1972-09-06-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
••Sivu'2"^'", •• 'Keskiviikko, syyak. 6 p. — Wed., Sept. 6, 1972 f ....m •, *• ' • , . . . •.•>. I li> U i , - . •< • «•.' ,.••.<•: .KM!• >ii » « e . INDEPENDENT LABOR ORGAN VAPAUS OF FINNISH C ANADI ANS / r , ' . . ( U B E R T Y ) EstabUshed Nov. 6, 1917 Vartoi-: W. E K L U N D ' Manager: V. KENTALA Telephone: Office and EcUtorial 674-4264 Poblisbed once veekljr: Wednesdays by Vapaus Publishing Co. Limited, . • 100 E lm St. IVest, Sndbury, Ontario, Canada, Mailing address: Box 69. Advertlsing rates upon application, translatlon free of charge. Second Class Mail registration Number 1076 CANADIAN LANGUAGEPRESS jqanadassa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25 3 kk. $3.00 TILAUSHINNAT: U S A : i i L . Suomeen: 1 vk. $11.00, 6 kk. $5.75 1 vk. $11.50, 6 kk. $6.25 Bennettin ansaittu vaalitappio viime keskiviikkona British Columbiassa suoritetussa vaa- . leissa sai pääministeri W. A . C. Bennettin johtama .-Social Credit hallitus hyvin ansaitun vaalitappion, ' Ilman muuta oli selvää, että suurpääoman rukkasena yhä avoimemmin toiminut Bennettin hallitus oli vaalitaistelun aikana .vaikeuksissa. Parhaassakin tapauksessa siellä ennustettiin tarkkailijain toimesta "vähemniistöhallituksen" muodostamismahdollisuutta. Vaarana oli, että Social Creditin komentoon kyllästyneet valitsijat omaksuvat kannan, mikä tulkitaan sanonnalla, että "vei- ' - järit pois hallituksesta ja toiset tilalle". Tarkoitamme sitä, että joko liberaali- tai konservatiivipuolueen, valinta Soc. Greditin t i lalle olisi jättänyt tilanteen ennalleen. Se 'olisi ollut kuin hyppy ojasta''allikkoon. BC:n vditsijakunan valveutuneisuutta kuvaa W','io*§fÄ^'^ttä kansan luottamuksen menettäneen Social Creditin tifaljl .^knifiiii N D P : n enemmistö. • ^'^V'^i>jö^n•H^^^^ taa-j heijastaa sitä laajalle pohjalle kehit-. tyttlÄi^l.'^'iÄtehäisyyttä, mikä työväestön keskuudessa kehittyi näi-d6^''^ äfiin-'yhtfeydessä. Työväenliikkeen eri ryhmien ja suuntien keSjfeÖ%f«Iiil{uisia erimielisyyksiä yksityisasioista. Tässä yhtey- 'desä3f-^98fiifetn mainita, että esimerkiksi kommunistit ja muut va- •'.sfiÄfoJÄfofgiäet arvostelivat NDP:n johtoa "horjunnasta" sellai- , s i ' i ^ i p ^ ^ i ^ 4 kuin tuotantolaotosten kansallistamiskysymyksessä, 'Ööii99ftSf?iiällitukseh amniattiyhdistysvastaisten lakien tuomitse- . ^iS^Sf HBtfsän kukkaroa rasittavan myyntiveronpoistamisvaati- ' rit&JÄefiiiS jfi«. Toisaalta oli N D P : l l a moitteen sanoja kommunis-tietftyifes^ fäfeHtoiminnasta j a erilaisia taktiikkamenetelmiä eräitten amitiSelJ^HÖIstysten kanssa. Mutta molemmat työväenpuolueet, maa ktffihXÄ^Äo ammattiyhdistysliike sekä muut työväen ryhmät oli- -vklF':*1^nMiSiä siitä, että ^'Bennett on^t^ Bennett sd*^'^^'ffe&hnä." Juuri työväen yksimielisyys siitä, että vaalikam-on Bennettin hallituksen sivuut-tamm^ n, liberaalien ja konservatiivien valtaanpääsyn estäminen •'jtf^ftye^ÖÖÄ^-^enemmistön valitseminen^ oli meidän käsittääksemme i(^lffi^Ä«Wa^tekijänä työtätekevien vaalivoittoon British Colum-i' »HjÖfiBi^ilantin toiselta puolelta näkyy, että Bennettin hallituk- 'Sä^JHöVäBiivastäisuus oU S'.: viimeinen naula Social Creditin r u u - • 'imDäFimWH.'Mginitä sopii, että BC:n koko työtätekevä väestö - n Q^si^aJsteluunv Bennettin hallifuksen laadittamia työväenvastais- ''•'ten'iäineH^(Bin^ 33, 42 Ja 43) kumoamiseksi. •^'"ffifelft^ft^lla varmuudella voidaan myös olettaa, että ne seikat, ,^oÄa«*aihc^jttiyat mr Bennettin hallituksen häviön ja NDP:n ^a^fiTOitor^^BCrssa, tulevat omalla tavallaan vaikuttamaan myös Bennettin hallitus sai, kuten sanottu; ansaitun vaalihäviönsä. ' i d i k l tämä ollut vain "tavallisen vahdih vaihto" porvarillisten pvvp^i^H^^cvälillä, vaan vississä mielessä myös "suunnan muutos" B C : n poliittisessa kehityksctisä. B C : n työtätekeviä on syytä onni- Jtauahtpnan johdosta. Tässä osastossa julkaistavien kirjoitusten el tarvitse välttämättä edustaa lehtemme omak-^ sumaa kantaa käsiteltävänä olevasta asiasta. Kirjeen lähettäjät voivat käyttää harkintansa mukaan joko omaa nimeään täi nlmlmerkklään. Nimettömiä klrjeltäj el julkaista. iiilfio:i. .;. r — . ' . te. Siitä Rhodesian asiasta Jäätyään 20-vuotisen virkakauden jälkeen pois Kansainvälisen olympiakomitean presidentin toimesta amerikkalainen miljonääri Avery Brundage sanoi kärsineensä "ensimmäisen äänestystappion" juuri^Itejl^^aattona, .jolloin mainittu elin päätti, että rotusyr-zji jinnägtjjnj^netun Rhodesian urheilijoita ei hyväksytä Olympia-'. / kis9ihin. Samalla kertaa, tämä vanhojen herrojen olympiakerhon entinen päämies valitti miltei sydäntä särkevästi että "politiikointi. i!hkaa olympialaisia", ja että Rhodesian sivuun jättäminen on yksi esimerkki siitä, miten poliittinen painostus uhkaa koko olympiakomitean olemusta. Ihmeellistä tässä murheellisessa joutsenlaulussa oli se, että,, miten •föMx»' Rhodesian sivuun jättämisestä, mitä Brundage vas-^J^ tusti, oli p o l i i t t i n e n toimenpide", jota vastoin Rhodesian urheili-,;' jäin takaisin olympialaisiin vetäminen, mitä Brundage loppuun.^^' asti vaati, oli "ei-poliittinen" toimenpide? .V^ Kuten tiedetään, meidän lehtemme on alusta pitäen liittynyt/; tässä asiassa kansanvaltaa, puolustavien ja rotusortoa vastusta- ' viin canadalaisiin j a ilmaissut mielihyvänsä mm. siitä kun Canadan edustajan kerrottiin äänestäneen Rhodesian sivuun jättämisen puolesta. Canadassa on kuitenkin; sellaisiakin hyvin- vaikutusvaltaisia piirejä, jotka olisivat mr.Brundagen lailla halunneet politikoidav»/ Rhodesian rotusyrjinnän puolesta. Esimerkiksi Toronton Globe and| M a i i huomioi, että Rhodesiaa ei hyväksytty vuonna 1968 Mexicon>' olympialaisiin, nmtta lehti väittää sen johtuneen "diskriminaatiosta" j a iflenee jopa niin pitkälle, että sanoo KOK :n tehneen nyt päätöksensä "kiristysmenetelmien". johdosta, millä lehti kuittaa kintaalla huitaisten sen tosiasian, että afrikkalaismaat kieltäytyi- —vät kerta kaikkiaan kilpailemasta rotusyrjintävaltiöa virallisesti edustavien urheilijain kanssa. - Tosiasia on tietenkin tässäkin tarua kummempi. Kansainvälisen ql^mpiakomitean toiminta on kauan aikaa ollut kaukana "pliMato': ja "epäpoliittisen" • urheilun edistäjistä; Kysymys ei .,'llioiu',^^^^^^^ Afrikan muiden maiden edustajien "politikoimisesta", • ..vaan -S^^ötatoimenpiteistä mr Brundagen ja kumppanien politikoi- . m i s i j i i ; johdosta. Rhodesian vetämisellä mukaan Miincheniin y r i - ' :'lettiin^5tehdä suurta politiikkaa rotusortajien hyväksi. Sivumennen i?