Vapaus, November 24, 1960

              SM£*fi^i?riiiai:.^i^
J^fSiyu'2?'-'p^'TOTstaina, marrask. 24 p. — Thursday, Nov..24/1960
; A I B A t T f ) : T^./lQdepeiident' LaDor
;Orgitt^of^]rinnJ6h C C a ^ d l a n i . E s -
M^Mdöif^^eliiä^inäll^fty the-^Post
' Otlloe^^ Department,': Ottawa: - Pub--
:a«hed^^thplc8 <=^weekiy::;^ TuÄdayi-
Jl^xmOAyglafiA .Saturdaysby Vapaus'
^Piddlshinjr oompaAy Ltd.fät 100-102'
Btan-St W:. Audbuiy/Ont^ Canada.-
Telephones: Bus. Office OS.'4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager,
K Suksi. Editor W. Eklund.-Mailing,
AIBAtTf address^Box 69, Sudbory,' Ontario.-
Advertteing;rate8/iJupotf|^:a|ipllcatKm:i^
Translatlon free ofchatge.-^^v.^y '
, , • .THiAUSIÖNNAT:,
Canadässa; " 1 'vS. 8.00^6 kfc
YhdysVäUoissa: l ^ k . 9.00'« Ick. 4.80
Suomassa: .~ 1 vlc 9.S0 eiäL 6.25
Ulkomaalaisten vainoa Yhdysyalldissä
" Väifeouvenssa^vii^ vaihteessa tulleissa uutistiedoisiaij
|C-^ .^enx/ltiiii/et^^^^ ammattiyhdistysliike, on viralli-tyistä"
henkilöä — Albertassä syntynyt 55-vuotias kirvesmies
Ä*ans ifecKay, -joka bn ollut koko miehuiisikänsä, eli yli'30
>.:.wi:t ... jnaalari William Mackie
l i
(NiuKkänen)^ jonka "hirveänä rikoksena-^on^se, että hän sat-;
itms^ntymään; Suome
sa sH^Hä'Yhdysvalloista.
Sivuhi^niien sanoen Mackie ei-tiedä hänellä olevan yh-täSÄfaiiioata
sukulaista Suomessa. j H ^
'Kelta. Mutta' nyt hänetkin lähetettiin yhdessä canadalais-syntyisen
MacKajni kanssa "körökyydillä" syntymämaahan­sa;
inistä; hän on tuotu;Yhdysvaltoihin; 8 kuukauden ikäisenä
vauvana!
Heidät molemmat karkoitettiin Yhdysvalloista pahamai-.
neisen McCarran lain perusteella, jonka'perusteella heidät
; on leimattu taannehtivasti; kommunisteiksi siksi kun he s
rmainälkävuosina^^osallistuivat siihen työttöm
taan, jonka ansiosta Yhdysvalloissakin on nyt jonkinlainen
yhteiskunnan turva työttömyyttä vastaan.
' Näiden miesten karkoittaminen Yhdysvalloista palaut­taa
mieleen William Heikkilän tapauksen. Kuten muiste-'
taan,"' toiskätinen William Heikkilä kaapattiin poliisiviran-dmaistebtoimesta
kadulta ja; lähetettä
iä ei ollut edes päällystakkia) Suomeen niin, ettei hän saanut
tilaisuutta jättää edes jäähyväisiä perheelleen! Maailman
yleinen mielipide pakoitti'silloin Yhdysvallat perääntymään
ja niin pääsi'Heikkilä tulemaan takaisin omaistensa luo. Mut-itaijärkytys
ja pitkäaika
—
siisiY^
\ ^ * * *
Näitä seikkoja silmälläpitäen on ilolla tervehdittävä sitä,
kun Vancouverin ammattiyhdistysväki. nousin o
isesti näitä Yhdysvalloista karkoitettuja miehiä puolustam^^
Sikäläiset uutistiedot kertovat sydäntä lämmittävästi kuinka
i^äncouverinammattiyhdistysneuvoston sihteeri;C
oli sanonut, että mainittu neuvosto oli, määrännyt hänet lä­hettämään
näiden karkoitettuj en puolesta protestin ^Yhdys­valtain
vastavalitulle presidentille, John F. Kennedylle. Sa­malla
kertaa hän sanoi lähettävänsä siirtolaisministeri Ellen
; Faircloughlle sähkeeni; missä pyydetään hallituksen; lupaa
Mackielle(Niukkaserie) tulla Ganadaan, jos hän sitä haluaa.
Me puolestamme haluamme kiittää julkisesti Van­couverin
ammattiyhdistysneuvostoa; tästä inhimillisestä
; j ä työväen solidaarisuutta suuresti lisääntyvästä esiinty-
''misestä: Me yhdymme niihin hy
dalaisiin, jotka toivovat, että siirtolaisministeri' Fair-clough
huomioi - Vancouverin ammattiyhdistysväen; toi­vomuksen
ja antaa mr. Mackielle (Niukkaselle) luvan
jäädä Canadaan siihen asti, kunnes nykyinen ulkomaa-laisteii
vaino Yhdysvalloissa lopetetaan.
