Vapaus, November 14, 1967

              Sivu 2 Tiistai, mantöslk. 14 p. — Tuesday, Nov. 14, 1967
VAPAUS JNDEPENOENT L A B O R O R G AN
o p FINNISH C A N A D i A NS
(LIBERTY) Establiqhed Nov. 6. 1917
Tia.Er)H9N«c«9FPloe AMD EDvrpRi^M. ^ 7 4 - 4 8 0 4
PiddlstMd thrlce weekly: Tuesdays. Tbursdays and SaturdaTS hy Vapaus
Piit>ii«htiMf fto-^Umited, 100-102 E lm St. Weat, Si|dbizry. Ontario. Canada.
Mailing addrees: Bqoc. 69 .
Adf «rtisiQg rt^tes upon amdlcotlon. t r a n ^ t i o n i r e e of cbarge.
Authotiaied itf 8ecQi|i|l'Class mall by the ipgfit PQii^ Degpartment, O ^
v p d i c i payqaent of poBtage in cacb. n
-CANADIAN LANGUAGi:-PRESS' CLUB
TILAUSHINNAT:
^QlaiUKlassa: 1 vk: m s t o , 6 fek.$5.25 USA:n:
Sfeik. 3.00 Suomeen:
1 vk. n m 6 $5.75
1 vk. 11.50. 6 U L 6.25
l^^dän puboasta
Läihi-idän pulmatilaime, mikä Jdhtuu Israelim kesöSkuussa
suorittama^ hyäkkäyköestä arabhpaita vastaan ja siitä kun
se yleisen mieaipijiean toiv<miifcsista h pitää edel­leen
^lie(hitettynaa!^abimaa(ta valtaamiaan aluteita, näyttää^^^^
sistä myönteisö^ltiä k^jtyk^stJ;^ ihuolimatjta yhtä visaiselta ja
sitteeälta kuin aikaisemminikin.
Viikon lopulla esitettin YKn tui^allisuusneuvostoai: käsi­teltäväksi
käiksi päärtöslaoisehnaehdotusta tiHanltteen korjöami^-
sötei — yksi afro-asian maiden ja toinep; Yhdysvaltgiin tpi-n^
esta.
: Vaikka näimä päätöslauöelanat näyttävät maalikosta siltä,
*ttä joe ovat tefestinsiä ja sisältönsä puoledta melko läheistä
fiukua toisilleen, niin läheisemspi tjutustuanineai niihin, ja huo-miiloiden
eri osapuolten linjoiittiimisten niiden perusteella, voi­daan
helposti nähdä, erttäT^irvallisuusneuvoston jäsenmaiden
yäliAen ifcuilu tässä asiassa pn vielä äägrieittömän leveä ja syvä.
Asiallisesti puhuen afrö-aasiiaaj maat, joiden puhemiehenä
on esiinltynyt M a n edustajai, sjuositteleelähd-idän kriisin so­pimista;
Jiiin, että ferael luopuu ibnan muuta Y K n peruskiijan
miuibaidesti arabimailta valtalamidtaan alueista, että kaikille
lähiidän maill«, Israel mukaadli&ien, taataan olemassa olo-oikeus
ja alueellinen turvaBisuus, ja että Israelin tulee suos­tua
arabip^olaisten ongelmian raltikaisuun oikeuden muikaisella
.tavalla. ••
Vissistä sanahelinästä huolimatta on fcuitepkin ilmeistä,
.«Ittä Yhdysvaltain päätöslauselmaehdotuksessa annetaan edel­leen
taktillinen tuki Israeliin hyäfckäysohjelraaMe. Vaikka sii­näkin
puhutaan Israelin jouftflcojen tiikaisin vetämisestä, kaik­kien
ko, maiden turvallisuudesta ja pakolaistongehnasta, ja
neuvdtteliiista, niin selvää kuitenlkin on, että Yhdjrsvallat ha­luaisi
jättää Israelin soltilaat pyssy kädessä seisomaan arabien
viereeh "neuvotteQiujen" ajaksi, mikä tietenkin tarfcoittaisi
"voittajan'' taholta saneluratkaisua, mitä "oikeutta" Israel on
hämmäsltyttävällä röyhkeydellä ja suurella lyhytnäköisyyd^llä
itselleen vaatinut.
Viime viikon aikana paatiinnusiaesimerlflkejä siitä, että
arabimaat ovat valmiina keskustelemaan oikeuderanukaisesta
ratkaisusta, mutta Israel pitää edefi*en kiinni "voittajan etu­oikeuksista"
mitkä tähtääyäftrajerjea siirtämiseen ja siis adue-valtaulksiin,
huolimatta mitään siitä, mitä esimeitoksi YKn
pesruskirja sellaisista suumUtehnista sanoo.
Tämä Israelin härkäpäisjrys ja lyhytnäköisyys on sitäkin
iiuneeUisempää jos muisitetaan, että pitkän tähtäyksen ohjel­man
pohjalla Israelin omat kanöallisedut vaativat hyvien ja
luottamuksellisten siditeiden fcelhilftymistä niaapurimaittensa
kanssa, jotka ovat sattumalla arabimaita ja joiden väkiluku
on kymmen&ertaisesti Israelin väkihifcuasuiu^mipi, ja jotka
niinollen tulevat lähitulevfiisuiudessa olemaan taloudeUiseöti
poliittisesti ja sfotilaallisesti sellaisessa asemessa, että ne pulo-lestaan
voivat "malksaa vanhoja kalavelkoja" — mikäli tällaisia
velkoja Israelin nykyjoihtaijfiin taholta jätetään maksettavallesi.
