1952-05-08-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Torstaina, toukokuun 8 p. — Thursday, May 8,1952 TeJephones: Saslness orilee 4^4ia^ Editoria! Office 4«im Mdoager B. SuItfX Editor W. EkUnd. Mailisg addrees Box Sudbiuy. Ontatia. taäidied lion^ (V 1917; jfis cecood daes n a i i 47 ttie Post OCOee JDepartmat«ijOttawft. Put>« Uaibed ttuice tsneekly: Tuesdayfl, 'TbtmdajTS e c d Baturdays tv Vaiaus . S b B et. WH> eadbtay, Oot» CapadA, AdveitiAlng rates upon appUcatfon. ItaiutlatloD free of cbaxse. TILAVSHXNHAT: Caoadassa: i vk. 7J00 6 kk. 3.7S 3 kk. X25 YhdysvaUolsM: l Tk. 8JOO 6 kk. 4^ 8uotD£s6a: i vk, 8 ^ 6 kk. i.*» Ulf i ^ iit '•'l ir%£l?|>. t i l l i t Edevaistuutonta vouhottelua Joillakin Jhmbilläron kummalliset olkapäät- Puhuvat^^^^j^^ goivat atomisodan puolesta vaikkei jieillä> ja iieidän kaltaisillaan, olisi siitä mitään muuta kuin vahinkoa. Tafaätt luokkaan kuuluu Toronton Vapaa sana; jonka toimitta-jflla ei mitään sitä yastaan, vaikka esimerkjksi jokainen suomalainen mies/nainen j a lapsi tuhoutuisi atomisodassa " k u i ^ n se ilsc voi bar» joittaa edesvastuutonta sotapolitiikkaansa! Totta on, että Vapaa Sana on puolusunut sotapropagandaansa silläkin, ettei sen kirjoituksilla ole mitään kantavuutta — ikäänkuin meri ei syntyisi pisarasta - e mikä sellaisenaan on lievästikin sanoen alemmuustunnetta. Mutta koskaan se ei ole kieltänyt, eikä voikaan kidtää> etteikö se ole parastansa yrittänyt ihmisikunnan tuhoamiseksi atomiaseiden avulla. Kuinka ''vapaa" tämä. Vapaa Sana on kaikesta vastuunalaisuudesta j a inhimillisistä tunteista muita kanssaihmisiään kohtaan, se näkyy mainitun sotahuudon viime lauantaisesta toimitusjorinasta.Sii' nä sanotaan: ' "Kun . . . Englannin sotavoimien yleisesikunnan päällikkö äsket-julbli> että kuka hyvänsä hyökkääjä pudottaa Englantiin atomi- ' pommin, se tulee saamaan kaksikymmentä atomipommia takaisin , . • • Englannissa on tehty atomipommi. Sillä v o i olla muutama tai , pari valmisteilla . . . Y h d y s v a l l a t . . . voi iskeä Venäjää atomipommeilla paljon kovemmin kuin mitä Venäjä kykenee iskemään ainuttakaan vapaata valtiota . . > Vapaa Sana puhuu atomipommeista ja niiden käytöstä ^ saifnalla - huolettomalla tavalla kuin pikkupojat keskustelevat nalli- täi kaari-pyssyistä- r- j a kerskuu YhdysvalUin atomipommien ylivöinuisuutta; kuten se muutama kuukausi sitten kerskui yhdysvaltalaisten sotavoi* mien voittamattom^iutta Koreassa. Olettakaamme nyt hetkinen, että Vapaa Sana oi isi oikeassa siinä, että Britanniasta voidaan vastata kahdellakymmenellä atomipommilla, jokaista yhtä pommia vastaan, mitä Wall Streetin suunnitelemas- !«.{sa atomisodassa tulisf Brittein saarille. Mikä olisi seuraus? Miljoonien ihmisten, miesten, naisten ja lasten joukkomurha niin puotlellä f kuin toisellakin. Ja kun otetaan huomioon eräitä realiteetteja, nimit- . täin'Brittein saarien tiheä asutus, ykssi atomipommi siellä vastaa ehkä ^ kahtakymmentä sellaista atpmipommiajnvkä pudotetaan baijvemmin asuttuun maahan, Kyiymys on snsloppukädessä' Vapaa'Sanankin' SYNTYMÄPÄIVIÄ yinXkU B»nr 'Kyrön Malkki> Saalt Ete, Märieata täyttää tJc, 11 päivänä 92 vuotta. i A l n a ^ L a b t i n e n Copper Clitfistä täyttää 74 vuotta ensi lauantaina toukok. 10 pnä.* YIid3iDme sukulaisten Ja t u t t a v i en o n n i t t e l u i h i n ! YLEiSdl^ rimt piw)n mjikaaj^ iiitä, mistä m^astaf Ipppuu 59?k|i ihmiseti ••'i r \\ A^olöilpomhir ja atbnjjsot4pi,fiifl^?h ol| |kr|[ra^^*Kyi Jk^.pikkupol-.- maksi 105,000 ihmistä kaupungin 193,000:3ta asukkaasta . . . luulossa, että Yhdysvaltain atomipommivarä^^^^^ muii-'' tamassa viikossa, kuten Hitlerin ilmavoimien piti tehdäitoisfessa räaa- Ihnansodassa. lVindsorin Star-lehti ei suinkaan -ole ihmisrakkaudella pilattu^ , lunneherkkä kansan lehti, vaan suurpääoman omistama "Amerikan ääntä" seuraava propagandisti. M u t t a sekin joutui tuonnoin tunnustamaan setiraavaa: "Jättäkäämme inhimillisyys argumentit pois ato- ^mipommista. Ei ole mitään inhimillisyyttä aseessa mikä voi tappaa j a haavoittaa satojatuhansia sjviili-ihmisiä yhdessä korventavassa leimauksessa." ^ Kyseenalaista on, vaikuttavatko mitkään inhimilliset seikat Vapaa Sanansotaisiin toimittajiin. Olkoon siis moraalisaarnat kaukana meistä. 'Mutta täkäläisillä maanmiehillämme on tilaisuus antaa tuntuva •vastaus moiselle edesvastuuttomuudelle. He voivat tukea aineellisesti j a moraalisesti Torontossa tulevan viikonlopun aikana kokoontuvaa ~ konferenssia rauhan, aseistuksen vähentämisen ja kansainvälisen kaupan puolesta. On muistettava, että mitä hyötyä on esimerkiksi to-rontolaisille Yhdysvaltain atomipommivarastosta silloin; jos yksi a i noa atomipommi voi pyyhkäistä koko Toronton ja sen lähes miljoonan asukasta pois Ontarion jär%'en rannalta. Atomipommeja vastaan on ainoastaan yksi tehokas puolustuskeino tälläkin mantereella — nimittäin se että estetään uhkaavan sodan syttyminen ja atomiaseiden käyttö. Puheet siitä, miten esim, Britanniasta voidaan vastata 'kahdellakymmenellä pommilla'' jokaista yhtä vastaan, on vain tarkoitettu rauhoittamaan niitä ihmisiä, jotka eivät vielä ole täysin tietoisia minkälainen vaara nyt uhkaa ihmiskuntaa, mutta ovat kuitenkin huolissaan nykyisen aseistumisvillityk-sen johdosta. Il riktiottuu lir^'U»iam tateUvUtiti. • Xitimt K E S X I I X A N V A L S S I" Uusi S u o m i - F i l m i n koko illan elokuva. Jota Canadassa ykslnoikeute-tusti esittää C a n a d i a n F i n n i s h Movies, on aloittanut kioTOkset, . Torontossa sitä e s i t e t t i in kahtena I l t a n a täysille saleille J a täytyy sanoa, että f i l m i on Juuri sitä, mitä me odotamme elokuvalta. Filmissä kuvataan nuoren. lahjak-^ k a a n Ja v a r a t t o i n a n m u s i i k e r i n kau-^ n l s t a r a k k a u t t a s e n a a t t o r i n tyttäreen m u t t a tyttären perheessä e i köyhä k o s i j a ollut tervetullut. F i l m i kuvaa -heidän' elämänsä alkuvaiheita, t r a a - gilUslne sairauksineen. Joka. k u i t e n k i n loppuu onnellisesti. F l h n i saa todella k a t s e l i j a n mukaansa j a voisi sanoa l i i kuttuneeksi. Pääosia esittää L e i f AVa-ger J a E v a : I C a a r i n a - V o l a n e n erittäin o n n i s t u n e e s t i . ' ' -- VoUxune tässä ynteydessä huomauttaa;' että C a n a d i a n F i n n i s h M o v i e s ^n tehnyt sopimuksen S u o m i - F i l m i : O x ^n kanssa; Jonka m u k a a n filmiyhtiö lähettää tänne ainoastaan parhaat t e oksensa. Jotka ovat saaneet s u o s i o l l i sen vastaanoton Suomessa Ja u l k o m a i l l a , missä filmejä esitetään. Pääsylippujen h i n n a t yhtiö on k o i t tanut laskea n i i n alas k u i n mahdollis ta, sillä fUmit ovat n i i n kallUta, että kestää puoli v u o t t a esittää, ennenkuin saa n i i n paljon k u l u j e n y l i , että voi f i l m i t m a k s a a . — CT. Movies. Hitä miiut sanovat Liian "avulias" Viikon vaihteessa Genevasta saapuneessa uutisticdossa kerrottiin "monen läntisen virkailijan tulleen vuosien kokemusten perusteella vakuuttuneeksi", että Yhdysvallat yrittää liian paljon ''avustaa" takapajuisia maita. Tämä ei tarkoita^ kerrotaan mainitussa uutisticdossa, että Y h dysvallat on antanut liian paljon rahaa tätä tarkoitusta varten, vaan sitä, että Yhdysvallat yrittää 'itse" auttaa "liian paljon'. Saman uutisticdon mukaan Yhdysvallat on suurin Y K : n kautta järjestetyn avustushomman rahoittaja, mutta siitä huolimatta Y h - dysvaltam "oma*' yksityinen apu, Y K : n ulkopuolella on rahallisesti kymmenen kertaa suurempaa kuin koko Y K : n apu ns. takapajuisille maille. Edelleen kerrotaan eurooppalaisten ja muidenkin virkailijain olevan vakuuttuneita siitä, että Y K : n "toimesta voidaan esittää'paljon kovempia ehtoja, kuin Yhdysvaltain taholta, sillä paikalliset hallitukset ovat lisäänty\'ässä määrässä haluttomia kohtaamaan arvostelua, että ne toimivat Yhdysvaltain määräysten mukaisesti." Tässä onkin pulmaa enemmän kuin riittävästi. Jos olisi kysymys niin silloin se tietenkin järjestettäisiin Y K : n kautta. 