Vapaus, April 7, 1923

              i l - .
t
r
1
a
in
uItm if
i0:
II
Siva2 Lauantaina, huhtihnin 7 p. — Sat April 7
.VAPAUS
fiansdao snomalalseD tySväeatSn ääaenkannattaja. ilmes'
t77 fiodboryssa, Ont^ Joka tiistai, torstai ia. lauantai
H. PUBO.
Vastaava toimittaja.
V A P A U S
(Uberty)
The only ofgan of FinniA Worker> th Canada. Pob-i
^ e d in Sodbury, Ont, every Taesday, Thorsday and
Ädvertisias rates 40e per eol. incb. Miniroom charge
for single iusertion 76e. Dleeonnt on standing advertise»
ment The Vapana is the best advertislng medinni among
Ibe Finnish People in Canada.'
Canadaan yksi vk. 94.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
81.60 ja yksi kk. 76c. . .
Yhdyavaltoibih ja Suomeen, yksi vk. $6.50, puoli vk.
08.00 Ja kolme kk. $1.76. '
. Tilauksia, Joita ei seuraa raha, ei tulla läfaettfimäSn,
«laitsi asiamiesten joill» on takaukset.
-nui BiBinoB «qoi ???id Bi8in(niouinB!?dvn.l — 'BOIJOV
•oraio:^ 00'Tt 'oiio^ '009 »asJimonin^loso ef -o^oijUBBjn'
•uq JiV9^ 00*TÄ 10«in;oninBuiitinÄB !BB;jOJ|iqwii 00*8(1
•8U93I 00"Z$ l9«ini0ain0J90lAB !BBW31liail0JI 00'T* 'BU»»
•009 ?B«Jinaouii|SO»nnuiuamia Jg^filBigAd^Bmm BJiesjB)jof
SPII •009' «r WZt ?953in?oionoionx 'Bnuueni
Biimuni uuBiouuB Biojnnm BIJOJ[ BJJOJ p ? n e ^ uapiof
MsiBiniontn SJ[eB BiBiBijBjouin B^Bfjnng •BiiBUjnnmsi»»»
•oor o;8!8<njouin B?8jn?8i8|nf UBMOJJ Biuiqanjoiaii ' - —_— . ' ^ - • ^—™
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Ikirjeeseenne. kirjottakan uudelleen liikkeehoitajan per-eoonallisella
nimellä. • . ,
J. V. KANNASTO, LiikkenhoitaJa.
iiii • '• • • • ' I • . .' . - • '
Väpaudpn konttori ja toimitus on Liberty Building.
Lome St., Puhelin 1038.^- Postiosote:
Box M . Sodbury. Ont.
Hän kannattaa myöskin erinäisten työväen poliittisten
järjestöjen yhteistoimintaa, työväenluokan poliitlisai
kokonaisuuden ja solidarisuuden aikaansaaniiseksi.
Debs on sangen myötätuntoinen Amerikan Workers-puolueelle.
. Hän kannattaa sydämestään Venäjän vai
lankumousta ja neuvostohallitusta. OSieaslaan hänen
hänen paikkansa olisi Worker8puolueessa eikä sosia-listipuolueessa.
Mutta jos hän tekee hyvää työtä so-sialistjpuolueessa,
niin mitäpä on oikeastaan väliä
millä rintaman kohdalla mies taistelee.
pesristerpd nt the P^st Office Department, Ottawa, as
Tii?taln lehteen aijotut ilmotuksct nitää olla kont-torl<
»«a Innnntnlna, tnrstnin lehteen tiistaina Ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
' Debs yhteenliittymisestä ja yhteis­rintamasta
Amerikan työväenliikkeen 'vanha veteraani, esi­taistelija
ja marttyyri, Eiigehe V. Dehs kirjoihaa Fos-ter'n
johtaman Arnmattiunioitten , Valislusliiton ää-
. nenkannattajan, Labor Heraldin huhtikuun numerossa
seuraavaa: '
«Tämän maan' työläisten on järjestyttävä teolli­sesti
ilman enempiä viivyttelyjä. Se on työväenluo­kan
huutava tarve ja pakottava vaatimus. Tämä ei,
merkitse sitä, että (kilpailevia) kaksoisunioita olisi
järjestettävä. Ei lioinkaan! Minun tulisi olla ensi-mainen
vastustamaan jokaista sellaista ohjelmaa.
Menneisyyden kokemus varottaa jokaista sellaista
enempää yritystä vastaan.»
