Vapaus, January 31, 1967

              ^OMEN UUTISIA
)N(elsiidu.~ Suomi-Seura.
Rouva Sylvi Kekkosen
toipuminen edistyy
Rouva, Sylvi Kekkosen toipuminen
on edistyi^t hyvin. Hänen vasen kä­tensä
on. kuitenkin edelleen siteessä.
Rouva Kekkosen käteen jouduttiin te­kemään
l^jkkaus joulukuun puolessa
välissä hähcii kaaduttuaan päiväkäve-lyllään.
Vammansa vuoksi rouva Kekkonen
ei voi osallistua presidentti Urho
Kekkosen Kairon matkaan. Hän jou­tui
nyt ensimmäisen kerran jäämään
pois/presitlentin viralliselta valtiovie-railumatkalta.
(HS)
Mateita saatavana
Kemptville. — Paikalliset ammatti
kalastajat antavat teille jos haluatte,
kuusi tonnia mateita. Normaalisen sii-kakalas^
ukseii yhteydessä saatavat ma
teet (suolaisessa vedessä elävän turs­kan
— "lipeäkalan" — sisävesissä
elävä serkku) on siksi epämiellyttä
vän näköinen, ettei sillä ole kysyntää.
Maiden ja Metsien ministeriön riis-tansuojeluviranomaiset,
jotka ovat syö
neet niitä, sanovat kuitenkin, että
made on sekä ravitsevaa että mau­kasta
syötävää.
Länsi-Saksan auto-teotlisuus
kriisissä
' B n ' I i i n i . ,— Tuotannon rajoituk­set
ja lyhennetty työaika koskevat
nyt lähes koko Länsi-Saksan auto­teollisuutta.
Länsi-Saksan Ford-tehtaat
Jlmqittivat viime viikolla
panevansa tuotannon seisomaan
tammikuussa kuutena päivänä ja
h e l m i k u i l l a -"seitsemäntenä päivä­nä.
Fordin Kölnin tehtailla pakko-lomautetaan
näinä päivinä 21000
ja yhtiön belgialaisessa haarateh-taassa
7 500 työntekijää. Eräiden
tietojen mukaan aikovat Opelin
tehtaat kokonaan irtisanoa 1400
työläistään.
Volkswagenin tehtaissa seisoi vii­me
viikon torstaina tuotanto ja
100 000 työntekijää piti pakko­lomaa.
Tässä kuussa WV:llä on
vielä 3 pakkolomapäivää ja helmi-sekä
maaliskuussa kuusi. Tuotan­toa
ovat rajoittaneet myös Auto
Union, Daimler-Benz, Porche ja
Glas.
Länsisaksalaisten arvioiden mu­kaan
joutuu kulutustavarateolli­suus
seuraavapa laajemmassa mi­tassa
rajoittamaan tuotantoa ja
pakkolomauttamaan työntekijöi­tään.
Liittotasavallan teollisuuden-harjoittajain
liiton viime katsauk­sessa
ilmoitetaan, että tuotanto
laskee noin 20 teollisuudenalalla,
joita Länsi-Saksassa lasketaan ole­van
yhteensä 39. Oman lukunsa
muodostaa Ruhrin hiilikaivosten
sulkeminen, mikä jatkuu tänä
vuonna samaan tapaan kuin 1966.
Noin 40 000 kaivostyöläisen odo­tetaan
menettävän vuosittain työ­paikkansa.
Soomen poroille laidunta
Neuvostoliiton Lapista
Suomalaisten poronhoitajien esittä­mien
toivomusten mukaisesti, jotka
ulkoministeriö aikanaan välitti Neu­vostoliiton
viranomaisille, Neuvostolii­ton
halKtus on päättänyt antaa suo­malaisten
poronhoitajien käyttöön huo
niattavan alueen. Neuvostoliiton Lapis­ta
porojen laiduntamista varten, kulu­van
vuoden tammi- ja helmikuun at-kana.
