Vapaus, July 14, 1966

              \
Sivu 2 Torstaina, heinäk, 14 p. — Thursday, July 14^ 1966
:„ „
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) : Establlshed Nov. 6. 1917
EDlTOR:W. E K L U N D MANÄGER: E. Suksi
' T E L E P H O N E : O F F I C E A N D E D I T O R I A L 6 7 4 - 4 2 64
Publlshed thrlce weekly: Tueädays, Thursdays and äätufdays by ^apaib
Publishing Co. Limited, 100-'102 E lm St. West. Sudbury. Ontario. Qanada
Mailing Aodress: Box 69
Advertifiing rates upon appllcatlon, translation free of charge.'
Autborized as second class mail by the Post Office Department. 0.ttawa.
- and for payment of postage in Oash
CANADIAN LANGUAGE-PRESS
TILAUSänmAT:
Oanadassa: 1 Tk. $9.00, 6 kk. $4.75 I7SA:ssa
3 kk. 2.75
1 vk. $10.00, 6 kk. 15.35
Suomessa: 1 vk. 10.50, 6 Kk. 5.76
Emme voi vaieten hyväksyä
Viime perjantaina J a inaanantaina alahTioneea istunnossa^Otta-:
iyirassskSyty keskustelu Vietnami kysymyksestä osoittaa, että vaikka
tiiitoha'Ilitas seuraa edelleen tuomittavaa Yhdysvaltain sotaohjelman
"lÄofäalista" tukemista^ kuten ulkoministeri Paul Martin antoi ym-äi^
6:i8S ja vaikka sellaiset äärioikeistolaiset voimat kuin Social Credi-Ön
johtaja Robert Thompson ovat jopa amerikkalaisia sotahaukkoja
kiivaampia sotapolitiikan kannattajia,, parlamentaarikkojemme kes-ftnUdesäa
vallitsee suurta huolestuneisuutta Vietnamin tilanteesta ja
: ^ritköiö^sti alita uudesta vaaratilanteesta, minkä Hanoin ja Haiphon-g!
li pommitus on aiheuttanut. N i i n suurena pitävät canadalaiset yleen-ka
äahoin ja Haiphongin pommituksen aiheuttamaa vaaraa, että
konservatiivipuolueen johtajakin, John Diefenbaker haluaa sanoutua
dltä i r t i , vaikka hän sanookin pitävänsä 'tarpeellisena", että jenkki-hyiHdcääjät
pitävät asevoimiaan Etelä-Vietnamissa.
Uuden demokraattisen puolueen johtaja, T. C. Douglas ilmaisi
Vahnaan Canadan kansan enemmistön mielipiteen sanoessaan, että
i ^ l t i o l * Yhdysvaltain sotatoimien eskalaatiosta on tuomittava teko
siksi, kun se voi raahata myös meidän maamme sodan pyörteisiin.
Canadan kommunistisen puolueen johtaja Wm.Kash1an ilmaisi melko
laajalti hyväksytyn kannan syyttäessään hallitusta jatkuvasti kansan-sftösiota
menettävän Yhdysvaltain hallitukser. avustamisesta.
Toronton suurlehdet, aamulehti Globe and Mail ja päivälehti To­ronto
Daily Star ovat varauksetta tuominneet Yhdysvaltain sotatoi­mien
eskalaation.
• "Suurilla ilmahyökkäyksillä Hanoin ja Haiphongin liepeillä olevia
öljyvaarstoja vastaan Yhdysvallat otti uuden suuren ja varallisen as­keleen
Vietnamin sodan eskalaatiossa . . . " k i r j o i t t i Toronto Star-lehti.
"Johnsonin sotanappojen uusi heitto" sanoi tuohtuneena Globe
and Mail.
"Eskaloimalla pommitustaan Hanoihin ja Haiphongiin, Yhdys­vallat
ryhtyi anteeksiantamattomaan rikokseen, siviilien joukkomit­taiseen,
joko todelliseen tai mahdolliseen tappamiseen . . . Lisäksi
Vhdysvallat panee uhkapelin alaiseksi omien kansalaistensa tulevai­suudenpa
turvallisuuden lisäksi myös muiden kansojen tulevaisuuden
ja turvallisuuden", kirjoitti Montreal Daily Slar ja sanoi, että " e i ole
mitään oikeutusta tälle ns. sivistysmaan yk.-^-puoliselle käyttäytymi-seUe."