«Arnmattiunioitten Valistusliitto, William Z. Fos-terin
ohjaamana ja innostaihana on minun mielestäni
, ainoa oikeaan suuntaan ohjiattu liike, amerikalaisten
työläisten yhdistämiseksi teollisella pohjalla. Minä
uskon täydelleen liiton suunnitelmaan ja. tnenettelyi-
Ihin ja luotan sen. vak<»vaan menestykseen jä päiynää-riensä
lopullisiin saavutuksiin. Tietysti uskon minä
myöskin poliittiseen yhtenäisyyteen Ja työväenluokan
fIsPRäisen poliittisen järjestön, rak^ritamisen väittä-
«fyöväeniuoian perinpohjaista yhtenäisyyttä vaa­tiva
ja huutava tarve ei ole koskaan ollut niin läpi­tunkeva
ilmiö kuin se on nykyään. Meiaal lÄk$yl,
mitkä saatiin teräslakon,' kaivostyöläisten l(^on ja rau­tatielakon
tappioista ovat traagillisia todistuksia siinä
vetoomuksessa, minkä'ne tilaan työläisiin tekevät. Jo­kainen
näistä näijft Surullisesli epäonnistuneista la­koista
olisi voinut ja olisi pitänyt päättyä selvään
' voittoon. Kussakin tapauksessa olivat rasitukset ja
' olot niiii hi/iltdvan kurjat, että ne olisivat olleet kyl­liksi
kiinnitti^ään itseensä koko kansakunnan huo­mion.
Ja olosuhteet olivat niin suotuisat taistelujen
edullisille päättymisille kuin ne voisivatkin olla.
«Ainoa syy, että nämä urheat soturit, jotka tais­telivat
näitä urheita taisteluja nälkäännääAtpystä
vastaan, joutuivat alentavaan tappioon, tuhatasien heis­tä
saaden palkakseen työpaikkansa sijaan nimensä
mustallelistalle^ oli se, että he taistelivat ammättikun-taunion
eikä teollisuusunion lipun alla ja sen takia
joutuivat joko vääräin johtajainsa tai herrojensa ja
riistäjäinsä juonien uhreiksi.
«Ammattikuntaunionismi nykyään ei ole vain van­hanaikainen
järjeltömuoto, mutta nimittääksemme si­tä
koristelemattomalla nimellä: se on rikos työväen­luokkaa
vastaan. Sen yksinomaisena tarkotuksena ny-,
kyisessä teollisessa kehityksessä on pidättää työläiset
jakautuneina, järjestyneinä — toinen toisiaan vastaan
herrojensa ja vääräin johtajainsa eduksi.»
On muuten mielenkiintoista panna tämän yhteydes
sä merkille, että Debs oli ensimäisiä, joka huomasi
vanhanaikaisten arnmattiunioitten takapajuisuuden ja
oivalsi teollisuusunionismin välttämättömyyden. Siksi
hän olikin yksi I. W. W:n innokkaimpia perustajia.
Mutta huomattuaan kilpailevan iinionismin turmiolli
suuden ja 1. W. W:n vajoamisen auttamattomasti syn
dikalismin ja antipoliittisen toiminnan polion, alkoi
Debs painostaa I. •W. W:n ja A. F. of L:aän kuuluvien
radikaalisten unioitten yhteenliittymistä ja yhleistoi
mintaa teoUisuusunionismm edistämiseksi, kuin myös­kin
vaikutusta sisältäpäin A. F. of L:n vanhoillisuu­den
murtamiseksi ja vanhoillisten johtajien kukista­miseksi!
Hän kirjoitti aikoinaan lukuisia artikkeleja
näistä kysymyksistä «International Socialist Review>
lehdessä, mikä oli Amerikan radikaalisten sosialistien
äänenkannattaja ennen sotaa. Debs on aina ollut
työläisten yhteisrintaman ja lujan yhteennittymisen
puolella. Hän on jaksanut aina katsoa työväenluo­kan
suuria kokonaisuutta ryhmäkuntarajojen ulkopuo­lella.
Ja nyt kannattaa Debs täydellisesti Ammattiu-tiionistien
Valistusliiloa ohjelmaa uniokysyrayksessä.
Norjan ammattijärjestön kongressi
Kristianialainen toverilehti kirjoittaa:
Porvarislehdistö on syvästi huolissaan ammatilli­sen
kongressimme johdosta. Työväenluokan viholli­set
toivoivat hajaannusta, mutta Norjan työväenpuolue
selviytyi lujittuneena viime kriisistä. Porvarisleh­distö
toivoi tällöin, että amraatfllisessa kongressissa
syntyisi jyrkkiä vastakohtia, mutta nämäkin. odotukset
joutuivat häpeään.; ^
Oli tosin olemassa oppositioonia sosialidemokraat­tisen
siiven taholla, mutta oppositioonia, joka tiesi,
kuinka heikko kannatus oikeislososialistisella käsityk-sellä
on työväenluokan keskuudessa. Tämä opposi­tiooni
oli vain omiaan lujittamaan edellisen kongres­sin
määrittelemää linjaa: että ammattiyhdistysliik­keen
ja puolueen oli työskenneltävä kylki kyljessä to­teuttaakseen
tilanteen ja vallankumouksen vaatimuksia.
