Vapaus, August 4, 1964

              Tiistaina, elok. 4 p. — Tuesday, August 4, 1964
INDEPENDENT L A B O R b R G AN
•I5VAPAUS .OF F INNI SH C A N A D I A N S
^ ' , ,, ( U B E R T Y ) , E8tabUsh«d Nov. 6. mi
EdltorrLV! l U u n d • •• ' \ ~ Manager: E. Sukd
Teiepl^one: Office 674-4264 ~ Edltorlal 674-4265
{*aUl8hed thrice v^elcly:. Tuesdavs, Thursdays and Saturdaysby; Vapaus
thibUshdng Co. Xitdv.. 100-102 E lm S L We6t. Sudbury, Ontario. Canada.
taallingr addresi:;Box t » - . •
Adverti^ng^^ translations free of charg^. .v
Auihqq(i«9(l «\8 seoonä ciaa^^^^^ bv Ovi Po^t bffloe Pepartnent» bttawa^
and for payment qf posljage ta c a s h j J^
• ÖÄadassat: r vk. $9.00. 6 kk: S4.75 USA":ssa
CANADIAN^LSÄNGUAGEPRESS;
r vk. $9.00, 6 kk. $4.75 nSA:ssa 1 vk. $10.00 6 kk. $6.25
' 3 kk. 2J5 'Suomessa: 1 vk. • 10.50 6 k k . ' 6^.75
Mr. Harriinian, e^i!
Mr.: Averell Harriman, Yhdysvaltain apulaisulkominis­teri
esitti Mont Gabrielissa, Que., pidetyssä "Canadian'—
•"•'^American Assemblyssa" lausunnon, että hänen mielestään
'.-'Öanadan pitäisi hittyä Amerikan Valtojen Järjestöön (OAS)
•''ja'siten osaltaan auttaa Yhdysvaltain talousboikottia Kuu-jUlbäa
vastaan.
Ganadalaiset yleensä — meidän lehtemme mukaanlukien
suhtautuvat muutenkin kielteisesti _OAS:n yhtymiseen ja
mr. Harrimanin nyt esittämät "perustelut" vahvistavat jä
voimistavat tätä kielteistä käsitystä edelleen. Jos ei-muuten,
niin juuri mr. Harrimanin Kuuba-vastaisten perustelujen
npjalla canaHalaiset sanovat kuin yhdestä suusta, että " e i "!
**^- Kuten tiedetään, Yhdysvallat ajoi jyräämällä ja talou­dellisia
voimakeinoja hyväksikäyttäen OAS-valtojen minis­terikokouksessa
lävitse päätöksen, joka velvoittaa jäsenmaat
yhtymään täydelliseen boikottiin (lääkkeitä ja ruokatavaroi­ta
lukuunottamatta) Kuubaa vastaan. Myös tiedetään, että
Meksiko ja Chile sekä kaksi pienempää Latinalaisen Ameria
kan maata äänesti tätä mieletöntä päätöslauselmaa vastaan,
•Iftutta Washingtonissa on "ennusteltu" voitönvarmasti, että
nekin maat hittyyät boikottiin, sillä jos ne eivät liity, silloin
käytetään niitä vastaan suurta ruoskaa USA lopettaa niil-
"iä'avustuksen ja se on* naula, joka rahamiespiireissä vetelee.
Senkö vuoksi pitäisi Canadan liittyä OAS:n jäsenyyteen
että meidänkin maamme joutuisi vetämään Setä SamuHn
boikottirattaita? Ei kiitos!
Ylläesitetty ei suinkaan ole ainoa syy, miksi canadalais-ten
enemmistö vastustaa OASiin liittymistä.
-''-Tosiasia nimittäin on, että Amerikan Valtojen Järjestö,
(OAS) on Washingtonin sanelun mukaan järjestetty laitos,
Ä](ftvkä perustarkoituksena on, kuten Kuuban kysymys jäl­leen
osoittaa, ajaa Yhdysvaltain imperialismin asiaa Latina-
Iäisen Amerikan maissa. Liittymällä moiseen järjestöön Ca-nadasta
tulisi sillä maailman kolkalla uusi pelinappula Yh­dysvaltain
imperialismin käsiin. Ja siitä se kenkä puristaa-kin!
Harriman ja Ottawassa toimiva OAS-lobby painostavat
Ganadaa OASin jäsenyyteen nimenomaan siksi, että Wash-iflj^
on saisi Canadalta poliittista lisätukea Latinalaisen Ame­rhan
maiden kaikkia itsenäisyyspyrkimyksiä vastaan,
- r : ' ^ Katsottakoon siis asiaa miltä taholta hyvänsä, mr. Har­rimanin
hävyttömästä esityksestä on sanottava päättävästi
ja.avoimesti, että Canada ei halua liittyä OASiin eikä tule­kaan
liittymään Washingtönin painostuksesta huolimatta.
l
Kairon kokouksesta
Kolmenkymmenenkolmen airikkalaisvaltion päämiesten
huippukokouksen päätyttyä Kairossa voidaan nähdä, että sen
iarkeimmäksi sisällöksi muodostui päättäväinen esiintymi-lieii
maanosassa vielä olevia siirtomaavallan jätteitä vastaan
seka kahdella afrikkalaisalueella, Etelä-Afrikassa ja Etelä-
Rhodesiassa vallitsevaa jyrkkää rotusyrjintäjärjestelmää
vastaan- • ••••
Etelä-Afrikkaa ja Angolaa siirtomaavallassa pitävää Por­tugalia
vastaan päätettiin suositella taloudellisten pakottei-
<ien käyttöä ja kaupan lopettamista näiden maiden kanssa.
