Vapaus, February 12, 1952

              S> • 'li Ä! I
.9
i i i
•5!
'4 ^ J^J§iim^2^^^^ 12 p.^—•Tuesday,Feb-12, 1952
OBSAB «(.: Itotsb Cnaartterot. Es-eaUlsbed
Nor. li^n. Autborlzed
asseeond das» maU by tbe Post
OlOca Ocväztoicnt; Ottava. Pub-
TtaxbOayBtmä eatunlaj» by vepau«
PoMlaUtns Oooqtany Lt(L. at lQO-102
Stan S t W, Sädbunr, Oat, Canada,
Itiepbones: Business OfUce 4-4284,
Edltorial Offke 4-4265, ISasmtt
B. BvHsiL Bditor W. EUund. Malllsg
address Box £9. Sudbtuy, ODXa:iU).
Advertislng rates upon appllcatfoa
lYansIation Stee ct charse.
TZUU7SBINNAT:
Canadassa; 1 vk. 7i>0 6 klc 3.15
YhdysTanolsea: 1 vk. 8 ^ 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 vk^ BM 6 kk. 4.75
"VI
asema tutldtt^^
Kuten on lehdessämme kerrottu, Kansainvälinen Lastehsuoj^lu-luizifetensst
pidetään 'VVienissä, huhtikuun 12-—16 päivinä ja tähän^
ioiifereiissun odotetaan runsasta edustajistoa kautta maailman,
:,: TSIiän konferenssiin osallistuu tiedemiehiä, lääkäreitä, kasvat-lasten
vanhempia. Kokouksen tarkoituksena on
<'nvs< V = - ^ . . - yksityiset ihmiset taisteluun' lasten elinehtojen pa-
^|^^f|?i||S4;i:;iilM säilyttämisen puolesta,
Kxm lapsille
tfffilfVij^llfl maailmassa turvata heidän kehitystään edellyttävät ravin-terveys-
ja asunto-olot sekä koulu- ja ammattopetus ja neuvptella ,
voidaan vastustaa tehokkaasti lasten henkisen elämän turmele-
Ainista' ja nuorisorikollisuutta.
' fCuten on lehtemme julkaisemassa uutisticdossa kerrottu, tämän
liansainvälisen konferenssin valmisteluun on osallisturiut mrs. Rae
joka tunnetaan Ontarion lainlaatijakunhän entisenä jäse-tyoväenliikkeen
aktiivisena toimitsijana. ^Irs. Luckockin rin
i l i i i i s
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Antti Mäkinen Sprucedalesta/ Ont.
« a a T u t t a a T7 vuoden I ä n t k , 14 p n ä .
Yhdymme o n n i t t e l u i h i n.
Kysymyksiä ja
vastauksia
• •
j^pÄfMHftc^^^ oh Canadaa; edustanut näissä alkuvalmisteluissa miss Ethel
Siiomeh edustajina Kansainvälisen Lastensuojelukohferenssihval-
- niistävässä komiteassa on mrs. Sylvi Kekkonen ja pröf. Gofan Hjel-rjmän.
Ruotsin edustaja on tri .'\ndrea Andreen. Näin kautta linjan
fiiaän^^ fc^ Valmisteluuni osallistuu' huomattuja kansalaisia
, miltei kaikista maista.
jJiisf •'• Tämän toimikunnan vetoomuksessa sanotaan:
I^N.) ' mm 'j ' "Meidän sydämiämme painaa suuri huoli siitä vaarasta mikä bn
pli|s%^^J:C&^vlafl^^ elämän" j;
iS-: ' ' • «uhissa mais
••:tt'dMi lu^äntvminen
mm
. lasteinine elämän ja tulevaisuuden uhkana.
maissa lasten terveyden heikkeneminen ja kuolevaisuu-jden
lisääntyminen lasten keskuudes^^
P||iS^i|$^?^ ;? ^ seuraamuksista. Määrärahoja
^ ^ p l l l l i l i f ^räh^^ ja koulujen koh-
:^Ff) i'J dalta sotam^jen vuoksi. Suuri määrä,on sellaisia perheitä jotka ei-
Kij-fr. t j kykene antamaan lapsilleen riittävästi ruokaa. Useimmissa siirto-
|i^|iss^ on ruoan puute saanut nälkiintjmiisien tnittasuhteet ja suuria
laprE lapsia kuolee nälkään.
Pl^5 ; 1^ Korean lapsia on tuhottu siviiliväen pommituk-
' ^' ' *^'''-^ai;tai bn k ja kylmään maanteillä traaglllisillamat-huolestuttaa
pelko: siitä, että kohoaako meidän lapsiamme ipll^ll • säöÄanlainen ;k^^
v« «q^ten; ihmiskunnan suurimpien arvojen pelastamiseksi, me
hyvää tarkoittaviin miehiin ja naisiin, kaikkiin
kiintyneisiin järjestöihin, että ne osallLstuisrvat Kan-
^saiani^iseen Tässä konferenssissa tutki-l
i] l taan, mitävoidaah tehdä miaailman kaikkien lapsien elinoikeuksien,:
>»"ti i t 4 ^terveyden ja Opiskeluoikeuksien puolustamiseksi..."
SSelvfiä on, että lastensuojelu sodissa köyhtyneissä Euroopan
J.maissa — puhumattakaan nyt siirtomaista — ja myös tällä mante-t
.V- ' . i - i tu •^'r.^tit ^.^^ir^ir. tärkeämpää kuin se mieletön sotavarustelu,"
yt olemme. Kysymys ei ole vain siitä, että
e<lesyksinqrhaan siitäkään,
an sodan jaloista, vaan myös
heikosti ravitut ja huonoissa asunnoissa elävät lapset eivät
kehittyä voimakkaiksi ja yastuunalaiisiksi kansalaisiksi,
s :5?« !Ri : • ' Äaifccniaiaci taudit ja moraaliset vajamittaisuudet niittävät kauheata
f l l i p ; | |w -^^ kasvavan nuorison keskuudessa; Siksi
iMii^ ^ : I listensut^ heidän elinoikeuksiensa puolustaminen — ori täl-läiietkälä
niin tärkeätä, että isille asialle pitäisi antaa kaikkien hyvää
vtarköitfäivien ihmisten yhtenäinen kannatus.
PEBHELISii JA UUDET
SIIRTOLAISET
Kyssymys: Koska, t ä s s ä maassa mak­setaan
p e r l i e l l s ä ä lapsista n i i n halu­a
i s i n t i e t ä ä m i l l o i n uusi siirtolainen
saa t ä m ä n p e r h e l i s ä n . Olen saanut
asiasta r i s t i r i i t a i s i a tietoja, joiden t a ­k
i a h a l u a i s i n saada asiaan varmuu­d
e n . U u s i siirtolainen.