Tämä yhtenäisyys työväenliikkeessä on mitä suu­rimmasta
merkilybestä. Sen ymmärtävät porvarilli­set
vastustajammekin, ja sen vuoksi on heidän nyt
osoittama syvä hämminkinsä käsitettävä.
.Suuressa ammatillisen organisatioonin uudelleen-muokkauskysyrayksessä
olivat suunnilleen kaikki kon-gre^
iosanottajat yhtä mieltä. Tämä .yksimielisyys
tulee epäilemättä olemaan suuresta merkityksestä sii­nä
käytännöllisessä ja osin myöS pohjaavaa laatua ole­vassa
työssä, jota nyt on suoritettava tällä alalla;
Suhde ammatillisiin internationaaleihin herätti
vilkkaan mielipiteiden vaihdon. Mutta se suuri enem­mistö,
joka kannatti sihteeristön enemmistötihdotusta,
osoittaa, että tämä tärkeä kysymys tulee saamaan va­kavan
käsittelyn. .
,^ Ammattijärjestön suhde puolueeseen antoi sosia-lidemokräateille
ja syndikalisteille aiheen oppositio-niin.
Tän?ä oppositiooni oli ymmärrettävä, joskaan ei
luokkanäkökannalta. Kongressi piti kuitenkin kiinte»
asti kiinni yhteistoiminnasta puolueen Jcanssa. Ammat­tijärjestö
ja puolue ovat niin läheisessä yhteydessä
loisiinsa, ettei tätä ;yhleyttä voida särkeä tuottamatta
vahinkoa työväenliikkeelle kokohaisuudcssaan.
Kohgressjn tekemät päätökset ovat omiaan suures­sa
määrin lujittamaan ammatillista organisatioonia ja
keskittämään työväenliikkeen voimia niin hyvin suu­riin
ammatillisiin yhteentörmäyksiin katsoen kuin työ-hön
nähden yhteiskunnallisen murroksen ja työväen-
]H?J?^-'lr^??i?'^"nlavallan valtaamisen edellytysten 'luo-miseksi.
Juuri se näet on kaiken ammatillisen ja po-liilHstin
toiminnan päämääränä.
Canadan koiietyöläiset yhteenliitty-
^ inisen kannalla
Maaliskuulla pidettiin Winnipegissä Canadan ma-sihistien
neuvotlelukongressi, missä oli läsnä 50 edus­tajaa
kautta maan. Konventioni hyväksyi päätöslau­selman
16 rautatietyöläisten järjestöjen yhleenliiltä-misestä
rautatietyöläisten suureksi teollisuusunioksi yk­simielisesti,
sen jälkeen kun kysymyksestä o\\ käyty
pitkä taistelu keskustelussa. -
Merkillepantavaa o|i' konventionissa se, etta «van-hoilHsena;>
pidetty itä edusti edistysmielisyyltä, jota-vastoin
läiisi, mikä on tunnettu Caiiadan työväenliik­keen
radikalismin tyyssijana, edusti taantumuksellis-la
mielialaa.
Mistä tämä johtui? Vastaus on selvä. O. B. U:n
aiheuttama hajaannus, siitä johtuva pessimislisyys ja
läantuinus on hävittänyt ja hajoittanut radikaalisten
työläisten voimat ja'vetänyt ne pois varsinaiselta tais­telupaikalla,
nimittäin maan varsinaisista työväen imi-oisla,
jättäen ne taantumuksellisten johtajien temmel­lys-
ja masinoimiskentäksi.
. Toiselta puolen idässä alkaa yhä voimakkaammin
näkyä puolueemme edislämä terve ja siunausta tuot­tava
kanta unionistisessa liikkeessä.
On näin muodoin suuri ero, miten teollisuusunio-nismia
ajetaan ja erisletään. Tulokset ovat sen mu­kaisia,
minkälaista propaganda^; ja taktiikkaa harjoi­tetaan.
Puolueenime ajama Ainmattiunioitten Valis­lusliiton
ohjelma, joka on samalla kommunistinen oh­jelma,
on tuottanut hedelmällisiä ja siunausrikkaita
tuloksia Unionistisessa liikkeessä.