^Tietenkään eivät vielä kehityksensä alkutaipaleella olevien
afrikkalaisvaltioiden mahdollisuudet tässä suhteessa ole ko-
^^ifikaan suuret, mutta Kairon päätösten mukaan mantereen
valtiot vetoavat öljyä tuottaviin lähi-idän valtioihin ja ke-hoittavat
niitä ryhtymään öljysaartoon Etelä-Afrikkaa vas­taan.
O m a merkityksensä on myös satamien ja lentokenttien
sulkemisella portugalilaisilta ja eteläafrikkalaisilta laivoilta
ja lentokoneilta.
^ Etelä-Rhodesian suhteen luvattiin välittömiä ja tarmok­kaita
toimenpiteitä, mikäli alueen valkoinen vähemmistö ei
luovu alueen itsenäistämishankkeesta — ratkaisu, joka ny-
-kjristen olojen vallitsessa merkitsisi Etelä^Rhodesian neeke-fiväestön
alistamista valkoiseen valtaan Etelä-Afrikan mal­lin
mukaan. Mitä lupaus sisältää, sitä ei vielä täydelleen
tunneta, mutta joka tapauksessa Afrikan itsenäisyys järjes­tön
maiden uskotaan tunnustavan virallisesti Etelä-Rhode­sian
kansallisen maanpakolaishallituksen, mikäli valkoisen
vähemmistön suunnitelmasta tulee totta.
•-• Läntiset uutistoimistot kohottavat Kairon huippukoko-iiVien
pääkysymykseksi mielellään siellä käydyn keskustelun
ylei^afrikkalaisesta liittovaltiosta, jota Ghanan presidentti
Nkrumah esitteli jo Afrikan maiden ensimmäisessä huippu­kokouksessa
toukokuussa, 1963 Addis Abebassa, toteaa Hel­singissä
ilmestyvä SKDL:n äänenkannattaja" Kansan Uutiset
.heti kokouksen jälkeen julkaisemassaan johtavassa toimitus-
Jarjöituksessa ja jatkaa: Nkrumahin esitystä vastaan esiintyi
•Tanganjikan—Sansibarin presidentti Nyerere ja suunnitel-
.^astakäydyssä väittelyssä ollaan jo näkevinään "syvien eri­mielisyyksien
paljastumista" Afrikan johtajien välillä. Kui­tenkaan
ei kokouksen päätöslauselma todista mistään hajaan­tumisesta,
vaan kompromissista, jollaiset ovat vähintään
luonnollisia niinkin laajalla ja historiallisesti erilaatuisella
^mantereella kuin Afrikka. Päätöslauselman mukaan Nkru­mahin
suunnitelmaa ryhdytään tutkimaan Afrikan-järjestön
enelimissä sen vähitellen tapahtuvaa toimeenpanoa silmällä-pj^
en.
^'.^i.VKairon kokous osoitti, että Afrikan itsenäistyneet valtiot
j j^pnevät voimakkaaseen ja aktiiviseen rauhanomaiseen rin-nakkainolbon
ja vieläpä yhdistämään voimansa joissakin
mantereelle kaikkein tärkeimmissä kysymyksissä' huolimatta
Afrikan asukkaiden kahdenlaisesta ihonväristä, useista us-konnoiata
ja valtioiden mahdollisista keskinäisistä kiistoista.
Tässä sfuhteessa Afrikan valtiot eroavat ratkaisevalla tavalla
<A(nej;Ucan valtioista, joide^i edustajat ovat niin ikään par­haillaan,
koolla Washmgtonissa. Siellä ei. pohdita keinoja vai-
Pääsihteeri Veikkp Poridisali?
i^Mliliilii Toukokuan 4—15 pnS 1964 kokoontui Geilo^«sa/.||tl^.WV|^ Ip^
Työjärjestön Rakennus- ja yl^lstea" töiden komitean'^Tkqköii?. Kiköuk-sen.
mumottajat, jotka Työjärjestön lialUnfoneuyosto yalltscfe, .lilU0dci8tuV
vai täniänkertaiiessa istunnossa seuraavien maiden työläisten, työnantä-jiep
ja hallitusten edustajista: Argentiina^ AustnUil|a, Itävalta, Brasilia,
Canada, Chile» .Tanska» Suomi, Hanska, Saksan Uittotasavalla» Jntia, Is­rael
Italia, Japani, Meksiko, Marokko, Hollanti» Nerjai Puol^, Buotsl,
Sveitsir NeiiVOTtoliittö, Yhdistynyt ;Arab)t8m
kunta ja Yhdysvallat. Lisäksi kokoukseen osallistui huomioitsijoja eräi­den
känsdnväUsten Järjestöjen edustajia, mm. Maailman Ammattlyhdi^
tysten L^t^n,edustajina Kansainvälisen rakeniiusliiton pääsihteeri
ko Porkkala ja puheenjohtaja Lothar Lindiier.
