Vapaus, May 8, 1952

              1 liri* sr "a, i*i.>.
ääntyneet
Yhdysvallat, ja
aö.-svallousa 12-
^ palkkansa:22
>' Reuthena L "*
en. .Ford ^
000000.
?sta
reet
9 illalla
maisena ja
a Ja talste-lisen
katse-hlan
kun-
•ÄNÄÄN.
it ystävät
Myöskin muilla paikkakunnilla työtätekevät
jtUilivat yhtenäisin joukoin vappua
HoUanUlalsen Jan Griffioen 21: henkinen perhe saavnttiiaanKew TorU^
aUmaan, mistä perhe jatkaa matkaansa Canadaan^misisäaikomiiluena on
iloUta:^ fannaos. Mr. ja mrs. Griffioen lisäksi knnlao perheeseen heidän 17
lastaan, ylcsi ottolapsi ja vävy. Perhe el löytänyt Hollannista sopivaa ja
kylliksi suurta farmia ja aikoo nyt ryhtyä kasvattamaan lurjaa 40 eekkerin
farmilla Abbotsfordissa, B. €.
HelsinU. — (VS) — Hnolimatta
siitä ksunpanjasta. Jot& SAK:n
oikeistolaisten johtajien taholla
on viime viikkoina käyty työv&es»
tön yhteisten, ntielenosoitiBten
estämisdul vapnnpäivänä. volUin
niin Helsingissä kuin^ mäilläkin
paikkaknnnilla havaita, että noo
hajoituspyrkimyksct olivat men>
neet hukkaan ja että työläisten
. -yhtenäisistä tilaisuuksista muo>
dostui vähintäin yhtä voimakkai-ta
mielenosoituksia kuin aikai»,
semminkin: rauhan puolesta, että
SAK :sta jälleen muodostuisi työ»
väen luja taistelujärjestö.
Koleasta säästä huolimatta osallis»
tui Helsingissä työväen yhteiseen
mlelenosoltusmaTssiin noin 15,000
jtienkeä Ja aaunattlosastojen: liput
korvasi tuossa kulkueessa -jhtä pu­naisina
hulmuaivat eri tyiipalkkojen
liput Ja tminukset. Kailtjkiaaii oli
kulkueessa y l i 200 lippua. Itse Kai»
saniemen kenttä muuttui Juhlan a l ­kaessa
cnahtavalisl yleisömereksl.
Kentällä arvioitiin olleen noin 30,000
PÄÄMINiST.
PITÄNYT HISTORIAN
OPPITUNNIN
Co,
;iTA
Ontario
Helsinki. (VS) — Pääministeri
Kekkonen torjui, kuten muistetaan
skandinaavista puolueettomuusoh-
Jdmaansa seuranneen Inentokut-snn
Norjaan. Sensijaan hän on
Nordenybdistyksen kutsumana p i ­tänyt
bnhtik. 28 pnä Tukholmassa
pnlieen, jossa käsiteltiin pääasias­sa
Snomen sodanjälkeistä taloudel­lista
kehitystä, mutta jonka loppu­osa
sisälsi myös Ruotsille tarkoite-tan
faistoriallisen oppitunnin. N i i ­den
epäilysten johdosta, joita mm.
Bnotslssa on esitetty Suomen ja
NL:n v. 1948 solmimaa, ystävyysso-
Sopimus oK luonteeltaan sotilaallinen
liitto, jonka mukaan kumpikin oma­puoli
sitoutui keskinäiseen avunan­toon,
jos toinen osapuoli joutui hyök-icäyksen
kohteeksi^ Ruotsin velvolli­suus
ottaa 10,000 miehen suuruisella
armeijalla osaa Venäjae puolustami­seen
rajoittui Eurooppaan eika ulottu­nut
sotatoimiin Turkkia vastaan. So­pimuksen
sisällöstä on edelleen mai­nittava,
että ruotsalaisen ylipäällikön
tuli saada paikka Venäjän sotaneu-vostossa
ja etta ruotsalaisia joukko-osastoja
ei saanut mikäli mahdollista
erottaa kauaksi toisistaan. . Sopimus
pimnsta kohtaan^ puhuja totesi, et- oli solmittu 12 vuodeksi.
ta
eidän
a.