Vastaus: U u d e n siirtolaisen lapsista
maksetaan p e r h e l i s ä ä vuoden kulut­t
u a s i i t ä p ä i v ä s t ä k u n lapsi o n saapu­nut
t ä h ä n maahan. P e r h e l i s ä n saa
mises:a o n t e h t ä v ä anomus. hyvlBsr
ajoin, ennen k u i n vuosi on kulunu-umpeen,
e t t ä ette m e n e t ä ensimifnäl-sen
kuukauden maksua.•Anomukset
mukaan on l i i t e t t ä v ä todistuslapser
s y n t y m ä s t ä , Joko p a p i n k i r j a t a i s i y i i -
l i r e k U t e r l n todistus, Mikäli tassi
maassai syntynyt lapsi on kysymyk­s
e s s ä o h anomus t e h t ä v ä heti,, synty­m
ä n Jälkeen, s i t ä parempi m i t ä p i^
, k e m m i n . Viivyttely voi Johtaa sii­hen,
e t t ä ette saa e n s i m m ä i s e n kuu-katiden
v i i t t ä d o l l a r i a . T ä s s ä maassa
s y n t y n e i s i i n l a p s i i n riähden on pidet­t
ä v ä h u o l i s i i t ä , e t t ä s y n t y m ä rekis­t
e r ö i d ä ä n asianmukaisella t a v a l l a s i l ­l
ä anomukset t a r k i s t e t a a n maakun­n
a n s y n t y m ä r e k i s t e r i n perusteella.
• P e r h e l i s ä n F a m i l y Allowance) h a ­kemuslomakkeita
on s a a t a v a n a posti­konttoreista.-
, Sitähän mekm o^^
/•fX\ I'" ' *' Vaikka Toronton \'apaa'Sana on aikaisemmin syytänyt tulta ja
vastaan siitä kun meidän lehtemme on selittänyt,
että nykyinen politiikka johtaa yksityiskansalaisten ja valtion
köyhtymiseen, niin nyt se myönsi viime torstaina, että Vapaus on sit-.
itenkin ollut oikeassa — ainakin Yhdysvaltain kohdalta. Mainittuna
|öi>Änä Vapaa Sana julkaisi tpimituskirjoituksen, jossa aivan oikein
..i j j • todettiin, että "Yhdysvaltain elintaso la^^^^^
' Vaikka Vapaa Sanan argiimentlt. talouspoliittiselta kannalta
katsoen eivät olekaan aivan vedenpitäviä selittäessään, että '"säännöl-
} jUsestä rahan arvon alenemisesta, mikä johtuu hintain noususta . . ."
i |a että "kun jokainen palkankorotus automaattisesti korottaa työ-
.Iäisten tuloveron maksua hänen kotiin vietävä palkkansa ei koskaan
'^"1 •''^ ' • nouse elinkustannusten housUa vastaavassa määrässä niin kai-t\
I J ! kesta huolimatta mainittu lehti toteaa nyt, että ''Yhdysvaltain elin-laskee"
— että Yhdysvaltain kaikkivoipa dollari pienenee kuin
maailmanlopun edellä, ollen se enää 52 sentin arvoinen verrattu-
Viioden 1939 dollariin.
Jos Vapaa Saha olisi rehellinen itselleen, niin se olisi saman tien
€t*ä samoin on käynyt elintason-suhteen täällä Ca-
'äp nadassakin, mutta siinä se olisi joutunut astumaan kotoisten porvarien
h0f^ • * Kuten sanottu, Vapaa Sana on lopultakin tullut samaan loppu­isi
pp^^l^ Vapauskin, että elintaso laskee Yhdysvalloissa (ja
"1: V "
TiM« oaMio<M juiiiaiftuo y l a i M n kirlciti Ja o<
•SIi e<lutUT»t kJr]oilt«]tiIo mlrtipileili. KirJMt
piliiti rijoitua. Joa oitbiloIIUU, ZOO u u u * Tibit
outlooa UbeKllrj: tiirj«ili «i piUiflcU.
JÄRVELÄN PUHEENVUORO
V. SANAN YHTIÖKOKOUKSELLE
O l e n t ä m ä n vieraan lehden välltyk^
s e l l ä v ä h ä n kertonut kokemuksistani
On katkeraa k u n m e n e t t ä ä sanava­pauden
lehdessä (Toronton Vapaas
sa iSanassa — Vapaus) m i n k ä n l m e ä -
k l n o U n k e k s i m ä s s ä . K i i t o s J u m a l a l le
s i i t ä , e t t ä maassa oh v i e l ä tolstaisek.
s i l a i n suoja, joka antaa minullekin
oikeuden puhua Ja s a a t t a a julkisuu­teen
asioiia. Joita h a l u t a a n painaa
l i ä m ä r ä n peittoon.
V a s t a Canadaaii t u l l e i t a siirtolaisia
k e h o i t t a i s i n karttamaan sitä jouk­koa.
Joka o n m i n u a k i n n i i n v ä ä r ä m i e -
Usestl kohdellut. CMinulla o n todlstus-a
l n e h l s t o ä siellä valiitsevasta "de­mokratiasta'!.
Hallussani on. Toron­tossa
23 p . lokakuuta 1951 p ä i v ä t ty
k i r j e , jossa sanotaan:
_ "Arvoisa mr, A . J ä r v e l ä.
O l e n saanut t e h t ä v ä k s e n i i l m o i t t aa
T e i l l e P . S. C l u b i n y l e i s e s s ä kokouk­sessa
sun. 21 p. lokak. tehdyn p ä ä t ö k ­sen
jossa k i e l l e t ä ä n mr. J ä r v e l än
e n ä ä n saapumasta y l l ä m a i n i t u n C l u ­b
i n huoneustolle.
K o k o u k s e n puolesta,
L i l y G r ö n f o r s ."
Armas J ä r v e l ä,
35 M u r o n St.,
Toronto, Ont.
(VS) — Naisten Kansainvälisen
Demokmatttsen Liiton viimeksi.pi­d
e t y s sä toimeenpanevan komitean
kokooksesaa Berliinissä käsitteli
liiton pääsihteeri .Maria. Vaiilant-
Couiarier puheenvuorossaan kan­sallisten
järjestöjen toimintaa se­kä
naistenpäivään Ja III kansain­v
ä l i s e en kongrressfin. valmistanta-
. .: mixta.
Se:o?tettuaan k a n s a i n v ä l i s e n l i i t on
Ja kansallisten j ä r j e s t ö j e n suoritta­maa
t y ö t ä y h ä laajempien j a k o j en
laamLseksi mukaan r a u h a n t y ö h ö n ko­rosti
puhuja Koreassa k ä y n e e n , e r i l a i ­l
l a . m i e l i p i d e s u u n t i a edustavien nals-
.en tutkimuskomission m e r k i t y s t ä Im­perialistisen
h y ö k k ä y s s o d a n paljasta­ja.
