Vapaus, May 8, 1952

              Torstaina, toukokuun 8 p. — Thursday, May 8,1952
TeJephones: Saslness orilee 4^4ia^
Editoria! Office 4«im Mdoager
B. SuItfX Editor W. EkUnd. Mailisg
addrees Box Sudbiuy. Ontatia.
taäidied lion^ (V 1917;
jfis cecood daes n a i i 47 ttie Post
OCOee JDepartmat«ijOttawft. Put>«
Uaibed ttuice tsneekly: Tuesdayfl,
'TbtmdajTS e c d Baturdays tv Vaiaus
. S b B et. WH> eadbtay, Oot» CapadA,
AdveitiAlng rates upon appUcatfon.
ItaiutlatloD free of cbaxse.
TILAVSHXNHAT:
Caoadassa: i vk. 7J00 6 kk. 3.7S
3 kk. X25
YhdysvaUolsM: l Tk. 8JOO 6 kk. 4^ 8uotD£s6a: i vk, 8 ^ 6 kk. i.*»
Ulf i ^
iit '•'l
ir%£l?|>. t i l l i t
Edevaistuutonta vouhottelua
Joillakin Jhmbilläron kummalliset olkapäät- Puhuvat^^^^j^^
goivat atomisodan puolesta vaikkei jieillä> ja iieidän kaltaisillaan, olisi
siitä mitään muuta kuin vahinkoa.
Tafaätt luokkaan kuuluu Toronton Vapaa sana; jonka toimitta-jflla
ei mitään sitä yastaan, vaikka esimerkjksi jokainen suomalainen
mies/nainen j a lapsi tuhoutuisi atomisodassa " k u i ^ n se ilsc voi bar»
joittaa edesvastuutonta sotapolitiikkaansa!
Totta on, että Vapaa Sana on puolusunut sotapropagandaansa
silläkin, ettei sen kirjoituksilla ole mitään kantavuutta — ikäänkuin
meri ei syntyisi pisarasta - e mikä sellaisenaan on lievästikin sanoen
alemmuustunnetta. Mutta koskaan se ei ole kieltänyt, eikä voikaan
kidtää> etteikö se ole parastansa yrittänyt ihmisikunnan tuhoamiseksi
atomiaseiden avulla.
Kuinka ''vapaa" tämä. Vapaa Sana on kaikesta vastuunalaisuu­desta
j a inhimillisistä tunteista muita kanssaihmisiään kohtaan, se
näkyy mainitun sotahuudon viime lauantaisesta toimitusjorinasta.Sii'
nä sanotaan:
' "Kun . . . Englannin sotavoimien yleisesikunnan päällikkö äsket-julbli>
että kuka hyvänsä hyökkääjä pudottaa Englantiin atomi-
' pommin, se tulee saamaan kaksikymmentä atomipommia takaisin
, . • • Englannissa on tehty atomipommi. Sillä v o i olla muutama tai
, pari valmisteilla . . . Y h d y s v a l l a t . . . voi iskeä Venäjää atomipom­meilla
paljon kovemmin kuin mitä Venäjä kykenee iskemään ainutta­kaan
vapaata valtiota . . >
Vapaa Sana puhuu atomipommeista ja niiden käytöstä ^ saifnalla -
huolettomalla tavalla kuin pikkupojat keskustelevat nalli- täi kaari-pyssyistä-
r- j a kerskuu YhdysvalUin atomipommien ylivöinuisuutta;
kuten se muutama kuukausi sitten kerskui yhdysvaltalaisten sotavoi*
mien voittamattom^iutta Koreassa.
Olettakaamme nyt hetkinen, että Vapaa Sana oi isi oikeassa siinä,
että Britanniasta voidaan vastata kahdellakymmenellä atomipommil­la,
jokaista yhtä pommia vastaan, mitä Wall Streetin suunnitelemas-
!«.{sa atomisodassa tulisf Brittein saarille. Mikä olisi seuraus? Miljoo­nien
ihmisten, miesten, naisten ja lasten joukkomurha niin puotlellä
f kuin toisellakin. Ja kun otetaan huomioon eräitä realiteetteja, nimit-
. täin'Brittein saarien tiheä asutus, ykssi atomipommi siellä vastaa ehkä
^ kahtakymmentä sellaista atpmipommiajnvkä pudotetaan baijvemmin
asuttuun maahan, Kyiymys on snsloppukädessä' Vapaa'Sanankin'
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
yinXkU B»nr 'Kyrön Malkki>
Saalt Ete, Märieata täyttää tJc, 11
päivänä 92 vuotta. i
A l n a ^ L a b t i n e n Copper Clitfistä
täyttää 74 vuotta ensi lauantaina
toukok. 10 pnä.*
YIid3iDme sukulaisten Ja t u t t a v i en
o n n i t t e l u i h i n !
YLEiSdl^
rimt
piw)n mjikaaj^ iiitä, mistä m^astaf Ipppuu 59?k|i ihmiseti ••'i
r \\ A^olöilpomhir ja atbnjjsot4pi,fiifl^?h ol| |kr|[ra^^*Kyi Jk^.pikkupol-.-
maksi 105,000 ihmistä kaupungin 193,000:3ta asukkaasta . . .
luulossa, että Yhdysvaltain atomipommivarä^^^^^ muii-''
tamassa viikossa, kuten Hitlerin ilmavoimien piti tehdäitoisfessa räaa-
Ihnansodassa.
lVindsorin Star-lehti ei suinkaan -ole ihmisrakkaudella pilattu^
, lunneherkkä kansan lehti, vaan suurpääoman omistama "Amerikan
ääntä" seuraava propagandisti. M u t t a sekin joutui tuonnoin tunnus­tamaan
setiraavaa: "Jättäkäämme inhimillisyys argumentit pois ato-
^mipommista. Ei ole mitään inhimillisyyttä aseessa mikä voi tappaa
j a haavoittaa satojatuhansia sjviili-ihmisiä yhdessä korventavassa lei­mauksessa."
^ Kyseenalaista on, vaikuttavatko mitkään inhimilliset seikat Vapaa
Sanansotaisiin toimittajiin. Olkoon siis moraalisaarnat kaukana meis­tä.
'Mutta täkäläisillä maanmiehillämme on tilaisuus antaa tuntuva
•vastaus moiselle edesvastuuttomuudelle. He voivat tukea aineellisesti
j a moraalisesti Torontossa tulevan viikonlopun aikana kokoontuvaa
~ konferenssia rauhan, aseistuksen vähentämisen ja kansainvälisen kau­pan
puolesta. On muistettava, että mitä hyötyä on esimerkiksi to-rontolaisille
Yhdysvaltain atomipommivarastosta silloin; jos yksi a i ­noa
atomipommi voi pyyhkäistä koko Toronton ja sen lähes miljoo­nan
asukasta pois Ontarion jär%'en rannalta.
