Vapaus, January 31, 1967

              Sivu 2 Tiistai, tammik. 31 p. — Tuesday, Jan. 31, 1967
VAPAUS I L I B E R T * ' »
INDEPENDENT LABOROROAN
OF FINNISH CANADIANS
SsUAUshed Nov. 6, 1917
E L . rt>R: W . E K L U N D MANAOER: B . 8 U K « I
T E L E P H O N E : O F F I C E ANO EOiTORtAL fl74-4£e4
Publlshed thrice weeUy: Tuesdays. Thursdays and Satutdajrs bf YvfUt»
Pu' bi^K Co. Limited, 100-102 £ lm St. West. Sudbuty. önlttrio. OafuUla
MaUlng AÄdress: Box W
Advertlslng rates upon appllcatlon. translatlon free of obotge.
Authorized as second class mail by the Post OftlceDepartinent. Ottava,
and ftä- payment of postage la casb.
M - ' b e , o, ,nc CANADIAN LANGUAGEPRESS
TILAIISHINNATt
Oanadassa: l yk. 99il0. 8 kk. HJ5 USA.-»» 1 vk. «10,00, 6 Bc «MJ
S kk.—175 Suomeaaa: 1 vk. 10.60, 6 kk. d.W
Omakotien avustamisesta
Ontarion lainläatijakunnalle viime keskiviikkona esite­tyssä
ohjelmapuheessa luvataan ryhtyä toimenpiteisiin maa­kunnan
kaikissa kaupungeissa vallitsevan ja yhä pahenevan
asuntokriisin korjaamiseksi. _. ;
Missä määrin tätä omakotien saannin tai oikeammin
ostamisen avustusohjelmaa tullaan käytännössä toteutta­maan,
sen näyttää tulevaisuus. Ja vaikka tiedämmekin, että
politiil^koien on näin vaalien edellä paljon helpompi luvata
^parannuksia, kuin niitä käytäntöön soveltaa vaalien jäU
keen, meidän on syytä todeta se tosiasia, että maakuntahal­lituksen
ehdotus voisi täytäntöön sovellettuna huojentaa ti­lannetta
jossakin määrin, vaikka se ei missään tapauksessa
pysty poistamaan tätä vakavaa pulmaa. Mutta parempi mu­runenkin,
kuin ei mitään, sillä tilanne on todella hälyttävän
•^••paha.
MIHIN PYMTAAN?
Mainitussa ohjelmapuheessa annetaan ymmärtää,. että
Ontarion asuntotilanteen korjaamiseksi laaditaan Home
Ownership Made Easy (HOME) niminen ohjelma, mikä on
suomennettuna Kodinomistus tehty helpoksi (ja alkuperäi­sen
nimen alkukirjaimista KOTI). Sen tarkoituksena on lai­nata
hallitukselta rahaa maan ostoa varten siinä mielessä,
että tonttimaita voidaan "vuokrata" omakotien rakentajille.
Se poistai.si omakodin hinnasta tontin hinnan — alentaisi
runsaan kolmanneksi ostohintaa ja vastaavasti myös talon
oston alasmaksua. Toisaalta se aiheuttaisi omakodin osta­jalle
lisää korkomenoja, sillä hänen pitäisi "tonttivuokransa''
yhteydessä maksaa siihen sijoitetusta pääomasta koituvat
korkomenot.
Tällamen on hallituksen suunnitelma sellaisena kuin
me sitä tällä k'ertaa tunnemme. Mitä yksityiskohtia siihen
liitetään — kuinka pitkä on tontin vuokra-aika, onko se 50
tai 100 vuotta ja kuinka korkea korko; onko se 3-4 prosenttia
tai sitä .suurempi, nämä ovat sellaisia seikkoja, jotka vai­kuttavat
tietenkin asiaan, mutta niistä kniulemmc; myöhem-
,min.. • ^ •
MISTÄ KENKÄ PURISTAA?