Komission tutkimusten tulokset;
Me s y y t ä m m e " - k l r j a n e n , on palnet-u
21 k i e l e l l ä . I^irjasen t u l t u a tunne-uksi
on k a n s a i n v ä l i n e n l i i t t o saanut
'\merikasta lukuteia k i r j e i t ä . Joista
n m e V a i l l a n t - C o u t u r l e r sanoi:
'•Nämä kirjeet i l m e n t ä v ä t rehellisten
•4nerikkalai<>ten tunteita j a suuttu-
-nasta niiden tekojen Johdosta, Joita
h e i d ä n n i m i s s ä ä n suoritetaan Korea.s-
5a. ••• ••• V.
K o s k a .sorto el voi e h k ä i s t ä s i t ä vas-tälau3eit:
en m y r s k y ä , joka m y ö s U S -
A:ssa .vaatii Korean socian lopetta-
•ri!sta, koettavat sodanvalmistelljat
cääntää kan-san huomion pois n i i s tä
•ikoksista, Jolta he 6vat .suorittaneet,
nuodostamalla ns. K o r e a n avustus­j
ä r j e s t ö j ä . Samalla k u n Y k : : n e r i e l i -
net ovat t ä y d e s s ä toirhinnassa tuho-alcsceh
Koreaa, t e e s k e n t e l e v ä t toiset
l i i t t ä v ä n s ä .sitä. State Department on
i l o i t t a n u t " A m e r i k a n avun K o r e a a n ",
'onka .suojelijoina ovat J o h n Poster
.Dulles j a H e n r y Luce. kaksi kaikkein
c l i h k e i n t ä .sodanlietsojaa USA:ssa.
T ä m ä e l i n k ä ä n t y i kenraali Ridgwayn
-juoleen ".saadakseen t i e t ä ä , m i t ä K o -
•ean k a n s a k a l k k e i n eniten tarvitsee":
T ä l l a i n e n kyynlllLsyys o h uskomatoh-
•5a; M e ernme s a a unohtaa, e t t ä m i l ­joonia
amerikkalaisia on johdettu
harhaan. Sen v u o k s i naLsten maall.-
Tianliitto on l a a t i n u t t ä y d e l l i s e n esit­telyn
t ä s t ä kysymylcscstä asiakirjan
muodossa, jota o n levitetty Amerlk-taan,
jotta autettaisiin kamppailua
Corean sodan lopettamiseksi. Nimen-imaan
rauhan aikaansaaminen on
n i e l e s t ä m i h e e n s i m m ä i n e n j a t ä r k e in
. xvustusmuoto k o r e a n kansalle.
saaden t ä l l ä rohkealla t e o l l a a n k a i k ki
mielenosoittajat puolelleen. Meksi-ko.
«-sa ovat naiset J ä r j e s t ä n e e t k a n -
.sallisen •kongressin, josta l ä h e t e t t i in
Y K r l l e vaatimus atcmiaieen: j a b a k -
teorcIc^Titen aseiden kieltämisestä.
Japaniasa ovat kaikki n a i s j ä r j e s t öt
ryhtyneet vastuitamaan J a p a n i n j ä l -
leenvaruvtautumista. P a r i a mentin
k a i k k i n a i s j ä s e n e t antoivat yhdessä
n a i s j ä r j e s t ö j e n kanssa julistuksen,
jossa he v a a t i v a t ivleraiden joukkojen
poLstamLsta maastaan j a vastastavat
Dulle-sin suunnitelmia.
Taistelu rauhan puolesta on sa­malla
taistelua leivän puolesta.
Kaikkialla on vetoomokset Ja mle-lenosoitakset
korkeita elinkustan­nuksia
vastaan yhdistetty taiste-
.luun raolian puolesta.
. . T ä l t ä pohjalta, yhdistämällä rau­hankysymys
l ä h e i s e s t i naisten vaka-vi-
Tipaan huoleen; elintason, laskemi­seen,
tarjoutuu j ä r j e s t ö i l l e m m e .suuria
m a h d c l l i s a u k s j a saada entistälaajem­paa
kannatusta, n a i s t e n keskuudessa.
O n t ä r k e ä ä osoittaa n a i s i l l e kaikissa
maissa, ettei Heidän maansa ole t u r ­vassa
sodalta. Heidät o n s a a t a v a n ä -
ke-mään scdanvalmistelut j o i t a suori­tetaan
h e i d ä n s i l m i e n s ä e d e s s ä : nou­sevat
elinkustannukset, sotabudjctteja
r u o k k i v a t raskaan verot, ne ovat tun­t
u v i a a j a n m e r k k e j ä . ' .
: kansallLsten J ä r j e s t ö j e m m e valmis­tautuessa
nyt k a n s a i n v ä l i s e e n nais-t
e n p ä i v ä ä a ja in kongressiin on i l -
m e l s t ä i e t t ä y h t e i s t y ö e r i l a i s i a m i e l i p i ­desuuntia
edustavien h e n k i l ö i d e n ja
j ä r j e s t ö j e n kansaa on mahdollista.
R a u h a n t a h t o i s i a ihmisiä on paljon,
h e i d ä n e n -vain l ö y d e t t ä v ä toisensa,
j c t t a he .saisivat ä ä n e n s ä k u u l u v i l l e.
Kc.s.kaan e i v a a r a ole o l l u t n ä i n s u u ­r
i , multa teoskaan eivät myöskään
mahdollisuutemme ole olleet n ä i n suu­r
e t . - - .
E l ä k ö ö n nTäaIi3*KUun 8. p ä i v ä —
naisten k a n s a i n v ä l i n e n taistelupaiva.
TÄTÄ.
ABRAIIA.M LINCOLN
18C9 — 18G5
3
Luton mestaruushiihdot tullaan suorittamaan
vasta tulevan maaliskuun 1 ja 2 päivänä
soittoa, k u n n ä y t t ä m ö l l e asettui h a -
nureineen h i l j a t t a i n . I t a l i a s t a tiillut
Mitä muut sanovat
1
u
I Canadassa). Kaikesta huolimatta se kiertää vieläkin kuin ki.ssakuu-
I maa puuroa sitä, mikä tämän elintason laskemien on aiheuttanut
;ja^^elleen aiheuttaa. Olisiko liian paljon vaadittu, jos lausuisimme
^ toivomuksen, että Vapaa Sana voisi saman tien jo myöntää, että mie-
• leton sotavarustelu kuluttaa kuin syöpä kansan elinjuuria kalkissa
iuissäniaissa, jotka tälle turmion tielle lähtevät?
