Vapaus, January 10, 1959

              Sivu -2 Lauantaina, tammik. 10 p. — Saturday, Jan. 10, 1959
VAPAUS
(UBERTY);:—
: Organ n of Finnish;: Canadians.- EST
tablished Noy. 6, 1917. Authorized
as second cläss mail by the Post
Office Departnienti Ottawa. , P u b -
lished -thrlce weekly: , Tuesdays,
Thxirsdays and Saturdaysby Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
ElmSt. .W.,.Sudbury, Ont.. Canada.
Telephones:: Bus. Office, OS. 4-4264
Editorial. Office OS. 4^4265. Manager
E. Suksi. EditorW;Elclund. Mailing'
address:: Box 69, Sudbury,: Ontario.
Advertising.rates upon application.
Translation free of charge; •
TILAUSHINNAT:
Cänadassa: -1 vk. 7.00 6 kk: 3.75
3 kk. 2.25
yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk, 4.30
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk; 4.75
^ Uusi l«»rvapuusti W^
"Viime tiistaiha Ottawässa pidetyssä Yhdysvaltain ja Ca-iia,
dan hallitusministerien muodostaman yhteisen kauppa-asiain
komitean kokouksesta ei tullut vain vesiperää, vaan
myös Washingtonin uusi korvapuusti Canadan kcirisallistun-toa
vastaan. . -
Kokouksen jälkeen julkaistiin tosin juhlallisesti lavas­tettuna
tiedonanto, missä puhuttiin pitkälti ja leveälti sitä
_sun_tätäjnutta Merrettiin itse asioita kuin kissa kuumaa puu­roa.
~ ~
Kuten muistetaan, Qttaxvassa kiinnitettiin viikon vaih­teessa
melkoista huomiota tähän kahden maan hallitusmi-nistereistä
muodostettuun . kauppa-asiain komitean kokouk­seen,
Vielä esim. sunnuntaina Ottawasta lähetetyssä CP:n
uutistiedoissa kerrottiin miten Yhdysvaltain valtiosihteeri
Dulles ja maatalousministeri Ben.son tulevat,kokoukseen,
missä tehdään uusi yritys näiden naapurimaiden välillä ole­vien
erimeilisyyksien sovittelemiseksi. Samassa uutistiedossa
viitattiin siihen, että valtiosihteeri Diilles on piristyneenä pa­lannut
Jamaicaan juuri tekemältään lomamatkalta ja anneta
tiin ymmärtää, että keskusteltavaksi tulee sellaisia tärkeitä
asioita kuin Canadan valitukset niistä ostorajoituksista, mitä
Yhdysvalloissa on nyt voimassa öljyn, sinkin ja lyijyn tuonti­määriin
nähden. Keskusteltavaksi piti tuleman myös Yhdys­valtain
maataloustuotteiden, erikoisesti vehnän dumpingi
canadalaisilla markkinoilla. .
Mutta juuri tämän yhteisen komitean kokoontumisen
edellä maanantaina tiedoitettiin Washingtonista, että valtio­sihteeri
Dulles, joka puolisen aikaan oli neuvotteluissa Neu­vostoliiton
varapääministeri Mikojanin kanssa, oli kuitenkin
sairastunut siinä määrin johonkin virustautiin, että lääkärit
olivat suositelleet, ettei hänen pidä osallistua Ottawan ko­koukseen.
Samalla kertaa saatiin kuulla, että Yhdysvaltain
maatalousministeri Benson oli myös estetty saapumasta, sillä
hän oli jossakin luisteluonnettomuudessa saanut lapavam-man.
Olkoon meistä kaukana epäilyskin siitä, etteivätkö yh­dysvaltalaiset
lääkärit tiedä, mitä he tekevät! Samoin tietä­vät
poliitikotkin!
Mutta kun valtioshteeri Dulles on sama kuin Yhdysval­tain
nykyinen ulkopolitiikka, niin selvää on, että Dullesin
jääminen pois kokouksesta tarkoitti samaa kuin Yhdysval­tain
kokonaan pois jäämistä. Maatalousministeri Bensonin
äkkisairaus muodostui joko tahtoen tai tarkoittamatta huo­mautukseksi,
ettei Washington pidä niinkään tärkeänä sitä
mitä Ottawassa ajatellaan tai ollaan ajattelematta. Canadaa
edustivat Ottawan kokouksessa määrätyt ministerit, mutta
heidän vastapelureinaan olivat ministerien juoksupojat
•^ashingtonista.. • • ;
» Sivumennen sanoen tämä kahden naapurimaan "minis-teriportaan"
kauppakomitea muodostettiin v. 1953 pidetyssä
konferenssissa. Sen tarkoituksena oli kokoontua kerran vuo­dessa
ja siten parantaa Canadan ja Yhdysvaltain käuppasuh-
..tkta.
* Sen jälkeen on kauppasuhteemrne Yhdysvaltoihin kehit­tynyt
huonoa pahemmaksi, mutta tämä ministeriportaan
Uauppa-asiain komitea ei ole suvainnut edes kokoontua kuin
l^olme kertaa. Nyt oli sentään neljäs kokous, mutta kuten
sönottu, Washingtonista lähetettiin sinne vain juoksupoikä-ödustajisto.