ANY
Ontario
"ED
a,
)
seen.
tei tämä sopimus ole ensimmäinen
, laatuaan pohjoismaiden historias­sa
— sellaisen'soimi myds-Bnotsi
Venäjän kanssa v. 1724 isonvilian
päättyessä —, sekä jatkoi:
Uudenkaupungin rauhan elokuun 20
päivana 1721 merkitsi Ruotsille-Itä­meren
takaisten valloitusten menettä­mistä
ja rajan siirtymistä Suomes.-ia
Virolaljdelta Laatokan pohjoispuolel­la,
nuka on suunnilleen rajana nyt
Suomen ja Neuvostoliiton väUllä vuo­desta
1940 lähtien. Ruotsin politiikan
Johdossa niinä vaikeina vuosina, jot­ka
seurasivat Uudenkaupungin rau­haa,
oli suomalainen valtiomies Arvid
Horn. Hänen tehtäväkseen tuli tur­vata
rauhan sodan hävittämälle maal­le
ja huolehtia, että«talouselämän
nousu loisi sille uuden menestyksen.
Hornin ulkopolitiikka tähtäsi hyvien
naapuruussuhteiden y l l ä pitämiseen
Venajan kanssa. V. 1723 Venäjä esit­ti
Ruotsille liittosopimuksen solmimis­ta.
Ehdotus kohtasi Ruotsissa voima­kasta,
vastustusta, mutta tuli kuiten­kin
hyväksytyksi, l^pimus allekirjoi­tettiin
helmikuun 22, päivänä 1724.
Vaikka -sotapuolue oli rauhan v a l l i ­tessa
kasvanut Ruotsissa, onnistui
Hornin v. 1735 uudistaa sopimtas 12
vuodeksi, jonka yhteydessä sopimuk­seen
tuli mm. sellainen muutos;, etta
ruotsalaisten joukko-osastojen ei t a r ­vinnut
palvella Puolassa, jos yhteinen
sotilaallinen esimtyminen tulisi kysy­mykseen.
- - -1 ^
Kun Horn sitten v. 1735 syöstiin v a l ­lasta,
muuttui Ruotsin politiikka ; ja
Ruotsi julisti Ranskan yllytyksesta^o-taliittoa
irtisanomatta Venäjään vas­taan
sodan: 1741. > Se päättyi Turun
rauhaan, jossa raja Suomessa siirret­tiin
kymijoelle.
Myönnän: kernaasti,- että• selontelco
V. 1724 liittosopimuksesta poikkeaa
varsinaisesta aiheestani, mutta en ole
jaksanut vastustaa houkutusta esit­tää
se tässä yhteydessä» Tämä selon­teko
näet palauttaa mieliinne, etta se
valtakimta. jolla oli vastuu Suomen
kohtaloista, ajankohtana, Joka tarjoaa
monessa suhteessa yhtymäkohtia Suo­men
nykyiselle tilanteelle, naki tar­peelliseksi
tehdä sotilasliiton suuren
itäisen naapurimme 1 kanssa. Jotta
Canadan unionisteja
kutsuttu kuukauden
vierailulle N-liittoon
Toronto. — Neuvostoliiton unl-oiden.
keslmsnenvostolta : on saa­punut
Canadan Neuvostoliiton ys­tävien
järjestölle kutsu lähettää
12 unioiden' edustajaa^ knulcanden
vierailulle Neuvostoliittoon.
Dyson Carter,);järjestön presi­dentti,
«moitti viime viikolla, että
23 osastolle on lähetetty kehoitus
ryhtyä unionistien valtuuskunnan
kokoamiseen. 'Kaikkia Nenvo.sto-liiton
jrstävien järjestön kannat­tajia
kehoitetaan antamaan ra­hallista
apna.
K I R E I T Ä KAMPPAILUJA
Saksan demokraattinen tasavalta johdossa
Työmies menetti
henkensä räjähdyksessä
South River. — Viime maanan­taina
.sai - :täällä i surmansa - Kozak
Chemey kun 'kemiallista' ainetta s i -
sältärtTä tynnyri räjähti.
Räjähdys tapahtui kun CJhemey
avasi tynnyriä acetylenepolttajalla.
Italialainen laiva
otti öljyä Iranista
iTeheran. — Täalld^ilmcstyvä sanor
malehtl Etelatt tiedoitti maanantaina,
että-italialainen kauppalaiva, joka' o l i
kotimatkalla Ja joutui oljypulaan, otti
Abadanista 40 tonnia öljyä maksaen
sen käteisellä.
rauha olisi turvattu Ja, maalle taattu
edellytykset: uuteen -taloudelliseen
nousuun. Mutta tämä rinnastus te­kee
myös selväksi sen, miksi me suor
malaisct pidämme järkkymättä k i i n ­ni
Neuvostoliiton kanssa solmimas­tamme
ystavyj's- ja avunantosopi­muksesta
seka siitä rauhanpolitiikas­ta,
Joka sopimuksessa saa ilmaisunsa.