änoeh osa vastuusta lankeaa myös Länsi-Saksan sosialidemokraattiselle hallitukselle. Tarkoitus oli saada Rhodesia "kansainvälisesti hyväksyttävään" asemaan, vaikka esimerkiksi Y K . o n julistanut sen saarto-tilaan vallitsevan rotusyrjinnän johdosta. Julkisena salaisuutena NK^mAN KORKEAT IfAUCAT i'i;fI.SfW'artikkeli "Kirjeitä*' osas-to& gfe^,i'i'koskien"Liian korkeita öaifrkojä" on aiheena erittäin mielenkiintoinen j a aihe tulee varmaan saamaan enemmän ja enem-män-^ iuomiota unionistisen liik-eskuudessa sillä aihe ei ole feriaatteellinen" kysymys Inhimillisestä tasa-arvoisuudesta, vaan kysymykseen liittyy, tänä .automatisoinnin aikakautena, unionistisen • liikkeen olemassaolo, fiiitär, syystä että yhteiskunnalli-sialtalousprobleemia ei erillinen uniotoiminta kykene ratkaisemaan, alman yhteistä poliittista -toimtintaa. ;V iVäite, että kirvesmiesten kor- 'heaf'palkat nostavat kotiemme hintoja, on sikäli ontuva että au- . tdriiatisoinnista johtuen, työpalkan' osuus kodin hinnasta alkaa olla jo alapuolella ¥4 koko rakennuskustannuksesta. Siitä johtuu, 103 "karpinterin." tuntipalkka on 1'dollari enemmän tai vähemmän, 30 ei vaikuta kotiemme hintaan juuri nimeksikään. Sama pitää paikkaansa muillakin ammattialoilla. Semi-auto-maattisesti tuotetun tuotteen hin-na. ssa on vain murto-osa varsinaista työpalkkaa. Suurin syyllinen nouseviin elinkustannuksiin on työmme tulok-silJa keinotteleva porvari. Mutta jos me haluamme kokonaan erillisenä kysymyksenä väitellä, onko oikein että yksi työtätekevä (farmari, suutari, lääkäri, lakimies) ansaitsee kymmeniä, .jopa satojakin kertoja enemmän kuin toinen työtätekevä? Meidän nykyisessä elämäntavassamme jossa palkkaeroja ei ratkaise useinkaan työn rasittavuus, epäterveellisyys eikä paljoa kausiluontoisuuskaan, palk kaerojen valtava suuruus ei ole hyväksyttävissä. Työn tärkeydessäkin on mitä suurinta nurin-kurisuutta. Esimerkiksi, me voimme tulla toimeen ilman hammaslääkäriä, mutta emme voi tulla toi meen ilman maataloustuotteita, silti maatyöläinen ansaitsee vain flÄttf murto-osan hammaslääkä- X3>0kkaan verrattuna. Väite että virkamiehen kouluttaminen tulee maksamaan enemmän kuin työmiehen, on totta, mutta on otet lava myös huomioon, että virkamiehiä koulutetaan squrelta osal-iehiltä ja farmareilta ke-verorahoilla. Näin ollen oastaan teollisuus tuotteet yhteiskunnallisigi, ihmisetkin at olla jo suuri^lta osalta yh-nnan kouluttamia ja voim-oa, yhteiskunnallisia. Tais- SYNTYMÄ. ,^ÄIVIÄ Ida Nordlund, Sudbury, Ont., täybtää" maanantaina syysikuun 11 päivänä 85 vuotta. Mimmi Harju, St. Caitharinea, Ont., täybtää tiistaina syyslkuun 12 päivänä 77 vuotta. Vili Slhlman, K\TMasnd Lake, Ont., täyttää ke^iviiiklkona syys-tkuun 13 päivänä 70 vuotta. Helga Säisä, Thunder Bay T ', Ont., täyttää perjantaina syys-kuuin 15 päivänä 69 vuotta. Yhdymme suTcu'laiöten ja tujtta-vien onnentoiiVotuOksiin. on, että vissit maat, esim. Brundagen kotimaa Yhdysvallat" on jan paroni de Coubertinin päiviä-toiminut vastoin Y K m päätöksiä ostamalla Rhodesiasta kromia, eikä USA ole tässä yhte3'dcssä ainoa; synnillinen poryarimaiden ' - j o u k o s s a . . ' : ' • ^"./.-Z .\ Puheet olympialaisten •'epäpoliittisuudesta" ovat asiallisesti ...ilRhy^n .yeräbria;^y politiikan hyväksi. Toisaalta tilanne on pallon muuttunut nykyaikaisten olympialaisten perustatilaBki-tä. Senaikaiset rakennelmat ja; fraasit ovat kaukana nykypäivien tödellisuudeata — ja sitä seikkaa kannattaa olympialaisten tulevaisuuden kannalta ' katsoen erikoi- Beetl korostaa. telussa "taalasta", yksityisten i h misten' j a ammattialojen kesken meillä on käytössä raakalaisten periaate, Voimakkaamman oikeudesta. Olemme oppineet jakamaan atomia, olemme kehittyneet tieteessä valtavasti. Matkustamme Kuuhun; j a pian Marsiinkin, mutta emme oie~ oppineet elämään yhteiskunnallisesti kuin yksi per-' he. vaan olemme kuin lafimä villi koiria tapellen lihapalasta, "taa-^ lasta" ja kuitenkin jos yhteiskuntamme tulon kaakusta lohkaisemme liian isoja paloja yksille, riittää vastaavasti toisille pienempi palanen tai ei palaa ollenkaan. Me näemme kuinka nykyinen "yksityisyritteliäisyys" - elämäntapamme kulkeutuu syvempiin ja syvempiin vaikeuksiin työn tulosten epäoikeudellisesta jaosta johtuneena; Vielä sosialistisessa yhteiskunnassakaan, vaikka se onkin inhimillisesti paljon kehittyr neempi kapitalistista yhteiskuntaa, ei olla, eikä voida päästä täyteen oikeudenmukaisuuteen suh-leessa ihminen ja työ. Vasta kommunistisessa yhteiskunnassa missä periaate, "kaikilta kykyjensä ja kaikille tarpeittensa mukaan", käytännössä toteutettuna luo perustuksen jossa ihmisten ja työn tasa-ärvoisuus ioteutuu j a jossa •• "taivaallinen" haave lähimmäisen rakastamisesta, eikä ryöstämisestä, muuttuu todellisuudeksi. — Br. VOJMÄT EDUSTAVAT UiJTIA HERÄTYKStN AIKAA NYKYOLCMSSArjq . Oheisen ijhmlstunteisiin >ja -järkeen vetoavan puheen piti Yhdys-^ valtalaisen "Peoples Coalition for Peace and Justice" liikkeen johtaja professori Sidney Peck jokin aika sitten Pariisissa pidetyssä maailman rauhanpuolustajien kokouksessa. Meolemme kokoontuneet tänne jokaisesta maailman kolkasta; .sadoista kylistä ja kaupungeista osoittaaksemme vilpitöntä myötätuntoa ja veljeyttämme