• •
Alueella, jonka pituus on noin 130
km ja joka sijaitsee itärajalla Lutto-joen
ja Puitsitunturin välillä, on tar­koitus
ajaa noin 40,000 — 45,000
eläintä, mikäli kovasti. hajallaan ole­vat
porot saa:daan kootuksi. Kysy­mykseen
tulisi kaikkiaan viiden palis­kunnan
poroja. (HS)
Ulkomaiset muusikot pääasiassa
Itä-Euroopasta
Ulkomaisia muusikoita oli viime
vuonna työssä maassamme lähes
2,500, jotka melkein kaikki toimivat
ravintolaorkestereissa. Kotimaisia sa­man
alan muusikoita oli vähemmän,
ei täyttä kahtatuhatta. Aivan viime
vuosina on pääaosa ulkomaisista muu­sikoista
saatu itäryhmän maista, var­sinkin
Puolasta ja Tshekkoslovakias
ta. (HS)
Ikuinen liekki vain kaataneille
Ikuista liekkiä ei sijoiteta Suomen
marsalkka Mannerheimin haudalle.
Helsingin kaupunginhallitus päätti
torstaina (26. 1) että tällainen liekki
sijoitetaan sen sijaan Hietaniemen
sajrkarihaudalle. Sankariristin juurelle
en tarkoitus asentaa pariisilainen pol-tinkoneisto,
ja kustannuk.sista vastaa­vat
Helsingin kaupunki sekä Helsin­gin
seurakunnat. (SS)
LEPOKODtN TIEDONANTOJA
Vancouver. — Ensiksi lausumme
uuden jäsenen tervetulleeksi.
HUOMIO! Hyvät jäsenet, toivom­me,
että tc kaBtki saapuisitte Lcpo-kotiyhdistyfcsen
vuosikokoukseen, joka
on Lepokodissa heimlk. 19 pnä alkaen
täsmälleen kello 1 iltapäivällS. Ääni­oikeus
on ainoastaan jäsenillä, jotka
eivät ole jäljessä maksuissaan. Vksi
jcsen voi äänestää ainoastaan kolmel­la
(3) valtakirjalla.
Niille jäsenille, jotka paheksuivat
tartimtkuun 12 pnä elokuvaesityksen
jälkeen' pidettyä puhetta; haluamme:
huomauttaa, että mainittu puhuja ei
oHut yhdistyksen johtokunnan hyväk­symä.
LAHJOITUKSIA YHDISTYKSELLE
$336.85 joulumerkeistä, $25.00 Rune­berg
yhdistyksen ompeluseura, $50.00
Scandinavian Liikemiesten yhdistys,
$4.00Jyi & S PiikkUä, B & T Koski,
Anni Wirta ja D. & E. Wirta, $5.00
Ina OLsen K. Hauhtosen muistolle,
$3.00 Fred Kaustinen, Nipigan,Ont.,
$10.00 Ellen ja Eino Pakkala & Mild-red
Aro Sointulasta ja $25.52 keräys
elokuvaesityksestä täysihoitolan seu­rusteluhuoneessa
tammikuun 12 pnä.
LAHJOITUKSIA
TÄYSIHOITOLALLE
2 laatikollista japanilaisia appelsii
nia mrs. Maunus, Yhdistynyt kirkko
3 laatikollista; ja 2 laatikollista sa­manlaisia
appelsiineja Sara Anttila,
30 kpj kirjoja, P. Kapilo Sointulasta
yhteislahjoiiuksena $20.00 rahaa, 9
pulinaa kahvia, 22 purkillista kannu-tettuä
lohta, Mrs. H. Salo Port Kells
4 purkillista luumuhilloa. Kolehmaisen
perheellä Palm Springs, Calif. 5.5
paunaa taateleita (dates)v. Heinrich 2
vihreätä jouluseppelettä, 2 kaunista
koristeseppelettä, 2 kaunista koriste
pakkausta jäätclöinccn G. Anttila, ka­ramelleja
mrs. Minor, joulukakku ja
pullaa mrs. Karvonen ja suomalaisten
kansanlaulujen äiinilävy mrs. Maikko-ki.
Vuoden 1966 ovat aseat asukkaat
auttaneet kotimme monenlaisissa teh­tävissä
sekä ulkona että sisällä. Ha
luammc tässä' kiitokseksi heidän uu­rastuksestaan
mainita heidän nimen­sä:
Halpavuokratalut: Rvat. Roine,
Henry, Laine, M. Lehto, A, ^ehto,
Hartikainen, Kippa, Greenland, Ehi^s,
Qarke ja herrat Sivonen, Kanerva,
Johansson, Männistö, Steen, Sato,'
Raiha ja Heinonen.