Tältä pohjalta lähtien Suomi katsoo,
että se on saavuttanut vakaan, tur­vatun
aseman ulkoiJolitiikaEsaan.
KatOTvlce, P u o l a .— Toukok. 2f pnä
ajettiin Varsova^^Berhlni-Praha xau-hanajon
3. 223 - km pitkä etappi
liOdz-Katovvice. Vauhti oU Jälleen
huima; sillä ivoittaja Puolan ranska­laiseen
Joukkueeseen kuuluvan Stah-lewskm
kcskinopeuaeksi tuli 41,3. km
tunnissa. Stablewskin aika oli
5,1)1,04. Toisena oli de Groot, Hol­lanti
548,111, kolmantena Falkboll
5wl8,13. Suomalaisista Veikko Kass-,
Iin oli 43, aijalla S.36,41, Salminen oli
83. ajalla ö36,26. Niemi ja Haaga
tulivat perille 84.ija 85. samalla ajal­la
kuin Salminenkin. Olavi Kasslin
oli 89. J a SulcT.Punkkinen 90. samalla
ajalla kuhi Kasslinkin, «11 e.17,32.
Kolmen etapin Jälkeen (johtaa Var-
£ova-Berliini-^aha rauhanaijoa Sak­san
demokraattinen tasavalta, joka
selviytyi loist;aArasti Lodzin Ja K a t o -
wicen välisestä onatkaosuudesta.
Mieskdhlaista kilpailua.: • Johtaa
Tshe^oslovakian .tjioukkueen, Svobo-da,;
joka voitti teisen etajpln j a kat­kaisi
erinomaisella, ajalla i myös
muutkin taipaleet.:Suomalaiset tuni-
5ivat toisella €rt;apilla.7. tilalle, mutta
putosivat kolmannella niin pahasti,
että ovat nyt; joukkuekilpaUuIssa
•viimeisma. .— Mainittakoon, että
Suomen' takalamen lähettiläs, m i ­nisteri
Järnefelt kävi tervehtimässä
poikiamme ennen heidän lähtöään
Varsovasta.
Ed eilisellä etapilla Varsova-Lodz,
139 km, peri joukkuevoiton Tshekko­slovakia,
jonka aika oli H ^ , 0 8 , 2:na
Hollanti 11.34,31, kolmantena Belgia
1)1.34,43. Suomi sijoittui Joukkuddl-pailussa
peräti -seitsemänneksi ajjalla
11.36.05. Tällä kertaa kirivät kärici-joukon
mukana imaaliin Sulo Punk-kinen.
Veikko Kasslin Ja Veikko
Haaga. Toisen etapin jälkeen johti
Joukkuekili>ailua.Belgia ajalla 19.21,-
36, 2) Tshekkoslovakia 9.21,44, 3)
Hollanti 19.22,07. Suomi 7. ajan o l ­lessa
19.23^. Mie^ohitaisen kilpai­lun
tällä etapilla voitti TiJheikkoslo-väkian
Svoboda, Joka oli vain «muuta­man
deshnetrin edellä :<belgialalsta
van Looveranla. Kolmantenaxoli
kuuluisa Jan Vesely Ja neljäntenä
tanskalainen Pedersen.
Maiden välinen vtilaime tällä het­kellä:
1) Saksan demokraattinen ta­savalta
35.2ino, 2) Hollanti 35.22^42,
3) Tanska 35.24,60, 4) Tshekkoslova­kia
33.29,153, 5) Englanti 35.31,21. Suo­mi
on nyt 16 ajalla 35^,53.
'Palkinnolta on todella paljon; H -
mnisestl arvokkain tähän mennessä
annetuista on moottoripyörä, jonka
sai ensimmäisen etapin voittaja bel­gialainen
Verschuren, mutta lisäksi
ovat kilpaiUJat saaneet palkintoina
mm. ofiaittoja, kameroita, polkupyör
ik,, omtljäkoita, salkkuja, matkalauk­kuja
Jne. Suomalaiset saivat ensim­mäisellä
etapilla mm.: kaksi kame­raa
- Ja 'Joukkue kokonaisuudessaan
urheiluaiheisen veistoksen.. Mitä t u ­lee
itse kilpailun luonteeseen, täytyy-sanoar
&ttä täällä osataan Järjestää
urheilujuhlia. Jotka ilmaisevat Jokai­selta
osaltaan, suurten kansanjouk­kojen
urheilua Ja rauhantahtoa.
henkeä Juhlassa puhuivat sihteeri
Aarne Saarinen, valistussihteeri Alli
Mäkinen Ja fcansanec^toja Matrno
Pädutla. '
Torassa tyStpaikkoJen yhteistoimU
kunnan Järjestämässä vsppujuh.lassa
oli noin 18,900 <t}-ölälstä.JiäiIapuhu«
jana oli pääsihteeri Yrjö Murto.
