Vapaus, May 20, 1965

              Sivu 2 Torstaina, toukok. 20 p.-Thursday, May 20, 1965 ^^YHDYSVALLAT El VO' l LASKEA
V A P A U S SOTILAALLISEN VÖITÖN V A R A A N " INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
: (LIBERTY) • Eatablished Növ. 6, 1917
EDITOR: W. E K L U N D , Mf NAOEf»! E- SUKSI
tELEPHONE: O F F I C E A N P EDITORIAL 674-4Z64 ,
Published thrice weekly: Tuesdays, Thured^ys&nd.Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Limited., 100-102 Elm St Wcst..fludbury. Ontario, Canada.
Mailing Address: Box 69 ,
Advertlslne^rates upon appllcatlon, transjation frae of charge.
Authorized as second class mail by the Post.Office Department; Ottawa,
and fior payment of postage Ih cash. i / 1
- CANADIAN LANGUÄGE-PRESS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.'75 / USA:£sa
3 kk. 2.75
1 vk. $10.00. 6 kk. $5.26
Suomessa: 1 Vk. 10.50, 6 kk. $.75
Vedettäköön se päivänvaloon
Pitäen mielessä sitä tosiasiaa, ettf "valkeus nauraa pi­meyden
töille", kuten vjfiha suomalainen sananparsi opettaa,
meidän lehtemme Vapaus yhtyy muihin canadalaispiireihin.,
jotka toivovat ja vaativat, että tuomari Leo Landrevillen
skandaalisyytösjutun jälkikäsittely vedettäisiin pois savuiisis-ta
takakamareistai suuren yleisön nähtäväksi, aivan kirkkaa­seen
päivänvaloon.
Tiistaisten uutistietojen mukaan liittohallituksen oikeus­ministeri
Guy Favreäu harkitsee nyt sitä, että muodostetaan
erikoinen lakiasiain tutkintoelin, minkä tehtäväksi tulisi tut­kia
Ontarion korkeimman oikeuden tuomarin, Leo Landre­villen
asioita. Tämä sellaisenaan on tervehdittävä askel eteen
päin — mutta kysyä sopinee maallikkona, miksi erikoinen
tutkijaelin? Miksi tapaus Landrevillea ei voitaisi käsitellä
V samalla tavalla julkisessa oikeuslaitoksessa kuin käsitellään
muidenkin kuolevaisten kiistanalaisia asioita? Onko tuomari
Landreville sellainen ylhäisyys ja suuruus, että hänen tapaus
taan on käsiteltävä ainoastaan joissakin savun sumentamissa
takakamareissa? "
Kuten muistetaan, tuomari Landreville vapautettiin vii­me
lokakuussa alustavissa kuulusteluissa — riittävien todis-tusainehistojen
puutteessa skandaalisyytöksestä, minkä mu­kaan
hänen väitettiin vastaanottaneen Sudburyn kaupungin
pormestarina ollessaan Northern Ontario Natural Gas Co.
Ltd:n 7,500 osaketta silloin kun mainittu yhtiö anoi ja sai
luonnonkaasun jakeluoikeudet Sudburyssa. Samalla kertaa
tuomari Landreville vapautettiin näissä alustavissa kuulus­teluissa
myös siitä .syytöksestä että hän oli osallistunut sala-vehkeilyyn
mainitun kaasuyhtiön presidentin, Ralph K. Par-risin
kanssa.
- Tavallisesta kadun miehestä tuntui jo silloin kummalli-
*selta,että mr. Landreville ei vaatinut syytösten perusteellista
käsittelyä varsinaisessa oikeuskuulustelussa, missä hän olisi
voinut— jos on syytön — kumota kerta kaikkiaan ja lopul­lisesti
häntä vastaan nostetut lahjussyytökset, tai muussa ta-paukses'sa
vastata teoistaan kuin mies. Tavallisen kuolevai­sen
kannalta olisi voitu ajatella niinkin, että pulasta selviä-rpinen.
alustavien kuulustelujen perusteella on jonkinlainen
'•herran lahja". Mutta kun sellaiseen asian käsittelyyn tyytyy
lakimies, joka on kaiken lisäksi vastuunalaisessa tuomarin
toimessa, niin silloin on kysymys vallan toisenlainen. Suoraan
sanoen, täällä Sudburyssa ihmeteltiin laajoissa piireissä
enemmän sitä, että tuomari Landreville hyväskyi syytösten
kumoamisen alustavien kuulustelujen perusteella, kuin sitä,
että asia tuli sillä tavoinsiinä vaiheessa käsitellyksi.