>:- » »
HUOLESTUNEISUUTTA K A U T T A M A A I L M AN
" Yhdysvaltain ilmapommituksen eskalaatio on aiheuttanut huoles-toneismitta
kautta maailman. Bukarestissa vastikään pidetty Varso­van
liiton kokous totesi Hanoin ja Haiphonpin pommituksen aloitta­neen
Vietnamin sodassa uuden ja entisrä vaarallisemman vaiheen.
Britannian pääministeri Harold Wilson .sanoi julkisesti, että hä­tien
hallituksensa ei halua olla missään tekemisissä Hanoin ja Haip­hongin
pommituksen kanssa.
Canadan pääministeri Lester Pearson antoi alahuoneen istun- .
nossa selvästi ymmärtää, eitä Hanoin j a Hr.iphongin pommitus vai­keutti
edelleen niiden mahdollisuuksia, jo'.kayrittä»ät toimia veren­vuodatuksen
lopettamiseksi Vietnamissa.
Intian pääministeri mrs. Gandhi on esittänyt huolestuneisuutensa
tapahtuman johdosta ja NATO-liittoonkin kuuluneet maat, erikoi­sesti
Norja ja Tanska, Rans.Tasta puhumattakaan, ovat ilmaisseet huo­lestuneisuutensa
sodan uudesta eskalaatiosta .
Suomen pääministeri Rafel Paasio ilmaisi mielipiteen, että uuden
eskalaation asemesta Yhdysvaltain pitäisi lopettaa Pohjois-Vietna min
pommituksen.
Canadassa vastikään vieraillut Neuvostoliiton ensimma.inen vara­pääministeri,
Dmitri Polyanski sanoi, että,Vietnamin rauhanneuvotte­luista
ei voi tulla mitään, ellei Yhdysvallat lopeta Pohjois-Vietnamin
pommitusta.
E r i puolilta maailmaa saapuneissa uutistiedoissa kerrotaan opis­kelijain
ja muiden mielenosoituksista Yhdysvaltain jotaohjelman tuo­mitsemiseksi.
Suomalainen Vietnamin ystävyyden komitea järjesti viime vii­kolla
Helsingissä mielenosoituksen Vietnamin sodun laajentamista
vastaan. Nämä miielenosoittajat marssivat USAn .sotapolitiikan vastai-sine
kyltteineen Rautatientorilta Kaivopuistoon, jossa jätettiin USAn
Helsingin suurlähetystöön julkilausuma, mi.ssJ ilmaistiin suomalaisten
huolestuneisuus mm. seuraavasti:
"Yhdysvaltain likainen sota laajenee päivä päivältä. Pommitukset
-vapauden puolesta' ulottuvat jo Pohjois-Vietnamin suurimpiin asutus­keskuksiin.
Ihmishenkien menetykset Vietnamissa kasvavat. Pudotet­tujen
pommien määrä nousee jo toisen maailmansodan lukemiin . . .
"Vietnamin kansan kär.-imykset koskevat myös meitä. Emme voi
vaieten hyväksyä Hanoin ja Haiphongin pommituksia. Emme hyväksy
lasfen tappamista, emme omien, emme naapurien, emme Vietnamin.
USAn hallitus suorittaessaan tällaisia tekoja, pakoittaa jokaisen ajat­televan
ihmisen toimimaan Vietnamin puolesta.. Me suomalaiset kuun-telimine
tyrmistyneinä presidentti Johnsonin ylistäviä sanoja amerik-kalaiäille
lentäjille Hanoin j a i l a i p h o n g i n pommituksen jälkeen. John­sonin
politiikka pitää jatkuvasti Hitlerin kuvan mielessämme
"Vastustamme Yhdysvaltain sotatoimia Vietnamissa. Osoitamme
solidaarisuutta Vietnamin sankarilliselle kansalle sen ^taistelussa
maansa itsenäisyyden ja riippumattomuuden puolesta. Olemme niiden
amerikkalaisten puolella, jotka esiintyvät Vietnamin sotaa vastaan.
Vaadimme:
" U S A n on kunnioitettava Vietnamin kans,an tahtoa, joka ilmenee
Etelä-Vietnamin Kansallisen vapausrintaman j a Vietnamin Demo­kraattisen
Tasavallan esityksistä.
