Vapaus, November 4, 1958

              Sivu 2 Tiistaina, marrask. 4 p. — Tuesday, Nov. 4, 1958
VAPAUS
(LIBERTT) — Independent Labor
Organ of Finnish Canadians. Es-tabllshed
Nov. 6, 1917. Authori/iCd
as second class mail by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-
Ustaed thrice weekly: Tuesdays,
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E.' Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertlsing rates upon appUcatlon.
Translatlon free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75
3 kk. 2.25
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 430
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Auttaa, mutta liian vähän
Pääministeri Diefenbaker tiedoitti viime viikolla, että
liittohallitus auttaa kuntia 50—50 perustalla erikoisten talvi­töiden
järjestämisessä.
Tämä sellaisenaan on tervehdittävä tunnustuksena hal­lituksen
taholta, että jotakin on tehtävä uhkaavan työttö­myyden
lieventämiseksi. Ja vaikka onkin pidettävä "liialli­sena
toivorikkautena" sitä, että tämän ehdotuksen perusteel­la
voidaan antaa talvikaudeksi työtä 150,000 henkilölle, ku­ten
on hallituspiireistä selitetty, niin myöntää kuitenkin täy­tyy,
että apua on pienikin apu. Huonona marjavuonna on
oiettava marjakin maasta! Meidän käsittääksemme mr. Die-fenbakerin
esityksessä ei olekaan mitään muuta vikaa kuin
se, että tämä esitys tuli aivan liian myöhään, ja että se ei
riitä- lähestulkoonkan nyt uhkaavan työttömyystilanteen
vastustamiseksi.
Tässä yhteydessä on huomattava ensinnäkin, että liitto­hallituksen
omien arviointien mukaan tulevan talven työt­tömyystilanne
kehittyy viimevuotista pahemmaksi. Se on
suor^aan sanoen surkea talvikuva. Tästä huolimatta liittohal­litus
esittää vasta nyt, lokakuun viimeisellä viikolla maa-kimtahallitukselle
yleisten töiden järjestämistä siinä mie­lessä,
että liittohallitus maksaa toisen puolen työpalkoista,
edellyttäen nimenomaan, että kukin ko. työ saa maakunta­hallituksen
hyväksymisen.
Tietäen kuinka "hitaita ovat herrojen kiireet", me voim­me
ylläolevasta nähdä, että ennen kuin kunnallishallinnot
saavat näitä talvitöitä suunnitelluksi ja näille suunnitelmil­leen
maakuntahallituksen siunauksen, meillä taitaa olla mo­nessa
tapauksessa kevättalvi käsissä. Selvästikin mr. Diefen-bakerin
esitys tuli luvattoman myöhään.
Toiseksi on muistettava, että liittohallitus lupaa mak­saa
toisen puolen kuntien talvitöiden varsinaisista palkka­menoista.
Tämä jättää siis "aineitten" hinnat kuntien mak­settavaksi
eli toisin sanoen, köyhyyden kanssa kamppaile­vien
kuntien maksettavaksi jäisi näistä talvitöistä loppujen
lopuksikin leijonan osuus. Tältä pohjalta katsoen pääminis­teri
Diefenbakerin 50—50 esitys on ilmeisesti poliittista hö­lynpölyä
jonka tarkoituksena on antaa aiheetonta kunniaa
torypuolueelle. Käytännöllisesti katsoen tämä tarkoittaa sitä,
että mikäli kunnat käyttävät hyväkseen liittohallituksen 50
—50 avustustarjousta, ne tulevat järjestämään pääasiassa
puistojen puhdistustöitä ja muita samanlaisia ansiomahdol­lisuuksia,
jotka ovat tietenkin tavallaan hyödyllisiä tehtä­viä,
mutta.eivät ole kuitenkaan niin kiireellisiä kuin esi-merkksi
vesijohtojen ja likaviemärien rakentaminen, katu­jen
ja jalkakäytävien päällystäminen jne. Toisin sanoen pää­ministeri
Diefenbakerin esitys tähtää hyvin paljoin Nälkä-
Bennettin aikaiseen ohjelmaan minkä mukaan yhdellä vii­kolla
kaivettiin käsipelillä kuoppaa yhteen paikkaan ja toi­sella
viikolla kärrättiin taas käsipelillä kuoppa täyteen sa­maa
maata, mitä siitä oli kaivettu. Kun muistetaan, että
esimerkiksi Ontarion maakuntahallitus korvasi viime talve­na
kunnille 70 prosenttia juuri tämänsuuntaisista "talvitöis­tä",
niin silloin nähdään kokonaisuudessaan, kuinka riittä­mättömän
pieni tämä luvattu avustus on.
Mutta kaiken ylläesitetyn lisäksi on vielä muistettava,
että Canadan kunnat ovat poikkeuksetta köyhiä kuin kirkon
rotat. Niillä ei ole kerta kaikkiaan rahaa tällaisten ylimää­räisten
talvitöiden järjestämistä varten ilman lainojen hank­kimista.
Mutta lainan hankkiminen kunnille ei ole niinkään
yksinkertainen asia. Se vaatii monesti aikaa ja ajan haaskaus
tarkoittaa taas sitä, että luvatuista talvitöistä tulee vain
pelkkä lupaus. Kaiken lisäksi kiri tien täytyy varattomuu­tensa
vuoksi maksaa jopa kuusikin prosenttia korkoa täl­laisista
lainoista — ja se pahentaa edelleen tilannetta.