Vaikka asuntopula on paha kaikkialla Ontariossa ja eri­koisesti
kaupungeissa, niin suuremmissa teollisuuskeskuk­sissa
se on kehittynyt suorastaan kriisiksi.
Esimerkkinä tästä voidaan pitää torontolaisen Star-leh-den
suorittamia tutkimuk-sia, jotka osoittavat vakuuttavasti,
että esim. $8.000 vuodessa ansaitsevan henkilön (jolla ei ole
säästöjä hihassa) on miltei mahdoton nykytilassa ostaa oma­kotitaloa
itselleen — ja yhdeksän jokaisesta kymmenestä
torcntolaisesta palkannauttijasta ansaitsee vähemmän kuin-
$8,000 vuodessa.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että kysymys ei ole enää
pienituloisten, eli huonosti palkattujen työläisten, vaan myös
keskiluokkalaisten asuntopulasta. Jos $8,000 vuositulon o-maava
henkilö ostaa nykyhintojen vallitessa omakotitalon,
se tarkoittaa sanan varsinaisessa merkityksessä sitä, että
muita välttämättömiä menoja on vähennettävä: on tyydyt­tävä
halvempaan ja ravintopitoisuudelta huonompaan ruo­kaankin.
Yksistään alasmaksuksi on $25,000 hintaisesta ta­losta
annettava $8000.
Ja tällainen tilanne vallitsee dJanadassa, joka ylpeilee
oikeutetustikin siitä, että täällä vallitsee suhteellisen korkea
elintaso!
NUMEROT PUHUVAT
Mistä sitten johtuu, että omakotitalot ovat niin kalliita?
Korkeista palkoistako, mistä porvarisedät krokotiilin kyyne­leitä
valheellisesti vuodattaen itkevät? Vai hintakeinotte-lusta,
mistä on työväenpiireissä puhuttu?
Mikäli yhtä ainoata syytä halutaan etsiä, niin vastaus
löytyy tonttien korkeista hinnoista, mikä johtuu ennenkaik­kea
maakeincttelusta. Tilannetta pahentaa vielä kiinnitys­lainojen
korkeat korkomenot.
Tutustukaamme tonttikysymykseen Suur-Torontossa. Mair
nitun lehden suorittaman tutkimuksen mukaan $25,000 hin­taisen
omakotitalon tontti maksaa, kun alueelle on raken­nettu
likaviemärit, vesijohdot ja muut "palvelut", $10,000.
Yhdeksänkymmentä prosenttia torontölaisista on taloudelli­sesti
sellaisessa asemassa, että he eivät voi tontista näin ju­malattoman
korkeata hintaa maksaa. :
Keskiluokkalaisetkaan, joilta saattaa jäädä pankkiin vie­täväksi
tai sijoitusten tekoa varten joku määrä tuloista sääs­töön,
eivät kerta kaikkiaan pysty asuntotontista maksamaan
kymmentätuhatta dollaria. '
Tässä yhteydessä on muistettava, että tämä onriakoti-
DMITRI GUDKOV:
VIIDESKYMMENES VUOSI
Lokakuun sosialistisen vallanku­mouksen
SOvuqtisjuhlavuosi on al­kanut.
Maailmanhistoriassa neuvos­tovaltio
on vielä perin nuoii. Mut­ta
mikXän valtio aikaisemmin ei
ole olemassaolollaan vaikuttanut
y h ' ä suuresti maailmanhistorian
kulkuun kuin Neuvostoliitto.;
Neuvostovaltion Vakiintuminen ei
ollut helppo ja vaivaton. Kaikki
vanhan maailman voimat nousivat
sitä Vastaan. Imperialistiset polii­tikot
odottivat sen luhistumista ja
tekivät kaikkensa nujertaakseen
sosialistisen vallankumouksen esi­koisen
jo kehdossa. Nyt kun so­sialismi
Neuvostoliitossa on saavut­tanut
kypsyysasteensa, vanhemman
polven ihmiset hymähdellen muis­televat
aikoja, jolloin - l ä n n e n im­perialistinen
porvaristo kieltäytyi
tunnustamasta sosialismin elinkel­poisuutta.
