Vapaus, December 10, 1960

              Publishing Company Ltd., ät ilOÖ-1021
Elm St. W.. Sudbury. Ont;, Canada;:
Telephones: Bus. OMlce 08.4^4864; >
^äitoriai;:ÖfticetÖSi4l4265:^Mra
i^«äulfesiSEältoriWi5EliJii^
address:. Box:69,;:Siidbui7;v;Oj^
jAdyertfelhgarategisuponf'^^
• f e ä M a Ä - i i « ^ | Ä ^
^aiia kuiii äkabemmin. Jä^:^^
,van undistainis- ja käyttökustan-.
nukset ja ivertaUlaan niitä kana-van
-tuottamaan .'välittoinkanv
i&Äi|HepS®Spa^
\ ^ miponmieja. Herra Spaakin sanotaan oIev?n myös sitä mieltä, että
; C ; 'NATO icuiiatuu täydelliseen tehottomuute-n; ellei löydetä pian kei-
K?'^"^ noja'.uuden veren pumppuamiseksi sen suoniin." Se voidaan saavut­te
taa v ^ n siten, ett? NATO:lle annetaan "itsenäistä käyttöä varten
ydinaseita" sanoo mr, Spaak. ' ^
^1, - .Mainittu kirjeenvaihtaja• S2littää, että Yhdysvaltain nykyinen
^ (pr9s.;Pisenhowerin) hallitus on hyväksynyt periaatteessa ajatuksen.
kaa NATOn rattaisiin valitsemalla Nixonin asemesta Jphn Kennedyn
presidäitiksi — ja nyt on ainakin odotettava puoluekoneiston vaih-
0;". toa Washingtonissa. Tämä aiheuttaa kuulema ongelman; vaikka Ei--^
senhowerin hallitus lupasikin NÄTOUe^dinaseita niin tammikuussa
virkaan astuvan K''nnedyn hallituksen ei tarvitse kunnioittaa edeltä-
.< • jänsä lupauksia. .
, Kaplan sanoo kyllä, että Kennedyn hallituksen' "epäviralliset
r/ ' edustajat" (?) ovat sitä mieltä, jotta NATO-herroille pitäisi antaa
atomipommeja. MuttaSViiyästymineh^^
l'/ rallista, ja siksi hän olisi paljon iloisempi, jos NATO saisi joululah-
S} jaksi luuren määrän atomipommeja.
maamaän kanavan uud)satmisoh-jelniMti
' j b h t Ä ^ lUan
s;suuriksi3isenÄtuottamaan?hyotyyiiäi
li^aKdeii^ joskin f Siu>messa;; f: immff
Ita-Saomen vesi toimiikuiinanta­holta^
on''suunniteltu^vesikuljetus-t
maan vesistönsä Suomenlahteen.
On' pidettävä valitettavana että
eräät asiantuntijatahot eivät ole
riittävässä määiräs:: ä kyenneet v ar­vioissaan-
tarkastelemaan; kanavan,
merkitystä koko kansantalouden
kannalta. On' tuijotettu vain- kus­tannuksiin,
joita lisäksi on häi-
' uoodooooooooooooonooofio
^ SYNTYMÄ- °
PÄIVIÄ
tosiasialle; että Saimaan Kanavan
^ merkitysMkokoMkansantaloudel4%
lemme oli erittäin suuri - ennen
toista maailmansotaa, selittää
Helsingissä 'ilmestyvä johtava
' työväcHilehti, Kansan Uutiset ja
jatkaa: Saimaan ympäristökun­tien
yhteisen ^ kuntakokouksen a-settama
toimikunta osoitti v; 1936
' että: "Saimaan kanava on maam-'
~me valtavilloja tärkein vesililken-
O.
b;
o: k
antamista kenraali :Norstadin yksityiskäyttöön
jv' • Mainittu sanomalehtimies, mr. Kaplan sanoo, että Ranska vas-i
, tustaal ydinaseiden antamista NATOlle selittäen sitä kepposeksi,jonka
avulla^eststtäisiin Ranska hankkimista itselleen omia ydinaseita. Bri-
'j tanniar^vastustaa ydinaseiden antamista NATOlle sillä perusteella, että
i siten^fvoitaisiiii vaatia Britanniaa luopumaan omista ydinaseistaan.
NATQjliiton muut eurooppalaiset jäsenvallat^ vastustavat ydinaseiden
'^t antanusta NATOlle jonkun muun verukkeen tai tekosyyn perusteella.