Täysihoitol^ssa: rouvat: Peter­son,
Skantz, Atkins ja herrat Skyt-te,
North, Poilar, Mafson, Peterson,
Salo ja Boisner.
Jos niin on käynyt, että jonkun-ni­mi
on jäänyt pois, pyydämme anteek
sl ja korjaanune ensi tiedonannossa.
Hyvä yhteisynunärrys onkin ollut
kaikkien jäsenten, asukkaiden, henki­lökunnan
ja johtokunnan kesken.
Maino^päällikkö
J. Varila
Sampo-filmin
esitystilaisuuksia
Kalevala aiheinen väri-elokuva
SAMPO, on näytetty monella paik­kakunnalla
Canadassa, ja bn joka
paikassa saanut erittäin suosiolli­set
lausunnot.
Tämä filmi esitetään vielä seu­raavilla
paikkakunnilla.
Sudburyi helmik. 5 p, klo 2 ip:
S a u l t S t e . Marie, helmik. 12 p.
klo 2 ip.
Port Arthurissa ja ympäristössä
helmikuun 19 ja 25 päivän viikon­loppuina.
Nais-natsia
ajrytetään 54,000
ihmisen murhasta
Mynchen. - — P i e n e h k ö mielen­osoittajien
joukko, kantaen Anne
Frankin suurikokoisia valokuvia,
öli kokoontunut oikeu.spalatsin edus-taite
täällä maanantaina kun kol­me
entistä natsi virkailijaa meni
oikeuteen vastaamaan toisen maa­ilmansodan
aikana tapahtuneista
tuhansien Hollannin juutalaisten
Joukkomurhista.
Arnie Frank, sekä hänen äitin­sä
ja siskonsa kuolivat Bergcn-
Beteen keskitysleirillä maaliskuus­sa
vuonna 1945. Hänen päiväkir­jastaan,
joka kuvasi perheen kär­simyksiä
natsien vainon alaisuu­dessa,
tuli maailmanlaajuinen "best
seller" kirja.
Pääsyytettynä on 62-vuot)as bai­jerilainen
Wilhelm Harsteiv joka
johti natsien lui-vallisuustoimintaa
Alankomaissa vuosien 1940—43 vä­lisenä
aikana.
Häntä pidetään syyllisenä Alan­komaiden
juutalaisten maasta kul­jettamiseen
Auschvvitziin ja mui­hin
Saksan keskitysleireihin. j
Annen isä. Otto H. Frank, joka |
on perheen ainoa elossa oleva jä­sen,
on yksi syyttäjistä oikeudes­sa
58-vuotia.sta Wilhelm Zoepfia
vastaan, jota syytetään yli 55,000
ihmisen joukkomurhista. i
Toinen syytteessä oleva on Zoep- •.
fin sota-aikainen sihteeri, 64-vuo-1
tias Gertrude Slottke, jota syyte- j
tään joukkomurhista 54,000 tapauk­sessa.
Harsteri on syytteessä oli 82,000
ihmisen joukkomurhista.
Tiistai, tammik. 31 p. — Tuesday, Jan. 31, 11)07 Sivu a
Canadan, Suomen ja
Vapauden merkkivuodesta
Vancouver. — Vuosi 1967 on suuri
juhlavuosi Ganadassa, maan täyttäes­sä
sata yuotta. Suomi viettää viklet-täkymmentä
itsenäisyysvuottaan ja
Vapaus lehti juhlii viisikymmeiTvuoti-
I sen taipaleensa merkkivuotta. .
Kun tätä ajattelee oikein syvällises­ti,
niin tuntuu siltä tttS.' meillä on
hyvä syy osallistua näihin fuhliin mo­nellakin
eri tavalla. OHsi myöskin pai-:
kallaan eitä me mainostaisimme kir-joituksissamme
näitä juhlia ja niitä
vaikutteita mitä me suomalaiset siir­tolaiset
olemme saaneet osaksemme
täällä Cana-dassa, Otemmehan osallis-tineet
tämän .suurmaan rakentami­seen
monella eri tavlla, olemnie osa
Canadan kansasta.