^ ;julkaisemme oheisena Maailiäan Ammattiyhdistysten Kansainväli­sen
Rak4;ilnus^»Ri|kennusaInev ja PuutyöväenLiitonrpaäsihte«ei Veikko
Po^kkaiah kokouksessa pitämän, myös täkäläisille rakenuMSi^lehille mo-n
^ suhteessa mielenkiintoisen ja ajankohtaisen^mifeeen;
Herra puheenjohtaja, arvoisat
naiset ja herrat
On todettava, että kysymykset,
joita nyt käsitellään Kansainväli­sen
Työjärjestön rakennus- ja yleis­ten
töide^ komitean 7 istunnossa,
ovat monessa suhteessa mielenkiin­toisia
kaikille rakennustuotannon
piirissä toimiville ryhmille samoin
kuin hallitusten edustajillekin.
Maailman Ammattiyhdistysten
Liittoa, Kansainvälistä rakennus-,
rakennusaine- ja puutyöläisten L i i ­toa
sekä rakennusalojen työläisiä ja
heidän ammatillisia järjestöjään on
suuresti kiinnostanut komission ko­kouksen
työjärjestyksessä olevat ky­symykset.
Tämän yhteisen mielenkiinnon
eräänä osoituksena on Kansainväli­sen
Liittomme järjestämä Euroopan
rakennustyöläisten seminaari, joka
<okoontuu kesäkuun 14—20 päivinä
Berliinissä, Saksan Demokraattises­sa
Tasavallassa, ja joka tulee kasit
telemaan alan ammatillisten järjes­töjen
työehtosopimuksiin sisältyviä
kysymyksiä. Tärkeän osan semi­naarissa
käytävästä keskustelusta
muodostaa teknillinen kehitys ra­kennustuotannossa
ja sen vaikutuk­set
työläisten sosiaaliseen ja talou­delliseen
asemaan. Näin monet niis­tä
ongelmista, joita täällä nyt poh­ditaan,
tulevat melko välittömästi
käytännössä rakennustyöläisten pun^
nittaviksi.
Pidämme molcraminpuolcisena
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Arvo Skytte, Haney. B.C.. täyt­tää
perjantaina, elokuun 7 päivänä
78 vuotta.
Ililda Tuori, Sudbury, Ont., täyt­tää
sunnuntaina, elokuun 9 pnä 82
vuotta.
Sulo Helminen, AVindsoiv Ontario,
täyttää maanantaina, elokuun 10
pnä 74 vuotta.
Anton Passi, South Porcupine,
Ont.; täyttää keskiviikkona, elokuun
5 pnä 60 vuotta.
Ylidymme sukulai.stcn ja lutta-vain
onnentoivotuksiin.
(
Teidän ja meidänj
VenLi j a J.olm Lehto Kapuskasin-gista,
vierailivat perjantaina Vapau­dessa
. kotiseutunsa terveisia kerto­massa.
Vierailuaikaa ei kuitenkaan
ollut paljoa, sillä he olivat menossa
South Porcupineen suurjuhlille.
Aimo J» Karin Mäkelä Skeadista,
Ont., joutuivat: .maanantaiaamuna
tapahtuneen auto-onnettomuuden
vuoksi North Bayn sairaalaan. Saa­miemme
tietojen mukaan he olivat
lähteneet heti suurjuhlan iltakonser­tin
päätyttyä kotimatkalle. North
Bayn lähettyvillä oli joku yhdysval­talainen
turisti pyyhkäissyt ajurln-puolelsen
sivun miltei kokonaan pois
Mäkelän ^.autosta, jonka sanotaan ol­leen
omalla ajokaistallaan. Auto me­ni
romuksi, mUttg^ alustavat tutki­mukset
viittaavat siihen, että Mäke-lät
eivät sittenkään loukkaantuneet
vakavammin, vaikka heidät vietiin­kin
talnnottomassa tilassa sairaa­laan.
Myös Lempi Ja. Eino Mäki Sudbu-rysta,
joutuivat suurjuhlilta palates­saan
autokolariin. Heidän autoaan
"pukkasi" takaapäin eräs toinen au­to
VVahnapltaen lähettyvillä, siis a i ­van
kotlkynnyksellä, No. 17 maan -
tiellä. K-etään ei loukkaantunut mut­ta
Mäen autoon arvioidaan tulleen
$150 arvosta peltilommoja.
tioiden itsenäisyyden lujitta­miseksi,
vaan päinvastoin toi­menpiteitä
maanosan erään
valtion kansallisen hallituksen
'kukistamiseksi. Mutta Afrikka
näyttää jo esimerkkiä latina­laiselle
Amerikalle, eikä ole
syytä epäillä, ettei tätä esi­merkkiä
tultaisi noudattamaan
sielläkin. Kysymys on vain
ajasta.
panoksena niitä suhteita, jotka vai-:
litsevaf Kansainvälisen Työjärjestön
ja Kansainvälisen Liittomme välil­lä.