indokii-nnlaisille ystävillemme heidän taistelussaan rauhan, itsenäisyyden j a tasa-arvoisuuden puolesl^i. Me, Yhdysvaltain kansalaiset yhdessä teidän kanssanne uskomme, että oikeus tulee voittamaan, us"- komme, . että Amerikan sotilasmahti ' joutuu perääntymään meidän, maailman rauhan voimien yhtenäisyyden painostuksesta. Sen tähden olemme saapuneet fuurina joukkoina tähän kokoukseen . keskustelemaan ystävinä vietnamilaisten veljiemme kanssa, syillä uskomme, että ystävyydellä saavutamme päämäärämme, ,rau-han maailman kansoille. Amerikan hallitukseh puhemiehet ovat hyökänneet kirjoituksilla ja puheilla meidän päällemme, ovat leimanneet maailman kansojen rauhanliikkeen kommunistiseksi, ovat tuominneet tämänkin kokouksen sanomalehdistössä jyrkin sanoin, mutta me emme lannistu. Samalla kerralla, kun Amerikan hallitus näennäisesti keskustelee rauhasta, : näennäisesti tuo joitakin joukkoja pois taistelutantereelta, pommitusta kiihdytetään ja uudempia murha-aseita, tietokoneilla ohjattavia käytetään Indokiinassa, viljelyksiä hävitetään, kokonaisia kyläkuntia poltetaan^ luontoa saastutetaan, lapsia mur- Mitä muut sanovat TAPPAMINEN ON E T U A L A L LA Viimeksikuluneen 10 vuoden aikana liittohallitus on kuluttanut $21,000 jokaisen Vtetkong- ja Pohjois-Vietnamin sotilaan tappamiseksi j a vaijri $44 vuodessa auttaakseen amerikkalaislapsen koulukasvatusta. ^ • — " USA :n demokraattipuolueen presidenttiehdokas George McGovem. RUOKATAVARAHINTÖJEN SUURI NOUSU I^ahvih^iifnnan korotus — yksi yhtiö on nostanut hintojaan I2-7I8 senttfä paunalta — on vain alkua sille kehityssuunnalle mikä kohottaa ruokatavarain hinnat ''huolestuttavan korkealle tasoIle"j ennusti suuren.canadalaisen ruokatavaraa välittävän ketjuliikkeen eräs virkailija kesäkuussa. Hän sanoi ketjuliikkeensä saavan jatkuvasti tietoja ruokatavarain hintojen noususta. Aamiaisruokien ja "ketchupin" hinnat ovat nousseet, kannutettujen tomaattien, mehujen j a kymmenien muiden lajien hintojen nousua odotetaan. "Tämä-on ensimmäinen merkki siitä mitä tuleman pitää", hän sanoi. Nykyisten lihanhintojen, joiden vuoksi keskinkertaisen kuluttajan on miltei mahdotonta ostaa "steakejä", paisteja ja muita liha-leikkeleitä, odotetaan nousevan pian. Ruokatavain hinnat nousivat Canadassa huhtikuusta 1971 tämän vuoden huhtikuuhun miltei 7.5-prosenttisesti. — U E News. MUILTA PÄÄSY K I E L L E T TY ITT (suuri kansainvälinen konglomeraatti) antaa asiasta täydellisen vastauksen. Valkoisen talon ovet ovat avoinna sen johtokunnan puheenjohtajalle mutta väestöltä on pääsy kielletty. — USAn senaattori Edward Kennedy. hataan. Kaikkia uusia aseita, j o i ta keksitään jatkuvasti, käytetään kokeilutarkoituksessa Vietnamin maaperällä. . Meille on koetettu uskotella, että Vietnamin kansan hävittäminen on oikeutettua, että nuoret miehemme, elämänsä parhaassa iässä puolustavat Vietnamissa Amerikan demokratiaa. Mutta kansaamme ei enä^ä hämätä; Amerikan kansa on kyllästynyt valheisiin, Amerikan kansaa.ei enää t idetä narrina. Sitä osoittaa yhä kasvavat rauhanvoimat maas- .'damme, kannatus toimintaamme laajenee kaikissa yhteiskuntapiireissä. Hallitsevat voimat luule-: vat että me. pelkäämme: puhua oikeuden puolesta, pelkäämme paljastaa maamme sotarikollisia. Miksi me pelkäisimme? Onhan meillä humaaninen oikeus puolellamme. Me olemme tulleet huomaa- ).naan, että kasvava poliittinen tietoisuus on' nousemassa kansamme keskuudessa. Ne Yhdysval lain kansalaiset, jotka ovat kaikkein eniten kärsineet tästä monivuotisesta julmasta sodasta, ovat varattomampaa kansanluokkaa. E i riitä se, että heidän nuoret poikansa on viety sotaan, josta ovat palanneet takaisin kotiinsa puulaatikoissa, tai raajarikkoina i.iko ruumiillisesti t a i henkisesti. Viimeisten vuosien aikana on myöskin huomattu, miten elintaso on laskenut, ja sen.on tullut huomaamaan kaikkein kipeimmin köyhemmät kansalaisemme. Nyt on .Vettu ymmärtämään, että i n flaatio, elintason huimaava lasku, on yhteydessä sodan, sotavarustelujen kanssa. Varoja riittää Indokiinan hävitykseen ,mutta palkat on jäädytetty, suuret joukot kansalaisiamme elää äärimmäi-gessä pulassa; Työ rauhan .puolesta on myöskin työtä inflaatiota vastaan, työttömyyttä, rotuvainoja j a sortoa vastaan meidän omassa maassamme, tänään ja huomenna, joka päivä, joka. m i nuutti . ..tämä työ kokoo joukkomme, tämä työ yhdistää meitä. Rauhan voimat muodostavatkin uuden poliittisen näkökannan maassamme, tämä on uuden he- .»ätyksen aikaa. Mutta me tarvitsemme teidän kaikkien apua, meidän pitää herkeämättä olla valveilla. Me tarvitsemme tukea pyrkimyksissämme kaikilta maailman kansoilta, sen tähden olemme kokoontuneet tänne yhdessä suunnittelemaan tulevia tehtäviämme. E i nyt riitä keskustelut, -ei riitä :i*ät^slau-seet, meidän pitää myö»kin„^ar-kita seikkaperäinen toimintaname tuleviksi ajoiksi, toimintainme jonka tulee saada kanssiinväUBen muodon. Mitä tahansa päätämmekin, päätöksiimme tulee kuulua Räkälä V'me toimimme yhdessä'',Mjytä.Itä-hansa lupauksia, Nixon teke^: tänä vaalivuotena, me enune (USko niitä, ennenkuin olemme .nähneet tulokset. Uskomme, että i^m.eri-kan sotajohtajat ovat kuqftntais-telussaan, he ovat epätoivoissaan, ulos pääsyä sokkeloista .joihin ovat itsensä ajaneet, ei löydy. Jos he eivät onnistu petoksella, tyh- :;illä lupauksillaj he uskovat; että voivat peloittaa Indokiinan v.kan-fsat yhä hirvittävimmillä-aseilla. Mutta he eivät onnistu. He -eivät onnistu kukistamaan kansojen it-senäisyyspyrintöjä. He eivät myös kään onnistu kukistamaan Yhdysvaltain kansalaisia j a tätäv.valtavaa maailman rauhan liikettä. Me tulemme voittamaan, r Me tulemme voittamaan yhdessä^ s i l lä yhteistyössä on meidän-voimamme. Sen tulee olemaan vihei-diin yhteinen voittomme, meidän yhteinen perintömme tuleville sukupolville. Me tulemme toimimaan kaikkia sotia vastaan niin_ kauan (.ttä voimme sanoa, "ei