Canadan Suomalainen Järjestö ja]
Iäinen väheksyä, se on tehnyt suuri-arvoisen
työn siirtolaisväestön kes­kuudessa,
varsinkin sen nayttäimötai-ae
on ollut suuresta merkityksestä
siirtolaisille. Sen näyttämöiltä on esi­tetty
loistokappaleita kuhmeirten vuo­sikymmenien
aikana. Monen pojasta
ja tytöstä on siellä leivottu hyviä ja
taitavia näyttelijöitä. _
Niihin aikoihin kun toimintamme
oli vilkkaampaa tapasi haalilla olla
toimintaa jokaisella viikolla, lauantai­sin
oli "vanäianmaan" tanssit ja sun­nuntaina
oli näytösk^jpale ja väkeä
oli avara sali aina täynnä joiituen siitä
kun silloinen suomalainen siirtdais-väestö
sopeutui paremmin yhteen
kuin nykyään. Hyvä sopu ja yhteisym­märrys
on poissa suomalaisten kes-osaa
Vapaus lehti ovat esittäneet "suurta 1 k""desta, toimimme pieninä ja haja-suomalaisen
siirtolaisväestön "lisinä joukkoina - vedamme en
Sl untiin kuin sian jalat.-
Nykyään on meidän järjestömme
toiminta täällä lännellä melko hiljais-keskuudessa
kuluneen viidenkymme­nen
vuoden aikana. Vapaus on opet­tanut
meitä ymmärtämään maamme ,. , ,
politiikkaa, millä tavalla hallituksem- Johtuen se ainakin osaltaan kns-
ONTARIO SUUNNITTELEE
OMAKOTIEN AUTTAMISTA
. Kauneimmat
MUISTOJEN KUKAT
«desmenneen ystävämme
Einar Frantsin
MUISTOLLE
Hänen muistoaan kunnioittaen,
Kaarina, Tommy, Elsie
ja Tom Jokinen
20 Stanley Park Drive
BellevlBe - Ontario
ROMAANEJA
Jotka kertovat: -
sodan järkyttävästä tuhosta,
inhimillisyydestä,
rakkaudesta ja vihasta
^ C I I A R D W1UGHT
^ Musta poika
268 sivua r Hinta nid.Sl.2S
,• "Musta poika" kertoo kirjailijan
oman tarinan siihen hetkeen .saak­ka,
jolloin paljon kokenut nuoru­kainen
astuu Junaan Jäjmatku-s-taa
pohjoiseen Iöytäak.seen paikanau-ringos.<
ia. Teos on havainnolUnen
Ja terävä analyy.si n-aekerin .sie­lusta,
ulkopuolelle. jaamLsen kam­mosta
ja rajattomasta pelosta.
Pohjasävy on Jukuttava, järkyttä­vä,
.siinä on lämmintä inhimilli­syyttä
ja rakkautta, .sc on väkevii
vetoomas oikeudunmukal-scn elä­män
puolesta..
rRANCOISE SAXiAN:
Pidättekö Brah m sista
130 sivua - Hinta sid. $1.25
Francoise Sa^anin parilsilaisi*o-maani
on maailmankuulun kirjai­lijattaren
ennakkoluulotonta ky-nänjälkeä.
Pariisi on täirian raas-ttalal.
s>sn kolmiodraaman tau.stana:
Parii.sin kadut, pehmeä varjoi.set
bul«vardit, suurkaupungin yoelama
sytay, taTvi ja kevät.
Tilatkaa osoitteella:
n • ..«
BOX 69 SUDBIJBY. ONT.
Toronto. - - Maakuntahallitus tutkii
erästä suumvitelmaa, joka oikeuttaisi
omakotitalojen puutteessa olevia Suur
Toronton asukkaiden rakentamaan ko­tinsa
maakunnalta vuokratuille alueil
Ic eli tonteille.
Suunnitelma toisi omankodin omis­tusoikeudet
tuhansien perheitten va­rallisuuden
ulottuville, vähentämällä
vaadittua alasmaksua, joka tarvitaan
taion ostossa.
Tosiasiallisesti, suunnitelma tulisi
poistamaan rakennustonttien maksut
—r ennätysmäisen korkeat nykyään —
alasmaksujen laskelmista.
Esimerkiksi — ostettaessa $25.000
maksava talo laitakaupungilta — tar
peellinen alasmaksu tulisi vähene­mään
enmemällä kuin puolella.