Ottaen huomioon molempien
järjestöjemme kansainvälisen luon­teen
toivomme, että tämä yhteinen
toiminta edistäisi tärkeiden paran­nusten
aikaansaamista rakennustyö­läisten
työ- ja elinehtoihin erityi­sesti
myös kehitysmaissa. Tässä mie­lessä
on kaikkien alan työläisten
kansainvälisten ammatillisten jär­jestöjen
yhteistoiminnalla erittäin
tärkeä merkitys. „
Rakennustuotannon teknillinen
kehitys ja sen aiheuttamat sosiaali­set
ja taloudelliset seuraukset ovat
tämän alan työläisille erittäin moni­naiset.
Ne ovat erilaiset myös eri­laisissa
yhteiskuntajärjestelmissä.
Kun teknillinen kehitys ja uuden
teknologian käytäntöönotto kapita­listisessa
yhteiskunnassa palvelee
ensisijaisesti tuotantovälineiden o-,
mistajien etuja, syrjäytetään siinä
yhteydessä monesti työläisten edut
jolloin tämän kehityksen..kielteiset
seuraukset pääsevät ilmenemään.
Tässä yhteydessä voidaan niistä mai­nita
mm. kiihdytetty työvauhti, l i ­sääntyvä
sairaus ja tapaturmavaara,
työttömyyden lisääntyminen, vanho­jen
ammattien häviäminen, työn yk­sitoikkoisuus
jne.
On kuitenkin todettava, että näis­tä
kielteisistä seurauksista huoli­matta
eivät työläiset ja heidän am­matilliset
järjestönsä suhtaudu kiel­teisesti
tähän kehitykseen. Päinvas
toin ovat työläiset tietoisia koneel­listamisen
ja uuden teknologian
suuresta merkityksestä ihmiskun­nalle
ja sen hyvinvoinnin kehityk­selle.
Monet edistysaskeleet tässä
kehityksessä ovatkin lähtöisin työ­läisten
aloitteellisuudesta j a kekse­liäisyydestä
sekä halusta helpottaa
ja parantaa työntekoa ja työn tu­loksia/.
•:}:•>.;.
Rakennustoiminnan työvoimati­lannetta
tarkastellcri maailman mit­takaavassa,
on havaittavissa kaksi
tendenssiä:
Rakennustoiminnan koneellista­minen
on johtanut siihen että siitä
on muodostunut tekijä, jonka vaiku­tus
työllisyyden kannalta ulottuu
huomattavasti laajemmalle kuin
varsinaiseen rakennustuotantoon.
Suuret konepajat ympäri maailmaa
valmistavat erilaisia rakennustoi­mintoja
varten kaivinkoneita, nos­tureita,
maansiirtokoneita^ autoja ja
erilaisia pienempiä koneellistettuja
työvälineitä. Samanaikaisesti kas­vaa
niiden työntekijäin määrä, jotka
olematta välittömästi rakennustuo­tannossa,
palvelevat sitä koneellis­ten
laitteiden huoltajina ja korjaa­jina.-
•
Vaikka varsinaisten rakennustyö­läistenkin
lukumäärä, rakennustuo­tannon
laajentumisesta johtuen, ai­nakin
toistaiseksi absoluuttisesti l i ­sääntyy,
on koneellistamisen tulok­sena
toinen tekijä, joka vaikuttaa
vastalckaiseen suuntaan. Sen tulok­sena
tarvitaan kutakin rakennettua
yksikköä kohti yhä pienempi määrä;
ihmistyövoimaa. Rakennukset val­mistuvat
yhä lyhyemmän ajan ku-,
luessa. Yhä useammin joutuvat a-an
uutta työ-
• jSitä ipukaa kuin rakennustoimin­ta
laajenee j a sen merkitys yhteis­kunnassa
kasvaa,'vaikuttaa sen suh­danneherkkyys
entistä laajemmalle
.alaHe,r''konepa joihin, korjaamoihin
jne. Tätnän vuoksi onkin myös suh­danneherkissä
maissa vistuu raken­nustuotannon
säännöllisestä jatku­vuudesta
tullut entistäkin tärkeäm­mäksi.
Toisaalta kaikissa maissa
vaUitseva valtava asuntojen j a mui­den
yleishyödyllisten laitosten ra­kentelun
tarve luo edellytykset en-,
tietäkin voimakkaamman ja jatku^
van rakenniisioiminnan ylläpitämi­s
e l l e . '
^ Onkin entistä enemmän ja määrä­tietoisemmin
pyrittävä keskittämään
rakennustoimintaa yhteisten valta-kuntaalisten
suunnitelmien puitteis­sa.
Se edellyttäisi yhteiskunnalli­sen
rakennustoiminnan, valtion ja
kuntien rakennustoiminnan lisää­mistä
j a yksityisten rakennuttajaih
tdlminnan niveltämistä yleisen ja
yleishyödyllisen rakennussuunnitel­man
alaisuuteen. Määrätietoinen ja
pitkäjännitteinen rakennussuunni­telma
hillitsisi rakennustoiminnassa
llnienevää keinottelua ja lievittäisi
en^akkoehk^isevästi (suhdennehei^
lahteltija, estäisi suuremman työttö­myyden
syntymistä rakennustuotauv
non j a siihen läheisesti niveltyvien
muiden tuotantojen aloilla. Siten
voitaisiin estää myös kausityöttö-myyttä.
Kehitys rakennustuotannossa on
luonut ehdot, jotka pakottavat ra­kennustyöläisten
ammatillisen liik
keen entistä voimakkaammin toimi­maan
työviikon lyhentämisen puo­lesta.