"Syyt'; ja "perustelut" ovat erilaisia, mutta enemmistö NATO-liiton
f ' ' jäsenrfiaistakin on siis vastustavalla kannalla! " \
t" /: H^rra Spaakilla on siis syytä nurinaan ja tyytymättömyyteen.
Niinpä' tämä herra ^suuruus uhkailee jo, että hän ei halua olla vas-l
tuussa; "laivassa m.issä ei ole peräsintä", kuten nu". Kaplan sanoo.
y NATO ei ole kuulema herra Spaakin mielestä voimistunut vaan hei-i>-
P-0:P:»-P-q_ff,gjL«-B:'>-iP:° P A f l O - i " ° ° >
Hilma Mäki, Sudbury vanhain­kodissani
täytti torstaina, joulukuun
8.päivä;nä 89 vuotta.
Jaakko Isoniemi, Nairn Centre,
Ont, täyttää . sunnuntaina, joulu­kuun
11 pnä 71 vuotta.
Mrs. Fiina Mäki, Cobalt, Ont.,
tcyttää maanantaina, joulukuun 12
pnä 79 vuotta.
Mrs. Taimi Rajala, Cobalt, Ont.,
täyttää tiistaina, joulukuun 13 pnä
60 vuotta.
-Matti Lindala, Whitefish, Ont.,
täyttää koskiviikkona; joulukuun .14
pnä 76 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain:
onnentoivotuksiin. .
h-j > kentyayt Se huolestuttaa häntä. Lisäksi tämä herra suuruus on mr.
"f, Kaplahin kertoman mukaan sitä mieltä, että ^ NATOn pääsihteerin
{• toimi ^t «.'e<in. a5 n. .ni ;a+ +rj-iott-ä„vx ä^ s* t: i it»o;im» ; ioai loa.a. , .ivp. i; e/ xhUe»li li en jolla on jnjjiJiQ paljon ky-
, kyä j^;kokemuksia kuin hää qteeellllää"" !
|t •' ' Mutta mistä on loppujen lopuksi kysymys?
I~ "Visinkertaisesti siitä, että atomipommeja ja muita ydinaseita
I' ' ' halutaan antaa Länsi-Saksan militaristien käsiin, jotta kansainvälinen
jännifys pahenisi, ja että aseistariisumisneuvotteluista ei tulisi-mr-—
tään ^aaraa" yhdysvaltalaisille,suurille asetehtaille.
- Vain tämä selittää miksi NATO-liiton jäsenmaidenkin enemmistö
vastustaa Spaakin suunnitelmaa.
• 'tosiasiassa ei ole kysymys lainkaan "Spaakin suunnitelmasta",
"i^^^ Myytyään itsensä sieluineen ja hahkoineen mustan taantumuksen
palvelukseen tämä oik'3istolainen'sosialidemokraatti johtaja, esiintyy
| j tässälrin asiassa taantumuksen säkin suuna.
' / Marraskuun lopulla saatiin kautta rantojen tietää että Länsi-
If'''^ Saksaa kansleri- Adenauer, NATOn amerikkalaispäällikkö; kenraali
l]' •• Norstad ja NATO:n pääsihteeri Spaak olivat syyskuun 9 pnä hengen-
||^; heimqlaisineen salaisessa konferenssissa Como-järvellä Italiassa. Täs-sä
Nqrstadin johdolla järjestetyssä konferenssissa hyväksyttiin suun-
\ nitelma, jonka mukaan NATO-icenraalien itsenäiseen käyttöön pi-täisi
antaa ydinaseita. Puhuessaan NATO-liiton^ parlamenttiryhmän
heväylä, sUlä-se yhdistää'laajat
Saimaan'vesistöt mereen. Tämän
' vesistön va kutuöpiirlin kuuluu
suurin osä' Itä-Suomea aina Nur^
inesta ja'Iisalmea myöten."
ITÄSUOMEN TALOUS-^ "
NOUSUN LÄHDE
'Edellä lainattua asiantuntijalau­suntoa
ei voida väheksyä. On muis­tettava,
että juuri Saimaan kanavan
käytäntöönoton ; jälkeen-^ItärSuomi
[SaimaanliSkanayaitpalvelis-enneiv
^muutafniaanimej^ulköinaaitkauppaa,'^^
900,000 tonnia tavaraa. Tästä tava­ramäärästä;
oli; meren rantaan, suun-
|äutuvaaipuu
.tonnia ja paperia y.m. 100,000. tom
nia» siis yhteensä lähes^^,000 ton­nia
e l i . 89 % kanavan koko liiken-t
e e s t ä . \
KEHIJYS KATKEAA ~~
Edellä kuvatut luvut antanevat
jo,kuvan kanavan ,merkityksestä.