'Mutta siinä on se iänikuinen "jos'', mikä tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että avustuksenkin nimissä edistetään'joitakin vieraita pyyteitä. Yleisesti tiedetään, että Yhdysvaltain "av-us-tusta" ei anneta millekään maalle, ellei sen maan hallitus suostu "avustusrahoillaan" ostamaan vain yhdysvaltalaisia tuotteita — vaikka samanlaisia tuotteita olisi saatavana edullisimmilla ehdoilla muualta. ~ :^ - K tm ns; takapajuisia maita yritetään "avustaa" siten, että niisiä ^ saataisiin mahdollisimman edullisia markkinapa^^oja }fhdysvaltain .BAKXEEBISOOASTA . Wa9hIn3tonfssä ilmestynrä rautatJer lunloldett: lehtis i'LaD0F"i k i r j o i t t i h u h t i k u u n :ii2 päivjMj jnumerpssaan ,bak-teeri^ odasta seuraavaan tapaan; -''.»•Mc.flledäJnme.f että', s o t a . o n h e lr /petth'^Ja. ett&r''minkääa kansan el «kannata: o l l a •turhantankka'aseistuksen suhteen, m u t t a me aryelemme m o n i e n . A m e r i k a n ^ 'kansan^: Jäsenten olevan syvällisesti hälyntyneitft (selr i a l s l s t e t i e d o i s t a r k u i n o n seuraava: i •: •**AnneiJa. siirtyy. hakterlologistien aseiden - t u t k i m u k s i s t a n i i d e n vatmis-tamiseen »Ja tulee i l a J i e s kaksinkertaistamaan ibaktcrlologlsen sodankäynnin kesicuksen Marylandissa, seuTau';Csena bakteerlsodan uudrsta korostamisesta." Y k s i n k e r t a i s e l l a kielellä se m e r k i t see, että sairauksien ehkäisemiseen j a ihmisten hengen pelastamiseen harjoitetut lääketieteen miehet ovat keksineet uusia Ja tehokkaampia bakteereita Ja lyhtyvät tuottamaan niitä tehdasmaisessa - mittakaavassa, että' niitä voidaan käyttää mUJoo-n i e n miesten, n a i s t e n Ja l a s t en t a p - pamL<;eeni -Me tunnustamme, että meUlä ei ole vastausta tähän pulmaan, mutta m i h i n Joutuu "shflstyksemme", sanoo l e h t i lopuksi. SELLAISTA ON SOTA! "Canadan, a r m e i j a n upseeri yhteistoiminnassa erään pelottomien s i v i l - lisisslen ryltmän kanssa tehneen j u l k e i t a tunkeutumisia Petawawan, B o r d e n i n j a muiden sotaleirien ase-v a r i k o i h i n . saaden saaliikseen; v a l t a vat määrät -KaikenlaatuLsia ampuma-aseita, jobka heidän a r v e l l a a n menestyksellisesti (Ja sopivaa paUäcIota vastaan) siirtäneen gangstereille, J o t k a voivat leikkiä niUlä p o l i i s i a Ja r}-ö\-äreitä. Näiden valloitusaretkien salaamiseksi sanotaan heidän sytyttäneen palamaan 37 seUaista .palk-i t a a , joissa näitä vehkeitä o n v a r a s t o i t u , aiheuttaen (sanomaleihdlstön arvioiden mukaan) neljän j a puolen m i l j o o n a n d o l l a r i n , vahingot. " N y t on j o i t a k i n heistä.saatu k i i n n i j a vangittu. N i i n — sellaista se sota o n ! " Kirj. Josöph Starobin P a r i f s L ^ Hylkäämällä S t a l i n i n e h dotuksen neuvotteluissa y h d i s t e t y n Jä puolueettoman Saksan suhteen Ja k i i rehtimällä S a k s a n sitomista A t l a n t in p a k t i r n . Y h d y s v a l t a i n valtloftepart-mentti a n t a a m a a i l m a l l e pelttelemäu tämän kuvan epätoivon diplomatiastaan. Länsl-Euroopassa o l l a a n sitä; mieltä, että valtiosihteeri Acheson edistää ohjelmaa mikä v o i Joko rä: jäyttääEuroopan^tafräJähtää hänen o m i l l e ' s U m l l e e n . • V i h j e nykyisestä kiireestä ^ k o n t r ah d h i " alktoJoittami8ek8ilkansleri'A-denauerln kanssa t u l i selväksi >Ächeso-: n i n hermostuneesta, katkeroituneesta mutta päättäväisestä pUheestaV Jonka hän p i t i h u h t i k u u n Id p n ä Y h d y s v a l - t a m sanomalehtimiesyhdistyksen k o kouksessa. S.inä puheessa tehtiin «elväksi, e t tä. Y i : d y s v a l t a i n hallitsevat' plhrit p e l käävät neuvotteluja kuin r u t t o a ; ne pitävät k i i n n i ' e i kääntymystä" katsantokannasta. ALtkään vastaisuudessa Neuvostol i i t o s t a lähetettävät nootit eivät v oi oha vakavia yrityksiä v a p a i d e n v a a l i - mahdollisuuksien etsimiseksi; niiden tarkoituksena on n a r r a t a yleisöä sen a i k a a k u n . k a u p p o j a tehdään Ja; a l l e k i r j o i t e t a a n . ^iMutta tässä ei ole k a i k k i . Acheson ei s u i n k a a n ole tyytyväinen s i i h e n , e t tä Länsi-Saksa pakoitetaaccv^Litty-mään " E u r o o p a n puolustuskokoomuk-seen", mikä t a r k o i t t a a A t l a n t i n p a k . t i n ^ t a k a o v e a jonka p a l k k i o k s i ; A d e - n a u e r l n tynkäliallltukselle myönnetään kyseenalämen "itsenäisyys*. Hän sanoi näkevänsä yhtenäisen Saksan A t l a n tm paktlssa. K u t e n (New Y o r k Times - s a n o i : h u h t i k u u n 20 p n ä o t s i kossaan : " A c h e s o n v a a t i i yhtenäistä Saksaa Euroopan armeljaai^.'' M u t t a miten voidaan tämä tehdä? kysytään täällä. Neuvottelu y h t c n a i -! syydestä o n mahdollista, k u t e n Neuvostoliitto o n ehdottanut, mutta vain puolueettomasta Saksasta, mistä ver detäan pois k a i k k i ulkomaiset sotavoimat. Ehdotus, että S a k s a v o i asels.' tua Y h d y s v a l t a i n s i i p i e n suojassa, a'oi t a r k o i t t a a vain, joko u l t i n i a a t t u m in a n t a m i s t a Neuvostoliitolle, Jonjca t a r l| koltuksena o n saada se-.taisteluun t a i ' poistumaan I t ä - ^ k s a ^ t a , t a i s i t t en se t a r k o . t t a a sitä, että .piislf^taai^. aseis-, tunut liänsi-tSaksa valloitussotaan o-miai maanmiehläänrvastaan.. ^' f ^ e l l f i n e n ; ; 8 o t a A-oi h e l p g s t i t a r k o i t - taa maailmansotaa, siUä NeuvostOliit-t o o n m a a . Joka, e i peräänny., u h k a u s , t e n edessä sen Jälkeen k u n se on itse ehdottanut komp(0mi$sla.v K u k a a n e l l i i o i n liänsi-Euroopassa usko v a k a v i in saan, että Neuvostoliitto . luovuttaa itä-alueen Saksaue, joka o n Jälleen lähtenyt. H i t l e r i n tielle U r a l l a k o h t i, kuten- «denauerin apulainen ; prof. H a l l s t e l n k u v a i l i p a r i k u u k a u t t a s i t ten. K o n t r a h t i , Jonka a l l e k i r j o i t t a m i s ta kiirehditään toukokuun 17 päiväksi s i t e n , että k e n r a a l i