" U S A n on kunnioitettava Geneven sopimuksen päätöksiä.
" U S A n on vedettävä joukkonsa pois Vietnamista."
Tilanne on todella kehittymässä huonostr pahemmaksi. Kun Bri­tannian
könservatiivipuolucon ulkoasiain puhemies Reginald Maud-ling
saapui Moskovan matkalta, hän sanoi neuvostoliittolaisten katso­van,
että maailma heiluu nyt "miltei partaveitsen terällä". "Minulle
esitetyt argumentit kulkivat tähän tapaan", sanoi Maudling: "Maail­man
rauha on nyt partaveitsen terällä . . . he uskovat, että vaara on
tuntuvasti kasvanut." •
' Valitettavaa on; että ulkoministeri Paul Martin ja pääministeri
Lester Pearson eivät antaneet kyllin selvää ja riittävän päättävää
mm Vietnamin s<rtff mtOmu ja mifti.oft lien vaikatdVpsAn lalcin*
teen? EdelUnen kysymys on alkanut kiiniiOStari^IiäitfemiA^ UUgttUm
Jäsehiä Ja latkimmäisen k^symyksdn ynfiMrillä ovat häfirineet taloös-ileUtUfSti
Ti^dllitrtiUi! äinefikkahitseUe molemmat kysytnyktet ovat pelk­kiä
suuria liysymysmerkkejä. Amerikkalainen aikakaoslelitl Fortune on
suorittanut laajan tutkimuksen Vietnamin Mdan menidflta Ja päätyneet
siihen,. että nyhiylsen 235,900 nUebenvalivaig
vuosimenot ovat 13.7 miljardia doUdria, mutta jos sotaa laajennetaan Ja
Vietnamin armeijan miesvahvuus nbstetaan vuoden loppuun mennessä
100,000, kuten ylipäällikkö WilUam lYestmoreland on vaatinut (USAn
päämajan Pentagonin suunnitelmieli mukadu), niin ensi vnönna Viet­namin
sodan laskut nousevat noin j^I miljardiin döDaariln.< Ja tämä las­kelma
on tehty siten, että sota päättyy vuöniia 196if kesällä.
MltSän yhteriSlstä ja täydelHätä ollut käytettävissään. Leht i on tur-laskelmaa
Förtune-lehdellS ei ole
Katselin TV:stä juuri ohjelmaa
missä selostettiin vissiä munuaissai­rautta
ja osoitettiin, miten uusien
keiksintöjen avulla voidaan pitää
ihminen hengissä ja työkykyisenä
vuosikausia — mutta hinta on
$10,000. Kymmenen tuhatta! Jos
sinulla ei ole sitö summaa, niin
"kuole pois".
Tämä oli yhdysvaltalainen oh­jelma.
Varjokuvana esitettiin se ko­mitea,
mikä päättää, otetaanko ko,
potilas hoitoon. Henkilön historiaa
tutkii komitea. 0nko potilaan muu
elimistö terve. Ja sitten, pystyykö
hän maksamaan kymmenen tuhat­ta
vuodessa. Kuinka monta hylätään
sittenkin vaikka "täyttää ehdot".
Potilaita on tuhansia mutta vain
satoja voidaan täten hoitaa.
Mistä rahat saadaan, jos tulet
muuten hyväksytyksi? Ohjelmassa
tuotiin esiin joitakin tapauksia,
joille työpaikka takasi $10,000
(mutta monellako on tällainen työ­paikka).
Eräs perheellinen maito-mies
oli siinä onnellisessa asemas­sa,
että hänen paikkakuntalaisensa
jatkuvilla keräyksillä, teekutsuilla,
myyjäisillä yms. keinoilla pitävät
huolen siitä, että tämä $10,000
tulee maksetuksi. Esimerkkejä oli
useita. Komitean lausunto on siis
painava — peukalo pystyyn tai
alas — elämä tai- kuolema.
Onko se oikein, että riikkauksis-taan
kerskuvassa Yhdysvalloissa
saa yksi ihminen päättää rahatto­man
kohtalosta — onko sekään oi­kein,
että presidentti Johnisoninj
hallitus saa tapattaa joukkomitassa
vieraan maan ihmisiä huolimatta
siitä onko heillä terveet tai vialli­set
munuaiset? Miksi yhden tai
muutaman miehen peukalon liik­keellä
voidaan tuhota kymmeniä
tuhansia ihmiselämiä.