Mutta' sen lisäksi_on muistettava,
että kalliiimpi rautatiekuljetus kak-sinkertaisihe
lastauksih^n^^
kauksiheen A heikentää ^sahatavaran
kilpäUukykyisyyttä' maailman
markHino.llä. Saimaan kanavan
merkitys lisääntyi sitä mukaa kun
vesistöjä syventämällävyhä-^^^^^
sempia i alueita liitettiin vesireittei^
hin. ""-Tämä hyvin alkanut kehitys
alkoi vaurastua ja toisaalta Säi-' J^^tke^rkuitenlcin vuonna 19^ ja
maan kanava antoi aikanaan riittä- ^en;.^^''^"*"^ P^^^*,,/"'"*^
van koroni liikennetulojen: möodos- masto Ita-Suomen taloudellista ^ker
say siihen kiinnitetylle pääomalle;
mutta antor lisäksi välillisinä tuloi­na
tullimaksujen ja sen synnyttä­mien
teollisuuslaitosten ja liikeyri-,
tysten veroina monin kerroin valti­olle
takaisin koko sen rakennuspää-:
oman, mikä siihen oli kaiken kaik­kiaan
kiinnitetty Saimaan ;kanava
loi aikanaan Pohjois-Savoh ja Poh-jois-
Karjalan taloudellisen; nousun
pohjan. Kanava kehittyi tärkeimf
maksi liikenneväyläksi maassamme
ja sen taloudellinenvmerkitys: on
nähtävä juuri siinä, että se teki
mahdolliseksi; suoran vesitien poh-jois-
Karjalasta ja Pohjois-Savosta
aina Itämerelle saakka. Niinpä
vuonna 1938 lähetettiin Saimaan ve­sistön
yhteydessä olevien satamien
kautta noih^ 45,000 vaunukuorniaa
puutavaraa rautateitse; mutta Sai­maan
kanavan kautta lähetettiin sar
mana vuonna 60,000^vaunukuorniaa.
0. Kairo. — Yhdistynyt arablta-savalta:
takavarikoi::;perjantai-lltar~;
na jälleen kolme belgialaisten
omistamaa yritystä presidentti
^iNasse^
,van julistuksen. Torstaina kah-
^sallistettlin Egyptissä belgialais­ten
omistamia pankkeja ja muita
toiminimiä. . - ,
Laosin ariheijan lähettämien ra­porttien
kanssa.'.? Näiden" mukaan
aloitti 'Phoumi marraskuun'29: päiT
vänä hyökkäyksen, joka. johti sii­hen,
että hallituksen joukot kar--
koitettiin niiden ^ hallussa olleista'
kahdesta kohdasta Kadingin joen
varrelta. *
Luang Prabang on.ollut kenraali
Phoumin; joukkojen - h^llussav mar­raskuun
10 päivästä lukien.
lyAKG PRÄBANG SAARROSSA;
PATHETP-JOIIKOT
Vientlane. — Kommunisteja
•,;:kiti»iii!ätta^
ovat. Pathet' Laon' 'radion' kerto­man
mukaan saartaneet kunin­kaan
pääkaupungin Luang 'Pra-bangin,
joka sijaitsee 225 km:n
päässä pohjoiseen Vlentiannesta,
ja alkaneet hyökätä kaupunkia
ympäröiviin kyllin.
Kaksi komppaniaa _, kenraali
Ehoumi Nosavanin: länsimielisistä
kapinallisjoukoista- Jäi radion ker­toman;,
mukaan marraskuun vSOpäir
vänä saarretuiksi Pak Seaungissa
lp km Luang Prabangista erääseen
sotilaiden, majoituspaikkaan/: josta,
niiden kuitenkin onnistui murtau^
tua ulos ja päästä pakoon.
Pathet Laon joukot ovat radion
kertoman mukaan toiminnassa
myös; kahdella muulla; - toisistaan
aivan erillään olevalla alueella.: Ne
ovat- ryhtyneet' vastahyökkäykseen
kenraali Phoumin joukkoja vas­taan
Pakadingin luona 160 km
kaakkoon Vientianensta: ja surmanr
neet 20 miestä ja upottaneet neljä
jpkialusta. Taisteluja on < käynnissä
myös Nonghetin alueella lähellä
Pohjois-Vietnamin rajaa Laosin
keskiosissa.