Eisenhower voi p a l a t a Y h d y s v a l t a i n v a l i t s i j a i n eteen j a sanoa; että pitkä askel o n otettu " ( E u roopan yhdistämiseksi", kohtaa u s e i t a esteitä. J o t k u t niistä v o i t e t a a n epäilemät. mä vetäisi R a n s k a n hyökkäyssotaan sekä perikatoon; t a i s e n s i j a a n H a n s - ' k a l l e sanotaan etukäteen, ^ että'^Jos Saksa perääntyy tästä kummallisesta Uitosta. A t l a n t i n p a ^ i e i tee j u u ri mitään s e n «läitcen. — K o s k a taantumuksellsen Saksan heikomman vastarinnan . ' l i n j a n ei välttäipsättä tarvitse o l l a idässä ••-ens i k s i - r R a n s k a Joutuu vastatusten vanhan v i h o i l l a n s a k a n ^ , Joka on aseistettu h a i n p a l s i i n a s t i . , r: K a i i s l c r l »Adenauerin >jt" Jo /esittämät v a a t i m t i k s e t S a a r i n siihteen, m i s sä o n tärkeät-rauta- J a k i v i t i i i l i r e s b r s . sit, o n alkumerkkinä S a k s a n i m p e r i a l i s m i n tavotteista'< AiJcäli o n puhe • Y h d y s v a l t a i n l u pauksesta, että sen 4-6 dlvisionaa p i detään Saksassa J a Ranskassa, n i i n se ei^ole erittäin vakuuttava. V a s t a r i n ta Y l i d y s v a l t a i n miehitykselle kasvaa j a t k u v a s t i R a n s k a n kaildssa piireissä. K u k a tietää salliiko Y h d y s v a l t a in kansa taman "Operation . C h a p e r o - n e n " ikuisen jatkumieen R e i n i n k u m m a l l a k i n puolen? iMuttapääesteenä e i ole S a k s a n t i n k i m i n e n valtiodepartmentin ' k a n s s a , tai ranskalais-saksalaisessa pelossa ja tavoitteissa; ongelman rperustana. o n S a k s a n i o h j e l m a n k e h i t y s y h t e n ä i ^ s - Ja puolueettomuuskampanjan p o h j a l. l a J a S a k s a n - t a l o u s v v i m a n n c ^ e a k e h i t y s . J a >ti^Jö/^«|A«Bonin o h j e in voVj^Jähtää Jhäöirä ^ T h e L o n d o n Economist huomioi ,huht;kuun(i9 p n ä ' j t e y y ^^ riänSiv^tahi obJe}n;ik t a k s a n : : ^ t e e n , seDaisena k u i n : se o n n y t , o n s u u r i - s u i m t a i s t a taikapeliä, t r i l A d e i u u e r i l - laV. Edelleen se sanoo, että sen o h j e l m a n Saksaa kohtaan -näyttämään suuremmalta tyhmyydeltä' m i h i n on koskaan r y h d y t t y ." S a m a n l a i s t a epäilyä on esittänyt W a l t e r L i p p m a n n , j o k a h u h t i k u u n 5 pnä v a r o i t t i , että "meidän S a k s a n o h jelmamme erikoisesti o n menossa y h teentörmäystä kohtfelämän t o s l a s i a in kanssa — Saksan kansallistunnon j a Neuvostoliiton kyvykkyyden .kanssa tehdä kauppaa S a k s a n kansaUisuua. hengellä". . L i p p m a n n neuvoo k y y n i l l i s e s t i k e n - : r a a I i E i s e n h o w e r l a , ettei hänett^pitäi-s i sanoa r i a n p a l j o n v a a l i k a m p a n j an aikana. Jotta hänen " e i myöhemmin t a r v i t s i syödä-liiaksi p a l j o n sanojaan". Adenauer v o i >Bonttlssa t o r j u a oppo-; sition v a i n s i k s i , k u n koko maa e i o» s a l l l s t u päätösten t ^ o o n ; - -Yödistjr neessä Saksassa t u l i s i v a l t a a n soSiali* demokraattinen puolue,'J<dca.tullsi:pal; k o i t e t u k s i " J o h ^ i j i s t a a h . väUttämättä omaksumaan ' itsenäiseinmän-: o h j e l man. ltä.iSaksanvoinjakkaastl p r o - ; testanttinenVja vasemmistolainen ää<- nimäärä, liitettynä {Länsi^Safcsassa ole7aan oppositioon, saattaisi tappioon päpiUis-tääntumukseliiscn 'vähteinmls-tön, minkä varassa Adenauer o n . JoS Neuvostoliitto ehdottaa koko Saksaa käsittäviä vaaleja, sanokaam. me protestanttisen j a Icatolisten k i r konmiesten valvonnassa,; S i l l o i n . o n vaikea pitää k i i n n i Y K ; n vaalien k ^ - posesta, m i l l e asialle k a i k k i s a k s a l a i set ovat kyJmiä. Lisäksi, Länsi-Saksan y l e l s v a a l i t on pidettävä e K ^ u s s a 1933. J o s A d e n a t i - e r i n kanssa tehtävän sopimuksen^rati- « o i n t i vUvästyy, k a t k e r a n . väittelyn vuolcsi (Ranskassa Ja mtilssa maissa Rauhanuufiset oviat parkita, sanoo Canadan kansa •'' tT}tT}nrf^iatT|i»T>' • y|«»ifyp mielipiteen tutkimustoimisto. C a n a d i a n Institute of P u b l i c O p i n i o n , i l m o i t t i viime v i i k o l l a suorittaneensa tutkimuksen s U - heri näh'den minkälaisen sanomalehti-. o t s a k k m i m a a n asukkaat h a l u a i s i v at m i e l u u m m i n nähdä Rehdissään. S a a - t u j o i v a ^ u s t e n ' p e r u s t e e l l a sanoo t o i - n^std k o l m ^ ' v i i d e s ^ ' canadalaisesta hähzaV^' . r a u h k a * ' - ^ " r a u h a n K o r e a s - s a i o v i n h o n 'NeiivoStoIiitdn kanssa, ikuisenrauhaii—'sillä f a u h a o n i h a - na. ,\ V a i k k a - r ; , k o r k e a t , , . e l i n k u s t a i m u k s e t ovat Jokaisen; k a n s a n i h m i s e n Jokapäl^ Täisenä: rasituksena Ja vitsauksena n i i n siitä h u o l i m a t t a vähemmän k u in yksi kymmenestä (9 prosenttia) h a l u si m i e l u u m m i n nähdä l e h t i e n otsakkeissa, uutisen, elinkustannusten l a s k e m i sesta. Neljä p r o s e n t t i a äänestäneistä h a l u s i lukea Venäjän luhistumisesta J a toinen neljä prosenttia verojen l a s kemisesta. M u i d e n , miehpiteet jakaantuivat mitä e r i l a a t u i s i m p l e n toiveiden kesken. — JA — Paolee SKOTLAVnLAISTA J u n a s s a istui neljä skotiantihie Y k s i heistä o t U s a v u k k e e n ^ ^ seU sitä h e t i e n Ja kääntji s i t t e i ^ men kanssamaUtustajäasa sanoen: — Hyvät herrat, saisinko lain., t u l i t i k k u j a? — Minä e n polta, sanoi easaBcs nen- — J a fuinä olen unohtanut fc> tSSkuni kotttn, sanoi toinen. K o l m a s otti esille tulitjkkulaatä konsa^ m u t t a se o l i tyhjä. • ' M a c C a r l h y . se oh herran nial, 39. k a halusi lainata tulta; huokasi vään j a sanoi sitten: — No; n i t o . sitten minnhtäjtn sytyttää se o m i l l a t i k u i l l a n i' samalla k u n Jtoko Euroopassa- kasvaa l i i k e neuvottelujen puolesta, n i h i A c - heson k u i n A d e n a u e r k l n joutavat s i l l o i n p u l a a n. S i i h e n mennessä S a k s a n liikemiehet k a l i m l v a t rahaa ttinkeutumalla B r i t a n n i a n J a R a n s k a n m a r k l n b o i l l e e r i p u o l i l l a m a a i l m a a . . . ,• (Le (Monde. P a r i i sm k o n s e r v a t i i v i n en l e h t i . Joka yrittää näbd^ m a a i l m an sellaisena kum se o n , h u o m i o i h u h t i k u u n 20 pnä, että lÄnsi-Saksan k a u pankäynti lisääntyi 75 p r o s e n t i l l a v. ilS&l edelliseen vuoteen verraten,: 1,980 m i l j . d o l l a r i s t a 3,473 m i l j o o n a a n d o l l a - r i i n . Tällaisessa tilanteessa ' L y i sL S a k s a n Ulkemiehet eivät välitä, vaikka s o t i l a i t a p a n n a a n k i n aseisiin, joskaan se e i ole helppoa: M u t t a h e ovativas* mistuotantooHi sillä j u u r i tässä o n s yy m i k s i B r i t a n n i a j a R a n s k a ovat n y t suuressa kriisissä. . Täten nykyinen s u i m t a , k o h d i s t uu S a k s a n . k a n s a n voimakkaiden yhtenäisyys J a raufaanvaatimusten johdost a ; EiSenhoweria Ja Achesonia' vastaan. 