•i> Nähtyään niinkin paljon vaivaa työläisten, eläkeläisten ym. elin-
•Itason laskusta, Vapaa Sana olisi voinut lukijoilleen kertoa myös sen,
•että Yhdysvaltain (ja Canadan) suuryhtiöiden ja erikoisesti sotateolli-
Isuuslaltosten voitot ovat suunnattomasti lisääntyneet.
^ Tämän jälkeen Vapaa Sana olisi voinut kysyä itseltään, että
-onko se menetellyt oikein kiivaillessaan sellaisen sotaohjelman puo-
^lesta, jolcajon antanut historian suurimpia voittoja suurpäiioman edus-
«tajHle—^ työtätekevien elintason huononemisen hinnalla!
f l^ssä valheessa Vapaa Sanan toimittajain olisi pitänyt panna kä-
Lfensä sydämelleen ja vertailla Yhdysvaltain nykyisen kehityksen
puntaa IKeuvostoliitossa tapahtu\'aan kehitykseen, missä "säännöllis-
^ rahanarvon alenemista" ei ole aiheuttanut 'hintojen nou.su", mitä
'^yvänäk tällä tarkoitetaan — vaan rauhanomaisen rakennustyön avul­la
on useita kertoja alennettu kulutustavarain hintoja siten, että väes-tton
ELINTASO.ON JATKUVASTI NOUSSUT, mikä näkj-y esim.
?^utä, että lihan, sokerin, teen, vaatetavarain, radioitten ja huonekalu-
;^en myynti on siellä jatkuvasti lisääntynyt — eikä vähentynyt, kuten
LIHAN KORKEAT mNNAT
M r . A. G . H a l l sanoi ä s k e t t ä in
Montrealissa p i d e t y s s ä Canadan 11-
hanpakkaajaln kokouksessa:
"Canadan r a a v a a n l i h a n h i n n a t ovat
korkeamnjat kuin m i s s ä ä n muussa
maassa, k o s k a Canada o n maa, jos­sa
tuotetaan i i h a a e n e m m ä n kuin
omaksi tarpeeksi, el ole o i k e i n , e t tä
l i h a s t a p e r i t ä ä n t ä ä l l ä korkeampi h i n ­ta
k u i n s i i n ä maassa. Jonne m e i d än
lihaamme l ä h e t e t ä ä n . ",
ATO^nPOMlVa JA KRISTITYT
J o h t a v a n konservatiivisen lehden,
London Daily Telegraphin kirjeen­vaihtajana
Koreassa toiminut Regi­n
a l d Thompson o n k i r j o i t t a n u t koke­muksistaan
Koreassa " C r y K o r e a " - n i -
misen paljastuskirjan. Hän kirjoittaa
mm. atomlponimistakin:
"Atomipommi on l o p u l l i n e n rauk­kamaisuuden
ilmiö, .viimeinen louk­kaus
Ihmisarvoa vastaan. J a se rner-kltscc
J u m a l a n k i e l t ä m i s t ä . . . M i t en
k u k a a n voi kuvitella sellaista I h m i s tä
t a i sellaisten ihmisten .rj-hmää. Joilta
puuttuu Ihmisyys s i
rohkenevat istua
talou
l ä r i n , e t t ä he
»lemassa j u ­listaakseen
tuhottara.tt.. J l k e m a t t o m ia
tuhansia kanssalhri? JB^IM. .. M i n ä en
ole m i k ä ä n erikoinen k r i s t i t t y mutta
m i n ä en saata k ä s i t t ä ä m i t e n k r i s t i ­tyksi
julistautunut s a a t t a a ' k a n n a t t aa
t ä m ä n aseen k ä j - t t ä m l f t ä m i s s ä ä n olo-suhtelsa."
Hyvin tonnnsomainen piirre ny­kyisele
vaiheelle on naisten osan­otto
taisteluun kansallisen i t s e n ä i ­syyden
puolesta . etenkin n i i ^
maissa, joissa Amerikan miehitys
on tuntuva. Niinpä länsi-Saksassa
naiset ovat innokkaimpia ja roh­keimpia
taistelussa jälleenvarus-
. tautumista vastaan-
J u u r i he o l i v a t n i i t ä , j o t k a pcliiseis-ta
v ä l t t ä m ä t t ä toimeenpanivat esim.
K r u p p t n t e h t a i l l a k a n s a n ä ä n e s t y k s e n,
j o l l o i n 98 pras. t y ö l ä i s i s t ä Ilmaisi vasr
tustavansa uudeleerivarustautiimlata.
E g y p t i s s ä on perustettu naisten vas­t
a r i n t a l i i k k e e n ..-kansallinen komitea,
j o n k a vetoomuksessa sanotaan m m . :
'•Vaadimme miehitysjoukkojen (britti
I ä i s t e n ) pikaista poistamista, s i l l ä u s ­komme,
e t t ä r i i s t o n ja ".sorron a i k a on
ohi j a e i t ä vain kansojen oikeuksien
kunnioittamiseen perustuva rauha voi
pelastaa maailman". — R a n s k a s s a ja
I t a l i a s s a ovat naiset osallistuneet mie-l
e n c s o i t u k s i i n Adenauerih v i e r a i l u n ja
A t l a n t i n liiton kokouksen johdosta.
Persiassa j ä r j e s t i v ä t tuhannet naiset
v a s t a l a u s e m i e l e n o s ö i t u k s i a Harriman-i
n saapuessa Teheraniin. Juuri he
h e i t t ä y t y i v ä t h y ö k k ä y s v a u n u j e n eteen
Kirkko on vapaa
Neuvostoliitossa
toteaa Niemöller
Bonn, tammikuassa. — D P A : n tie­totoimisto
tiedoittaa, e t t ä Frankfurt
am M a i n i n p y i i ä n P a a v a l i n kirkossa
p i d e t t i i n Hessenin naisten rauhan­p
ä i v ä l l e omistettu kokous, jossa Hes­s
e n i n evankeelisen kirkon päämies
M a r t i n Niemöller puhui paljastaen
l ä n s i - s a k s a l a i s e n lehdistön lahjotta­vuuden.
Kertoessaan k ä y n n i s t ä ä n Mosko­vassa
Niemöller lausui, e t t ä Neuvosto­l
i i t o s s a kirkko on vapaa j a " o n s i l lä
s u u r i merkitys rauhan suojelemises­sa".'
•
K a l i d e k s a n tuhantiselle kokousylel-söUe
e s i t e t t i in allekirjoitettavaksi v e ­toomus,
jonka "Rauhantaistelun l i i ­t
o n " perustajat, entinen liittovaltion
s i s ä m i n i s t e r i t o h t o r i Heinemann ja
keskustapuolueen puheenjohtaja H e ­l
e n a Vesseli j ä t t ä v ä t l i i t t o p ä i v i e n p u ­hemiehelle.