ILahdtssa. osallistui marssUn 3.000
Ja 8,000 oli mukana : Juhlapaikalla.
Joksi oli v ^ i t t u kaupfpatori.
Tampereella oUv kulkueessa «,000
yhtenäisyj-den «Ja rauhan kannatta-
Jaa. Juhlapuhetta kuulemassa, oli
noin IS.OCO. Juhla pidettiin P>-yni-kiliä
Ja Juhlapuhujana oli SlÖPm
pääsihteeri Ville PessL
Kotkassa. Kuopiossa. Oulussa Ja
kaikissa Suomen kaupungeissa osal­listuivat
työtätekevät Ihmiset valta­vin
«Joukoin yhtenäisyyden merkeissä
'Järjestettyihin voipputUaisuukslin.
Vaativat $43.30
korotusta kuussa
Fordin konttorltyöläiset Windso-rlssa
ovat esittäneet 'vaatimuksen kk.
palkkojen korottamisesta $43.30.
Noin SOO VAV/in osasto 200 Jäsentä
vaatii myöskin puolitoista alkaa y l i ­työstä
Ja vanhemmuusolkeutta.
Yli %mm
edestä tavaraa
varastettu Koreassa
Washingfon. 7-. Senaatin aJakoml-tea
iUnoittl .tiistaina, että' yU: «5.000,-
000 edestä U S A : n armeijan tavaraa
on varastettu Koreassa Ja myyty
mustassa pärsslssä.
'Viime tammikuun 1 päivän Ja
helmikuun 9 päivän välUlä$5;D14.420
edestä tavaraa katosi antoeijan v a -
rofitoLsta.
Amerikkalaiset: viranomaiset ovat
ankarasti arvostelleet korealaisia •vi­ranomaisia
siitä k im he suhtautuvat
välinpitämättömästi mustaan aiärs-siln.
Komitean puheenjohtaja senaatto-'
r l I^yndon Johnson sanoi, että "siellä
on musta pörssi huolimatta siltä,. et­tä
amerikkalaiset (viranomaiset ovat
yrittäneet, lofpottaa sen."
^Tukehtui kuoliaaksi
jääkaapissa
Derby. Ia. — Täällä llmoltettUij
tUstftJna^' «ttä 5-vuotias Ruhy Oodson
tukehtui. kuoUaajcsi lam hStfi ipeni
käyttämättömään Jää^^ppUn j a ovi
sulkeutui hänen Jälkeensä.
Häntä etsittiin kauan alkaa e n ­nenkuin
hänet löydettiin myöhään
Jauantai-Ulallo,
Niagara Rtlls•» Vliqie tUstalm-^a;^i'
täällä tunnellsj^ ^«rmaftstt ?«8rtinjör"
tias jugo^tlavlajiialnQn ]^eter Viioetidb
kun ttivl putosi jhänen p^Mts^^" ' ,
Surmana fia^nutoU ti!l3u^wxBDia4,\'f
ty^tmnellyt Torontossa maanalat-"
sen radan rakcnnu«ty0«öä'jÄ;alta>ett-/>i (, -* --.i '^>^^
nen Notandan kaivoksessa . ^ t
Gunard-linja suunnittelee
rakentaa 11 laivfia
Liverpool. — Cunard-linjan johto­kunnan
puheenjohtaja Frederick B a ­tes
sanoi maanantaina raporttinsa
yhteydessä, että yhtiö rakennuttaa v.
1956 mennessä 11 uutta. laivaa. Joiden
yhteinen kustannusarvio on 15,325,000
puntaa.
Kolme näistä laivoista tulee liiken­nöimään
Englannin Ja Canadan välil­lä.
Laivat tulevat olemaan 20,000 ton­nin
matkustajalaivoja. Joiden nopeus
tulee olenftiman noin 20 solmun väliä
j a joissa tulee olemaan enslmn^lnen
Ja turistiluokka.
Yksit<Hsta sai surmansa
lentorikossa Norjassa
Oslo. — V Norjalainen transportti-lent<^
ne. joka kuljetti Eteläiseltä
iäämereltä tulevaa 26 hylkeenpyytä­jää
kotimaahansa, syöksyi maanan­taina
maaihan metsään r 150 mailla
lounaaseen iäältä Ja 11 henkilöä sai
surmansa.
