varuste-
' f.fKun{tähän;lisätään'viel^ liittohallituksen yksi lempi-1
k^r lap^.fPentagonin miesten johtama kylmä sota,.mikä,on'pi-
I^C^" tänvtstuotteem monilta markkihoilia,, mulcaanluWien
Praha.^Ammattijärjestöjen Maa
ilmanliiton (AML) täällä olevasta
päämajalta on lähetetty,oheelllnen
vetoomus maailmalle:' ^
Ammattijärjestöjen Maailmanliit­to,
jolca heti senjälkeen kun impe­rialistien
: hyökkäysKongon - nuorta:
;^tasavaltaa:vastaan alkoi, ionJlmais-^
sut täydellistäTsolidarisuuttai tähiän
:maan-työtätekevää':kansaa Ja asuk­kaita
kohtaan kansallisen' itsenäi­syyden
ja^alueellisenv koskematto­muuden
-taistelun'-puolesta; i j
he ovat saaneet kalliilla hinnalla
ja-suurilla uhi^auksilla, ja. kiinnittää
työläisten' ja ammattijärjestöjen
huomion Kongossa vallitsevaan: jänv
nittyneeseen tilanteeseen. !.
:: Suurten monopolien -lehdet, radio
: 00 o o ö ö o ö ö 00 OO 00 o 0 0 0 o o o o ,
SYNTYMÄ- i
PÄIVIÄ I
Santeri .Anttila, Port Arthur. Ont.,
täyttää perjantaina, syyskuun 30 päi­vänä
74 vuotta.
Elias Rautiainen, Woods, Nobel,
R.R 1. Ont., täyttää perjantaina,
syyskuun 30 pnä 87 vuotta.
Mrs. Amanda Raulini
Nobel, Ont.,: täyttää maanantaina,
lokakuun 3 pnä 84 vuotta.
E;;- Seppilä,. Sudbury, - Qnt., täytti
maanantaina, syyskuun :3G pnä • GO
vuotta.,
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Me velkaannumme
aina vaan enemmän
Virallisen • tilastotoimistomme
(Dominion Bureau of Statistics)
tiedöittaa että canadaiaisten velka
erinäisille finanssiyhtiöille oli hei­näkuussa
$1.24.5,700.000 e l i - keski­määrin:
lähes S70 jokaista, miestä,
naista, lasta j a . vanhusta kohti,, mis­tä
tulee jokaista keskinkeitaista
(nelihenkistä) icanadalai-speriiettä
kohti lähes $300 velka.
Heinäkuun yhte&Jilaskettu kan­san
velka finanssiyhtiöille oli suu­rempi
kuin kesäkuun; velkamäärä^
mikä kirjoitettiin nu.meroin SI.234,-
200,000. 'Vuosi Sitten :hei!idkuussa
oli vastaava luku $1,118,900,000.
Tämävelkamäärälisääntyi siis vuo­den
kuluessa. 26:8 miljoonalla dol­larilla
eM keskimäärin noin puo­lellatoista,
dollarilla jokaista mies­tä,
näristä ja lasta kohti.
Kulutustavaroiden kohdalta" oli
maksamalta heinäkuussa ;S852 200,-
OOOj vastaavan luvun ollessa vuosi
sitten. S43.5 miljoona'.dollaria:-pie­nempi
eli $808 700,000. "Small
Loans'vlain alaisuudessa annetut;fi-nanssiyhtiöiden^^^
i :v
nat. olivat heinäkuun /lopussa $531,-
700,000.
Ti.lil-S.vSV
vaikka ''ylijäämävarastomme"
kasvavat kansanjoukkojemme
köyhtyessä.
Ilmoittaessaan , aikomukses­taan
kutsua erikoiseen työltö-myyskonferenssin^^^
r k
maan työttömyystilanteesta,
pääministeri Diefenbaker sa­noi,
että liittohallitus ei "yksi­nään"
voi työttömyystilannet­ta
ratkaista, sillä 'siinä tarvi­taan
kaikkien hallitusportai-den
ja kaikkien kansallisten
järjestöjen yhteistyötä.