Mitä tässä tarvitaan on se, että liittohallitus myöntää
'"kunnille halpakorkoisia lainoja näiden talvitöiden järjestä­mistä
varten. Tähän mennessä Diefenbakerin hallitus on
siitä kieltäytynyt. Kun pormestarien yhdistys esitti kuntien
Ipuolesta pyynnön tällaisten halpakorkoisten lainojen suh-
:teen, niin liittohallitus näytti sille ovea, kuten menetteli
^aikaisemmin liberaalipuolueen hallitus. Tämä siitäkin huo­limatta
vaikka torypuolue lupasi vaalikampanjansa yhtey-
•dessä juuri tämänsuuntaista apua kunnille!
—Kuten näkyy, pääministeri Diefenbakerin kunnille lu-
.paäma 50—50 avustus talvitöiden järjestämisen suhteen jät­kää
äärettömän paljon toivomisen varaa. Mutta olisi kuiten-
^kin väärin katsoa, ettei tällä esityksellä ole mitään arvoa.
•Päinvastoin olisi kaikissa kunnissa painostettava kunnallis­hallintoja
pikaisiin toimenpiteisiin tällaisten talvitöiden jär-
.jestämistä varten. Kuntien pitäisi käyttää hyväkseen tätä saa­rtavissa
olevaa pikkuavustusta. Samalla pitäisi vaatia tiu­kasti,
ettei veronmaksajain varoja haaskat mihinkään jon-
;;nin joutavaan työilveilyyn, vaan että näiden varatöiden avui­lla
rakennetaan vesi- ja viemärijohtoja, päällystetään teitä
<ja katuja jne. Tässä mielessä on vaadittava, että liittohal­litus
maksaa ainakin puolet näissä töissä käytettävistä ai-
•:nelslakin. Sen lisäksi on vaadittava maakuntahallitukselta,
:että se korvaisi näistä talvitöistä ainakin 30 prosenttia, mikä
jättäisi kunnille vielä 20 prosentin menoerän — minkä kuu­rnat
voisivat jotenkin maksaa. _
Sokeroitu myrkkypala
. Jumala varjelkoon ihmislasta sellaisista "ystävistä", jot­ka
tarjoavat hänelle sokeroitua myrkkyä, ajattelivat var­omaan
lukemattomat nikkelinkaivajat viime viikolla kun
.heille "luvattiin" erään kirkon "avustusta" kerrassaan tuo-
^mittavien jourujen, epäluulojen ja erimielisyyksien lietso-
;misen peitteenä.
Meidän mielessämme on roomalaiskatolisen kirkon Sault
•Ste. Marien hiippakunnan edustajan, Most Rev. A. Carterin
'viime viikolla nikkeliteollisuuden työläisille tarjoama "avus-
:tus". Mainittu henkilö kehoittaa kyseisen uutistiedon mu­tkaan
hiippakuntansa kirkkoja antamaan hätääkärsiville lak-
^kolaisille apua, vaikka kirkko ei otakaan virallista kantaa
«en paremmin lakkolaisten kuin yhtiönkään puolesta, kuten
'kerrottiin.
t Mutta kirjeessä ilmaistaan kuitenkin läpeensä vihamie-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Heikki Rajala, R. R. 3 New Lis-keard,
Ont., täyttää tiistaina, mar­raskuun
4 pnä 72 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Suurkauppojen myynnit
kohonneet huomattavasti
OHawa. — Departmenttikauppojen
myynnit nousivat 10.8 prosentilla lo­kakuun
18 päivään, päättyneen vii­kon
ajalla verrattuna samaan aikaan
edellisenä vuonna, tiedoitti tilastotoi-misto
viikon alussa.
Näiden kauppojen myynnit nousi­vat
kaikissa maakunnissa.
SUOMEN KUULUMISIA
Helsinki. (SS) — Poliittisissa
piireis:ä liikkuvien tietojen mukaan
on sos-dem. puolueen sisäisen kiis­tan
sovittelu jälleen tulossa ajan­kohtaiseksi
ennen marraskuussa pi­dettävää
puolueneuvoston kokousta.
Aiheena tähän on pidelty sekä am-maMiyhdistysrintaman
puoluekiis­taan
läheisesti liitty\'iä ongelmia
sekä kaavailuja skogilaisten ottami­seksi
hallitukseen.
Sovittelijana on mainittu päämi­nisteri
K.-A. Fagerholm, jolla on
julkisuudessa «siintyneiden tietojen
mukaan valmiina jopa luonnos so­vintoehdotukseksi.
Tämän ehdo­tuksen
on kerrottu sisältävän suun­nilleen
saman kuin mitä tämän ta­son
neuvotteluissa aikaisemminkin
on esitetty. Ehdotuksen on arveltu
sisältävän myös tietyt kohdat sos.
dem. puolueen kahden eduskunta­ryhmän
yhdistämisestä.
Tällä hetkellä yrityksen onnistu­mismahdollisuuksia
pidetään vä­häisinä
jo senkin vuoksi, että niissä
ennemmin tai myöhemmin ponnah­taa
esille riita opposition päiväleh­den
lakkauttamisesta. (HS 29.10.)
PRAVDA JA DIE WALT.