Matkamiehen näkyjä
Neuvostoliitosta
IX
Sairaan- ja terveydenhoito ^
Kirj, V. IIYVÄRINfa»
EET
Sairaan- ja terveydenhoidon jär­jestelyä
varten on Neuvostoliiton
kaflcki valtiot jaettu alueisiin, nä-piireihin,
viimeksi -mainitut sek­toreihin.
Sfek toreihin kuuluu n 2000
*f«a5ta, joista huolehtii yksi lää­vän
apunaan tarpeeUineh apuhen-
..BKstö. .Nam yksinkertaisen selvä­piirteinen
ei .. lääkintäorganisatlo
kmteakaan ole. silla monet yleises­tä
Imjasta poikkeavat muodot,: mel-
"ään olojhimnie verrattuna erilaiset,
ouuttavat monimutkaisemmaksi sen
«ffliinnallista j a haUinnollista l i n ­jaa.
V ^Enaenkum menen tässä'esitykses-pidemmalle,
on minun itaais-
«va, miten olen saanut esillä olevat
betoni,
^ tilaisuuden tutustua erää-
. |«a Moskovan pUrisairaalaan, j o l -
« o n tässä kaupungissa useita k>-m-
*°o"a. Ja Voksin ulkooiaaJalsille jär-tetämässä
suuressa .Juhlatilaisuudes-
« sam puhutella kahta huomatta-
•^.aseaiassa olevaa asiantuntijaa.
Mauutsemani {piirisairaala. ;ossa
^ ^465 sairassijaa, jakautuen " slsä-
J **• J ^ ^ ^ i - , syöpä-, tuberidiloo-
^'^^ ^tenosastoihin. on samalla
?^iston opetussairaala. Laitoksen
'fltt/dessa toimii myös poliklinikka,
lääkäreiden vastaanotot tapah.
silla lääkäreillä ei ole omaaH
J«iQ-Bta vastaanottoa, lääkäreitä
^ laitoksessa on 4S. ylilääiäilnä
««^Jo.men professori. Joka hyvän-esitteli
laitosta j a vastai-
^«ysjinyksiin. Mtrata • henkllököntaa
^ t t i i a olevan 406. siis suuri
mutta tuntuu uÄÖttavalta','
^ J 5 « ä ä sairaanhoitajattarien' työ-
» a . otevan ^ j » nmun benkilö-
8 tuntia. BUiteii^ meidän
sairaaloissammekin on sama suhde
potilaiden ga henkiltaiunnan luku­määrissä.
Lääkärin työaika on 6.5
t., mistä ajasta 2 t. sairaalassa, 2 t.
poliklinikkavastaanotoUla, 2 t. k o t i ­käynneillä
jiotllaiden luona j a 0,5 t.,
kirjallisissa tehtävissä. Läaiärin, j o ­ka
saa ainoastaan-vakinaisen palkan,
.1,000—6,000 rpl. kk., "normina" -vas­taanotolla
on i l ^ potilasta päivässä.
Verrattuna meidän oloihimme lää­kärillä
on siis ivapaa-aikaa vaikka
millä mitalla. Lääkärin opinnot y l i ­opistossa-
kestävät 6 vuotta. Ja heitä
on feai Jo riitmvästi, vaikka -järjes­telmän
luonteesta -Johtuen 'heitd tar­vitaan
työhön nähden aika paljon;
Pysj-aiseen kehityksen tasalla on
iääikari velvollinen osallistumaan
muutaman kuukauden jatko-opm-noille
ama 5—6 vuoden . kuluttua.
Lääkäri saa kk. vuosilranan. '
Sairaanhoitajatar opiskelee 2—3
vuotta j a saa palkkaa'€00—1,000 rpL
kSc. ja. vuosilomaa 2: viikkoa, tub.-
osastoUa 1 ikk.; muulla henkilökun­nalla
samat lomaedut. K a l k k i . kus­tantavat
itse asuntonsa, j n u t t a saa^
vat työaikana ruuan; laitoksesta.
Itse laitos on smffl vanha rakeni
nus, äcuntotsuudeltaan verrattavissa
meidän vanhoihin yliopiston sairaar
loihimme. Maalaus- ym, korjaustöi­tä
olisi meidän silmiUämmenähty-nä
ensi tilassa suoritettava, samoin
on kalustonkin laita. Leikicaussali oli
suuri Ja välineet siellä, kuten hoito­välineet
munallakin, a r v i o i i t i n i ma^
kaan hyvät. Siisteys myöskin kaik­kialla
olosuhteisiin nähden hyvä
Näin SdrtOBlsclla osastolla rtiseitä
10—151 hengen-sairassaleja j a vain
yhden 73iden potilaan - huoneen. Joi?
t a nähtävästi koko laitoksessa on
vähän> trassä. Imoneesfia^lepäili nuui-.
dan rootsalainen mies leikattuna v a t .
sahaavasta. Osoittaen scurassaomie
olevaan osaston laakariä, harmaatuk­kaista
professoria, han selitti innok­kaasti,
että tämä oli pelastanut hä­nen
hen^censä.