Tämä väitös ei pidä kuiten­kaan
paikkaansa muuta kuin
siteeksi. Yleisenä käsityksenä
on, että Canadan puolustusme­not
1.6 miljardia dollaria vuo­dessa,
ovat aivan liian suuret.
Ne olisivat tarpeettoman suu­ret
sittenkin, vaikka niistä vä­hennettäisiin
puolet. Mutta jos
liittohallitus päättäisi »vähen­tää
mielettömiä varuslelume-ja
liallitukset^ tekevät kaikkensa
v i l l i n kamppailunr valheiden jä her-;
jausten heittämiseksi:? kongolaisia ja
Lumuanbanilaillista:''hallitusta'ivas­taan.
Vapaitten Uniojen Kansain
välinon Liitto;on';myöskin'aikakaus^
'tehdessään - r y h t y n y t -puolustamaan
belgialaisia kolonialisteja.
Tässä tilanteessa A M L kehoittaa
työläisiä;; ja.: ammattiunionisteja -a-i
settumaanvvastustamaanltätä: kamp­pailua
ja valheita. - A M L paljastaa
avoimestiisbelgialaisten-iskolonialis;
tien ja amerikkalaisten imperia-"
listien pyrkimykset, joiden tarkoi
tuksena on 'asettaa siirtomaavallan;
tilalle uutta mallia olevan siirto
maavallan ja riiston. ~'
Kongon tasavalta, jossa aikaisem*
min hallitsivat -belgialaiset kolonia­l
i s t i t j a . monopolit ja joka on; nyt
astunut täydellisen itsenäisyyden
ja taloudellisen riippumattomuuden
tielle, on joutunut Yhdysvaltain
hallituksen johtamain. imperialistis­ten
voimien raivokkaan vhyökkäyk-sen
kohteeksi. He ovat kaikin kei
noin pyrkineet pitämään Kongosta
k i i n n i , tuhota tämä Afrikan valtio
jakamalla |sen ja-yrittävät kaikin
keinoin estää kongolaiset pääse­mästä
käsiinsä maansa; suuriin rik­kauksiin
j a s i t e n antaa Afrikan vhi
pausliikkeellevakavaisku. Päästäk­sensä
tarkoitusperiensä perille im­perialistit
eivät kavahda mitä kei-noja
ne käyttävät. He eroittivat
maasta - Katanganmaakunniin; jär­jestivät.
ja auttoivat vallankaappa­uksen,
he tekevät kaikkensa hai-vauttiiaksecnv
laillisen Kongon ihai­li
t u kien .'j a pa rl a men t in j a ; teko^
pyhinä käyttävät Yhdistyneitten
Kansakuntien joukkoja 'imperialis-itsten
monopolistien hyväksi ja
maan laillista hallitusta ja paria­ni
'nttia vastaan.