Talousministeri Randall sanoi, että
vuokraussuunnitelman ja muiden
asuntohuoltoa koskevien toimenpitei­den
tutkiskelu on menoillaan lainlaa-tijakunnassa
ja siitä tullaan tiedoitta-maan
julkisesti kuukauden tai kahden
I uluessa.
Tietolähteitten mukaisesti perustar­koitus
on, että Ontario Housing Corpo­ration
ottaa lainan liittohallitukseni
Central Mortgage and Housing Corpo­rationilta
ja sitten ostaa sopivia
asuntoalueita eli maita.
AINOASTAAN RAKENNUKSEN
HINTA
OHC tulee vuokraamaan maan ko­tien
ostajille — säilyttäen maan omis
tusoikeuden,
Uusista kodeista maksettaisiin ra­kennusta
yksinään. Ostaja tulLsi saa- i että pidätetyt ^olivat tamineet kor
maan pitkä aikaisen vuokran maalle, " ~ ' "
Belgialaisia on
van^^ittu Kongossa j
KInshasa. — Seitsemän huomat- j
tavaa belgialaista liikemiestä ja j
kongolainen senaattori, Gaston
Diomi vangittiin täällä sen jäl­keen
kun paljastui eräs Kongoa
vastaan tiirkoileltu taloudellinen
vehkeily, tiedoitetliin hallituksen
laholta maanantaina.
Hallituksen taholta tiedoileltun.
sanotaan 50—100 vuodeksi, ehkä etu­oikeuden
osta tontti jonain tämän
vuokrasopimuksen aikana.
Erääksi esimerkiksi otetaan halpa
•imtainen talo laitakaupungilla.
$25,000 arvoLsen talon tontin hinta
olisi siinä $10,000 vaiheilla.
Tällaisen vuokraussuunnitelman mu­kaan
talon hinta olisi $15,000 eikä
•«25,000. I
Alasmaksu. joka nykjään on yli ; AsSUanista sähkÖä
$S,000, putoaisi $4,000 vaiheille, '
Ostaja tietenkin joutuisi maksa
maan maan arvosta korkoa maakun­nalle,
mutta yksi suositus olisi että
korkotaso olisi hyvin alhainen, ehkä
3—4 prosenttia nykyisten kiinnityslai
kcitfen belgialaisten finanssipiirien I
ohjeitten mukaisesti, järjestäen;
mustan pörssin kauppoja ja ke­räten
varastoihinsa tärkeitä tuot­teita.
Hallituksen tiedonannossa sanot­tiin
senaattori Diomin koettaneen
taivuttaa erästä Kongon hallituk­sen
ministeriä^ yhtymään heidän
ryhmäänsä.. ; . . J H -
Ottawa varoittaa
uusia siirtolaisia
Ottawa.; — Siirtolaisministeri I
Jean Maichiind on varoittanut lu-!
leviä siirtolaisia menemä.-it.'i Toron­toon,
Hamiltoiiiin. Wind.'ioriin
Kitfheneriin ja Vancouveriin näis­sä
kaupungeissa vallitsevan a.sunto. ••
pulan vuoksi.
Hän sanoo ministeriönsä stiojcie-i
van suuripeihiM.siä ja pienituloisia :
siirtolaisia, jotka tulevat maahan
ilman takaajain turvaa, niillä vaike­uksilta,
joita he saattavat kohdata,
jos menevät kaupunkeihin, joissa
asuntopula vallitsee. i
me toimii kansan hyvinvoinnin saavut­tamiseksi.
Vapaus on opettanut meitä
näkemään asioita ja tapahtumia oi­keassa
valossa.
Monelle suomalaiselle on tästä suu
resta ja rikkaasta maasta tullut py­syväinen
olinpaikka, etupäässä siksi
kun täällä on työmiehen leipä sen-
(j:än leveämpi kuin se oli Suomes-
•sa.
Vapauden palstoilla olemme saaneet
lukea totuuksia jotka ovat avartaneet
näköalojamme koko suureen maail­maan.
Ilman tätä työläisien poliittisr i
la äänenkannattajaa olisimme pimey-1 Ccntenilial: kabaretti
dessä ja mi.stään tietämättömiä maa-i y^jjj.jjyygj.|j;K-j g pj-,:^
ilman tapahtumista.
toista mitkä pitäisi yhteisen hjrvän
vuoksi ratkaista j a lopettaa.