6 e o n myönteinen -tilatme S a k s a n itsenäiselle ohjehnalle. mitä N e u . vostoliitto: ehdotti m a a l i s k u u n 10 pnä. ÄchesoniE!senhowerin diplomatian epätoivoisuus o n selvä: he hylkäävät N e u v o s t o l i i t o n kohtuulliset ehdotukset; Joiden t a r k o i t u k s e n a o n tehdä s o ta (Euroopassa mahdottomaksi; he p i tävät parempana sitä, ettäl^nsirSak-s a pafcoitetaan haureelliseen l i i t t o on R a n s k a n kustannuksella aiheuttaen^ hyökkäysvaaran; j a h e menettelevät näin välittämättä Saksan kehityssuunnasta^ mikä uhkaa Jättää heidät tahakoisia o^htymään jällecnaseistu- kaikkine l i i t t o l a i s i n e en pois^ t a h d i s ta Canadan vanhin liike on saanut $1,924,000 puhtaaksi voitoksi Winntpec. Canadan v a n h i n l i i keyritys, vuonna 1670> p e r u s t e t tu H u d - son!s- B a y Company sai tammikuun loppun päättyneen tiUvuoden puhtaaksi voitoksi $1,924.000, todetaan täällä julkaistussa tilikertomuksessa. B r u t t o v o i t t o o l i $7.292.000. m u t t a k u n siitä x^ähennetään kuoletukset, poistot j a verovaraukset. jää vuoden t o i minnasta puhtaaksi voitoiksi ensin-m a h i i t t u sununa. Yhtiön vähittäiskauppamy^-nmt o l i vat yhteensä n o i n 82 m i l j o o n a a d o l l a r i a , turklskauppaosaston 67 miljoonaa j a tukkukauppaosaston 34 miljoonaa d o l l a r i a , j o i d en lisäksi yhtiö s a i t u l o ja 142,258. p u n t a a vuokria yms. t u l o j a . sille p e r i k s i k u t e n esim. se m i t e n jaet a a n uudelleen aseistumiseen «50 m i l j . m a r k a n kuukausimenot. Adenauer väittää, että osa tästä Sllmmasta v o i mennä Y h d y s v a l t a i n j a B r i t a n n i an sotajoukkojen menojen korvaamiseen, mtttta vähän Jää puolen miljoonan saksalaisen aseistamiseen. Mitä A d e nauer h a l u a a ja hän v o i s en saada, sillä Y h d y s v a l l o i l l a o n n i i n kova k i i r e — o n se, että hänen kumppaniensa miehitysmaksut Jäävät n i i d e n itsensä suoritettavaksi: jos hän aseistautuu, hän sanoo, n i i n s u u r i n osa tästä 250 m i l j . menee k u u k a u s l t t a h i s a k s a n a r m e i j a n rahoittamiseen. -Tärkeämpää o n se. mitä esitetään tämän kontrahdin allekirjoituksen Jälkeen muiden Euroopan maiden, v a r s i n k i n R a n s k a n parlamentuie. O n nimittäin kysymys kummallisesta " i t . senälsyydestä'', minkä Länsl-Saksa tulee saamaan. Saksalaisten täytjT l u v a t a , etteivät h e koskaan käytä i t senäisyyttään, perääntymällä t u l e v a i suudessa pois A t l a n t i n paktlsta.Täniä on. avioliitto^, missä punasteleva t a n s k a l a i n e n morsian haluaa vakuutusta avioeroa vastaan, sellainen o n R a n s k a n kansalliskokouksen h e l m i k u u n 19 pnä hyväksymän päätöslausehnan s i sältö. J a tässä brittiläiset J a a m e r i k k a l a i - set n a i t t a j a t ovat kiusallisessa a s e . massa. Tähän mennessä ulkomöais-t c r i R o b e i t SduxmaniUe o n l u v a t tu .:(Lausukaa sana. ^'kieltäytymlnenV i a ^ g a n h ' a t t i kaiisanriAtamaöh^ sllloin^jutfle U i j p p ^ ^ fniijjljjig sir-jStaf-' t o r d Cripps, B r i t a n n i a n työväenpuo-' > l u e e n e n t l s e n j i h ^ t u k ^ ^§jaiinU^ te;ri.r' :ji^iiz . U J O Mr.-q-^Ktf TäJh^1?uoHnissä.'aön^irrätAiiiii^n'val-mistamisen, sairaaläln-;-^koiÄiJeri : j i muiden seUaUftenlaitqs^en'rakentamisen- vähennys liittyvät tässä .sanassa hänen nimeensä. . N j - t s i r S t k f f o r d "Cripps" oh~ k u o l l u t r— mutta hänen "kieltäytymisohjel-m a n s a ' -hallitsee toryjen johdolla brittiläisten elämää. Edesmennyt E r n e s t IBevln, ollessaan työväenhallituksen ulkoministerinä, sai häneltä suurta apua toteuttaes. saan hyökkäävää ohjelmaansa N e u vostoliittoa vastaan. ' k & - ' o l i s i " estäriyt" Uöfyjbn- (Miynfehenih ohjeimari*'^'(ÖitilCTffh ''värustäiÄiseksi. Hän^oli myöif^^istllllsentoimfimatf' i 'jäsehtfnä. - " ^ ' M i ^ ä ' hänen- '1eänsanrmtöina^ä|- ^vänsä^ölkät''kaukana h t e x m e i s y t ^ e^ ^studsSaari-kyimätf Sodan! e t t t^ i b a a h 'N^vöstbllittdä' ja'^ k a i ^ n " ^ suhtdiä vastaan kotona^ ; J o n k u n täytyi maksaa ulkominis-tä siten, että annetaan länsl-saksalal-. .teriön laskut j a t u l l a töimeeh Umah l u k u i s i a tarvikkeitaan. • S i r S t a f f o r d "drlpps o l i i h a n t e e l l i n en siifcen tarkoitukseen, että iväestön köyhin osa s a a t i i n k a n t a m a a n ' r a s k a in t a a k k a . k u o r m a s t a , , sillä hänen apun a a n o l i tcäsltys uskonnollisesta r e h e l - rsyydestä j a "vasemmistolaisuudest a " . S i r S t a f f o r d erotettiin työväenpuö^ lueesta v. .1939 sen vUbksi k u n h än .> L o k a k u u s s a 1950 hän p i t i s a a n ut Sardis-kappelissa vvdSbiläisessä katqti^ palassa J»ontyprlddlssai missä (hän v a r o i t t i niatärlälismlnp^beita vastaani "Ellemme o l e v a r o v a i s i a , t a r j o a m a l la sellaista i n n o i t u s t a , m e tulemme hsää-oiään m a t e r i a a l i n vohnaa j a vähentämään henkistä vaikutusta. K U p a i lu maallisista; e d u i s t a - on p o h j i m m a l t a an antirkrfstillisyyttä", sanoi hän, . K u k a a n ei syytä häntä sHtä, :cttä hän o l i s i tarjonnut i n n o i t u s t a työläi-siUe, joitä- h ä n k e h o i t t i hyväksymään korkeammat elhikustannukset i l m an palkankorotuksia. Varoittaessaän m a t e r i i l l i s t i s l a s e i k k o j a vastaan^:.hän t i e s i . mistä p u h u i. sUlä s i r S t a f f o r d oU^ lähtöisin luokasta, joka ei o l e k o s k a a n kokenut nälkää, puutetta t a i työttömyyden k u r j u u t t a . (Hänen isänsä o l i r i k a s lakiasiamies. l o o r d l iParmoor, Jonka sanotaan yh.t€- ; M Ä s i ö ä i i v . ' iiäli:avloTii Isafefeli^' BwitfelnBjÖikto' ^ « ä n s s i ; ' vslr- S t a f f o r d Cripps joutui toistamisiin t e k e m i s i i n materi§^ili4;iv «lu^u^>; - s U ^ l a d y C r i p p s t a isoisä - o l i E n o a P r i i it Saltln^aUHUMr|UBen<.te^dasvalmis^^ ( K u i J j & I ^ l S i S ^ t ^ l e y . ' v^Qtigafiai h^,elt&;jä^,OO0,000 o m a i suus J a hänen tyttäreltään mrs.:6wit- ,^^-_j^ifSuujnv i^fj^^tären^ä^ k e s k e n . - ! S i t t e n t u l i v a t s i r S t a f f o r dm h e n k i lökohtaiset tulot lakimiesalalta. O n sanottu,' että viioteen 1939 meimessä hänen lakimiestohnensa antoivat h ä nelle .$150.000 vuositulot. Tämä o l i se Jniesi j o k a n i i n kiihkeästi uskoi t o r y j e n p a l k k o j e n Jäädytys-orhjelmaan, että hän kieltäytyi a n t a masta 'W1iitehallin v i r a s t o j e n puhdist a j i l l e n i i d e n kipeästi tarvitsemaa p a l kankorotusta: . Näille työläisille t a r j o t t u f a r t h m g iu (noin vaTttin)'-:palkankorotus t u h d i l ta kuvastaaf Oiäheri t t n t e i f e a n työläisiin nähden. W i n s t o n C h u r c h i l l sanoi k e r r a n , e t - tä s i r S t a f f o r d i U a o n paremmat a i vot k u i n yhdelläkään m u u l l a h a l l i tuksensa jäsenellä. 