•^/räniä avoin hyökkl-ys Kongon
kansan siiverenisuittta vastaan, jota
johdetaan Amerikan imperialistien
toimesta, on vakavana varoituksena
kaikille Afrikan - maille ja niiden
j o h t a j i l l e ja samalla .iUhkaa loisien
vaitojen. itsenäisyyttä j a maailman
lauhaa
Ilman omaa armeijaa jj ilman
kultaieserviä. jonka kolonialistit
ov^it ryöstäneet, heikennettynä im­perialistien:
keinotekoisesti: saadulla
hajaannuksella, Kongon kansa ja
sen hallitus;, saaden 'tukea toisilta
.Afrikan kansoilta ja maailman e-
(listynciltä ja rauhaa rakastavilta
kansoilta, puolustaa rohkeasti maan:
itsenäisyyttä ja sen tulevaisuutta;:;
.'\ML kehoitlart työtätekeviä ja
unionisteja kaikkialla ryhtymään
sellaisiin toimenpiteisiin,- jotka, i l
maiscvat-solidansuu.lta Kongon työ-tätekevää
'kansaa kohtaan ja päät­tävästi
tuomitsemaan kolonialistien
ja ^ ainerikkalaisten imperialistien
hyökkäyksen ja estämään suunni­telman"-
käyittämään kongolaiset
kongolaisia vastaan ja afrikkalaiset
afrikkalaisia vastaan ^imperialistien
tarkoitusperien, hyväksi. \
101 miljoonän.Sjäsenensä puoles­ta
M A L jälleen päättävästi ,julis-taa
tukevansa iKpngonrtyötätekeviä
ihmisiä. M A L ^'ön-varmana siitä, et­tä
jos Kongon työtätekevät ihmi-
I mm
set-yhdessä ' toisten afrikkalaisten
ja koko' maailman työläisten kanssa
ryhtyvät päättävään • taisteluun a-:
merikkalaisten vimperialisjtien • joh-:
tamaa- imperialistien ryhmittymää
vasiiaan, ,niin he, voivat tehdä tyh­jäksi
' i m p e r i a l i s t i e n ' suunnitelmat
Kongossa ja; koko Afrikassa ja taa­ta
kongolaisille ja muille Afrikan
kansoille "voiton heidän taistelus­saan;
täydellisen itsenäisyyden ipuo­lesta.
'.1
Mii
Algerialaisia vastaan
ei pidä nostaa asetta
Ranskan poKisi ahkeroi par­haillaan
kädessään;, paperi, jossa
' esiintyy; mm. kuulun filmitähden
Simone Signorefn nimi. Kysy­myksessä
on 121 tunnetun/jul­kisuuden
Jienkilön allekirjoittama
vetoomus, jossa' selvästi ja k ip
ijaimellisesti - kehoitetaan. ranska-;:
laisia olemaan kääntämättä asetta
algerialaisia vastaan. Kun vetoo­mus
tuli julkisuuteen, niin siinä
oli 121 nimeä; mutta sen jälkeen
lienee allekirjoittanut myös jouk­ko
muita merkkihenkilöitä. Si­mone
Signoret-in lisäksi 121 alier
kijoittajan / joukossa..: esiintyvät
sellaiset nimet kuin Jean Paul
Sartre, Simone dc Meauvoir, A n ­dre
Breton, Vercors, Maurice
Nadeau, Claude Roy ja Alain
Cuny.
Vetoomus on Ranskan;viranomai­sille
ilkeä "kuuma potaatti" sillä
iskfeminen kaikkien mainittujen 121
henkilön kimppuun: merkitsisi suu^
ren skandaalin työntämisiä j u l k i ­suuteen.
JViinpä on toistaiseksi tyy­dytty
etsiskelemran "Monsieur
X:ä'' eli vetoomuksen alullepanijaa,
mutta kysymys ei tältäkään osalta
ole mutkaton.
: Vetoomuksessa sanotaan mm. scu-
1 aavaa:
"Ranskalaisia vainotaan, vangi­taan
ja: tuomitaan. rangaistuksiin;
/kasvavassa^määrin- sen vuoksi; et-r.
tä he ovat kieltäytyneet mcncmäs-ästä
sotaan tai ovat auttaneet al­gerialaisia
taistelijoita. . .
Pitääkö meidän mui.stuttaa,
että 15 vuotta Hitlerin hallinnon
kufcistumi.sen : jälkeen .Ranskan ;
militari.smin — tällaisen sodan
lakien ; . m u k a i s c s t i r - - ; on .onnistu­nut
omaksua; kidutus j a tehdä sii­tä
jälleen eurooppalainen ilmiö;...
vMe allekirjoittaneet julistamme:
Pidämme oikeutettuna kieltäy:
:tymistät aseista tarttumiseen ^^Al-gerianikansaa
vastaan-ja kunnio-v
lammc tällaLsta tekoa;
Kunnioitamme^ ja pidämme oi­keutettuna
niiden ranskalaisten
• menettelyä, jotka, katsovat velvol-;:
lisuudckseenyauttaa, j a suojella
niitä algerialaisia, joita vainotaan
Ranfikan kansan nimissä.