Tätä edellinen mmisteriportaan kauppa-asiain
komitean kokous pidettiin lokakuussa 1957 ja silloin kerrot-tjin
kokouksen jälkeen Yhdysvaltain kauppaministeri
•\y;eeksin sanoneen canadalaisille lehtimiehille — joita hän
luuli amerikkalaisiksi — että "we fixed 'em", tarkoittaen, että
: oanadalaisille ministereille sanottiin jotta "suutari pysyköön
Ifestissään", eli suu poikkir^a-stilä siisti.
i ' • • , r • * ;* , *
Itse Ottawan kokous oli järjestetty siten,, ettei siitä voi-t)
ikaan odottaa muuta kuin muodollisia tuloksia. Kaiken
kaikkiaan oli suurten valitusten käsittelyä varten varattu
puolitoista päivää, eli iltakokous maanantaina ja päiväkokOus
tiistaina. Canadan puolelta suhtaudut^^^^^ ilmei-
; # s t i t ä y d e n ä vakavuuden osallistin finanssi-
: itiim^^^ Flemingin ohella kauppaministeri Churchill^ oi­keusministeri
Fulton ja ulkoministeri Smith; Yllämainittu­jen
valitusten .lisäksi kerrotaan Canadan puolesta esitetyn
nyt uudelleen huomautus siitä; että järjestäessään trustiu-
V tumisvastaisen oikeusjutun canadalaisia sähkölaitteita val-
: ihistavia liikkeitä ivastaan, Yhdysvallat on jälleen: sekaantu­nut
tuomittavalla tavalla Canadan sisäisim asioihin.
:. Ja vaikka esimerkiksi maatalousministeri Bensonin ko­tiin
jääminen tarkoitti ilmeisesti sitä; että Washington ei ha-
• lua vakavassa mielessä edes: keskustella, vehnän ja muiden
maataloustuotteiden dumpingista, mikä loukkaa vakavasti
maamme.vetuja, yhdysvaltalaisten puolelta kerrotaan kuiten­kin
esitetyn vaatimuksia siitä, että Canadan toimesta ei pan­na
täytäntöön dumpinginvastaisia lakeja, jotka turvaisivat
Ontarion kasv^isten ja hedelmjen kasvattajat yhdysvaltalaista!,
dumpingia vastaan. Uutistietojen mii^an^l^svalt^iset"
esittivät voimakkaita protesteja Canadan' tullilakiin tehdyis­tä
muutoksista, joiden perusteella suojellaan mm.-Ontarion
kasvis-jaJbedelmÄviljelijöitä. Kaikesta huolimatta on ker-rottufettä
Canadan edustajatJiylkäsivät tämän katsantokan-*"
nän. ' •
Kuvaavaa muuten on, että kokouksen päätyttyä kerro­taan
käytetyn nelisen tuntia yhteisen lausunnon sanamuodon
muokkaamiseen. Canadalaisetvirkäilijat^^o
vtineet tämän;: lausunno/isanam^^^
sanotaan vaatineen siihen melko paljon korjauksia ja muu­toksia.
Tämä ministeriportaan kauppakomitean kokous ei olisi
.normaalioloissakaan voinut:saada suuria aikaan; sillä kö
ta varten oli järjestetty aivan liian vähän aikaa.
- ' Mutta kun Yhdysvaltain toimesta lähetettiin sinne mi­nisterien
asemesta miehiä, joilla ei ilmeisesti ollut* mitään
päätösvaltaa, niin koko homma muodostui hirtehispilaksi. Ih­metellä
täytyy vain sitä miksi ei Ottawa puolestaan vaatinut
koHouksen peruuttamistan silloin kun Washingtonista tuli
l^e^o herrojen Dullesin ja Bensonm yhfäkkisestä sairastu­misesta.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
^ ^ Aune Heino, McKerrow, Ont,
täyttää lauantaina,: tammikuun 10
päivänä 50 vuotta.
Sylvia Löppönen, Toronto, ,Ont.,
täytää torstaina, tammikuun 14 päi­vänä
74. vuotta; . "~-
Vie Järvis, Toronto,'Ont.Ttäyttää
torstaina, tammikuun 14 pnä 74
vuotta.
Hilja Hietanen, Sprucedale, Qnt,
täyttää inaanantaina, tammikuun 12
päivänä 70 vuotta.
Alekki Beck, Port Arthur, Ont.,
täyttää tammikuun 14 päivänä^ 83
vuotta.
,_Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Taistelu työmahdollisuuksien puolesta
Mitä muuC sanovat
"MAISSIPELTO"
Moskova. — Aurinkokuntamme
on periaatteessa muuttunut ihmisen
matkailualueeksi . . .
Muuten samalla vastaanotolla
(Afganistanin ulkoministerin kim-niaksi
JKremlissa järjestetyllä vas­taanotolla
— V.) neuvostomarsälk-kojen
vilkkaasti seurustellessa län­sivaltojen
diplomaattien kanssa,
kiersi vitsi: Eisenhower tulee rake­tillaan
kuuhun ja sanoo kuunmiehil-le,
tässähän onkin sopiva alue raket-titukikohdaksi.
Ei käy, vastaa kuun-mies,
täällä kävi jo se toinen kalju-i
päinen ja sanoi, että siihen istute-
: taan maissia." — KU — J. P. uutis-tieto
3. 1. 1959.
lörj. William 'Kashtan
• rVuosi: 1958 oli kova vuosi Canadan
työväenluokalle.; Sen e^sssä oli talou-;
«lellinen ; lasku, joukkotyötötmyys ja
konservatiivihallitus teki kaikkensa
jäädyttädkseen palkat antaen samais­ia
hintojen ja voittojen kohota, nain
ollen suuren osan työläisistä oh ryh­dyttävä
lakkoihin 'säilyttääkseen elm-täsonsa.
Nämä lakot olivat suurelta
osalta puolustusluontoisia ja eräät
niistä,, kuten nikkelityöläisten lakko
Incoa vastaan^ olivat yhtiöh provo­soimia,
jotta yhtiöt pääsisivät eroon
suurista varastoistaan - ja saisivat
hinnat kohoamaan.
Näiden taistelujen eräänä luontee-
:na oli=^mj'ös_monopolin suunnitelma
saada työläiset kantamaan taloudel­lisen
laskukauden kuorman^ ja: käyt-tääkseeri
laskukautta kehittääkseen
vihamielisyyttä unioliikettä vastaan.