Edellä esittämäni piirisairaala-maisten
laitosten ohjaavana ylem­pänä
keskiä»ena on aluesairaaloita,
jotka antavat apuaan erikqistapaukr
sissa, sitäpaitsi varsinkin maaseudul­la
on-seictorisairaalolta Ja laa&intä-;
asemia; Useippien sairaaloiden y h ­teydessä
on synnytysosastot; maaseu­dullakin.
^Erikoisuutena on mainittava alue-kaupunkeihin
järjestetyt lätUiiritöpal-velu-
lentoasemat, -Joista erikoislää­kärit
ovat millä hetkellä hyvänsä val­miit
lähtemään maaseutulääkärin
avuksi. Suurilla viljelysalueilla toi­mii
lääklntälaltosten -järjestämänä
liiklkuvia lääldntäasemla. Jotka pel­totöiden
aikana antavat ainiaan
littömasti työmailla.
K a M l l a teoUisuuslaltokslIIa Ja
muilla suurilla työmailla on omat
terveyderiholtolaitoksensa.. Sain t u - ,
tustua eräisiin näistä. (Harkovin trak­toritehtaalla,
välittbömästi tehtaan
yhteydessä on pollkliniKka j a ensl-apusairaala.
Myöskin siellä on osas­tot
sähkö-, valo-, vesi- Ja mutahoi-toa
varten, erikseen miehille j a nai­sille.
Oppaan esittäessä näitä meille
tuntui hänen puheestaan sanojen vä­listä
ttmnustus, etteivät_näk}-mät ole
sellaisia kuin niiden pitäisi olla, m i ­kä
olikm ymmärrettävisBä, sillä osas­tot
sijaitsivat . suuren tehdasraken­nuksen
kellarikerroksessa; luultavas­ti
tilapäisissä suojissa. >1V5tä oli o l ­lut
ylenv runsaasti raunioituneen
tehtaan kunnostamisessa sodan jäl­keen.
Laitos tekikin lEellarimaieen
vaikutuksen'Ja ra^enteellisestikin so­pimattomalta
se tuntuL Siisteys. iQrl-lä
o l i hyvä. Läääcärin vastaanotto­huoneetkin
poliklinikalla olivat kalus­toineen
varsin vaatimattomat.
Näin .parempaaScin erääSä toisella
suuräUa täitaaSa, missä tTÖafkenteU
etupäässä naisia. Huoneustot olivat
myöäkin; ksUar&erroksessa snutta
niiden kunto ja sopivaisuus taelcoi'
tutoeeusa olivat lorvätkT^
liottovälinäet oUyat maallikon a r v l -
oinnm mukaan, sangen moninaiset
j a hyväkuntoiset, parin 'hammaslää-kärm
välineet Ja instrumentit yhtä
kiiltäivät Ja. -miellyttävää pelkoa he­rättävät
öcum Suomessaikln. Siellä
johtava laaJcarl esitteli meille vesi­hoitoa,
Han pani käyntiin milloin
minkin vöhkeen. 'ja erilaisia vesisuih­kuja
ja -syöksyjä vaistellessäni en
päässyt. perille koko jnenetelmästä.
Vedessä, Jossa tpotilas 'joutui, istu­maan
ja malkaamaan milloin min-:
kixilalsessa asennossa ija. lämpötilas­sa,
oli kuulemani mukaan jotakin
luonnossa löytyvää, silmälle näky­mätöntä
parantavaa ainetta. Muta-kylpyjen
Järjestely oli yhtä moni­mutkainen.
, .