Sudburylaisten lisäksi ovat monet muutkin canadalaiset
ilmaisseet tyytymättömyytensä tapaus Landrevillen jutun
käsittelystä. Ontarion lakimiesyhdistyksen (Law Society of
Upper Canada) kerrottiin jokin aika sitten kiinnittäneen sa­laisessa
kirjelmässään oikeusministeri Favreaun huomiota ta­paus
Landrevilleen. Mainitun lakimiesyhdistyksen kerrottiin
silloin selittäneen, että kun tällä yhdistyksellä ei ole valtuuk­sia
tuomarien yli, niin oikeusministeriön pitäisi tarttua asi­aan.
Silloin julkaistujen uutistietojen mukaan tämä lakimies­yhdistys
ei esittänyt mitään varsinaisia ehdotuksia tapaus
Landrevillesta, mutta jo se seikka kun yhdistys asiaan ka­josi,
on merkkinä siitä, että lakimiehet eivät ole erikoisen
iloisia tästä asiasta.
Nyt Ottawasta saapuneissa uutistiedoissa kerrotaan, että
oikeusministeri Favreau on pyytänyt tuomarien lausuntoa
tästä lakimiesyhdistyksen salaisesta kirjelmästä, ja että oi­keusministeriö
suunnittelee erikoisen tutkimuselimen muo­dostamista,
vaikka tuomarit eivät olekaan vielä lausuntoaan
antaneet mainitusta lakimiesyhdistyksen salaisesta, kirjel­mästä.
"7~
Me emme luonnollisesi ikan tiedä, mitä Ontarion lakimies
yhdistys on tästä asiasta oikeusministeriölle kirjoittanut.
Mutta kun hän on julkisesti vakuuttanut syyttömyyttään,
niin tuomari Landrevillellä ei luulisi olevan mitään sitä vas­taan,
että hänen juttunsa käsitellään normaaliseen tapaan
oikeuskuulustelun puitteissa.
Ja huolimatta lainkaan siitä, kuinka rehellisiä ja perus­teellisia
kuulusteluja mahdollisetsi kulissien takana jossakin
takakamarissa suoritettaisiin, suuren yleisön mieleen jäisi
kuitenkin sellainen vaikutelma, että tuomari Landrevillen
tapauksessa oli sittenkin jotakin sellaista, mikä ei täyttää
päivänvaloa kärsinyt.
Kaikki seikat huomioonottaen meidän lehtemme liittyy
siis niihin canadalaispiireihin, jotka toivovat, että tapaus
Landreville käsiteltäisiin normaalisessa järjestyksessä julki-sena
oikeusjuttuna, eikä missään tapauksessa salaisena tu-pakkajuttuna:—'
Aave kummittelee
Yhdysvaltain yksi tunnetuin poliitikko, USAn kiertävänä
suurlähettiläänä nykyään toimiva W. Averell Harjrirpan on
nyt kuulemma sanonut; että "enemmistö niistä kommunis­teista,
jotka yrittävät kaapata Dominikaanisen tasavallan ka­pinan
kontrolliinsa, ovat poistuneet tästä saarivaltakunnasta
'aiheuttaakseen vaikeuksia muualla'," kuten UPIn eräässä
Washingtonin uutistiedossa kerrottiin viime tiistaina.
Mr. Harrimanin meriselityksen mukaan on Yhdysvallat
nyt saanut "päteviä (solid) tietoja siitä, että joitakin' kom­munisteja
on poistunut Santo Domingosta."
Tämä sellaisenaan palauttaa mieleen Karl Marxin yli
sata vuotta sitten kirjoittaman lauseen, että "kommunismin
aave kummittelee Euroopassa". Mitähän Marx nyt kirjoit­taisikaan
Yhdysvalloista puheen ollen? ;
Kuten .muistetaan, Yhdysvaltain hallituksen korkeim­malta
taholta, väitettiin, että Dominikaanisen tasavallan ka-
Ilelsinki. •— Neuvostoliitto on
sitä mieltä, että neuvottelujen
käyminen ja rauhanomaisen rat­kaisun
löytäminen on paras tie
Indokiiniän tilanteen järjestämi­seksi.
Miten pian tähän päästään,
riippuu siitä; miten nopeasti ar­vovaltaansa
lisäämiseen pyrkinyt
USA onnistuu romuuttamaan lo-putkin
arvovallan iällä alueella.
Sotilaalliseen voittoon ei Yhdys­vallat,
voi laskea, lausui neuvos­toliittolainen
kansainvälisen poli­tiikan
professori G. M. Svcrdiov,
joka oli viime viikolla Suomi—
Neuvostoliitto-seuran vieraana
Helshigissä.