Vuoden 1958 palkka- ja lakkotais-telua
on arvosteltava Juuri tässä va­lossa.
Yleisesti katsoen niissä ei ole
havaittavissa mitään uutta suuntaus­ta
siinä mielessä, että ne olisivat ta­voitelleet
uusia päämääriä, mutta
niiden päämäärinä olivat reaalioslo-voiman
suojeleminen ja työläi.-len
suojeleminen lamakauden vaikutuk­sesta.
Vaikka tällä kertaa ei' voida
tehdä tä.vdellisiä johtopäätöksiä kai­kista
näistä taisteluista, niin eräitä
tuloksia on jo havaittavissa.
Suurimmalta osalta työväen mili-tanttisen
ja sitkeän menettelyn an­siosta
rikottiin hallituk.sen ja mono­polin
päälinja, joka oli palkkojen .säi-lyltämincn
ennallaan. Melkein kai-ki.
s.sa tapauksi-ssa mono|)olif joutuivat
sia ja ammattiyhdistysliikettä nouse-^
yista hinnoista ja inflaatiosta.
. ?romen:^^^ vuoden
1958 sopimuksista oU niiden kestär
vyys. Suurin osa sopimuksista on voi­massa
kaksi tai kolme vuotta. Vaikka
toisaalta ne osoittavat työläisten ha­llia
saada työolot\ vakiintumaan ja
jatkuviksi, min suuri osa työväestös,^
ta jaa vaaralliseen asemaan hintojen
kohotessa, inflaation kehittyessä ja
työttömyyden pahentuessa.
Täihä pitiiä . paikkansa varsinkin
sellaisissa tapauksissa kun työehto­sopimuksiin
el sisälly elinkustannus^
ten nousuun nojautuvaa indeksiä. Ja
sen lisäksi kun huomioidaan autp-mouiti,
työtahdin kiihdyttäminen ja
teknillinen edisty^s^Jotka kaikki joh­tavat
työvoiman vähentämiseen, työ­läiset,
jlT uniot voivaf^joutua sellai­seen
aseiViaan, etteivät voi ryhtyä
taistelemaan työtuntialalla ennen­kuin
1960 tai -61.
Tämä on pitkäaikaisten sopimusten
eräs heikkous ja mahdollisesti työ­läiset
pakotetaan sopimusten kes­täessä
ryhtymään taisteluun työmah­dollisuuksien
ja turvallisuuden puo­lesta.
Eräs merkillepantava puoli vuoden
1958 työsuhde- ja lakkotaisteluissa oli
ihmeellinen solidaarisuuden kehitty­minen
kaivos- ja sulattimotj/iläisten
keskuudessa heidän unionsa Mine-
Millln suojaamiseksi heidän histo­riallisessa
taistelussaan Incoa vas­taan.
Yhdessä tai toisessa mtiodossa
suuri osa ammatliyhdistysllikcestä
osallistui tähän taisteluun.
Varsinkin tässä taistelussa i.uli sel­västi
esille, että elämän pulmat voir
venäjän-
—Mimtreart. — Uusi venäjän kielen
kurssi, jc^sa ensikäde.ssä opetetaan
venäjän kielen tietellistä sanastoa,
alkaa tammikuun 20 päivänä Mont­realin
yliopiston slaavilaisten kielten
jaostossa.
Nämä kurssit, jotka on tarkoitettu
tieteitte noplskelijoille. ovat järjes--
tetty läheisesti venäjän kielen alkeis-kunsseihin.
jotka alkavat tk, 22 pnä.
Nämä kurssit pidetään joka torstai-iltana.
myöntämään suurempia palkkoja. , vat sivuuttaa ainmalliyhdistysliik-vaikkakin
.samalla kertaa .korotettiin j kccn .sisällä vuUilscvat ongelmat ja
hintoja tarkoituksella s.vyltää työlai- ', pakottaa t.völai.set omaksumaan yh­tenäisyyden'
heidän taistelussaan mo^
nopoUen hyökkäyksiä vastaan; " • ;
o « * s
Vuosi .1958 ..ei ollut ainoastaan ko­vien
I taistelujen vuosi taloudellisella
alalla. Se oU myöskin merkitykselli­nen
vuosi poliittisen Jtoirainnan alal­la.
CLC:n vuosikokouksen hyväksy­mä
päätöslauselma uudesta poliitti­sesta
ryhmittymästä osoittaa, että
työläisten keskuudessa, varsinkin eni­ten
ajattelevien keskuudessa, aletaan
käsittää, että on edistyttävä poliitti­sella
rintamalla, jos halutaan suo­jella
taloudellisia etuja. Tämän pää­töslauselman
hyväksymisen jälkeen
on kehittyiiyt laaja keskiistelu siitä.
Se tosiasia, että -melkein kaikkien
unjoiden vuosikokoukset viime vuon­na
hyväksyivät tämän päätöslauseN
man ja ^ ammattiyhdistysliikkeen
kaikki maakuntajärjestöt ovat hy­väksyneet
sen, osoittavat sitä uutta
henkeä työväestön keskuudessa po­liittisen
toiminnan tarpeellisuudesta.
Toisaalta kun huomioidaan, että
juuri sen johdosta kapitalistinen sa­nomalehdistö,
niin konservatiivit
Kuin liberaalit, ovat ryhtyneet hyök­käämään
sitä vastaan, osoittaa, että
heidän keskuudessaan on lisääntyvä
pelko, että työväen poliittisesta toi­minnasta
voi tulla todellisuus ja vie­läpä
lähiaikoina.
Ei ole mikään ihme. että työväen
esiintyessä militanttisesti taloudelli­sella
alalla ja aikoessa poliittiselle
uralle, monopolit ovat ryhtyneet val­tavaan
kampanjaan vaatien ammat­tiyhdistysliikkeen
valtuuksien rajoit­tamista.