Sitten tärkeä sellflka vihdoinkin
esiin: kailiki sairaan- j a terveyden­hoito
Neuvostoliitossa on täysin so-
Blallsoita J a liäin ollen siis kaikille
apua tarvitseville maksuton; Kuulin
tosin, että jos lioSsu haluaa päästä
jonkun määrätyn spesialistin hoitoon
eikä sen Jolle hän maksuttomasti
joutuisi, hän 'i7ääsee. mutta sitten
saa ma&saa. Luonnollisesti tämän
Järjestelmän avulla, kun rahan puu­te
ei öle esteenä, Jolcaisella sairaalla
Ihmisellä ön tilaisuus tarpeeksi ajois­sa
saada asianmukaista hoitoa, '
Erikoisesti ehkäisevästä, terveyden­hoidosta
sain keskusteluissa sikäläi­sen
tämän alan viranomaisten kans­sa
siksi paljon tietoja. Jotta olen
selvillä tärkeimmistä Icohdlsta. En
malta olla kuvailematta tilaisuutta,
missä sain uteliaisuuttani tyydyttää.
Muiden mukana sain komean kut­sukortin
Voisin Järjestämään k o ­meaan
Juhlatilaisuuteen Hotelli Met­ropoliitassa
Moskovassa: Astuin häi­käisevän
loistavaan vastaanotto- ja
seurustelusaliin. Tyylipuhtaita katto-kaaria
Ja pylväitä, fcultädcoristeita Ja
kristallia. Keskellä salia noin 8 m .
läpimittainen, kix&asvetinen kala-allas
kukkareunusteineen^ j a , keskel­tä
kohoavinc kUkStapyJväincen. Suti-ret
liauen näGcJdset kalat uijdcentell-vat
altaassa. Niitä katselin icalamie-hen
tuntein «artsen kauan onkiveh-fceita
ajatellen. Mahtuipa saliin
miuitflgrin. Jtuin .tuo allas; oli useita
satoja ;vleraita, enin osa tUkomaalal-sia.
monia rotuja ;Ja tyyppejä. Suu­rimmaksi
osaksi hienoa Joukkoa, a i -
nalkln m i n m lukuxmottamatta. " T u n ­ne
itsesi" oli ohjeenani, kun kainos­telin
huonosti silitettyjä housujani
ja yrittelin Järjestellä polviani pöy­dän
suoijaan. Mainita sopli^ että vain
pylvälkkö eroittl .tämän salin toisesr
ta suuresta salista, onissä o l i pitkillä
pöydillä herkullisia syötäviä Ja Juo­tavia.
Pitatln iltaa maan parhaat
taltelUJat esittivät laulua Ja muuta
ohiJeimaa. Sillä tavalla! Kiittää täy­tyy
moista vieraanvaraisuutta.
Alati, valppaat oppaat 'ja ttilkit
huomasivat minutkin yllättävän hy­vin.
Heidän aloitteestaan sain kes­kustella
professori K : n , kuuluisan
neuropatalogin kanssa. Tämä pro-fe.?
sorl, vanhahko, ruskeapintainen
mies, tukassaan iteräksenharmaata,
oli erittäin ystävällinen Ja taitavan
tulkin kääntäessä puhettamme vas­taili
auliisti Scyfiymyksiinl. Saman
tulkin toimesta sain keskustella ter-veydenhoKoministerlön
erään osas­ton
päällikön kanssa. Vielä nuoreh­ko,
Ikomea mies, 'Jonka kanssa sukeu­tui
edellistä laajempi keskustelu.
Näistä kesikusteluista Ja muista
aikaisemmin saamistani tiedoista
voin päätellä/ että ehkäisevää ter­veydenhoitoa
pidetään Neuvostolii­tossa
erittäin tärkeänä Ja että tä­män
toiminnan perustana ovat suo­jarokotukset.
Isorokkorokotus on p a ­kollinen
kuten meilläkin, muut va­paaehtoisia,
mutta siitä huolimatta
miltei 100-i>rosenttisesti suoritettu­ja.
Valistunut Ihminen tietää, miten
tehokkaat aseet suoJarcÄotuksct o-vat
tautien torjunnassa, Neuvosto­liittoa
lukuunottamatta ei missään
Euroopassa voida vapaaehtoisia ro-kotidcsla
suorittaa läheskään täydel­lisesti.
Mistä tämä Johtuu? Siitä, et­tä
kansan keskuudessa <»i liian v i i ­saita
liian paljon, arvostellaan lää-kintOvlranomaiften
tolmei^lteitä.
Neuvostoliitossa täytetään virano­maisten
käsky 'Ja kehoitus «tehoaa
samoin kuin käsky. Kaikille vasta­syntyneille
suoritetaan Calmette-ro-kotus;
sanoin varttuneemmille muut
roiooti&set jne; Näin pidetään Jcul-kutaudjt
kurissa, Tutietkuloosltapa-ukslakin
on suhteellisen vähän. Y l i ­opiston
o]>etussalraa!oihin ' e i aina
saada tarpeeiksi tuoreita sukupuoli-tapauksia
opetuskohteiksi, siksi vä­hiin
ovat nämät^in taudit hävinneet;
K'ysäLsin mainitsemaltani osasto-pääUUcöltä.
mitä «tehtäviä suoritta­vat
.välskärit. — He ovat lääkärei­den
apuna, suorittaen itsenäisesti­kin
helpoimpia tehtäviä, hän selitti,
mutta iheitä ei kouluuteta enää l i ­sää.