Professori G. M. Sverdiov on
Neuvo-stoliiton ensimmäisen, jo v.
1919 kuolleen presidentin Jiikov
Mihailovitsh Sverdlovin veli.
-—•Veljeni ei kuitenkaan ole vai­kuttanut
antautumiseeni kansain­välisen
politiikan tutkimustyöhön,
sillä olin hänen kuollessaan vasta
14 vuotias, toteaa prof. Sverdiov,
Sverdlovien perheen piirissä oti kui­tenkin
ollut monia poliittisen työn
tekijöitä ja heidän vaikutustaan
elämänuran valinnassa on epäile­mättä
ollut. Nkyisin prpffc.s.sori
Sverdiov työskentelee; Neuvostolii­ton
tiedeakatemian kahsainviiiisten
.suhteiden ja maailmantalouden
tutkimuslaitoksessa. Tyyppinä hän
vastaa hyvinkin täydellisesti mieli­kuvaa
todellisesta tiedemiehestä:
hänen vastauksensa lehtimiesten
monia kansainvälisiä ongelmia kos­keviin
ky.symyksiin olivat nopeita,
täsmällisiä ja vankan asiallisia.
Indokiinan tilanteesta hän komr
mentoi Johnsonin huhtikuun alus-
.sa pitämää Baltimorpuhetta tode-
SYNTYMÄ-
•i PÄIVIÄ
Martha Marttunen; R. R. 1, Ka j
ministiquia, Ont., täytti keskiviikko- j
lia, toukokuun 19 pnä 72 vuolta, i
.:Riikka AViilasalo/Azilda, Ontar.o [
täyttää keskiviikkona, toukokuun t
26 pnä 77 vuotta. j
Yhdymme sukulaisten ja tulta
vain onnentoivotuksiin.
tei>, että vaikka tämi sanoissa ehr
dottqa neuvotteluja ilman ehtoja,
Johnson tosiasiassa ei puhu mitään
USAn sotavoimien poistamisesta
Etelä-Vietnamista, ei Pohjois-Viet-namiin
kohdistuvien pommitusten
lopettapiisesta eikä , kansallisesta
vapau.srintaniasta ja jScn asemas-
'a.
Indokiinan kriisin selvittely on
kuitenkin mahdotonta niin kauan
kuin pommitukset jatkuvat. Niistä
oi kannata edes neuvotella, ne on
lopetettava, korosti prof. Sverdloy.
— Toinen tärkeä seikka koskee
Etelä-Vietnamin tulevaisuutta. Sii­tä
voidaan neuvotella vain tämän
alueen kansan kanssa. USA'sen Si
jaan on osoittanut olevansa valrfiJs
neuvottelemaan vain Saigonin hai
lituksen kanssa^ jokiL pysyy pystis­sä
USAn pistinten avulla.
Presidentti Johnson on tuottanut
Neuvoätoliilolle pettymyksen, tun­nusti
prof. Sverdiov.Vaalitais­telun-
perusteella odotettiin, että
hän olisi johdonmukaisemmin seu­rannut
niilä periaatteita, joilu
Kennedy noudatti. Nyt voi jopa
Gohhvator syyttää Johnson.a jäl­jittelystä!
Kolmannen maailmansodan uh­kan
.suhteen oli prof. Sverdiov op
liinistinen, vaikka hän korostikin
että tuskin kukaan täysijärkinen
voi oHa sitä pelkäämättä, min pe-loitlavi;
a katastrofia sota merkitsi­si.
— Sodan puhkeamisen määrää:
vät kuitenkin konkreettiset voima­suhteet
ja kiisitykseni mukaan so­taa
vastustavat voimat ovat kaikes­ta
huolimatta vahvemmat kuin so­taan
pyrkivät voimati huomautti
h.Ta.statellava, joka totesi, että ih
misjoukkojcn vaikutus historiaan
on nykyisin suurempi kuin koskaan.
Hän korosti myös, että historipan
vaikudavat eivät vain suurvallat,
vaan pienet valtiot ja niiden kan-
-sojen initlipide. Hän tähdensi kui-tonkin
että pas.siivinon a.scnno.tu-niinen
rauhan puolesta ei riitä,
V i i a i i .scM! puolesta on esiinnyttävä
aktiivise.sti. _ .-. .
Prole.ssori Sverdiov saapui Suo­meen
lOpäivniseltä Ruotsm mat
kaita ja luonnollisesti hänen mieli­pidettään
l^ysyttiin myös natsiliiga-paljastuksesta.