Sen häikäilemätön kampanja "oi­keus
työhön" lain puolesta ja .sen
yritykset rajoittaa lakköutumisoi-keutta.
eivät ole eristetty sen yrityk-
Afrikassa koittamassa vapauden aamu
Kirj. O. Orestov .'Vlrikun kansankonferenssin pää-; päättävästi hylkäsivät sellaisen '"si
tök.sel iierättiviit hälyyntymistä im ! vistyksen" heidän synnyinmaas;
Äskeinen Alrikan kan.sankonfe P^'''''''^^'t-n j<i rotuvihan lietsojain j saan.
loiri.ssä. Konfcicns.sin hyväksymät, Verwoid sanoi: "Etelä-.Xfrikan
päätökset tuomitsivat ankarasti ro-1 liittovalUo on lännen ctuvartija Af-tuvihan,
diskriniiriation ja Etelä I rikassa." On totta, että eurooppa-
.Afrikan liittovaltoin shovinisfisot i laiset ja amerikkalaiset kolonialis-lait
.seka ehdotti koko Afrikkaa kä- i tit antavat lämpimän kannatuksen
sittäväa itsenäistä valtiota protes-; Etelä-Afrikan r o t u kiihkoilijoille.
ren.ssi, joka pidettiin Accrassa,
osoitti sen tosiasian, että kokonai
nen maanosa on noussut taisteluun
siirtomaaorjuulUT vastaan; sen kan
.sat taistelevat itsenäisyyden ja
poiiitti-sen vapauden puolesta,
huomenna, mutta tänään.
Töryt rikkovat työttömille
annetut lupaukset
Vain koko työväenluokan yhteinen painostus
voi pakoittaa parlamentin toimimaan
Torontos.sa ilmestyvä The Cana­dian
Tribune julkaisi tk.^Kpnä oheel-li.
sen toimituskirjoituksen: >s.,^-^
.Maamme ecle.s.sä'on kan.sallincrt h ä ­tätila
aikana kun parlamentin jäse­net
kokoontuivat istuntooni tammi­kuun
15 päivänä.
R. B, Bennettin - "SO-luvun .jiälän
varjo" .synkkenee kautta koko maan.
Mutta Diefenbakerin "edistysmieli­nen"
konservatiivihallitus^ kuten sitä
edeltänytkin hallitus, yrittää joko vä­hentää
tilanteen vakavuutta taikka
tarjoaa J niukka ahuöjennusta kuu­meisesti
lisääntyvälle joukkotyöttö­myydelle
ja sitä seuraavalle sairau­delle
— inflaatiolle.
Työministeri Michael Starr käj-tti
jouluna TV-aaltoja hyväkseen.ja sa­noi,
että 9,400 työniaata on löydetty
eri puolilla maata. ,
Jalomielinen hallitus antaa ym­märtää,
että ensi maaliskuuhun men­nessä
voitance järjestää työtä 30.000
henkilölle kun siihen mennes.sä. voi
työnetsijäin.' määrä nousta miljoo-naah.
Tämä. ."suunhitclma" julkaistiin
suurin otsikoin juuri ennen kunnal­lisvaaleja
ja luvattiin maksaa kun­nille
.50 prosenttia taivitois.sa mene­vistä
työpalkkojen osuudesta.
Yhdessä tärkeäs.sa teolUsuuskau-punf;
i.s.sa. Torontossa:— joulukuun
18 päivään päättyneen vukon aikana,
jolloin oli juuri pahimmat joulukn-i-
eet, työtä etsivien lukumäärä koho­si
5,000:11a.
"Toronto • Scott. MLssionin johtaja
ReV.;Moris.Zeidman.sanoi, että puut-tces.
sa 'Oleville miehille .tarjotuille
joulupäivällisille o.salli.stui . nyt :20
prosenttia. : e^iemmän. kuin ennen;
"A.siat tulevat; entista vaikeammik-
.sr^ hsasi han
:. Mitä tulevat .parlamentin ' j ä s e n et
'tekemUan kun. he "kokoontuvat Otta­vaan?
:Eaaminislcri. kuteh^muistetaaiTTlu-.
paSi:.ta-iTaahkinF=työttömllIe. runsaissa,
vaalllaupauksi.ssaan.: Seuraavassav on
yksi nii.stä jolla mui.stutf;ia forvi)iio-l.
ucen parlamentinjäseniä ja lalu.-l-iää
heille postimerkeistä vapaita kir­jeitä.
joi.s,sa ..sanotaan:
"Minä lupaan jokaiselle. miehelk'
ja naiselle, joka joutuu työltömäk.si
sistä estää todella yhtenäisen pöllit-:
tlsen - voiman .kehjttyminen.-^^^vj
omaisi monopolivastaisen kannan.
Olisi - erittäin vahingollista, ,jos ei
-käsitetä si^ä kuinka hyvin monopo­lit
oyat menestyneet kuluneen vuo­den
aikana-t heidän syyttäessään, että
työväestö on syyllinen korkeisiin hin­toihin-,
ja inflaatioon. Äskehien Gal­lup-
äänestys osoitti, e t t ä n . SOpros.
äänestykseen osallistuneista canadä-laisista
oh sitä mieltä, että ammatti­yhdistysliike
on liian voimakas.. T ä ­mä
osoittaa, .että monopolit ovat mer
nestykseliisesti -^voineet harhaanjoh­taa
monia canadalaisia unohtamaan,
että pahm viholltaen, jonka toimi­alaa
pitäisi rajoittaa, on monopoli,
itse.
Se osoittaa, että on tarve koko am-ma
ttiyhdistysliikkeen yaroittaa^^e-mokraattista
mielialaa tässä maassa
sitä petosta vastaan, jota monopoli
valmistaa suuresti heikentääkseen
ammattiyhdistysliikettä.