— Montanan Työväenliitto, joka piti vuotuisen kon-ventioninsa
äskettäin GreatFallsissa, oli kolmastoista
valliojärjeslö A- F; of L:ssä, joka hyväksyi Ammatti-unioillen
yalislusliilon yhdistämisohjelman anunatti
unionistiseen liikkeeseen nähden. Tämä ohjelma, jon­ka
esitti Butten Työväenunioitten Keskusneuvoston
edustaja, hyväk3)lHin yksimielisesti.
Amerikan järjestynyt työväenliike ei nähtävästi
tule ijankaiken kulkemaan Compersin ja hänen luut­nanttiensa
talutusnuorassa.
— Micfhiganiö kommunistien oikeusjuttu on koko
Amerikan mantereen koiöraunislisen liikkeen taistelua
avonaisen ja julkisen kommunistisen liikkeen olemas­saolon
puolesta.
Komeasti fraritetto, rikasiisaltSinen
työväen keTätlditi.
Työväen tilapäisjnlkaisujen toi­mittamisessa.
Amerikan suomalais­ten
keskuudessa on vuosien varrel­la
päästy niin pitkälle, että suur­ten
painosten varassa on mahdolli­suus
aaada komeita, ensiluokkaisia
lehtiä, jotka kirjapainoasuun, si­sältöön
ja aatteelliseen puoleen
katsoen . ovat huippusaavutuksia
oloissamme. Lehtemme leviävät hy­vin,
joten niiden toimittamiseen
kannattaa kiinnittää huoiniota. Ne
sisältävät hyvää agitatsioonia kel­vollisessa
asussa. Kuinka toivotto­malta
näyttävätkään' ne entisaiko­jen
pussipaperille painetut tuotteet,
joiden pelkkä tökelö ulkomuoto kar­kotti
lukijan luotaan, vaikka sisäl­tö
olisi ollutkin hyvä. Tässäkin suh­teessa
venäläiset nyt kulkevat etu­rintamassa.
Kun vallankumouksen
asetaiäteluäjat on sivuutettu,, on
siellä kiinnitetty huomiota aptat-sioonin
tyylipuoleenkin, ja niinpä
esim. Vasta keksityllä moniväripai-nokoneella
saadaan syntymään hy­viä
tuotteita. Tässäkin suhteessa on
meillä oppia otettavana ja sikäli
kuin on ollut mahdollista on Vap­pua,
toimitettaessa yritetty pitää'
silmällä taiteellisiakin puolia. Sitä
alaa kehitetään edelleen.
Lukuunottamatta sitä, että Va­pussa
on hyviä kirjotuksia, Äjva-piioli
on tällä kertaa järjestetty
niin, että yksi kokonainen arkki on
painettu erikoiselle, kermaväriselle
paperille;, siinä arkissa on suuri
määrä kuvia, koko sivun, puolen
sivun ja pienempiä. Kiivatyö ön
suoritettu Työmiehen uudella täl­laisia
tarkoituksia varten varatulla
painokoneella^ ruskea väri hieman
kellertävään pintaan tekee sopu­sointuisen
vaikutuksen
Haluamme V sisällöstä tehdä hie­man
selkoa. / • '
Tavallista suurempaa huomiota he­rättää
lehdessä kirjotus «Laki ja
oibeut te bn: luokkalaki j a luok-kaöikeut
», jonka on laatinut A. B.
iMäkelä. Kun toimitus pyysi kirjo­tusta
tov. Mäkelältä, hän lähetti
mainitun kirjotukseri ja selitti, että
koska hän on ollut hänen majes­teettinsa
brittiläisen kuninkaan pal­veluksessa
19 vuotta,' hänelläkin
olisi jotain sanottavaa laista ja oi­keudesta.
Ja niinpä se onkin asian­tuntijan
laatima, sen tuntee ensi-mäisistä
riveistä. <Laki oii vain ase
sen luokan kädessä, jolla on lyön­nin
vuoro —• ei mitään muuta>,
selittää hän. Meidän ei tarvitsi
lisätä, että kirjotus on laadittu hy­vällä
tyylillä tyylillinen, puoli
Amerikan suomalaisten kirjottajain
tuotteissa iott aina takapajulla; mie­lestämme
Mäkelä oisi siinä asiassa
omalaatuisensa opettaja.
Runoja; on moneHakin runoilijal­ta.
Kiinnitämme lukijan mieltä Kös­si
Kaatran runoihin. Kössi on ete­vin
.suomenkielinen työväenrunoili-ja,
hyvä tyylimeatari. Hän j ei ole
ikävä ja pateettinen. Maanpakolai­suus
on suuresti avartanut hänen
rjalHsta silmäänsä. Ellei runo sel­lainen
kuin «Orjattaren osas ole
runoutta sen parhaassa muodossa,
niin sitten saamme läasta suomen­kielisen
runouden olemattomiin.