Tämä on yleiskatsaukseni niistä vai­kutteista
mitä olen osakseni saanut
suomalaisten kulttuuripyrinnöistä tääl
lä Canadas.sa oloaikanani. Annan täy-dtn
tunnustuksen Suomalaisen Järjes­tön
ja Vapaus lehden työlle ja toimin^
nalle mitä ne ovat tehneet suoma­laisen
väestön hyväksi kuluneen vii­denkymmenen
vuoden aikana.
- K.A.R.
jo ensi syksynä
nakorkojen ollessa 7'/4 prosentista 8'/^
prosenttiin. '
Lisäys osaston
kokousraporttiin
Vancouver; — GS.r:n Vancouve­rin
osaston vuosikokousraportisla
jäi mainitsematta se tärkeä tosiasia,
että lainakirjaston hoitaja, Aino
Koskinen on edelleen tehtävässä.
Hän toivoo, että kirjoja lainattai­siin
ja luettaisiin. Taava Maunus.
Assuan, ~r- Assuanin padon ra­kennustyöt
ovat sujuneet tähän
mennessä hyvin ja A.ssuanin vesi­voimalaitos
ryhtyy tuottamaan säh­köä
kuluvan vuoden syksyllä, sa­noi
Yhdistyneen arabitasavallan
pääministeri Soliman Sedki puhee-s-saan
rakennustöiden alkamisen 7-
vuotisjuhlassa.
Juhlassa läsnä ollut Neuvostolii­ton
varapäämini.steri Mihail Jefre-mov
ilmoitti puolestaan puheessaan
että tänä vuonna otetaan käytän­töön
ensimmäiset kolme 525,000
kilovvatin aggregaatian ja As.sua-nin
sähkö alkaa virrata 900 km
pitui.sta johtoa myöten Kairoon.
KORJAUS
Tiistaina, tammikuun 24. päivä
julkaistussa "Vancouverin uuti- '
sf a'' otsikolla vari'r;tc(ussa uii- •
(Istiedossa sanottiin^ että "Siiri 1
Pontanea kuoli täällä." jne. Nl-taen
piti olla Siiri Puttonen. Vir­he
ei ole kirjeenvaihtajan, vaan
~ sen vanhan painovirhepaholaisen
tekemä, jonka teoista vastaa leh­den
toimitus. Pahoittelemme vali­tettavasta
kommelluksesta.
Canadan Suomalainen Järjestö on
tehnyt valtavan työn koote.^ssaan suo­malaiset
siirtolaiset siipiensä suojiin;
opastanut ja ohjannut heitä toimi­nkaan
edisiyksen ja sivistyksen puoles-.
ta. Se on vaatinut paljon työtä ja.
. hteisymmärry.stä viede.ssään kulituu-nioimiiiiaa
etcenpärn.
."VliiisUin vielä hyvin sen ajan kun
siiavuin tänne^ Ganadaan. Olin silloin
nuori ja elämänhaluinen mies. Eivät,
silloin surut ja huolet painaneet mie.1-.
la. OtMV silloin kaikki vastaan h\anv-huulin.
Suomalai.sen Järjestön ja V a -
pau.sleliden välityksellä opin tunle
iraan.tämän suuren ja rikkaan maan
tapoja, scnelämä ja olosuhteista. V a -
paus-lehden välityksellä opin kirjoiiia .
maan tätä suloi.sta suomenkieltä.
Suomalaisen Järjestön näyttämöllä.
Vancouver. —- ('yuacjrr.
vuotisjuhlan merkeissi o;:
tine-kabarettitans>ii (. i
l i l l a helniikuiMi i8. '
i l l a l l a . ll.vva i;!'.rj'.;'!.-ciij.ui-.;
kello 7—10 ill-.il)"..fujaian n!k-?-;
l e i i . Sisäanpii.isy et;!;!.;.!'
ja (>\el'ia .S2..";o.
1 ei-vPii;i(!H np.iiUin:;^!!
rattoisasta tilaisumicst^i.
1.
Port Arlburin
kuulumisia
Port Arthur.' • . J ä ; v i ('iijKia. ^ ; -ä
hyvin / tunnettu' , kansalaisemme..'