Jos vuonna 1958 teroitettiin tais­tella
työpaikkojen, työturvallisuuden
j a riittävän ostovoiman puolesta,
niin vuonna 1959 voi tapahtua vielä
dramaattisempi taistelu. Paljon kes­k
e n jääneitä asioita siirtyy nyt al­kavan
vuoden puolelle ja niiden jou­kossa
taistelu korkeampien palkko­j
e n puolesta.
Mutta hyvin mahdollisesti keskei-s
e k . s i taisteluksi muodostuu taistelu
työmahdollisuuksien puolesta. Pu­heista
hUohmatta, että taloudellinen
a l a on nousemassa, työttömyys yhä
li-sääntyy.
On merkille pantavaa, etteivät
edes monopolien optimistisimmat
e d u - S t a j . - J t ole vihjanneet siihen, että
toinen "buumi" olisi tulossa. Kaik­kein
parhaimmassa tapaulcsessä he
väittävät, e t t ä laskusuunta on tor­j
u t t u , m u t t a kuitenkin ennustavat
huomattavaa työttömyyttä. Saavut­taako
työt^tömien luku miljoonan
e m m e vielä tiedä, mutta sen me jo
tiedämme, että huomattava-* määrä
tcolliiuustyöläisistä o n jo sivuutettu
tehtävistää'n suhteellisen ylituotan­non,
automoinnin j a tenkillisten
edistysten johdosta.
On myöskin ilmeLstä. e t t ä n e jotka
joutuvat työttömiksi Ovat paljon v a i ­keammassa
asemassa kuin viime
' vuonna, koska monet ovat kä.vttäneet
tvöttömvvsvakuutuksensa eikä ole
JA
T Ä T Ä
. SIINXKÖ SYY?
Erään alkbholipahetta tutkivan ko­mitean
puheenjohtaja on sitä imieltä,
että ihmiset juovat .alkoholipitoisia
juomia paremminkhL vain," keskuste­lun
edistämiseksi. Yksi syy tähän, sa-,
noo tämä lääketieteen asiantuntija,
on"se, että ihmiset, eivät voi enää sie­tää
toisiaan ihmisinä.
KATSOHAN UUDELLEEN
"Näyttää siltä, että sinulla on ko-vanlaisia^
ja paatuneita tuomittavia
tänään", sanoi tuomarin ystävä käy­dessään
tätä tervehtimässä pikeuss^^
lissa. ~~'
. "Katsohan uudelleen", vastasin tup-j
n a r i ^ "nuo.:=miehet, joita silmäilet,
ovat lakimiehiä ja nuo toiset rikol­lisia."
- . ' ^
K•u••u• e••i• •o ll•u•' t •• paamaarana
Moskova. — Moskovan plane­taarion
esimies Viktor Basikiii
kertoi täällä viime sunnuntaina,
että koe onnistui täydellisesti.
Hän tähdensi erik,oisesti, ettei
neuvostotiedemiesten tarkoituk­sena
suinkaan ollut raketin lähet­täminen
kiertämään kuuta. —
Tarkoitus oli alunperinkin saada
raketti kiertämään aurinkoa kei-nötiekoisena
planeettana.
tiksi Ktelä Afrikan liittovaltion ro- Vain t^mä voi selvittää sen tosi-tndiskriminoinnista
ja päätti ryh j asian miksi Etelä-Afrikan liittoval
tyä taloudellisiin toimenpiteisiin j l i on shovmistit ovat voineet välttää säästöjä, joihin voisi turvautua,
t ä t ä maata vastaan ja boikoteeraa- YKssa vastuunsa siitä barbaarima-i ; -
maan sen tavaroita. Päätöksessä .sesta sorrosta, jota on harjoitettu Ylidessa työttömyyden kanssa hin-myöskin
neuvolaan .Afrikan valtioi , maan alkuasukkaita vastaan rotu- ^at nousevat, inflaatio jatkuu ja
ta pidättymään ylläpitämästä dip-eristyspolitiikan avulla. voitot nousevat ja, tämä osoittaa si-himaattisia
suhteita sellaisten mai-^ The Ghana Evcnih;; Ne\vs kir^ ;ä vaikuttavaa asemaa, jota monopo-den
kaii.ssa, jotka harjoittavat rotu ^ joittaa: "Suurten liikelaitosten, jut halhtsevat taloudellisella, alalla.
diskriminointia.
E t o I ä - Afrikan
ovat säikähdyksissään.
trustien, ja pankkien, jotka omista-j Tämän tosiseikan syrjäyttävät ne,
rotukiihkoilijat vat H.ä(isi-Euroopan ja Yhdysval ijotka inflaation torjumisen merkeis-
Etelä-Afri-: tain ^ y s v a l l a t osallistuu ny- : sä vaativat hallitukselta sellaista po-k.
in Inttovaltion pääministeri Ver-,kyään c?elä.'\frikan, Rhodesian, i uiukkaa. j.oka merkitsisi työttömyy-
•.vord puhuessaan Natalin provins Kon.gon ja Algerian mineraalirik-i den jatkamista ja "terveen dollarin"
.sissa. jo.s.sa 120 vuotta sitten mur-^ kuakiicn.'riisl.oon) .monqpolit. pyr-i nimes ä vaativat sosialihuollon ra-kimys
rikastua on syynä siihen im- joittamista. Samalla kertaa nämä
perialistien barbaarimaiseen vas- Mt.i:loudellisessä huollossa" olevat
lialtiiu tuhansittain alkuasukkaita,
sanoi, että "Etelä-Afrikassa olevat
valkoihoiset ovat työnnetty seinää
- e t t ä niin kauan kuin nvinä olon ] vasten ja taistelevat nykyään ei vain
pääministerinä ainoankaan kan.sa-| Rievien sukupolvien, vaan kaik-laisista
ei sallita kärsiä." kien valkoihoisten puolesta". Hän
Mr. Dicfenbäkcr sanoi tämän pj jättänyt sijaa epäilykselle, ettei-.