Tiedot hyökkäyksestä Phoumin
joukkoja vastaan ovat ristiriidassa
hitystä ajatellen. Uusi raja vaikut­ti
jo tietyllä tavalla ehkäisevästi
teollisuuden syntymiseen/jnaan itä­osiin;
nautta: Saimaan kanavan puut-tuminen
oli tässä nierkittävin teki-jä.
; Maamme teollisuuslaitosten maan
tieteellinen ; jakautuminen osoittaa
aivan: selvästi, niissä: teollisen toit
:nunnan painopiste/sijaitsee:^;'V
;naiseiig|t
sanoa: käsittävänil^iiykyään:' suunnil­leen
Kokkola — Jyväskylä — Imat­ra-
linjan eteläpuolella olevani alu­een,
joka vielä on jaettavissa kah­teen
teollistumisasteeltaan toisis­taan
eroavaan puoliskoon. Voi­daan
kohtuudella sanoa, että Sai­maan
kanavan kuljetuksen ehdyt­tyä
suurten Itä-Suomen alueitten
teollinen kehitys pysähtyi. Teolli­suuden
. keskittyminen lähteen on
: osoittanut v;pikemmin .voimistumista
kuin heikentymistä: se on ollut ke­hityksen
kuva. :0n olemassa erään­lainen
V teoUisuuden: jakautumisen
ongelma ja,maan itäisellä puolis­kolla
on vain muutamia harvoja
merkittäviä teoUiäen tuotannon
keskittymisalueitaija:hyvin paljon
laajoja: maaseutualueita; ilman<var-.
sinaisia vtehdasteoliisuuteen luetta-viaUuotantolaitoksia.
Tämäon'vai­kuttanut
j hyvin -haitallisesti koko
Itä-Suomeii^<talouselämään;.': Se on
ollut 'kohtalokas kehitystapahtuma
Itä-Svipraeii:' ,vä«töU^^^' sillä ^teolli­suuden
sijainnistahan riippuu puo­lestaan
sjiurelta osin tulojen maan-tieteellinen'^
jakautuminen jä siten
myös k^tjimaisten markkinoiden
muodostq^inyri. " On muistettava,
mikälij: tuotannollinen toiminta ha-teen
luodeof uutta-ostovoimaa?!ja< ky-;
synt^'äf :oh ^Italöusälueideh'^! kehity^^
tsellä^kinhulatiivinen,^ itse itseään
ruokkiva, luonne.
-SNELLMAN OLI KAUKO-,'
NÄKÖINEN ' ' i-.' '^-''-'Jhi
i ^ , . ; - i j , i * . s Ä j ; . i i - _ , . . ; . i j W,M: . i^
vuonna 1844 Saimaan Jkahaviah : tar
siantuntijatahoilla väiVefyt' raken-'
nM?^^
pienet verrattuna" siihieii' hyötyyn,
sairaus
Bonn. — Liittokansleri Ade- ja ns. "Euroopan politiikasta" ja
i .Takavarikoitujen yritystenjsijour
kossa.on pan hotellia,.mm. Kairon
kuuluisa" Shepheardin'Hotelli, sekä
Electric Railwayn ja Heliopoliksen
kakMäitytärylitiötä, jotka .kansallis^
I Shepheardin loistohotellin osalta
takavarikko on puhtaasti taloudel­linen
toimenpide, joka koskee vain
^oiaiti^feitlliHo^
30-^pros. belgiaIaisteni:rahoittamaa..
Itipisteenl Tämä" tapahtui.;^
kun hotelli poltettiin englantilais-
»Belgialäisellj^^ähölläa^Älla^
jM_?^a^yar|ko.luje^
:S1lfirimmiini\%-^wneon->j^#':.Mn4^1rii'n
vassa
"nauerin terveydentila on tyydyt­tävä,
ilmoiti eräs virsdlinen edus­taja
lauantaina. Hän lisäsi,, että
;Adienauerin. v: odotetaan; palaavan
työhönsä pian.
Adenauer on pahoin vilustu­nut
ja tämän johdosta on hänen
"täytynyt peruuttaa" matkansa,
jonka hän oli aikonut tässä kuus­sa
tehdä, Lontooseen ja Pariisiin.