Yhdysvallat tuhlaa miljoonia
ydinaseisiin. Vietnamin sota nielee
miljardeja. Miksi ei sitä tuhlausta
voida lopettaa, miksi ei niitä miljoo­nia
voida käyttää uusien ja taas
uudempien lääkintävälineiden hank
kimiseen ihmishenkien pelastami­seksi.
Yksistään elämän pitkittämi­nen
voi aiheuttaa sen. että löyde­tään
keino ko. taudin parantami­seksi
ja niin tulee ihmishenki pelas­tetuksi.
Samantapaista on myös kamppai­lumme
järjestöjemme ja toimipaik­kojen
ylläpitämiseksi. Annamme
jokainen apumme nyt, kun ne niitä
tarvitsevat, ehkä muutaman vuoden
kuluttua on jo parempia keinoja
käytettävissä.
Nyt vetoamme teihin torontolai-s
i in yleensä kehoittaen osallistu­maan
verensiirtotyöhön. Tarmola.s-
.sa tarvitaan apulaisia viikonloppui­na
ravintolassa jne. E i ole paljoa,
jos jokainen omalta kohdaltaan pi­tää
velvollisuutenaan antaa jonkun
tunnin kesästään yhtcLsen asian hy
väks. Ja te siellä järvien rannoil­la.
Järjestäkää .yleisiä sauna- tai
kalakeittokcmuja lehtemme talous­aseman
tukemiseksi tai Vietnamin
sodan uhrien avustamiseksi.
Jaksoimmehan uurastaa nälkäi­sin
vatsoin ja työttöminä yhteisen
kulttuurityömme vainiolla. Emme­hän
me vielä ole vanhuu4en vuoksi
saamattomiksi tulleet.
Nyt on siis toiminnan aika. Men­käämme
suurella joukolla Tarmo-laan
sunnuntaina, heinäkuun 17
pnä ja sen jälkeen Port Arthurin
suurjuhlille.
Onkin taas elämys nähdä tutta­via
pitkästä aikaa ja pitkien mat­kojen
takaa. Kukaan ei tiedä, kc:.
neltä jää tilaisuus seuraaviin juh­liin
tulematta, sillä elämän laki
on lahjomaton ja vanhempien tove­r
i p i i r i harvenee _ arveluttavasti.
Käyttäkäämme siis aikamme, vielä-pä
"loppukirin" otossa mahdolli­simman
hyödyllisesti paremman elä­män
ja kauniimman tulevaisuuden
hyväksi.
Suurjuhlilla tavataan. — Meri T.
vautunut taloustieteilijöiden avulla
budjetin yksityiskohtiin, puolustus­ministeriön
tiedonantoihin, kon­gressin
valiokuntien kuuluBtelupöy-täklrjbihin
ym. Pentagon on vas-täftftutltaikkiin
tiedusteluihin vai­kenemalla
ja USAn hallitus., presi-denttiJohnsoif
itseykärjesiiK, on sen
sijaan: tyytynyt- pääasiassa propa­gandaan
USAn "rauhanvalmiudes-t
a " ja vakuutteluihin VlÄlnamin So^
dassa saat?vasta "töpttlHsesta voi­tosta".
Korostaakseen USAn valtavaa so-hetkellä
ncin 1,000 /miljoonaa dol-laffä
luodessa. •Tämän IlsSksi Sat-gönin
hallitus saa suoraan taloudel­lista
apua 50—100 milj. dollaria.
Eräiden lilntisten tarkkailijoiden
mukaan Saigonin poliitikot, kenraa­l
i t ja liikemiehet tasaavat nämä
dollarit keskenään j a toimittavat ne
parempaan turvaan Ranskaan, joka
puoleltaan vaihtaa dollarit kultaan
USAn alati hupenevista kultareserr
veistä.
Vietnamin sodan laajeiieminen
on kiihdyttänyt muutenkin jo.puoli-sötatilassa
olevan USAn teollisuu­den
tuo.antoa. Pentagon käyttää jo
nyt 13% U S A n kuparista, 12% alu­miinista
j a 4.5% teräksestä. Työ­voimapula
nimenomaan ammatti­miesten
osblta eräillä varusteluteol­lisuuden
aloilla on ollut tuntuva —
näin varsinkin länsirannikon lento-koneteollisuudessa.