* * *
Että kysymys on ulkomaalaisten vainosta ja painostuk­sesta
se näkyy mm. Canadaan nyt karkoitetun mr. MacKayn
Vancouverissa antamasta lausunnosta^iV tul­leissa
uutistiedoissa kerrottiin hänen sanoneen; e
vallöissaonpeloiteltuulkomaalaissyntyisiä: siinä; määrin,; et­tä
he eivät uskalla enää vapaasti puhua asioistaan. Hänen
: kertomansa mukaan Yhdysvaltain hallituksen rtoimesta on
nostettmkarkoitusjuttu'350:tä:ulkomaalaisperuista; henkilöä
vastaan vain sen vuoksi kun he ovat, kuten kertojakin, nälkär
vuosina osallistuneet työttömien toimintaan.
- Pantakoon merkille vielä, että Yhdysvalloissa ei ollut
silloin mitään sellaista lakia, joka olisi määritellyt laitto­muudeksi
sen •paremmin työttömien järjes
muhistiseenpuolueesenkaan kuulumista; F^asistinenMcGarr
rän-lakij jonka perusteella nämä miehet nyt karkoitettiin, on
laadittu vuosia näiden tapahtumien jälkeen ja se on astunut
voimaan taannehtivasti. Tämä on^^^^^v jos
Canadässa hyväksyttäisiin ensi vuonna laki, mikä julistaa
luterilaisuskon kerettiläisyydeksi^ja; ruvettaisiin vainoamaanV
kaikkia siihen kirkkoon kuuluneita "rikoksesta", jonka teos­ta
heillä' ei ole nyt edes harmaata aaystusta.
Yhdysvalloissa käyneet kansalaisemme selittävät havain­neensa
miten ulkomaalaisperuisetamerikkal^
tömän varovaisia siitä, mitä he puhuvat ja, missä puhuvat.
Se muistuttaa monella tavalla fasismin aikakautta Euroo­passa.
Yleisenä'tunnelmana on että ulkomaalaista alkupe­rää
käsitellään siellä eräänlaisena "rikoskäsitteenä". Yleinen
epäilySfkohdistuu; kaikkiavniitä; vastaan jftjoilläon ulkolaispe-ruinen
riimikin^? puhumattakaan siitä, että olisivat^^^^u^
tulisi ' Heitä epäillään, ellei suorastaan vakoilijoiksi ja
maanpettureiksi niin , ainakin sellaisiksi helposti tuleviksi.
Yhälyleisemmäksi tulee rikosjuttujen käsittelyn yhteydessä,
maininta, _että fikoksen tekijä on syntynyt siinä tai tässä
, niaassa — ikäänkuin sillä olisi mitään tekemistä rikoksen
L , kanssa. Vallan yleiseksi käsitykseksi on jö syövytetty yleii=
sön mieliin se, että esimerkiksi gangsterit ovat poikkeuksetta
|\ " italialaisia — ja muut rikolliset joko neekereitä tai kirottuja
y^' ulkomaalaisia. - 7^
^ - Nähtäväksi jää, voiko presidentti^Kennedyjä hänen hal-lituksensa
puhdistaa Yhdysvaltain maineen siitä kurjasta t i -
% , lästa^ mihin se on painettu näiltä tiimoilta.
• \ .-/'Mutta sitä tärkeämpää on liittohallituksemme antaa van-
' couverilaisille ammattiyhdistysmiehille ja -naisille myöntei-nen-.
vastaus,siitä, että-mr.-Mackie_saa.tuilaXanadaan, mikäli_
fhää;fialuaa;%Tällainen lupa olisin asti
kUnites presidentti Kennedy astuu virkaansa' sillä muistaa^
tuiei|'että Yhdysvaltain demokraattipiiolue on antanut edus-|
> tajalrokpuksessa hyväksymänsä päätöslauselman perusteella @
^ f ymmärtää,^ että ulkomaalaisperuisia vastaan järjestetty vaino |
' " Jos näin'tapaht^ —^ ja sitä.toivbvat Yhdysvaltain k a n ^
1/
I ^,
lm
_ li ,;
I
•lOt
, Toronto.'-^' Kuuban miljoona d o l|
laria käsittävä autönosien tilaus täy­t
y i peruuttaa koska;. Yhdysvaltain
(^mistamasrsicanadalaistVieldyM
kiellettiin'itoiraittamastainäitäVo^
Ralph Malach, Ralph Malach
dustrres, autönosien toimittaja, tie-doitti
tästä Toronto Daily Starissa
oUeessa uutisessa.
Malach jsanoi;; että »maksumääräys
o l i kuimossa, joten ei ollut kysy­mys
luotosta..
Olen tiedustellut useilta firmoilr
ta, mutta ovet on suljettu nenäni
edessä", sanoi hän.
"Yhdysvaltain alayhtiöille on
määrätty vientikielto. Kun jätin t i ­lauksen,
niin liikkeet; tiedustelivat
Yhdysvaltain fpääliikkeidentoimisr;
toista ja ne kielstivät täyttämästä
Hausta."
- Yhdeltä puolen tämä osoittaa mi-,
tä kauppamahdoUisuuksia Canadal-olisi
Kuuban kanssa ja miten
Ganädassä olevat yhdysvaltalaiset
alayhtiöt vaikeuttavat sitä.
Erään torontölaisen liikkeen Ha­vannassa
\ oleva edustaja Albert
Shea arvioi, että Kuubaan vientiä
voitaisiin mahdollisesti kohottaa ny­kyisestä
$15,000,000 arvoisesta vuo-siviennistä
$60,000,000. Hän sanoi,
että parhaillaan neuvotellaan $2,-
000,000 tavaravaihtokaupasta^jonka,
mukaan Kuuba vaihtaisi kahvilla
trokien tai henkilöautojen osia.