Kaatran kuva on myöskin Vapus­sa
ja häntä koskeva pieni selostus.
J. V. nimerkillä esiintyvä on myös­kin
maanpakolainen — 'parhaat
Suomesta karkotetaan — ja ön hä­neltä
muutamia Tunoja. Ture Nor­mannin
runon «Punanen armeija»
on Kaatra kääntänyt Vappua var­ten
suomenkielelle.
J. Okkonen on kirjottanut «Pari
vappumuistoa». Työläismiehenä ja
tydyäenliiketHä ;seuranneena hän
peraoohallisestikin on joutunut oti-tamaan
vastaan kalkin ja niele­mään
sen pohjia myöten. Ja sitten­kin
hän on optimistinen ja täynnä
elämän huumoria!
«Valtiollisen ajattelun alalta> on
laatinut kirjotuksen E, S. Viime
vuosien kuluessa hän on esiintynyt
suurkysymyistemme selvittelijänä la
kysymyksessä oleVa kirjotus on
muuan noita kysymyksiä valaiseva.
«Juoru> on pieni kertomus siitä,
kuinka varomaton piuhe saattaa toi­sinaan
suuria aikaan.
«Pilvien varjossa kasvava> oin
Lydia Aholan kirjoitus; lyhyt ja
hyvä. On ilo panna merkille, että
Vappuun tänä vuonna on uskalta­nut
kirjottaa moni sellainenkin, jo­ka
ei ole vielä viime vuosiisn aika­na
viitsinyt kirjallisia, töitä harras­taa;
oikeata harrast?^a.
Ikäänkuin välipaloiksi on kuvi­tettu
juttu «Vanhoista viuluista»;
meilläkin V)ma osansa maailman ka-pitÖismin
tilipäivänä, kuten , kirjo-tuksesas
osotetaän. . J
«Karuuden kauneus» Kaatran Va­pulle
antama kertomus, joka on
otettu pian ilmestyvästä romaanis­ta
«Äiti ja poika».; Näytteestäpäät-täen
Kössi luo teoksen. Joka leviää
Amerikan suomalaistenkin keskuu­teen.-
; ir '
V. Riihinen on kirjottanut hans­kan
muistelman eräästä lakosta;
sen nimi on «Luokkatiedoton nyrk-kivalta
» — osotetaän, kuinka van­han
ajan korpilakoissa meneteltiin.
H^Imi Nelsonilta on «Työläistytön'
kokemuksia», kuvaus suurkaupun­gin
työläistytön kokemuksista.
«Kaksi viikkoa Leninin seuras­sa
» on «Vesan» muistelma. Lenin
nimittäin oli maanpakomatkoill^
Helsinpssäkin, jossa kertoja ön hä­net
tavannut Kuvauksessa osote­taän
Lenin vaatimattomaksi, hy­myileväksi,
optimistiseksi mieheksi;
suuri valtiomies yhdistyneenä suu­reen
ihmiseen.
«Näyttämötaide Neuvosto-Venä­jällä
» on herättänyt huomiota täs­säkin
maassa, sillä onhan Mosko­van
Taideteatterin jäsenet täällä
antamassa näytäntöjä. Kirjotukses-sa
selitetään teatterin syntyä, sen
opetusjärjestelmää ja tehdään sel­koa
niistä ideoista, joita siihen sen
perustaja (hänestä ja näyttelijöistä
on kuva) kiinnitti.
«Kankureita» kuvaa Lauri Brusila
sangen pirteässä kirjotuksessaan;
idän kankurit oyat parhaillaan tais­teluun
lähdössä, joten kannattaa tä­hän
kuvaukseen tutustua.
«Työläisten todellisen kansainvä­lisyyden
eräs tärkein ehto» on R.
Pesolan kirjotuksen nimi. Pesola
tunnettuna kynämiehenä ei laske
luikuria ja syytä on tutustua hänen
kirjotuksiinsa.
Kuvitus, kuten jo mainitsimme,
on tällä kertaa erikoiseinpi syystä,
kun kuvat on painettu erikoiselle
paperille kauniilla ruskealla värillä.
Niistä ei saa tietysti käsitystä ihuu-ten
kuin tustumalla itse julkaisuun.
Mainitsemme kuitenkin muutamia.
Viime vuonna nimittäin N6w Yor­kin
kaupungin majuri Hylan nimit­ti
komitean tutkimaan oloja Ber-windi-
White Co:n kaivoksilla ,Penn-sylvaniassa.
Nämä kaivokset ovat
olleet taisteluvyöhykkeen sydämes­sä.