enää tule olemaan sotia". Silloin, kun tosi ystävyys ja rakkaus kehittyy, kan sojen välille, silloin kun kaikille kansoille annetaan oikeus omaan hallintaansa, tulemme näkemään rauhan kajastuksen maailman tai vaanrannalla. Nähdäksemme tämän kajastuksen olkoon tunnus sanamme, rauha, rakkaus ja ystävyys, vapaus Indokiinan kansoille. ^ . - • UrlV Yksi tämän maailman rauhan liittojen yhteisen kokoiik^^fv^ää-rös oli aloittaa maailmanlaajiiine.n nimienkeräys kampanja. Tähän on yhtynyt myöskin Canadan Rauhanliitto, jonka kautta.on .levitetty tuhansia :postikortt6Ja ympäri Canadan. Kirjoittakaa n i menne näihin kortteihin; kaikki yhdessä edistämään arvokasta rauhan työtä. — H . T. Voivuori kasvaa Bryssel— Euroopan talousyhteistö on saamassa voivuoren; 'joiSta': tulee kenties suurempi kuin koskaan aieniminEECrn historiassa..iE«ro<^ pakomission maatalousosasto,.i|möitti maanantaina elokuun katsauksien o-soittavan, että varastoissa on vöitä yhteensä 293,000 tonnia eU; kaksi kertaa enemmän kuin vuosi .^tten. Voita on siten huomattavasti enemmän kuin asiantuntijoiden mukaan saisi olla. PÄIVÄN PAKINA VÄHÄN ÄSIÄIN TYNKÄÄ Maailman toljaulksia seuratessa lehdistä ja juJIkaisuiata "pistää silmään" yhtä j a toista sel-laistjukin, jota on oikeastaan sym ti jättää käyttämättä, vaikka kysymys ei olelkaan aivan maailmaa mullisitavista asioista. Ottafkaamme esimenkiiksi italialainen käärme-juttu, jolla saattaa oLla hieman yhteyttä nykyisten yhteislkuntaongelmienlkiin kanssa. • Roomasta tulleessa jorinassa . kerrottiin meiläle canadalaisille, että Italian visseillä farmiseu-duilla on tullut : pulmatilanne pienten mutta myifltyllisten käärmeiden lisääntymisestä. Syitä oh siihen kuulemma useita, mutta kun farmarit ovat jättäneet sielläikin kannattamattomuuden vuoksi peltojaan viljelemättä, niin näistä villiintyi viatä "ikesamtomaista" on tullut ensiluolkikaisia asumtiloja käärmeille. . Oli tämän asian kanssa niin tai näin, mutta hulhjsti ovat asiat silloin kun lomalla j a reökeilyl-le lähdettäessä on aina varattava vastamyrkkyä käärmeen "puremia!" vastaan.; Tässä vaiheessa viranomaisten . toimesta luvattiin myrkyllisen käärmeen häivittämisestä 500 l i i - ran( 80 sentip) taipporaha. Se V tuotti aluiksi tuiolkaia; Miitta yk;- sityisyritteliäisyyteen kasvatetut •talonpojat huomasivat pian mah dollisuuden liikeafääriin: he rupesivat kasvattamaan käärmeitä ja ikeräämään tapporahoja heti, kun käärmeen poikanen kasvoi kyllin suuröksi. Siitä hommasta oli siis luovuttava. Sitten otettiin Jugoslaviasta piilklkisiikoja käärmeitä tappamaan. Mutta vissit yrittäjä piirit saivat tietää, että piilklkisiois-ta saadaan maulklkaita paisteja,, niin nämä käärmeentappajat me nivat pian parempiin suihin. Sitten oli tilattu kalkkunoita ikäärmeitä hävittämään; Mutta ensimmäinen lähetys oli "tavallisia" kallkkunoita, joiden nolkat. oli leikattu pois niin etteivät ne voi aiheuttaa toisilleen marftki-na- arvoa alentavia haavoja ja arpia. Näin oli tehtävä toinen tilaus -—tällä kertaa noikallisia. kallkikunoita — ja niin nyt nähdään ko. alueen ympäristössä marssivan terävänokkaisia kalkkunoita. Se siitä. Kansanvalta ,jota myös demo- Ikratiaksi .sanotaan, on kuulemma sellaista aatetta, mikä ei BO-vi yhteen sen paremmin kirtcon kuin uäkönnonlkaan kansaa; mikäli voidaan ^ uäkoa erään roo-malaislkatolisen piispari sanaaise- Mö3t Rev William J . Smith o l i muutama viikko sitten Torontossa varoittanut kahtatuhatta Knights of Columbusin jäsentä ja heidän perheitään, että "kirik-ko el voi olla demokraattinen laitos huolimatta siitä mitä joulk ko suurisuisia ihmisiä kirjoittaa." Knights of Columbus on katolisen ikirikon yksi v.oimaiklkain maalliklkojärjestö tällä mante-reeila, kerrottiin ko. uutistiedos-sa. Ja piispa Smith pohjusti saar nansa Pyhän Pietarin lausuntoon "huonoista ajoista" (There are bad days). "Olisi kohtaloikas-ta ja traagista, jos kiHkko luopuisi ikuninikaallisesta ulkoisesta muodostaan omalksumalla demokratian sisäiseen ralkenteeseen", -selitti arvon piispa ja jatlkoi: . "Mohet ihimiset olettavat katolisten, tulleen aikuisiksi, joiden ei tarvitse enää olla riippuvaisia äiti-(kir<kon opetulksesta", mutta hän palautti kuulijainsa mieliin Jeesulksen sanat, että (henlkilön täytyy, tulla pieneksi •• ilapseiksi päästäkseen taivasten valtakuntaan. ". . . . Otaksumana on, että äiti on oilkeassa ja hänen tahtoaan on noudatettava." Piispa sanoi uslkovaisten "tietävän, että ihe eivät ole päteviä . (competent) joten hyväntelke-. väisyydessä ja hyvässä tahdossa he haluavat että. heitä kä^e- 'tään".'';. , ' *• Näitä rivejä kirjoitettaessa (elok. 30 p.) on lehdistön palstoilla selkä kaJhviloissa j a varBtn-ikin kapaikoissa yleisenä feesikuB-telun aiheena Canadan 'ja' iNiLrn historiallinen kahdefltsari pesiin jääikielkiko-ottelu. Toronton Globe and Mailin Dick Beddocs esitti yleisesti i l maistun käsityskannan ,että' C a nada voittaa koko sarjan numeroin 8^0. J a jos näin eitapah-du niin silloin mainittu kriiva-ri lupaa, että hän syö kirjoitulk-sensa raastettuna puurokupista Neuvostoiliiton suurläihetystön rappusilla. •'!• , Jos minlkääin, niin tällaiset puheen pitäisi nostattaman NHiLrn tunnelmaa ja intoa v<^£t^t;^hy-väiksi, eiikö niin. -"^ J a milksi oUaan niin voiton varmoja? Siihenikin l ö y t y y p ä -' , tenttivastaus.: NeuvosliöllHttijjlai- • set "pelaavat liian paijgn, yibieis-peliä". Heillä on .'^heikdt-mÄali-vahdit' 'ja heikonlainen-'^uöius-tudkin". He "syöttäväjt>4tle8äkoa liian paljon toinen toisilleen*''.ja kailken lisäiksi heillä ei'ole..y|8Bin-laista "lyömätaitoa". Päteviä perusteluja eikö olekin? J a mistä ne ovat lähtöihin? Tietenlkin N H L : n päämajastÄ jo ka ei voi kuvitellalkaain muttta kuin voittoa. Meidän myötäituntomme.-.oh luonnostaan ctuiadalaisben .pu.p-: lella -—, refhdissä. ui^hell^^^ Mutta N H L m *'opit' ,'<>vät: o?^ tään vähän liikaa. KiUuälKoura.'
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 6, 1972 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1972-09-06 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus720906 |
Description
Title | 1972-09-06-02 |
OCR text |
••Sivu'2"^'", •• 'Keskiviikko, syyak. 6 p. — Wed., Sept. 6, 1972 f
....m •,
*• '
• , . . . •.•>. I
li> U i ,
- . •< • «•.'
,.••.<•: .KM!•
>ii » « e .
INDEPENDENT LABOR ORGAN
VAPAUS OF FINNISH C ANADI ANS
/ r , ' . . ( U B E R T Y ) EstabUshed Nov. 6, 1917
Vartoi-: W. E K L U N D ' Manager: V. KENTALA
Telephone: Office and EcUtorial 674-4264
Poblisbed once veekljr: Wednesdays by Vapaus Publishing Co. Limited,
. • 100 E lm St. IVest, Sndbury, Ontario, Canada,
Mailing address: Box 69.
Advertlsing rates upon application, translatlon free of charge.
Second Class Mail registration Number 1076
CANADIAN LANGUAGEPRESS
jqanadassa: 1 vk. $10.00, 6 kk. $5.25
3 kk. $3.00
TILAUSHINNAT:
U S A : i i L .
Suomeen:
1 vk. $11.00, 6 kk. $5.75
1 vk. $11.50, 6 kk. $6.25
Bennettin ansaittu vaalitappio
viime keskiviikkona British Columbiassa suoritetussa vaa- .
leissa sai pääministeri W. A . C. Bennettin johtama .-Social Credit
hallitus hyvin ansaitun vaalitappion,
' Ilman muuta oli selvää, että suurpääoman rukkasena yhä
avoimemmin toiminut Bennettin hallitus oli vaalitaistelun aikana
.vaikeuksissa. Parhaassakin tapauksessa siellä ennustettiin tarkkailijain
toimesta "vähemniistöhallituksen" muodostamismahdollisuutta.
Vaarana oli, että Social Creditin komentoon kyllästyneet
valitsijat omaksuvat kannan, mikä tulkitaan sanonnalla, että "vei- '
- järit pois hallituksesta ja toiset tilalle". Tarkoitamme sitä, että
joko liberaali- tai konservatiivipuolueen, valinta Soc. Greditin t i lalle
olisi jättänyt tilanteen ennalleen. Se 'olisi ollut kuin hyppy
ojasta''allikkoon. BC:n vditsijakunan valveutuneisuutta kuvaa
W','io*§fÄ^'^ttä kansan luottamuksen menettäneen Social Creditin
tifaljl .^knifiiii N D P : n enemmistö.
• ^'^V'^i>jö^n•H^^^^ taa-j heijastaa sitä laajalle pohjalle kehit-.
tyttlÄi^l.'^'iÄtehäisyyttä, mikä työväestön keskuudessa kehittyi näi-d6^''^
äfiin-'yhtfeydessä. Työväenliikkeen eri ryhmien ja suuntien
keSjfeÖ%f«Iiil{uisia erimielisyyksiä yksityisasioista. Tässä yhtey-
'desä3f-^98fiifetn mainita, että esimerkiksi kommunistit ja muut va-
•'.sfiÄfoJÄfofgiäet arvostelivat NDP:n johtoa "horjunnasta" sellai- ,
s i ' i ^ i p ^ ^ i ^ 4 kuin tuotantolaotosten kansallistamiskysymyksessä,
'Ööii99ftSf?iiällitukseh amniattiyhdistysvastaisten lakien tuomitse-
. ^iS^Sf HBtfsän kukkaroa rasittavan myyntiveronpoistamisvaati-
' rit&JÄefiiiS jfi«. Toisaalta oli N D P : l l a moitteen sanoja kommunis-tietftyifes^
fäfeHtoiminnasta j a erilaisia taktiikkamenetelmiä eräitten
amitiSelJ^HÖIstysten kanssa. Mutta molemmat työväenpuolueet, maa
ktffihXÄ^Äo ammattiyhdistysliike sekä muut työväen ryhmät oli-
-vklF':*1^nMiSiä siitä, että ^'Bennett on^t^ Bennett
sd*^'^^'ffe&hnä." Juuri työväen yksimielisyys siitä, että vaalikam-on
Bennettin hallituksen sivuut-tamm^
n, liberaalien ja konservatiivien valtaanpääsyn estäminen
•'jtf^ftye^ÖÖÄ^-^enemmistön valitseminen^ oli meidän käsittääksemme
i(^lffi^Ä«Wa^tekijänä työtätekevien vaalivoittoon British Colum-i'
»HjÖfiBi^ilantin toiselta puolelta näkyy, että Bennettin hallituk-
'Sä^JHöVäBiivastäisuus oU S'.: viimeinen naula Social Creditin r u u -
• 'imDäFimWH.'Mginitä sopii, että BC:n koko työtätekevä väestö
- n Q^si^aJsteluunv Bennettin hallifuksen laadittamia työväenvastais-
''•'ten'iäineH^(Bin^ 33, 42 Ja 43) kumoamiseksi.
•^'"ffifelft^ft^lla varmuudella voidaan myös olettaa, että ne seikat,
,^oÄa«*aihc^jttiyat mr Bennettin hallituksen häviön ja NDP:n
^a^fiTOitor^^BCrssa, tulevat omalla tavallaan vaikuttamaan myös
Bennettin hallitus sai, kuten sanottu; ansaitun vaalihäviönsä.
' i d i k l tämä ollut vain "tavallisen vahdih vaihto" porvarillisten
pvvp^i^H^^cvälillä, vaan vississä mielessä myös "suunnan muutos"
B C : n poliittisessa kehityksctisä. B C : n työtätekeviä on syytä onni-
Jtauahtpnan johdosta.
Tässä osastossa julkaistavien
kirjoitusten el tarvitse välttämättä
edustaa lehtemme omak-^
sumaa kantaa käsiteltävänä
olevasta asiasta. Kirjeen lähettäjät
voivat käyttää harkintansa
mukaan joko omaa nimeään
täi nlmlmerkklään. Nimettömiä
klrjeltäj el julkaista.
iiilfio:i. .;. r — . '
. te.
Siitä Rhodesian asiasta
Jäätyään 20-vuotisen virkakauden jälkeen pois Kansainvälisen
olympiakomitean presidentin toimesta amerikkalainen miljonääri
Avery Brundage sanoi kärsineensä "ensimmäisen äänestystappion"
juuri^Itejl^^aattona, .jolloin mainittu elin päätti, että rotusyr-zji
jinnägtjjnj^netun Rhodesian urheilijoita ei hyväksytä Olympia-'. /
kis9ihin. Samalla kertaa, tämä vanhojen herrojen olympiakerhon
entinen päämies valitti miltei sydäntä särkevästi että "politiikointi.
i!hkaa olympialaisia", ja että Rhodesian sivuun jättäminen on yksi
esimerkki siitä, miten poliittinen painostus uhkaa koko olympiakomitean
olemusta.
Ihmeellistä tässä murheellisessa joutsenlaulussa oli se, että,,
miten •föMx»' Rhodesian sivuun jättämisestä, mitä Brundage vas-^J^
tusti, oli p o l i i t t i n e n toimenpide", jota vastoin Rhodesian urheili-,;'
jäin takaisin olympialaisiin vetäminen, mitä Brundage loppuun.^^'
asti vaati, oli "ei-poliittinen" toimenpide? .V^
Kuten tiedetään, meidän lehtemme on alusta pitäen liittynyt/;
tässä asiassa kansanvaltaa, puolustavien ja rotusortoa vastusta- '
viin canadalaisiin j a ilmaissut mielihyvänsä mm. siitä kun Canadan
edustajan kerrottiin äänestäneen Rhodesian sivuun jättämisen
puolesta.
Canadassa on kuitenkin; sellaisiakin hyvin- vaikutusvaltaisia
piirejä, jotka olisivat mr.Brundagen lailla halunneet politikoidav»/
Rhodesian rotusyrjinnän puolesta. Esimerkiksi Toronton Globe and|
M a i i huomioi, että Rhodesiaa ei hyväksytty vuonna 1968 Mexicon>'
olympialaisiin, nmtta lehti väittää sen johtuneen "diskriminaatiosta"
j a iflenee jopa niin pitkälle, että sanoo KOK :n tehneen nyt
päätöksensä "kiristysmenetelmien". johdosta, millä lehti kuittaa
kintaalla huitaisten sen tosiasian, että afrikkalaismaat kieltäytyi-
—vät kerta kaikkiaan kilpailemasta rotusyrjintävaltiöa virallisesti
edustavien urheilijain kanssa. -
Tosiasia on tietenkin tässäkin tarua kummempi. Kansainvälisen
ql^mpiakomitean toiminta on kauan aikaa ollut kaukana
"pliMato': ja "epäpoliittisen" • urheilun edistäjistä; Kysymys ei
.,'llioiu',^^^^^^^ Afrikan muiden maiden edustajien "politikoimisesta",
• ..vaan -S^^ötatoimenpiteistä mr Brundagen ja kumppanien politikoi-
. m i s i j i i ; johdosta. Rhodesian vetämisellä mukaan Miincheniin y r i -
' :'lettiin^5tehdä suurta politiikkaa rotusortajien hyväksi. Sivumennen
i?änoeh osa vastuusta lankeaa myös Länsi-Saksan sosialidemokraattiselle
hallitukselle.
Tarkoitus oli saada Rhodesia "kansainvälisesti hyväksyttävään"
asemaan, vaikka esimerkiksi Y K . o n julistanut sen saarto-tilaan
vallitsevan rotusyrjinnän johdosta. Julkisena salaisuutena
NK^mAN KORKEAT
IfAUCAT
i'i;fI.SfW'artikkeli "Kirjeitä*' osas-to&
gfe^,i'i'koskien"Liian korkeita
öaifrkojä" on aiheena erittäin mielenkiintoinen
j a aihe tulee varmaan
saamaan enemmän ja enem-män-^
iuomiota unionistisen liik-eskuudessa
sillä aihe ei ole
feriaatteellinen" kysymys
Inhimillisestä tasa-arvoisuudesta,
vaan kysymykseen liittyy, tänä
.automatisoinnin aikakautena, unionistisen
• liikkeen olemassaolo,
fiiitär, syystä että yhteiskunnalli-sialtalousprobleemia
ei erillinen
uniotoiminta kykene ratkaisemaan,
alman yhteistä poliittista
-toimtintaa.
;V iVäite, että kirvesmiesten kor-
'heaf'palkat nostavat kotiemme
hintoja, on sikäli ontuva että au-
. tdriiatisoinnista johtuen, työpalkan'
osuus kodin hinnasta alkaa
olla jo alapuolella ¥4 koko rakennuskustannuksesta.
Siitä johtuu,
103 "karpinterin." tuntipalkka on
1'dollari enemmän tai vähemmän,
30 ei vaikuta kotiemme hintaan
juuri nimeksikään.
Sama pitää paikkaansa muillakin
ammattialoilla. Semi-auto-maattisesti
tuotetun tuotteen hin-na.
ssa on vain murto-osa varsinaista
työpalkkaa.
Suurin syyllinen nouseviin elinkustannuksiin
on työmme tulok-silJa
keinotteleva porvari. Mutta
jos me haluamme kokonaan erillisenä
kysymyksenä väitellä, onko
oikein että yksi työtätekevä (farmari,
suutari, lääkäri, lakimies)
ansaitsee kymmeniä, .jopa satojakin
kertoja enemmän kuin toinen
työtätekevä? Meidän nykyisessä
elämäntavassamme jossa palkkaeroja
ei ratkaise useinkaan työn
rasittavuus, epäterveellisyys eikä
paljoa kausiluontoisuuskaan, palk
kaerojen valtava suuruus ei ole
hyväksyttävissä. Työn tärkeydessäkin
on mitä suurinta nurin-kurisuutta.
Esimerkiksi, me voimme
tulla toimeen ilman hammaslääkäriä,
mutta emme voi tulla toi
meen ilman maataloustuotteita,
silti maatyöläinen ansaitsee vain flÄttf murto-osan hammaslääkä-
X3>0kkaan verrattuna. Väite
että virkamiehen kouluttaminen
tulee maksamaan enemmän kuin
työmiehen, on totta, mutta on otet
lava myös huomioon, että virkamiehiä
koulutetaan squrelta osal-iehiltä
ja farmareilta ke-verorahoilla.
Näin ollen
oastaan teollisuus tuotteet
yhteiskunnallisigi, ihmisetkin
at olla jo suuri^lta osalta yh-nnan
kouluttamia ja voim-oa,
yhteiskunnallisia. Tais-
SYNTYMÄ.
,^ÄIVIÄ
Ida Nordlund, Sudbury, Ont.,
täybtää" maanantaina syysikuun 11
päivänä 85 vuotta.
Mimmi Harju, St. Caitharinea,
Ont., täybtää tiistaina syyslkuun
12 päivänä 77 vuotta.
Vili Slhlman, K\TMasnd Lake,
Ont., täyttää ke^iviiiklkona syys-tkuun
13 päivänä 70 vuotta.
Helga Säisä, Thunder Bay T ',
Ont., täyttää perjantaina syys-kuuin
15 päivänä 69 vuotta.
Yhdymme suTcu'laiöten ja tujtta-vien
onnentoiiVotuOksiin.
on, että vissit maat, esim. Brundagen kotimaa Yhdysvallat" on jan paroni de Coubertinin päiviä-toiminut
vastoin Y K m päätöksiä ostamalla Rhodesiasta kromia,
eikä USA ole tässä yhte3'dcssä ainoa; synnillinen poryarimaiden
' - j o u k o s s a . . ' : ' • ^"./.-Z
.\ Puheet olympialaisten •'epäpoliittisuudesta" ovat asiallisesti
...ilRhy^n .yeräbria;^y politiikan hyväksi. Toisaalta tilanne
on pallon muuttunut nykyaikaisten olympialaisten perustatilaBki-tä.
Senaikaiset rakennelmat ja;
fraasit ovat kaukana nykypäivien
tödellisuudeata — ja sitä seikkaa
kannattaa olympialaisten tulevaisuuden
kannalta ' katsoen erikoi-
Beetl korostaa.
telussa "taalasta", yksityisten i h misten'
j a ammattialojen kesken
meillä on käytössä raakalaisten
periaate, Voimakkaamman oikeudesta.
Olemme oppineet jakamaan
atomia, olemme kehittyneet tieteessä
valtavasti. Matkustamme
Kuuhun; j a pian Marsiinkin, mutta
emme oie~ oppineet elämään
yhteiskunnallisesti kuin yksi per-'
he. vaan olemme kuin lafimä villi
koiria tapellen lihapalasta, "taa-^
lasta" ja kuitenkin jos yhteiskuntamme
tulon kaakusta lohkaisemme
liian isoja paloja yksille, riittää
vastaavasti toisille pienempi
palanen tai ei palaa ollenkaan.