Charlottetownissa, Prince Edward kö hän tule pysymään rotulakien
Islandi.ssa helmikuun 27 pnä 1958. vartijana ja hyökkäsi niitä britti-
Pitääkö mr. Dicfonbaker tämän liäjsi-i kirkonmiehiä va.staah, jotka
lupauksensa? Ky.sykäämmc tätä äi-i ovat tuominneet rotueristyslait.
-Toisaalta tämä kokous o.soit-taa
kuinka ylimielisesti Yh­dysvallat'•
suhtautuu.: :eanadaart
yleensä.' Washington on ilmeir
sesti sitä mieltä, että Ottawan
lievistä protesteista huolimatta
Canadalle voidaan tehdä mitä
i kj nä Yhdy sval tai n raha mi ehe t
haluavat. Ja kaikki tämä sen
jälkeen kun pääministeri Die-
:fenbakerin johtama torypuolue
lupasi valitsijoille-yleistä ryh­distymistä
Washingtonin mää-.:
räysyaltaa Viastaan ja maamme
itsemääräämisoikeuden -ivaali-
\mi.sta! J , ,
diltä ja i.soäidiltä. jotka löydettiin 11
lapsen, joista nuorin 9 kuukauden
Ikäinen ja vanhin 13 vuoden., kan.s.sa
Miontrealin esikaupungi.sta Cole St.
Catharlnestä kärsimä.ssä kylmyydes­tä
ja ravinnon puutteesta. Heillä ei
ollut ruokaa pitkään aikaan.
Kysykää niiltä tuhansilla, jotka
seisovat eri puolilla maata soppajo.-
noLssa.
Ml.ssä on .50 loistava kaukonäköi-
.syys,: josta Diefenbaker puhui?
V.. 1958 märrä.skuun. alussa Qana-dän
kommunistinen puolue Labor-
Progressive-, puolue ja muut työ­väenjärjestöt
• varoittivat hallitusta
mitä On:tulo.ssa talvella. Mutta .seka
rahaministeri Fleming etta mr^Die­fenbaker
eivat ottaneet naita varoi^
tuksia huomioon vaan lähtivät mat­kustelemaan.
LPP ehdotti nehkohtaista halailla-ohjelmaa:
korkeampaa työttömyys­vakuutusta
'ja etta sita tulisi mak­saa
niin kauan kuin työttömyys jat^
kuu; maailmankaupan lisäämistä;.'
maakuntahallitusten, tulee:, kcskcyt--
taa haadot ja maksamattomista vev
loista : pakkomyynnit. 'Tyottomyy.Sr
krilsr-.vaatii hatatilatoimenpiteita--:=^
sellaisia 'kuin Laboi^Progre.ssivd-puo;
lue,' koko': tiiovaeiinikc^ ja miuitlvaa--
iitivat" -~ —
Ennenkaikkea — kuteifmonct On-tanon
Federation of Laborin vuosi­kokouksessa':
vaativat^-=4ilannevaa--
-tli sita,- etta unionistinen ::lnke mo­bilisoi
. :suuren':' edustajiston parla­menttitalolle
tapaamaan parlamentin:,
jasenia.
Järjestäkää järjestymättömiä työ­läisiä;
jarjcslakaa työttömiä; palja.*,-
takaa työnantajien uniovastainen
propaganda ; jonka mukaan työläis­ten:
palkkojen korotus on • aiheuttanut
inflaation; ,"paljastakaa iv totuus sula
kuka ; ansaitsee voittoja : monopolien
liohottamista hinnoista; kertokaa mi-:
ta: merkitsee työnantajien, yri,ty.s saa-:
da:- voimaan, tyoväeiivaslaisla^ lakeja
— kaikista näistä tulee puhua _suu-lemmalla
voimalla kuin ko-skaan en-nen
vuotta 1959.
Jäi je.slyneiden työläisten tulee toi­mia
yhtenäisinä molemmilla unla-mllla
— taloudellisella ja pollfttisel-la
ja pakoittaa hallltiiksen layKä-mäan
vrtalllup"äTncsensa.
Hän .sanoi, e t t ä j i e 'ovat . . . kom-inunismin
saastuttamia".
Tällä tavalla i-oluvihaaja Ver-
\vord esiintyy sivistyksen "esitaisr
telijana". Minkä elävän ja kpi-vaa^
mattonian kuvan tästä, säästäkääm­me
sanaa "sivistyksestä", piaalasi-vat
Etelä Afrikan liittovaltiosta saa­puneet
edustajat Aceran konfe-rcn.
ssis.sa. He csoittivat kuinka ro-tuvihaajat
öyät tehneet heidän
maastaan suuren keskitysleirin al-kiiasukkatla
j a intialaisia varten ja
kdnfcrenssi.ssa olevat . 200 milj.
afrikkalaista edustavaa vihoissaan
huusivat: "Häpeä!" Afrikan kansat
tu.stukseen. jota he osoittavat A f r i - ; «äativa hallitusta li.säämään solilas-kan
kansan vapauspyrkimyksiä vas-j kuluja, joka todeHisyudessa on asu­taan."
j rin inflation aiheuttaja.
Etelä-Alrikan liittovaltio, kir-[ Minkä suunnan haHitus valitsee
joittaa (Ihana Tiines; pyytää apua, j riippuu lyöväertHrkkcestä ja siitä
Vaapudcn hetki on tullut ja siirto-jsuuniiasia. jonka se hj'väksyy. Viral-maa.
sortajain on poistuttava maas- lisct lausunnot ammattiylidistysHik-ta
ennenkuin on .liian myöhäistä: keeh johtajain toimesta tilastotoi-
Verword. afrikkalaisten raaka miston tiedoittaessa työtiömien mää-sortaja,
vetää eron "raakalaisen" ja rästä eivät riitä ongelman ratkaise-valkoihoisen
välille ja huoaten ky­syy:
" M i k s i ei maailma ymmärrä-meitä?"