Vester, Koivuranta, ; joka on osal­listunut
CS.J:n ja osuusliikkeen
.sen valistus ja kuhtuuritila'isuuksissa ! toimintaan on saanut sydänkoh-
.-ain kosketuksen uuteen elämään ja I tauksen ja on nyt osittain halvaan-kulttuuririentoihin;
niissä käydes.säni i t"""t Lappesta hiljan kaupunkiin
opin tuntemaan työläisten elämää ja I muuttanut Koivuranta on nyt sai-niiden
harrastuksia laajemmassa mit- '"aalassa hoidettavana.
ti:kaavassa kuin mitä olin nähnyt Suo Mrs. Koivurannalle suoritettiin
T-f-ssä, leikkaus St. Josephin sairaalassa.
Suomalaisen Järje.stön työtä ja toi- Ystävät toivottavat täydellistä toi­mintaa
ei voi kukaan rehellinen tvö- pumista. - r A. T. H.
H E L K \ T .\ K V \ \ \ EN
I8B7 i 1987 Canadan historiaa
Onnellinen soturi: .New York Yankees base-ball-jcukkueen lyöjä Mickey Manlle "kruuna­taan"
"Onnelliseksi Soturiksi Oklahomasta" nimiseksi, intiaanipäälliköksi eräässä erikoisessa
päivänistilaJsuudessa Tulsassa, Oklahomassa. "Kruunausscremonian" suori kielellään
Chief-Robe Hiiht. "Tämä tuntuu minusta yhdeltä Casey Stenfialinclubhou.se-k-okoukseltä,"
huomautti Mantle.
(Jatkoa) :
24. OSA
Alusta alkaen Englanti ja Ranska seurasivat
toistensa, kauppa- ja siirtola-yhdistyksiä vihamieli­sellä
kateudella. Nämä kaksi suurta valtaa olivat
vuosisatoja kilpailleet E3uroopan herruudesta; mo­nia
verisiä taisteluja käyneet ja tämä sama kil­pailu
jatkui koko Pohjois-Amerikan mantereella,
jossa aloitettiin molempien kansojen siirtola-asutuk­sia,
kauppakeskuksia ja maanviljelystä.
Kiihkeimmät sodat käytiin rajoista ja maan
omistuk-scsta, sillä u.seissa tapauksis.sa molemmat
olivat linnoittaneet ja valloittaneet samoja seutuja.
St. Lawrence laak.so,ssa Ranskan ja Englannin raja­maat
kulkivat rinnakkain ju paikoitellen toistensa
oleellisten rajojen ylikin, joka johti verisiin kaha-koihin
kiistanalaisista maista.
Englanti piti omistusoikeuden koko Mississippi-laaksoon,
.suurista järvistä Mexicon lahteen saakka,
koska englantilaiset olivat olleet siellä ensimmäi­siä
löytöretkeilijöitä, ja kuninkaallinen lupakirja oli
annettu liikeyhtiöille omistaa maat "rannasta ran­taan",
vaikka ei vielä tiedetty, kuinka kaukana toi­nen
ranta on. Canadan maantiede ei ollut silloin
vielä selvä, mutta kuitenkin tiedettiin, että Missis-sippistä
länteen on suuret miltaamallomat ja arvok­kaat
maat. Ranska myöskin, vaati näihin maihin
yksinvaltaista oikeutta, olihan monta löytöretkeili­jää,
kuten Joliet ja LaSalle kartoittaneet laajat
alat, perustaneet kauppakeskuksia ja rakentaneet
linnoituksia. Iljmskanjiallitukson suunnitelmiin kuu­luikin,
yhdistää Quebecin, kartanot ja kaupat yhdek­si
.suureTcsi alu.smaaksi kalliovuoriin ja Mexicon lah­teen
saakka, joka suunnitelma toteutuikin vuonna
17.50, jolloin Ranskan valta Amerikan mantereella
oli kukoLstukscssaan. Mutta ennenkuin Pohjois-Ame­rikan
herruus lopulta .selvitettiin, käytiin neljä ve­ristä
sotaa, joLsta kaikkein eniten joutuivat kärsi- -
mään maan alkuasukkaat ja siirtokansa.
Kilpailu turkiskaupassa oli toinen kateuden .s.v.v.