Tästä taantumuksellisten
voimien sokeudesta mainitsen vain
erään esimerkin. Marraskuun 12.
pnä V. 1917 Englannin ulkominis­teriön
salaisen tiedustelupalvelun
muistiossa sanottiin: "On vielä
liian varhaista tehdä johtopäätök­siä
Venäjän lähitulevaisuudesta,
joskin varmuudelta voidaan sanoa,
ettei bolshevikkien hallitus elä
kauan. Sillä ei ole koskaan ollut
tukea parin kolmen suurimman
kaupungin ulkopuolella... Bols­hevismi
on ennen muuta venäläi­nen
sairaus. Se on vääristeltyä ja
New Yorkin ilma
hengenvaarallista
New York. — New Yorkin lii­kenteen
aiheuttama ilman saastut­taminen
on jo vaarallista lähel­lä
määrää, joka saattaa vahingoit­taa
henkistä toimintaa, kerrotaan
eräässä virallisessa selonteossa.
Rikkidioksidin määrä on suurin
New Yorkissa ja New Jerseyssä.
Tilanne on jo niin vakava, että se
on selvästi vaaraksi terveydelle ja
hyvinvoinnille, sanotaan Yhdysval
tain terveydenhoitoviranomaislcn
laatimassa 172-sivuiscssa .selonteos­sa.'
5 milj. kes-kitysleirissä
Vietnamissa
Pariisi. — Kansainvälinen demok­raattisten
lehtien liitto kehottaa
muodostamaan komiteoita j a kutsu­maan
koolle konferenssin paljasta­maan
amerikkalaisten Vietnamissa
suorittamia rikoksia, sanotaan l ii
ton pääsihteerin J. Normanin" kir­jeessä,
joka on julkaistu IHumani-tessa.
. .
Kirjeessä o.soitetaan mm, että
vuosien ,19.54^1965 välisenä aikana
on Yhdysvaltain Vietnamin kansaa
vastaan suorittaman hyökkäyksen
aikana saanut, surmansa 170,000 ih­mistä,
800,000 haavoittunut, vanki
Joihin on suljettu 400,000 ja 5 mil­joonaa
ihmistä on "koottu" keski­tysleireihin.
äärimmäisyyteen vietyä tolstoilai­suutta".
Näin väittävät monet muut län­nen
ilsevarmat N-liiton parjaajat,
joilla ei ole käsitystä historian laeis­ta,
ja sosialismin olemuksesta. Mai­nitsen
vain miten Hitlerin hyökä­tessä
25^vuotiaan neuvostovaltion
kimppuun monet lännen poliitikot
j ä l l e e n väittävät neuvostovaltion
vetelevän viimeisiä henkäyksiään;
Käytäntö kuitenkin osoitti, että
juuri Neuvostoliitto oli se päävoi-ma,
joka kykeni katkaisemaan fa­sismin
selkärangan.
Sekään taantumuksen toive ei
ole toteutunut, että sosialismi oli­si
v a i n " v e n ä l ä i n e n sairaus". Rau­han,
kansanvallan ja sosialismin
aatteet ovat saaneet laajaa kanna­tusta
kaikkialla maailmassa. Nyt
ei Neuvostoliitto ole enää "yksi­näinen
susi" kapitalistimaiden kes­kellä,
vaan on olemassa voimakas
sosialisten maiden yhteisö, j o l l a ' on
läheistä yhteistoimintaa vastikään
itsenäisyytensä saavuttaneiden mai­den
muodostaman ns. kolmannen
maailman kanssa.
Neuvostomaan 50-vuotistaival ei
ole sujunut vaikeuksitta. On tehty
virheitä ja joskus pahempaakin —
sen t.ticJavät parhaiten neuvosto­kansalaiset.
Mutta he tietävät
myös, että Neuvostoliiton harteil­la
on ollut raskas vastuu ja samalla
kunnia raivata uutta tietä parem­paan
tulevaisuuteen, uusiin yhteis­kuntamuotoihin.