Me näemme kuinka nykyinen
"yksityisyritteliäisyys" - elämäntapamme
kulkeutuu syvempiin ja
syvempiin vaikeuksiin työn tulosten
epäoikeudellisesta jaosta johtuneena;
Vielä sosialistisessa yhteiskunnassakaan,
vaikka se onkin
inhimillisesti paljon kehittyr
neempi kapitalistista yhteiskuntaa,
ei olla, eikä voida päästä täyteen
oikeudenmukaisuuteen suh-leessa
ihminen ja työ.
Vasta kommunistisessa yhteiskunnassa
missä periaate, "kaikilta
kykyjensä ja kaikille tarpeittensa
mukaan", käytännössä toteutettuna
luo perustuksen jossa
ihmisten ja työn tasa-ärvoisuus
ioteutuu j a jossa •• "taivaallinen"
haave lähimmäisen rakastamisesta,
eikä ryöstämisestä, muuttuu
todellisuudeksi. — Br.
VOJMÄT EDUSTAVAT UiJTIA
HERÄTYKStN AIKAA NYKYOLCMSSArjq
. Oheisen ijhmlstunteisiin >ja -järkeen vetoavan puheen piti Yhdys-^
valtalaisen "Peoples Coalition for Peace and Justice" liikkeen johtaja
professori Sidney Peck jokin aika sitten Pariisissa pidetyssä
maailman rauhanpuolustajien kokouksessa.
Meolemme kokoontuneet tänne
jokaisesta maailman kolkasta;
.sadoista kylistä ja kaupungeista
osoittaaksemme vilpitöntä myötätuntoa
ja veljeyttämme indokii-nnlaisille
ystävillemme heidän
taistelussaan rauhan, itsenäisyyden
j a tasa-arvoisuuden puolesl^i.
Me, Yhdysvaltain kansalaiset yhdessä
teidän kanssanne uskomme,
että oikeus tulee voittamaan, us"-
komme, . että Amerikan sotilasmahti
' joutuu perääntymään meidän,
maailman rauhan voimien
yhtenäisyyden painostuksesta.
Sen tähden olemme saapuneet
fuurina joukkoina tähän kokoukseen
. keskustelemaan ystävinä
vietnamilaisten veljiemme kanssa,
syillä uskomme, että ystävyydellä
saavutamme päämäärämme, ,rau-han
maailman kansoille. Amerikan
hallitukseh puhemiehet ovat
hyökänneet kirjoituksilla ja puheilla
meidän päällemme, ovat leimanneet
maailman kansojen rauhanliikkeen
kommunistiseksi, ovat
tuominneet tämänkin kokouksen
sanomalehdistössä jyrkin sanoin,
mutta me emme lannistu. Samalla
kerralla, kun Amerikan hallitus
näennäisesti keskustelee rauhasta,
: näennäisesti tuo joitakin
joukkoja pois taistelutantereelta,
pommitusta kiihdytetään ja uudempia
murha-aseita, tietokoneilla
ohjattavia käytetään Indokiinassa,
viljelyksiä hävitetään, kokonaisia
kyläkuntia poltetaan^
luontoa saastutetaan, lapsia mur-
Mitä muut sanovat
TAPPAMINEN ON E T U A L A L LA
Viimeksikuluneen 10 vuoden aikana liittohallitus on kuluttanut
$21,000 jokaisen Vtetkong- ja Pohjois-Vietnamin sotilaan tappamiseksi
j a vaijri $44 vuodessa auttaakseen amerikkalaislapsen koulukasvatusta.
^ • — " USA :n demokraattipuolueen presidenttiehdokas
George McGovem.
RUOKATAVARAHINTÖJEN SUURI NOUSU
I^ahvih^iifnnan korotus — yksi yhtiö on nostanut hintojaan
I2-7I8 senttfä paunalta — on vain alkua sille kehityssuunnalle mikä
kohottaa ruokatavarain hinnat ''huolestuttavan korkealle tasoIle"j
ennusti suuren.canadalaisen ruokatavaraa välittävän ketjuliikkeen
eräs virkailija kesäkuussa.
Hän sanoi ketjuliikkeensä saavan jatkuvasti tietoja ruokatavarain
hintojen noususta. Aamiaisruokien ja "ketchupin" hinnat ovat
nousseet, kannutettujen tomaattien, mehujen j a kymmenien muiden
lajien hintojen nousua odotetaan.
"Tämä-on ensimmäinen merkki siitä mitä tuleman pitää", hän
sanoi.
Nykyisten lihanhintojen, joiden vuoksi keskinkertaisen kuluttajan
on miltei mahdotonta ostaa "steakejä", paisteja ja muita liha-leikkeleitä,
odotetaan nousevan pian.
Ruokatavain hinnat nousivat Canadassa huhtikuusta 1971 tämän
vuoden huhtikuuhun miltei 7.5-prosenttisesti. — U E News.
MUILTA PÄÄSY K I E L L E T TY
ITT (suuri kansainvälinen konglomeraatti) antaa asiasta täydellisen
vastauksen. Valkoisen talon ovet ovat avoinna sen johtokunnan
puheenjohtajalle mutta väestöltä on pääsy kielletty.
— USAn senaattori Edward Kennedy.
hataan. Kaikkia uusia aseita, j o i ta
keksitään jatkuvasti, käytetään
kokeilutarkoituksessa Vietnamin
maaperällä. .
Meille on koetettu uskotella, että
Vietnamin kansan hävittäminen
on oikeutettua, että nuoret
miehemme, elämänsä parhaassa
iässä puolustavat Vietnamissa
Amerikan demokratiaa. Mutta
kansaamme ei enä^ä hämätä; Amerikan
kansa on kyllästynyt valheisiin,
Amerikan kansaa.ei enää
t idetä narrina. Sitä osoittaa yhä
kasvavat rauhanvoimat maas-
.'damme, kannatus toimintaamme
laajenee kaikissa yhteiskuntapiireissä.
Hallitsevat voimat luule-:
vat että me. pelkäämme: puhua
oikeuden puolesta, pelkäämme
paljastaa maamme sotarikollisia.
Miksi me pelkäisimme? Onhan
meillä humaaninen oikeus puolellamme.
Me olemme tulleet huomaa-
).naan, että kasvava poliittinen
tietoisuus on' nousemassa kansamme
keskuudessa. Ne Yhdysval
lain kansalaiset, jotka ovat kaikkein
eniten kärsineet tästä monivuotisesta
julmasta sodasta, ovat
varattomampaa kansanluokkaa.
E i riitä se, että heidän nuoret
poikansa on viety sotaan, josta
ovat palanneet takaisin kotiinsa
puulaatikoissa, tai raajarikkoina
i.iko ruumiillisesti t a i henkisesti.
Viimeisten vuosien aikana on
myöskin huomattu, miten elintaso
on laskenut, ja sen.on tullut huomaamaan
kaikkein kipeimmin
köyhemmät kansalaisemme. Nyt
on .Vettu ymmärtämään, että i n flaatio,
elintason huimaava lasku,
on yhteydessä sodan, sotavarustelujen
kanssa. Varoja riittää Indokiinan
hävitykseen ,mutta palkat
on jäädytetty, suuret joukot
kansalaisiamme elää äärimmäi-gessä
pulassa; Työ rauhan .puolesta
on myöskin työtä inflaatiota
vastaan, työttömyyttä, rotuvainoja
j a sortoa vastaan meidän
omassa maassamme, tänään ja
huomenna, joka päivä, joka. m i nuutti
. ..tämä työ kokoo joukkomme,
tämä työ yhdistää meitä.
Rauhan voimat muodostavatkin
uuden poliittisen näkökannan
maassamme, tämä on uuden he-
.Ȋtyksen aikaa.