Englantilaiset koettivat kaikilla keinoilla kääntää
intiaanien lijkeviiihdon Brittiläisiin keskuksiin. Kos­ka
öli huöniätiu, että intiaanit päihtyivät helposti
valkoisen miehen " t u l i v e d e s t ä " , englantilaiset kaup- ,
piäat lahjoivat heitä rommilla, kun taas ranskalai­set
luottivat brandyn vetovoimaan. Tulos oli aina
sama, heimojen turmeltuminen ja kauppiaiden ri­kastuminen,
ja koska halvempaa rommia sai siiu-remman
määrän majavan nahasta, kääntyivät mo­net
heimot Brittiläisten keskuksiin, ja tästä olikin
heidän tuottoisan kaupankäyntinsä salaisuus.
Seitsemännentoista vuosisadan alkupuolella Eng­lanti
voitti kaikki Newfoundlandin suuret kalastus­alueet,
ja kan"kuningas Charles II, vuonna 1670
antoi lahjaksi brittiläiselle yhtiölle, Hudson Bay
Gompanialle lahden maa-alueet, sen aikainen tun­nettu
Canada oli suurelta osalta Englannin näen­näisen
omistuksen alainen.
Kuninkaallinen lupakirja määräsi yhtiölle kaik­ki
meret, lahdet, joet, salmet, järvet, jotka jollakin
tavalla ovat yhteydessä Hudsonin lahteen, kaikki
maat näiden vesistöjen ympärillä, yksinoikeus kaik­keen
kalastukseen ja kaupankäyntiin, mineraaleihin
ja metsiin. Oleellisesti yhtiön omistajat olivat tämän
maa-alueen feodaalisia herroja, alueen joka oli pinta-alaltaan
yhtä suuri kuin koko Eurooppa; Heille myös
annettiin lupa rakentaa linnoja, siirtolayhdistyksiä.
hallita alueen alkuasukkaita, säätää lakeja ja panna
ne täytäntöön. Yhtiön sääntöihin kuului kohdella
alkuasukkaita oikeudenmukaisesti, maksaa nahoista
kunnollinen hinta, nostaa heidän elintasoaan ja
suojella heitä ranskalaisilta, joita sääntöjä nouda­tettiin
aina kuvernöörin mielen mukaisesti, sillä
tämänkin yhtiön historia on täynnä riistoa ja väki­valtaa.
Turkisliike oh Uuden Ranskan talouden avain,
se oli ollut alusta lahtien vaikuttavin voima löyt«i-retkeilijöille,
ja juuri nänvi samat alueet Hanskan
kuningas oli 43 vuolta aikaisemmin myöntänyt
Montrealin yhtiölle. Kotimaasta läiiclelliin solavoi
mia .ja laivastoja ajamaan tunjieUelijat pois, lo^;;:!
onnisluivatkin väliaikaisc.sti. Viioniv K!;",' !-.f>").i;-
retkikunta De Troyen johdolla valio;lti knlmc l " k ; .
kohtaa, MooseFaetory. .Forl lUilierl i:i J-oi i . \I1'.;MIV,
Joista johtivat-ryöstöretkiä toisiin linn.-ikkeismi.
Viimeinen linnoitus, Fort Nol.soii. :iontiM
kalaisten haltuun vuonna ]6J)4. Se oli b n l t i l a T - l c i i:
siuirin kauppakeskus. l{an;jka liallil.sr iiaila yldci;
san vuoUa. vaikka Englanti ! a h c l l i ; i s i ' i i a . M i t : i l i !;
voja ranskalaisia vastaan. Linnojen onustu.s vaih-.
teli vuosittain puolesta toiseen, mutta va.stii v. !7i;}
E n a ia n t i s a i ' t n k a isin kok o a 1 ii c; o n 1111 cl s o 11 i ti 1 a h -
della, ja on siitä päivästii saakka siiilyiliinyt Omis-tusoikeutonKa.
Pienempiä kahakoita oli jaikiivasti, sillä rans-'
kalaiset, maajoukot rohkoasti kulkivat crämet.sien.
halki,. hävitliv.äl yksiiiäi.siä k;uippakcskuksia ja te­kivät
salaliittoja intiaanien, kanssa, lahjomalla, heitä
"tulivedellä". Monet oiinistunpet ryöstöretket poh-,
jöiso.ssa rohkaisivat Ranskan voittokulkua etelään.
:,. ••.'(Jatkuu>-'V
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiio^