Vapaus, July 21, 1928

              Ko. 153 — 1928 Lanäntainau heinäkö 21 pmä^at, July 21
Mutaan ^ etteivät lääse Mstainattä ' t*iH
Olleen. r - . ;
Vapauden Port Artturin konttorin hoitajan paikka julistetaan
1"*^,- " ^ ! ^ h ! i * T ' ~ »^ett*'ak.L E t u t i l i l U ^ t e S n huomS;
henkilö, joka voi kirjottaa uuti.ia tanomalehteen. Ilmottakaa i a -
kemnksessanne myosHa muut mahdollUel krkvnne V^^«V.:
t u l e v a ^ t a y t ^ hankkn. $2000.00 luot:{S:In t £ : E ; n . it^tl ^ " ^ 1 ^ ' ^ i Y l J " * ^ " mken kau« .iihen olette ^ u l l -
. ^1.2^- kakemnk«enne mahdonbimman pian .Ulä ra-
Imta trfidaan het. kun kyvykkäitä hakijoita ilmaw»iu«. LähetU-käa
hakemuksenne o«otteeUa
Vapauden Johtokunta,
Bo^ 69, Sndbury, Ont.
neet.' Lähettäkää
AHAA
S U O M E EN
Kansi SaoineQ Markkaa
Canadan Dollarista
L X H E T Y S K U L U T t
4ee lätetyksistä aUe $20.00, €0 e lä^
betyksistä $20.00—$49.99, 80c lä-betT^
csista $60.00—$79.99 ja $1.00
libetylraista $80.00—$100.00 sekä
{&c jokaiselta, seuraavalta alkavalta
sadalta dollarilta.
SShkosanomalähetykststä ovet Jä-betyskulut
$3.50 lähetykseltä.
Sudboryssa ja ympäristöllä esavat
voivat käydä Vapauden konttorissa
tiedustamassa erikoiskurssia.
LAIVAPILETTEJÄ M T Y D X XN
T I E D U S T A K A A P I L E T T I A S H M TA
Tefakää lähetykset osottedla:
VAPAUS,
Box 69. S U D B U R Y , O N T .
Vt^audelle ottavh: rabavälityluiä
vastaan mySskin:
V A P A U S P O R T A R T H U R B R A N CH
816 Bay Street,
Po»^ ^rthar. Ontario
V A P A U S M O N T R E A L B R A N CH
239 St. Antoine S t,
. Montreal, Qoe.
J.^ O K S A N EN
Eirkland Lake, Ont.
J O H N VUORI,
South Porcupine, Ont.
C H A R L E S H A A P A N E N,
Osuuskauppa, Timmins, O n t
A . T . H I L L,
957 Broadiviei»' Aye., Torrtmto, OnL
D A V I D H E L IN
eri paikkakunnilla Pobj.-Ontariossa
Äskettäin ilmestyi vanhusten asun-topahaiseen
poliisi ilmoittaen velko.
vansa seurakimnan rovastin palkka
saatavaa, kirkollisveroa. Välimäki huo­mautti
avuttomasta tilastaan Ja lau-sid
käsityksenään, Ättä hän miehiSm.
min olisi odottanut herran sanaa julis­tajan
lähettäneen apua kuin karhua­maan
palkkaansa häneltä. Mutta.mL
kään ei auttanut Poliisi sanoi, että
papin on saatava palkkansa Ja otti
vanhuksilta papin saatavan.
Tapaus on kuvaava. Papin säkki
on niin pohjaton, että siihen mahtuu
kymmenen vuotta sängyssä maanneen
avuttoman vanhuksenkän ehkä viimei­nen
penni!
jaton maail­mansota
V. 1928 hyväteyi kansainliiton tur-vaBismiskomitea
alustavasti ja sama­na
vuonna kansainliiton yleiskokous
lopullisesti ehdotuksen finanssiavun
myöntämisestä sotaan joutuneille T^al-tioille
ja ehdotuksen sotien julistami­sesta
laittomiksi.
— Ahaa, nyt on sopiva alottaa, tuu­mi
Englannin ulkoministeri. Sota on
julistettu laittomaksi eivätK arvaa-
Tcaan tam tässä valloittaa näpsäytäm­me
jonkun valtion vaikkapa Venäjän.
Mutta mitäs tässä itse tappelemaan
tom -voi tappeluttaa toisilla. SahkStti
sitten reunavaltioille asiasta.
TSamaiiläisen sähkösanoman Khetti
myöslän Ranska reimavaltioille.
— "Näkyvät komentavan valloitta­maan
Venäjän, ilostui sotainen Puola.
"Mitäs sen kun sieppaamme.
Puola "hyökkäsi äkkiä Ukrainaan, sai
Tcökonaisen ^Tueijakunnan liukattu-san
valloitettua kaksi hehtaaria maa­ta
ja yhden hanhen.
— Xähettäkää hanhi tänne sotasaa­liina
ja pystyttäkää Englannin "Dppu
MIESTAPPD OmilSSA
Oulussa olivat tJc. 1 p:yän -vastai-
Tsena yönä työmiehet Johannes Kum­pulainen
Oulujoelta, ja T'e"nks Hahko
Ylivieskasta yhdessä juopotelleet ja
riitaantuneet Kumpulainen dii uhan­nut
• ensin Rahkoa prtnikoHa, jonoin
Rahko löi puukolla Kumpulaista taik-
^ikertaa niskaan ja otsaan. Kumpu­lainen
kuoli melkein heti.
TOHJATON ON PAPIN SÄKKI
Papin säkld on pohjaton, sanotaan.
Sitä todistaa seuraavakin, säälittävä
tapaus:
Vesilahden pitäjän' Heinäsnon ky­lässä
asuu vanha pariskunta, n. 70-
vuötias Kalle Välimäki ja hänen lälies
6b--vuotias .vaimonsa. Välimäki on jo
11 vuodeh ajan maannut avuttomana
sängyssä, kykenemättä lainkaan liik­kumaan.
Häntä vaivaa ankara nivel,
reumatismi. Perheen elatuksesta on
huolehtinut vaimo, kyeten kokoamaan
kunnan avustuksen lisäksi ruokaa ja
pennosäa min paljon, ettei nälkäkuole­ma
ole vanhusparia. kohdannut.^
•vällbitetulle maalle, sähkötti •Englanti.
Samanlaisen sähkösanoman Täbettl
"Ranskakin sillä eroitukseHa vaan
että käski hanhen lähettämään Itsel­leen
ja pystyttämään Ranskan Tipun
valloitetulle maalle.
— Hitto tässä kellekään valloituksia
luovuttaman, kiivasteli Puola. Pidäm-pä
itse niin olen tässä suurvalta. Lä-liettäkööt
juupelit vain sitä finanssi-
•avustusta koska tässä olen joutunut
hyökkäyksen alaiseksi.
— Katsos kanaljaa, kun aikoo sie­pata
sen hanhen, kiivastui Englanti
Tianskälle ja julisti sodan RansTcaa ja
"Puolaa vastaan. Nämä julistivat vuo.
rostaan . ja alottivat vihoHisuudet.
— 'Näkyy alkaneen maailmansota Ja
Venäjän valloitus, riehahtrvat Suomen
sotaiset isänmaalliset. Parasta 'kun
lähdemme mekin ja sieppaamme aliik.
si Pietarin ja nykäsemme sitä finans-siapua
kansainliitosta. Paneppas se
tolmituumainen tykki ja ilmalaiva
kuntoon, komensi'Vapaehtoisten ken.
raali varusmestariaan.
— E i ole mistä panna, valitti varus-mestari,
ilmalaiva on tipahtanut kai.
Toon ja tykki on räjähtänyt.
— No ota hiidessä kauhävalainen
puukkosi ja Valloita Pietari.
— Meneppäs sieppaamaan Pietari
ja Moskova, komensi Viron sotaminis­teri
armeijan komentajaa, koska nä­kyy
alkaneen maailmansota.
— Ei saa armeijaa liikekannalle, va­litti
armeijan pää. Upseerit ovat kaik­ki
tukkihumalassa, tykit ovat juutalai
No ota kanisteri pirtua juota
ryssät humalaan niin sillähän vsJloi-tät
boko maan.
— Jopas juuttaat aloittivat maail­mansodan,
järkeili, kansainliiton tuo.
mioistuimen yhtuomari vahtimestaril­leen.
Sota on julistettu laittomaksi.
Käskepäs joku. lautamies manaamaan
sotijat oikeuteen.
— Lautamiehet on komennettu so­taan,
ei tule manaamisesta mitään,
julisti vahtimlkko.
— No mene Itse äläkä siinä kekku­loi
joutilaana. Tässä on toteutettava
lakin
Vahtimlkko lähti ja palasi sitten
poikMjalkaisena ja tolssJlmSlsenä.
— Eivät tule oikeuteen, valitti, tap­pelevat
vain keskenään.
— No. mitäs, annetaan ensikerta!,
sesta esteettömästä poissaolosta 50
markkaa sakkoa. Mutta älänäs! E i
olekaan lakia millä sota Julistetaan
laittomaksL Ei.voikaui niitä kehvdei.
tä sakotta^, valitti tuomlolsttiimen
sen laivanlastin todistuksia nmona
j& suQtusanaisefia siitäv ettei se mak­sa
vaivaa, mutta elää kauan ja ker­naasti,
kyllsänä Ja tyytyväisenä.
KyynUUsyys (esiintyy maailman sil­missä
uuden Icauneuden naamiossa,
"Elämän määrä on kauneus" seUttärät
sen edustajat, sanoja. Jotka sisimmäl
tään ovat kyjrnikoUe vieraita Ja vas­tahakoisia.
yltympäri saadaan ha­vaita
porvariston rsMPpeutumlsilmlöl-tä:
lapsiar Joilla el ole mitään verta
suonissaan, naisia. Jo puoleksi kuol­leita,
jtässa on kaikki kauneustunne
sammunut paheiden turmelemia nuo^
ria ukkoja . samentunein aistein Ja
luirralon koukistamin koivin. Kadun
Muutamaa kuukautta myöhemmin
ilmaantuivat Puolan, Viron Ja suoma­laisten
edustajat kansainliiton ^talotis-osastoon
Ja alkoivat:
— Sota oU julistettu laittomaksi Ja
kuitenkin annc^tte sotia, mutta ette
vain antaneet finanssiapua. Jopas r u -
pesltte kelmlstelemään.
— Olisitte valloittanut Venäjän. nUn
siinä olisi ollut finanssiapua. mutta
mitäs teitte?
— K a , valitti suomalainen, olisi vaL
loitettu, mutta pistivät meidän val­loittajamme
Pietarissa putkaan ka­dulla
puukko kourassa räyhäänUsestä
ja sukulaisksmu-aatln, virolaisen, pani.
vat sinne luvattomasta viinakaupasta.
Puolalaiset lähettivät kruunur&yydiHä
kotiinsa. Valloita tässä nyt sitten Ve­näjä.
•
— Vai luulette täältä saavanne va­hingonkorvausta..
Ei tipu, stmttul t a ­lousneuvoston
pää. Sotavoitot ovat men
neet tykkitehtallijoiden taskuihin Ja
sotivat valtakunnat ovat tehneet kon­kurssin.
Mistä tSssä teille finanssi­apua.
Mitä annoitte narrata itseän­ne,
senkin tolvanat.
InkvisUttori.
sen panttilainakbnttorissa vilnavelasta
ja sotamiehet ovat niin nälkiintynei.
pimenDoista
' Oulussa : ilmestyvän vasemmistolais­ten
lehden. Pohjan Voiman, lakkaut­ti
Suomen''fascIstinen hallitus kolmek-
,si kuukaudeksL Kärsittyään
rangalstuk^tema, slngahuttaa Pohjolan
raataJarahTOan äänenkannattaja roh­keasti
talstehiBansikkaansa vallassa
olevalle luokalle tervehdyskiric^tukses-saan,
minkä se Ji^lkaiÄC ylöÄou^-
musnumerosäsatui. Joka Ilmestyi tämän
kuun 1 pfilväna. Julkaisemme tuon
vniniftirn<eh«>T<irfcp« kirjotuksen koko­naisuudessaan.
Se Ikunluu:
Sama sSyel mi sai yli Kalnmm,
teon laolu, min Pohjola loL
PohJQ]^ tydnraatajat! Terve, Teil­le,
karofa dftmSn karalsemat veljet Ja
siskot, misöi Udna lienettekin — ky­mien
vazsOia täi kiveliöiden synkissä
rftmAVffti^ Ja terve,' Teille, Jotka v i -
balsesU viiltävien koneiden ääressä
luotte vuäa arvoja Ja, Teille kaikille.
Jotka hiljaisesti ahertaen vaivoja va­littamatta
e3ämSn lähdettä rikastu,
tatte.
Kolmen kraifcaaden aikana el meil­lä
ole ,tflalsnutta ollut vapauden^ tais­tona
temfata, ei sen suruja
nuUä^ e i virätojä eikä sen saavutuksia.
Olemme olleet sulettuna hiolaan. Jon­ka
moBe vflianiics on kiven vlertänyt
Olemme öilleet sulettona luoIaaiUeel
Olemme kuulleet ulkona taistehm kai­kuna
kiirivän, mutta emme ole voineet
sanoa, vihollisenko voiton ulvonta vai­ko
omiemme taistelunhuuto se lienee,
joka kulloinkin on voitolla ollut
Sokaistuna on eteenpäin saatu ha­puilla
ja pimeydestä on eteemme
noussut vain vihollisen valheen luo­mat,
kuumehoureisen kuvat. Joiden a~
vulla on yritetty meitä pdoittaa Ja
asemiltamme peräännj^tää.
Tällä aikaa onkin ehtinyt niin pal­jon
tapahtua. Lujasti on taantumuk­sen"
lintu iskenyt kyntensä työtäteke­vään
kansaan. Loucn akka on ollut
ulkona ja sen mustien siipien suhina
on käynyt yK maailman uhaten valeen
iskeä upoksiin lujan laivamme. Myrs.
kyn on nostanut ja kovia aikoja o-lemme
saaneet siinä kokea.
Luokkaveljemme ja siskomme ovat
kuitenkin kestäneet koettelemukset Ja
vieläpä kulkeneet voitokkaasti eteen,
räin- On kyllä oDut riveisömme
heikkojakin kohtia. Sen rehellisesti
ja peittdemättömästi tnnnnstakaam-me.
Uskallamme sen tehdä syystä,
että olemme luokkataistcUJdnakin
^fain ihmisiä, mutta myöskin työläisiä,
joiden maailmankatsomus ei riipu sii­tä
tai tästä tecBta tai tekemättä Jät.
tämisestä vaan vuorenvankasta aat­teesta,
jota d mikään petttiruus, heik­kous
eikä salakavalinkaan viekkaus^ e-des
vaino eikä välitön väkivaltakaan
v d mnr-Tkään muuttaa.
KIrJ. Ma^m Gorkij.
Aikamme kyynHIlsyjrs, mihin yhdls-tyy
korkein mähdolönen määrä raa­kuutta
ja pienin mahdollinen määrä
sivistyneisyyttä, esiintyy eri muodois.
sa. Se vetää kernaasti ylleen pessi­mismin
mustan "vHtan.
"TurhuukEäen .turhuus, kalkki on
turlTOutta'", mutisee, porvari — kudU
leita sanoja — Ja verhoutuu romant­tisiin
riepidhin.
Elämä värisee vapaan luomisen Ja­noa.
Tuhansia sankareja menehtyy
kamppailussa yleisen veljeyden ylpe­än
-unelman toteuttamiseksikyyidk
ko tietää sen. "Sukupolvi menee ja su­kupolvi
tulee", sanoo hän Ja kätkee
päänsä vanhaan' kirjaan. Joka antoi
kapinamsen ihmlsajatuksen äärimmäi-ssryteen
asti kokea sen jumalan voi­man,
minkä oli itse luonut itselleen.
K i m kuulee pikku kehrjpn kyynikon
lainaavan sanoja tästä aina ihmeelli­sestä
kirjasta puolustaakseen omaa
laiskuuttaan j a kyvyttömyyttään, niin
tuntee Itsensä loukatuksi tuon kirjan
puolesta..
Pessimismi, joka. kerran oli syvä Ja
hedelmiä tuottava, vilpittömäln ihmis­ten
rakkauden Ja vihan tuote, pessl.
mismi on meidän päivinämme käynyt
rihkamaksi, likaisten pörvarissormien
peukaloimaksi Ja muutettu mitään sa­nomattomien
niauttomuuks'ien rojuksi
— hävettää kmflla niitä.
"Emme ymmärrä mitään, kukaan
ei voi koskaan paljastaa elämän sa-laisuutta"
sanoo kyynikko Ja pieh­taroi
paheissa. "Kaikki meidän pon­nistuksemme
ovat turhat, meldäp
tietomme bn hajatavaraa, välinret,
joilla me uskomme voivamme hankkia
tietoa, ovat epätäydellisiä Ja Jäävät
sellaisiksi" osoittaa hän, samalla kuin
Mihoittuu suunniltaan Hman, että k u ­kaan
näkee mitään erikoista syytä sIL
kulmissa, seisoo mädäntyneen porva-rlskulttuurin
monumentit: apaasit Ja
prostitueeratut Ja kyynikko liikkuu
kaiken tämän kurjuuden läpi kuin
ruumlinryöstäjä taistelukentän ylf,
kuin varas kirkkotarhassa Ja sanoo^
'Talvelen kauneutta." Ja viskautuu
polvilleen Joidenkin somien mltättö-myykslen
eteen, pikku pUrrosten Ja
leikkikalujen, pikku patsaiden,, pikku
lolstokantisten kirjojen eteen. Jotka
ovat pikkusielujen äärettfimäin pon­nistusten
tultdcsia. Nämä mitättömyy­det
täyttänet kyynikon huoneet ja
häikäisevät hänen sUn^insä halpahln-taloistollaan,
hutmiaavat hänet tyhjil­lä
korulauseilla, kilholttavat hänen
tunteettomia hermojaan nuuskavIisaU-la
neronleimauksilla. Ja niiden rin.
nalla katoavat suurten nerojen unel-manäyt
ja Ikuisen kauneuden kuvat.
Earjalaii kaiisan kovis­ta
kokemuksista
Kyhätty kokoon käyttämällä kAir.
*, Jaimia
K i r j . K Kiptaä
Kolmannen kk. 28. — 28.
K a i j a n a Karjalassa, kauniin K a ­lajärven
kupehilla, kiiv^tavassa
keskus (kirkon.) kylässä.
Kuule Karjalan katajainen kansa
Menneisyyden Ihmeelliset runoUIjaluo-mukset
eivät vaikuta enään. niiden
nhnet unohdetaan, ne vaientaa "uu­den
talteen" apostolien markklname.
teli. apostolien. Jotka ovat porvariston
kaikkehi tottelevimpla palvelijoita.
Uusi kauneus: kyynikko syventyy pik-kuasialn
tarkasteluun ja koettaa u.
nohtaa. että kuolematon, nuori ja uu­si
kauneus piilee rakkaudessa eikä l i ­kaisessa
mässäyksessä, teossa eikä
passiivisessa toimettomuudessa, Ih­mishengen
kasvussa, unelmain toteut­tamisessa.
Porvari jatkaa elämistään eristetty,
nä. mitättömäln pikku pyyteiden ja
nautintojen täyttämänä. Elämä on
tulvillaan mutta yltympäri yhtaa veri.
kansan veri. tämän valtavan rujfiolll
Jan veri.' Joka on luonut ajattaret ja
kaikki Jumalat, Prpmeteuksen, Peliks-
Unnun. Kristuksen Ja Saatanan, don
Juanin, Faustin ja Ahasveruksen. luo­nut
tuhansia satoja, kertomuksia, le-kendoja
Ja lauluja. Olemme kutsuneet
kuolemattomiksi niitä. Jotka ovat yk.
slnkertalsessa fcaimeudessa toisttmeet
menie nämä kansan suurenmoiset luo­mukset
nmolna — Ja nyt saapuu kyy­nikko
ja sanoo meille: "Kansa on tö-hen-
•Tilaksaako vaivaa elää?" kysyy Icyy-nikko.
Ja sitten hankldi hän kokonal-
Se on aate, "mi soi yli Kalnutm",
mi soi yli Pohjolan — niin yli koko
maailman se söi.
Kuinka syvään tämän aatteen Juu­ret
ovat työntäytyneet työväestöön,
olenune olleet tilaisuudessa havaitse­maan
aina. kun vastustajamme on Is.
k e r ^ ja tyhmää. Julmaa Ja hävytön­tä."
EI nähdä toisissa enempää kuin
mitä itse omataan, Ja .kansa voisi vas­tata
ksrynScoHe Jobin sanoilla: "En
tiedä fauonolnunin kuin te mitä te
tiedätte. Mutta minä haluan puhella
käSkMValtiaan kanssa, haluan asettaa
itsensfi Jmnalan vastuuseen.""
Ja nyt sattuu, että kansa alkaa i n i .
deUeen tulla tletoiseksr voimastaan Ja
vapautensa oikeudesta. Se kapinoi Ja
murtaa kahleensa, kyynikon kätkiessä
I^nsä Ja sammaltaessa hädässään:
Barbaarit tulevat, kulttuuria uhataan
ttihoila — meidän kulttuuriamme!
' K a i k k i tämä on valhetta Ja petosta,
on kyynmisyyttä, eikä mitään muuta.
Ikäänkuin kulttuuri olisi koskaan o l ­lut
teidän intohimonne ja rakkautenne
— te, penseät sielut! Ikäänkuin se
olisi ollut teQle uskonto Ja pyhä. Jo.
ko pHloIttaudutte te hädissänne syr­jään
taikka seisotte kansan vihollisten
puolella — kulttuuria vastaan.
Vapaus rakastaa kauneutta Ja kau­neus
— vapautta.
Mutta missä on sitten teidän vapa-uteime?
Missä kauneutenne?
SUURET METSÄPALOT RIEHUVAT
CALIFORNIASSA
San Francisco, Cal., heinäk. 19. —
Kuinnat. tuulet ja kuivuus ovat edls-täneet
tässä valtiossa raivoavien met­säpalojen
leviänjistä. Yli tuhat mies­tä
etui&ässä vapaaehtoisia, taistelevat
metsäpaloa vastaan. San Diegon ym­päristöllä
riehuu kaksi metsäpaloa ja
Las Angeleksen lähistöllä kaksi.
9fS=
fyövaenjarjestöjHi
kun kerron kauniin kuvan kokemuk.
siesi kohtaloista!
"Kerron kuinka Karjalan korkeiden
korpien karkeat kaatajat kaatoivat
kuusia, kaatoivat koivuja, kuinka k l -
vlkärkisha kuoMn kyntivät kuivat kyL
set. karut Uvlkkokankaansa. Kerron,
kuinka kaunUn Kalevan kansa kodit,
tomana kulki korvesta )r<?n:»en. kuk-kuloUta
kukkuloille. kedoUta kedoiUe
tetrhjuja käatahx kalastellen, koskia
käydeii, kulkukarjaakin kesytellen.
Kerron, kuinka konttia kantain kä-vTvät
kaupungeissa k a u p ^ kaukana
kotikonnuilta.
Kuin karhu kellisin karjaa kaa.
tain. Karjalan kansa känsälsln kourin
kuokki kuivat kanervakankaansa.
Kaaslvat kaskea Kylvivät kauraa.
Kurjuutta kylliksi kokivat..,.
Keksi Kalevan kansa kauan kalpaa-man
kohtalonsa kertojan - - kante.
leen!
Kultakutriset kassapäiset kannotta,
ret kultakätöslllään kosketteUvat kan.
teleen kiellä; Klauas kuului kaiku.
Kanteleen kielien kalut kutsuivat
kaikkia kansoja kuulemaan kuinka
kauniisti, kuinka kaihoten kielet ker.
toivat kansan kärsimyksistä, kovista
kohtaloista, kurjuudesta.
Korpi "kuollut" kutsuvl koolle kar­hunsa,
klyynsä, kiurunsa, käkensä.
kurkensa, kaikki korven kävijät kuu­lemaan
kaunottarien kanteleen kai­kuja.
Kaikkialla kussa kyhnyys, kuo-lema,
kiu-juus kylvi kyyneliä kansan
keskuuteen — kaikkialla kaikuivat
kaivatut kanteleen kielien kaunlhlt
kaljut.
Kaikkialla korven kansan keskuo.
dessa käytiin kisaamaan, kemua-maan.
Kantele-kertoi Kullervosta, Kaler­von
kovakouraisesta kasvatista. Ker.
toi kuinka KuUervo "kahden" kort­telin
korkuisena kävi kostamaan kai-liin
kasvattajansa kauhean kuolemaa
Kullervolle kävi kauheasti: kostet.
tunkin Kullervolle. Kalervon kurjat
kuollaak^ kiduttajat keksivät kavalan
keinon kostaakseen Kullervolle.