Ellei hän olisi sairastunut, olisL
hän tavannut presidentti de .Gaul­len
jo joulukuun 4 päivänä.
/Bonn. — Länsi-Saksan liittokans­lerin
Adenauerin äkillinen, päätös
peruuttaa matkansa Pariisiin, min­ne
hän aikoi lähteä neuvotellak-seen
kenraali de Gaullen kanssa
ja osallistuakseen Euroopan talous-järjestön
jäsenmaiden hallitusten
päämiesten neuvotteluun, samoin
kuin joulukuun 12 päiväksi Lon­toossa
määrätyh tapaamisensa pää­ministeri
Macmillanin kanssa, on
aiheuttanut' sensaation Bonnissa.
Julkisuuteen' :annentussa:i virallises­sa'
tiedonannossa korostetaan, että
Adenauer peruutti nämä vierailut
lääkärin nimenomaisesta inäärä-yksesta
Iievan vilus.tumisen lahden.
Mutta, vain kaksi tunntia ennen tä­tä
"tiedonantoa oli annettu toinen
virallinen fiedoitus, jossa ilmoitet­tiin,'
että liittokansleri on täysin
terve.
;G;S2:S';ipSi;'jSiiäÄiÄW^
Nämä ristiriitaiset tiedonan­not
ovat luonnollisesti. alheutta-'
neet arvailuja, mikä on se viral­linen
syy, joka pakotti liittokans­lerin
jitämään Bonniin. Poliitti-
-set—huomioitsijat—ja-lehtien^
tarkkailijat ovat yksimielisiä sii­tä,
että Adenauerin "sairaus" on
tuominnut ne; Bonnille sopimattor
mina. Länsisaksalainen lehdistö
tunnustaa; että' näissä: olosuhteissa
uusi Adenauerin ja:de Gaullen ta­paaminen-
olisi tuomittu epäonhis^
tumaan ja: johtaisi ^väistämättä; jatr
kuvaan :suhteideh^^ h
Länsi-Saksan ja Ranskan välillä.
Toisena syynä, miksi Länsi-Sak­san
liittoicansleri; on peruuttaut Pa­riisin
matkansa, lehdet mainitse­vat
hänen levottomuutensa siitä,
millaisen . asenteen Yhdysvaltojen
uusi presidentti Kennedy tulee
omaksumaan - NATOn uudistuksen
ja "Euroopan politiikan" suhteen.
Adenauer ei halua s^toa käsiään
näissä kysymyksissä_ ennenkuin
USAn presidehti astuu - vTrkaansa
' Asianlaita on nimittäin niin, et-maan
kanava välittömasii synnyt­täisi
teollisuutta Itä-Suomen alueel­le
ja antaisi näin toimeentulon sil­loin
työttömälle väestölle ja tukisi
myös maataloutta. On merkille pan­tavaa
todeta, miten maamme lehdis-^
; tö tuona; aikana suhtautui Saimaan
kanava-kysymykseen. ' S? asettui
melkein poikkeuksetta vastusta­maan
Sneliroaiiin ajatuksia leima­ten
koko yrityksen varojen harkit-semattonmksi
tuhlaukseksi'ja: jopa
ennustellen Saimaan kanavan vie­vän:
maan taloudelliseen; rotnafaduk-^
;seen: Kaikesta:huolimatta Snellman
pysyi kannassaan ja myiUiemmin
;hänen- arviointinsa todettiin aivan
oikeiksi.
POHJOIS-SAVO JA -KARJALA
ODOTTAVAT ^
•^•^^yöidaan|k^
'nykypäivän Pöhjois-Karjala ja :Poh-jois-
Savo odottavat kipeästi uusia
tehtaita ja Saimaan^laajat.väestöa­lueet
odottavat mitä pikai^nta Sai­maan:
kanavan käyttöön ottoa, joka
loisi näiden alueiden pientuloiselle
väestölle uusia työtilaisuuksia. Alu­een
väestölle olisi maatalouden
ohella saatava näille alueille lisätu­lo'
ja lisäansiolähteitä, niin että y-leiset
toimeentuloedellytykset sitä
tietä tuntuvasti paranisivat. Näin
samalla voitaisiin estää tämän; alu­een
parhaimman nuoren työvoiman
siirtyminen Länsi-Suomen työmark­kinoille.
Jokainenhan tietää, mitä maal­lemme
merkitsee metsien nolla-alu-eidenrongelma.