— On hyvä, että liiga paljastet­tiin
jo nyt, jos asia olisi pitkittynyt
olisi siitä voinut tulla vielä epä­mielly
ttävämpi Ruotsille, Asia osoit­taa,
että natsilaiset ainekset ovat
aktivisoituneet. kuten aina kansain­välisen
tilanteen jännittyessä, to­tesi
professori.
Hän piti kuitenkin yrityksiä nos­taa
fasismia samaan laajuuteen
kuin Hitler-Saksassa mahdottomina,
koska fasismi to.sessa maailmanso­dassa
lyötiin ei vain sotilaallisesti
.vaan myös ideologisesti.
Sjiksan kysymyksestä tällä het­kellä
hän, huomautti, että se on
kahden maailman välistä taistelua.
— Me historioitsijat olemme tot-tuneeet
käsittelemään pitkiä ajan­jaksoja
ja minäkin mielelläni odot­taisin
muutamia vuosikymmeniä tä
män ongelman lopullista selviämistä
tä. Ensi kädessä on kysymys sen
tosiasian tunnustamisesta, että on
olemassa kaksi saksalaista valtio­ta,
huomautti prof Sverdiov.
Haastattelun aikana esitetyt ky­symykset
koskivat lisäksi monia
kansainvälisen tilanteen keskeisiä
kysymyksiä, YK:n rahakriisiä ja
Neuvostoliiton suhdetta siihen.
YK.n arvoa yleensä, jolloin prof:
Sverdiov korosti, että kriiSien ai­kana
järjestöä on lujitettava eikä
heikennettävä, mihin johtaisi esim.
yhtyminen Indonesian kantaan täs-:
sä asiassa, de Gaullen politiikan eri­koisuuksia,
jossa haastateltava täh­densi
er.tyisesti de Gaullen linjaa
"Eurooppa eurooppalaisille" jne.
Neuvostoliiton suhteesta Kiinaan
prof Sverdiov. huomautti, että eri.
mieli.syyksiä tietysti on, multa Neu­vostoliitto
on nyt puolen vuoden
ajan pidättäytynyt polemiikista ja
toivoo Kiinan ajan miltään seuraa­van
esimerkkiä. — Kiistat eivät voi
päättyä itsestään, mutta me toi­vomme,
että yhteinen esiintyminen
imperijilisinia vastaan voisi olla
pohjana erimielisyyksien tasoittut
miselle.
imu
MP niMut «suioyal
USArlla ON SENTl^ÄN PUQlLU^TA^rABlN
. Seurat^ssainme 'nykyisin kaikkia nii^^, äänekkäitä tuolnioitg, joita
on annettu YHdysValtäin politiikalle Dominikaanisen tasavallan tilantee­seen
sekaantumisesta, huomiota kiinnittää jatkuvasti lausuttu arvostelu,
että Yhdysvallat haluaa sekaantua tällaisiin ."kansannousuihin" . . .
Dominikaanisessa tasavallassa olivat asiat menossa samaan suun­taan
kuin Cuban vallankumouksessa . . . Yhdysvaltain menettely siellä
ehkä voi jostakin ihannesielusta, joka ei käsitä nykymaailman suurpoli­tiikan
kovuutta, tuntua liian siekailemattomalta, mutta olisiko USAn
pitänyt, antaa Dominikaaniseen tasavaltaan syntyä uusi kommbnistinen
sotapesäke sillä aikaa, kun olisi jauhettu joissakin kansainvälisissä ko­miteoissa'
mitä tuon onnettoman' tasavallan kapinan suhteen tehdään?
— Vapaa Sanan toimituskirjoituksesta toukokuun 15 pnä 1965.
IllllllllilllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllillllUlllllli
MAAILMAN REAKTIOT
KIINAN A-FOMMISTA
USAn TUKIKOHTA
VIETNAMISSA
pinajoukkojen johtopaikoissa oli nähty
tarkkojen laskujen mukaan ."SG tai 58
tunnettua kommunistia", mikä seikka
muka oikeutti yhdysvaltalaisten ase­voimien
lähettämi-sen sikäläistä vai- [
lankumousta vastustamaan. Nyt ovat j
kuulemma nämä "kommunistit" hä-!
vinneet kuin kaste maasta! j
^ Tässä nou.sce eteen kysymy.s miksi? }
Yhtäältä tiedetään, että Dominikaa- |
nises.satasavalla.ssa vierailleet eri
maiden porvarillisetkin kirjeenvaih­tajat
ovat yksituumaisesti selittäneet,
että he eivät ole löytäneet mitään to­disteita
siitä, että kommunistit johtai­sivat
sikäläisiä kapinallisia. Yhtenä
esimerkkinä hcLsIä mainittakoon US-Assa
ilmestyvän Ghristian Science Mo-niterin
kirjeenvaihtaja James Good-sell,
joka kirjoitti paikan päältä:
"Kasvavana tunnelmana on, että lain
ja järjestyksen häviäminen Santo Do-mingossa
ei johtunut kommunistien
osallistumisesta kapinaan . . . mieluim
minkin se häviäminen johtui niistä,
jotka pyrkivät sotilashallinnon kukis­tamiseen
. . ."