Algerian kansan asia, sen pyr­kiessä
heittämään syrjään siirto-maajärjcstelmän
onv kaikkien: va­paiden
ihmisten asia. "
silmaleikkaus
' Moskova, ' - f - Harvinaisen silmä-leikkauksen'
suoritti Svjatslqv Fe-äörmovV^''
jbka Johtaa ,'isilmäsairäuk-sen
tieteellisen instituutin .alaqsas-
^toa . Tshebpkdaryn.j';.kaupungissa
Tshuyashian' autonVmisessa "^^.tasa­vallassa.
Kirurgi 'Fedorov' vaihtoi
samentuneen silmäykiön ' värittö-
;mään-;'; läpinäkyvään;'pl^
viniasaan.'
Leikkaus supritetiin Lena Petro-valle,
kouliitytölle, jonka oikeaan
silmän mykiö • oli ;samentuniit-Lena
tyttönen ei ole tällä silmällään
nähnyt kahdeksan ;Vuoden>ikäisestä.:
Erittäin suurta taituruutta vaati­neen
^leikkauksen jälkeen hänen
näkönsä-palautui täydellisesti.
Lääketieteen kjindidaatti Svjat-
:so'lov,Fedorov: oli verinen';vaurioitu­neen
silmäykiön-vaihtamista: keino­tekoiseen
.suorittanut V kokeita ka-niineiUä.
' "
'Valmistaakseen mykiönv joka täyr
dellisesti vastasi luonnollistaj ^teh­tiin
hyvin tarkka muottii-Tämähitai-dokkaan
- ''mykiö prässäysmuotin"
valmisti.- Tsheboksaryn^k^
sähkdkojetehdas.
Kertoessaan tästä harvinaisesta
leikkauksesta Pravda toteaa, että
seitsemän päivää V sen jälkeen k im
kirurgi; on leikannut pikkupotilaan
j a -asettanut paikalleen keinotekoi­sen
mykiön,: uusi silmä sai .puolet
näköä,
12 päivän kuluttua Lenan leika­tun
-^silmän ; näkökyky - o l i 70 pro­senttia.
v Tyttö pääsi sairaalasta mo­lemmissa
silmissä hyvä näkökyky.
Italian; $uurtulyafv«'ft^^
iaan •
, Rooma. — Sotilaista j a ^ s i v i i l i h e r i - "^
kilöistä.muodostetiit^pelastuspartiot'\ ^
olivat vielä keskiviikkona täydessä^
toiminnassa' niudan'[jä ^sortuneiden'/''-V*^
rakennusten.,' sirpaleiden keskellä"-^v;
V i i s i , päivää kestäneiden ankarien
rajuilmojen ja ennennäkymättö-~
mien kaatosateiden koeteltua Kes- :
k i - ja Pohjois-Italia'a. Ainakin 36 :
henkilöä on saanut surmansa myrs­kyissä
ja tulvissa. . • w,
Milanosta ilmoitettiin viime tiis­taina,
että suuret osat kaupunkia
ovat joutiineet veden valtaan. Palo­kunnilla
on täysi työ yrittää rajoit-.
taa veden tuhoa. . Vahingot ^ovat
suuret.
Rooman pohjoispuolelta löydet­tiin
i tiistaiaamuna merestä; useita
ruumiita.—Surmansa saaneet olivat -
maanteillä liikkuneita,- jotka ^ralta-vat
vesimassat olivat huuhtoneet
-mukanaan mereen. Viranomaiset
pelkäävät, että useita uhreja löyde-v l
tään vielä; raivaustöitä-jatkcttaessaAv"
sortuneiden rakennusten raunioista ;<"
ja paikoin useiden metrien syvyi­sestä
laajoille alueille tunkeutu­neesta
liejusta.