Malachin kokemus osoittaa, että
mahäollisesii sellaisesta kaupasta ei
tu'e' mitään-Yhdysyaltain^..pääyh- vin lupaamasta avusta hyökkäys!a-tiniHon
A i f a m g n Vannan' 'inW>lncf'i nniflrc^ccö -"^-"•t . ' ^ , •
YLEISÖN
KIRJE
»lUUTAMA S A N A VAPAUS-L
E H D E N HAASTERAIIASTON
PUOLESTA
Port Arthur. — Ne lukuisat liaas-tetut
ja haastamattomat, jotka syys­tä
tai toisesta eivät ole ehtineet,
osallistumaan Vapaus-lehtemme
avustamiseen, kiirehtikää tekemään
se. \Please!"
Edistysmielisenä j a sekä valveu­tuneena
työväenluokan henkilönä
on velvollisuus ja vieläpä kunnia-asia
tehdä se. Samalla voittaa
taakseen kansalaistemme / k i i t o l l ii
suuden j a suosion.: Samalla- osoi­tatte,
ettette ole "aidalla istuja".
Siten korotatte sivustakasojia.nii:
täi jotka ovat jo tehneet lahjoituk:
sensa.
On hy\*in kaunis esimerkki; kun
n i i l l e : henkilöille sekä Järjestöille,
jotka ovat lehteämme niinkin hyvin
auttaneet j a siten osallistuneet va­rojemme
mukaan tasapuolisesti ja
harkintamme mukaan --lahjoitta­maan.
-Mitä lukuisempana = otamme
osaa sitä pikemmin .sa am me : toi vo-vamme
$8,000 minimimäärän. N i in
teemme ;parhaimman;:palveluksen
omalle luokallemme ja omalle leh-dellemme;
turvaamalla-sen taloudel­lista
asemaa. Siten lehtemme Va­paus
voi' edelleenkin harjoittaa ;julr
kaisur; paino-ja sananvapauden jat­kamista
huolimatta riistäjistä ja
sortajista.
Sananvapauden ../korostaminen,
kuuluu myös Liekille ; j a sen..'kir­jeenvaihtajille,
jota tulee tehdä
tunnollisesti,' rehellisesti ja puolu­eettomasti.
Siten ystävyys, luotta­mus
ja kannatus on lehdille suu'-
rempaa.
Kiitän myöskin Fort AVilliamista
olevaa L. Kyynyä hyvästä ja kohte­liaasta
huomautuksesta'^; persoonaa­n
i ; kohtaan. ; Samoin hänen; Vapaus-/
lehdelle tekemästään kauniista;;lah-joituksestaan.
Tavatessani erään ystäväni ja to­verini
sain; häneltä toverillisen huo­mautuksen:
"Oletko itsekohdaltasi
tehnyt lahja-avustuksen Vapaus
lcti()en hyväksi?"
Vastasin: "Olen tehnyt sen van-huudeneläkeläisenäkin.;
ja vköyhässä
oloissa. On paljon arvokkaampi
osallistua ;; työväen ;joukkoliikkee
seen: ja:siten olla ^mukana kuin sei-;
soa'sivustakatsojana ja arvostelija-;
na."
Tähän astinen avustus on parhain
osoitus kiitollisuudesta Vapautta
kohtaan. Mielenkiinnolla jokainen
seuraa lopputulosta. Huoniio! Hei-pä-
heiMasa! Saisipa nähdä j a kuul­la
useinunin sentapaisia "Yleisön
kirjeitä", jo.ssa on asiallisuutta,
joustavuutta ja huumoria. "No kap­pas
vaan tuota — ai j a i ! Näkemiin
j a kuulemiin. — L. H . P .—
tiöiden ottainan?kannan>jöhdosta:
, Nyt näyttää kuitenkin siltäf että
xYhdysvalUth^tiyökkäys ^Ktiubään on;
vähemmän'mahdollinen.'.. Pääniiins- \
teri Castro sanoi äskettäin joukko-;
kokouksessa Havannassa, että Y h ­dysvaltain
hyökkäysvaaraconyähen-;
tynyt.
Hän sanoi sen johtuvan siitä kun
Kuuba oli protestoinut sellaisesta
vaarasta YK:ssa ja koska Kuuba on
saanut erikoista myötätuntoa e r i
puolilla;, maailmaa, erikoisesti > lati­nalaisen
Amerikan maissa sekä Neu­vostoliiton
v pääministeri fHrushtshe-pauksessä.
guah jdiktaattori Somozäa va^taahj
syytetään Kuuban aiheuttamiksi.^
Guatemalan ulkoministeri Jesus
JUnda' Murilo syyttää Kuubaa Häit­ten
;;aiheuttanjisesta: jai on ;pyytäiiyt
Amerikkalaisten Valtioiden JärjcF-töä
ryhtymään toimenpiteisiin näi-t
den johdosta. ,
Murillo on niinikään pyytänyt
Yhdysvaltain asevoimia suoritta­maan
patrullitiomintaa; Guatemalan
itäisen rannikon alueella. ^
Liian paljon Vehnää ?