'iMeillä o n a i n a - k h i yksi ensUuokan intellektuaali^ oidemme hoidossa", sanoi hän. V i i k k o l e h t i Economist, jonka ijij keenhoitajana o n torypuolueen parfj m e n t i n jäsen Brendan Bra(±ei lijJ t y i mairitteluun.: Lehti kirjoitti frJ väksyvästi, C r i p p s i n talouspolitiikasiL j o k a pani rajoituksia tuonnSlIe korosti v i e n t i l i i k e t t a . "Ihmiset.' j o i t a pyydetään noudatt a m a a n n i i n kovaa. pidättyväis^ti, ovat vakuuttuneita, että heiltä pjy<Se. tään jihtelshjvän vuoikai, eikä ftiä&i k o n turhamaisuuden tai vallashii t a k i a . S i r . S t a f f o r d on kehittaojii suuressa mitassa tämän luottaasi] sen." ' Selvästikin sotaa edeltäneen hcJ den-ei-oikeaopplnen latoonsti onksj. kennt pitkän matkaa "oikeata tietij saadakseen tällaista ylistystä t o t ]^ reistä.. E i o l l u t mitään merkkiä siitä, etd s i r - S t a f f o r d muisti vuonna 1942 tasoj neensa: "Meidän tulee olla joko kmnppa.! nuudessa Venäjän kanssa 'EuTospuj jälleenrakentamisessa, tai me t;ffi>| nämme maailman kaaokseen.' (Liioin hän e i näyttänyt muistaTao,! että Newcastlen kokouksessa sjjv kuussa 1945, h ä n sanoi, että atonl. p o m m i n keksinnön täytyy täydällJ .eä^tt muuttaa kansainvälistä (ajamaa. "Sodasta o n nyt tullut kansal. n e n . j a kansainvalmen itsemurha- 'siinäf e i vi>i leiiääi Olla voittajaa. TS-mäti-^ täyd^lljsestii uuden tekijän eli. - mässkm^e 'täytyy pänna meidät m\ dclleen arvioimaan koko suhtauta- ! m i s t a m m e ; maailman tulevblsuotea nähden-"; - " . ' • ^l^öväeiihalHtuksen Tahanunistoäa "päämiehenä'hän'Oh pääasiassa TSS-tuussa A t t l e e n maaliskuussa 19« j i ^ l i s t ^ n a s t a punalsuusvastai&^ta no:- t a j a h d i s t a valtion toimenhaltijaa keskuudessa. . ^ , blBuajetiB!b»Bir';.:1949'hän määrittefi r u o k a t a v a r a i n tukirahojen -vaieniijl-l sen, mikä aiheutti l i h a n , juuston ji| :^argaFi|nln.hii?toJenkorotnte» ' " " ^ y i ^ u s M 1950 hän antd teiiia.| tuksensa A t t l e e n toimenpiteille, jotluj muun muassa vähensivät kotien n-j kentamlsen 200.000 asunnosta ITä/MJ asuntoon vuodessa. Edellisessä kuussa hän ja i&Eesil B e v i n menivät Washingtoniin, mm he kelvottomasti antautuivat 1SaJ| S t r e e t i n miljoneerlen vaatimulB«a,| että p u n n a n arvoa alennetaan. •Tämä periksianto Amerikan smr»! ^bisneksen painostuksen edessä tsil luonteenomaiseksi piirteeksi mldieäj •joka sanoi itseään sosialistiksi, rsM p a n i d o l l a r i n m e r k i n työväenliallit5lt.| sen o h j e l m i i n. — R o l f B a c k on Suomen paras m VO olympiakisojen 400 metrillä ja ö j 400 viestissä. Hänen paras aik8i»[ 400 m. o n 47.7. •r PÄIVÄN PAKINA v a i n se, että: Jos Länsi-Saksa j o U o i n - kln erkane^ tai joa arhtUstinTt 6ak« sa JoUoincin omassuu itsenäisen- otx-j e k n a n , A t l a n t i n pakthnaat neuvottelevat keskenään. K u t e n r a n s k a l a i n en lehdistö h e t i 'huomioi, -tämä o n p u h - t a a h l l "platoonJnen tae". K i i t o s h a l l i t s e v i e n piiriensä p e l k u ruuden R a n s k a a yritetään seuraavan, laiseen k a r s i n a a n : Länsi-Saksa y h t yy l i i t t o o n , missä sillä o n nopeasti y l i voima a r m e i j a n Ja Ilmavoimien k o h d a l t a mitä A c h e s o n rohkaisee l a a j e n - t u m i s p y r k i m y k s i h i itää kohti, j a t ä - Jassoo, kyliä kannaffaakin.röybistellä (Monet v a r m a a n k i n o v a t - j o ehtineet kuulemaan ja toteamaankin, että C a n a d a n d o l l a r i o n samassa arvossa k u i n itsensä isäntämaan v a l u u t t a , j o pa hivenen v e r r a n par«nmassakin. J o t k u t , ^ h i a k i n sellaiset j o t k a eivät o l e oppineet k a t s o m a a n p i n t a a syvena. mälle. ovat sen johdosta alkaneet tuntea ikäänkuin pientä ylpeyttä ja tuumaiUeet.itsekseen, että.ähäs, j o pa tässä o l l a a n aivan saman arvoisia suurpääomalle, niin selvää on, ettei silloin haluta järjestää epäitsekästä avustustoimintaa Y K : n kautta. Päinvastoin, ''avustaja" häärää "itse" avustajana — pmaan pussiinsa pain. s u u r i e n naapureiden kanssa. K a i k k e i n ykslnkertaismimat j a v ä - hätietoisinunat, kuten esim. T o r o n tossa- ilmestyvän suomenkielisen sota-: huudon lyhyttuumainen' Kiviperän •Pekka, ovat puhaltaneet k a i k e n k a n s a n ihmeteltäväksi ilonsa Canadan d o l l a r i n a r v o n noususta. J o s j u o s t a canadalalsen dolsun a r - voniföusemisesta.hieman isäntämaan dolsun yläpuolelle röystäillslvät Ja p i täisivät i l o a v a i n sellaiset k u t e n C a n a - d a n ulkoministeri Pearson j a m u h . k e i d e n r a h a t u k k o j e n omistajat, ei a s ir a n johdosta kannaettaisi t i k k u a k a an t a i t t a a , m u t t a k u n sillä pyritään h a r h a a n j o h t a m a a n myöskin t a v a l l i s ia y k s i n k e r t a i s i a työläisiä, o n syytä sen johdosta sanoa sananen. ^ ^ (Ensiksikin o n k o k o n a a n höpsistä v e - tää C a n a d a n d o l l a r i n a r v o n nousemisesta s e l l a i n e n Johtopäätös. ,että C a - • n a d a n asema, kaupallisesti t a i muuten o l i s i parantunut,: mikäli etelärajan t a k a n a . o l e v a : isäntämaa o n kysymyksessä- Canadallaöll v i i m e yuohna satcjjen m i l j o o n i e n d o l l a r i e n s u u n i l i i e n k a u p - patasxpio kaupassa t l l S A : n kanssa ( n o i n 403 miU. d o l l a r i a ) . : J a samaan n u o t t i i n se <m j a t k u n u t edeleen. (Rajantakainen isäntämaa.myyf pa^- nadaan p a l j o n rcnemmito kuäi 4stea-täältä j a kieltää C a n a d a n •ostamasta t a v a r o i t a sieltä mistä: niitä saist e d u l l i s i m m a l l a ehdoma Ja m i n n e v o i s i o sr t b j en v a s t i n e e k s i myydä c a n a d a l a i s ia tuotteita, a u t o j a , juustoa, l i h a a j n e . C a n a d a l l a todella olist m a h d o l l i suus h y v i n edullisien kauppasuhteiden kehittämiseen Neuvostoliiton, K i i n a n ~ ]a - ^ kansandem<4cratIoiden kanssa, m u t t a Isäntämaan d o l l a r i v a l - t i a a t sanovat, että e i passaamisilla v a l - mistaudummehan j u u r i n i i d e n m a i d en ihmisteiii tappamiseen. Joten olisi sophnatonta minkäänlaisten ystäväL listen.<välien solmiminen. Edelleen k u i d u n käsky "VPall S t r e e t i n korkeuksista, että ostakaa meiltä j a myykää n i i l l e , j o t k a paktimääri^rs-t e n m u k a a n v a r u s t a u t u v a t sotisopaan. M u t t a näillä m a l l l a ^ e i o le v a l u u t t a a millä ostot m a k s e t t a i s i i n , k u n k a i k ki mitä-kansalta'Irti saadaan pitää p a n n a t y k k i e n Ja p o m m i e n v a l m l s t n k s e a i. J a ivielä s e n k i n Jälkeen isännät v a a t i vat j a kiristävät a i n a enempää ja enempää. Ralkestajtästä j o h t u u siis, että C a nadan kauppavaihto o n o l l u t tappiota näyttävä j a s u r k e a n epäedullinen v a r s i n k i n eteläisen n a a p u r i n kohdalta^ (Miten s i t t e n onmahdoU-^sta, että canadalalsen d o l l a r i n arvo, v e r r a t t u na naapurin d o l l a r i i n , o n p a r a n t u n u t? Se j o h t u u ' slttä. että isäntämaan suursaalistajat, ne J o i l l a d o l l a r e i t a on latsustl. ovat .