Pohjois-Italiassa ovat useat joet,
kuten Pb, Oglio ja Adige, tulvineet '
voimakkaasti. Adigessa on veden
pinta noussut peräti kuusi ja puoli
metriä. Sillat ovat huuhtoutuneet
tulvanmukana pois j a jokien lähis­töillä
sijaitsevat maantiet ovat ol­leet
veden vallassa.
Kansallistuloissa ensimmäinen
lasku vuoden 1957 jälkeen
noja ^ edes puolella, siitä jäisi_
^00,000,000 säästö. Siitä sum­masta
riittäisi toistatuhatta
tenkin; että.kansallistulojen yhteen-:
laskettu summa on $35,048.000,000
_ _ ivuosituolannon: tasolla.:::Ensimmäi-;
d o l l a r i a j o k a i s e l l e Inyt työttö^-s«{i neljänneksen aikana, tammi-mänä
olevalle työläisellemme
ja silti jäisLhallitukselle $400,-
000.000 säästö. Tällä summalla
voitaisiin rakentaa 100 kappa­letta
kahden miljoonan dolla­rin
hintaista sairaalaa ja 2,000
noin $10,000 hintaista asuinta­loa
ja sittenkin jäisi hallituk­selle
riittävästi säästörahoja
asevoimista ' vapautuvien ko­tiuttamista
varten.
Järjestettäköön kansallinen
työttömyyskonferenssi, kuten
pääministeri ehdottaa,' työttö­myyskysymystä'
käsittelemään;
mutta /älköön J: sitä, ;^idettakö
keppihevosena ajap' yoittami-
Ottawa. — Virallisen tilastotoi­miston
;.(DDininion;;BureaU; of Sta­tistics)
tiistaina .julkaisemien tieto-jen;.
mukaan Canadan koko kansal-libtulot
— tuotettujen tavarain ja
palvelujen kokonaisarvo : ~ laski
1.5 pro.sentilla vuoden 1960 toisen
neljänneksen aikana.
Kansallistulon kokonaismäärää
pidetään kansallisen ekonomian"il-inapunlarina".
Tämä oli ensimmäi-nen;;
poikkeama tuotannon jatkuvas­ta
noususta vuoden 1957 ensim-niäiststä
neljänneksestä; lukien •.jol­loin
omaamme v o l i i : talouslaman val­lassa.
Nyt julkaistut tilastotiedot näyt­tävät
vievän pohjan pois hallituk­sen
vfiskaalivuoden-altav jolloin piti;
arviointien, mukaan ; karttuman $12
miljoonan ylijäämä., -
Viime maaliskuus.sa pitämänsä
budjettipuheen;;; yhteydessä :valtion-varainministeri-.
Fleming; arvioi, et­tä
kansallistuotantomme-nousee. tä-nii
vuonna!kuuden—seitsemän pro­sentin
välimailla, saavuttaen 37
miljardin tuotantotason. Tällä pe­rusteella
hän ennusti $12 miljoo­nan
ylijäämää.
Tiistaina julkaistut tilastot huh-ti—-
kesäkuun -iijalta osoittavat kui-kuusta
maaiiskuuhun, tuotannon
taso ennakoi $$35,58E|,000,000 vuo­situotantoa.
Viime vuonna :oli kan-
.s-allistuotannon kokonaisarvo $34,-
1593,000,000.
Toisen vuosineljänneksen laskua
selitettiin pääasiassa sillä,-että ta­varain
ja palvelujen viennissä ta­pahtui
.8 prosentin-lasku ja .että
asuinrakennusten kysynnän vähe­neminen
(?) ailieutti sijoitusten
vähenemisen rakennusalalla jne.