K I R J . I L J A E H R E N B U RG
Aikaisin 30-Iuvulla kapitalistista
maailmaa vapisutti vakava talou­dellinen
k r i i s i ; 1929 amerikkalaiset
lehdet kirjoittivat/vakavista'oireisr
ta: Yhdysvalloilla on tavattoman
suuri ylijäämä vehnää — 274 mil­joonaa
bushelia. Pian havaittiin
Ganadassa, Australiassa ja; Aigen-tiinassa;;
samanlaista ylijäämää. Sel­laisissa;
Euroopan maatalousmaissa
kuin:;Unkarissa, Romaniassa ja; J u ­goslaviassa
oli. viljan ylituotantoa.:;
: Kaiken tämän ; pitäisi osoittaa
maailman hyvinvointia. Mutta yli­jäämän
määrä vastasi nälkäänäke­vien
määrää. E n puhu 1928 ja 1931
nälänhädästä Kiinassa,:, vaan ; k a h -.
desta maasta, joista mainitsin ylem­pänä.
Unkarista ja Romaniasta,
joissa tuotetjjjn vehnää enemmän
kuin mitä.: suurmaanomistajat ;voi-vat
myydä, josta syystä talonpojat
kuolivat'nälkään; 'Steinbeekin-^n
vellistä r''Vihan hedelmät";.: saamme"
tietää-kuinka: ;työttömät s kuolivat
nälkään noina vuosina.
Roomassa kansainvälisessä konfc-;
renssissa, 46 maan;;edustajat kes­kustelivat.
kultivoidun maa-alan su­pistamisen
ongelmasta, kuinka .vär­jätä
vehnä eosiinllla sopimattomak­si
ihmi.sten;nauUttavaksi..-V
syötettiin cläimillC: samaan'aikaan
kun miljoonat ihmiset näkivät näl-=
kaa.
K i i l s i levisi j a ennen pitkää oli
maailmassa liikaa; lihaa. Se. o l i ; S i l ­loin
kesällä Nakskovissa, Tanskassa,
j o l l o in näin koneen joka sai minut
kauhistumaan: Siihen aikaan teu­rastettiin
Tanskassa 5,000 päätä
karjaa jokaisen viikon aikana; K u u '
si prosenttia ruhosta meni saip­puaan
: taikka muihin tavaroihin ja
loput, jotka tanskalaiset työttömät
työläiset olisivat kipeästi tarvin­neet
hävitettiin. Eräs älyXäs kek­sijä
suunnitteli koneen, joka jau­hoi
lihan ja luut jauhoiksi, joka
kuivapuri$tettiin j a josta täten saa­tiin
sianruokaa. Pian tämän «jäl­keen;
ruvettiin tuottamaan liian pai.
jon pekonia maailmassa ja siitä
syystä täytyi riiveta hävittämään sir
koja.
Tiesittekö» että . . .
— Canadässa tuolo'tiin nahkajal­kineita;
kuluvan vuoden ensimmäi­sen
kuudcn:-kuukauden:aikana 2 2 -
702,447 paria, joka osoitti nahkajal­kineiden
-valmistamisen;' vähenty­neen
6 prö.sentilla viime vuoden
vastaavaan aikaan verrattuna.
l i a n o i . — Vientianen radio välit-tivviime
», perjantaina r.VientianessaI
neu vo^teIleidenE'Laosin'.(; k u n i n k a a l i i i
liaiilitnksen selcä Neo Lao Hab|
Sat-puolueen ;valtuuskuntien, allef
kirjoittaman yhteisen julkilausul
Molemmat' valtuuskunnat' ilmai^^
sevat tyytyväisjvtensä sen johdos-,
ta,.että Laosin hallitus.on rauhan
ja puqlueettomuuspolitiikan perir
aatteita - noudattaen solminut diplo­maattiset
suhteet; Neuvostoliittoon
ja;ilmoittanutolevansa valmis:otta­maan
siltä vastaan ystävällistä
apua^ja ottanut^tätenvi'ensimmäiset
askelet irauhau: ja:?ipuolueettomuu-'
deh tiellä.
Valtuuskunnat sopivat siitä, että
olisi muodostettava mahdollisim­man
>;pian kansallinen vyhtehäisyys-r.
h a l l i t u S i v j o h o n : osallistuisivat ;kaik-;
kien kansalHsuuksien, demokraat­tisten
ja isänmaallisten puolueiden
edustajat Neo Lao Hak Sat-puo-lue
mukaan lukien.
Molemmat valtuuskunnat;terveh­tivät
^kuninkaan; hallituksen: päätösr
tä ottaa vastaan apua Kiinan kan­santasavallalta
sekä Vietnamin de­mokraattiselta
tasavallalta sekä 'lä-hettää
näihin maihin hyvän tahdon-valtuuskunnat
parantamaan .Laosin
ja näiden.: maiden välisiä suhteita.'
Mitä tulee tulen lopettamiseen,
sanotaan Julkilausumassa; niin i m o?
lemmat valtuuskunnat ovat sopineet
antavansa . konkreettisemmat mää-"
räykset alaisuudessaan: oleville; so­tajoukoille.
; voidakseen estää; kon-fliktitvniilläfalueilla,
minne kunin­kaan
Joukkoja ; on sijoitettu. :Siinä
tapauksessa ;,että jotkut upseereisT
ta: eivät täyttäisiimääräyksiä, heir
dät' olisi erotettava viroistaan. Sit-täpaitsi
päätettiin muodostaa yhtei­nen.
komitea,: jonka tehtävänä: bn
varoittaa imalidollisista ;lconflikteis-ta
ja pitää yhteys molempien puol­ten
sotajoukkojen välillä.
Molemmat osapuolet ilmottivat
^olevansa tyytyväisiä; neuvottelujen
kulkuun; sillä ne olivat sujuneet ys­tävyyden
ja yhteisymmärryksen i l ­mapiirissä.