Hinnat ovat
myös ruvenneet musemaan laajas­sa
milaSsa. Tämä koskee yleensä vä-rimetalleja
käyttävää leollisuutta,
tekstiiliteollisuutta (univormut ja
teltat), sähkökone ja :-tarviketeolli-
,i. . . i . . . . . . . . suutta sekä räjähdysaineissa käy-
! ! ! ! ! " ? r o . ! T . ! i i t tettävlä kemikalioita. Tärtiä rupeaa
tuen U S A n varmoja voiton mah­ajan
mittaan tuntumaan "kumula-dollisuuksia
sotaministeri McNama-ra
esitti helmikuussa kongressissa
mahtavia lukuja siitä, miten paljon
tuhovoimaa USA aikoo käyttää lä­himmän
12 kuukauden aikana Viet­namin
sodassa. Niinpä sotatoimiin
käytetään 1.7 milj. pommia,, 4.8
milj. 2.75 tuuman rakettia ilmasta
maahan ammuntaan, 1,000 milj. kä^
siaseiden patruunaa, 16 milj. käsir
kranaattia sekä 11 milj. kranaatin­heittimen
ja tykistön ammusta.
Pelottavia luJtuja, mutta kustan­nuksista
McNamara ei puhunut mi-ään.
Hän totesi vain kyynisesti,
että jos Vietnamin sotilasmenoissa
nyt tai vastaisuudessa on "epätark­kuuksia",
kuten^on varmaa, niin
budjetin sotilasmenoja voidaan sen.
mukaan nostaa tai laskea Aivan
kuin olisi jotakin valinnan varaa,
silloin kun joukkoja lisätään ja so­taa
laajennetaan.
Budjetista tai puolustusministe­riön
ilmoittamista luvuista ei ilme­ne
läheskään koko totuus. Sotilas­menot
eivät rajoitu yksin Vietna­missa
olevan kenttäarmeijan kului­hin,
vaan niihin liittyy toisen ver­ran
samansuuruisia menoja, joita
aiheu taa sbtakoneislon ylläpito,
missä lisäksi sotilaan ja s i v i i l in vä­lillä
On viime vaiheessa vaikea löy­tää
eroa. On vaikea tehdä eroa, mi­kä
määrä sivilitoimistaf kuu<tiu US­An
piiqlustusniinisteriön yleiseen
käjrttöön ja mikä nimenomaan Viet­namin
sodan välittömään piiriin.
Kuluvana budjettivuonna arvioi­daan
siviilihenkilöiden lukumäärän
lisääntyneen Vietnamissa sodan pii­rissä
100,000 henicilöllä ja sen nou­sevan
nykyisin noin 600,000 henki-lööri.
Tämän lisäksi kuluvana budjetti­vuonna
jättiläismäisille varustelu-konserneille
on sijoitettu tilauksia
36 miljardin dollarin arvosta, missä
lisäys on edellisestä budjettivuo­desta
8.6 miljardia dollaria. Luon­nollisesti
näitä summia, joita kos­kevat
tiedot ovat yleensä sangen
salaisia, ei kaikkia makseta heti,
vaan osittain sitä mukaa kuin sota­materiaalia
valmistuu ja luovute­taan,
tällä sektorilla selvittely on­kin
kaikkein vaikein ja voiton jako
sekä väärirkäytökset varustelumo-nopolien
ja viranomaisten kesken
kaikkein suurimmat.
Edelleen on huomattava — j a nä­mä
luvut ovatkin tarkemmat —
että 60-luvun alussa USA antoi so­tilasapua
Saigonin hallitukselle n.
100. miljornaa dollaria vuodessa.
Vuonna 1965 summa oli noussut
700 miljoonaan dollariin ja on tällä
tiivisena" lukuisilla muillakin
aloilla.
USA horjuu nyt toisaalta voimak­kaan
inflaatiopaineen ja toisaalta
hallituksen yrityksien välillä estää
veronkorotukset kuluvana vaalivuo­tena.