Vetoomuksessa kehoite-t
a a n l i i t t o p a r l a m e n t t i a k i e l t ä y t y m ä än
Saksan . j ä l l e e n a s e i s t a m i s e s t a ja vaa­t
i m a a n liittohallitusta ryhtymään
neuvotteluihin Saksan y h d i s t ä m i s en
aikaansaamiseksi. <
South Porcuplnc. — T ä ä l l ä pohjoi­sen
kulta-alueella viime tammikuun
a i k a n a pidetyt C S J : n j ä S C A U :n
opiskelu- j a voimlstclukurssien lopet-tajaistilaisuus
pidettiin S J : n S o u th
Porcupinen osaston h a a l i l l a sunnuh-t
a i n ä h e l m i k u u n 3 p n ä . T ä m ä n t i l a i ­suuden
olivat j ä r j e s t ä n e e t , kurssien
ohjaajat K . Ketola. P . V o u t i l a i n e n ja
ohjelma o l i l ä p e e n s ä arvokasta ja
vaihtelevaa j a m i k ä i l a h d u t t a v i n t a o li
se, e t t ä s i t ä seuraamaan o l i saanut
h a a l i n t ä y t e i n e n yleisöjoukko.
\ A l u k s i s o i t t i p a i k a l l i s e n osaston tor­visoittokunta
L . K a r t i o n johdolla k o l ­me
kappaletta, j o n k a j ä l k e e n P . V o u ­t
i l a i n e n lausui yleisön tervetuleeksi.
T ä m ä n j ä l k e e n e s i t t i v ä t Cometsih ja
V i e s t i n k a i k k e i n p i e n i m m ä t t y t ö t mat-t
o l i i k k e i t ä . P i a n c s o p l o j ä e s i t t i taidok­kaasti
, T j n m i n s i n ja E t e l ä p ä ä n kuo­rojen
toinen johtaja, v i e l ä nuori mut­ta
h j T i n lupaava m u s i i k k i persoona,
jonka yleisö p a l k i t s i aploodeilla.
K a l e r v o K e t o l a p i t i puheen^ jossa
h ä n kehoitti Timm'.nsin j ä E t e l ä p ä än
nuorisoa liittj-mään Ccmietsiin ja
V i e s t i i n , jassa fyyskulttuuritoiminnari
o h e l l a tulisi muutenkin p y r k i ä elä­v
ö i t t ä m ä ä n toimintaa sellaiseksi, e t tä
nuoret' tuntevat sen p a r i s s a , v i i h t y ­v
ä n s ä . Puhuja teki s e l v ä k s i sen t o ­s
i a s i a n , ; e t t ä vaikka -jaltakin taholta
p y r i t ä ä n leimaamaan ' osastojen ja
seurojen toimintaa kommunistiseksi,
n i i n s i i t ä huolimatta ne uurastavat
henkisen ja fyysiUis°n k u l t t u u r i n p a -
ris.:a, tarjotakseen i h n i j s i l l e ' huvia, ja
pitää'iseen nuor isomme .pois monien
p a h ö i d e n parista; paheiden j o i t a mei­d
ä n y m p ä r i s t ö s s ä m m e on n i i n n u ir
saasti. • ' ' '
V ä l i a j a n j ä l k e e n esitti osutisliikkeen
tanssiorkesteri . kcLme kappaletta.
V a i k k a soittajat tuessa,.orkesterissa
ovat k a i k k i aivan nuoria, v a i n hevo­sen
p ä ä n kokoisia, n i i n soitto kävi a i ­van
kuin aika m i e h i l t ä . Yleisö sai
m y ö s k i n kuulla taidokasta hanurin-
JLGOSLAVIASSA
M i h i n t a r k o i t u k s i i n käytetään .^j.
r ä s t ä ?
A m e r i k a n tarkoituksiin.
TUNSI.BIAVSTA
E m ä n t ä « t u n n e t t u huonoksi kSie-s
i ) : "Toivon e t t ä p i d ä t t e puuTKtÄ
s i l l ä . o l en valmistanut sen omass:
p ä ä s t ä n i , " • • .
. R u o k a i l i j a : "Teid-än ei olisi tarria.
nut sitä sanoa, tiesin sen muutea-k
i n . "
E m ä n t ä : ' " K u i n k a n i i n . mistä fc.
m e e s t ä sen a r v a s i t t e ?"
Ruokavieras: "Minä maistan beJ.
posti sahajauhot."
VALV KUNINGASTA VARTEN
Vieras . etsiskelee postilaatikkoa
Tukholmassa j a .päivittelee:
" E i k ö t ä ä l l ä ole ollenkaan posti­l
a a t i k o i t a t a v a l l i s i a ihmisiä vartei.
kun jokaisen l a a t i k o n p ä ä l l ä on -Ku-n
i n k a a l l i n e n p o s t ö ?"
Miehityspäämajan
liput puolitankoon kunin'
Tänään, hclmik. 13 pnä, on kulunut
87 vuotta'suuren amerikkalaisen, Ab­raham
Lincolnin kuolemasta •— mur-hakuolemasta.
Presidentti Lincoln
johti Yhdysvaltain kansan taistelua
neekerikansan orjuutta ja e t e l ä v a l t i ­oiden
kartanohcrrojen orja valtio j ä r ­jestelmää
vastaan — taistelua, mikä
johti lopulta veriseen kansalaissotaan, , i » . . ,
Jonka, Lincolnin johtamat edistyksen j k a a n kUOleiUan johdosta
ja vapauden voimat voittivat. Tänään,
87 vuotta myöhemmin, Icäydään vielä
samanlaista taistelua orjuutta j ä o-mistavan
luokan herruutta vastaan
maailman eri osissa, joissa Yhdysval­tain
nykyiset orjaisännät tukevat Icai-kin
ketnpin taantumuksellisia br-j
a i s ä n t i ä ja häpäisevät sunren presi­dentin
periaatteet ja elämäntyön.
Kunnia t ä m ä n suuren amerikkalaisen
periaatteille j ä elämäntyölle!
h a n u r i t ä i t e i l i j a Tony de Leanardo.