Selvää on, että Washingtonin puheet
"kommunistivaarasta" olivat tuulesta
temmaUuja valheita sotilaallisen se­kaantumisensa
"oikeuttamiseksi". Yh­tä
selvää on sekin, ettei tätä "kom-munistipeikkoa"
voida valheitten avul-la
ylläpitää ikuisesti: Harrimanin yh­tenä
tarkoituksena on siis "päästää"
Washington omatekoisesta ansastaan.
Toisaalta on saatu viimeaikoinn
merkkejä siitä, että Washington yrit­tää
nyt ratsastaa kahdella hevosella
Dominikaanise.ssa tasavallassa. Pri­kaatinkenraali
Antonio Imbert Barre-rasin
johtamaa taantumusjunttaa tue­taan
aseilla, dollareilla ja moraliteki-jöillä.
Toisaalta tunnustetaan kuiten­kin,
että kansan enemmistö on kapi­nallisten
puolella, ja niin yritetään il­meisesti
taivuttaa eversti Francisco
Caamano Denoa jonkinlaiseen sopi­mukseen
Washingtonin kanssa. Ja US-Asta
onTrinettu melko selvästi ym­märtää,
että mikäli viimeksimainiUu
yritys onnistuu, silloin voidaan taantu-musjuntta
heittää pellolle sanomalla
että "Mauri on työnsä tehnyt, Mauri
.saa nyt mennä'.'.
Lisäksi on huomioitava se tosiasia,
että jouduttuaan maailman yleisen
mielipiteen tuomittavaksi Dominikaa­nisen
tasavallan asioihin sekaantumi­sesta,
Washington etsii ilmeisesti jon­kinlaista
"kunniallista" pakotietä, mi­kä
seikka on epäilemättä yhtenä teki­jänä
siinä, miksi USAn edustajat ovat
neuvotelleet myös perustuslaillisten
kapinallisten kanssa. Nähtäväksi jää
onko tarkoitus: 1) voittaa aikaa vasta­vallankumouksellisen
hallitusjuntan hy
vaksi, 2) painostaa Caamano Denoa
Washingtonia tyydyttävään sopimuk­seen;
tai 3) toteuttaa perinteellistä
sortopolitiikkaa "hajoita ja hallitse"
ohjelman pohjalla? Lähipäivät tulevat
antamaan vastauksen vielä avoimina
^oleviin kysymyksiin ,
Saigon. — 21 Yhdysvaltain ilmavoi­mien
sotilasta sekä yksi eteläyietnan}i
lainen saivat surmansa ja 13 tai 14
lentokonetta tuhautui viime sunnuntai­aamuna
Bicn Ho^n' lentotukikohdassa
tapahtuneessa räjähdysten sarjassa.
Bien Hoan suuri, lentotukikohta sijait-
.sce lähellä Saigonia.
Muuan amerikkalainen. sotila.sedus-taja
sanoi olevan mahdollista, että
vi( lä useampia amerikkalaisia on saa­nut
surmansa. Hän ilmoitti edelleen,
että 63 amerikkalaista ja seitsemän
etelävietnamilaista sai vammoja.
. Yhdysvaltain ilmavoimien Saigonis­sa
olevien joukkojen komentaja, ken­raali
Joseph Moore sanoi ;ettei ole
minkäänlaista todisteita siitä, että
Vietkong-sissit olisivat aiheuttaneet
räjähdykset. Erään pommienasennu.s-ryhmän
johtaja on ilmoittanut, että
ryhmänisä oli juuri aloittanut työnsä,
kun yksi B-57-suihkupommikoneessa
olleista pommeista räjähti ilman nä­kyvää
syytä, sanoi kenraali.
Hän sanoi edelleen, että Bien Hoan
tukikohta jossa Vietkong-si<;sit viime
vuoden lokakuun 1 pnä tuhosivat tai
vaurioiuivat 27 maassa ollutta lento­konetta
on edelleen toimintakunnossa.