Tilastotoimiston 'tiedonantojen
mukaan, vuoden 1960:n cnsimmäi-
.s'cn j)UQliskon kansallistulojen ko­konaisarvo'
6n 3.2 prosenttia suu­rempi-
Vuin vastaavan I ajan edelli­sen
vuoden kokonaistuotanto. ' ' ••
Mutta tämä"' kokonaisarvon ko­hoaminen
aiheutuu yli 50-prosent-varsinai-;
se tuotannon (tavarain ja palvelu­jen
määrän )v;määrhllinen;lisäy.s oli
vain 1.4 prosenttia.
, Nyt julkaistut tila-stot vihjaavat
myös siihen;; että huomattavaa tuo-,
tannon 'laskua: on odotettavissa: ku­luvan
vuoden viimeisen vuosipuo­liskon
aikana.
Tilanne on nyt seuraava: Kan-sallistulot
lisääntyivät vähän kiilu­van
vuoden ensimmäisen neljän­neksen
aikana, mutta laskivat 15
prosentilla; toisen neljänneksen ai­kana.
Kuohuritaa Gabindassakin
Lontoo. — Keskiviikkona Lon­tooseen.
saapuneiden tietojen; mu­kaan
on jo syyskuun alussa puh­jennut
pahoja levottomuuksia Por-tuga
1 in ha 11 mtoaUieella Cabindassa-;
joka sijaitsee-Atlantin rannalla poh­joiseen
Kongovirran suulta.
• ; E r i l l i s a l u o o n pääkaupungissa sat­tuneissa
raivokkaissa: mielenosoi-tuksi.
s.sa sai kaksi ihmistä surmansa
ja useita luokkaantui. Surmansa
saaneet ;afrikkalaiset;. olivat -yrittä:
nect.-poistaa Portugalin lipun, :e-räh.
sla: julkisesta rakennuksesta;;:
Cabinda sijaitsee kahden Kon­gon
tasavallan välissä.
— huonekärpänen on hidas len­täjä,;
jonka nopeus on vain 6,4 k m / t ,
kun taas sudenkorento lentää jopa
30 km/i ja perhonenkin 10 kilo­metriä;
HÄÄTÖ 700 POLIISIN
VOIMALLA LONTOOSSA
Lontoo. — Suuria poliisivoimia
keskitettiin torstaiaamuna L o n -,
: i o o n ; ; S t . ' P a n c r a s i n kaupungin-;;
osan tienoolle, jonka asukkaat
ovat käyneet 'pitkällistä taistelu.»,;
vuokrankorotuksia vastaan. Puo-
- l i kahdeksan:; a joissa aamulla; yi i
. ;700; poliisimiestä miehitti; k a u - ;
punginosan; avainasemat. Komen-
: non. kajahtaessa ja sireenien soi-;
dessa aloittivat poliisimiehet sit­ten
häätötoimensa.
Ratsupoliisi ja mustat maijat lä­hetettiin
niiden' talojen .edustalle,
joissa • asuvat ;vuokralai.^ten:^Coqkin
ja Rowin perheet. Jo useiden kuu^
kausien ajan ovat kyseiset vuok-riilaiset
.; koko ^kaupunginosan asu-jamiston
avustamina pystyneet
vastustamaan häätöyrityksiä silti
maksamatta korotettuja vuokria.
Kun poliisimiehet ja muu virka­valta
yritti • tunkeutua kyseisiin
asuntoihini saivat he vastaansa ryö-'
pyn mätiä tomaatteja, nukkeja,
lastenleluja,. vesisankoja, -; paperi­pusseja
jopa pulloja ja kiviäkin.
Valtava väkijoukko ^kiiruhti;samaan
aikaa kadulle huutaen: Pois polii-;
sit! Kun ratsupoliisi .kiihdytti r a t - ;
runsa suoraan väkijoukkoon : saivat
monet vammoja- j a ; luunmurtumia;
Polusi otti käytäntöön myös - aut-:it;
.ja:)opulta heidän ylivoimansa kävi ;
ilmeiseksi; ja heidän;onnistui mur-i
tautuaRowin ja Gookin. asuntoon.:
Suoritettuaan " u r h e a n " taistelutoi^ •
mensa: joutuivat poliisimiehet asu-:
jamiston pilkkahuutojen saattama-:
na;;palaamaan: toimipaikkoihinsa, y
Toistakymmentä; henkilöä; pidätet­tiin.