TOIMITTANUT EEVA
Näiskbhtälbita
.1 •M:
EISENHOWERIN "TESTAMENni"
NATOsta "NELJÄS ATOMlMAHTI"
Augusta, Georgia. — Kansallinen taina y l i kaksi tuntia kestäneen is-
Iraniin on vihdoinkin' syntynyt
kruununperijä' monien vuosien^vj
pa vuosikyjmmenien odotuksen jäl­keen.
! Tämän uutisen lähdettyä
kiertämään ::maailmaa: ei:: v o i estää
ajatuksia myötätunnolla seuraamas­ta
niitä kolmea naista, jotka v ovat
Shahin vaimoina "vaikuttaneet jä
kaksi: ensimmäistä heistävtarpeettö-mina
heitettyinä syrjään^ Ensim-
: maisesta: vaimosta; ei muistaakseni
paljoa kirjoiteltu,- hän sai tyttären
21 vuotta sitten, mutta Ifanissa \voi
vain-mies -päästä; valtaistuimelle.
Saatuaan hänestä eron,; meni Shahi
suurin , juhlallisuuksin naimisiin
puoliksi saksalais-persialaisen kau­n
i in Sorayan: kanssa; Lehdissä^ k i r ­joiteltiin
kuinka he olivat onnelli-sia,
mutta heille ei alkanut kuulua
perillisiä. Suurin otsakkein kerrot­tiin
kuinka Soraya on siellä tai
täällä maailihan kolkalla spesialis­tin
luona hakemassa apua lapsetto­muuteensa.^
Tavallinen nainen sää­l
i häntä j a häpesi hänen puolestaan
julkeita lehtimiehiä^;joille mikään
asia: ei ole pyhä kunhan siitä vaan
saa jymyuutisen. Jokainen nainen
tietää minkälaista sieluntuskaa lap­seton
nainem kärsii jos luonto on
muuten varustanut hänet äidinsydä-mellä:
Sitä taakkaa ei tarvitsisi l i ­sätä/
enää: julkisuuden valokeilalla.
Seitsemän pitkää vuotta he odot­tivat
ennenkuin erosivat j a taas oli­vat
lehdet täynnä kuvia "ja juttuja.
Kaunis Soraya;, huvittelee '-'milloin
missäkin: :maankolkassa : kuuluisien,
hurmurien käsivarsilla rikkaana
mutta maanpakolaisena. .Hän:.ei
koskaan saa astua Iranin alueeiley
maan, jonka kuningattarena" hän
ehkäjvietti elämänsä: onnellisimmat
odotusvuotensa
' ' Taas' siiuo-lh juhlallisuuksin 'Sha- '''-^^-''''^
h i . solmi kolmannen a v i o l i i t t o n s a " ' ? '"
nuoren ,Farahin kanssa. Suoraan "
koulunpenkiltä nuori tyttö joutui^ 4^,.f
valtakunnan ensimmäiseksi-naisek­s
i , lisäksi sopivan miehepj vaimok­si,
josta lehdet- kipidiiiivat - kuinka
paljon hän .'rak^til^i^dellistä v a i m o ­aan,
mutta^'<llhi'äa -rakkautensa
maalleen mennen naimisiin nuoren
naisen kanssa, joka toivottavasti
antaa hänelle kruiinunperijän. Siis
kauäiistelmaton totuus nainen, lap-sentekokone.
Miltä mahtoi hänestä
tuntua lastaanodottaessaan kun_
pelko, siitä ettei se ol.^sikaan poika
oli koko ajan varmasti'hänen mie^L
lessään. E i ihme että hän lääkärien
sanojen mukaan heti huusi: "Mina '
sain sen, minä sain sen."
Siinä on lyhyesti kolmen ^naisen^ -
kohtalo yhden miehen ympärillä.
Suuressa loistossa j a ylellisyydessii-eletty,
mutta eikö ihmissydän pl^
aina samanlainen kuninkaan lin­nassa
tai manalassa majassa. E i v o i
olla tuntematta myötätunto kaikkia- „i >
näitä kolmea naista' kohtaan NAI-^<
turvallisuusneuvosto. Yhdysvaltain
korkein poUiittinen elin,' p i t i tors-
SUOMEN KUULUMISIA
kien karkoitu.stapau.s on uusi
vakava varoitus Canadalle sii­tä,
mihin johta ns. pieni ja sie­vä
- noitajahti — millin johtaa
se, _-että^_-tääl läki n ^ käytetään,
valtiollista poliisia (RCMP:ta)
ulkomaalaisten peloitteluun,
että kansalaisoikeuksien myön­täminen
evätään "väärien aja­tusten"
perusteella :jne. Lope­tettakoon
sellainen'^ noitäjahti-mania
täällä Canadässa ennen
kuin maamme; mainetta' pila-i
taan sellaisilla ' "kukkasilla"
mitä' lJSAn„-'viimeisin'' karkoi='
Helsinki. — (S-S) — Moskovassa
neuvotellaanUiistaina ja .torstaina.
-Tasavallan presidentin vierailu­ohjelma;
Neuvostoliitossa .annettiin
torstaina julkisuuteen. :: Ohjelman
mukaan on tiistaina: ja torstaina va­rattu
; aamupäivä ;• '"keskusteluja"
varten.