Näillä alueilla on
suuria metsävaroja, jotka ovat
käyttämättömiä.' Tämä luonnolli­sesti,
aiheuttaa työttömyyttä, joka
koskee etupäässä pienviljelijöitä'ja
yleeiisä alueen p^^^
kanavan suudelleen käyttöönottoa'a-jatellen
on myöskin muistettava;'et­tä
vesistökuljetus on toisaalta hal­paa
verrattuna auto-ja räutatiekulr
jetuksiin puhumattakaan, välilas-tauskustannuksista.'
Kanavien'*; mer^
ikitys oh nähty^muualla; maailmassa
ja esim. Ruotsissa niiden hyödyn
osoitti jo ;1930-luvulla; suoritetut ka^
navien uudistukset.
ON NAHTAVA
KOKONAISUUS
Ön varmaa, että Saimaan kanaj
van uudelleen.' käyttöönotto tarjoaa
Pohjois-SavoUe<ja PohjoisKarjalal:
le, näille nyt niuusta Suomesta ta-i
loudellisesti takapajulla oleville
seuduille uuden;; taloudellisen nou­sun
ajat: Me tulemnieläliivuosina
^ a r y i t | e m a^
työtilaisuuksia suurten; ikäluokkien
edustajille ja heitäkin ajatellen tä­mänkaltainen;,
ratkaisu); olisi.: suuri-merkityksellinen;
^Tavarakuljetusta
liyvin. suorittava Saimaan kanava
vetäisi varmaan enemmän teolli­suutta
Itäsuomeen. Teollisuuden
siirtymisellä olisi tervehdyttävä
vaikutus alueen'talouselämään, sil­lä
se loisi uusia työtilaisuuksia, uut-;
ta ostovoimaa ja. kysyntää. Näinol­len
Saimaan kanavan käyttöön, otto
vaikkapa suurisuuntaisina-uudis-tamistöineenkin
—, on nähtävä' a-jankohtaisesti.
On_ syytä muistaa
•!A.j.;ir:;?fe:*j!ii
llfciMMaiiliiiiytlä
- jmyynti meni^ viime vuonna; 25 pro­senttia
alas. Toisi^ pakkauksia voi
nimittää^ftaässoi^^
sestälonnttMutfia^
| ^ p t t e i | t a i v ^
ripusscfja sä0y^^
kuin valmiissa pakkauksissa, puhu-marttakaän
muista tavaralaaduista.:'
' Asiantuntija on - valaissut asiaa
seuraavasti, .s ^^Kuh ensimmäiset
muoviset pullot; joissa bli taloudes­sa
tarvittavia puhdistusaineita, i l -
iiiestyiv% kauppaan,' niin ne olivat
lioin kymmenen senttiä kalliimpia,
mutta riiostumattomuutensa ja; sär-kyn^
ttömyytensä'; ansiosta ne sai­vat
perheen.9mänt.ien';, kannatuksen
ja :hemielelläw maksoivatkin h
Itan: enem«^^^ Nyt • sUuri Jailutus
on; laskenutr. niiilen hinnan alle pelr
tipurkkieh'hinnan.
Mutta kaikki uutuudet eivät saa
yhtä hyvää kannatusta, hän jatkaa.
Esim. "napista, painamalla" ham-m
•m- &
siäkas^'näkeeminkälaista .'valitsee.:;
~ Alumiinipaperiin käärityt yskä-tabletit
saa sujauttaa käsilaukkuun
ja^siitä^saa helposti ,ul6s yhden ker­rallaan.
,
Onnistunut • pakkaus kilpailee
hinnassa, tavaran laadun kanssa lä-; ^
hetettäessä,; i ^
kaalle hyvässä kunnossa kuten hän
luonnollisesti odottaa: sen<: saavansa:.:;
"Ilman.valmiita pakkauksia meil­lä
ei voisi olla itsepalvelumyymä­löitä,
sillä ne korvaavat, myyjän
monessa tapauksessa", hän sanoo
lopuksi ja asiantuntijahan sen tie­tää
parhaiten.
Muotia
Ei ole kylmää sotaa muotimaail­massa,
sanotaan Lontoon kautta
tulleessa muötikatsauksessa. Eng­lantilainen;:
turkis-, kenkä: j a villate-oUisUus
on leikkisästi huomautta­nut;
että naiset idässä ja:; lännessä
ovat Ä sisaria ulkokuoresta puheen­ollen.