Toivottavaa on, että tämän
komitean kokouksen päätöksissä
voimakkaasti korostettaisiin välttä­mättömyyttä
lyhentää työaikaa ja
samalla sitä, että työajan lyhentämir
nen, joka on saatava lakisääteiseksi
tai sovituksi työehtosopimuksien
määräyksillä ei) saa johtaa toisaalta
ylitöiden lisäämiseen eikä työläis­ten
ansiotason laskuun, mikä tällä
tavalla mitätöisi työläisten oikeute­tun
edun teknillisestä kehityksestä.
Koneiden käytäntöönotto, uudet
aineet jne ovat lisänneet ammatti-^
tautien tapauksia j a niiden määrä
myös rakennustuotannossa. Pitäi-shnmekin
tärkeänä tämän seikan
objektiivista tutkimista. Olisi to­della
rakennustyöläisille oikeutta
itehden todettava kaikki työstä joh­tuvat
sairaudet am matti taudeiksi se­kä
ryhdyttävä sen mukaisiin toimen
piteisiin, jotta näin sairastuneet
työläiset vpisivat saada taloudelU
sen' toimeentiilohsa turvatuksi, toi­meentuloa
turvaavien eläkkeitten
kautta tai uuden ammattikoulutuk­sen
avulla.
Vaikka työttömyys maissa, joissa
se ilmenee, on työläisille yksiselit­teinen
asia, ts. heille se kaikissa
muodoissa merkitsee työnansioitten
menetystä, on luonnollista että am­matilliset
järjestötkin ovat kiinnos­tuneita
niistä tutkimuksista, joita
tehdään työttömyyden syiden selvil-lesaamiseksi,
sekä ensi sijassa kair
kista toimenpiteistä, joilla työttö
myys voidaan estää.
Esimerkiksi viimeaikaiset koke­mukset
ovat osoittaneet, että pakka­set
ja lumisateet, ts. talviolosuhteet
eivät ehdottomasti ole menestykset•.
lisen rakennustoiminnan esteenä;
Eräiden asiantuntijain kokemuk
seen perustuvien arvioiden mukaan
talvirakentelu tulee n. 3—5 prosent­tia
kalliimmaksi k u i n muina vuo­denaikoina.
Luonnollisesti tällaiset
kustannukset Viippuvat kunkin ra­kennuttajan
teknillisistä varusteista,
saavutetusta kokemuksesta ym. sii­hen
verrattavista tekijöistä. Tämä
osoittaa, että ei pitäisi olla ylitse­pääsemättömiä
vaikeuksia tässä
suhteessa kausityöttömyyden pois­tamiseksi.
Ilmeisesti se vaatii ra­kennustoimintaa
säännöstelevien eli­mien
määrätietoista- toimintaa ja
yleissuunnitelmaa koko rakennus­tuotannon
alalla. Toisaalta on ai­van
oikein, että talvirakentelussa
saavutettuja hyviä kokemuksia vaih­detaan
ja siten helpotetaan talvira-kentelunkin
yleistymistä.
Ammatilliset järjestöt eivät pidä
suotavana palkkaporrastuksen käy-täntöönottamista
keinona kausiluon­toisen
rakennustoiminnan ylläpitä­miseksi.
Sitävastoin on oikeutettua
ja suositeltavaa ilmasto-olosuhteista
ja muista työläisistä riippumattomis­ta
syistä menetetyn työajan korvaa­minen.
Useammassa maassa amma­tilliset
järjestöt ovat tällaiset oi­keudet
saaneet sovitetuiksi työehto-sopimuksiinsa
ja jopa lainsäädän­töönkin.
Kysymys on kuitenkin sen
laajuinen rakennustoiminnassa, et­tä
se pitäisi saada yleistetyksi ja sik­si
tämänsuuntainen suositus Kan
sainvälisen Työjärjestön taholta oli
si suotava. Sitävastoin ei ilmeisesti
olisi yleistettävä ns. "sisääntyöskcn-telyä",
joka vaikka onkin menetet­tyjen
tuntien korvausta samalla
muodostuu ylityöksi työläiselle/joka
ilman omaa syytään ei aikaisempina
päivinä ole saanut työskennellä nor-
(Jatkuu seuraavalla sivulla)
£IKA KAHDESTAKAAN POBVABILEHDESTii
. : . . Hän (Richard: Grossman. työyäenpuoltiem|p{^lainenttijäsen B r i ­tanniasta—-
V^yöanol, että sanömalehtiBn^^kusliant^teni pitäisi suhtautua
vakavasti politiikkaan Ja ottaa riski määritlelen^iUä kantansa poUlttlEissa
asioissa. "Minä en usko-ajatukseen sanomalehtijn^.^pupliueettomuudesta
kuohitseminen ei ole hyväksi kenellekään . . .Jos^te tiedätte, mikä'on sa-i
nomalehden kanta, silloin voitte punnita sitä..kaikki tietävät, että kukaan
el saa totuutta yhdestä sanomalehdestä, totuuden '1%'täoiiseksl on^ ostettava
ainakin kaksi -eri lehteä . . ." — Geneva Parkissa/ sanomalehtikysymyskes-kuslelusta
heinäk. 30 pnä lähetetty uutistieto.
iiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiniiiiiiiiniiiiiiii
Y-ASEITA NATO-MAILLE
Moskova — Neuvostoliitto sa­noo
USA:n hallituksen NATOn
kanssa laatiman sopimuksen ydin-,
asclnf ormaation toimittamisesta
olevan valmistelua itse ydinasek
den toimittamiselle— Moskovassa
viime vuonna ydinaseiden osittalr
seen kofceilukicltoon päättyneiden
kolmen vallan neuvottelujen en'
simmäisen vuosipäivän aattona —
Moskovan sopimus paraf ioitiin
heinäkuun 25. pnä — TASS o li
saanut valtuudet esittää julkilau­suman/
jossa osoitetaan USA:n
uuden askeleen vaarallisuus.