Maailma ei voi ymmärtää
seUaisia miehiä kuin Vervvordia,
koska he ovat todellisia raakalaisia.
"'Me, afrikkalaiset, pidämme heitä
ihmissyöjinä ,
Hyljäten kolonialistien yritykset
peloittaa Afrikan kansaa salaperai-s
e l l ä " k o m m u r i i s n i i n vaaralla", leh­dessä
sanotaan, että Afrikan kan-sankonferenssi
vavisutti imperiäliis-teja
ja rotukiihkoilijoita. jonka
osoittaa se kurja aäni, joka kuu­lui
Etelä-,^Wrikan lultovaltiosta.
miscksi. Toimenpiteisiin on ryhdyt­tävä.
Hallitusta on painostettava hy­väksymään
laaja yleisten töiden oh­jelma,
laajennettava ja parannetta­va
työttömyysvakuutusmaksuja ja
kehitettävä kauppasuhteita kaikkial­le
maailmassa. Kaikki nämä ja ino-
!iia muita vaatimuksia on esitettävä,
jos aiomme menestykseilisesti viedä
eteenpäin taistelua työmahdollisuuk­sien
puolesta.
Vaikka on perätöntä Väittää am­mattiyhdistysliikkeen
olevan liian
voimakas, niin tosiasia, on, etta se on
niittävän voimakas alkamaan yleisen
Työttömät vaativat
hallituspulan
ratkaisua Suomessa
Helsinki. — Työttömyystyömai­den
työläisten ed'ustajain koko
maan käsittävä kokoDs, johon osal­listui
168 edlistajaa 62 paikkakun­nalla
sijaitsevilta työmailta hyväk­syi
sunnuntaina yksimielisesti pää­töslauselman,
jossa vaaditaan pi­kaisesti
sellaista muutosta maan
talouspolitiikkaa, että työläisten
ja pienviljelijäin ostokykyä tuntu­vasti
lisätään. Työttömyyden tor-jumi.
seksi tarkoitettuja varoja vaa­ditaan
entistä paljon suuremmassa
määrin käytettäväksi mm. talonra­kennustoimintaan.
Edelleen vaadi­taan
työttömyysvakuutuksen pi­kaista
toteuttamista ja toimenpi­teitä
julkisten töiden suorittami­seksi
normaalitöinä, joissa kaikille
työntekijöille turvattaisij|n työehto­sopimuksiin
ja lakeihin perustuvat
oikeudet. Kauppasuhteet Neuvosto-liittoon
ja muihin sosialistisiin-maihin
vaaditaan palautettavaksi
. . kauppasuhteiden ja muun kans­sakäymisen
liisäämistä Neuvostolii­ton
kanssa. Kokous vaatii vallitse­van
hallituspulari kiireellistä pois^
Lomista ja sellaisen hallituksen
muudostamista, jolla olisi halua ja
riittävästi edellytyksiä edellämai­nittujen
vaatimusten toteuttami­seen.
hyökkäyksen vuorina 1959.
Sitä auttaa, siinä kapitalistisen tuo­tantotavan
heikkenevä asema, johon
sisältyy toistuvat kriisit, joukkotyöt­tömyyspä
monopolien yritykset pääs­tä
vaikeuksistaan sotaisilla seikkai­luillaan;
ja toisaalta sosialistinen
maailma kasvaa päivä päivältä ja
osoittaa paremmuutensa kapitalis­miin
verrattuna.
1959 tulee olemaan terävämpien
taistelujen vuosi, mutta jos amrnatr
tiyhdistysliikkeen vasemmistosiipi l u ­jittuu,
niin se voi olla menestyksen
vuosi työläisten taistelussa, työmah-;
dollisiiuksien, parempien elinehtojen
ja rauhan puolesta, josta kaikki ovat
riippuvaisia.
Yariksenpelätin "iloittelut" ei vetele
Loppiainen — joulun .viimeinen
julilajiaiva oli viime tiistaina, sns
tammikuun kuudentena.
Multa- Suuren Rahan lehTieU: jou­lut
urinelnr.n —^ i"rauha maas.sa: ja: i h -
misTTni hyvä tahlF*"— ei ilmeisesti-ka.
m riita edes joulunpyhien loppuun
asti koska csmicukiksi paikalleen
:^)aivälehli;knrchti-: sokeassa sosialis-;
inTnj_vilTassa itsensä munaamaan; ko­ko
lukijakuntansa edessä. Jos olisi
lapana : antaa palkintoja;;:typeristä
foimiluskirjoituksista;: .; niin thman
vuoden voittaja olisi,;jo tiedossa!^:
Sen: loppiasipaivan toimituskirjoi-tuk.
sen sisällöstä saadaan täysi sel-v.
vySi jos vaivaudumme:lukemaan sen
ensiminaisen-paragrafin :missä sano-laan.
^: V
la kohli Se meni ohi 3,750—5,000
niailta. Me haluamme- esittää,'? että
kaikki kuuraketin matkustajat pe­luuttaisivat
paikkatilaukisena. Ohi
maalin mentäessä ei voida odottaa
inaksupalaulusta.,."