Eikä kansalla ole
ollut tässä työssä valmiita karttoja
ja tarkkoja tienviittoja, joiden opas-'
tuksella olisi kyetty nopeasti ja
ilman erehdyksiä rakentamaan so­sialismia
ja kommunismia. Marai-lais-
lcniniläincn oppi antoi vain
yleiset viitteet .sosialismin luomi­seen.
Multa niille, jotka alkavat
nyt rakentaa sosialismia, on jo
helpompaa. Eniicn kaikkea he ei­vät
enää tee sitä yksin.
Ammattiyhdhtys-liiite
Suomessa
on 66-vuotias
Helsinki. - - Keskitetyn ammatti-yhdis'ysliikkeen
perustamisesta tu­lee
kuluneeksi Suomessa tämän
vuoden huhtikuun 15 päivänä 60
vuotta. Ammattiyhdistysliike on
siten 10 vuotta vanhempi kuin
Suomen itsenäisyys. Juhlavuoden
aikana SAK järjestää eri tilaisuuk­sia.
Valtakunnallinen pääjuhla on
Tampereella, jossa työväentalossa
pidettiin keskitetyn ammattiyhdis­tysliikkeen
perustava kokous.
Valtakunnallisen tilaisuuden l i ­säksi
järjestetään maakunnallisia
tilaisuuksia työnjuhlien muodossa.
T ä ' e n kevätpuoli SAK:n valistus­toiminnassa
sujuu 60-vuotlsjuhlien
merkeissä. Lukuisat paikalliset jär­jestöt
järjestävät juhlatilaisuuksia,
joissa kiinnitetään huomiota am-mattiyhdis'ysliikkeen
historiaan se­kä
ammattiyhdistysliikkeen saavu­tuksiin
unohtamatta tietenkään nii­tä
tulevaisuuden tavoitteita, joita
ammattiyhdistysliikkeellä on edus­tajakokouksen
viitoittamien päätös­ten
mukaisesti.
Valtakunnallisten ja paikallisten
juhlatilaisuuksien lisäksi järjeste­tään
myös kulttuuritilaisuuksia.
Erityisesti kiinnitetään huomiota
kirjallisuuteen, jos.sa on kuvattu
ammattiyhdistysliikettä ja sen toi­mintaa.
Tässä -mielessä järjeste^
tään Helsingissä matinea, jossa
työläiskirjailijat selvittävät, niitä
erilaisia näkemyksiä, joita heillä
on ollut Suomen työväenliikkees­t
ä ja erityisesti ammattiyhdistys­liikkeestä.
Tämän lisäksi kulttuuri­kysymyksiä
käsitellään/ Kiljavalla
eri tilaisuuksien yhteydessä. Kult­tuuritilaisuuksien
arvoa koro.staa
se, että SAK:n IX edustajakokouk-
.sessa hyväksyttiin kulttuuripoliitti­nen
ohjelma, jota nyt lähdetään
toteuttamaan. Juhlavuoden merkeis-
Onfarion Maa- ja metsähaltinlo oslaa
hiottamalfomia famtiinaita
Toronto. — ARDA — on lyhene
netty muoto Maanviljelyksen* Res­tauraatio
Kehityslaista, joka vie
vie ison veljen osaa sadoilla-On­tarion
maanviljelijöille, joiden
hedelmättömät maat eivät turvaa
heidän elinehtojaan.
Laki hyväksyttiin vuonna 1961.
Nyt; kuusi vuotta myöhemmin, sen
laajalle levinneet hyödyllisyydet
alkavat «lla laajemmalti todistet­tavissa,
eikä sen 20-vuotiselle oh­jelmalle
näytä olevan tulevaisuu­dessa
minkäänlaisia esteitä.