.Keskusteluissa on keskeisinä asi­oina
Suomen ja Neuvostoliiton vä­listä
.;kauppaa koskeva suosituim­muuslauseke
EFTA:an liittymis­tämme
: ajatelle^:- sekä, kysymys en­si
vuoden tavaranvaihtosopimukses-ta,
r^;joka: mahdollisesti allekirjoite-taali
tämän vierailun, aikana. (HS)
"Jotain väärää on nyt urheilus­samme"
^:Kansanedustajat pohti­vat
Rooman kisojen opetuksia. —
. /Nyt ovat myös kansanedustajat
osallistuneet Rooman kisojen jälki­pyykkiin.
Suuren valiokunnan is­tuntosalissa
puhuttiin eilen olym­piaurheilusta
suomalaisten urheilu-johtajien
laadusta, kielitaidosta ja
varsinkin heidän pystyväisyydestään
toimia henkisenä rohkaisijana ja
tukena:: Puhuttiin valtakunnanliitos-l
a ; j a urheilumme: tulevaisuudesta:
Kansanedustajien puheenvuoroista
kävi ilmi, että*urheilu on heidän­kin
sydäntään lähellä ja myös se
etteivät sen enempää Rooman k i -
;sojen::saalis;;kuin urheilumme,;ny­kynäkymätkään
ilahduta kansan­edustajien
mieltä.
Keskustelun alusti olympiakomi
teamme sihteeri, maisteri E . A . Ro­senqvist;
.joka vieraili, eduskunnan
urheilukerhossa ja esitti katsauk­sen:
Rooman kisojen tapahtumiin:
Kansanedustajat, joita tilaisuu­dessa
oi ikaikkiaan 29, olivat alus­tajaa
kohtaan kohteliaita,~"asiällisia
ja kiitollisiakin, mutta samalla sa­noi
vat-:Selkeästi:onian:;maalIi1{kokä-^
sityksensä :-;asioista; Olympiasihteeri
näet edusti joustavasti ja vakuut­tavasti
tyypillistä ' urhciHijohtaja-kantitamme
ja oli sitä mieltä, ettei
Rooman kisasaaliimme "ollut ollen­kaan
huonompi kuin ennenkään^
Hän muisti myös osoittaa, että vaik­kei
Roomasta tullutkaan enempää
kuin mitä tuli, saatiin sentään
Squaw Valleysta enemmärT
Muutamia otteita kansanedusta­j
i en käyttämistä' puheenvuoroista."^
E r k k i Hara. (kok. j a muuten:
maist. Rosenqvistin edeltäjä olym-piasihteerinä)
väitti, että kyllähän
suomalaisetioyatibantuneet?melkbir
sesti siitä, niitä "ennen oltiin. "Suo­mi
on^ urheilumaana etääntynyt hui­pusta",-
'hän \ totesi - j a - sanoi,'; että
urheilujärjestöjen ' skisma '< vaikutti
masenthvaltai.^
muuten: ainoa,:olympiaurheilija.ny-kyisessä;:
eduskunnassamme) totesi;
että jossakin on:vikaa; kun Rooman
tulos ei o'lut läheskään sitä, mitä
hyvällä syyllä saattoi odottaa. " U r ­heilijain
pitäisi saada työstään niin
paljon palkkaa; ettei heidän tarvit­se
kiertää kauppamatkustajina :kilv
pailusta toiseen ja vaatia niistä l i ­säansiota."
Puhuja ehdotti, että
nuolia ;yoiniistelunopettajia - (hän
on myös itse voim.op.) lähetettäi­siin
ulkomailler:saamaan.valmenta-j
a n ; erikoiskoulutusta.:-Esim.i.yleis-urheiluvalmentajaoppiin-^,
A
kaan; painonnostovalmennusta, op­pimaan
Neuvostoliittoon jne.
Heikki Törmälän (sosdem. opp.)
mielestä Roomaan mentiin jouk­kueella,
joka e i o l h i t paras mahdol­linen.
Urho Saai'iaho (kok., ja muuten
tunnettu urheilujohtaja ja mm. ex-
Jatkuu 4:Ilä sivulla
tunnon presidentti Eisenhower joh­taessa
puhetta.
Mitään komunikcaa. ei. julkaistu
mutta asiantuntevalla taholla kerro^
taan, että::päiväjärjestyksessä olivat
NATOn vcnsi kuussa Pariisissa p i ­dettävä
ministerikokous sekä :;Yhdys-:
valtansuunnitelemat. muutosehdo­tukset,
jotka koskevat NATOn ra­kennetta.
Näissä ehdotuksissa on olellise-na
se, että, NATOsta olisi tehtävä
neljäs atomimahti, jolla on ame-r
i k kai a I SI 11 a • yd i nase i 1! a varustettu
hyökkäysvoima; käytettävissään; ;
• •-Tässä kysymyksessä:Eisenhower
ei voinut: olla:huomiomatta seuraa­jansa
:Kennedyn poliittisia mielipi^
leilä ja tästä syystq :Eisenhower: ei
vicläole voinutkaan esittää mitään:
lopullisia.ehdotuksia. Lisäksi .on a-tomivoimalakia
muutettava jossakin;
määrin, koska se nykyisessä muo­dossaan;
kieltää Yhdysvaltojen hal­litusta
antamasta atomiaseitaan mui-;
den maiden käytettäväksi.
Torstain kokouksessa pohdittiin
luultavasti myös sitä seikkaa,-olisiko
presidentti Eisenhower henkilökoh­taisesti
matkustettava Pariisin
NATOn kokoukseen, jotta han voisi
sanoa jäähyväiset järjestölle jonka:
luomisessa hän itse oli mukana.