Turkiskauppatietokeskus on
sanonut ettäKiihassa on alettu äk­kiä
.. mainostaa, .villiminkkiä,:: joka
.maksaa ^ainoastaan murto-osan siitä
mitä maksavat Pohjois-Amerikan
villiminkit taitarhaminkit. muissa
maissa. Kiinasta tuotettu mmkki
antaa: monejleltuhannelle'brittiläi­selle
naiselle tilaisuuden ylellisyy­teen
kohtuuhmnaila. ;;
' Venäläiset naiset i ovat jännityk-s?
l]äsottjaneet vastani ensimmäisen
lähetykseni; ;muotikehkiä Britanni-
^asta. Englantilaisessa jalkineteol­lisuuden';
ilmoituksessa: sanotaan vve-häläisteh-^
naisten pitävän brittiläi-si£
tä:;kengistä,:ja.;että he;eivät pidä
piikkikoroista.
i'-Venäläiset .asiantuntijat ovat pyy^
täneet: brittiläistä villäteollisuutta
osallistumaan ensi vubden^messulle
KJoskovassa. He pitävät englanti­laisesta
villasta, kauniista malleis­ta,'
laadusta j a ennen: kaikkea läm-pimyydestä;
Kansainvälinen:villa-;
sihteeristö on luvannut että 10 tiir
hatta erilaista '.mallia brittiläisiä
viUakankalta ja^uusintavinuotiav ole^:
via vaatteita tullaan - esittämään
näillä Moskovan messuilla.
SALAATTI VIHREISTÄ
; Noin;-30; pientä tasakokoista: vih­reätä
tpihaattia kiehautetaan etikal­la
maustetussa vedessä ja kuoritaan
huolellisiesti. " - '
V'.;;si'«:.:;;!--::n?'S"S."?
2 kkp säilyke etikkaa
VA kkp sokeria
kanelinpala
. ( 3 ^ neilikkaa)
Etikka, sokeri ja mausteet nyyt­tiin
sidottuna keitetään dO min.,
jonka jälkeen^ kuoritut tomaatit
; pannaan j ö u k k ^ n kiehumaan siksi
kunnes ovätf kirkkaita. Tomaatit
;n6ste|U^\li^^
purkkeihin.' Liemi keitetään tah­meaksi
ja' kaadetaan jäähtyneenä
tomaattien päälle. Purkit sulje­taan
ja säilytetään viileässä paikas­sa.
On erinomaista liharuokien
kanssa.
Säilyke, etikka.
' ^ % etikkaa .
| l S i J § | B U ä | | | ^ ,,,.
(esim. 2 kkp etikkaa ja
tulevan vuoden tammikuussa. (Jatkim sivulla 3) ' ' 1 kkp vettä).
-Jos meille tavallisille ihmisille
fiiivettai^
kenlainen rikollisuus on luvallista,
saliittiia-ja' tarpeellistakin^kunhan
ei vain ^ jouduta rikoksenteosta
kiinni," eli käpälälautaan, niin mf-kähän
tästä matoisesta maailmas-seuräavaa:^;
gffiatj;:i?spi!^
^'Presidentti Eisenhowerin sa^
nomalehtiediistaja sanoi eilen i l -
iäiiliPiiYiidsi!»^^^
%iToisinSsanoenitoistenimaiden|ra^
^1
lHÄÖfn.'
; Mäihitussa:;^^^^^
sa kerrottiin välittömästi-ylläesi-tetyn
jälkeen: _
"James Hagerty esiintyi Tv-oh-jelmassa,
missä ^ käsiteltiin. viime
toukokuussa Neuvostoliiton alueel­le
suoritetun vakoilulennon asioita.
II^^Öap^t|Slsän(W
mieltä, että Yhdysvallat • käyttäy^
tyisi samalla • tavalla,„jos „se tulisi
tarpeelliseksi; " 'lukuunottamatta
mujcaan^^^ulkoministerimme, ^ mr.