Atomipommeja vastaan on ainoastaan yksi tehokas puolustus­keino
tälläkin mantereella — nimittäin se että estetään uhkaavan so­dan
syttyminen ja atomiaseiden käyttö. Puheet siitä, miten esim,
Britanniasta voidaan vastata 'kahdellakymmenellä pommilla'' jokais­ta
yhtä vastaan, on vain tarkoitettu rauhoittamaan niitä ihmisiä, jot­ka
eivät vielä ole täysin tietoisia minkälainen vaara nyt uhkaa ihmis­kuntaa,
mutta ovat kuitenkin huolissaan nykyisen aseistumisvillityk-sen
johdosta.
Il
riktiottuu lir^'U»iam tateUvUtiti. • Xitimt
K E S X I I X A N V A L S S I"
Uusi S u o m i - F i l m i n koko illan elo­kuva.
Jota Canadassa ykslnoikeute-tusti
esittää C a n a d i a n F i n n i s h Movies,
on aloittanut kioTOkset, .
Torontossa sitä e s i t e t t i in kahtena I l ­t
a n a täysille saleille J a täytyy sanoa,
että f i l m i on Juuri sitä, mitä me odo­tamme
elokuvalta.
Filmissä kuvataan nuoren. lahjak-^
k a a n Ja v a r a t t o i n a n m u s i i k e r i n kau-^
n l s t a r a k k a u t t a s e n a a t t o r i n tyttäreen
m u t t a tyttären perheessä e i köyhä k o ­s
i j a ollut tervetullut. F i l m i kuvaa
-heidän' elämänsä alkuvaiheita, t r a a -
gilUslne sairauksineen. Joka. k u i t e n k i n
loppuu onnellisesti. F l h n i saa todella
k a t s e l i j a n mukaansa j a voisi sanoa l i i ­kuttuneeksi.
Pääosia esittää L e i f AVa-ger
J a E v a : I C a a r i n a - V o l a n e n erittäin
o n n i s t u n e e s t i . '
' -- VoUxune tässä ynteydessä huomaut­taa;'
että C a n a d i a n F i n n i s h M o v i e s ^n
tehnyt sopimuksen S u o m i - F i l m i : O x ^n
kanssa; Jonka m u k a a n filmiyhtiö lä­hettää
tänne ainoastaan parhaat t e ­oksensa.
Jotka ovat saaneet s u o s i o l l i ­sen
vastaanoton Suomessa Ja u l k o ­m
a i l l a , missä filmejä esitetään.
Pääsylippujen h i n n a t yhtiö on k o i t ­tanut
laskea n i i n alas k u i n mahdollis ­ta,
sillä fUmit ovat n i i n kallUta, että
kestää puoli v u o t t a esittää, ennenkuin
saa n i i n paljon k u l u j e n y l i , että voi
f i l m i t m a k s a a . — CT. Movies.
Hitä miiut sanovat
Liian "avulias"
Viikon vaihteessa Genevasta saapuneessa uutisticdossa kerrottiin
"monen läntisen virkailijan tulleen vuosien kokemusten perusteella
vakuuttuneeksi", että Yhdysvallat yrittää liian paljon ''avustaa" ta­kapajuisia
maita.
Tämä ei tarkoita^ kerrotaan mainitussa uutisticdossa, että Y h ­dysvallat
on antanut liian paljon rahaa tätä tarkoitusta varten, vaan
sitä, että Yhdysvallat yrittää 'itse" auttaa "liian paljon'.
Saman uutisticdon mukaan Yhdysvallat on suurin Y K : n kautta
järjestetyn avustushomman rahoittaja, mutta siitä huolimatta Y h -
dysvaltam "oma*' yksityinen apu, Y K : n ulkopuolella on rahallisesti
kymmenen kertaa suurempaa kuin koko Y K : n apu ns. takapajuisille
maille.
Edelleen kerrotaan eurooppalaisten ja muidenkin virkailijain ole­van
vakuuttuneita siitä, että Y K : n "toimesta voidaan esittää'paljon
kovempia ehtoja, kuin Yhdysvaltain taholta, sillä paikalliset hallituk­set
ovat lisäänty\'ässä määrässä haluttomia kohtaamaan arvostelua,
että ne toimivat Yhdysvaltain määräysten mukaisesti."
Tässä onkin pulmaa enemmän kuin riittävästi. Jos olisi kysymys
niin silloin se tietenkin järjestettäisiin
Y K : n kautta. 'Mutta siinä on se iänikuinen "jos'', mikä tässä ta­pauksessa
tarkoittaa sitä, että avustuksenkin nimissä edistetään'joi­takin
vieraita pyyteitä. Yleisesti tiedetään, että Yhdysvaltain "av-us-tusta"
ei anneta millekään maalle, ellei sen maan hallitus suostu
"avustusrahoillaan" ostamaan vain yhdysvaltalaisia tuotteita — vaik­ka
samanlaisia tuotteita olisi saatavana edullisimmilla ehdoilla muual­ta.
~ :^ - K tm ns; takapajuisia maita yritetään "avustaa" siten, että niisiä
^ saataisiin mahdollisimman edullisia markkinapa^^oja }fhdysvaltain
.BAKXEEBISOOASTA .
Wa9hIn3tonfssä ilmestynrä rautatJer
lunloldett: lehtis i'LaD0F"i k i r j o i t t i h u h ­t
i k u u n :ii2 päivjMj jnumerpssaan ,bak-teeri^
odasta seuraavaan tapaan;
-''.»•Mc.flledäJnme.f että', s o t a . o n h e lr
/petth'^Ja. ett&r''minkääa kansan el
«kannata: o l l a •turhantankka'aseistuk­sen
suhteen, m u t t a me aryelemme
m o n i e n . A m e r i k a n ^ 'kansan^: Jäsenten
olevan syvällisesti hälyntyneitft (selr
i a l s l s t e t i e d o i s t a r k u i n o n seuraava:
i •: •**AnneiJa. siirtyy. hakterlologistien
aseiden - t u t k i m u k s i s t a n i i d e n vatmis-tamiseen
»Ja tulee i l a J i e s kaksinker­taistamaan
ibaktcrlologlsen sodan­käynnin
kesicuksen Marylandissa,
seuTau';Csena bakteerlsodan uudrsta
korostamisesta."
Y k s i n k e r t a i s e l l a kielellä se m e r k i t ­see,
että sairauksien ehkäisemiseen
j a ihmisten hengen pelastamiseen
harjoitetut lääketieteen miehet ovat
keksineet uusia Ja tehokkaampia
bakteereita Ja lyhtyvät tuottamaan
niitä tehdasmaisessa - mittakaavassa,
että' niitä voidaan käyttää mUJoo-n
i e n miesten, n a i s t e n Ja l a s t en t a p -
pamL<;eeni
-Me tunnustamme, että meUlä ei
ole vastausta tähän pulmaan, mutta
m i h i n Joutuu "shflstyksemme", sanoo
l e h t i lopuksi.