Ontarion Maa-ja Metsäministeriö
pani vireille ARDA-ohjelman vuon­na
1963. Siitä lähtien, Lands ja
Surveys oston hankinta- ja suunnit-telujaosto
on ostanut huonosti tuot^
tavia farmimaita keskimäärin 15,
000 eekkeriä vuosittain. Maa-alueet
tullaan" käyttämään maakunnallisi­na
puistoalueina, metsien uudelleen
istutusalueina, villieläinten huolto­alueina
sekä yleisinä ajanvietto-alueina.
Viimeiset tilastot osoitta­vat,
että seitsemän kuukauden
ajalla, huhtikuusta lokakuuhun, on
täten hankittu 13,890 eekkeriä.
Lain täytäntöönpano avustaa
maaseudun taloutta maakunnassa,
varaten työllisyyttä ja parantaen
sä on SAK:n nuorisovaliokunta ju­listanut
kirjoituskilpailun, jonka
eräänä aiheena on "Kuusi taiste­lun
vuosikymmentä".
Juhlavuoden aikana levitetään:
julisteita artikkeleita jne. Niin
ikään radio ja televisio tulevat
huomioimaan ammattiyhdistysliik­keen
60-vuotistaipaleen.
Ammatti3'hdistysliikkeen tapahtu­mat
liittyvät kiinteästi yhteiskun­tamme
tapahtumiin, joten tässä
mielessä itsenäisyytemme 50-vuo-tisjuhla
sekä ammattiyhdistysliik­keen
60-vuoti.sjuhlallisuudet sopi­vat
samalle vuodelle erittäin hy­vin.'
maan tuottoisuutta. TSnläoa-ybden-mukaista
ARDAn pMtarkbituksen :
kanssa, saattaa taottätitatt(iffAat far­mit
takaisin hyödyttävään asemaan,
johdattamalla ne toisenlaiseen käyt­töön:
sopiviksi villieläinten kartat-taispaikoiksi,
sekä yleisiksi ajan-vietealueiksi,
sekä metsästykseen,
kalastukseen ia talviurheiluun so-'
piviksi. '' : '
Useammat näistä vanhoista ulos
kuluneista farmialueista on/hairitit*
tu Etelä- ja Keski-Ontariosta
etupäässä seuraavilta alueUta:
I'ariy .Soundista, Pembrokesta ja
Tweedista ja eräitä niitä Lindsayn
Kemptvillen, Maplen.Hespelerin- ja
Sudbuj;yn lähettyviltä. .
Mitään maita ei ole pakkoluovu­tettu
vaan ne on ostettu maanomis­tajilta
kohtuullisilla hinnoilla.
Tuottamattomat maanviljerys-maat
auttavat monessa tapauksessa
niiden kiinteässä yhteydessä Ole­via
kruunun maita, siten helpotta­en
valvontaa metsien, villieläinten
ja ajanvieteohjelmien puitteissa.
Missä vain on sopivaa, nSmä maat.
tulevat tarjoamaan retkeily-polkuja
kanootti retkien leiriytymispaikko­ja,
yleisiä metsästys- ja kalastus,
alueita ja vesilintujen pesimTspaik-'
koja.
Farmarit sekä muut maanomista­jat,
jotka haluavat myydä tuotta­mattomat
maansa, voivat k&joittda
lähimpään I>epartnient of Lands
and Forests'in piiritoimistoon.^
Mainitun^ ministeriön virkailija tar-"
kastaa omaisuuden Jos se on sove­lias
tarkoitukseen ARDAmpuitteis-
•sa. ••• •
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Antti Micltincn, Port Arthur, Ont.,
täyttää tänään, tammikuun 31 pnä
81 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuttavain
onnentoivotuksiin.
taminen on siksi kallista hommaa,
ettei siihen riitä työtätekevien eikä
edes monen keskiluokkalaisen tu­lot.
Seuraus ^^iitä on suorastaan tu­hoisa.
Asuntopula on huutavan
suuri varsinkin kaupunkipaikoissa.