Kahvia saa wedä
Suomeen <kaksi paunaa
tullivapaasti
- Helsinki. — (S-S) — Suomi-Seu­raan,
tehtyjen ;tiedustelujen,; jotka
ovat koskeneet kahvin tuontia tul­livapaasti:
maahamme, johdosta IIT.
moitamme;-että: Helsingin-.1
saamamme tiedon % mukaan; tulliva-;;
paasti voi kahvia lähettää lahjapa-.'
ketissa edelleenkin vain 1 kgn e l i
21 paunaa. Turistit saavat tuoda
mukanaan myös saman määrän.^ ^
kun ci ole aikaa katsella »litä vedessä tapahttnt.
Pappi puhui totuuden
sanoja Canadasta
Toronto. — "Canadalaisilla on t a i ­pumusta
;rajatella vain; amerikkalais- ;^
ten tavalla", sanoi Canadan Yhdis­tyneitten
Kirkkojen evankelisen ja
yhteiskunnallisen ;; palvelun sihteeri;
Rev. tri J . R, Mutchmore. "Me unoh­damme;
etta meillä on naapurunme
myös pohjoisessa.
PÄIVÄN PAKINA
"Vannomatta parempi"
Kun tunnettu amerikkalainen
monimiljoneeri, canadala^ysynlyir
nen Cyrus Eaton järjesti lounaan
eräille 1 iikekumppaneilleen: ja Neu­vostoliiton
pääministeiillrushtshe
ville, niin tästä tilaisuudesta an­nettiin
vaatimaton uutistieto, misr
sä sanottiin:
" M r . - C y r u s Eaton järjestää pie­nen
lounaan mr. N . S. Hrushtshe-
'ville tänään, kello 12.30 Biltmore
hotellissa?' ,
Tämän tiedonannon johdosta,
ryntäsi kuitenkin paikalle 1,200 sa
nomalehtimiestä, jotka ovat lukija­kunnalleen
kertomassa Y K : n ta­pahtumista.
, '
Se' kuvVa tavallaan kuinka suur­ta
mielenkiintoa johtavan sosialis­tisen
niaan pääministeri saa-osak­seen
sanomalehtimaailmassa.
Eräs amerikkalainen sanomaleh­ti
imi'es,'WASlIlNGTON POST Mid
TIMES H E R A L D I N kirjeenvaihta­ja,
J Dickson puolestaan kbrtoo
vaikutelmistaan näiltä tiimoilta
seuraavaal:
On,,surkeata tunnustaa, mutta]
kun puhe ,on Hru-shtshcvista, niin;
en ,ole yhtään. * I<:isehhbweria pa|
r e m p i . l l i t t o soikooii, minäkin voin
tehdä mitä hyvänsä Neuvostoliiton
pääminisleiin suhteen en ole yh­tään
kansallista järkimiestämme —
senaattori Lindon Johnsonia pa­rempi.
Aina, kun ryhdyn ajattelemaan
jotakin, kääntyvät aj;tk*kset tuo­hon
kutsumattomaan mfl|skövalai-seen,
jatkaa Dickson. —, Tämä
mies on vienyt kaiken mielenkiiii
non elämästäni, lukuunottamatta
sitä, mitilenkiintoa, jonka hänen
persoonansa herättää. Minulle ci
ole enää olemassa presidentinvaa­litaistelua,
.eikä lähestyvää tämän
vuoden b.-fSeballin niestart:.usotte-lua,
eikä, pirU vieköön, edes L u -
mumbaa!