Kullervo köytettiin köysillä kiinni;
kaadettiin koksi kyhättyyn kolvuka-saan.
— Kohosi kuoleman kulovalkea
kipinöivänä, kuin kuumin kiirastuli,
kavalana, kuin kiemurteleva kyykäär.
me. — Köyhän kansan kesken kiersi
kumma kuiske: "Kullervo kuollut"....
Kului kohnen kuutamon , kirkasta
kajastusta. Kalkki Kullervon, katalat
kostajat kertyivät kuoleman kolvuka-salle,
kussa Kullervo, kovakouraisen
Kalervon kasvatti kuolemallaan k i ­rottiin.
— Katsos kummaa! Kullervo, kuin
kotona konsanaan, kohenteli kepillä
kuumia kekäleitä kuumassa kuloka-sassa.
Kalkkein kumminta (kostajien
katsella) karvankaan kähertymättä
kiharoista kutreista!....
Kalervon kovakourainen kurjaksi
kirottu köyhä KuUervo kesti kahtakin
kovemmat kidutukset, kunnes kaatui
keihäänsä kärkeen, kiroten kurjat
kasvattajansa, kotikontunsa, kussa
kurjuutta kärsi.
CANADAN KOMUUMSTffUOLCtXN SIBTeEa»
OSOTE
KoomuCuipaotaecU* ISbctttUTl lcir]««aIUo, atf
Motrtura «UtolvTtUa <»onc(lU: Mr. J.UCOOMU.
Koon IS. It3^ Oian^ Sl.. Toroato S. OmU
t , T . I. U. of CANAD.\N. PohJoi»,Oat«rioa «la».
kuaiiM. PorcBpiat, Oat.
B O T i r N t. *. oHHpa kokvalMt |>l4MUm lm
ia 3a •aaaaalU kaaua. Kici«*a:bla-«ael* Mi<
Bomit. Tia SoU^ua, B. C
BEA\XB LXmtS a. okaitoa koLoidtial Joka kam»
•sai aaaaaatal kallo 1 pälrilU «aaataa ttlaOt.
OuatoB o*oW: Boa (7. VavtklMM*» OBU—
Vouaiatalaaaaia Jckaa »ota o« oaaa.
CA.NADAN SUOUAtAISCN JAMESTtK*. taOUal*.
«ma. aiktacria «oot» oat A. T. RUl. Kt Btoa4.
T i tw A»»., Tetoato, Oat.
CANADAN KOMMUMSTXPUOLUEKN P U M tU.
Satoaa (K.-Oa) toiataopaoaraa ,llri>a»lta»»
Ja kp da SadbatTS kaapuaUJSriaatSa eaettaa» ««at«
Boa 754, Sadbarj, Oat. ^ KoaaBaaiaUpaolaaaa
Sadtmtra Jtr)«a«&a aOitaartrakaalaakelula. S. C.
Neil. ea untuvina Vapaadas lobattakaaau,
Ubartrraiiaaakiajhal > Eona-kadatU.
CANADAN SUOMALAISTEN TYOUUSTCN 0».
HEILUUITTO. LUttotoiaUcaaaaa kotipaikka a*
Sodbanr-OM»: tMm J^***^ B«okaM.
o*. Box :61.*Cral(btoa iUoa, Oat.
COBALTIN a. a. «uatoa oaota oat B«s l U C*.
balt. Oat.
CONUEEN S. J. «aattoa lySkokoakaal JohtlaM
kaos toista «aaoaaiat; kiriaaotaikta aaatai
A. Jaaataiaaa, MokoaoB P.OH' Ost.
COD.NERIN OSASTON kltJtCB«atkto.o«ota «BI
M. RtsdaU. L. Boa S2>. Roekr Movstata
Houte, Albem, Caaada.
5. J . C()TEAD HILUN oauton tTSkokeakaal pl.
dctiilio JokalMO koukaudoa eiuIiBitaaa |a kai*
maa tnoaaotat kallo 3 ptivKUI. KkJa»alkt
C D : J. E . Koaki. Dlauaoto. P. O.. Saak.
6. 3. CREICHTON otaaloa kokoaa eo Joka ka*,
kauden 4 ta •uBDvatai kcUo 3 J.pp. P. O. Boa M .
S. J. COLEMANIN ouitoa kokooktol pIdatUs
Joka tolaan Ja «ilmeiocn «nnnaoul klo 1 t^^.
KlrjaeaTaikto-oiolei S. J . Otuto, Bai U , Co*
ItBUD, Alta.
S. J . CONNAUCHT STA. Ja METSÄMIESTEN
UNIO.OSASTON o«>ta< Box 3S. Cooaaackt Su..
Oat. KokookMl pidaUto Joka kaakaadas m-almliMa
tannooul.
S. J. FINLANDIN OMMOD kokpakiat pldaUIs
Joka aotlBilDto taODaatat kaataa. kaUo 11 pll*
* t l U . Otoiat FinUad, via Banrtck, Oat.
S. I. FORT VILUAkUN oiattos irBkokookaat
ovat Jokaltao kuaa eotimliiBaa Ja ksUr*^ «aa.
Dontal kallo 6 UUUa. Jobti^oDaa kokookaal
odelUtaBl liltialaa. OBulla haoBaaaloUa 911 Bo.
bcrttoa St., Fott' VilUam. OBI.
8. J . INTOLAN otattoa trSkokoaktal pIdatUB
Joka kaaa «otlmtiBaa aaBoaaiai klo 9 l> PP>
Ototai S. J . (Otatto, Ialola« Oat.
S. J . NOBTU BRANCHIN otaatoa OMU M I
Saana KaBnaito. Box 4S0. Poct Attka», Oat.
CANADAN KOMMUNISTIPUOLUEEN NUMMOLAN
oaattoa trSkokonktet pidallin kama kaataa,
' Box 29. SkaanavoB, Satk., Canada,
vilmeiata laoBaatai, kcll» 1 J.p.p. Otoitai
S. I. NIPICON eaattaa irHMhaokaal piMUta
ka knua 3m Ja • » aaaaaataL KliJiianiH — i
oni S. I. Otaito, I. Narala, Bo* 11, ISlllMk
OnU
8. I. LAKE COTEAU otattoa Ne. «1 kakoakatt
pidoilla oiailon kaalilla Joka kaaa tolaaa «aa.
oaaui kallo 1 pSlvllU. Poftlotoloi Box 87.