Mojskova, 28. 10. (SIB) — Pravda
on julkaissut Helsingissä 27. 10. päi­vätyn
Tassin uutisen, jossa sano­taan
mm.:
Tunnettu länsisaksalainen sano­malehti
Die Walt on julkaissut in­nostuneen
kirjoituksen, jossa se ke-hoitti
länsimaita antamaan viipy­mättä
Suomelle taloudellista apua
myöntämällä sille lainan vapaassa
valuutassa teollisuuden kehittämis­tä
var:en.
Ehdotuksen tällaisen lainan
myöntämisestä katsovat suomalaiset
poliittiset piirit johtuvan Suomen
taantumusainesten ja heidän län­tisten
kannattajien pyrkimyksistä
linen asenme lakkolaisia ja ni­menomaan
heidän uniotaan
kohtaan. Vaikka lapsetkin tie­tävät,
että Inco provosoi tämän
lakon saadakseen tilaisuuden
kiristää tuotteittensa hintoja
ylös ja tehostaa koneistoaan
siten, että yhtiö saisi tuotetuk­si
entistä suurempia voittoja
pienemmällä työmäärällä,
Most Rev. A. Carter sanoo kir­jeessään,
että nikkeliteollisuu­den
työläiset ja heidän union-sa
ovat' muka vastuussa tämän
lakon alkamisesta. Tämän jul-keammin
ja selvemmin ei ku­kaan
voi linjoittua yhtiön puo­lelle
lakkolaisia vastaan. Kai­ken
tämän jälkeen on kerras­saan
tuomittavaa puhua mis­tään
"puolueettomuudesta".
Mutta sokeri — myrkytetty!
— on kuitenkin pohjalla. Syy-tettyään
kaivosmiehiä Incon
provosoimasta lakosta Most
Rev. A. Carter yrittää osaltaan
lietsoa epäilyjä, toraa ja epä­sopua
kaivosmiesten keskuu­teen
— tietenkin Incon hyväkf
si. Hän puhuu kirjeessään sii­tä,
kuinka "unio ei olisi voinut
sallia lakkoa ottamatta tarkas­ti
huomioon kaikkia siihen liit­tyviä
seikkoja" (tarkoittaa lak-koavustusasiaa).
Ja sitten:
"Meillä on oikeus pitää itses­tään
selvänä, että jäsenmaksui-ia
maksetut miljoonat dollarit
on nyt saatavissa lakkoavus-tukseksi..."
Mainitun kirjeen kirjoittaja
tietää varsin hyvin, ettei mi­kään
unio tule toimeen hen­gellään;
sen jäsenmaksut me­nevät
yleisesti siihen taiste­luun,
mitä unio joutuu jatku­vasti
käymään. Sen lisäksi
nikkeliteollisuuden nuori unio
on rakentanut useita hyviä
mutta kalliita toimipaikkoja,
joita ilman se ei olisi voinut
tulla toimeen kaupungissa,
missä yhtiö kontrolloi miltei
sitä ilmaakin, mitä ihmiset
hengittävät. Union jäsenet ovat
näistä asioista itse päättäneet
ja tietävät myös mihin he ovat
rahansa- käyttäneet. Oikein tai
väärin, mutta tosiasia on, että
tämän union toimesta ei ole»
mitään lakkokassaa kerätty.
Mainitun kirjeen laatija on
täysin tietoinen näistä tosi­asioista,
mutta silti hän levit­tää
"avustuksensa" hintana yh­tiön
valheita, vääristelyjä ja
huhuja union varoista yleensä.
Tällaisia "ystäviä" eivät kai­vosmiehet
kerta kaikkiaan tar­vitse!
lujittaa Suomen nykyisen hallituk­sen
asema. Suomen lehdistö ja eri
yhteiskuntapiirit leimaavat länsi-saksalaisen
lehden kirjoittelun häi­käilemättömäksi
puuttumiseksi
maan sisäisiin asioihin, sillä tämän
sekaantumisen tarkoituksena on
toisaalta tyrkyttää Suomelle pak-kolaina
lännestä ja täten alistaa
maan talouselämä länneh~imperia-lististen
valtioiden sotatalouteen ja
sysätä Suomi pois sen valitsemalta
ulkopoliittiselta linjalta, ja toisaal­ta
Neuvostoliittoa panettelemalla
huonontaa Suomen ja NL:n välisiä
suhteita, mikä aiheuttaisi vain va­hinkoa
molempien maiden kansoil­le.
(US 29. 10.)
EI TULLUT NAISPAPPEJA.
Määräenemmistä puuttui —
puolesta 83, vastaan 35.
Kysymys jumaluusopillisen ero-tutkinnon
suorittaneiden naisten
asemasta kirkossa sai 29/10 tässä
vaiheessa lopullisen rankaisunsa
kirkolliskokouksessa. Valiokun­nan
ehdotus kirkkolain muutokseK-si,
joilla olisi tehty mahdoIlisek>!
vakinaistaa naisteologin virat, ei
saanut ratkaisevassa äänestyksessä
tarvittavaa 3/4 äänten enemmistöä.
Kuitenkin päätettiin asettaa komi­tea
tutkimaan niitä kysymyksiä, jot­ka
liittyvät papinviran avaamiseen
jumaluusopillisen loppututkinnon
suorittaneille naisille sekä teke­mään
siitä mahdollisesti aiheutuvat
lakien muutosehdotukset. (SS)
YKrn JA SUOMEN VÄLIT
SELVÄT
Pääministeri Fagerholm ilmoitti
puheessaan YK-päivän johdosta, et­tä
YK on maksanut maallemme
Suez-komppanian lähettämisessä
koituneet kustannukset. Maksut
suoritettiin maallemme syyskuun
aikana. Eduskunta oli aikanaan
myöntänyt tähän tarkoitukseen
puolen miljardin markan arviomää­rärahan,
mutta siitä kului vain noin
puolet, mikä siis nyt on suoritettu
takaisin. (HS 25. 10.)