TASS muistuttaa arvostelles­saan
päätöstä laajentaa ydinase­tietojen
levittämistä, että U SA
on joka kerta vastaavanlaisia sor
pimuksia tehdessään vakuuttanut,
etteivät sopimukset vielä merkitse
ydinaseiden levittämistä. Se on
selittänyt samaa jopa NATOn
NL EHDOTTAA LAOS-KOKOUSTA
ELOKUUKSI
Moskova. — Neuvostoliitto ehdot­taa
Moskovassa julkaistussa tiedon­annossa
elokuuksi uutta kansain­välistä
kokousta käsittelemään Lao­sin
kysymystä. Neuvostohallitus sa­noo
Laosin jatkuvasti huonontuvan
tilanteen vaativan konferenssin ko­koontumista.
Neuvostohallitus pitää tilanteen
huonontumisen pääsyynä US A :n se­kaantumista
Laosin asioihin. Vas­toin
Geneven kokouksen päätöksiä
U S A : l l a on Laosissa sotilashenki-löstöä
sekä erilaisia sotilaallisia ja
puolisotilaallisia järjestöjä ja toi
roistoja. _
U S A : n tuella viime huhtikuussa
Vientianessa suoritettu sotilaskaap­paus
johti maan sisäisen tilanteen
äärimmäisen kiristyneeksi j a hal­vaannutti
Geneven sopimuksen peri­aatteiden
toteuttamisen tuloksena
syntyneen kolmen tahon kokoomus­hallituksen.
Neuvostohallitus sanoo
olleensa ensimmäinen hallituksista,
jotka ilmaisivat tuksensa Kambod-zan
prinssi Norodom Sihanoukin eh
dotukselle uuden Geneven konfe­renssin
koollekutsumisesta.
Neuvostoliiton ehdotus kon­ferenssin
pitämisestä tämän vuoden
ke^kuussa ei kuitenkaan saanut
USAn tukea. Tämän vuoksi neuvos­tohallitus
kääntyy nyt uudelleen
Geneven sopimuksen allekirjoitta­neiden
14 maan hallitusten puoleen
esittäen uuden konferenssin pitä­mistä
tämän vuoden elokuussa. Kon­ferenssin
tehtävänä olisi keskustel­la
toimenpiteistä, joilla turvattaisiin
Laosin kysymyksen rauhanomainen
hoitaminen vuoden 1962 Geneven
sopimuksen mukaisesti. Neuvosto
hallitus sanoo, että muiden valtioi­den
kielteinen asennoituminen sen
ehdotukseen pakottaa Neuvostolii­ton
harkitsemaan, voiko se enää ol­la
mukana puheenjohtaja-asemassa,
koska joidenkin maiden toiminta
Geneven sopimusta vastaan tekee
tyhjäksi puheenjohtajan toiminnan.
Pyöreän poydan
konferenssi alkoi
taas Leningradissa
Moskova. — Järjestyksessä nel­jäs
perinteellinen amerikkalaisten
j a neuvostoliittolaisten poliitik­kojen,
tiedemiesten, kirjailijain y.
m. "pöreän pöydön" konferenssi
alkoi sunnuntaina Leningradissa.
Kaksi edellisistä tapaamisista (19-
60 j a 1962) pidettiin USA:ssa ja
yksi 1961) Krimillä Neuvostolii­tossa.
Tapaamisten päämääränä
on parantaa Neuvostoliiton ja US­An
suhteita.
USAn valtuuskunta on tällä ker­taa
erikoisen vaikutusvaltainen ja
käsittää mitä moninaisimpicn alojen
ja näkemysten edustajia. Neuvosto­liiton
valtuuskunnan johdossa ovajt
k a i k k i i n aikaisempiin istuntoihin o-sallistuneet
näytelmäkirjailija Alek­sander
Korncitshuk ja akateemikko
Jevgeni Feodorov.
USAn valtuuskunnan johtaja Sa-durday
Rewiewin - päätoimittaja
Norman Kazins sanoi, että valtuus­kunnat
eivät ole enää USAn ja Neu­vostoliiton
valtuuskuntia vaan ihmi­siä
samalla planeetalta, jotka pohti­vat
yhteisen pöydän ympärillä ai­kamme
ongelmia.
"Pyöreän pöydän" istunnot/ pide­tään
' suljettujen ovien" takana.
Vasta konferenssin päätyttyä anne­taan
lehdistölle yhteinen tiedonanto
esillä olleista kysymyksistä.
multilateraalisista ydinvoimista^
kin.
Mutta mikä muu kuin pyrkimys
laajentaa ydinaseita omaavien lu­kua
voi olla uudella sopimuksella,
kun se ilmoittaa suoraan, että
USA:n sotilaallisten liittolaisten
henkilökuntaa tullaan opastamaan
ydinaseiden käytössä, ja kun ydin­aseiden
käyttösuunnitelmat tule­vat
niiden ulottuville. Yhtä vähän
kuin erilaiset "rajoitukset", joita
Pariisin sopimukset edellyttävät,
ovat voineet estää Länsi-Saksan va­rustautumista,
niin yhtä vähän ame­rikkalaiset
lait ydinsalaisuuksien
varjelemisesta voivat estää Lansi-
Saksaa vaatimasta huomenna enem­män
kuin tänään.
TASS muistuttaa tässä yhteydessä
Länsi-Saksan entisen sotaministerin
Straussin sanoista, joiden mukaan
ydinaseiden hallussapito ja oikeus
määrätä niiden käytöstä on "sym­boli",
itsenäisyyden luonteenomai­nen
piirre ja määrätty kriteerio".
Se muistuttaa myös nykyisen so­taministeri
Hasselin vaatimuksesta
saada Länsi-Saksalle^ sen sotilasvoi­maa
vastaava "osuus' ydinasesuunni-telmista
ja ydinvastuusta'', huo­mauttaa
TASS. Näin ollen ei ole
ihmettelmistä, että Bonn on peittele­mättömällä
tyytyväisyydellä ottanut
vastaan USA:n askeleen laajentaa
ydinaseinformaatiota.
TASS sanoo, että samaan aikaan
kun USA vakuttaa Geneven ascis-tariisuntakonferenssissa
ettei se aio
laajentaa ydinaseiden omaavien
maiden piiriä, nousevat länsisaksa-laiset
upseerit ja miehistö jo N A ­TOin
multilateraalisten ydinvoi­mien
ensimmäisen ohjusalukscn
kannelle. Tällainen ero sanojen ja
tekojen välillä ei osoita USA:n vil­pittömyyttä
sen asenteensa tämän
tärkeän kysymyksen ratkaisuun.
Neuvostoliitto muistuttaa, että
nyt tehty sopimus rikkoo Y K : n 16.
yleiskokouksen päätöslauselmaa, jo­ka
kehottaa valtiota toimimaan
ydinaseita omaavien valtioiden pii­rin
laajenemisen estämiseksi. US-A
: n hallitus ottaa näin itselleen raa­kaan
vastuun, huomautetaan TASS­in
tiedonannossa lopuksi. :
700 pidätettiin Intiassa
Bombay. — Paikallinen poliisi
pidätti tiistai-iltana noin 700 Ih­mistä,
jotkaprotestoivat suuria
hinnannousua vastaan täällä ja
muualla Intiassa.
Pidätettyjen joukossa oli 200
naista, joista toiset kantoivat vau­voja
sylissään. Kaikld pidätetyt v a ­pautettiin
myöhemmin Illalla.
Nämä 700 olivat mukana Intian
kommunistisen puolueen järjestä­mässä
kulkueessa, mikä protestoi
nyt yhä jatkavaa hintojen nousua,
sen vuoksi kun hallitus ei ole estä­nyt
yhä jatkuvaa hintojen nousua.-
Mielenosoittajat vaativat myös ruo­kaviljan
kansallistamista.
ELÄMÄN JÄRJESTYSUSTA
O-vuotioon pienokahen odotenovissa
oleva heMmääroinen eliniicä
PÄIVÄN PAKINA
MONSUUNISAmDEN KIROUKSESTA
Me Sudburyn seudun asukkaat
tunsimme saavamme arvokkaan
lahjan kun pitkän poudan ja helle­aallon
jälkeen saimme viime kes-kiviikkovastaisena
yönä sadetta.
Sd antoi maaseutuväestölle hie­man
vettä kaivomaihin ja kipeästi
kaivattua kosteutta laidunmaille
sekä muille vainioille.
Se vähensi hieman suurta metsä­palovaaraa
kaupungin ympäris­tössä
j a teki kuumuuden kanssa
kamppailevien kaupunkilaisten
elämän vähän siedettävämmäksi,
kun miltei seinä seinään rakennet­tujen
kivitalojen pintoja huuhdel­tiin
sadevedellä.
Yksimielisiä olimme kaikin sii­tä,
että sadevettä olisi saanut tul­la
saman tien vähän enpmmän-kin,
sillä jos koskaan, niin nyt
voitiin puhua "virkistäneöstä sa­teesta".
Mutta kun hie kiroilimme liian
pitkiä poutia ja niiden aiheutta­mia
vaikeuksia, silloin unhoitam­me
ehkä sen, että miiutama kuu­kausi
sitten sadattelimme yhtä är-tyisesti
liiallisia syyssateita!
maailmankuulu amerikkalainen
irvihammas, eli huumoristi, Mark
Twain sanoi aikoinaan, että "kaik­k
i puhuvat ilmoista, mutta ku­kaan
ei tee mitään niidca suh­teen".
Toisaalta lienee paikallaan pa­lauttaa
mieliimme, että sateista,
tarkoitamme jatkuvista sateista, on
tähän vuodenaikaan tullut miljoo­nien
ihmisien kirous, — lukemat­tomissa
tapauksissa ihmispolois-teni)
kuoleman aiheuttaja. Sattuu
että kuivuus ja helleaaltokin tun­tuvat
suorastaan ihastuttavilta
jos pysähdymme miettimään A P : n
selostusta Intian monsuunisateis­ta.
Mainitun uutistoimiston New
Delhin uutistiedossa kerrottiin vii­me
keskiviikkona:
. . . T ä s s ä suuressa maassa on
kova, pakoiltava monsuunisade
päästänyt raivoavat voimansa val­loilleen.
J a Intian ryysyiset kan­sanjoukot,
joita väijyy aina nälkä,
taudit j a köyhyys, ovat riehuvien
luonnonvoimien uhreina.
.'..Intian 465-miljoonai9esta kansas-
E i ole lainkaaa ihme,, vajkka to,. »eljälle joka viidestä, jotka
elävät kädestä suuhun kaukaisissa
kylissä ja märkivillä slumialucil-la,
monsuuni tarkoittaa kahdesta
neljään kuukauteen mutaa, homet­ta
ja joukkomittaista kurjuutta..
Päivästä toiseen jatkuva sade
tekee maailman toiseksi väkirik-kaimmasta
maasta suurimman
osan painajaisunimaiscksi rämcck-s
i . _ -
Kuuman ja kuivan Intian kasvot
ovat muuttuneet. Leppoisasti vir­taavien
jokien ja purojen vedet
pauhaavat ja paisuvat yli äyräit-tensä.
Satoja kyliä, jotka ovat kär­sineet
kuivuudesta ennen sade­kautta,
on mutaisen veden vallas­sa
. . . Mutta näyttää saaneen
otteen koko maasta. n
Kesäsateet ovat tärkeitä Intian
ruokafavaratuotannollc ja Intia on­kin
vielä maataloustuotteiden kan­nalta
kaukana omavaraisuudes­ta.
Mutta kun monsuuni on kova,
kuten se on ollut suurimman osan
kesä- ja heinäkuuta, aina vaikea
ongelma, miten saadaan ravituksi
Intian nälkäiset miljoonat, tulee
kriitilliseksi.
Farmarit, jotka saavat korjatuk­si-
satonsa, eivät voi kuljettaa tuot­teitaan
markkinoille. Ruokien hin­nat
nousevat jyrkästi ja rahatto­mat
nälkäiset tulevat entistä näl-käisemmiksi.
Intian hallitus on lieventänyt
tänä kesänä kriisin liekkejä os­tamalla
suuret määrät vehnää ja
riisiä- Yhdysvalloista, ^ Pakistanii-ta
j a Australiasta.
Monsuunisateet antavat kovan"
iskun Intian kodittomien 5-miljoo-naiselle
ryysyläisjoukolle. Näillä
katujen sieluilla ei ole minkään­laista
suojaa; he elävät ja kuo­levat
usein niin, etteivät ole käy:
nectkään sellaisessa paikassa mis­sä
on neljä seinää j a katto päällä.
Heidän kaikilla kulkupoluillaan on
mutaa. Ja huono sää tekee heille
entistäkin vaikeammaksi saada sa-tunnaistyötä
nälkiintymisen välttä­miseksi.
Suurin osa 300miljoonaisesta
kansanosasta elää sosiaalisesti por­rasta
ylempänä, mutta on silti a-lentavassa
köyhyydessä. Näillä i h ­misillä
on jonkinlaisia suojia: suo­japeitteitä,
telttoja, tuulen ja sa­teen
suojina käytettäviä teltta-vaatteita,
mutamajoja, peltikatto-sia
hökkeleitä j a suojia, jotka on
pantu kasaan puujätteillä j a pape­rilla.
Alkukantaisten kylien ja likais­ten
slumien asukkaat ovat tottu­neet
siihen, että heidän lattiansa
ovat mutaisia ja että heidän kat­tonsa
vuotavat. Heidän päähuole­naan
on se, että heidän > kotinsa
kestäisi monsuunisateiden painon.
Toistakymmentä ihmistä kuoli
New Delhissä (maan pääkaupun­g
i s s a— K) tämän heinäkuun ai­kana
kun vettyneet talot luhistui­vat.'
Monsuuni (monsuunituulct pu­haltavat
talvella merelle j a kesällä
mereltäpäin, tuoden tullessaan
kostean ilmaston ja sateita) — voi
olla siunauksena Intialle jos saa­daan
hienoa sadetta, mikä "maa­laa"
maisemat vihreiksi, auttaa
satoa kasvamaan ja helpoittaa kuu­muutta.
Mutta tämän vuoden mon­suuni
muistutetaan siitä, että ai­heutti
enemmän vahinkoa ja kärr
simyksiä kuin mitään muuta.
Kovaa on siis elämä vielä In­tiassa,
missä- monimiljoonaiset ih­misjoukot
ovat köyhyyden j a sen
aiheuttaman takapajuisuuden
vuoksi näin suuresti riippuvaisia
luonnonvoimista.
Intian kansaan verraten meillä
taitaa sittenkin olla täällä kovin
vähän valittamisen aihetta "ilmois-.
ta". — Känsäkoura.