Green' myönsi, että näitä amerik­kalaisia
vakoilu- ja provokatioko-neita
lentelee edelleen Canadan
alueella.;• Vielä vastenmielisemmäl-tättuntuilriirirlö^
i ^ U t u l l ^ s ^ i ^ l i l i l i ^ ^ ^ ^
koisesti- vakoilutarkoitukseen ra­kennettu
J9'-yhdysvaltalaisia tiedus-
• • •
Etsikcä esille kaulaliinat ja suu-' ^ •
ret kaula-aukot kun alatte ostella
kevätvaatteita varoittavat •* muotita- l''!^'
lot. New Yorkin muodinluojat
ovat hävittäneet' kaulukset. Lenin­geissä;
puvuissa ja takeissa ei ole ^
^uuta kuin kapeat renkaat kangas­ta-
kaulan ^ympärillä, tai kapea lista; \"^^^^;:.>^
kaukana kaulasta. Kevättakit mal­leiltaan
seuraavat istuvasta prin­sessa
linjasta suuriin/tiiaä vieviin
joita joku. aika 'sitten nimitettiin '
pyramiidilinjaksi.: Muodikkaissa 'ta-:^^^
keissa on syvät hihan reijät ja laaja '
selkä kaveten helmaan. Myös tulee
olemaan: ^kkeja jotka; suljetaan
sivusta eikä edestä niinkuin tavaili-" '"''^'^
sesti. Joissak-n takeissa on löysä;
puolivyö yii^selänr OUpa kysymyk- " "
sessä squret tweed takit, höyhenen;' ' " '
kevyet villa-, silkki- tai pumpuliset,'
niin vuori on niissä kaikissa Idrk-
,kaan vihreä, sininen tai vaaleanpu­nainen.
. • ..
MAUKKAITA LAATIKOITA
, Kun syksyiset tuulet puhaltavat-niin
kaipaamme ;tukevanipiäilämpi4^^
miä ruokia ja mikä on^ sen mauk­kaampaa
kuin uunissa paistettu laa­tikko,
niissä, voi emäntä käyttää
mielikuvitustaan sekä aineita mitä
talossa sattuu' olemaan ja pienin
kustannuksin ostaa lisäaineet.. Jpr"
kainenhan tuntee- tutun silakkalaä;
tikon, sen voi tehdä-niinkin että
kalan asemesta käytetään' jauhet-'
tua; lihaa 'perunaviipaleiden'välissä. ''^^
Tavallinen lihalaatikko on maukas
ja sitä voi, jatkaa makarooneilla,
riisillä, kaalilla,' perunoilla, siis
-vaihtelun varaa oh. Riipuuu siis„,
vaan' emännästä itsestään saada
ruoka maukkaaksi. Jos taass ha­luaa
niin laatikoita voi laittaa jäl-kiruoiksikin.'
Esim. riisiromenia^ -
makarooni-luumulaatikot maidon
kanssa syötjmä: puolustavat hyvin
paikkaansa jälkiruokma.' Jos laa^
likoihin käyttää munaa niin se on ^
näkyvämpää kun - sen kaataa vai- ^ .
miin laatikon päälle juuri ennen^
uuniin laittamista. - ' ^ - - - "
• • , :
m
l i
van lennoilleenV ja vakuuttivat, etf./i,
tä tarkoitus ei ole lentää Canadan '' >
rajojen yli, selvittämättä jää,kui-"'
tenkin se, että missä määrin v6i^
daan luotta näihin jenkkien lupa--'^
uksun?
lIprÖsideiitH^Eii^
vbeitettelyjuttua' (cover störy) hap
•-'"-^ luksiestäJ^imitälpidettiihjfsiUoin
Unisena tekijänä^, lentäjä
-nc;-i^s .Powersln katoamiseen."
taa ei, ole mr. Hagertin: mielestä
an suuri kunhan silta el vain
multu Oltawasta tullut tiPto, jonka
liseen tarkoitukseen.' -
Vastauksena' oppositiopuolueen
| i e ^ | | ^ i | i h i n p n r ^
että viime" toukokuun jälkeen ovat
iimerikkalaisetsuorittaneet U-2
Hän sanoi, että pyyntö näiden
lentöjen~~suorittamisecn-" Canadan
alueilla tehtiin/vuonna'1952' teh^
dyn sopimuksen mukaisella tavalla.
töjen yhteydessä U-2
IpiMiill^^ÄiiSÄ
iHagerty;?vvamv.seril;yiaksyn3;opRien"if3S,a^^
että-"ei-saa 'joutua-kiinni^'-sen pa--
remmm lennoista kuin-niiden j o h - „ . ,„
dosta esitetyistä' valheistakaan.^
- Miten herran nimessä- voimme ' .
Sitten uskoa Ottawalle annettuihin ^
S^nupäuksiin^sie^
JmeriheötirajQjlmineS