SUOMEN ASEMA
ARKALUONTOINEN
Otsakkeella "Suurpoliittinen ti­lanne
ja Suomen asema" kirjoittaa
Maakansa 26/10.
"Vaikka sota kyettäisiinkin kerta
toisensa jälkeen välttämään, on
pakko Iäht"ä siitä tosiasiasta, että
suuravltojen välinen jännitys on
jatkuva. Sen helpoittumisesta ei
ole mitään toiveita. Päinvastoin on
Neljäsosa USA:n perheistä
kärsii nyt työttömyydestä
Virallisten tietojen mukaan työttömien luku oli
kesällä 5.4 miljoonaa — todellisuudessa 8 milj.
Helsinki. — Maamme porvarilH-nen
lehdistö ja osaltaan myös
Yleisradio ovat viime kuukausina
pyrkineet todistelemaan milloin
minkin asiantuntijan lausunnoilla,
että Amerikan Yhdysvaltain lama­kausi
alkaa olla ohi ja että työt­tömyys
olisi siellä pian voitettu.
Kokonaan toisenlaisen kuvan saa
Amerikan työväenjärjestöjen leh­distä
ja julkaisuista. Seuraavassa
^eräitä poimintoja lännen Satama-jaVarastotyöläLsten
Unionin julkai­sun
The Dispatcher'in 29. 8. -58
numerosta.
Dispatcher-lehti toteaa, että nyt
kuten aikaisempinakin vuosina hal­lituksen
virallisen tilastotoimiston
(Bureau of the Census) antamat nu­merotiedot
työttömyyden laajuudesta
eivät paljasta todellista tilannetta.
"Sensusvirasto laskee työttömiksi
vain ne, jotka ovat kokonaan työttö­miä
ja jotka enemmän tai vähem­män
aktiivisesi! etsivät työtä", to­teaa
lehti laajassa artikkelissaan.
Työttömien joukkoon ei lasketa nii­tä,
jotka ovat lopettaneet töiden et­simisen
koska työtä ei ole .saatavissa.
Täten on asianlaita naimisis.sa ole­vien
naisten, nuorten työläisten, opis­kelijoiden
ym. ryhmien kohdalla, jot­ka
on pudotettu pois työttömien luet­telosta.
Toisaalta sensus-virasto las­kee
työssä oleviksi sellaisetkin, jotka
tekevät vaikkapa vain yhden tunnin
työtä viikossa.
Satamatyöläisten liitto (ILWU)
on suorittanut jatkuvaa työmarkki-nain
ja teollisuuden tilanteen tutki­mista
ja sen tuloksena tullut aivan
loisenlaisiin tuloksiin kuin hallituk­een
virasto. Liitto on ottanut lähtö­kohdakseen
sen tosia.sian, että työ-
' Iäisiä, jotka ovat työssä väin 50 pros.
normaalisesta työajasta, ei voida las­kea
"täysin työssä oleviksi". Työttö­mien
määrää laskiessaan on liitto
menetellyt siten, että kak.si täten
työskentelevää työläistä la.sketaan
yhdeksi työssä olevaksi. Tällaisen
tarkistuksen jälkeen on ILWU saa­nut
seuraavan vertailun:
Hallituksen tilastossa oli viime ke­säkuussa
5.437.000 työtöntä.
Union laskelma osoitti, että todel­lisuudessa
silloin oli 8,223,000 työtön­tä
Amerikassa. "Ei ole epäilystäkään
siitä", sanoo lehti, "etteikö ILVVUrn
tilasto olisi paljoa tarkempi kuin sen-sus-
viraston antama."
KETKÄ OVAT TYÖTTÖMIÄ
ILWU väittää, että Amerikassa oli
viime kesäkuu.ssa 12 pros. työnteki­jöistä
työttömänä, jos vuotta 1956 p i ­detään
normaalisena työlli.syysvuote-na.
Tämä prosenttiluku ei kuiten-p
i d e f ä v ä selviönä, että aika ajoin paljasta koko totuutta. Mää-on
syntyvä kriisejä, jotka j ä n n i t t ä - 1 ' ^ ' ^ ^ väestöryhmät joutuvat kärsi­vät
jousen katkeamispistpeseen. i ""ää" työttömyydestä suhteellisesti
Kerta toisensa jälkeen joudutaan | enemmän.kuin toiset,
pelkäämään, että kriisien laukai.se-1 "^'^^ " ^ ' " ä ryhmät ovat?" kysyy
minen ei enää onnistukaan, vaan | vastaa:
räjähdys pääsee tapahtumaan. l ^- Nuoret työläiset, joita on suh-maaiimanpoliittisen
työläisiin. Tämä tilanne heijastaa
jyrkkää pääomasijoitusten laskua uu­sien
tehtaiden ja koneiden osuudelta.
Teollisuuksien palveluksessa olevis­ta
ovat ensimmäisinä joutuneet me­nettämään
työpaikkansa puoliksi
ammattia taitavat ja ammattia vailla
olevat työläiset.