Kalkki kunnia muuten heille,
sillä he tekivät sodan aikana isän­maalle
suuria palveluksia.
Kaildkl -Joiden kanssa Jouduin kes­kusteluihin,
antoivat innokkaasti h a ­luamiani
tietoja. K u n mainitsin vas­taavista
asioista Suomessa, ei beillä
tunttmut olevan niihin kiinnostusta.
Kun kerroin, että paikkakunnallani
tapahtuvat Qrnn(ytykset (jokseenkin
100-prosenttisestl laitoksessa, tuli
keskustelukumpj>anl hetkeksi miette­liääksi,
mutta eelioti kohta, että niin
heilläkin kaupungeissa Ja suurim­maksi
osaksi maaseudullakin, sillä
siellä on tarpeeksi, syjuiytystupia: Ja
sairaaloissa synnytysosastoja Samal­l
a hän selitti, miten äitiys- pikku-lastenhoidon
neuvonCia on Järjestet­ty,
Lastenseimiä Ja -päiväkoteja Neu­vostoliitoja
on huomattavasti enem­män
kuin meillä, mikä Johtuu siitä,
että monet perheen äkUt käyväi a n -
slotyössä^Harkovin ' lähistöllä näin
lastenkodin, missä hoidettiin lSO:a
sotaorpoa. Kaikin puolin kunnolli­nen
laitos lasten hyvinvointia a j a ­tellen,
Joskin rakenni&set eivät o l ­leet
uudenaikaisen hienot.
Puhtaustilanne kaikissa näkemis­säni
paikoissa oli täysin tyyifyttä-vä.
Erikoisesti huomioin elintarvike
myymälät: oudot ijärjestefyltään,
mutta^n olisi pystynyt mlKtään moit­timaankaan.
Elintarvikkeiden tar­kastusjärjestelmästä
en päässyt täy­sin
perille, ilmoitettiin sen vain ole­van
tehokkaan; Ainokin malto Ja
piimä, mitä melUe tarjottiin o l i k o n ­densoitua..
Kaikesta paättäep kansan tervey­dellinen
tila (NeuvostoUitofisa on h y ­vä,
iockin sitä vastustavista Mikoista
on huomattavin asuntotUaane/ ,
IJfmicrt
HAUTAUKSIA ALHAISILLA HINNOILLA
HUOLELLINEN PALVELUS
> 1
NEREDITH CONNELLY mm
TARJOAA
ERIKOISILLA HINNOILLA
Käykää katsomassa ja valitsemassa
1/3 kät^n
loppu 24 kuukauteen asti
1951 METEOR TUDOR - - • 1S95.00
Mainiossa kunnossa kauttaaltaan
1951 HENRY J COACH - - -1^^.00
K u i n uusi auto
1947 MERCURY SEDÄN r - U9$.o6
Uudistettu moottori, mainio osto
1946 PONTIAC 6-li; Coupe • 995.00
Hyvässä kunnossa ' ' .
1948 FORD SEDÄN - • • r - 1I65:00
1948 CHEVROLET Sedän-1195.00
1947 PONTIAC 8 Seclan - - -1395.00
Radio, auringon varjostin Ja Istuimen alainen lämmittäjä
Näistä jokainen auto varustettu lämmittäjällä,
NEREDITH CONNELLY HOTO^
214 Bloor St.
L I M I T E D
Puh. 6-6515 Sudbur/
H
mm
I t l M i i
» l i
• • i ^ , ! • ; -
on mainio
valikoima
Ä I I D I N
SOMIA
© PUSEROITA
O ALUSVAATTEITA
AISTIKKAITA
® LENINKEJÄ
KAUNUTA ^
O NENÄLIINOJA
LAATU-
® SUKKIA
^ ' i l
•m '
f , \:,
i
mv
• KAYTANNdLLISU^
© SATEENSUOJIA
ja muita arvokkaita
lahjoja
i
ai '
AVULIATTA
SUOMALAISIA
MYYJÄTTÄREJÄ
LADIES' W^AÄ
L I M T T E P
52 Durham St- S.
• • • i •;
i l i i i l i i i i
.;r4-*'..i.f • t'»Vii-. ; # *T
m.
s.