Presioentti .Johnson on esiin­tynyt
niin kuin koko Vietnamin so­ta
olisi pikkujuttu, jonka USAn
valtava ja nykyaikainen: talous pre­sidentin
oman me.starillisen johdon
alaisena hoitaa helposti. Toisaalta
hän vetoaa amerikkalaisten isän­maallisiin
tunteisiin voidakseen
kouraista kansalaisten taskuja, ts.
korottaakseen veroja, kuten eng­lantilainen
Financial Post asiaa
kuvailee. Eräät amerikkalais^ct tark­kailijat
tuijottavat hypnotisoitunei-na
USAn kansantulon valtaviin kas­vuennusteisiin
välittämättä j a tietä­mättä,
mitä Vietnamin sota maksaa
ja miten tuloa tuottamattomia koko
kansantalouden kannalta nämä sota
laskut itse asiassa ovat.
USAn kongressi on ruvennut
Hd(»i #si kertaa tJS^n |HH|lu#^ja
New York. — tÖSAn kon^tf»
nisflsen puöltfecft' 18. eduift^»>'
kokous oli fclstortallinen .^sin­uakin
siksi, ett» «e- i»mui«i-nen
puoluekokous pitkän pakolli­sen
väliajan Jälkeen. Ensi kerran
vuoden 1959 puolueemme on nyt
aslunut avoimelle poliittiselle
taistelunäyttämöUe, Jausui USAn
kommunistisen puolueen, pääsih­teeri
Gus HaU. — Tässä kokouk­sessa
saatoittttie myös Julkisesti
valita piiiolueellelminie Johdön,^ mi­kä
on aikaliBcimnthi ollut mahdo­tonta.
Viftdotir MtutAaln tähden­tää,
että puolueemme on nyt laa­tinut
taiS.«UiOhjelnBalli amerikka­laista
i^perlaUsmiä Jä Vietnamin
epäilemään, vaikka s e o n tähän asti
myöntänytkin - Vietnamin sodan vaa­timat
menot. Kongressin, jäsenillä
ei ole ollut Koskaan selvää käsitystä
Vietnamin sodan todellisista kus­tannuksista.
Missään tapauksessa
kongressi ei tunnusta myöntäneen­sä
varoja enempää kuin 235,000
miehen armeijan ylläpitoon. Kui­tenkin
Johnsonin hallitus pelaa jo
400,000 miehellä. Tämä ilmenee
jättiläismäisistä varustelutilauksista
vaikka näiden edellyttämiä dolla­reita
ei ole vielä käytettykään kuin
osittain .
Tavallisella amerikkalaisella ka­dun
miehellä ei ole mitään yleistä­kään
käsitystä — yksityiskohdista
puhumattakaan — Vietnamin so­dan
laskuista. Hän toteaa, että työt­tömyys
on supistunut ja vallitsee
"hyvä aika". Hänelle ei ole ker-rot!
u ja selitetty, mihin tämä pe­rustuu.
Herääminen tapahtuu kui­tenkin
viimeistään silloin, kun i n ­flaatio
pääsee laajemmin valloil­leen
ja nimenomaani ku*^ presi­dentti
rupeaa keräämään varoja ve­rojen
korotuksilla. K u n USAssa ta- 4^Jwuttaa Herbert Aptheker.
pahtuu jotakin, niin se on aina
suurta — suurinta. Ilmeisesti tämä
saadaan todeta jo tulevana-inflaatio
aaltona j a veronkorotuksissa.
Mainittakoon, että USAn kuluvan
budjettivuoden menojen loppu­summa
on vähän y l i 112 miljardia
dollaria, mistä varustelumenojen
osuus on tammikuussa esitetyn
budjettiesityksen mukaisesti y l i 61
miljardia eli noin 55 pros;
sotttafvastaiin ktiiisa&ilittfl^ksien
Ja aifierikkahiiMen< ^mSSkevien
taloutfi^lllsten suojelemi­sen
piUfi^ta.
APNn kirjeenvaihtajalle anta­massaan
lausunnossa kommunisti­sen
puolueen puhcenjöhtaje tiehvy
Winston puolestaan toteaa kokouk­sen
merkityksestä: .:
— Minusta tuntuu, että minun
valitsemisellani päolueen pultifett^
johtajaksi on valtava m e r k i ^ . k y ­symys
ei l u o n n o O i s ^ i \^«äe ^liijHfi
minusta henkilökohtaisesti, vsäh
siitä, että nyt ensi kertaa USAn
historiassa yksi maaA. puölu^i^ on
valinnut puheenjoht^akseea nee­kerin.