SELLAISTA ON SOTA!
"Canadan, a r m e i j a n upseeri yhteis­toiminnassa
erään pelottomien s i v i l -
lisisslen ryltmän kanssa tehneen j u l ­k
e i t a tunkeutumisia Petawawan,
B o r d e n i n j a muiden sotaleirien ase-v
a r i k o i h i n . saaden saaliikseen; v a l t a ­vat
määrät -KaikenlaatuLsia ampuma-aseita,
jobka heidän a r v e l l a a n menes­tyksellisesti
(Ja sopivaa paUäcIota
vastaan) siirtäneen gangstereille,
J o t k a voivat leikkiä niUlä p o l i i s i a Ja
r}-ö\-äreitä. Näiden valloitusaretkien
salaamiseksi sanotaan heidän sytyt­täneen
palamaan 37 seUaista .palk-i
t a a , joissa näitä vehkeitä o n v a r a s ­t
o i t u , aiheuttaen (sanomaleihdlstön
arvioiden mukaan) neljän j a puolen
m i l j o o n a n d o l l a r i n , vahingot.
" N y t on j o i t a k i n heistä.saatu k i i n ­n
i j a vangittu. N i i n — sellaista se
sota o n ! "
Kirj. Josöph Starobin
P a r i f s L ^ Hylkäämällä S t a l i n i n e h ­dotuksen
neuvotteluissa y h d i s t e t y n Jä
puolueettoman Saksan suhteen Ja k i i ­rehtimällä
S a k s a n sitomista A t l a n t in
p a k t i r n . Y h d y s v a l t a i n valtloftepart-mentti
a n t a a m a a i l m a l l e pelttelemäu
tämän kuvan epätoivon diplomatias­taan.
Länsl-Euroopassa o l l a a n sitä;
mieltä, että valtiosihteeri Acheson
edistää ohjelmaa mikä v o i Joko rä:
jäyttääEuroopan^tafräJähtää hänen
o m i l l e ' s U m l l e e n . •
V i h j e nykyisestä kiireestä ^ k o n t r ah
d h i " alktoJoittami8ek8ilkansleri'A-denauerln
kanssa t u l i selväksi >Ächeso-:
n i n hermostuneesta, katkeroituneesta
mutta päättäväisestä pUheestaV Jonka
hän p i t i h u h t i k u u n Id p n ä Y h d y s v a l -
t a m sanomalehtimiesyhdistyksen k o ­kouksessa.
S.inä puheessa tehtiin «elväksi, e t ­tä.
Y i : d y s v a l t a i n hallitsevat' plhrit p e l ­käävät
neuvotteluja kuin r u t t o a ; ne
pitävät k i i n n i ' e i kääntymystä" kat­santokannasta.
ALtkään vastaisuudessa Neuvosto­l
i i t o s t a lähetettävät nootit eivät v oi
oha vakavia yrityksiä v a p a i d e n v a a l i -
mahdollisuuksien etsimiseksi; niiden
tarkoituksena on n a r r a t a yleisöä sen
a i k a a k u n . k a u p p o j a tehdään Ja; a l l e ­k
i r j o i t e t a a n .
^iMutta tässä ei ole k a i k k i . Acheson
ei s u i n k a a n ole tyytyväinen s i i h e n , e t ­tä
Länsi-Saksa pakoitetaaccv^Litty-mään
" E u r o o p a n puolustuskokoomuk-seen",
mikä t a r k o i t t a a A t l a n t i n p a k .
t i n ^ t a k a o v e a jonka p a l k k i o k s i ; A d e -
n a u e r l n tynkäliallltukselle myönne­tään
kyseenalämen "itsenäisyys*. Hän
sanoi näkevänsä yhtenäisen Saksan
A t l a n tm paktlssa. K u t e n (New Y o r k
Times - s a n o i : h u h t i k u u n 20 p n ä o t s i ­kossaan
: " A c h e s o n v a a t i i yhtenäistä
Saksaa Euroopan armeljaai^.''
M u t t a miten voidaan tämä tehdä?
kysytään täällä. Neuvottelu y h t c n a i -!
syydestä o n mahdollista, k u t e n Neu­vostoliitto
o n ehdottanut, mutta vain
puolueettomasta Saksasta, mistä ver
detäan pois k a i k k i ulkomaiset sota­voimat.
Ehdotus, että S a k s a v o i asels.'
tua Y h d y s v a l t a i n s i i p i e n suojassa, a'oi
t a r k o i t t a a vain, joko u l t i n i a a t t u m in
a n t a m i s t a Neuvostoliitolle, Jonjca t a r l|
koltuksena o n saada se-.taisteluun t a i '
poistumaan I t ä - ^ k s a ^ t a , t a i s i t t en se
t a r k o . t t a a sitä, että .piislf^taai^. aseis-,
tunut liänsi-tSaksa valloitussotaan o-miai
maanmiehläänrvastaan.. ^' f
^ e l l f i n e n ; ; 8 o t a A-oi h e l p g s t i t a r k o i t -
taa maailmansotaa, siUä NeuvostOliit-t
o o n m a a . Joka, e i peräänny., u h k a u s ,
t e n edessä sen Jälkeen k u n se on itse
ehdottanut komp(0mi$sla.v K u k a a n e l
l i i o i n liänsi-Euroopassa usko v a k a v i in
saan, että Neuvostoliitto . luovuttaa
itä-alueen Saksaue, joka o n Jälleen
lähtenyt. H i t l e r i n tielle U r a l l a k o h t i,
kuten- «denauerin apulainen ; prof.
H a l l s t e l n k u v a i l i p a r i k u u k a u t t a s i t ­ten.
K o n t r a h t i , Jonka a l l e k i r j o i t t a m i s ta
kiirehditään toukokuun 17 päiväksi
s i t e n , että k e n r a a l i Eisenhower voi p a ­l
a t a Y h d y s v a l t a i n v a l i t s i j a i n eteen j a
sanoa; että pitkä askel o n otettu " ( E u ­roopan
yhdistämiseksi", kohtaa u s e i ­t
a esteitä.
J o t k u t niistä v o i t e t a a n epäilemät.
mä vetäisi R a n s k a n hyökkäyssotaan
sekä perikatoon; t a i s e n s i j a a n H a n s - '
k a l l e sanotaan etukäteen, ^ että'^Jos
Saksa perääntyy tästä kummallisesta
Uitosta. A t l a n t i n p a ^ i e i tee j u u ri
mitään s e n «läitcen. —
K o s k a taantumuksellsen Saksan
heikomman vastarinnan . ' l i n j a n ei
välttäipsättä tarvitse o l l a idässä ••-en­s
i k s i - r R a n s k a Joutuu vastatusten
vanhan v i h o i l l a n s a k a n ^ , Joka on
aseistettu h a i n p a l s i i n a s t i . , r:
K a i i s l c r l »Adenauerin >jt" Jo /esittä­mät
v a a t i m t i k s e t S a a r i n siihteen, m i s ­sä
o n tärkeät-rauta- J a k i v i t i i i l i r e s b r s .
sit, o n alkumerkkinä S a k s a n i m p e r i a ­l
i s m i n tavotteista'<
AiJcäli o n puhe • Y h d y s v a l t a i n l u ­pauksesta,
että sen 4-6 dlvisionaa p i ­detään
Saksassa J a Ranskassa, n i i n se
ei^ole erittäin vakuuttava. V a s t a r i n ta
Y l i d y s v a l t a i n miehitykselle kasvaa
j a t k u v a s t i R a n s k a n kaildssa piireissä.
K u k a tietää salliiko Y h d y s v a l t a in
kansa taman "Operation . C h a p e r o -
n e n " ikuisen jatkumieen R e i n i n k u m ­m
a l l a k i n puolen?
iMuttapääesteenä e i ole S a k s a n t i n ­k
i m i n e n valtiodepartmentin ' k a n s s a ,
tai ranskalais-saksalaisessa pelossa ja
tavoitteissa; ongelman rperustana. o n
S a k s a n i o h j e l m a n k e h i t y s y h t e n ä i ^ s -
Ja puolueettomuuskampanjan p o h j a l.
l a J a S a k s a n - t a l o u s v v i m a n n c ^ e a k e ­h
i t y s . J a >ti^Jö/^«|A«Bonin o h j e in
voVj^Jähtää Jhäöirä
^ T h e L o n d o n Economist huomioi
,huht;kuun(i9 p n ä ' j t e y y ^^
riänSiv^tahi obJe}n;ik t a k s a n : : ^ t e e n ,
seDaisena k u i n : se o n n y t , o n s u u r i -
s u i m t a i s t a taikapeliä, t r i l A d e i u u e r i l -
laV. Edelleen se sanoo, että sen o h j e l ­m
a n Saksaa kohtaan -näyttämään
suuremmalta tyhmyydeltä' m i h i n on
koskaan r y h d y t t y ."
S a m a n l a i s t a epäilyä on esittänyt
W a l t e r L i p p m a n n , j o k a h u h t i k u u n 5
pnä v a r o i t t i , että "meidän S a k s a n o h ­jelmamme
erikoisesti o n menossa y h ­teentörmäystä
kohtfelämän t o s l a s i a in
kanssa — Saksan kansallistunnon j a
Neuvostoliiton kyvykkyyden .kanssa
tehdä kauppaa S a k s a n kansaUisuua.
hengellä".
. L i p p m a n n neuvoo k y y n i l l i s e s t i k e n - :
r a a I i E i s e n h o w e r l a , ettei hänett^pitäi-s
i sanoa r i a n p a l j o n v a a l i k a m p a n j an
aikana. Jotta hänen " e i myöhemmin
t a r v i t s i syödä-liiaksi p a l j o n sanojaan".
Adenauer v o i >Bonttlssa t o r j u a oppo-;
sition v a i n s i k s i , k u n koko maa e i o»
s a l l l s t u päätösten t ^ o o n ; - -Yödistjr
neessä Saksassa t u l i s i v a l t a a n soSiali*
demokraattinen puolue,'J<dca.tullsi:pal;
k o i t e t u k s i " J o h ^ i j i s t a a h . väUttämättä
omaksumaan ' itsenäiseinmän-: o h j e l ­man.
ltä.iSaksanvoinjakkaastl p r o - ;
testanttinenVja vasemmistolainen ää<-
nimäärä, liitettynä {Länsi^Safcsassa
ole7aan oppositioon, saattaisi tappioon
päpiUis-tääntumukseliiscn 'vähteinmls-tön,
minkä varassa Adenauer o n .
JoS Neuvostoliitto ehdottaa koko
Saksaa käsittäviä vaaleja, sanokaam.
me protestanttisen j a Icatolisten k i r ­konmiesten
valvonnassa,; S i l l o i n . o n
vaikea pitää k i i n n i Y K ; n vaalien k ^ -
posesta, m i l l e asialle k a i k k i s a k s a l a i ­set
ovat kyJmiä.
Lisäksi, Länsi-Saksan y l e l s v a a l i t on
pidettävä e K ^ u s s a 1933. J o s A d e n a t i -
e r i n kanssa tehtävän sopimuksen^rati-
« o i n t i vUvästyy, k a t k e r a n . väittelyn
vuolcsi (Ranskassa Ja mtilssa maissa
Rauhanuufiset oviat
parkita, sanoo
Canadan kansa
•'' tT}tT}nrf^iatT|i»T>' • y|«»ifyp mielipiteen
tutkimustoimisto. C a n a d i a n Institute
of P u b l i c O p i n i o n , i l m o i t t i viime v i i ­k
o l l a suorittaneensa tutkimuksen s U -
heri näh'den minkälaisen sanomalehti-.
o t s a k k m i m a a n asukkaat h a l u a i s i v at
m i e l u u m m i n nähdä Rehdissään. S a a -
t u j o i v a ^ u s t e n ' p e r u s t e e l l a sanoo t o i -
n^std k o l m ^ ' v i i d e s ^ ' canadalaisesta
hähzaV^' . r a u h k a * ' - ^ " r a u h a n K o r e a s -
s a i o v i n h o n 'NeiivoStoIiitdn kanssa,
ikuisenrauhaii—'sillä f a u h a o n i h a -
na.
,\ V a i k k a - r ; , k o r k e a t , , . e l i n k u s t a i m u k s e t
ovat Jokaisen; k a n s a n i h m i s e n Jokapäl^
Täisenä: rasituksena Ja vitsauksena
n i i n siitä h u o l i m a t t a vähemmän k u in
yksi kymmenestä (9 prosenttia) h a l u si
m i e l u u m m i n nähdä l e h t i e n otsakkeis­sa,
uutisen, elinkustannusten l a s k e m i ­sesta.
Neljä p r o s e n t t i a äänestäneistä
h a l u s i lukea Venäjän luhistumisesta
J a toinen neljä prosenttia verojen l a s ­kemisesta.
M u i d e n , miehpiteet jakaantuivat
mitä e r i l a a t u i s i m p l e n toiveiden kes­ken.
— JA —
Paolee
SKOTLAVnLAISTA
J u n a s s a istui neljä skotiantihie
Y k s i heistä o t U s a v u k k e e n ^ ^
seU sitä h e t i e n Ja kääntji s i t t e i ^
men kanssamaUtustajäasa
sanoen:
— Hyvät herrat, saisinko lain.,
t u l i t i k k u j a?
— Minä e n polta, sanoi easaBcs
nen-
— J a fuinä olen unohtanut fc>
tSSkuni kotttn, sanoi toinen.
K o l m a s otti esille tulitjkkulaatä
konsa^ m u t t a se o l i tyhjä. • '
M a c C a r l h y . se oh herran nial, 39.
k a halusi lainata tulta; huokasi
vään j a sanoi sitten:
— No; n i t o . sitten minnhtäjtn
sytyttää se o m i l l a t i k u i l l a n i'
samalla k u n Jtoko Euroopassa- kasvaa
l i i k e neuvottelujen puolesta, n i h i A c -
heson k u i n A d e n a u e r k l n joutavat s i l ­l
o i n p u l a a n.
S i i h e n mennessä S a k s a n liikemiehet
k a l i m l v a t rahaa ttinkeutumalla B r i ­t
a n n i a n J a R a n s k a n m a r k l n b o i l l e e r i
p u o l i l l a m a a i l m a a . . . ,•
(Le (Monde. P a r i i sm k o n s e r v a t i i v i n en
l e h t i . Joka yrittää näbd^ m a a i l m an
sellaisena kum se o n , h u o m i o i h u h t i ­k
u u n 20 pnä, että lÄnsi-Saksan k a u ­pankäynti
lisääntyi 75 p r o s e n t i l l a v.
ilS&l edelliseen vuoteen verraten,: 1,980
m i l j . d o l l a r i s t a 3,473 m i l j o o n a a n d o l l a -
r i i n . Tällaisessa tilanteessa ' L y i sL
S a k s a n Ulkemiehet eivät välitä, vaikka
s o t i l a i t a p a n n a a n k i n aseisiin, joskaan
se e i ole helppoa: M u t t a h e ovativas*
mistuotantooHi sillä j u u r i tässä o n s yy
m i k s i B r i t a n n i a j a R a n s k a ovat n y t
suuressa kriisissä.
. Täten nykyinen s u i m t a , k o h d i s t uu
S a k s a n . k a n s a n voimakkaiden yhte­näisyys
J a raufaanvaatimusten johdos­t
a ; EiSenhoweria Ja Achesonia' vas­taan.
6 e o n myönteinen -tilatme S a k ­s
a n itsenäiselle ohjehnalle. mitä N e u .
vostoliitto: ehdotti m a a l i s k u u n 10 pnä.
ÄchesoniE!senhowerin diplomatian
epätoivoisuus o n selvä: he hylkäävät
N e u v o s t o l i i t o n kohtuulliset ehdotuk­set;
Joiden t a r k o i t u k s e n a o n tehdä s o ­ta
(Euroopassa mahdottomaksi; he p i ­tävät
parempana sitä, ettäl^nsirSak-s
a pafcoitetaan haureelliseen l i i t t o on
R a n s k a n kustannuksella aiheuttaen^
hyökkäysvaaran; j a h e menettelevät
näin välittämättä Saksan kehitys­suunnasta^
mikä uhkaa Jättää heidät
tahakoisia o^htymään jällecnaseistu- kaikkine l i i t t o l a i s i n e en pois^ t a h d i s ta
Canadan vanhin liike
on saanut $1,924,000
puhtaaksi voitoksi
Winntpec. Canadan v a n h i n l i i ­keyritys,
vuonna 1670> p e r u s t e t tu H u d -
son!s- B a y Company sai tammikuun
loppun päättyneen tiUvuoden puh­taaksi
voitoksi $1,924.000, todetaan
täällä julkaistussa tilikertomuksessa.
B r u t t o v o i t t o o l i $7.292.000. m u t t a k u n
siitä x^ähennetään kuoletukset, pois­tot
j a verovaraukset. jää vuoden t o i ­minnasta
puhtaaksi voitoiksi ensin-m
a h i i t t u sununa.
Yhtiön vähittäiskauppamy^-nmt o l i ­vat
yhteensä n o i n 82 m i l j o o n a a d o l l a ­r
i a , turklskauppaosaston 67 miljoonaa
j a tukkukauppaosaston 34 miljoonaa
d o l l a r i a , j o i d en lisäksi yhtiö s a i t u l o ja
142,258. p u n t a a vuokria yms. t u l o j a .
sille p e r i k s i k u t e n esim. se m i t e n jae­t
a a n uudelleen aseistumiseen «50 m i l j .
m a r k a n kuukausimenot. Adenauer
väittää, että osa tästä Sllmmasta v o i
mennä Y h d y s v a l t a i n j a B r i t a n n i an
sotajoukkojen menojen korvaamiseen,
mtttta vähän Jää puolen miljoonan
saksalaisen aseistamiseen. Mitä A d e ­nauer
h a l u a a ja hän v o i s en saada,
sillä Y h d y s v a l l o i l l a o n n i i n kova k i i ­r
e — o n se, että hänen kumppaniensa
miehitysmaksut Jäävät n i i d e n itsensä
suoritettavaksi: jos hän aseistautuu,
hän sanoo, n i i n s u u r i n osa tästä 250
m i l j . menee k u u k a u s l t t a h i s a k s a n a r ­m
e i j a n rahoittamiseen.
-Tärkeämpää o n se. mitä esitetään
tämän kontrahdin allekirjoituksen
Jälkeen muiden Euroopan maiden,
v a r s i n k i n R a n s k a n parlamentuie. O n
nimittäin kysymys kummallisesta " i t .
senälsyydestä'', minkä Länsl-Saksa
tulee saamaan. Saksalaisten täytjT
l u v a t a , etteivät h e koskaan käytä i t ­senäisyyttään,
perääntymällä t u l e v a i ­suudessa
pois A t l a n t i n paktlsta.Täniä
on. avioliitto^, missä punasteleva t a n s ­k
a l a i n e n morsian haluaa vakuutusta
avioeroa vastaan, sellainen o n R a n s ­k
a n kansalliskokouksen h e l m i k u u n 19
pnä hyväksymän päätöslausehnan s i ­sältö.
J a tässä brittiläiset J a a m e r i k k a l a i -
set n a i t t a j a t ovat kiusallisessa a s e .
massa. Tähän mennessä ulkomöais-t
c r i R o b e i t SduxmaniUe o n l u v a t tu
.:(Lausukaa sana. ^'kieltäytymlnenV i a ^ g a n h ' a t t i kaiisanriAtamaöh^
sllloin^jutfle U i j p p ^ ^ fniijjljjig sir-jStaf-'
t o r d Cripps, B r i t a n n i a n työväenpuo-'
> l u e e n e n t l s e n j i h ^ t u k ^ ^§jaiinU^
te;ri.r' :ji^iiz . U J O Mr.-q-^Ktf
TäJh^1?uoHnissä.'aön^irrätAiiiii^n'val-mistamisen,
sairaaläln-;-^koiÄiJeri : j i
muiden seUaUftenlaitqs^en'rakentami­sen-
vähennys liittyvät tässä .sanassa
hänen nimeensä.
. N j - t s i r S t k f f o r d "Cripps" oh~ k u o l l u t
r— mutta hänen "kieltäytymisohjel-m
a n s a ' -hallitsee toryjen johdolla
brittiläisten elämää.
Edesmennyt E r n e s t IBevln, ollessaan
työväenhallituksen ulkoministerinä,
sai häneltä suurta apua toteuttaes.
saan hyökkäävää ohjelmaansa N e u ­vostoliittoa
vastaan.
' k & - ' o l i s i " estäriyt" Uöfyjbn- (Miynfehenih
ohjeimari*'^'(ÖitilCTffh ''värustäiÄiseksi.
Hän^oli myöif^^istllllsentoimfimatf'
i 'jäsehtfnä. - "
^ ' M i ^ ä ' hänen- '1eänsanrmtöina^ä|-
^vänsä^ölkät''kaukana h t e x m e i s y t ^ e^
^studsSaari-kyimätf Sodan! e t t t^
i b a a h 'N^vöstbllittdä' ja'^ k a i ^ n " ^
suhtdiä vastaan kotona^ ;
J o n k u n täytyi maksaa ulkominis-tä
siten, että annetaan länsl-saksalal-. .teriön laskut j a t u l l a töimeeh Umah
l u k u i s i a tarvikkeitaan. •
S i r S t a f f o r d "drlpps o l i i h a n t e e l l i n en
siifcen tarkoitukseen, että iväestön
köyhin osa s a a t i i n k a n t a m a a n ' r a s k a in
t a a k k a . k u o r m a s t a , , sillä hänen apu­n
a a n o l i tcäsltys uskonnollisesta r e h e l -
rsyydestä j a "vasemmistolaisuudes­t
a " .
S i r S t a f f o r d erotettiin työväenpuö^
lueesta v. .1939 sen vUbksi k u n h än
.> L o k a k u u s s a 1950 hän p i t i s a a n ut
Sardis-kappelissa vvdSbiläisessä katqti^
palassa J»ontyprlddlssai missä (hän v a ­r
o i t t i niatärlälismlnp^beita vastaani
"Ellemme o l e v a r o v a i s i a , t a r j o a m a l la
sellaista i n n o i t u s t a , m e tulemme hsää-oiään
m a t e r i a a l i n vohnaa j a vähen­tämään
henkistä vaikutusta. K U p a i lu
maallisista; e d u i s t a - on p o h j i m m a l t a an
antirkrfstillisyyttä", sanoi hän, .
K u k a a n ei syytä häntä sHtä, :cttä
hän o l i s i tarjonnut i n n o i t u s t a työläi-siUe,
joitä- h ä n k e h o i t t i hyväksymään
korkeammat elhikustannukset i l m an
palkankorotuksia.
Varoittaessaän m a t e r i i l l i s t i s l a s e i k ­k
o j a vastaan^:.hän t i e s i . mistä p u h u i.
sUlä s i r S t a f f o r d oU^ lähtöisin luokas­ta,
joka ei o l e k o s k a a n kokenut näl­kää,
puutetta t a i työttömyyden k u r ­j
u u t t a .
(Hänen isänsä o l i r i k a s lakiasiamies.
l o o r d l iParmoor, Jonka sanotaan yh.t€-
; M Ä s i ö ä i i v . ' iiäli:avloTii
Isafefeli^' BwitfelnBjÖikto' ^ « ä n s s i ; ' vslr-
S t a f f o r d Cripps joutui toistamisiin
t e k e m i s i i n materi§^ili4;iv «lu^u^>; - s U ^
l a d y C r i p p s t a isoisä - o l i E n o a P r i i it
Saltln^aUHUMr|UBen<.te^dasvalmis^^
( K u i J j & I ^ l S i S ^ t ^ l e y . '
v^Qtigafiai h^,elt&;jä^,OO0,000 o m a i ­suus
J a hänen tyttäreltään mrs.:6wit-
,^^-_j^ifSuujnv
i^fj^^tären^ä^
k e s k e n . - !
S i t t e n t u l i v a t s i r S t a f f o r dm h e n k i ­lökohtaiset
tulot lakimiesalalta. O n
sanottu,' että viioteen 1939 meimessä
hänen lakimiestohnensa antoivat h ä ­nelle
.$150.000 vuositulot.
Tämä o l i se Jniesi j o k a n i i n kiihke­ästi
uskoi t o r y j e n p a l k k o j e n Jäädytys-orhjelmaan,
että hän kieltäytyi a n t a ­masta
'W1iitehallin v i r a s t o j e n puhdis­t
a j i l l e n i i d e n kipeästi tarvitsemaa p a l ­kankorotusta:
.
Näille työläisille t a r j o t t u f a r t h m g iu
(noin vaTttin)'-:palkankorotus t u h d i l ta
kuvastaaf Oiäheri t t n t e i f e a n työläisiin
nähden.
W i n s t o n C h u r c h i l l sanoi k e r r a n , e t -
tä s i r S t a f f o r d i U a o n paremmat a i ­vot
k u i n yhdelläkään m u u l l a h a l l i ­tuksensa
jäsenellä. 'iMeillä o n a i n a -
k h i yksi ensUuokan intellektuaali^
oidemme hoidossa", sanoi hän.
V i i k k o l e h t i Economist, jonka ijij
keenhoitajana o n torypuolueen parfj
m e n t i n jäsen Brendan Bra(±ei lijJ
t y i mairitteluun.: Lehti kirjoitti frJ
väksyvästi, C r i p p s i n talouspolitiikasiL
j o k a pani rajoituksia tuonnSlIe
korosti v i e n t i l i i k e t t a .
"Ihmiset.' j o i t a pyydetään noudat­t
a m a a n n i i n kovaa. pidättyväis^ti,
ovat vakuuttuneita, että heiltä pjy<Se.
tään jihtelshjvän vuoikai, eikä ftiä&i
k o n turhamaisuuden tai vallashii
t a k i a . S i r . S t a f f o r d on kehittaojii
suuressa mitassa tämän luottaasi]
sen." '
Selvästikin sotaa edeltäneen hcJ
den-ei-oikeaopplnen latoonsti onksj.
kennt pitkän matkaa "oikeata tietij
saadakseen tällaista ylistystä t o t ]^
reistä..
E i o l l u t mitään merkkiä siitä, etd
s i r - S t a f f o r d muisti vuonna 1942 tasoj
neensa:
"Meidän tulee olla joko kmnppa.!
nuudessa Venäjän kanssa 'EuTospuj
jälleenrakentamisessa, tai me t;ffi>|
nämme maailman kaaokseen.'
(Liioin hän e i näyttänyt muistaTao,!
että Newcastlen kokouksessa sjjv
kuussa 1945, h ä n sanoi, että atonl.
p o m m i n keksinnön täytyy täydällJ
.eä^tt muuttaa kansainvälistä (aja­maa.
"Sodasta o n nyt tullut kansal.
n e n . j a kansainvalmen itsemurha-
'siinäf e i vi>i leiiääi Olla voittajaa. TS-mäti-^
täyd^lljsestii uuden tekijän eli.
- mässkm^e 'täytyy pänna meidät m\
dclleen arvioimaan koko suhtauta-
! m i s t a m m e ; maailman tulevblsuotea
nähden-"; - " .
' • ^l^öväeiihalHtuksen Tahanunistoäa
"päämiehenä'hän'Oh pääasiassa TSS-tuussa
A t t l e e n maaliskuussa 19« j i
^ l i s t ^ n a s t a punalsuusvastai&^ta no:-
t a j a h d i s t a valtion toimenhaltijaa
keskuudessa. . ^ ,
blBuajetiB!b»Bir';.:1949'hän määrittefi
r u o k a t a v a r a i n tukirahojen -vaieniijl-l
sen, mikä aiheutti l i h a n , juuston ji|
:^argaFi|nln.hii?toJenkorotnte»
' " " ^ y i ^ u s M 1950 hän antd teiiia.|
tuksensa A t t l e e n toimenpiteille, jotluj
muun muassa vähensivät kotien n-j
kentamlsen 200.000 asunnosta ITä/MJ
asuntoon vuodessa.
Edellisessä kuussa hän ja i&Eesil
B e v i n menivät Washingtoniin, mm
he kelvottomasti antautuivat 1SaJ|
S t r e e t i n miljoneerlen vaatimulB«a,|
että p u n n a n arvoa alennetaan.
•Tämä periksianto Amerikan smr»!
^bisneksen painostuksen edessä tsil
luonteenomaiseksi piirteeksi mldieäj
•joka sanoi itseään sosialistiksi, rsM
p a n i d o l l a r i n m e r k i n työväenliallit5lt.|
sen o h j e l m i i n.
— R o l f B a c k on Suomen paras m
VO olympiakisojen 400 metrillä ja ö j
400 viestissä. Hänen paras aik8i»[
400 m. o n 47.7.
•r
PÄIVÄN PAKINA
v a i n se, että: Jos Länsi-Saksa j o U o i n -
kln erkane^ tai joa arhtUstinTt 6ak«
sa JoUoincin omassuu itsenäisen- otx-j
e k n a n , A t l a n t i n pakthnaat neuvotte­levat
keskenään. K u t e n r a n s k a l a i n en
lehdistö h e t i 'huomioi, -tämä o n p u h -
t a a h l l "platoonJnen tae".
K i i t o s h a l l i t s e v i e n piiriensä p e l k u ­ruuden
R a n s k a a yritetään seuraavan,
laiseen k a r s i n a a n : Länsi-Saksa y h t yy
l i i t t o o n , missä sillä o n nopeasti y l i ­voima
a r m e i j a n Ja Ilmavoimien k o h ­d
a l t a mitä A c h e s o n rohkaisee l a a j e n -
t u m i s p y r k i m y k s i h i itää kohti, j a t ä -
Jassoo, kyliä kannaffaakin.röybistellä
(Monet v a r m a a n k i n o v a t - j o ehtineet
kuulemaan ja toteamaankin, että
C a n a d a n d o l l a r i o n samassa arvossa
k u i n itsensä isäntämaan v a l u u t t a , j o ­pa
hivenen v e r r a n par«nmassakin.
J o t k u t , ^ h i a k i n sellaiset j o t k a eivät
o l e oppineet k a t s o m a a n p i n t a a syvena.
mälle. ovat sen johdosta alkaneet
tuntea ikäänkuin pientä ylpeyttä ja
tuumaiUeet.itsekseen, että.ähäs, j o pa
tässä o l l a a n aivan saman arvoisia
suurpääomalle, niin selvää on, ettei silloin haluta järjestää epäitse­kästä
avustustoimintaa Y K : n kautta. Päinvastoin, ''avustaja" häärää
"itse" avustajana — pmaan pussiinsa pain.
s u u r i e n naapureiden kanssa.
K a i k k e i n ykslnkertaismimat j a v ä -
hätietoisinunat, kuten esim. T o r o n ­tossa-
ilmestyvän suomenkielisen sota-:
huudon lyhyttuumainen' Kiviperän
•Pekka, ovat puhaltaneet k a i k e n k a n ­s
a n ihmeteltäväksi ilonsa Canadan
d o l l a r i n a r v o n noususta.
J o s j u o s t a canadalalsen dolsun a r -
voniföusemisesta.hieman isäntämaan
dolsun yläpuolelle röystäillslvät Ja p i ­täisivät
i l o a v a i n sellaiset k u t e n C a n a -
d a n ulkoministeri Pearson j a m u h .
k e i d e n r a h a t u k k o j e n omistajat, ei a s ir
a n johdosta kannaettaisi t i k k u a k a an
t a i t t a a , m u t t a k u n sillä pyritään h a r ­h
a a n j o h t a m a a n myöskin t a v a l l i s ia
y k s i n k e r t a i s i a työläisiä, o n syytä sen
johdosta sanoa sananen. ^
^ (Ensiksikin o n k o k o n a a n höpsistä v e -
tää C a n a d a n d o l l a r i n a r v o n nousemi­sesta
s e l l a i n e n Johtopäätös. ,että C a -
• n a d a n asema, kaupallisesti t a i muuten
o l i s i parantunut,: mikäli etelärajan
t a k a n a . o l e v a : isäntämaa o n kysy­myksessä-
Canadallaöll v i i m e yuohna satcjjen
m i l j o o n i e n d o l l a r i e n s u u n i l i i e n k a u p -
patasxpio kaupassa t l l S A : n kanssa
( n o i n 403 miU. d o l l a r i a ) . : J a samaan
n u o t t i i n se <m j a t k u n u t edeleen.
(Rajantakainen isäntämaa.myyf pa^-
nadaan p a l j o n rcnemmito kuäi 4stea-täältä
j a kieltää C a n a d a n •ostamasta
t a v a r o i t a sieltä mistä: niitä saist e d u l ­l
i s i m m a l l a ehdoma Ja m i n n e v o i s i o sr
t b j en v a s t i n e e k s i myydä c a n a d a l a i s ia
tuotteita, a u t o j a , juustoa, l i h a a j n e .
C a n a d a l l a todella olist m a h d o l l i ­suus
h y v i n edullisien kauppasuhtei­den
kehittämiseen Neuvostoliiton,
K i i n a n ~ ]a - ^ kansandem<4cratIoiden
kanssa, m u t t a Isäntämaan d o l l a r i v a l -
t i a a t sanovat, että e i passaamisilla v a l -
mistaudummehan j u u r i n i i d e n m a i d en
ihmisteiii tappamiseen. Joten olisi
sophnatonta minkäänlaisten ystäväL
listen.<välien solmiminen.
Edelleen k u i d u n käsky "VPall S t r e e ­t
i n korkeuksista, että ostakaa meiltä
j a myykää n i i l l e , j o t k a paktimääri^rs-t
e n m u k a a n v a r u s t a u t u v a t sotisopaan.
M u t t a näillä m a l l l a ^ e i o le v a l u u t t a a
millä ostot m a k s e t t a i s i i n , k u n k a i k ki
mitä-kansalta'Irti saadaan pitää p a n ­n
a t y k k i e n Ja p o m m i e n v a l m l s t n k s e a i.
J a ivielä s e n k i n Jälkeen isännät v a a t i ­vat
j a kiristävät a i n a enempää ja
enempää.
Ralkestajtästä j o h t u u siis, että C a ­nadan
kauppavaihto o n o l l u t tappiota
näyttävä j a s u r k e a n epäedullinen v a r ­s
i n k i n eteläisen n a a p u r i n kohdalta^
(Miten s i t t e n onmahdoU-^sta, että
canadalalsen d o l l a r i n arvo, v e r r a t t u na
naapurin d o l l a r i i n , o n p a r a n t u n u t?
Se j o h t u u ' slttä. että isäntämaan
suursaalistajat, ne J o i l l a d o l l a r e i t a on
latsustl. ovat .-• h a v a i n n e e t . C a n a d a n
erittähi edulliselFsi saalistusalueeksi j a
siinä niielessä sihrtäneet. vihne a i k o i ­n
a rentistä suxurenunässa määrässä
d o l l a r e i t a a n ! Catuidaan. '
l CanadEfesa 6fl r i m s a a s t t l u o n n o n r l k.
;kauk8ia,><mineraalejäi öljyä, luoniMn-kaasus^,
metsiä-ym. •Ja. n i i h i n - o n l u ja
ote isäatgmaftfi doUarfaruhtinailla. S e n
seurauksena canadalaiset l u o n n o n r i k ­kaudet
jmjksevat nyt i r a u t a - , p u t k i -
ym. teitäoijrötenraijan taakse. Josta
ne s i t t en Jalostettuina t u o d a a n t a k a i ­s
i n Oanadaan j a myydään k o r k e a sU
h i n n a s t a .
'Kaikesta, tuosta maksetaan C a n a -
dalle v a i n mitätön h i n t a J a C a n a d a n
e i s a l l i t a itse Jalostaa r a a k a - a i n e i t a a n ,
koska se v e i s i isäntämaan d o l l a r i v aL
t i a i l t a moninkertaiset hyötymlsmah-dollisuudet.
V i i m e vuoden aikana s i j o i t e t t i in
C a n a d a a n n o i n b i l j o o n a n arvosta y h ­dysvaltalaisia
d o l l a r e i t a e n t i s t en seit­semän
b i l j o o n a n d o l l a r i n lisäksi. J o ­ten-
isäntämaan ote C a n a d a n talou­d
e n — sen m u k a n a myöskin C a n a d an
p o l i t i i k a n —«T^^firqft«T)<ffi»<t5n l u j i t t uL
Hiinpä s i i s näemme, ettätodellisuu-dessa
dolsunune orvon nousu Lsännfin
saatu a i k a a n äärettömän suuneniaa-j
k a - a i n e y m . rikkauksien kontrollin Pj
kehittämisen myymisellä.
SeUainen talous on aina ollut lua-J
k u r s s i i n johtavaa taloutta.
S e l l a i n e n talous, mitä isäntä ^ 1
kyennyt saattamaan tuottavalle
j a l l u j a pysymään tasapamossa ouja-j
t e n k u l h myymällä sen omistusoitoaJ-l
t a pala j a l a l t a , on aiäa oUut tuöonl
t u o m i t t u : . " I
' P i a n siinä ovat lainaajat ja sj*^^!
täjät määrääjinä ja.isantmä j a ^ l
sellä Isännällä ei ole nokankoputu-i
mistä. • I
^Niin u h k a a käydä Canadallefcn-I
o n osaksi j o käynytkin - ^o^jTl
sUtä.-että d o l l a r in
J a n döUarelhta nähden r - ei ost<«'|
vyssä omassa maassa — hiukan I»'F
r a n t u n u t .
S e n s i j a a n , että röyhistellaäa « J ^ j
Ja (Pekan tapaan, tulisi Canadan
m i s t e n tässä tilanteessa kavahtaa^^
somaan, ettei Canadaa j a senra»
u k s i a luovuteta — c i ^y^^^^^^
k a h i n n o i l l a eikä millään - uflwa»^
l a i s t en eikä kothnalsten saalist»P-omalsuudeksi.
O n vaadittova. että luonnonrJiPj
kebittäjn»»-
nitiXais^
uksiamme ryhdytään
C a n a d a n kansan etujen
v a l m i s t a m a a n tuotteiksi kotona j»*^
d o l s u m i n v e r r a t t u n a e i o l e o l l e n k a an
röj^iistelyn a r v o i n e n asia, v a a ^ p a ­r
e m m i n k i n päinvastoin. O n h a n ' se
kanssa, kuten Canadan ?|
tä niillä tehdään kauppaa
m a i t t e n .
k a i k k i e n kansojen edut ^
S e n kanssa r i n n a n tulee f ^ * ^
Utusta vUpymättä esittämään
t e l u j a sotavarustelun -TäbaitaJ^
J a r a u h a n turvaamiseksi, s a i ä » ^
r a u h a k a i k e n menestyksen ja
vohmto ensimmäinen ^ ' ^ ^ ^ ^ I
11
Yjitfflnver
•.jaaSaiatta :
osasto
iöjjninnoissa
jBuita kestä
-plättyneet,
iiyörinässä;
: ÖBJ tance''
psa r e ^ ^
: junulaisei
. jataneet .002.
tUpallussa.
ceet perään
ouistun ni
:cillaan pitai
psä, lauanta
Ja, attaen
/jjiontetaan ,
dijeloia.
iimliaan k i
jnia ja saai
ia on yi
jniuUa. A r
jeen ja tois
daan vasta
SoTmcoouhl
:jBiUsestI tayi
; a puiialletaa,
ollen kohotet
P . O .
Li
Saimi
Sanni
Mr.
pe
y,
Elea
Rae}
Mur
Bert
Kay.
Alma
Mr.
Mr.
Ka
Aini
Sirkk
Nick
Ellen
Sigr
Marg
Weikl
Ott(
Linne
Hilda
Marie
Elina
reille
meidä
Suu
tysta
Loc