-• h a v a i n n e e t . C a n a d a n erittähi edulliselFsi saalistusalueeksi j a siinä niielessä sihrtäneet. vihne a i k o i n a rentistä suxurenunässa määrässä d o l l a r e i t a a n ! Catuidaan. ' l CanadEfesa 6fl r i m s a a s t t l u o n n o n r l k. ;kauk8ia,><mineraalejäi öljyä, luoniMn-kaasus^, metsiä-ym. •Ja. n i i h i n - o n l u ja ote isäatgmaftfi doUarfaruhtinailla. S e n seurauksena canadalaiset l u o n n o n r i k kaudet jmjksevat nyt i r a u t a - , p u t k i - ym. teitäoijrötenraijan taakse. Josta ne s i t t en Jalostettuina t u o d a a n t a k a i s i n Oanadaan j a myydään k o r k e a sU h i n n a s t a . 'Kaikesta, tuosta maksetaan C a n a - dalle v a i n mitätön h i n t a J a C a n a d a n e i s a l l i t a itse Jalostaa r a a k a - a i n e i t a a n , koska se v e i s i isäntämaan d o l l a r i v aL t i a i l t a moninkertaiset hyötymlsmah-dollisuudet. V i i m e vuoden aikana s i j o i t e t t i in C a n a d a a n n o i n b i l j o o n a n arvosta y h dysvaltalaisia d o l l a r e i t a e n t i s t en seitsemän b i l j o o n a n d o l l a r i n lisäksi. J o ten- isäntämaan ote C a n a d a n taloud e n — sen m u k a n a myöskin C a n a d an p o l i t i i k a n —«T^^firqft«T)<ffi»<t5n l u j i t t uL Hiinpä s i i s näemme, ettätodellisuu-dessa dolsunune orvon nousu Lsännfin saatu a i k a a n äärettömän suuneniaa-j k a - a i n e y m . rikkauksien kontrollin Pj kehittämisen myymisellä. SeUainen talous on aina ollut lua-J k u r s s i i n johtavaa taloutta. S e l l a i n e n talous, mitä isäntä ^ 1 kyennyt saattamaan tuottavalle j a l l u j a pysymään tasapamossa ouja-j t e n k u l h myymällä sen omistusoitoaJ-l t a pala j a l a l t a , on aiäa oUut tuöonl t u o m i t t u : . " I ' P i a n siinä ovat lainaajat ja sj*^^! täjät määrääjinä ja.isantmä j a ^ l sellä Isännällä ei ole nokankoputu-i mistä. • I ^Niin u h k a a käydä Canadallefcn-I o n osaksi j o käynytkin - ^o^jTl sUtä.-että d o l l a r in J a n döUarelhta nähden r - ei ost<«'| vyssä omassa maassa — hiukan I»'F r a n t u n u t . S e n s i j a a n , että röyhistellaäa « J ^ j Ja (Pekan tapaan, tulisi Canadan m i s t e n tässä tilanteessa kavahtaa^^ somaan, ettei Canadaa j a senra» u k s i a luovuteta — c i ^y^^^^^^ k a h i n n o i l l a eikä millään - uflwa»^ l a i s t en eikä kothnalsten saalist»P-omalsuudeksi. O n vaadittova. että luonnonrJiPj kebittäjn»»- nitiXais^ uksiamme ryhdytään C a n a d a n kansan etujen v a l m i s t a m a a n tuotteiksi kotona j»*^ d o l s u m i n v e r r a t t u n a e i o l e o l l e n k a an röj^iistelyn a r v o i n e n asia, v a a ^ p a r e m m i n k i n päinvastoin. O n h a n ' se kanssa, kuten Canadan ?| tä niillä tehdään kauppaa m a i t t e n . k a i k k i e n kansojen edut ^ S e n kanssa r i n n a n tulee f ^ * ^ Utusta vUpymättä esittämään t e l u j a sotavarustelun -TäbaitaJ^ J a r a u h a n turvaamiseksi, s a i ä » ^ r a u h a k a i k e n menestyksen ja vohmto ensimmäinen ^ ' ^ ^ ^ ^ I 11 Yjitfflnver •.jaaSaiatta : osasto iöjjninnoissa jBuita kestä -plättyneet, iiyörinässä; : ÖBJ tance'' psa r e ^ ^ : junulaisei . jataneet .002. tUpallussa. ceet perään ouistun ni :cillaan pitai psä, lauanta Ja, attaen /jjiontetaan , dijeloia. iimliaan k i jnia ja saai ia on yi jniuUa. A r jeen ja tois daan vasta SoTmcoouhl :jBiUsestI tayi ; a puiialletaa, ollen kohotet P . O . Li Saimi Sanni Mr. pe y, Elea Rae} Mur Bert Kay. Alma Mr. Mr. Ka Aini Sirkk Nick Ellen Sigr Marg Weikl Ott( Linne Hilda Marie Elina reille meidä Suu tysta Loc
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 8, 1952 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1952-05-08 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus520508 |
Description
Title | 1952-05-08-02 |
OCR text |
Torstaina, toukokuun 8 p. — Thursday, May 8,1952
TeJephones: Saslness orilee 4^4ia^
Editoria! Office 4«im Mdoager
B. SuItfX Editor W. EkUnd. Mailisg
addrees Box Sudbiuy. Ontatia.
taäidied lion^ (V 1917;
jfis cecood daes n a i i 47 ttie Post
OCOee JDepartmat«ijOttawft. Put>«
Uaibed ttuice tsneekly: Tuesdayfl,
'TbtmdajTS e c d Baturdays tv Vaiaus
. S b B et. WH> eadbtay, Oot» CapadA,
AdveitiAlng rates upon appUcatfon.
ItaiutlatloD free of cbaxse.
TILAVSHXNHAT:
Caoadassa: i vk. 7J00 6 kk. 3.7S
3 kk. X25
YhdysvaUolsM: l Tk. 8JOO 6 kk. 4^ 8uotD£s6a: i vk, 8 ^ 6 kk. i.*»
Ulf i ^
iit '•'l
ir%£l?|>. t i l l i t
Edevaistuutonta vouhottelua
Joillakin Jhmbilläron kummalliset olkapäät- Puhuvat^^^^j^^
goivat atomisodan puolesta vaikkei jieillä> ja iieidän kaltaisillaan, olisi
siitä mitään muuta kuin vahinkoa.
Tafaätt luokkaan kuuluu Toronton Vapaa sana; jonka toimitta-jflla
ei mitään sitä yastaan, vaikka esimerkjksi jokainen suomalainen
mies/nainen j a lapsi tuhoutuisi atomisodassa " k u i ^ n se ilsc voi bar»
joittaa edesvastuutonta sotapolitiikkaansa!
Totta on, että Vapaa Sana on puolusunut sotapropagandaansa
silläkin, ettei sen kirjoituksilla ole mitään kantavuutta — ikäänkuin
meri ei syntyisi pisarasta - e mikä sellaisenaan on lievästikin sanoen
alemmuustunnetta. Mutta koskaan se ei ole kieltänyt, eikä voikaan
kidtää> etteikö se ole parastansa yrittänyt ihmisikunnan tuhoamiseksi
atomiaseiden avulla.
Kuinka ''vapaa" tämä. Vapaa Sana on kaikesta vastuunalaisuudesta
j a inhimillisistä tunteista muita kanssaihmisiään kohtaan, se
näkyy mainitun sotahuudon viime lauantaisesta toimitusjorinasta.Sii'
nä sanotaan:
' "Kun . . . Englannin sotavoimien yleisesikunnan päällikkö äsket-julbli>
että kuka hyvänsä hyökkääjä pudottaa Englantiin atomi-
' pommin, se tulee saamaan kaksikymmentä atomipommia takaisin
, . • • Englannissa on tehty atomipommi. Sillä v o i olla muutama tai
, pari valmisteilla . . . Y h d y s v a l l a t . . . voi iskeä Venäjää atomipommeilla
paljon kovemmin kuin mitä Venäjä kykenee iskemään ainuttakaan
vapaata valtiota . . >
Vapaa Sana puhuu atomipommeista ja niiden käytöstä ^ saifnalla -
huolettomalla tavalla kuin pikkupojat keskustelevat nalli- täi kaari-pyssyistä-
r- j a kerskuu YhdysvalUin atomipommien ylivöinuisuutta;
kuten se muutama kuukausi sitten kerskui yhdysvaltalaisten sotavoi*
mien voittamattom^iutta Koreassa.
Olettakaamme nyt hetkinen, että Vapaa Sana oi isi oikeassa siinä,
että Britanniasta voidaan vastata kahdellakymmenellä atomipommilla,
jokaista yhtä pommia vastaan, mitä Wall Streetin suunnitelemas-
!«.{sa atomisodassa tulisf Brittein saarille. Mikä olisi seuraus? Miljoonien
ihmisten, miesten, naisten ja lasten joukkomurha niin puotlellä
f kuin toisellakin. Ja kun otetaan huomioon eräitä realiteetteja, nimit-
. täin'Brittein saarien tiheä asutus, ykssi atomipommi siellä vastaa ehkä
^ kahtakymmentä sellaista atpmipommiajnvkä pudotetaan baijvemmin
asuttuun maahan, Kyiymys on snsloppukädessä' Vapaa'Sanankin'
SYNTYMÄPÄIVIÄ
yinXkU B»nr 'Kyrön Malkki>
Saalt Ete, Märieata täyttää tJc, 11
päivänä 92 vuotta. i
A l n a ^ L a b t i n e n Copper Clitfistä
täyttää 74 vuotta ensi lauantaina
toukok. 10 pnä.*
YIid3iDme sukulaisten Ja t u t t a v i en
o n n i t t e l u i h i n !