Jo tämä symbolisoi kommu­nistisen
puolueen äsennetti taiste­lussa
neekeriväestön täydellisen
tasaveroisuuden, puolesta. ~
Puolueen johtava teoreWikko
Herbert Apfheker korostaa, eftä
päättynyt päoluekokous edusti' to­della'
kasvavaa ptiohiielta. — Se
edusti nuorisoa, jota on nyfcyisiili
runsaasti puolueessa, ja sitä pait^
se edusti maan kaikkia alueita, tö^
teaa hän huomauttaen, että ptioltie^
komiteaan on valittu ränsaasti iMO>
risoa, joka muodostaa kolmannek­sen
komitean kokoonpanosta. Hän
tähdentää edelleen, että puolueko­mitea
suoritti pääsihteerin ja pu­heenjohtajan
valinnan täysin yksi­mielisesti.
— Päämäärämme on lopettaa so-'
ta, rotuerottelu, työttömyys, köy­hyys,
kylmä sota j a rakentaa maail­ma
ilman sotia. Tiedämme, että
amerikkalaisten enemmistö, haluaa
myös tätä, siitä ei ole epäilystä­kään.
Tällöin on tärkeää, että ame­rikkalaiset
tuntisivat kommunisti­sen
puolueen tämän ajatuksen esit­täjänä..
Tulemme pyrkimään siihen,
Lontoo. — Ranska ja Englanti
antoivat viikon lopulla yhteisen jul­kilausuman
siitä, että ne aikovat ra­kentaa
21 mailia leveän Englannin
kanaalin alitse tunnelin.
Tämä ticGonanto annettiin Ransr
kan pääministeri Georges Pompi­doun
ja Britannian päämiiiisteri
Harold Wilsonin kolmipäiväisen
neuvottelun päättymisen jälkeen.
"Näytös voidaan avata.
johtoa sille keskustelulle niitä ala­huoneen
istunnossa Vietnamin-ky­symyksestä
käyfin. Toivottavaa
vain olisi, että hallitus kuuntelisi
opposition taholta tullutta arvoste­lua,
missä vaaditaan päättävämpää
csiintymibtu Yhdysvaltain likaista
sotaa vastaan sekä Vietnamin rau­han
ja riippumattomuuden puo­lesta.
PÄIVÄN PAKINA
mLTKm HYVÄ
Moltke neuvoi aikoinaan alajr ajatus, että mitä hittoa nyt enää
siaan puhumaan totta ja ainoas­taan
totta, mutta ci koskaan koko
totuutta.
Yhdysvaltain viranomaiset ovat
Vietnamin likaisen sodan johdosta
omaksuneet tämän neuvon joka­päiväiseksi
elämäntavakseen.
Tosiasia on, että Yhdysvaltain
hallituspiirien ohjeena tuntuu ole
van Göbbelsin neuvo, että mitä
suurempi on valhe ja mitä useam­min
se esitetään, sitä suurempi
mahdollisuus on, että irfnakin osa
siitä valheesta uskotaan.
Käytännöllisenä esimerkkinä
tästä Oli Haiphongin pommitusta
koskevat yhdysvaltalaisuutiset.
Meille tiedoitettiin ensin, että
yhdysvaltalaiset eivät pommitta­neet
lainkaan Haiphongin kaupun­kia
vaart sen satama-alueen öljy-vara.
stoju. Niin tarkkaa ja teho­kasta
oli tämä jenkkien pommitus
ettei karvaakaan katkennut Hai­phongin
siviilien päästä — mutta
öljyvarastot tuhottiin heti ensim­mäisellä
kerralla 80-prosenttisesti.
Mutta kun häitä "tuhottuja öl­jyvarastoja"
pommitettiin (tiistai-h
i n mennessä) vielä seitsemänä
peräkkäisenä päivänä, n i in amerik­kalaisten
mieleen tulee Ilmeisesti
pommitetaan sellaisia "öljyvarasi
toja" jotka jo kesäkuun lopussa
tuhottiin.
Niinpä sitten saimmekin jenk­kien
sotapäämajasta Pentagonista
"selityItsen", että pomniitu.sta on
jatkettava siksi kiinerisijniTiäiser
. tiedot Haiphongin öljyvarastojen
tuhoamisesta olivat liioiteltuja,
kun nc eivät tuhoutunectiv*aa»i
muuta kuin 40—50- prosenttises­ti.
• - / . v .
Tuhoamismäärää siis liioteltiin
tämän viimeisimmän meriselityk­sen
mukaan, ainakin 100-prosentli-sesti.