Mainittu komitea sai heti nimi­tyksen
tultua tunneuksi hiili trus­tilta
tarjouksen «liittyä»" siihen s.
t s. yhtiö yritti osta^ komitean,
jotta se ei pääsisi paljastelemaan
oloja yhtiön työmailla. Jostain
syystä — ehkäpä Hylanin vaali-,
pahviksi — ei komitea tarjoukseen
tarttunut, vaan teki tutkimuksia
«itsenäisenä» ja julkaisi sitten tut­kimusten
tulokset kirjana, jossa
toäe]lakin avomielisesti kerrottiin
siitä hirmuvallasta, jota trusti- har-jÖtti.
Lausuntoon oli liitetty kuvia^
työläisten olosuhteista, ja näitä on
saatu Vappuunkin. Eräs koko sivun
kuva on «tyypillisestä kaivostyöläis-perheestä
Pennsylvaniassa»; kuva
sinänsä oii kuin syytös. koko jär­jestelmää
vastaan. Toinen kuva
osottaa metsään ajettujen' työläis­ten
telttakylää. — K. S. SuVanto
on Vappua varten piirustanut muu­tamia
mestarillisia pilakuvia. Niin­pä
önearjakuva: neljä maailman
rikkainta miestä, erinomaisesti kar-rikeerattuina.
Ne ovat «meidän»
John D.; Rockefeller, tuomari Gary,
englantilainen monimiljoneeri ja
<saunaritarikunnan jäsen» «Sir»
Saharoff, hindukansojen kiusanhen-ki
ja Hugo Stinnes, saksalainen
miljonääri, joka parhaillaan tasai
ranskalaisten saalistajien kanssa
Ruhrin alueen työläisten tuotteita.
Suvannon mestarilliset kuvat eivät
ainoastaan kuvaa näiden herrojen
luonnetta, vaan herättävät karko­tetun
tunnelman katsojassa. «Yh­teistyö
» oh K. F. Tuhkasen nuotti-sovitus
kööreille; on tarpeellista ju-laista
nuottejakin lauluseuroillem­me.
Vanhoista viuluista, joide.i
avulla yritetään parantaa Europan
rappiotaloutta, on kaksi kuvaa. A.
B. Mäkelästä, Kössi Kaatrasta,
Enock Nelsonista, Wm. Tannerista,
Anatole Francesta ja. Leninistä on
alkuperäinen kuva kustakin.. Polii­sin
uusista hyökkäyksistä ja . su>
jelusaseista on kaksi valaisevaa ku­vaa;
lisäksi kaikenlaisia vignettejä,
pilapiirroksia ja kartooneja, joiden
luetteleminen tässä on ''liiaksi tilaa
viepää.
Kuten alussa jo mainittiin leh-temöie
kuvitukseen ja sisältöön näh­den
ovat ensiluokkaisia ja mikään
muu työväenryhmä tässä maassa
tai tämän maan suomalaiset porva-rilehdet
eivät voi sellaisia kustan­taa
Jo siksi, kun niiden on mahdo­ton
saada tuotteilleen levikkiä.
Tulkoon tässä vielä mainituksi
kömiea kaksivärinen kansikuva;
kaksi miestä, joista toinen pitää
sirppiä, toinen moukaria — tyii-läisten
kansainvälisyyden kuVa! Sen
on laatinut Suvanto.
Vaj)un hinta tänä vuonna on ai­noastaan
25 senttiä (Canadassa tul­limaksujen
takia 30 senttiä). Näin
halvalla hinnalla ei Vappua ole
vielä myyty koskaan. Ja nytkin se
on mahdollista van siksi, että le­vikki
on suuri.
Asiamiehet, hankkikaa nyt hyvä
varasto Vappua. Viime jouluna lop­pui
joululehti kesken melkein* kai­kilta
asianiiehiltä. Myykää silloin
kun on tavaraa, joka tekee kaup­pansa
Vappu jokaiseen kotiin! Kun ih­miset
vaan näkevät tämän komean
Julkaisun, niin kauppa syntyy heti.
Tilatkaa sus — ettette jää ilman!
Lähettäkää tilaukset Vapauden
konttoriin.
LXHETYSKySTANNUKSETt
LÄHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle |30; 50c lähetylo. »i«
40; 60c lähetyks. $40-?60; 75c lähet. $60-5100^7
dan dollarin 25c sadalta doUarilta lisää. • - SähkösaBo
lähetyksille 13.60 lisämaksu. ^
Torontossa ottaa rahavälityksiä vaataan A. T. Hill, 957 B,J^
•iew Ave.
Pilettejä Suomeeii ja Suoihesta tänne,
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu' asiamies.
BOX 69. VAPAUS,
SUDBURY, ONT.