YLEiSdl^
rimt
piw)n mjikaaj^ iiitä, mistä m^astaf Ipppuu 59?k|i ihmiseti ••'i
r \\ A^olöilpomhir ja atbnjjsot4pi,fiifl^?h ol| |kr|[ra^^*Kyi Jk^.pikkupol-.-
maksi 105,000 ihmistä kaupungin 193,000:3ta asukkaasta . . .
luulossa, että Yhdysvaltain atomipommivarä^^^^^ muii-''
tamassa viikossa, kuten Hitlerin ilmavoimien piti tehdäitoisfessa räaa-
Ihnansodassa.
lVindsorin Star-lehti ei suinkaan -ole ihmisrakkaudella pilattu^
, lunneherkkä kansan lehti, vaan suurpääoman omistama "Amerikan
ääntä" seuraava propagandisti. M u t t a sekin joutui tuonnoin tunnustamaan
setiraavaa: "Jättäkäämme inhimillisyys argumentit pois ato-
^mipommista. Ei ole mitään inhimillisyyttä aseessa mikä voi tappaa
j a haavoittaa satojatuhansia sjviili-ihmisiä yhdessä korventavassa leimauksessa."
^ Kyseenalaista on, vaikuttavatko mitkään inhimilliset seikat Vapaa
Sanansotaisiin toimittajiin. Olkoon siis moraalisaarnat kaukana meistä.
'Mutta täkäläisillä maanmiehillämme on tilaisuus antaa tuntuva
•vastaus moiselle edesvastuuttomuudelle. He voivat tukea aineellisesti
j a moraalisesti Torontossa tulevan viikonlopun aikana kokoontuvaa
~ konferenssia rauhan, aseistuksen vähentämisen ja kansainvälisen kaupan
puolesta. On muistettava, että mitä hyötyä on esimerkiksi to-rontolaisille
Yhdysvaltain atomipommivarastosta silloin; jos yksi a i noa
atomipommi voi pyyhkäistä koko Toronton ja sen lähes miljoonan
asukasta pois Ontarion jär%'en rannalta.
Atomipommeja vastaan on ainoastaan yksi tehokas puolustuskeino
tälläkin mantereella — nimittäin se että estetään uhkaavan sodan
syttyminen ja atomiaseiden käyttö. Puheet siitä, miten esim,
Britanniasta voidaan vastata 'kahdellakymmenellä pommilla'' jokaista
yhtä vastaan, on vain tarkoitettu rauhoittamaan niitä ihmisiä, jotka
eivät vielä ole täysin tietoisia minkälainen vaara nyt uhkaa ihmiskuntaa,
mutta ovat kuitenkin huolissaan nykyisen aseistumisvillityk-sen
johdosta.
Il
riktiottuu lir^'U»iam tateUvUtiti. • Xitimt
K E S X I I X A N V A L S S I"
Uusi S u o m i - F i l m i n koko illan elokuva.
Jota Canadassa ykslnoikeute-tusti
esittää C a n a d i a n F i n n i s h Movies,
on aloittanut kioTOkset, .
Torontossa sitä e s i t e t t i in kahtena I l t
a n a täysille saleille J a täytyy sanoa,
että f i l m i on Juuri sitä, mitä me odotamme
elokuvalta.
Filmissä kuvataan nuoren. lahjak-^
k a a n Ja v a r a t t o i n a n m u s i i k e r i n kau-^
n l s t a r a k k a u t t a s e n a a t t o r i n tyttäreen
m u t t a tyttären perheessä e i köyhä k o s
i j a ollut tervetullut. F i l m i kuvaa
-heidän' elämänsä alkuvaiheita, t r a a -
gilUslne sairauksineen. Joka. k u i t e n k i n
loppuu onnellisesti. F l h n i saa todella
k a t s e l i j a n mukaansa j a voisi sanoa l i i kuttuneeksi.
Pääosia esittää L e i f AVa-ger
J a E v a : I C a a r i n a - V o l a n e n erittäin
o n n i s t u n e e s t i . '
' -- VoUxune tässä ynteydessä huomauttaa;'
että C a n a d i a n F i n n i s h M o v i e s ^n
tehnyt sopimuksen S u o m i - F i l m i : O x ^n
kanssa; Jonka m u k a a n filmiyhtiö lähettää
tänne ainoastaan parhaat t e oksensa.
Jotka ovat saaneet s u o s i o l l i sen
vastaanoton Suomessa Ja u l k o m
a i l l a , missä filmejä esitetään.
Pääsylippujen h i n n a t yhtiö on k o i t tanut
laskea n i i n alas k u i n mahdollis ta,
sillä fUmit ovat n i i n kallUta, että
kestää puoli v u o t t a esittää, ennenkuin
saa n i i n paljon k u l u j e n y l i , että voi
f i l m i t m a k s a a . — CT. Movies.
Hitä miiut sanovat
Liian "avulias"
Viikon vaihteessa Genevasta saapuneessa uutisticdossa kerrottiin
"monen läntisen virkailijan tulleen vuosien kokemusten perusteella
vakuuttuneeksi", että Yhdysvallat yrittää liian paljon ''avustaa" takapajuisia
maita.
Tämä ei tarkoita^ kerrotaan mainitussa uutisticdossa, että Y h dysvallat
on antanut liian paljon rahaa tätä tarkoitusta varten, vaan
sitä, että Yhdysvallat yrittää 'itse" auttaa "liian paljon'.
Saman uutisticdon mukaan Yhdysvallat on suurin Y K : n kautta
järjestetyn avustushomman rahoittaja, mutta siitä huolimatta Y h -
dysvaltam "oma*' yksityinen apu, Y K : n ulkopuolella on rahallisesti
kymmenen kertaa suurempaa kuin koko Y K : n apu ns. takapajuisille
maille.
Edelleen kerrotaan eurooppalaisten ja muidenkin virkailijain olevan
vakuuttuneita siitä, että Y K : n "toimesta voidaan esittää'paljon
kovempia ehtoja, kuin Yhdysvaltain taholta, sillä paikalliset hallitukset
ovat lisäänty\'ässä määrässä haluttomia kohtaamaan arvostelua,
että ne toimivat Yhdysvaltain määräysten mukaisesti."
Tässä onkin pulmaa enemmän kuin riittävästi. Jos olisi kysymys
niin silloin se tietenkin järjestettäisiin
Y K : n kautta. 'Mutta siinä on se iänikuinen "jos'', mikä tässä tapauksessa
tarkoittaa sitä, että avustuksenkin nimissä edistetään'joitakin
vieraita pyyteitä. Yleisesti tiedetään, että Yhdysvaltain "av-us-tusta"
ei anneta millekään maalle, ellei sen maan hallitus suostu
"avustusrahoillaan" ostamaan vain yhdysvaltalaisia tuotteita — vaikka
samanlaisia tuotteita olisi saatavana edullisimmilla ehdoilla muualta.
~ :^ - K tm ns; takapajuisia maita yritetään "avustaa" siten, että niisiä
^ saataisiin mahdollisimman edullisia markkinapa^^oja }fhdysvaltain
.BAKXEEBISOOASTA .
Wa9hIn3tonfssä ilmestynrä rautatJer
lunloldett: lehtis i'LaD0F"i k i r j o i t t i h u h t
i k u u n :ii2 päivjMj jnumerpssaan ,bak-teeri^
odasta seuraavaan tapaan;
-''.»•Mc.flledäJnme.f että', s o t a . o n h e lr
/petth'^Ja. ett&r''minkääa kansan el
«kannata: o l l a •turhantankka'aseistuksen
suhteen, m u t t a me aryelemme
m o n i e n . A m e r i k a n ^ 'kansan^: Jäsenten
olevan syvällisesti hälyntyneitft (selr
i a l s l s t e t i e d o i s t a r k u i n o n seuraava:
i •: •**AnneiJa. siirtyy. hakterlologistien
aseiden - t u t k i m u k s i s t a n i i d e n vatmis-tamiseen
»Ja tulee i l a J i e s kaksinkertaistamaan
ibaktcrlologlsen sodankäynnin
kesicuksen Marylandissa,
seuTau';Csena bakteerlsodan uudrsta
korostamisesta."
Y k s i n k e r t a i s e l l a kielellä se m e r k i t see,
että sairauksien ehkäisemiseen
j a ihmisten hengen pelastamiseen
harjoitetut lääketieteen miehet ovat
keksineet uusia Ja tehokkaampia
bakteereita Ja lyhtyvät tuottamaan
niitä tehdasmaisessa - mittakaavassa,
että' niitä voidaan käyttää mUJoo-n
i e n miesten, n a i s t e n Ja l a s t en t a p -
pamL<;eeni
-Me tunnustamme, että meUlä ei
ole vastausta tähän pulmaan, mutta
m i h i n Joutuu "shflstyksemme", sanoo
l e h t i lopuksi.
SELLAISTA ON SOTA!