" I H M I S E N PARAS YSTÄVÄ"
Varmaan usealla tämänkin leh­den
lukijalla on koira. Se onkin
mukava italonvähti; ja :seuratoveri,
mutta minkälaisen kohtelun koira
saa talossanne? Pidetäänkö sitä
hyvänä koiran asemassa, vai koh­dellaanko
niinkuin juuri luin leh­destä?
Näin: siis kertoo eräs koi­ran
omistaja.
Meillä on kaksi villakoiraa, jotka
eivät tiedä olevansa koiria, vaan
luulevat olevansa lapsia, kutsum-mekin
niitä '.Tytöiksi". Ne eivät
haise eivätkä-kastele j a saavat va­kituisesti
ammattitaitoisen suorit­taman
kylvyn sekä karvain ja kyn­sien
leikkauksen. Enkä häpeä ker­toa
että ne nukkuvat silkkityynyil­lä.
Tytöt käyttävät aina punaista
silkkiruusuketta ja jos se sattuu
joskus putoamaan niin ne tuovat
sen heti minulle sidottavaksi. Em­me
yoi: kuvitellakaan lomanviettoa
ilman niitä, eikä vielä yksikään ho­telli
ole kieltäytynyt ottamasta nii­tä
vastaan. Kun me matkustamme
niin tytöt käyttävät olkihattua, pu­naista
silkkistä kaulaliinaa ja au­rinkolaseja.
Mieheni ja minä saam­me
heidän seurastaan enemmän
nautintoa kuin mitä tuttavamme
saavat lapsistaan. He ovat rakas­tavia,
kiitollisia, tottelevaisia, uskol­lisia
ja he eivät vastusta.-
Tämän selostuksen lopussa oli ly­hyesti
toteamus "Se on jo Sairaut­ta".
SINA.
• • •
J O U L U P I P A R K A K K U J A ' 'M
1 muna. 1 kkp. sokeria. 5 r k l . sii-^
rappia kkp. maitoa. 6 r k L sulaa,' •
voita, kardemummaa, kanelia, inki--
vääriä (ginger) hien. appelsiinin-"
kuoria ja hiukan valkeata j a mus-[;
taa pippurfia. 1% t l . soodaa, 3-
kkp. vehnäj. '
Taikina' valmistetaan päivää a i ­kaisemmin
kuin se leivotaan j a säi­lytetään
viileässä paikassa. Aineet
sekoitetaan ylläolevassa järjestyk­sessä
ja seos vatkataan hyvin, n i i n „.„.„,
että se o n ' kuohkeata, ennenkuin
jauhot lisätään. Taikina kaulitaan'^ / J
ohueksi, muotilla otetaan siitä kak­kuja,
jotka paistetaan miedossa uu- t , .
ninlämmössä. Tästä tulee y l i sata
piparkakkua. Jos ne antaa jääh-tyä
pellillä niin irtoavat hyvin. .
KEHOITUS
-Lokakuun vaihteessa Sudburyssa
pidetyissä edustajakokoulräissa teh­tiin
paljon tärkeitä päätöksiä ja
niiden toteutttaminen lupaa vilkas-ta
toimintaa kautta ^iäpi laajan> \^
maan kaikkialla missä iSuomalaisia^^
Järjestöjä on j a mihin Vapaus j a
Liekki leiviävät. Kaikissa lehtipa-joissa
on l u k i j a in toivomukset ase­tettava
ensi sijalle j a koitettava ne 1'^
täyttää mahdollisuuksien rajoissa.
Kokouksessa esitettiin toivomus e^i. <
tä enemmän kynän käyttäjiä i l - .
maantuisi jiäihin lehtiimme että h e . - •
kykenisivät pitämään lukijoiden ^
mielenkiinnon vu'eillä lehtiä koh­taan
ja ehkä vaikuttaisivat myös­kin
tilaajamäärän kasvuun. Niinpä •
tälläkin palstalla olemme ottaneet
toivomuksista vaarin j a ehdotam-, ^ , ,
me, kuten monasti ennenkin, että
kirjoittakaapa tähän osastoon kai­kesta
kodista ja sen lähellä olevista
asioista mihin " n i i h i n - hyviin^tule-;:
vaisuuden hyväksi tehtyihin- pää-,
töksiin, joita kokouksissa suunni­teltiin.
Kynät käteen j a antakaapa'
kuulua.
tv
1»
- V
PÄIVÄN PAKINA
Laiha ja nälkäinen"
Toronton työväen piireissä on
kiinnitetty, -asiallista : huomiota; sii­hen
;:kun:Pohjois-Yorkinkunnanesi-;
mies Norman ;Goodhead esitti työt-
•lömyysongelman,^ patenttiparannuk
seksi sen, että työläisten täytyy
tulla "laihoiksi ja nälkäisiksi".
Tämä tapahtui marraskuun kah
deksantena. North_ York Commu-nity
Councilin, kokouksessa oli sil­loin
neljä miestä:- North Yorkin
kunnanesimies -NormaniiiGoodhead;
York Centrcn kansanedustaja (ala­huoneen
jäsen) Fred Stinson, Te-lästyöläistcn
union tutkimustyön
johtaja Cleve Kidd ^ja Canadian
General Elcctric-yhtiön tubc-osas-ton
johtaja Robert Story.
Heidän tehtävänään oli antaa se­litys
siitä miksi Canadässa on nyt
niin paljon työttömyyttä ja luon-nollLsesti-
myös -,siitä,,-mitä_pitäisi
tehdä työttömyystilanteen korjaa­miseksi.