PilettiläVe tehtävä J , V. Kannaiton nimessä.
Suojelemaan toimihen-kiloitämme
Kahdessa viimeisessä kokoukses­saan
on Websters Cornersin S. S.
osasto, keskustellut. tavasta, milliä
suhtautua Heinoon (Aihiosta, B.C.).
Heino on tehnyt itsensä syypääksi
törkeään toveri A. Hautamäen,
äälläi pitämän puheen väärennyk­seen
Industrialistin palstoilla. Osas­to
tuli asiaa käsitellessään siihen
päätökseen, että ellei Heino oikaise
väärennystään saman lehden pals­toilla
missä väärennyskin on ollut,
asettaa osasto Heinon toveriluoton
ulkopuolelle ja suhtautuu häneen
samalla tavalla iciiin Suomesta tul­leisiin
lahtareihin ja kehoittaa leh­dissä
järjestyneitä työläisiä teke­mään
samoin. Tämän ankaran tuo­mion
katsoo osasto olevansa pako­tettu
tekemään sen tähden että
Heino, vasten parempaa tietoaan
väärentää jokaisen tekemänsä si­teerauksen
Hautamäen puheesta ia
sanoo sitte näideh väärennystensä
perusteella: <— tästä näkee että
minkälaisilla asioilla mies kulkee
. > , « . . . että kuinka kauan työ­läiset
kärsivät sellaista...» Indust­rialistin
lukija saa sen johdonmu­kaisen
käsityksen, että Heiiio har-jrffctaa
yllytystä jonkinlaisen «Kuu­siston
"klupin verinäytelmän» uudis­tamiseen.
Samaten tekee hän hal­pamaisen
kavalia viittauksia, että
muka toveri; A. Hautamäki olisi
täällä esiintynyt humalassa. Osasto
•velvoitti agitatsioonikomiteansa tor­jumaan,
tuollaisen häväistyksen ja
selostamaan että toveri A. Hauta­mäki
on täällä, niin pitkältä kuin
tietoomme on tullut, esiintynyt
kaikkea kunnioitusta ansaitsevalla
tavalla, puhuessaan on hänen esi­tyksensä
tyyten hillittyä - ja täysi­painoista.
^Ja me hyvin ymmärrämi-me
Heinon parjaushalun johtuvan
siitä, että Hautamäki vähän kova-kätisesti
piteli industrialistilaisia
täällä viime kerralla. Osasto kui­tenkin
viime kokouksessaan ei kat­sonut
sopivaksi vielä ottaa toveri-luottoa
Heinolta, vaan antoi hänel­le
tilaisuuden oikaista väärennyk-sensä
ja Jos osaston toivomus ei saa
Heinoa asianmukaiseen hyvitykseen,
Julaistäan lopullinen päätös vastai­suudessa
tämän mantereen työyäen-lehdissä.
Aihion •uomalaiset. Meissä on
näihin asti elänyt toivo, että te jo­nakin
kauniina päivänä tulette jär­kiinne,
luovutte nielemästä Indust-rialistin
märetehtaan tuotteita ja
liitytte yhdessä koko mailman pro­letariaatin
kanssa tekemään täti
viimeistä rynnäkköä, mutta pitääkO
meidän; tulla siihen ikävään havain­toon,
että te jäätte yö-huuhkaimina
kirkumaan IWW :n aatteiden rau­nioille.
Se kai on selvää, että niin
kauan kuin te luette vain Indust-rialistia,
te myöskin pysytte sen
vaikutteiden kahleissa, ennakkoluu­lonne
estävät teitä- näkemästä ny­kyistä
luokkanne asemaa koko laa­juudessaan
ja aika ei ole suinkaan
kaukana, jolloin teidät merkitään
kokonaan vastayallankumouksellis-ten
joukkoon.
Käyttäkää sentähden järkeänne
ja ottakaa asemasta selvä, muuta ei
tarvita, te kyllä osaatte tehdä pää­töksenne
oikeaan suuntaan.
Websters Gomers, B. C. maalbk.
24.p.
Osaston puolesta
Agitatsionikomitea.
sä hallituksen siirtolaisuuspolitju
kanssa. Tätä hän sa^ioi vastusti
sa Jo sen syyn tähden että il i.
ten maahan tuottaminen tulee >,
leen lisäämään jtyöttömäin .an I
jaa. .
Hän esitti sitten, että asia Ir^
laan saattamaan kaikkien työll.
ten' keskusneuvostojen huomioon t
pi Canadan. Esitys sai Jämpim:
vastaanoton, useat edustajat pui",
en sen puolesta,., eikä yksikään ' i .
taan.