Mutta me tarvitsemme teidän
kaikkien apua, meidän pitää herkeämättä
olla valveilla. Me tarvitsemme
tukea pyrkimyksissämme
kaikilta maailman kansoilta,
sen tähden olemme kokoontuneet
tänne yhdessä suunnittelemaan
tulevia tehtäviämme. E i nyt riitä
keskustelut, -ei riitä :i*ät^slau-seet,
meidän pitää myö»kin„^ar-kita
seikkaperäinen toimintaname
tuleviksi ajoiksi, toimintainme
jonka tulee saada kanssiinväUBen
muodon.
Mitä tahansa päätämmekin,
päätöksiimme tulee kuulua Räkälä
V'me toimimme yhdessä'',Mjytä.Itä-hansa
lupauksia, Nixon teke^: tänä
vaalivuotena, me enune (USko
niitä, ennenkuin olemme .nähneet
tulokset. Uskomme, että i^m.eri-kan
sotajohtajat ovat kuqftntais-telussaan,
he ovat epätoivoissaan,
ulos pääsyä sokkeloista .joihin
ovat itsensä ajaneet, ei löydy. Jos
he eivät onnistu petoksella, tyh-
:;illä lupauksillaj he uskovat; että
voivat peloittaa Indokiinan v.kan-fsat
yhä hirvittävimmillä-aseilla.
Mutta he eivät onnistu. He -eivät
onnistu kukistamaan kansojen it-senäisyyspyrintöjä.
He eivät myös
kään onnistu kukistamaan Yhdysvaltain
kansalaisia j a tätäv.valtavaa
maailman rauhan liikettä.
Me tulemme voittamaan, r Me
tulemme voittamaan yhdessä^ s i l lä
yhteistyössä on meidän-voimamme.
Sen tulee olemaan vihei-diin
yhteinen voittomme, meidän
yhteinen perintömme tuleville sukupolville.
Me tulemme toimimaan
kaikkia sotia vastaan niin_ kauan
(.ttä voimme sanoa, "ei enää tule
olemaan sotia". Silloin, kun tosi
ystävyys ja rakkaus kehittyy, kan
sojen välille, silloin kun kaikille
kansoille annetaan oikeus omaan
hallintaansa, tulemme näkemään
rauhan kajastuksen maailman tai
vaanrannalla.
Nähdäksemme tämän kajastuksen
olkoon tunnus sanamme, rauha,
rakkaus ja ystävyys, vapaus
Indokiinan kansoille. ^ . -
• UrlV
Yksi tämän maailman rauhan
liittojen yhteisen kokoiik^^fv^ää-rös
oli aloittaa maailmanlaajiiine.n
nimienkeräys kampanja. Tähän
on yhtynyt myöskin Canadan
Rauhanliitto, jonka kautta.on .levitetty
tuhansia :postikortt6Ja ympäri
Canadan. Kirjoittakaa n i menne
näihin kortteihin; kaikki
yhdessä edistämään arvokasta
rauhan työtä. — H . T.
Voivuori kasvaa
Bryssel— Euroopan talousyhteistö
on saamassa voivuoren; 'joiSta': tulee
kenties suurempi kuin koskaan
aieniminEECrn historiassa..iE«ro<^
pakomission maatalousosasto,.i|möitti
maanantaina elokuun katsauksien o-soittavan,
että varastoissa on vöitä
yhteensä 293,000 tonnia eU; kaksi
kertaa enemmän kuin vuosi .^tten.
Voita on siten huomattavasti enemmän
kuin asiantuntijoiden mukaan
saisi olla.
PÄIVÄN PAKINA
VÄHÄN ÄSIÄIN TYNKÄÄ
Maailman toljaulksia seuratessa
lehdistä ja juJIkaisuiata "pistää
silmään" yhtä j a toista sel-laistjukin,
jota on oikeastaan sym
ti jättää käyttämättä, vaikka
kysymys ei olelkaan aivan maailmaa
mullisitavista asioista.
Ottafkaamme esimenkiiksi italialainen
käärme-juttu, jolla
saattaa oLla hieman yhteyttä nykyisten
yhteislkuntaongelmienlkiin
kanssa. •
Roomasta tulleessa jorinassa .
kerrottiin meiläle canadalaisille,
että Italian visseillä farmiseu-duilla
on tullut : pulmatilanne
pienten mutta myifltyllisten käärmeiden
lisääntymisestä.
Syitä oh siihen kuulemma
useita, mutta kun farmarit ovat
jättäneet sielläikin kannattamattomuuden
vuoksi peltojaan viljelemättä,
niin näistä villiintyi
viatä "ikesamtomaista" on tullut
ensiluolkikaisia asumtiloja käärmeille.
. Oli tämän asian kanssa niin tai
näin, mutta hulhjsti ovat asiat
silloin kun lomalla j a reökeilyl-le
lähdettäessä on aina varattava
vastamyrkkyä käärmeen "puremia!"
vastaan.;
Tässä vaiheessa viranomaisten .
toimesta luvattiin myrkyllisen
käärmeen häivittämisestä 500 l i i -
ran( 80 sentip) taipporaha. Se V
tuotti aluiksi tuiolkaia; Miitta yk;-
sityisyritteliäisyyteen kasvatetut
•talonpojat huomasivat pian mah
dollisuuden liikeafääriin: he rupesivat
kasvattamaan käärmeitä
ja ikeräämään tapporahoja heti,
kun käärmeen poikanen kasvoi
kyllin suuröksi.
Siitä hommasta oli siis luovuttava.
Sitten otettiin Jugoslaviasta
piilklkisiikoja käärmeitä tappamaan.
Mutta vissit yrittäjä piirit
saivat tietää, että piilklkisiois-ta
saadaan maulklkaita paisteja,,
niin nämä käärmeentappajat me
nivat pian parempiin suihin.
Sitten oli tilattu kalkkunoita
ikäärmeitä hävittämään; Mutta
ensimmäinen lähetys oli "tavallisia"
kallkkunoita, joiden nolkat.
oli leikattu pois niin etteivät ne
voi aiheuttaa toisilleen marftki-na-
arvoa alentavia haavoja ja
arpia. Näin oli tehtävä toinen
tilaus -—tällä kertaa noikallisia.
kallkikunoita — ja niin nyt nähdään
ko. alueen ympäristössä
marssivan terävänokkaisia kalkkunoita.
Se siitä.
Kansanvalta ,jota myös demo-
Ikratiaksi .sanotaan, on kuulemma
sellaista aatetta, mikä ei BO-vi
yhteen sen paremmin kirtcon
kuin uäkönnonlkaan kansaa; mikäli
voidaan ^ uäkoa erään roo-malaislkatolisen
piispari sanaaise-
Mö3t Rev William J . Smith o l i
muutama viikko sitten Torontossa
varoittanut kahtatuhatta
Knights of Columbusin jäsentä
ja heidän perheitään, että "kirik-ko
el voi olla demokraattinen
laitos huolimatta siitä mitä joulk
ko suurisuisia ihmisiä kirjoittaa."
Knights of Columbus on katolisen
ikirikon yksi v.oimaiklkain
maalliklkojärjestö tällä mante-reeila,
kerrottiin ko. uutistiedos-sa.
Ja piispa Smith pohjusti saar
nansa Pyhän Pietarin lausuntoon
"huonoista ajoista" (There
are bad days). "Olisi kohtaloikas-ta
ja traagista, jos kiHkko luopuisi
ikuninikaallisesta ulkoisesta
muodostaan omalksumalla demokratian
sisäiseen ralkenteeseen",
-selitti arvon piispa ja jatlkoi: .
"Mohet ihimiset olettavat katolisten,
tulleen aikuisiksi, joiden
ei tarvitse enää olla riippuvaisia
äiti-(kir |
Tags
Comments
Post a Comment for 1972-09-06-02