Omakotien asemesta rakennetaan
jossakin määrin, mutta ei niitäkään
riittävästi keiTOstaloja, mutta asun­toyksikköjen
vuokrat ovat niissä
nousseet pilviä hipoviksi. Yhden
makuuhuoneen, olohuoneen ja keit­tiön
käsittävän asunnon alin vuok­ra
näissä kerrostaloissa on y l i $100
Kuukaudessa ja samanlaisista . kah­den
makuuhuoneen asunnoista jou­dutaan
maksamaan $150—$200 kuu­kausivuokraa
jä sitäkin enemmän.
Tilanne vaatii siis pikaisia toi­menpiteitä.
Yksi tehokkain keino
Löytäjille onnen polku: Caroline Brovvsc, Lillian Lancaster ja Moniq DeSevers lähettivät il­mapallot
Air Canadan Expon paviljongista äs'?ettäin. Jokainen niistä oikeuttaa löytäjälleen
lentomatkan Montrealiin sekä vapaan pääsyn näyttelyyn.
Puolet Ruhrin hiili^
kaivoksista suljettu
BerliiDi. — Kahdeksan vuotta
kestäneen Ruhrin alueen h i i l i k r i i -
sin aikana on lähes puolet kaikista
kivihiilikaivoksista lopettanut toi­mintansa
menekkivaikeuksien vuok
si. V. 1958 nostettiin h i i l t i vielä
141 kaivoksesta, viime vuodenvaih­teessa
toimi enää 78 kaivosta. H i i ­len
syrjäyttänyt öljy alentaa edel­leenkin
tuotantoa eikä kriisin lop­pua
ole näkyvissä.
Näinä kahdeksana vuotena on
noin 220,000 Ruhrin kaivostyöliirä-tä
menettänyt työpaikkansa. Heitä
oli v. 1958 450,000, nykyisin enää
230,000. Luvut julkaistiin eräässä
Länsi-Saksan television t ä t ä kriisiä
koskevassa lähetyksessäi. Viime
vuoden lopussa laskettiin Ruhrin
alueella 51,000 työtöntä.
K r i i s i n vaikutukset ulottuivat jo
laajalti tniiillekin aloille. Se tuot­taa
vaikt-uksia koksitehtaalle, rau-'
ta- ja teiästeoUisuudelle, koneen­rakennukselle,
k u 1 jet usva Uneteol-lisuudehe
ja rakennusalalle.
Monia tyypillisiä Ruhrin. kaivos­kaupunkeja
uhkaa suoranainen kuo­leminen.
Esimerkkinä mainitaan
Bottop, jonka kehitys on pysähty­nyt
ja kääntynyt taantuvaksi. Kau­pungin
keskustan uudelleen raken--
taminen on keskeytetty, suunoitel-,
lun teatterin rakentamisesta on luo­vuttu,
monen kaupungin muut te­ollisuudenalat
ovat joutunefet vaike­uksiin,
eivätkä kaupungin verotu­lot
ole vuoden 1958 jälkeen enää
nousseet.
Ruotsalaisdiplomaatti
matkustaa Hanoihin /
Tukholma. — Ruotsin Pekingissä ;
oleva suurlähettiläs, Lennart Petri,,
on matkustanut Hanoihin, tutki-"
maan ruotsin avunannon mahdolIi->
suuksia Pohjois-Vietnamin ^ s i v i i l i - '
väestölle, sanoi Ruotsin ulkominis-lerii
Torsten Nilsson parlamentissa "
perjantaina. •
PÄIVÄN PAKINA
bmakotitalojeh_ rakentamisen hy-tonttien
hintcjen suuri nousu ei suinkaari johdu "kysynnän vaksi oUsi se, että maakeinotteli-ja
tarjonnan" laista eli siitä, että tontit olisivat loppumai-J?»'" •^"""ssa olevat vapaat tontit
.sillaan;.":;' .rr^^^'' ^'-V;- -^V;
Star-Iehden tutkimuksen perusteella Suur-Toronton ra­jojen
sisäpuolella olevat tonttimaat ovat vielä 30-prosentti-sesli
tyhjinä. Toisin sanoen, Suur-Torontossa saatavissa ole­vista
tonteista on käytetty vasta runsas kaksi kolmannesta.