Neelands puolustaessaan esitj i
sanoi: «että maakuntahallltuä 1
auttanut Dominion hallitusta .j
siirtolaissuunnitelmissa ja sanaili
kertaa kun hän ei halua asettai
esteitä työläisten eteen, joita Toi-daan
houkutella tulemaan Cata.
daan, hän ehdotti että työväeni,
keen pitäisi varottaa heitä Caij.'
da^fesa vallitsevan tilanteen peni-leella.
»
Ediustaja Flynn,' käsitellessään!'
kysymystä terotti. edustajain huo­mion
tosiasiaan.: että kaksi satt:t.
hallitsevan, luokan edustajaa pitä­vät
kokoustaan Roomassa, useat
edustaen Amerikan kauppatoimisloi.
Hän > myös sanoi että jos työläijf!
ovat liittyneet kansainvälisellä pöl­jällä
ja kansainväliseen työväei-liikkeeseen,
silloin jotakin voitai­siin,
tehdä, mutta siihen saakka km-nes
Canadan työväenliike on talltt
renkaaksi, todellisesta elävästä isi-sainvälisesta
työväenliikkeestä, ii
muuta saada aikaan kuin hyväks]-
tään uskonnoilis-tunteellisia päätö •
lauselmia.» Puheenjohtaja Neelsi-din
esitys hyväksyttiin itaan eri­mielisyyttä.
.Federal, Labor Union (sekatj*
Iäisten iinio) perustamista ilmolfi,
edustaja^ Cory, käsiteltiin työttö-mäin
ja Trades and Labor founcil i
yhteiskokouksessa 'ja päätettii
vaatia: cöuncilin muodostamaan Fe­deral,
Labor Union. Neelands il-motti
että toimeenpanevalla komi­tealla
oli Federal Union muodosta­minen
ja joukkokokouksen pit»
neuvottelun alaisena.
Tyovoimtm puutetta pelataan B.
C:ssä tänä. kesänä. Arojen maan­viljelijät
haluavat saada työvoimaa,
mutta hallitus vaatii miesten pysy­mään
täällä. Vaikkakin maakunta­hallituksen
työnvälitystoimiston joli-taja
J. H. MoVety sai maalisV. -5
'p:nä käskyn, lähettää aroille m
miestä, niin maakunta kehottaa mfr
hiä pysymään B. C.-ssä. Pelata»'
että tänä kesänä tulee olemaan
työvoiman puutetta jos paljon mie­hiä
menee aroille. 600 miestä, J0>
ka taryitaan . Saskatchevvaniin ovat
kevätkylvön tekoja varten. - Too"
la tavalla ruikuttaa eräs kaupon-kimme
päivälehti. Se kuuluu Hy­vältä
työläiseUe, joka on joko työt­tömänä
- - pakollisesti tahi vapaa­ehtoisesti-
tahi sitten työskente­lee
halvalla palkalla. Mutta tuJe?»
työmarkkinoiUe myymään tyovo
maasi, niin huomaat onko puu"
ta työvoimasta, Meisäpomojen
työnväUtystoimiston ympäriUa t
roU kaduUa on orjaa nuorta ja '
jaa kuin muurahaisia keossa-^'
kysymystäkään puutteesta. Tosias
KyBymys Canadan balUttilaea
siirtolaispolitiikasta tuotiin voimak-kaasti-
Vancouverin Trades and La­bor
Cöuncilin huomioon tiistaina,
20 p. v.k. cöuncilin varsinaisessa ko­kouksessa.
Puheenjohtaja Neelands
sanoi huomanneensa paikkakunnan
lehdistä, ö t ä lähettiläs on lähetet­ty
vanhaan maahan oBen yhteydes-on
että metsään sentään saa työn
suuremmitta vaikeuksitta. Mutta py*
ripäs. saamaan- työ kaupungi-»*
niin se on nahkaa. Tehtäköön U
suhteet, palkat ja asunto ja r"
siihen kuntoon, että keskinkei^.
nen työläinen voi niillä i^^f^^
työskennellä, niin on B- C:ssa «
tänäkin, kesänä työvoimaa ene
kuiu tarvitaan. ,
•WoAer. suomala^^^
osaston Vgitatsioonitoimikunta PJ*^
ti v.k. 20 p:nä pitämässään
uksessa: että 15 P^Jä ^"^"'^Uoj
laan pitämään iltama, ^^^^^
tullaan käyttämään kommunu-o-^
agitatsioonikirjallisuuden Ja
malehdiston evittämiseksi. ö.'
päätös, ja sinä työläinen et
mistään ulkopuolelta saatujen ^-^
tojen» perusteena tutustua k o t^
nismiinj sen periaatteisiin ja
telutakäikkaaQ niin fiyvin kum