^ „ ,^ - ,
Erään lorontolaislehdcn kerto­man
mukaan kqunan esimies Good-head
sanoi: ,
, "Canadan työläiset ovat 'liha­via
j a laiskoja', j a on aika hei­dän
tulla laihoiksi ja;nälkäisiksi..
L i i a n monet hcjstä ovat spesialis-'
teja'yhdellä alalla,eikä kukaan
Eräs toiontolaislchti julkaisi hä­nen
lausunnostaan hieman toisen­laisen
version: '
". . . L i i a n monet ihmiset ovat
tulossa lihaviksi ja vetelyksiksi
(Sloppy). On aika heidän tulla
laihoiksi j a nälkäisiksi . . . Mo­net
spesialistit ovat työttöminä
siksi > kun eivät mene (oi^cnlai-seen
työhön."
Huolimatta siitä, kumman noista
versioista omaksuu alkuperäiseksi,
n i in sisältönä on aina se käsitys­kanta,
että työläiset -ovat muka
työttömänä siksi kun he eivät ha­lua
tehdä työtä — ja että paras, ja
siis toivottu keino saada heidät
työhön on se, että he laihtuvat ja
tulevat nälkäisiksi!
Moiset häväistykset työläisiä vas-la;
in~yleensä ja~crik"öisesti työttö­miä
vastaan eivät itse asiassa oi­keuta
" k a l l i i n palstatilan 'haaskaa­miseen.
• ; ' j
Jokainen järkevä ihminen tietää
—. ja se tunnustetaan. hallituksen
tilastotiedoissakin — että töitä ei
ole kerta kaikkiaan saatavissaT Pu­heet
"kuokan ja_ lapion" karttami­sesta
ovat vain hävyttömyyden ko­risteita
silloin kun tiedetään, että
.suoritetaan nyt koneellisesti.
Tosiasia onkin, että koneellistut-tamincn
ja automaatio — mikä
voisi-oUasiunaukseksi koko kansa­kunnalle
— on nykyisen yhteiskun­tamuodon
puitteissa kehittymässä
todelliseksi painajaisuneksi: tuhan­sien
työläisten menettäessä elin­mahdollisuutensa
tämäntteknillisen
kehityksen takia.
Mutta minkälaisilla "valtuuksilla"
mr.. Goodhead: nimittelee;:työttömiä
liikalihaviksi ja suosittelee : heille
nälkäkuuria?
Torontossa ilmestyvä sähkötyö-
Iäisten union lehti U E News tietää
kertoa,' että hän on ammatiltaan
suhdanneasiain (public relation)
VJJ-Jcailija. ^
Tämän ammatin sydämenä^bn ta­vallisesti
propagandatyö suurliik­keiden
ja niiden .omistajain; hyväk­si.
Suhdanneasiain virkailija^pitää
työläisten silmissä työnantajasta
jatkuvasti "hyvää puolta" näkyvis­sä;
milloin kehutaan , hänen lah­joituksiaan
(joilla hän p y r k i i vero­huojennuksiin)
jonkun' hyvän asian
hyvä)<si; milloin kehutaan - hänen
henkilökohtaisia hyvia"^ tapojaan;
milloin taas valitetaan hänen työn­sä
kovuutta ja kilpailun kireyttä —
riippuen'siitä ovatko_palkkaneuvot^
telut lähellä tai onko joitakin mui­ta
erikoistavoitteita kiikarissa.
Tavallisessa ' ammattityössään
hankkimiensa tulojen lisäksi hänen
köfrotaaii saavan North YbrRm^^d'^
ronmaksajilta — joista suurin < osa
on niitä liilcalihavia laiskureita e l i
$1,000, sähkövoima- e l i Hydro lauta­kunnan
jäsenyydestä $1000, metro-valtuuston
jäsenyydestä $1,800 ja
Metron johtokunnan jäsenyydestä ^
(jos tulee siihen valituksi) $2,000
— yhteensä siis 15,800.
Selvää tietenkin on, että nykyään
ei voida enää antaa työläisille sel­laista
nälkäkuuria mitä annettiin
30-luvun nälkävuosina. Ajat ovat
muuttuneet siitä.
E i ole kysymys vain siitä, että
työläiset ovat nyt paremmin jär­jestyneitä
kuin nälkävuosina, vaan
myös siitä, että työssäolevat ym- <
märtävät_ nykyään paremmin työt­tömien
asemaa kuin silloin;, jokai­nen
työssäoleva" työläinen käsittää"
nyt, että hänestä voi huoir^nna tul­la
työtön, ellei'hän osaltaan auta -
työmahdollisuuksien > saantia nyt
työttöminä oleville — ja tämä muo­dostaa
lujan yhteissiteen sekä työs^"' ~
säolevien että työttömien välille.
Mutta k i i n meillä on kunnanhal
linnoissa pormestareina, kunnanesi-miehinä,
kaupunginhallintojen jä­seninä,
valtuusmiehinä ja koululaii-takunnan
jäseninä^ tällaisia ^ o o d - ^
head-tyyppisiä, porvareita. , vaikka -
kuinka:paljon, niin eikö olisi j o '
korkea_aika^ panna heitäkin " l a i h -_
tumaan" ja valita tilalle työväen-miöhlä-
ja -naisia?
Tällainen menettely 'Torontossa ' /
seka muissa kaupungeissa ja kun­nissa'
kunnallisvaalien aikana biisi ' '^
kaikkein^tehokkain 'vastaus - GoödT