H ä n soitti neljä kappaletta, kaksi
valssia ja k a k s i sinfoniaa. Ihmeelli­s
e l t ä tuntui k u u l l a t a i t u r i n soittavan,
n i i n taidokasta soitto o l i . T ä m ä s a ­ma
taitosbittaja soittaa tanssit joka
l a u a n t a i - i l t ä E t e l ä p ä ä n suomalaisella
i i a a l U l a . Saapukaahan tutastumaan
T o n y n soittotaitoon. •
K a u n i s t a oli katsella kun V i e s t in
t y t ö t tanssivat mustalaistanssin. L o ­puksi
C o m e t i i n Jä V i e s t i n pojat a h ­toivat
p y r a m i i d i h ä y t ö k s e n . Olen t ä s ­s
ä e s i t t ä n y t v ä i n muutamia kaikesta
s i i t ä , m i t ä tuöiia mainittuna iltana
saimme n ä h d ä : Ohjelma numeroita
o l i k a i k k i a a n 16, j o t e n k y l l ä n ä k e m i s ­t
ä o l i yhdkesi i l l a k s i . Yleisö tuntui
olleen hj-vin t y y t y v ä i s t ä n ä k e m ä ä n sä
j a •kuulemaansa.; '
T ä s s ä lopuksi h a l u a i s i n m a i n i t a l i i ­t
o n t u l e v i s t a raurtomaamestaruushiih-doista:
Nämä l i i t o n a r v o k i l p a i l u t oh
tavallisesti ta';iavucsina s u o r i t e t tu h e l ­m
i k u u n kolmantena, sunnuntaina,
m u t t a : nyt ei s i i h e n ole t i l a i s u i i t t a.
N y k y ä ä n *an» » s u n .^varsinaisen v ä e s ­t
ö n keskWdessa a l l t l u ' i h y ö s k l n har­rastamaan
h i i h t o a j a s i i n ä mielessä
j ä r j e s t e t ä ä n aluetta k ä s i t t ä v i ä ' ' mes-taruushiihtoiav'~'
Tuona kplmahtena
sunnuntaina ; - h e l m i k . on panadan
nuorten • h i i h t t ^ j e s t a n i u s k i l p a i l u t ja
luullaksemme liitiOmmevnuoriso h i i h ­t
ä j i ä k e s k i - O r i t a r i c s t a osallistuu mai­n
i t t u i h i n k i l p a i l u i h i n . Tästä syystä
katsoimme, että. m e i d ä n omat arvo­k
i l p a i l u m m e on s i i r r e t t ä v ä j a olemme
m y ö s k i n saaneet liittotpimikunnalfca
kehoitukseh n i i d e n s i i r t ä m i s e e n.
Pohdittuamme asiaan puoleen jä
toiseen olemme tulleet siihen loppu­tulokseen,
e t t ä murtomaamestai-uus-k
i l p a i l u t p i d e t ä ä n maalisk. '1 j ä 2 p .
Toivomme arvokisoihimme runsasta
osanottoa uuden j ä r j e s t e l y n ansios­ta.
— N i c k . '
-r- Ontarion maakunnassa saatiin
viime vuonna sj-^-svehnää k e s k i m ä ä ­r
i n 28 b u s l i e l i ä eekiceriltä. . ^
Berliini. — Neuvostoliiton miehitjs-viranomaisten
taliolta . tiedoitettiia
keskiviikkona B r i t ä n h i a h , Ranskan j»
Y h ä y s v a l t a i n ' miehitysviranoma5ilie.
e t t ä ' l i i t t o l a i s t e n - kontroUipäämajan
i i p u t olisi laskettava, puolitankoon
E n j l a r m i n k u n i n k a a n kuoleman J(ÄI-.
elosta.. • •,.' •
..Nepvostolilton ja l ä n s i m a i d e n kon-trollikomissioneiden
-päämaja Berlii-nis.
sä on o l l u t t y h j ä n ä sitten v 1948
vallinneiden errniielisjTkslen takia.
ärkeä kutsu kaikille
ronton
Toronto. — S a i n t ä s s ä e r ä ä n ä p ä i ­v
ä n ä vastaanottaa kirjeen jossa s a ­n
o t t i i n : • " H y v ä t o v e r i . . . K u t e n ehkä
j o t i e d ä t t e , p ä ä t t i Toronton osasto
kokouksessaan j ä r j e s t ä ä t ä m ä n k e v ä t ­t
a l v e n a i k a n a isot k u l t t t i u r i j i ^ i l a t . . ."
jne. T ä m ä n v u o k s i j a e t t i i n j ä s e n i s tö
kahteen r y h m ä ä n . R a k e n t a j i i n ja
A h e r t a j i i n .
A l l e k i r j o i t t a n u t kuuluu Raken'a-j
i i n j a s i i s p ä k u t s u n t ä s s ä k a i k k i a n i i ­t
ä , jotka ovat saaneet kutsun, otta­maan
haasteen vastaan j a saapumaan
k a i k k i i n kokouksiin jotka t u l l a a n p i -
t ä m ä ä n i sillä a4noastaan siten voim­me
saada parhaat, tulokset. Yhteis­t
y ö s s ä p n voima. O t t a k ä a p a s esi­m
e r k k i p i e n i s t ä muurahaisista, jotka
k e v ä ä n tuUua r j - h t y v ä t rakentamaan
kekoa. M i t i l enempi n i i t ä on, s i t ä suu­rempi
m y ö s k i n keko. samoin on asia
m e i d ä n toimintamme kanssa. . N y t
t a r v i t a a n . y h t e i s t y ö s s ä m m e , kaikkien
voimat. .. : .
E n s i m m ä i n e n kokouksemme o l i e i ­l
e n i l l a l l a j a v a i n muutamia oli saa­punut.
Oliko huono i l m a e s t ä n y t to­vereita
saapumasta vai m i k ä oli syy­n
ä ? S a i m m e k y l l ä v a l i t u k s i komitean,
joka tulee j ä r j e s t ä m ä ä n . j u h l a o h j e l ­man.
Seuraava kokous p ä ä t e t t i i n p i ­t
ä ä ensi torstaina kello 8.ip. Don-Iiaa-l
i l l a ; Muistakaahan saapua, s i l l ä ky­s
y m y k s e s s ä on v o i m a i n koettelu k a h ­den
joukkueen v ä l i l l ä j a emme tietenr
k ä ä n halua olla h i i v i n n e i t ä . Vai m i ­ten?
Kunniantunto: a i n a k i n vaatii
koettamaan parastamme.
Y k s i huomautus v i e l ä . Tämä ei ole
y k s i n r a h a n k e r ä y s h o m m a , joten ei
tarvitse p e l ä t ä , e t t ä rahapussin suu
p i t ä ä a i n ä o l l a r a o l l a a n . Toiset ehka
ajattelevat, e t t ä nyt o n k u t e n ennen-k
i n sarjajuhlien aikana, jolloin oli
p ä ä a s i a s s a raha kysymyksessä. Nyt
ei ole n i i n , vaan nyt o n tarkoitukse­na
saada mahdoliisimman paljon
joukkoa mukaan, myöskin uusia to­vereita
innostumaan joukkotolmin-taah.
Monet t e i s t ä t i e t ä v ä t varsin
h y v i n , e t t ä n y k y ä ä n toimintaan osal­l
i s t u v a joukko o n l i i a n pieni, joten yk­s
i l ö i d e n kannettavaksi, tulee liiakii
raskas taakka.