Danblaot. Batk.
S. }. LAOYSMITIUN otattoa kokoakaat pl^MUa
Joka koBB nalJXt auanuBUl. Vikata klo 7 iUaUa.
Klrjecnvolkto-oaotat Box ISS, Ladrnalib, B, C.
8. LONG LAKEN otattoa klTjBaavaikla.«aot«i
Victor HiiBaiota. Rbaaall, «U Sodborr, Oat.
Koitoakatt oa JokaJota Im«a toBBaatal kaataa
kallo 3 l . p .
DUNBLANEN S. S. OSASTON oiota «a i Boa 18,
DuabUnt; Stak. /
LOMBEK TOKKEBS DIDVSTSUI. OM^H
CANADAN ititat* pOri. »*hMSk
AU. BtotaaOkl. m Saeat4 S u Pait
Oat. BakaUkctrkaM aa takUvl
oaottaatla.
S. ). LARDEIt LAKEN otattaa oaota oat Chka
Aalto. Box It. Latdar Lako. Oat.
S. I. LEVACKXN otattoa No. 83 kaki
tUa Joka kaakaadaa taiaaa aanaaatit
rlB oaotai Box 41. Lovoak. Oat.
S. S. KOLXLVn oaaMoa kakMkoM oa
kaakaadaa Sataa oaaaaatai kaB* 8 L*. , KU»
im!kte,Motai Fuak NatoO. IMrfa. rXft, OM.
5. }. MONTREAUN OSASTON TYÖKOKOUKSET
ptdatlXa oauioa kaoaeotloIU. S» Sl. Aatoiaa
St.. Jokaltoa kaakaadaa «atiitltttal aaaaoataiaa,
ktUo 8 llupllvll», Joktokoaaaa kokookaat aa.
nana pSivioI. ktllo 3 UupUvUlI. Ontftaa kb^
Javolkla oaoilti S. }. MeatraoUa eaatto, tm
St. ABlolaa St., MostiaaU Q a * ^ .
S. t. KIBKLAND LAKCH iiaiiig^ «iaia mt
Box 340. KJtUaad Lak*. Oat.
S. I. XENOCAMIN OSASTON kokaokaat pUotUa
Joka kaakaadaa totata aaanaatal kalU kakil
lp. KlrJceavaikto.otoiai V. Kaa(at. Boa UOb
Keaocaoil. Qut.
L. V. I. U, o{ Caaada KaaotaBlä oaaatoa ko.
kouktti pideilla Joka kaakaadaa oatiallato
tuaaanttl. kallo 3 ip. otattoa kaalilla. Paali,
oaotti Box 2JJ, KaaocaaU, Qaakoe.
S. J . PORT ARTHURIN a o M M haksalMl ! « •
kaakaadaa l a a a aaaaoalali J i k l i k w lika>
akaat kaakaadaa vilaaaiat* Utittll aByiiMMa»
taa kokookaat Joka toteaa katfcMIMai ««••
Jtoale kokooataa Joka tataaa
kokoaitaa aika oa Uo 8 illaBo. Klfjo
5 »Ki'
otetot Slt Bay Sl.. Port Aftfca^ Oat.
S. J. POTTSVILLEN otatto No. 14, PMm^Iaa.
Oaurio.
ROUYN. QUEBECIN. S. 1.
kokoaa pidtUla Joka kaak
taaaoatal ktllo 8 lp. Ja L . W. L VOIM
kokoaa Joka kaakaadaa tolsaa «Mintal k80»
1 Ip. Pottiototoi Box M , Boara, Qaa. .
S. R03E CROVEN otaatoa kikrokatl fUtUm
Joka kaakaadaa lotBaa aaaaaaial kla 8
Kirjtaavtlbio-ototai klalja Ilola.
r.O Ontario.
S. J . SAULT STE. MARIE)! N«. S tyBkifcart
f tti pidatUa Joka lotaaa aeaaaaul Ja
> kokookaat toitina. olkaaa klo 8 Lp. Otatat
TkoapaoB St,,. Saa» Sta. Maria, Oat.
8. J . SOUTH PORCUPINEN
pidotlila Joka kaakaadaa kala
Ulaa, ktllo 3 l.p. Otatat Boa SM.
SOINTULAN OSASTO (Caaa4aa
JtttBa Otatto 86) kokooatoa MaaUa Hl
Joka knakaadBa «ariailltaal iaaaaatihi
1 pIlvllU. Ototei Sotalait. » . C
S. I. TIMHINSIN otattoa
tolata toBBoauL Otaatoo kki)*
Otatte, Ba« 109^ «taHilait, Oat. P<
b aa fdiitirB^ta JiiJaMlrtriilaaa
OMtilitrSaUita JlrJoeiSaa,
Filmivalokuvausvä-lineet
kensrt työväkeä tai sen edustajia. P a ­himmat
haavat eivät ole muuta ai-kaansaaneet
lEuin lujemman lUttjmoi-sen
luokkataistelun tunnuksien ympä­rille
Ja sen sijaan, että veremme olisi
vuotanut ja vihollinen ilkkuen saanut
iloita heikkoudestamme, ovatkin työ.
tätekevät tarttuneet känsälsillä kou­rillaan
lujempiin otteisiin Ja rjii^neet
uudelleen suunnittelemaan keinojaan.
Näin porvariston voimatoimenplteet
kasvattavat oratsa tähkäpällTe Ja kyp.
syttävät luckkatalstelun viljaa heOi-möimään
entistä ehommin. Niinkuin
keväällä lämidmän oheHa kylmät ,viiV
mat vahvistavat kortta. Jotta se pa.
remmin kantal-sl pulhj^uvaa tähkää,
vahvistaa vaino j a väkivalta työväen­luokan
pyrkimyksiä Usfaniallisen teh.
tävän^ täyttämisessä.
Nykyinenkin valnökausi on ercfiA-tanut
heikot riveistämme, paljastanut
virheemme ja antannt tulevaisuudel­le
kcftenuiksia ja opetnlcsla. Joista
meillä tulee v i ^ paljon l o r d i a ole.
niaan. Vielä se on tuonut nrnkanaan
Tälittdmiä vcrittojaUn. Samalla a i ­kaa
kun taantumus kaikima maissa
on liy^cännyt t a i s t d e t ^ tySväenluok:.
kaa vastaan, ovat työläiset saavatta^
neet paljon merkitseviä vottbja.