Laina.simme laman "iloitlelun"
;£soilukseksiiTSiitä'. i n i l e n ! e
via-SuurenEahan: lehdet todellisuu-.
des.sa ovat. Tutkikiuunme tuon :lair'
naiiksi>n kirjoittajan tekniikkaa, >
Pelin avauksessa annetaan ymmär­tää'
— joskaan a.siaa ei sanota aivaii
suoraan — että Neuvostoliitto yritti
ampua kuuhun mutta eiTisaiinut-kaan;;
Kuuraketti meni vöhr^maalTn
-ja. tama;antojajili^a~"iloittelui^^ .•
Tosiasia, ticienkin? on.- ettei ' ainäl-kaan
NU .sanonut tähdänneensä Iata
rakettia 'kuuliBiveika kuuta'•kierta-:
maan.— - >
. T ä m ä n , suursaavutuksen ::kaikkem
hänimastyttnvinimaksi puoleksi :on
sanottu: juuri: s i t ä , " e t t a Neuvostolii­ton
viranomaiset-tiedoittivatetuka-.
teen initeir tämä kymmenes kierto-tahti
-oh ensin menossa>iii?'kuun'pu­run"
ja sitten ohittaa kuun ja ru­peaa
maapallon, tavoin .aurinkoa kier­tämään.
: Yllämainitun i tiistaisen:'::toimitus-kirjoituk.
sen: laatijoilla on- käytettä­vissä
TASSin: alkuperäinen lausunto,
missaei puhuta mitaan '.'kuuhun täh-^
täamisesta!'. Lamatkaamme hieman
•rASSin viime perjantaina: julkaise-'
maa virallista lausuntoa:
"Tammikuun 2 pna 1959 SNTLs.sa
suoritettiin ; avaruusraketin;; laukaise^'
minen kohti kuuta Monivaiheinen-avaruiisraketti:;
on tpäässyt; asetetun.,
(aVOItteen :; mukaiscslr: • kuuta : koht i
.•jfuuntautuvalle radalle.
"Ennakkotietojen mukaan raketin
vnmemen vaihe on .saavuttanut tar­vittavan
toisen avaruusnopeuden.
Raketti on sivuuttanut SNTTLn itä­rajan,
lentänyt Hawaijin yh sekä
jatkaa matkaansa Tyynen valtame­ren
yläpuolella nopeasti loitontuen
maapallosta- • '
"Tammikuun 3- pna kielo 3.10 Mos­kovan
aikaa avaruusraketti hikkues-f-saan
kuuta; kohti lentää. Sumatran
etelivosifn -AylilsGÄ noin U44:110.000^ km
p a a s - s ä i n a a s t a , "Ennakkolaskelmien
mukaan.vjotka 'täsmennetään valittÖT
_mTeix=ihava intojen nojalla; noin kello
,7: tammikuun 4 pnä: 1959 av^vruura-ketti
saavuttaa kuun p i i r i n . . ."
Tajiia _ ^ i ' ensimmame^^ virallinen
tiedoitus avaruusraketin lennosta. Se
julkaistiin, kuten_sanottu, viime per^
j a n laina. Missaa n'yh t ey dessa sima ei
puhuta, eikajedes: vihjatakaan siihen,"
että tarkoituksena :olisi ollut :"kuu^
hun"ampummcnv silla: tassa lausun­nossa
puliutaan selvästi;;etta maasta
lahtiesihän. tama avaruusraketti oh
nieno.ssa,"kuuta kohti" ja etta se saa­vuttaa
: määrättynä kellonaikana,: ei
"kuuta" vaan "kuun piirm".
,: Sanomalehtien-toimittajat ovat ta-^
vallisesti lukutaitoisia: heppuja ja
niinmuodoin he. käsittävät:, myös sen,
mika on:fcro s i l l a'JOS sanotaan,: etta
avanuLsraketli on ammuttu "kuu­hun"
tai "kuun punin".
Lukutaitoisina :; heppuina :sanomar
lehtien toimittajat tietävät myös sen;
etta kun.jotakinTtehittyvha .tapahtu­maa'
tässä lapa uksessa • a varuusra-ketin
lentoa — luvataan "täsmentää
|-valittomien - havaintojen perusteella",
min silloin on odotettavissa lisätie­toja
silta, tnita tapahtuu; sen jälkeen
kun on saavutettu aikaisemmn ilmoi­tettu
tavoite, tässä tapauksessa
"kuun piiri".
"Ilakoidessaan" Neuvostoliiton ava­ruusraketin
"epäonnistumista" pai­kallinen-
päivälehti osoitti kerran uu­delleen:
kuinka > ylimielisesti ja hal­veksivasti
se lukijakuntaansa suh­tautuu:
Tosiasioilla ei ole sen. mieles­tä
mitään arvoa silloin k u n ^ n : ' l a ­hottavana
jokm T3t)luttisluontomen-kirves.
Tässä sokeassa luokka-asentees­saan
se kayttäävjatkuvasti kerrasisaan^
uIoskulunuttas,^rmulaa. Ensin teh­dään
jonkinlainen variksenpelätin,
joko työläisten ammattiyhdistysliik­keestä
ja muista' jarj-estöistä, tai so­sialistisista
maista, ja sitten lyödään
kuin vierasta sikaa tätä tekaistua
"maalia".' Sosialistit, kommunistit ja
unionistitkin leimataan sen palstoil­la
edesvastuuttomiksi hulinöitsijoik-^
si. jotta sitten voidaan pauhata tä­ten
rakennettuja mörköjä vastaan.
Samoin on tässä avaruusraketti-asiassa.
Ensin annettiin -ymmärtää,
etta Neuvostoliitto "ei omannutkaan"
kuuhun, kuten oli muka tarkoitus —
ja sitten "ilakoidaan" tämän "epä­onnistumisen"
perusteella. Tällainen
taktiikka voi. vieläkin harhauuttaa
joitakm sinisilmäisiä ihmisiä, mutta
Cl varmaankaan ikuisesti. Jokntaj
pauksessa sellaisen taktiikan käyt­tämisestä
ei tule kunnian kukko lau­lamaan.
-7- Kän.si\koura,