"Canadan, a r m e i j a n upseeri yhteistoiminnassa
erään pelottomien s i v i l -
lisisslen ryltmän kanssa tehneen j u l k
e i t a tunkeutumisia Petawawan,
B o r d e n i n j a muiden sotaleirien ase-v
a r i k o i h i n . saaden saaliikseen; v a l t a vat
määrät -KaikenlaatuLsia ampuma-aseita,
jobka heidän a r v e l l a a n menestyksellisesti
(Ja sopivaa paUäcIota
vastaan) siirtäneen gangstereille,
J o t k a voivat leikkiä niUlä p o l i i s i a Ja
r}-ö\-äreitä. Näiden valloitusaretkien
salaamiseksi sanotaan heidän sytyttäneen
palamaan 37 seUaista .palk-i
t a a , joissa näitä vehkeitä o n v a r a s t
o i t u , aiheuttaen (sanomaleihdlstön
arvioiden mukaan) neljän j a puolen
m i l j o o n a n d o l l a r i n , vahingot.
" N y t on j o i t a k i n heistä.saatu k i i n n
i j a vangittu. N i i n — sellaista se
sota o n ! "
Kirj. Josöph Starobin
P a r i f s L ^ Hylkäämällä S t a l i n i n e h dotuksen
neuvotteluissa y h d i s t e t y n Jä
puolueettoman Saksan suhteen Ja k i i rehtimällä
S a k s a n sitomista A t l a n t in
p a k t i r n . Y h d y s v a l t a i n valtloftepart-mentti
a n t a a m a a i l m a l l e pelttelemäu
tämän kuvan epätoivon diplomatiastaan.
Länsl-Euroopassa o l l a a n sitä;
mieltä, että valtiosihteeri Acheson
edistää ohjelmaa mikä v o i Joko rä:
jäyttääEuroopan^tafräJähtää hänen
o m i l l e ' s U m l l e e n . •
V i h j e nykyisestä kiireestä ^ k o n t r ah
d h i " alktoJoittami8ek8ilkansleri'A-denauerln
kanssa t u l i selväksi >Ächeso-:
n i n hermostuneesta, katkeroituneesta
mutta päättäväisestä pUheestaV Jonka
hän p i t i h u h t i k u u n Id p n ä Y h d y s v a l -
t a m sanomalehtimiesyhdistyksen k o kouksessa.
S.inä puheessa tehtiin «elväksi, e t tä.
Y i : d y s v a l t a i n hallitsevat' plhrit p e l käävät
neuvotteluja kuin r u t t o a ; ne
pitävät k i i n n i ' e i kääntymystä" katsantokannasta.
ALtkään vastaisuudessa Neuvostol
i i t o s t a lähetettävät nootit eivät v oi
oha vakavia yrityksiä v a p a i d e n v a a l i -
mahdollisuuksien etsimiseksi; niiden
tarkoituksena on n a r r a t a yleisöä sen
a i k a a k u n . k a u p p o j a tehdään Ja; a l l e k
i r j o i t e t a a n .
^iMutta tässä ei ole k a i k k i . Acheson
ei s u i n k a a n ole tyytyväinen s i i h e n , e t tä
Länsi-Saksa pakoitetaaccv^Litty-mään
" E u r o o p a n puolustuskokoomuk-seen",
mikä t a r k o i t t a a A t l a n t i n p a k .
t i n ^ t a k a o v e a jonka p a l k k i o k s i ; A d e -
n a u e r l n tynkäliallltukselle myönnetään
kyseenalämen "itsenäisyys*. Hän
sanoi näkevänsä yhtenäisen Saksan
A t l a n tm paktlssa. K u t e n (New Y o r k
Times - s a n o i : h u h t i k u u n 20 p n ä o t s i kossaan
: " A c h e s o n v a a t i i yhtenäistä
Saksaa Euroopan armeljaai^.''
M u t t a miten voidaan tämä tehdä?
kysytään täällä. Neuvottelu y h t c n a i -!
syydestä o n mahdollista, k u t e n Neuvostoliitto
o n ehdottanut, mutta vain
puolueettomasta Saksasta, mistä ver
detäan pois k a i k k i ulkomaiset sotavoimat.
Ehdotus, että S a k s a v o i asels.'
tua Y h d y s v a l t a i n s i i p i e n suojassa, a'oi
t a r k o i t t a a vain, joko u l t i n i a a t t u m in
a n t a m i s t a Neuvostoliitolle, Jonjca t a r l|
koltuksena o n saada se-.taisteluun t a i '
poistumaan I t ä - ^ k s a ^ t a , t a i s i t t en se
t a r k o . t t a a sitä, että .piislf^taai^. aseis-,
tunut liänsi-tSaksa valloitussotaan o-miai
maanmiehläänrvastaan.. ^' f
^ e l l f i n e n ; ; 8 o t a A-oi h e l p g s t i t a r k o i t -
taa maailmansotaa, siUä NeuvostOliit-t
o o n m a a . Joka, e i peräänny., u h k a u s ,
t e n edessä sen Jälkeen k u n se on itse
ehdottanut komp(0mi$sla.v K u k a a n e l
l i i o i n liänsi-Euroopassa usko v a k a v i in
saan, että Neuvostoliitto . luovuttaa
itä-alueen Saksaue, joka o n Jälleen
lähtenyt. H i t l e r i n tielle U r a l l a k o h t i,
kuten- «denauerin apulainen ; prof.
H a l l s t e l n k u v a i l i p a r i k u u k a u t t a s i t ten.
K o n t r a h t i , Jonka a l l e k i r j o i t t a m i s ta
kiirehditään toukokuun 17 päiväksi
s i t e n , että k e n r a a l i Eisenhower voi p a l
a t a Y h d y s v a l t a i n v a l i t s i j a i n eteen j a
sanoa; että pitkä askel o n otettu " ( E u roopan
yhdistämiseksi", kohtaa u s e i t
a esteitä.
J o t k u t niistä v o i t e t a a n epäilemät.
mä vetäisi R a n s k a n hyökkäyssotaan
sekä perikatoon; t a i s e n s i j a a n H a n s - '
k a l l e sanotaan etukäteen, ^ että'^Jos
Saksa perääntyy tästä kummallisesta
Uitosta. A t l a n t i n p a ^ i e i tee j u u ri
mitään s e n «läitcen. —
K o s k a taantumuksellsen Saksan
heikomman vastarinnan . ' l i n j a n ei
välttäipsättä tarvitse o l l a idässä ••-ens
i k s i - r R a n s k a Joutuu vastatusten
vanhan v i h o i l l a n s a k a n ^ , Joka on
aseistettu h a i n p a l s i i n a s t i . , r:
K a i i s l c r l »Adenauerin >jt" Jo /esittämät
v a a t i m t i k s e t S a a r i n siihteen, m i s sä
o n tärkeät-rauta- J a k i v i t i i i l i r e s b r s .
sit, o n alkumerkkinä S a k s a n i m p e r i a l
i s m i n tavotteista'<
AiJcäli o n puhe • Y h d y s v a l t a i n l u pauksesta,
että sen 4-6 dlvisionaa p i detään
Saksassa J a Ranskassa, n i i n se
ei^ole erittäin vakuuttava. V a s t a r i n ta
Y l i d y s v a l t a i n miehitykselle kasvaa
j a t k u v a s t i R a n s k a n kaildssa piireissä.
K u k a tietää salliiko Y h d y s v a l t a in
kansa taman "Operation . C h a p e r o -
n e n " ikuisen jatkumieen R e i n i n k u m m
a l l a k i n puolen?
iMuttapääesteenä e i ole S a k s a n t i n k
i m i n e n valtiodepartmentin ' k a n s s a ,
tai ranskalais-saksalaisessa pelossa ja
tavoitteissa; ongelman rperustana. o n
S a k s a n i o h j e l m a n k e h i t y s y h t e n ä i ^ s -
Ja puolueettomuuskampanjan p o h j a l.
l a J a S a k s a n - t a l o u s v v i m a n n c ^ e a k e h
i t y s . J a >ti^Jö/^«|A«Bonin o h j e in
voVj^Jähtää Jhäöirä
^ T h e L o n d o n Economist huomioi
,huht;kuun(i9 p n ä ' j t e y y ^^
riänSiv^tahi obJe}n;ik t a k s a n : : ^ t e e n ,
seDaisena k u i n : se o n n y t , o n s u u r i -
s u i m t a i s t a taikapeliä, t r i l A d e i u u e r i l -
laV. Edelleen se sanoo, että sen o h j e l m
a n Saksaa kohtaan -näyttämään
suuremmalta tyhmyydeltä' m i h i n on
koskaan r y h d y t t y ."
S a m a n l a i s t a epäilyä on esittänyt
W a l t e r L i p p m a n n , j o k a h u h t i k u u n 5
pnä v a r o i t t i , että "meidän S a k s a n o h jelmamme
erikoisesti o n menossa y h teentörmäystä
kohtfelämän t o s l a s i a in
kanssa — Saksan kansallistunnon j a
Neuvostoliiton kyvykkyyden .kanssa
tehdä kauppaa S a k s a n kansaUisuua.
hengellä".
. L i p p m a n n neuvoo k y y n i l l i s e s t i k e n - :
r a a I i E i s e n h o w e r l a , ettei hänett^pitäi-s
i sanoa r i a n p a l j o n v a a l i k a m p a n j an
aikana. Jotta hänen " e i myöhemmin
t a r v i t s i syödä-liiaksi p a l j o n sanojaan".
Adenauer v o i >Bonttlssa t o r j u a oppo-;
sition v a i n s i k s i , k u n koko maa e i o»
s a l l l s t u päätösten t ^ o o n ; - -Yödistjr
neessä Saksassa t u l i s i v a l t a a n soSiali*
demokraattinen puolue,'J |
Tags
Comments
Post a Comment for 1952-05-08-02