Ranskasfia Ja Saksassa on vaaleissa
menty lujasti eteezqiäin. Ranskassa
kohotettiin äänimäärää lähes kah­dellasadalla
tubaneiäla äänenä. Vain
soslalldem<&raattIen täydellinen yh­tyminen
jporvariston rintamaan ja
vaalitavan muuttaminen heidän myö-tävalimtuksellaan
taantiunukselliseksi
esti työväkeä myöskin parlamentissa
kohottamasta edustajalukuaan. Sak­sassa
päästiin kolmeen Ja neljännes­miljoonaan
ääneen -ja parlamentissa
kohotettiin edustajain lukua samassa
suhteessa. Suurin voitto näissä mais­sa
oli kuitenkin siinä, että työväes-tön
Johtava osa mursi valheen' muurit
ja joukoUa marssi taistelujen tielle.
Iässäkin maassa olemme saaneet
kokea työläisten kasvaneen taistelu­kokemuksen
Ja tahdon tuloksia. K i m
jpaalaisliiton hallitus edellisellä ker­ralla
yritti kitkeä juurineen maasta
hiokkataistelumme hävittämällä sil­loisen
pufdueen sosialidemokraattien
samanaikaisesti hyökStten vihaisesti
Ja viekkain sekä salakavalin ottein
vastaamme, tapahtui, että työväki oli
hetkisen tyrmistyneenä. Isloi vailnitti
yjelä Elllotn.
Nyt kävi toisin.... Taantumuksen
ensi iskun Icohdat^sa työväestön
luottanmshenkllfiitä Ja työväen huo­matessa
vaaran, mllcä uhkasi sen vaL
tioIUsta ja taloudellista taistelutoimin­taa,
ryntäsi se esiin melkein samassa
silmänräpäyksessä. Taanfaminksen
hy«ckäys Vaikutti kuin sähköisku, jo.
ka pani paraimmat joukot liikkeelle.
Takaiskua el tullutkaan, kuten porva­risto
ja sen kätyrit, saäalidemokraa-tit.
Oivat laskeoeet. Joukot eivät tä-hän
mennegfiä ole luovuttaneet tuu.
maakaan maata, viholliselle. Fäinvas-toln
ovat byiSckäykset joukkojen ta­holta
vcdmistuneet ja osaksi on porva-
Fllmlnauha on tehty selluloldlsta.
Selluloidl on tehty kemiallisin mene­telmin
puumassasta. Valokuvan ot­taminen
tällaisella nauhalla perustuu
samaan menetelmään kuin tavallinen-kin
valokuvaus. Kemiallisesti on levy
— tässä tapauksessa filminauha
tehty seUalseksi, että valotus heljas-tuessaan
eri esineistä vaikuttaa vls-
Ein prosessin levyn pinnassa^ Ja saa­daan
siten syntymään kuva.
Niinpä filminauhakin on kuin lasia
tahi kuin katinkultaa, ollen kuitenkin
taipuisaa, muistuttaen paperia. Kun
risto Itse pakoitettu perääntymisen
tielle.
Olemme sittenkin viimeisinä taiste­luvuosina
päässeet kotvan matkaa e-teenpäln.
Olemme onnistuneet luo­maan
luokkataisteluista työväen toi­mintaa
ja kuljettamaan luokkatalste.
lun sinne, mihin se kuuluu — työ-penkin
ääreen. Se on tämän hetken
suuri voitto ja merkitsee itse asiassa
historiallista käännettä! Se on sitä
"teon laulua, mlst' osan myös Pohjo­la
loi" vapaasti tulkitaksemme Pohjo­lan
raatajien icauniln laulun sointuvaa
säettä. .
Ei ole syytä inlelenmascimukseen.
j a kaikkein väiilmmin on syytä kallis,
taa korvaansa viekkaille Jotka l i ^ u .
alsivat kuiskutella korvaamme varo-ttiksiaan
Jä ohjauksiaan. Olemme
selvillä velinä. Ja Jos meitä lyödään.
Un, niin lyömme myöskin takaisin.
Se on sittenldn Pohjolan .laulun sL
sin j a Ii;allein ajatus, sillä "toki kes­kellä
hankea, hallaa, me iseisomme
pystyssäpäin".
Niin — koslca Jälleen olemme pääs­seet
pimeän taipaleelta kohteeseen.
Jcffisa uudelleen faamme äänemme
kuuluville, niin on lähdettävä liikkeel­le
uusin innoin sekä toivein. FohJalaL
set toverit! Ryhtykäämme kukin o-saltammft
ripein ottein asiaan kä­siksi!
Kohottakaamme takaiän ää­nenkannattajamme
siUe korokkeelle,
Johon olimme sen nostaneet, mutta
josta vastustajamme sen hetkeksi
työnsivät alas! Ollcoon bddän rie.
mualkansa yhtällj^yt koin taikoi-tnksetonktn.
Ainoin, minkä he saa-
Tuttiv^ oli rehelliselle toverille
8. I. TORONTON iotaaloa ty8kakaakaat
ToToatoa Saomtlaltta Saana fcaaaMiiill
Broadviaw Avo., Jokottaa
Ja koloua BiiaaaBl4i*Uta.
ObJalflM. ia kotkaitolokakaak
aaa'kaakaadaa tolaaa > Milla
alka«> ktUe 8 M . Oteut K.
Broadvltw Av*.
. f. WEB8TER'8 CORNERIN
pidtiitia oBiiraltaaa taaaaalal kaataa.
*aikto,aaoui O. Solail, W«btlM'« « t
S. I. WANUPIN otaitett kaokaatikolMafcM pNfe;
tlUa Joka kaakaadaa Sta ««asuMl U» t Krm,
PofKototti QtMiti^ Oatt
S. I. VANCOUVEhlN OSASTON Ne. 65 keUif
oa Jokaltaa kuofcaadta lolteaa ktaUvlIUcoaa
kallo 7 JO ilUlU CUntoD Uaalllla, 860S Paadaf
Strttt Eati.
im
mm
AMERIKAN W0RK£R8PU0LUSK(r
Toinsltton, Saemalalttta TrOv>aa)rkdlitf«t«a
kakata Ja NlrtianSUlioo Mottaat «vati
Fodtratioa, 1000 Btlmoat Avo., _
Kalkki kifjotavatbie Ja takaUbttrktMi MI
Uvl rUlouialtsIla «tettaalb.