Mutta nämä tyhjät tontit eivät ole kaupungin eivätkä
edes yksityisten hallussa. Ne ovat eräitä pieniä poikkeuksia
lukuunottamatta "kehittäjiksi" (developers) sanottujen maa-keinottelijain
kontrollissa.
Niinpä mainittu torontolaislehti mainitsee esimerkkinä
sen, että tyhjänä oleva tonttimaa Scarboron alueella, mikä
myytiin kolmisen vuotta sitten $4,000 hihnasta eekkeri, mak­saa
nyt $16,000!
Tähän kuri lisätään vielä kiinteiimistölainojen korkeat
korot, niin selvää on, että onnakotien rakentaminen ja os-
LIIAN YKSINKERTAINEN SELITYS
kansaUistettai.siin tai kunnallistet­taisiin
niin, että tontteja vpitai.siin
jnhyydä omakotitalojen rakentajille
niiden todellisesta hinnasta. Kiin­nityslainojen
k p r k o j a voitaisiin
alentaa ainakin puolella, jos tältä
alalta poistettaisiin vissit välikädet.
Siihen tuskin Ontariossa vielä pääs­t
ä ä n . '
Kuten sanottu, tonttien Vuokraus-menetelmä
voi helpoittaa hieman
kriisitilannetta ja sitä on tietenkin
kannatettava ensimmäisenä toinien-piteenä.
Mutta se voisi paremmin
korjata tilannetta jos samalla huo­lehdittaisiin
siitä, että omakoti­talojen
kiinnityslainojen korot ale­nevat
tlmtuvasti.
Sanotaan, cilä moneen vaikealta
ja nioni.särniäi.scltä näyttävään pui- .
maan saadaan lopulta hyvinkin, yk­sinkertainen,
tai ainakin yksinkertai­selta
tuntuva selitys.
Tämä ci tietenkiiän tarkoita sitä.
että kaikki yksinkertaiset "selityk­set"
py.styvät ratkaisemaan pulma-kysymyksiä.
Pöydällämme Oli Oltawasta keski­viikkona
läheletlyuutistieto,. missä
kerrotaan, että Canadan kuluttajain-yhdislyksen
Consumers Associa- .
lion of Canadan — entinen presi­dentti,
mr.s, A. F. Plumptre oli.esit­tänyt
hintojen kohoamista tutkiyalle
parlamentin komitealle oman henki-lökohtai.
seri lausuntonsa siitä, mitä
pitäisi tehdä ruoka- ja kaiketi mui­denkin
tavarain hintojen nousuvyö-ryri
pysäyttämiseksi.
Tororitolainen aamulehti—-:Glol)c
and Mail — huomioi uutistarinansä
yhteydessä,' että tä.ssä on nyt sel­laista
kaikklparantavaa patenttilää-kettä,
mitä on sihä taholta hartaasti
odoteltu. ."Hän pysyttelee erillään
lehtailijain ja välittäjäin syyttämi­sestä"
sanoo lehti helpoiluksesta
huokaisten. •
Vaikka mi^-s. Pliimptren lausunno.s-
,sa on siteeksi jotakin myönteistäkin,
niin valtaosa on ainakin Globen uu-tistiedon
mukaan vätystclyä siitä,
että kuluttajat ovat muka tomppe­leita,
joita on ensi kädessä "ope­tettava",
sillä kuten häh korostaa,
"loppujen lopuksi informoitu yleisö
on paras tae hinnunkprotustcn kon­trolloimiseksi".
Hän ei siis puhunut hinnankoro­tusten
" e s t ä m i s e s t ä " , vaan niiden
kohoamisen "kontrolloimisesta'.'.
Meillä ei ole tielehkään mitään
valistustyön tekoa vastaan. Myön-nämmepä
mielellämme senkin, että
mitä paremmin kuluttajaväcstö pn
tietoinen hinla-asioista; sitä parem-
TO.in se voi puoliaan pitää.