Lentotukikohdan lastauslaiturilla ta­pahtuneissa
räjähdyksissä tuhoutui vi­rallisten
tietojen mukaan kymmenen
Lentoyhteys
YAT—DDR
Kairo. — Ensimmäinen sopimus Yh­distyneen
Arabita-savallan ja Saksan
demokraattisen tasavallan välisestä
lentoyhteydestä allekirjoitetaan touko­kuun
20 pnä, ilmoitti Kairossa vierai­leva
DDRn kulkulaitosministeri Envin
Kramer. Tällä sopimuksella peruste­taan
suora lentoyhteys .Kairon ja Itä-
Berliinin välille.
amerikkalaista •B-57 Canberra-suihku-pommittajaa,
yksi . tai kaksi amerik-.
kalaista Skyraidor-konetta, yksi ame-rikkalainen.
F-8: Crusader-suihkukone
ja kaksi etelävietnamilaista kevyttä
tiedustelukonetta. Räjähdyksissä vau­rioitui
25 . etelävietnamilaisia Skyrai-der-
konetta ja yksi amerikkalainen H-
45-tyyppinen helikopteri. .
Satakunta miestä, joista suurin osa
amerikkalaisia oli lastauslaiturilla rä­jähdysten
alkaessa. Monet heistä oli­vat
työskennelleet melkein koko yön
täyttäen lentokoneiden polttoainesäi­liöitä
ja huoltaen niiden a.seistusta.
4ontoo. — Kiinan toinen ydinkoe
aiheutti lauantaina jyrkkää arvoste­lua
länsimaiden taholta, kun taas
suurin osa sosialistisista maista suh­tautui
räjäytykseen kylmän hiljai­sesti.,
•
Pohjois-Vietnam ja Japanin ja In­donesian
kommunistipuoilueet terveh
tivät koetta vastauksena Yhdysval­tain
harjoittamaan kiristykseen.
Yhdysvaltain ulkoministeriön edus­taja
sanoi, ettei Kiinan ydinohjelma
aiheuta toistaiseksi muutosta maail­man
voimatasapainoon.
Japani harkit.see jyrkän vastalau­seen
esittämistä Pekingin hallitukselle.
Intia tuomitsi ydinkokeen ja Englan­nin
viranomaiset esittivät pahoittelun­sa
sen johdosta.
Kiina itse riemuitsi tapahtuman joh­dosta,
kun taas suurin osa sosialisti­sista
maista pidättäytyi kaikista lau­sunnoista.
Ainoa lausunto saatiin Neu­vostoliiton
pääministeriltä Alexei Ko-syginiltä,
joka perjantai-iltana sanoi
Moskovassa: "En usko kenenkään jär­kevän
ihmisen voivan ajatella ydin­aseiden
käyttämistä. Ydinsota on mah­doton
meidän aikanamme,"
Englannin ja Yhdysvaltojen ilmais­tessa
pettymyksensä uuden ydinko­keen
johdosta. Ranskan hallituspiireis­tä
todettiin lyhyesti: "Tämä oH odo­tettavissa".
Ranska on itsekin tehnyt
ydinkokeita sen jälkeen kun ydinkokei­den
osittaista kieltoa koskeva sopimus
allekirjoitettiin Moskovassa vuonna
1963.
Pariisilaislehti Combat sanoi, että
Kiinalla on nyt hallussaan kaikki kor­tit,
joita se tarvitsee saadakseen tah­tonsa
lävitse. Ainoa järkevät ratkaisu
olisi aloittaa neuvottelut Pekingin
kanssa ennen kuin se on^ liian myö­häistä.
Japanin neljän pääsaaren yllä lensi
lauantaina useita suihkukoneita, jotka
keräsivät ydinkokeesta aiheutunutta
radioaktiivista pölyä.
Au.stralian viranomaiset sanoivat, et­tei
.se tullut heille yllätyksenä.
ITÄ- JA LÄNSI-SAKSAN
KAUPPASUHTEET
PALJONKO POLTAHE?,
PolUoiot jooiteltuina pölViltQisen savuKfl-maöran
muKoon 434
2V34
VöhHmtnltotrtuul- Kovo Erlttdm.. Krtiu-;
ErtBi.M
Länsi-Saksa on ajautumassa yhä
enemmän temppelin harjalle kaup­pasuhteissaan"
sosialistisiin maihin:
Toi-saalta Bonnin hallitus on yrittä­nyt
pitää kauppaansa tarkoin sään­nösteltynä
ja poliittisena painostu.s-.