Viime vuonna oli kesäkuuhun men­nessä
yksi kolmannes työttöminä
olevista miehistä ja yksi neljännes
työttömistä naisista ollut työttömänä
15 viikkoa tai enemmän.
"Ehkäpä kaikkein tärkein on se
tosiasia", sanoo Dispatcher "että yksi
neljäsosa kaikista Yhdysvaltain' per­heistä
on kärsinyt joko työttömyy­destä
tai lyhennetystä työajasta vii­meisten
12 kuukauden aikana."
TYÖTTÖMYYS JA PERHEIDEN
TOIMEENTULO s
Michiganin Yliopiston tutkimus­virasto
on niinikään suorittanut tut­kimuksia
työttömyyden vaikutukses­ta
ihmisten elämään ja sen antamat
tiedot ovat sangen paljastavia, to­teaa
lehti lainaten seuraavia nume­rotietoja.
Työttömyyden uhreiksi joutuneista
perheistä jätti 26 pros. laskunsa mak­samatta;
22 pros. joutui lainaamaan
rahaa ja siten velkaantui entistä
enemmän; 21 pros. sai apua sukulai­siltaan;
11 pros. muutti asumaan
halvempiin asuntoihin; ja 4 pros. tur­vautui
köyhäinapuun. Toiset tieten­kin
joutuivat turvautumaan säästöi­hinsä
sekä supistamaan ostoksiaan.
"Sitä merkitystä mikä tällaisella
Tämä maailmanpoliittisen tilan-te^^
n jatkuva ja yhä huipentuva vaa­rallisuus
ei voi olla koskettamatta
myös meidän maatamme. Olemme
sitoutuneet olemaan tai sanoisim­meko
pikemminkin saaneet oikeu­den
pysytellä suurvaltojen välisten
selkkaustien ja ristiriitojen ulkopuo­lella.
On mitä tärkeintä, että me
toimimme tämän tunnustuksen puo­lueettomuusasemamme
mukaisesti.
Meidän on pystyttävä hoitamaan po­liittiset
korttimme siten että maam­me
asema ei pääse heikentymään
ja vaarantumaan. Ulkopolitiikal­lemme
asetettavia vaatimuksia ei
ole punnittava vain tätä hetkeä h-jatellen,
niin kriitillinen kuin jo se­kin
on. On pidettävä tarkoin sil­mällä
vaaranmomentteja, joita si­sältyy
suurpoliittisen paineen latau­tumiseen
vielä kireämmäksi ja uh­kaavammaksi.
Meidän ei ole varaa
unohtaa hetkeksikään vaatimuksia,
joita maamme arka asema ulkopoli­tiikallemme
asettaa. Suhteet Neu­vostoliittoon
ovat Suomen kansan
elinkysymys, korosti J. K. Paasiki­vi
usein. Tämä pitää paikkansa
jatkuvasti ja sitä suuremma.s.sa mää­rin,
mitä uhkaavammaksi suurpo­liittinen
tilanne maailmassa kärjis­tyy."
FAGERHOLM KAAVAILEE SAKn
JA SOS.DEM. OPPOSITION
EDUSTAJIA HALLITUKSEEN
Hallituksen keskuudessa, lähinnä
pääministerin taholla, on suunnitel­tu
toimenpiteitä SAK:n ja sos. dem.
opposition edustajien saamiseksi
hallitukseen.
Terästuotanto alhaista
Ottawa. — Liittovaltion tilas'o-
Jbimiston julkaisemien tietojen mu­ltaan
lokakuun 25 pnä päättyneen
viikon aikana tuotti terästä vain
49.3 prosenttia tuotantotehosta. E-dellisellä
viikolla oli tuotanto 49.9
prosenttia.
Canadan suurin terärtuottaja
Stelco Hamiltonissa on edelleen la­kossa
ja se on vaikuttanut huomat­tavasti
teräksen tuotantoon.
teellisesti laskettuna kolme kertaa
niin paljon työttömänä kuin kaikkia
työläisiä yhteensä.
2. Vähemmistöryhmät, värilliset
kansallisuudet ja etenkin neekerityö-läiset
kärsivät paljon pahemmin
Auin valkoiset. Näiden työttömyyslu­ku
on kaksi kertaa niin suuri kuin
valkoihoisten (osittain työttömien
kohdalla 1.5-kertainen).
3. Naisten työttömyysluku • on jon­kin
verran korkeampi kuin miesten.
• 4. Teollisuuksien työläiset. Kaik­kein
raskaimmin työttömyys on
iskenyt raskaiden teollisuusalojen,
kuten kaivanto-, puutavara-, raken­nus-,
ja tehdasteollisuuden, ja eri­koisesti
teräs- ja autoteollisuuden
Uusia hinnankoro­tuksia
jälleen
Suomessa
Helsinki. — Vehnän, rukiin, kau­ran,
ohran ja herneen hinnat kallis­tuivat
Suomessa. Lisäksi maidon,
sianlihan ja kananmunien tavoite­hinnat
kohosivat maanantaista a l ­kaen
hallituksen tehtyä viime tors­taina
päätöksen maataloustulolain
mukaisista hinnankorotuksista.
Samalla korotetaan maidon kulje­tusavustuksia
Pohjois-Suomen ja
eräitten syrjäseutujen osalta ja mai­don
tuotantoavustuksia Pohjois­suomessa.
Seurauksena tuottajahin­tojen
korotuksesta on vastaavien vä­hittäishintojen
nousu.
Vehnän takuuhinta nousee 2 mar­kalla
ja sen seurauksena tulee ole­maan
vehnäjauhojen hintojen nousu
noin 3—4 markalla kilolta. Ruisseok-sen
hinta tulee nousemaan 2 markal­la
ja seurauksena on suunnilleen sa­mansuuruinen
vähittäishintojen nou­su.
Maidon vähittäishinta ei nouse
välittömästi muualla kuin Helsingis­sä,
jossa toimeenpannan 1 markan
suuruinen kausikorotus litraa kohden
tammi—maaliskuun ajaksi. Voin hin­nan
nousu tulisi olemaan noin 4
markkaa kilolta mutta tämä korotus
peitetään valtion varoista lisäämäl­lä
valtion maksamia subventioita.
Juuston vähittäishinnoissa tapahtuu
muutaman markan nousu kilolta.
Maantiekuolemat ovat
vähentyneet Ontariossa
Toronto. — Ontarion maanteillä
tapahtuneet tapaturmaiset kuole­mat
vähentyivät 13 prosentilla ku­luvan
vuoden ensimmäisen yhdek­sän
kuukauden aikana verrattuna
viime vuoden vastaavaan aikaan,
tiedoitettiin täällä maakuntapoliisi-laitoksen
päämajasta.
kokemuksella on Yhdysvaltain per­heiden
yhdelle neljännekselle ei voi­da
aliarvioida. Tällä opettavalla ko­kemuksella
on ensiluokkaisen tärkeä
poliittinen ja ideologinen merkitys.
Politiikkojenkin on syytä painaa t ä ­mä
mieleensä", lausuu lehti.
Suurien teollisuuskaupunkien sata-tuhantiset
työttömien joukot kärsi­vät
entistä enemmän sen johdosta,
että ne ovat jo loppuun käyttäneet
työttömyysvakuutuksen takaaman t i -
lapäisturvan. "Ainoastaan noin puo­let
nykyisin (viime elokuun lopulla)
työttöminä olevista sai työttömyys­vakuutusta,
keskimäärin 31 dollaria
viikossa, mikä vastaa yhtä kolmas­osaa
varsinaisesta palkasta", sanoo
lehti ja huomauttaa, että vakuutus­maksut
loppuvat noin neljännesmil­joonalta
työttömältä kuukausittain.
VAHENEEKO TYÖTTÖMYYS?
ILWU:n suorittama tutkimus Y h -
dy.svaltain kapitalistisen talouden
ongelmista osoittaa, että kuluttajien
ostovoiman heikentymisestä on ollut
seurauksena nykyinen syvälle mene­vä
taloudellinen lamakausi, joka ku­vastuu
mm. seuraavissa numerotie­doissa
:
Liikemiesten suorittama joukkomit­tainen
tilausten peruttaminen (osta­jien
puuttuessa) on arviolta noin
12,5 miljardia dollaria. Pääomasijoi­tukset
ovat laskeneet tehtaiden ja
koneiden osalta 7,5 miljardilla dolla­rilla
ja hiljaiselon arvellaan jatku­van
sijoituksiin nähden aina vuoteen
1961 asti.
Kalliiden käyttöesineiden hankinta
on vähentynyt noin 5 miljardilla dol­larilla.
Ulkomaiset sijoitukset ovat
vähentyneet noin 3 miljardilla dolla­rilla.
Samaan aikaan^on todettavis­sa
vastapainona ainoastaan hallituk­sen
suorittama 5 miljardin lisäys —
pääasiallisesti sotilasmenoihin. Inves-tointivajaus
on n. 23 miljardia dol­laria,
joka vastaa viittä prosenttia
koko USAn kansallisen tuotannon ja
kaupan yhteissummasta.
Laajan katsauksensa loppupäätel­mänä
lehti toteaa, että Amerikan ka­pitalistinen
talous ei tule pääsemään
jaloilleen vielä sillä, että se pystyisi
saavuttamaan osapuilleen saman
normaalisen tason kuin kaksi vuotta
sitten. Tuotannon nopea koneellistu­minen
aiheuttaa nimittäin sen, että
joka vuosi syrjäytetään noin 2 mil­joonaa
työläistä saman tavaramää­rän
tuottamisessa. Sitäpaitsi lisään­tyy
työvoima joka vuosi luonnollisen
väestön kasvun kautta yhdellä mil­joonalla.
Seurauksena on, että kapitalistien
täytyisi pystyä laajentamaan tuotan­toa
niin paljon, että vuosittain voi­taisiin
taata uusia työpaikkoja noin
kolmelle miljoonalle työläiselle. T ä ­män
mukaan tulisi USAn tuotannon
lisääntyä 20 miljardilla dollarilla
vuosittain.
Lopuksi ILWU kohdistaa kirpeää
arvostelua Yhdysvaltain ammatilli­sen
työväenliikkeen keskusjärjestön
AFL—CIO:n nykyistä johtoa vas­taan,
väittäen sen olevan "halutto­man
ja kykenemättömän" johta­maan
Amerikan työläisiä taisteluun
suurpääoman valtaa vastaan. Lopuk­si
lehti huomauttaa, että jos Ame­rikan
työläiset aikovat tehokkaasti
ryhtyä taisteluun eduistaan, tulee
heidän löytää vastaukset kahteen
ratkaisevaan kysymykseen: Toinen
näistä on kysymys sodasta tai rau­hasta,
ja "toinen suuri kysymys on
taistelu lyhyemmästä työpäivästä",
jonka puolesta työläiset kamppailevat
nykyisen joukkotyöttömyyden aiheut­taman
vaikean tilanteen helpottami­seksi.
— T. V.
SITÄ
I
JA
TÄTÄ
KIPERÄ KYSYMYS
Opiskelijaryhmälle luennoinut lää­ketieteen
professori lopetti puheensa:
"Tupakointi, juopottelu, liikasyömi­nen,
myöhään ulkona oleminen . . .
kaikki nämä vaativat eniten ihmis­henkiä."
"Professori", sanoi yksi opiskeli­joista,
"haluaisin esittää erään ky­symyksen?"
"Ole hyvä", vastasi professori roh­kaisevasti.
"Sanokaa minulle, herra professo­ri",
sanoi opiskelija, "mikä tappaa
oikein elävät ihmiset?"
SAMALLA MITALLA
Hotellipalvelija: "Oletteko te avio­liitossa
tämän naisen kanssa?"
Mies (kirjoittpen rekisterikirjaan
nimeään): "Luonnollisesti olen. Luu­letteko
että toisin jonkun muun kuin
vaimoni tällaiseen variksen pesään."
"Musiikki on kieli
yhteisymmär­rykseen"
Vähän ennen esiintymistään Y K : n
juhlapäivän konsertissa lokakuun 24
pnä maailmankuulu espanjalainen
sellisti Pablo Casals esitti seuraavan
vetoomuksen:
Jatkuvan ydinvaaran kaikkialla
maailmassa aiheuttama ahdistus l i ­sääntyy
päivä päivältä. Jokainen ta­juaa
ydinsodan kauheat seuraukset.
Se ei aiheuttaisi ainoastaan korvaa­matonta
aineellista ja fyysillistä hä­vitystä,
vaan myös moraalista ja
henkistä rappeutumista.
Kaikki ydinkokeet pitäisi lopettaa.
Toivon hartaasti, että neuvottelut lä­hitulevaisuudessa
johtaisiva tsopi-mukseen,
joka tekee tämän mahdol­liseksi.
Musiikin, tämän ihmeellisen kielen
jota jokainen ymmärtää, pitäisi olla
lähteenä parempaan ihmisten keskei­seen
kanssakäymiseen. Tästä syystä
erityisestivetoan musiikkitovereihini
kaikkialla pyytäen jokaista hei.stä
asettamaan taiteensä"puhtauden i h -
miskunna npalvelukseen ja siten
edistämään veljellisten ja valistunei­den
suhteiden syntymistä ihmisten
kesken kaikkialla maailmassa.
Suomen metalli­liiton
johto
antautui jälleen
Helsinki. — Suomen metallityöläis­ten
toiveet palkkojen korotuksesta ja
täyskorvausperiaatteelle rakentuvas­ta
indeksiehdosta torjuttiin viime
torstaina Suomen Metallityöväen L i i ­ton
valtuuston ylimääräisessä ko­kouksessa,
joka äänestyksen jälkeen
päätti jatkaa alan nykyisten sopi-muisten
voima.ssaoloaikaa vuoden
1959 loppuun. Valtuuston hyväksy­män
ja työnantajain kanssa jo val­miiksi
neuvotellun sopimuspöytäkir­jan
mukaan saavat metallityöläiset
vouden vaihteessa vain kolmen pro­sentin
korotuksen peruspalkkoihinsa,
jonka jälkeen palkkatason katsotaan
vastaavan indeksilukua 136. Metalli­työväen
Liiton valtuuston päätös
merkitsee käytännössä samanlaisen
tilanteen muodostumista työehtoso-pimustaistelussa
kuin vuonna 1957.
jolloin Metallityöväen Liitto rikkoi
muodostumassa olleen ammattiliitto­jen
voimakkaan yhteisrintaman sol­mimalla
surullisenkuuluisan työrau-hasopimuksehsa
aiheuttaen silloisten
täyskompensaatioivaatimusten kaatu­misen.
PÄIVÄN PAKINA
Jano-Jussi ajan merkkinä
— Bibliomania, kirjojen intohimoi­nen
kerääminen.
Näin metsästyskauden alkulumols-sa
ollen tulee meille metsästyshul-luuteen
johtavan kärpäsenpureman
saaneille mieleen sellainenkin ongel­ma,
että mistä johtuu jäniskannan
kasvu ja lisääntyminen?
, Vanhanaikaisten selitetysten mu­kaan
olemme kuulleet sen johtuvan
siltä luonnon kiertokulusta, jonka
alaisena niin monet villieläimet ovat
joku eläinlaji lisääntyy suotuisten
olosuhteiden vallitessa siinä määrin,
että "suotuisat olosuhteet"- muuttu­vat
epäsuotuisiksi. Tulee ehkä puute
ravinnosta ja ravinnon puute taas
heikentää eläimiä .siinä määrin, et­tä
joku kulkutauti saa jalansijaa nii­den
keskuudessa ja niin ne kuolevat
miltei sukupuuttoon.
Kuten sanottu, jotakin tällaista
olemme asiasta ajatelleet vihreästä
nuoruudestamme alkaen, mutta ny­kyisenä
atomi- ja sputnik-kautena on
kaiketi tä.ssäkin tehtävä uudelleen
arviointi.
Sattui nimittäin niin, ett"d vanha
y.^tävämme Pietilä tulla tupsahti jut­tusille
ja esitti asiasta kokonaan uu­den
teorian — tai liinakin kulmaki­ven
jotakin uutta teoria avarten.
Näyttää siltä, että ystävämme Pie­tilä
oli viettänyt viikonlopun pyyn
metsästyksessä — ja vaikka hän el
sitä aivan suoraan saiionutkaan, niin
meistä tuntui kuitenkin, että miehen
saalispussi oli jäänyt melko ohkai-seksi,
ellei aivan tyhjäksi.
Jokavipa uksessa Pietilä istui toi­mituksen
ainoalle "vierastuolille",
kaivoi esiin väärävartisensa ja muu­tamat
henkisavut Imalstuaan rupesi
juttelemaan ilmoista ja syksyn tu­losta.
Entisten kokemusten perusteel­la
tiesimme, ettei "syksyn tulo" ollut
ystävämme ainoana sydämen asiana.
Siksi vastailimme hyvin lyhyesti myö­täillen
miehen jutusteluun, kunnes
hän odottamatta äkkiä kysäisi:
"Oletko huomannut, että nyt on
täällä huomattavasti enemmän jänik­siä
kuin aikaisemmin?"
"Olen kuullut siitä puhuttavan."
"Kyllä jäniksiä on nyt enemmän
kuin ennen", jatkoi Pietilä kuin i t ­sekseen
ja huomautti, että "jäniksiä
näkee metsässä aina silloin tällöin,
mutta pyiden kanssa taitaa olla niin
ja näin. Ainakin tällainen huonom-pikuuloinen
ja -näköinen mies kuin
minä, el näe pyytä muuten kuin va­hingossa,
mutta jänikset juoksevat
miltei jalkain välistä."
"Onko niitä Jänö-Jusseja niin pal­jon?"
kysyimme me.
"No, eihän niihin kompastua tar­vitse"
vastasi Pietilä hieman perään­tyen,
mutta nyt hän laukaisi sen
"kysymysten kysymyksen" minkä
kannustamana hän oli ilmeisesti
"vieraskäyntinsä" järjestänyt:
"Tiedätkö sinä mitä yhteyttä on
hyvällä canadalaisella jäniksellä ja
meidän valtiojohtajillamme?"
"Kysymyksesi tuli vähän yllätyk­senä",
puolustelimme me.
"No. yritä vähän ajatella". Intti
Pietilä ja kiskaisi ilmeisen tyytyväi­senä
taas muutamia henkisavuja ja
sitten paineli miltei karrelle pala­neella
peukalollaan tupakkaa syvem­mälle
piipun pesään.
Arvelimme, etä miehellä taitaa olla
vastaus valmiina omaan kysymyk­seensä
ja koetimme sehttää, että vä­hän
kaiketi voi jäniksillä ja politii­kan
suurmiehillä mitään yhteistä ol­la,
mutta kysyimme, että jos Pieti-lällä
on parempi vastaus, niin antaa
kuulua, ole hyvä.
"Eihän minulla, mitään erikoista",
selitti Pietilä. "Mutta ajattelin kui­tenkin
viime pyhänä metsässä kä­vellessäni,
että mistä johtuu kun ta­kavuosina
ei ollut jäniksiä juuri mis­sään
. . . "
Ja hetken mietittyään hän jatkoi:
Mutta Bennettin nälkävuosina oli
jäniksiä joka kannon juuressa . . . "
"Ahaa", keskeytimnve me havait­tuamme
mistä kenkä pusertaa.
"Älä ahattele, vaan koeta miettiä,
onko sillä mitään yhteistä kun meil­lä
on taas pitkästä aikaa toryhalli-tus.
kuten Bennettinkin hallitus oli,
ja nytkin rupeaa jäniskanta lisään­tymään?
Olisikohan jälleen .se 'hyvä
aika' kulman takana, vai mitä arve­let?"
Myönsimme, että työttömyys on
kyllä lisääntynyt toryhallituksen a i ­kana
aivan luvattoman paljon, mut­ta
yritimme selittää, että se johtuu
jostakin muusta, eikä jänisten l i ­sääntymisestä.
"Tomppeli", sanoi Pietilä halveksi­vasti.
"Eihän kukaan ole viitannut­kaan
siihen, että työttömyys lisään­tyisi
jänisten takia, vaan että nyt on
runsaasti jäniksiä, kuten oli Bennet­tinkin
aikana. Liekö se sitten luon­non
merkki maan väestöä kohdan­neesta
poliittisesta onnettomuudesta,
vaiko muuten vain sattuma?"
Minkä verran Pietilän arvelulla on
tieteellistä pohjaa, tai onko siinä si­tä
lainkaan, se jääköön ainakin täl­lä
kertaa selvittämättä. Mutta kiis­tattomana
totuutena voidaan kuiten­kin
pitää sitä että niin vähäjärki­siksi
kuin jäniksiä sanotaankin, ne
eivät ole sanottavasti huonompia
joitakin meidän poliitikkojamme jot­ka
lupaavat työttömyyden lopetta­mista,
täystyöllisyyttä ja yleistä vau­rautta,
mutta aiheuttavat kuitenkin
ohjelmallaan tai ohjelmattomuudel-laan
työttömyyttä ja yleistä puutetta.
— Känsäkoura.
f