, Mutta kysymys on siitä, minkä-iai.
sta "yaiislustyötä" pitäisi tä.ssa
yhteydessä tehdä? Ja , juiiri tässä
yhteydessä mrs. Plumtre näyttää
pelkäävänsä päänsä käyttämistä ajat
telemiseen.
Sen sijaan, että näyttäisi sormel­laan
missä syy on, mrs. Plumtre iin
taa ymmärtää, että on vääHn syyt­tää
ruokatavara(epilisuutta„ja suu­ria
ketjiikauppoja hintojen kohoami­sesta,
kuten on perheenemärvnät me­netelleet.
Hän suosittelee tcollisuu- '
den ja yähittaisliikkeiden (kuteri hän
sanoo) yhteistoimintaan kuluttajnin
etujen suojaamiseksi.
Meillä on tällaista ruokatavarateh-tailijain
ja ketjuliikkeiden "yhteistoi­mintaa"
yllin kyllin. On sellaisia
kuin Weston konserni, joka omistaa
ruokatavaratehlaita, sekä tukku- ja
yähittäisliikkeitä, ja itnee voittoja
ruokatavaran käsittelyn kaikista vai-
: heistii. • •
Kun Dominion Stores-liikkeen pre­sidentti
Rhomas McCormack esiin-sidenlti
Tliomas McCormack esiin­tyi
joulukuun 13 pnä CBe7V:h
"Public Eye'' ohjelmassa, hän esitti
niin sydäntäsärkcvän: kuvauksen
mainitun liikkeen taiousäsemasta,
että moni meistä öli valmiina lähet­tämään
hatun kiertämään hänen hy­väkseen.--;
Miten on rnahdpllista kyniä kulut­tajaa,
.kysyi tn r. McCormack, silloin
kun tavaran myyntidollarista tulee
(puhtaaksi voitoksi verojen maksun
jälkeen.) vain 2.02 senttiä?
Mutta mainitun yhtiön myynnit oli­vat
viime vuonna $550 miljoonaa ja
siitä koitui. $11,000,000 voitot, mikä
on .sentään vähän enemmän mitä
allekirjoittanut ja näiden .rivien lu-.
kijat ovat eläissään ansainneet.
Toisaalta on talouslietcelli.seltä
kannalta kokonaan merkityksetöntä
puhua siitä, kuinka paljon tai vä­hän
saadaan voittoa k\mkm myynti-dollarin
kohdalta. Esimetfdksi ruo-katavakaupan
alalla tavara va!htira
nopeasti ja vaikka voitto ei olisi­kaan
kuin 2.02 senttiä dollarilta,
niin tätä dollaria käytetään^ilcsi mo
neen kertaan vuodessa, että : siitä '
koituu todella suurvoitto.
Todellisempana mitttapauha on, sd,
kuinka paljon se tai tämä ketjuiiike
saa voittoa sitä pääpimaa kohtia liratS
on sijoitettu kaupan rakennuksiin,
välineisiin ja laitteisiin. Dominipnin
• kohdalta olivat osakkeenomistajat
"teoreettisesti" katsoen sijoittaneet
(syysk. 17 pnä , 1966) liikkeeseeii'
$69,481,234. Tämä oli liikkeen osak­keiden
sHIoinen arvo, missä ei huo­mioida
mitään miiita seikkoja, jotka
vähentäisivät todellista pääomasijoi­tusta
tuntuvasti.
Kun nämä osakkeenomistajat; sai­vat
$69 miljoonan arvoisista otsak­keistaan
vuosivoitoksi $11,000,000, se
tarkoittaa, että liike kahmi 16pro-'
senttisen vuosivoiton osakepSäomal-leen.
.
Mitä me tarkoitamme sanoa hyvä
mrs. Plumtre on tämä: hankkikaam­me
kaikin mokomin lisätietoja eli
valistusta siitä, mitä pn hintarinta-maila
menossa - - muUa^^l/^ämme
herran nimessä nielkö! s u u t ^ ä o m an
ongenkoukkua painoinen ja korkkei*
necn. — Känsiikoura.
1
i
II