keinona; Tois.ialta Länsi-Saksan
teollisuus ja liike-elämä todetasseen
miten muut lännen teollisuusmaat
ovat romuuttancet vicntikieltolisto-ja
ja luottorajoituksia, on harjoitta­nut
ankaraa painostusta kaupan
ovien avaamiseksi idän markkinoil­le
siten, että sillä olisi samat kil­pailuedellytykset
kuin muilla län­tien
firmoilla-
Erityiscsti Saksan Demokraatti­sen
Tasavallan kanssa käytävä kaup­pa
on ollut Bonnin hallituksen tiu­kan
valvonnan alaisena. Virallisesti
tätä kauppaa on pyritty kaikin ta­voin
väheksymään. Bonnin hallitus
ei pidä tätä kauppaa edes ulko­maankauppana,
vaan saksojen "si
säisenä tavaranvaihtona". Itä-Sak­san
ulkomaankaupan arvo oli kui­tenkin
viime vuonna yhteensä 22
miljardia D-markkaa, millä sum­malla
se on eräs maailman suurim­mista
kauppiaista. Tästä' sosialistis­ten,
maiden kanssa käydyn kaupan
osuus oli 16.5 miljardia D-markkaa.
Kuutosmaiden (Länsi-Saksaa lu­kuunottamatta)
Englannin ja USAn
lähes 1 miljardi D-markkaa. Mui­den
maiden, joista kehitysmaiden
osuus- on hallitseva^ 2.2 miljardia
D-markkaa ja Länsi-Saksan 2,4 mil­jardia
U-markkaa. Neuvostoliiton ja
Puolan jälkeen Länsi-Saksa on Itä-
Saksan kolmanneksi suurin yksi-,
tyinen kauppakumppani.
Itä-Saksan ulkomaankauppa on
kasvanut viime vuosina noin 10 pro­sentilla
vuodessa ja samansuuruista
kasvua odotetaan tänä vuonnakin.
Kaikesta huolimatta Länsi-Saksa on
pysynyt mukana Itä-Saksan yleisen
kauppavaihdon kasvussa. Nyt Län­si-
Saksan osuutta uhkaa kuitenkin
selvä taantuminen. Toisaalta Bon­nin
hallituksen rajoitus- ja sabo-tointitoimenpiteet
ja toisaalta mui­den
länsimaiden kasvanut kiinnos­tus
Itä-Saksan kauppaan ovat kään­tyneet
Bonnin omaa politiikkaa vas­taan.
Ne tilaukset, joita Länsi-Sak­san
teollisuus olisi voinut saada,
ovat menneet sivu suun muualle.
Tämänsuuntainen kehitys alkoi eri­tyisesti
viime vuonna ja Leipzigin
viime tdJvisilla juhlamessuilla muut
länsimaat olivat selvästi suosituim­muusasemassa.
: Kun näyttää aivan ilmeiseltä, että
sosiaLstiset maat. pyrkivät säilyttä­mään
osuutensa Itä-Saksan kasva­vasta
kaupasta ja muut länsimaat
ja kehitysmaat pyrkivät lisäämään
osuuttaan, niin menetyksiä eivät voi
kärsiä muut kuin Länsi-Saksa. Täs­tä
länsisaksalaiset liike- ja teolli­suusmiehet
ovat hyvin tietoisia.
Niinpä viime aikoina länsisaksalai­set
liikemiehet ovat antaneet tuh­katiheään
lausuntoja, joissa on va-iroitettu
iästä kehityksestä. Eräs
huomattava länsisaksalainen teolli­suusmies
lausui äsken, gttä vuoteen
1970 mennessä Itä-Saksassa saadaan
päätökseen parhaillaan käynnissä
olevat valtavat kemianteollisuuden
laajennukset — Itä-Saksa on jo ;
nyt. kemianteollisuuden alalla eräs
maailman johtavia maita — samoin
se saavuttaa tieteellis-tekniMisellä
tasolla maailman huipputason kai­killa
muilla teollisuuden aloilla.
Tämä vahvistaa Itä-Saksan vienti-kykyä
suunnattomasti. Muut maat
pitkäaikai.sine luottoineen ja nopei­ne,
toimituksinoen vievät kuitenkin
tänä aikana konetilaukset Länsi-
Saksan teollisuudelta. Samainen
teollisuusjohtaja mainitsi vielä, että
Itä-Saksan merkitys iisenssikaup-iaana
on suuresti muuttunut. Nyt
Itä-Sak.sa.ssa lasketaan tarkkaan mi­tä
tuotteita kannattaa omien keksin­töjen
perusteella ryhtyä valmista­maan
ja myymään ulkomaille ja
milloin taas on syytä myydä lisenss';
ulkomaille. Nämä lisenssikaupafkiy
menevät ohi suun muille. — Kras.