. Ottakaamme esimerkiksi vaikkapa
n ä y t t ä m ö - j a kuorotoiminta. Se on
k u l t t u u r i a l a niissä tarvitaan paljon
voimia. Sen e d i s t ä m i s e k s i meidän
p i t ä i s i toimia, sillä suiu-i yleisö seu­r
a a j a odottaa saavutuksiamme. Kos- •
k a a n ei j o u k k o t o i m i n n a s s ä saa ajattl-i
a , e t t ä m i t ä m i n ä siellä teeri, sillä
e n h ä n voi l a u l a a e n k ä ole näyttelijä
J o k a i n e n k u i t e n k i n voi t e h d ä jotakin
j a jokaisella on j o t a k i n mielessä. Jos
toinen unohtaa jotakin, n i i n toinen
voi tuoda sen esille.
Jos joku t i e t ä ä sellaisia tovereita,
j o t k a e i v ä t yielä ole j ä s e n i ä , n i i n tuo­kaa
h e i d ä t tullessanne, s i l l ä uudet jä­senet
ovat tervetulleita. P i t ä k ä ä nyt
k a i k k i .-muistissanne seuraava kokous,
m i s s ä kahvia t a r j o i l l a a n kotitekoisten
kanssa.-— R a k e n t a j a . . .
Vapaa Sanan yhtiökokoukselle
! -AJlekirjoittaneen — j a l u v a l l a sa­noen.
Vapaus-lehden suurin ilo o l i si
se, jos voisiaune rehellisesti onnitella
Torontossa t ä m ä n Viikon lopussa k o ­koontuvaa
Vapaan Sanan yhtiöko­kousta
siitä, e t t ä m a i n i t t u lehti on
antanut oman vaatimattoman panok­sensa
t y ö v ä e n l i i k k e e n j a rauhanaiat-teen
hyväksi, sekä yleensä t ä k ä i ä i s -.
ten maanmiestemme v ä l i s t e n suhtei­den
j a h e i d ä n elinmahdollisuuksien­sa
parantamiseksi.
V a l i t e t t a v a s t i asia ei ole n ä i n . S i i tä
johtuu, että tässä tervehdyksessä
joudtunme k i i n n i t t ä m ä ä n Vapaan
S a n a n y h t i ö k o k o u k s e e n osallistuvien
huomiota n i i h i n e p ä k o h t i i n , joiden
johdosta Vapaan Sanan l u k i j o i n k in
Montreal. — Dickens FelIowshipin
osasto v i e t t ä ä englantlLiisen kirjai­l
i j a n Charles Dlckensln 140. vuotls-p
ä i v ä ä ensi torstaina.
Qucens hotellissa p i d e t t ä v ä s s ä t i l a i ­suudessa
tulee puhumaan prof. John
Hughes M c G i U i n yliopistosta.
man Rheen joukkojen kanssa p e r ä ä n ­t
y i v ä t jatkuvasti. V a p a a S a n a o l i k o ­v
i n masentunut ja v ä h ä p u h e i n e n.
V a i k k a Vapaa Sana on sittemmin
y r i t t ä n y t v y ö r j ' t t ä ä Vapauden syn­n
i k s i k a i k k i puheet amerikkalaisten
h ä v i ö n mahdollisuudesta, n i i n tosi­asia
on, e t t ä se itse k i r j o i t t i h e i n ä ­k
u u n 15 p n ä - . 1 9 5 0 mm. seuraavaa:
" L ä h i m m ä t viikot tulevat Koreassa
n ä y t t ä m ä ä n , onko Y h d y s v a l t a i n so-talaitoitsella
hihassaan muutakin
k u m m i t ä K o r e a n kamppailun ensi­p
ä i v i n ä on esitetty. Jos h e i l l ä e i ole,
m i k ä ä n ihmeellinen tapahtuma ei
o l i s i , vaikka liittolaisten rintama
m u r t u i s i kokonaan j a h e i d ä t heitet­t
ä i s i i n v e r i s s ä p ä i n ulos K o r e a n n i e -
keskuudessa vallitsee kasvavaa tyyty- 1 m i m a a l t a . " ' ,
on asianalaita kaikissa ni&sii maissa, missii väestiin elintaso on las­kenut.
Meidän sallittaneen kysyä: Kannattaako Ioppuj*en lopuksikaan
Vapaa Sanan kiKailla nykyisen sotaohjelman puolesta, josta pikku-ihmisille
ei ole mitään muuta kuin pelkkää \-ahinkoa?
m ä t t ö m y j t t ä .
M e i d ä n velvollLsuutename o n e s i t t ää
n ä m ä kysymykset keskustelim alai­seksi
s i t ä k i n suuremmalla syyllä, kun
ne eivät ole lehtiemme välisiä "yksi­tyisasioita",
vaan j o k a p ä i v ä i s e s s ä e l ä ­m
ä s s ä m m e e l i n t ä r k e i t ä seikkoja, j o i ­den
todellista luonnetta j a m e r k i t y s tä
ei ehkä y h t i ö k o k o u k s e l l e n n e esitetä.
Ottakaamme erimerkiksi Korean
•«cys>*mys. Vapaan S a n a n l u k i j a t ovat
varmaan ihmetelleet koko v ä l i r a u h a -
neuvottelujen ajan. e t t ä miksi hei­d
ä n l e h t e n s ä vaikenpe toimituspals-t
a l l a a n j a pakinoissaan t ä s t ä tär­k
e ä s t ä 'K.vsj-myksestä. Johtuuko se
s i l t ä , ettei Vapaa Sanaa kiinnosta
n ä i n "kaukaiset" asiat? Mitä osak-
^ k e e n o m l s t a j a t havaitsevat, jos he
ryht>"vät t ä t ä asiaa tutkimaan?
Sanoa täyt,vy. e t t ä Vapaa Sana el
ole koko K o r e a n sodan aikana ollut
n ä i n vaatimaton j a vaitelias.
K o r e a n sodan alussa. Jolfoin yhdys­valtalaiset
h y ö k k ä ä j ä t y h d e s s ä Syng-
H e l t t ä k ö ö n Vapaa Sana. sitten
h e r j a u k s i i n siitä, e t t ä jotkut muut­k
i n lehdet ovat puhuneet yhdysval­t
a l a i s t e n häviön mahdollisuuksista!
S i t t e n Koreassa k ä ä n t y i sotaonni.
Suuren aseellisen ylivoimansa avulla
yhdysvaltalaiset laskivat sotajoukko-j
a a n m a i h i n Seoulin luona j a saivat
lyödyksi Korean Kansantasavallan
a r m e i j a n kauaksi pohjoiseen 38:nnen
leveyspiirin' y l i . Silloin oli V a p aa
Sana oikeassa "talvisodan" elemen­t
i s s ä . Se j u l k a i s i rälsk>-viä toiml-t
u s k i r j o i t u k s i a j a s a n k a r i l l i s i a paki­n
o i t a amerikkalaisten voittamatto-muudcsta..