Mutta sivumennen sanoen ame- .;
rikkalaiailla "silmiintekevillä" on
miltei yhtä suuri tilastohimo kuin
heillä ori tappamisenkin halu.
Saigonista tulevista amerikko-laisjorinoistä
saamme nimittäin
lukea riemukkaita selityksiä, mil^ /.
loin on "tapettu" 100 tai 200 ete­lä-
vietnamilaista jne. Näiden "tap-pojuttujen"
riemuhenki on miltei
yhtä suuri kuin on evankelisti
B i l l y Grahamin kirjanpidolliset
uutistiedot siitä, , kuinka monta
sataa "sielua" on hänen ristiret­kensä
kulloinkin pelastanut.
Näyttää muuten siltä, että yh-i
dysvaltalainen suurlähettiläs Ar­thur
J . Goldberg on ihastunut
suuresti Moltken opetuksista. To­tuutta
hänkin harrastaa siteeksi,
että voi tosiperäisilläkin lau.suri-noillaan
antaa kokonaan valheelli­sen
kuvan asioista.
Lainatkaamme vähän New York
Timesin Rooman jorinaa heinä­kuun
11 päivältä;
"Yhdysvaitaih suiirlähcttiläs
Arthur J . Goldberg sanoi eilen
havainneensa, että paavi ja Italian
johtajat osoittavat suurta ymmär­rystä
Yhdysvaltain rauhantavoit-teista
Vietnamissa ja vihollisen
niyöntämättöinyydestä mikä ai-hcuttl-
äskettäin Hanoi—Haiphon­gin
alueen pommittamisen."
[ Ylläolevan perusteella, eräs to-rbntolaislehti
levitti sivuilleen 5
palstan mittaisen otsikon jossa sa­notaan:
"olettaa paavin ymmärtä­vän
USAn Vietnamin tavoittei­ta".
: ••^•.r^.^.-
Kutcn huomataan, otsikossa pu­hutaan
Yhdysvaltain "tavoittees­ta'
yleensä, tarkoittaen se likaista
sotaa Vietnamin kansaa vastaan.
Vanhana diplomaattiketluna mr.
Goldberg sanoi paavin "ymmärtä­vän"
Yhdysvaltain "rauhantavoit.
teitä" — mutta hän esitti sen asian
juuri niin, että paavista tuli lu­kijan
silmissä Yhdysvaltain likai­sen
sodan kannattaja.
Ja annettuaan sellaisen kuvan.l
että paavi on antanut slunauksen-f
sa ei vain Yhdysvaltain, llkaisellell
sodalle yleensä vaan myös Ha­noin
ja Haiphongin alueen pom­mitukselle,
mr. Goldbergin kerro­taan
varoittaneen lukijoitaan seu­raavasti:
••' •
"Nämä (puhe paavin ja Italian
johtajain ymmärryksestä), olivat
vain hänen vaikutteitaan, eikä nii­tä
pitäisi tulkita . paavin ja Ita­lian
johtajain. Italian presidentti
Guiseppe Saragatin, pääministeri
Aido Moron ja ulkoministeri
Amintore Fanfanin tarkoiksi kan-nanmääritlelyiksi'.
Selvää puhetta. Mr. Goldberg el
halua vastata sanojaan. •
Mahdollista tietenkin on, että
niin paavi kuin Italian johtajatkin
^ ovat pidättyneet Yhdysvaltain
"hyökkäyssodan arvostelusta. Mah-dollista
on sekin, että ko. henki­löt
"ymmärtävät" Yhdysvaltain
"rauhantavöitteita Vietnamissa*.
Mutta nähtäväksi s i l t i jää, koska
esimerk i ksi paavi antaa täyden
siunauksensa Yhdysvaltain likai-
. selle sodalle Vietnamin kansaa
vastaan.
Jokatapauksessa on syytä huo­mata,
että mr. Goldberg puhuu
Mqllken neuvojen mukaan "totta
ja ainoastaan totta, mutta ei kui­tenkaan
koko totuutta". — Ja Jos­kus
on asia niin, että "puolito-tuus'
'oh paljon pahempi kuin
koko valhe sillä puolitotuutta voi
joku pahaa-aavistamaton ihminen
uskoa, jotavastoin täysvalhe on
helpommin vältottnvä salakari.
— Känsäkoura. •