PÄIVÄN PAKINA
VALEHTELU KUNNIAAN?
"Oikein tai väärin, kokoon kää- '
rin", on suuiporvarien liiketoi- ;
mintamoraalin "a" ja "o'.
Voitto-osingot ovat ensimmäi­sellä
ja viimeisellä lilalla — ja •
siihen väliin ei juuri muuta mah­dukaan.
Oma etu ja etuilu on siinä aina
tärkeintä.
Näin myös porvarillise.ssa. yh-tciskuntaelämäs.
sä. Tapana on sa­noa,
että "omaa maata on puo-liistattava
huolimalta siitä, onko
se oikeassa tai väärässä.
Tämä seliaisennnn johtaa luon­nollisesti
tiukan tullen kiperiin
ja kuperiin tilanteisiin.
Ottakaamme Hitlerin aikainen
Saksa. Kenellä on silloin oikeutta
tuomita Natsi-Saksan korskeita
hallitusminislereitä ja muita vis-kaalejta
sptovUniysina kuole­maan,
jos on asia niin, että Smaa
maata on puolustettava huolimatta
siitä, onko se: oikeassa tai vää­rässä".
NUrnbergin oikeusistunto ei i l ­meisestikään
tällaista teoriaa hy­väksynyt,
koska eräitä natsijehu-ja
tuomittiin kuolemaan ja loisia
tiilenpäitä lukemaan.
Mutta siitä huolimalta vielä
herran vuonna 1965 Toronto Dai­ly
Star puolusteli Adlai Steven-sonin
kunnioittamista "ihmisenä",
vaikka hän poliitikkona ja diplo­maattina
spesialisoiluukin huonon
«sian palveluun.
Kulen on uutistiedoissa. kerrot­tu,
Toronton yliopiston . professo­rien
ja opiskelijain keskuudesta
on noussut vastarintaliike sen joh-dost?!,
kun mainitun yliopiston loi­mesta
aiotaan antaa loukokuun lo­pulla
Yhdysvaltain YK:n valtuu­tetulle,
Adlai Slevensonille mai­nitun'
oppilaitoksen kunnialitteli.
Menneinä vuosina liberaalisuu­destaan
ylpeillyt Star-lehti on kui-tenkm
eri mieltä. Se vetoaa sii­hen,
että diplomaattien tehtäviin
kuuluu myös — valehtelu;
Myöntäen, kuten sen on pakko
tosiasiain edessä myöntää, että
Adlai Stevensonin ihailijiiin on
pitänyt niellä monta karvasta pa-
'laa Pir. Steven.sonin "ulkokultais­ten
selitysten ja puolitotuuksien"
takia, mainittu lehti vetosi sii­hen,
että diplomaattialalla "lähe­tetään
kunniallisia miehiä valeh­telemaankin
maansa puolesta."
Sitten seuraa mainitun lehden
kaikista moraalikäsityksistä vapaa,
oma kannanmährittcly, missä sa-
:notaan:
"Mutta me emme usko, ottaen'
kokonaisuutena huomioon mr. Ste-venson
ja hänen toimintansa, että
hän on ansainnut Toronton yli­opiston
halveksumisen . . . Mei­dän
käsityskantamme mukaan mr.
Stevenson on suurenmoinen
(splendid) amerikkalainen, joka
on viimeaikoina tahrannut intel­lektuaalisen
rehellisyytensä mai­netta
— mainetta jonkalainen on
vain harvoilla valtiomiehillä tai
diplomaateilla. Maan lojaalisena
palvelijana hänen täytyy kohdata
tuskallisia moraalisia kompromis­seja,
jonkalaisia professorit har­voin
V kohtaavat akateemisessa
työssään . . ."
On tässä "moraalia" ja "moraa­likäsitteitä"'
kerraksi!
Mahdollisesti tätä ajatusta voi--
daan hieman laajentaa. "*
Jos väärinpeluuta ei lueta syn­niksi
diplomaateille, niin tuskin
sitä voidaan pitää syntinä muiden^
kaan kohdalta?
No, mikäli halutaan palata ta­kaisin
siihen käsityskantaan, että
"tarkoitus pyhittää keinot", niin
siinä tapauksessa on Adlai Ste­venson
ansainnut Toronton yli­opiston
kunniatittelin. Muussa ta­pauksessa
ei.
Epäilemme kuitenkin, että To­ronto
Star. ei varmaankaan saa
yllämainitusta kirjoituksestaan
ainakaan Pulitzor-palkinloa.
—- Känsäkoura.