Miten mieletöntä, että kaikki
varapresidentti v;Richard^:'N
aina senaattori John Kennedyyn
antavat tämän velhon vallata aja­tuksensa,
K u n ensimmäisen kerran
ilmoitettiin, että hän fulce YKhon
(eikä Yhdysvaltoihin, kuten muu­tamat
aasit yhä .väittävät) vannoin,
etten lähde rynnistämään paniikin
valtaan joutuneen ihmisjoukon mu­kana.
Vannoin pysyväni Washing-töni.
tisa ja •seuraavani "todella läv-keitä
ja' ajiinkohtaisia"
esimerkiksi, kumpi tuhlaa enem­män
.soopelinnahkoihin,-Jackie-vai
Pat.
Vannoin lähteväni, pääkaupun­gista
ainoastaan.vseuraamaan;;:presir
dentinvaalitaistelua. ; Vannoin^^
jos lähden; kuvaamaan jonkun v a r
oltavan poliitikon matkaa, niin
tämän miehen tulisi puhua ainakin
jotakin englanninkielen;
ja Yhdysvaltojen nimissä. Ajattelin
näin alkeellisimman terveen jär­jen
mukaisesti . , .
; ' E n saattanut kuvitella rluopuvani
elämän eduista ajatellakseni' yksin­omaan
Hrushtsheviakaikessay-.ihitä
sitlenT teenkin":^; mietiskelen,; syön,
nukun, juoruan tai lörpöttelen.
Tunnen;:; että kaikki ;käsitykseni:;ai'-
^voisla ovat menneet sekaisin,
ikäänkuin .;jouduttuani vastaanotol­le
Valkoiseen taloon en kiinnittäi­si
huomiota isäntään, vaan alkai­sin
mielistellä jotakin kuokkavie­rasta
" Eittämätön totuus; Hrushtshovia
ei olisi saanut päästää tänne, ,ei
edes vaikka koko itärannikko olisi.'
ollut julLstettavJv' karanteeniin. E i
olisi saanut järjestää karnevaalia,
joka'i!.himmentää.;;presidentinvaalim-mc.
Himmcntääkö? E i , tukahdut-
Hrushtshev ei ole yksinomaan
kääntänyt" meillä'"'kaiken'~ylösaläi-sin.
Hän on sekottanut kaikki puo­lue-
eromme. Nixonin ja Kennedyn
lessaan enemmän hämä kuin toi­siaan.
Sinä päivänä, kun Hrushtshev as­tui
maihin Baltikasta, en ollut kai­kissa
kaupungeissa, mutta voin lyö­dä
vetoa, että kaikki lehdet kir­joittavat
hänestä. Nixon j a Kenne­dy
voivat olla^ varmoja siitä, että
heistä kirjoitetaan etusivuilla vain ^
niissä kaupungeissa,' joissa he par­haillaan
olivat. Ja jopa sielläkin
heidän piti näkyvälle paikalle pääs­täkseen
tehdä jot<|kin tai sanoa jo­takin.
Mutta Hrushtshev :ainoastaan;v
ajettuaan" Park" Avenuella. saattoi
olla varma siitä, että hänestä tul­laan,
kirjoittamaan kaikkein näky^
vimmillä palstoilla -tuhansien' j a ,
kymmenien; tuhansien, mailien; pääs-:i
sä sijaitsevissa kaupungeissa.
Sen jälkeen, kun lopetin yötyöni
rikosreportterina, en seisoskele ko­vinkaan
mielelläni sateessa ^ tuijot­taen
rakennuksen umpinaista sei­nää.
Siitä huolimaitta olin vähällä
hukkua kaatosateeseen Neuvostolii­ton
lähetystön edustalla 68._kadun
ja Park Avenuen kuJmassa, missä,,
seisoin katsellen ovea - suorastaan
hellästi. -
Auttakoon minua Jumala, minä'
jopa seisoin sateessa Shelbui'nen
hotellin edustalla 37. kadun ja
Lexington Avenuen kulmassa odot-_
täiiiasslf vilausta^ F i d e l Castron par­rasta..
' , , i - ' ,
P i r u vieköön, en ole yhtäSn pa-