S e j u l i s t i kommunismin
i k u i s t a häviöä — j a kuten "talviso­d
a n k i n " humalassa, vaatii K o r e a n ja
K i i n a n h ä v i t t ä m i s e n t ä y d e n t ä m i s e k si
C S J : n . Vapauden j a kaikkien r a u -
h a n p u o l u s t . i j a i n pannaan julistamis­ta.
• • •
M a c A r t h u r l n "jouluksi kotiin"
hyökkäyksc|;i oiielcttömjTS oU k u i ­k
i s t a vakuutteluista j a ennusteluista
huolimatta M a c A r t h u r ' k o h t a s i W a -
terloonsa j a ' m i e l i synkkeni Vapaan
Sanan toimituksessa. K a i k e n t ä m ä ii
j ä l k e e n alkoi ; i h m i s k u n n a n yleisen
rfiielipiteen painostiiksesta v ä l i r a u h a -
neuvottelut j a n e m y k i s t y t t i v ä t koko­naan
V a p a a n S a n a n toimituksen, j o ­ka
h a l u a i s i suurempaa j a v e r i s e m p ää
sotaa, muttei l.ukijainsa vuoksi oikein
tahdo uskaltaa ä v ö m e s t i propagoida
sodan puolesta. Tässä syyt Vapaa
Sanan, vaiteliaisuuteen Korean väli-rauhaneuvotteluista.
K u n . joku. laitos, j ä r j e s t ö tai sano­malehti
l ä h t e e , kannattamaan, työ­v
ä e n l i i k k e e l l e ventovierasta sota v i l l i ­t
y s t ä , n i i n niuut kannanotot ovat
j i t t en samansuuntaisia.
Vapaa Sana on m e i d ä n t i e t ä ä k ­semme
ainoa suomenkielinen lehti,
;oka on edesvastuuttomalla tavalla
avoimesti vaatinut atomipommin —
h i r v i t t ä v ä n joukkotuhoaseen k ä y t t ö ä!
Vapaa Sana on myös monesti v a a t i ­nut
sodan aloittamista Neuvostoliit­toa
vastaan; lainkaan perustamatta
i i i t ä . m i t ä t ä l l a i n e n sota merkitsisi
Canadalle. j a Canadan kansalle, p u ­humattakaan
nyt Suomesta ja S l i o -
men kansasta.
T ä s s ä y h t e y d e s s ä lienee paikallaan
korostaa s i t ä seikkaa, e t t ä k u n Vapaa
Sana propagoi sodan aloittamista
Neuvostoliittoa vastaan, n i i n sen t ä y ­tyy
olla tietoisen s u t ä , e t t ä t ä l l a i n en
propagointi — jos se saa k y l l i h laa­j
a n kaniiatuksen maan edesvastuut­tomissa
p i i r e i s s ä — voi j o h t a a t ä l l a i ­seen
sotaan. O l i s i k o Vapaa Sana val­mis
vastaanottamaan edesvastuun
t ä l l a i s e s t a sodasta, jos s en sotainnos-tus
jotenkin tarttuisi vastuunalai­s
i i n kansalaisiin?
K u i n k a kauaksi tämä .=otavillitys
on Vapaan Sanan vienyt entisistä
ihanteistaan, ei vain varsinaisesta
t y ö v ä e n l i i k k e e s t ä , vaan vielä osuas-toiminnastakln.
se ilmenee mm. seu­raavista
hyvin tunnetuista kannan­otoista:
E i r i i t ä e n ä ä vihan ja eripuraisuu-ten'iihi
viimeinen riemun aihe. K a i - j d c n lietsominen seka C S J : n e t t ä V a ­pauden
mustamaalaaminen — Vapaa
S a n a s y y l l i s t y i viime vuonna alhai­seen
"ilmlantoyritykseen", josta 'se
j o u t u i k i i n n i itse teos.sa. K u t e n muis­tetaan,-
V a p a a S a n a l ä h e t t i Sudbtiryn
kaupunginhallinnolle " i l m i a n t o k i r -
jeen", j o n k a tarkoituksena oli. vahm-;
goittaa Vapautta. Mistä l ä h t i e n on
m i n k ä ä n s ä ä d y l l i s e n lehden toimin­t
a a n . kuulunut • "ilmiantokiirjelden''
l ä h e t t e l e m i n e n ?
j V a p a a n g a n a n m i e l e s t ä ovat ilmei­sesti
osuusliikkeetkin " l i i a n suppealla
p o h j a l l a " k o s k a se o n nekin"unhoit-t
a n u f ja avasi palstansa, ei va&
keinot telutarkoltuksessa suunnitellul­le
" s u u r y h t i ö h a n k k e e l l e " , vaan vielä
sellaisen miljconaliikkeen puolusta­miselle
k u i n o n C o c a - C o l a - y h t l ö , ioa-i
a ei l u u l i s i kaipaavaan Vapaan Sa­nan
palstatiloja.
V a i k k a tämä kirjoitus venyykm
ä i a n p i t k ä ' x s i , , n i i n salUttanee kaifeeti
i y s y ä s i i t ä k i n , hyväksy}'kö Vapaan
Sanan yhtiökokous sen, k u n heidän
l e h t e n s ä leimasi j u h l a p a i k a n p-skaa-j
i k s i kaikki ne "toisinajattelevaf
maanmiehemme, j o t k a joko syystä tai
toisesta e r e h t y i v ä t m e n e m ä ä n Long
L a k e l l a viime k e s ä n ä pidettyihin
l a u l u j u h l i i n?
M e i d ä n Vakaa käsityksemme oa
e t t ä kaikissa n ä i s s ä kannanotoissaan
— j a n e ovat l e i m a a antavia Vapaan
S a n a n koko vuoden t o i m i n n a l l e ­k
o , lehti on vahingoittanut täkäläis­t
e n maanmifistemme asemaa j a toi­minut
n i i n oman lukijakuntansa kuin
koko Canadan kansan j a valtionkin
p a r h a i t a etuja vastaan. .
V a p a a n Sanan toimittajat, osak­keenomistajat
j a lukjiat, eikö ole
t u l l u t aika l i n j a n muuttamiselle -
rauhan, y h t e i s y m m ä r r y k s e n ja -J**
t e n ä i s y y d c n suunnalle? Vai haluat­teko
, te edelleen Jatkaa sitä eripu­raisuuden
ja perlkcjdon ohjelmaa,
m i s t ä y l l ä k u v a t u t ovat kaameita C J I -
m e r k k e j ä . ^ Allekh-Jolttanut toivoo
muutosta parempaan — Ja Vapauden
v ä k i kokonaisuudessaan on silloin
v a l m i i n a kohtaamaan t e i d ä t pitkästi
y l i puolimatkan. — K ä n s ä k o u ra