Siinä ei ole valokuvausalnetta, niin siä filmien kuietuksen Ja säilytyksen
se on myöskin lasin väristä, läplnäky.
vää. Valokuvausta varten siihen laite­taan
tummaa väriä, toiselle puolelle,
toisen Jäädessä entiselleen.
Filminauhan leveys on 36 milliä.
Siinä on kummassakin reunassa pieni­en
välimatkojen päässä reljät jotta
nauha yol läpäistä valokuvaus- Ja k l -
noaparaatln koneistot. Ilman näitä
reikiä, eli siis varsinainen kuvan le­veys
on 26 milliä. K u n k i n erillisen ku­van
korkeus nauhassa on 18 milliä.
Tämä selluloidl, eli filminauha on
sangen tulenarkaa. Joten filmiä ku-letetaan
Ja säilytetään peltilaatikoissa.
Jotta ne eivät kuivuisi, niin usein vie­lä
asetetaan laatikkoon firmirulUen
väliin kostutctttia imupaperla. K a i -
klssa maissa on yleensä laklmääräyk.
suhteen. Tästä osittain myöskin joh.
tuu, että yleensä vaaditaan filmien
kanssa tekemisiin Joutuvilta henkilöil­tä
(elokuvateatterin koneenkäyttäjil­tä)
täysi ammattitaito. Sillä Jos esim.
lasllinssln läpi menevä hliUlampun
sähkövalo pääsee kohdistumaan py­sähtyneeseen
filmiin, niin tämä i l L
ml syttyy heti palamaan. Siis fihnin,
täytyy klnokoneessa olla yhtämlttAU
sesaa liikkeessä, vain sekunnin murto-osaksi
pysähtyen lasilinssin eli objek­tiivin
eteen. Sattuneessa tulipalossa
voi tulla myöskin suuria taloudellisia,
vahinkoja, sillä filmi maksaa paljon.
- K. :
IM
kärsimysajan lisäämistä Ja vilullls-terame
omilletunnoille vähäisen rau-holtusailcaa
tukkimalla totuuden ää.
neltä kotvan aJaJksi sUun. Mutta to­tuus
itse siltä vain vahvistui, ja Poh­jolan
työväkeä se terästäköön voit­tamaan
vaikeimmatkin kohteet taisto­jen
tiellä.
Näyttäkäämme heille, että Pohjolan
r a a t a j a k a ^ pn" niurtumatonl Se
taistelee Ja voittaa!"
Pohjolan raataj^toveritl R o l f in
rinnoin eespäin rynnätkää! Kohot,
takaamme punainen viirimme korke­alle
ja iskekäämme vastustajaa mo-minkertaista
volmakkaammia teoin
Ja ottein.
Emme valita vaivojamme. Päinvas­toin
oUcoon taistelumme ilomme ja
lohtumme! Olkoon se meidän talven
kahleita WrvoIttava keväinen voima
j a kesäisen autereen kiatainen ilo.
mieltä kohottava tunnelma. K«^ii^ft«<^
meistä olkoon ankea toivottomuus ja
hyisen syyshallan lohduton ankara
loliduttcsnuus.
Me olemme työn palvelijoita, tekL
jÄta j a vaalijoita. Meistä riippuu c-lämä,
a mitään ihnaatyatä; ei elä­mää,
ei elämisen iloa, ei tulevaisuut­ta
enempää kuin menneisyyttäkään.
Kaikki oh ollut, on nyt. Ja tulee ole­maan
vain sen kautta että me, tydnte.
kijät, teemme työtä. Työ On yhteis­kunnan
kaiken elämisen ehto. Ilman
sitä ei ole mitään. Omaa sitä kuoli­sivat
yibtelskunnat kuin ka£vi« joka
kovalle kalliolle viskattuna hetken
kuluttua nääntyy ja kuihtuu.
Me olemme siis yhteiskunnan todel­lisia
ylläpitäjiä' j a meille yksistään
sSs kuuluu elämisen oikeus ja meidän
TILATKAA VAPAUSI
armostamme myöskin riippuu, mitä
siinä sivulla sen lisäksi voi olla. Näin
kuuluu laki — se ainoa 1^, Joka on
Uimisten leatimleh lakien yläpuolella
Ja heistä rilppumatbiL Oh kyllä tot.
ta, ettei se tänään ole Mrjoitettu l a ­ki
vaan päinvastoin kirjoitettu lalci
on tämän ainoan todellisen lain suo­ranainen
vastakohta. Mutta se seikka
ei tutuistakaan muuta itse totuutta.
Eikä totuutta sen tauttä ole hengiltä
saatu.
Mutta tämän totuuden voittoon
vieminen, seiiän on taistelumme kes­keisin
kohde Ja päämäärä. E i sen e-nempää,
mutta ei myöskään sen vä-henlpäa.
Kun Icorven asukas lähtee viimaan
j a tuiskuun suorittaakseen vaikka
kuinka vähäpätöisen luokkataistelu-tehtävän,
on se teko, jonka tarkotus
on saattaa totuus v<Attoon. K u n raa­tajat
hetkeksi laskevat ahkerat käten­sä
lepäämään ja suoristavat työn
koukistaman raamiinsa saoraksi, su­loin
liikahtaa tyOn jätti, silloin sin.
koaa peloittava varotus kohti väärän
vallan hoitajaa, silloin leimahtaa uh­ma
joka tietää totuuden elävän voi­makkaana
itse voimanlähteessä
tjnSntekiJässä, Silloin oh aina val­heen
mahdilla Idixe; silloin sen huu­to
tavallisesU täyttää kokmalsen maa*
flman.'--
Mutta tulkoon mitä tatonaan pL
tääl. Tiemme on vaikea; Tiemme on
ankara. Sittenkin sitft kuljenune. E m ­me
voi emmekä tahdokaan hmuta kul^ •
kea. ValebtelisiiÄine. jos toisin sa-noidmme.
l!äm&><dk(xm yltaioosemis.'
Jyvänä A P o h j o ^ raatajarafavaan
julistua porvaristolle. — M . Rosenberg.