Isradin hallitus tuntuu panevan aivan liian suurta luottamusta
asevoimiinsa, taoiatavoimiinsa ja avustajiinsa ja kiinnittävät
liian vähän hubmiota omien kjuisallisetufjensa vaeilimiseen pit­kän
tähtäyksen näköpiiristä.
Samaan aikaan kun IsraeUn hallitus Yhdysvaltain tuen
jia rohkaisun avulla pitää kiirani '%:ovan käden" ohjelmasta,
saatiin viime viifcolla Kairosta tieto, «ttä Yhdistynyt Arabi-
.tasa,valta on visseiu varauksin vahnäs keskustelemaan presi­dentti
Lyndon B. Johnsonin kesäkuun 19 pnä esittämästä 5-
kohtaiäesta ohjelmasta lähi-idän ongeOmian ratkaisemiseksi.
Nämä viisi kohta käsittävät seujraavaac
— Hyväksytään kaikille maille sillä alueella olemassaolon
oikeus.
— Oifeeultta pakolaisille.
—^Oikeus baikkien maiden viattomalle meriliilkeateelle.
— Lähi-idän varustelukilvan loi>ettan^
— Kaikkien maiden (lähi-idässä) poliittisen ja alueellisen
itsenäisyyden kunnioittaminen.
Viime viikolla täällä ji^lkaistujen tietojen miikaan Yhdis-
. tynyt Arabitasavalta esitti Johnsonin ohjelmaan' kaksi varaus­ta
eli ehtoa, .jqtka ovat seuraavat:
— Israelin täsrtyy (ensiksi) vetää kaikki joukkonsa pois
arabimailta valtaamiltaan kaikilta alueilta, ja
— Israelin tulee suoätua siihen, että se alguJttaa uudelleen
tai antaa oikeudenmukaisen korvauksen niille tuhansille ara-bipakoladsille,
joiden maat ja mainniut Israel on ottanut hal­tuunsa
(ermen kesäkuun sotaa — V).
Saniadla kertaia on uutiStJeitojen mukaain YATn toimesta ko-
.rostattu, että tämän pitempiä myönnytyksiä-ei arabien toi­mesta
tehdä. -
Selvää myös on, että Israelin asevoimat ovalt nyt, kuten
Intian, Malin ja Nigerian ebdoittomassa päätöslauselmaehdo­tuksessa
aivan oikein sanotaan, Y K n peruskirjan kirjainta^
henkeä rikkoen arabimailta vallätltujen aluteiden miehitysjouk-jfcpina.
J<ös d nuelitä nyt m|Uodoätaa^
ta", jonka muifcaan vastaisuudessa "oikeutetaan" kaikki voi­makkaimpien
osapuolten ^luevaltauikset ainokin siihen asti,
kunmles "voitettu puloli" saadaan painostetuksi sanelurauhaan,
fcu)t)en nyt ailotaian Israelin toimesta meneteillä, silloin on vält-tltoiätöntä
vaatia, etltä Israd täyttää nämä arabimaiden eva-kuoimisv^
atimdkset ja että niin Canada kuin yhdysvallat
kin suostuu tällai^ä qikeiidennniikatista ja ainoata järkevää
ehdotusta kainlnattantöamu
Mitä taas tulee arabipailK>lau
tai heidän menetettyjen omaisuilksiensa hyvitltämiseten, mitä
sivumenhen sanoen on Y K n aikmsempienkin päätösten penus-teieMa
Israelilta tosin turhaaln aiOc^semminkin vaadittu, niin
tosiasia on, että arabimailta ei voida ilman sitä toivoa suokur
miiS|ta; sotatilanteen lopetta^iiiseksi Israedia vastaan j*a vapaan
RANSKAN
Ranskassa on yhä laajemnfin
alettu pohtia ongelmaa: Mitä /de
Gaullen jälkeen? Maaliskuun pfir-
Iqipenttivaaldbssa .gaup^laiset kär-sivai
voimakkaan t^^iskun, Ja
kommunistinen puolue eteni voi­makkaasti,
mikäf sitten jatkui
VASTUSTAA Y A P A U D EN
LAAJENTAMISPAATÖSTA
Luettuani Vapauden yhtiökoko­uksen
rapprtin jonka muika.an Va­pautta
aiotaan laajent^a^ tuli mie-teeni
että nyt tehtiin jboinen vika-päätös
Suomalaisen Jäi-jestön tahol­ta.
. ~
Muistan hyvin mitä tapahtui
"Työkansalle" silloin »kun se i l ­mestyi
viikkolehtenä. Se oli jo it­sensä
kcinnaltava, mutta sitten kun
nuo icuumapäät. Mooses H a l l in
johtamana, saivat päätöksen että se
muutetaan päivälehdeksi, i e h t i jou­tui
heti rahapulaan;ja lopulta va­rarikkoon.
Minun mielfötäni olisi paljon vii­saampi
päätäs ollut että Vapaus oli­si
muutettu kerran viikossa ilmes­tyväksi,
8 sivuisena. Se olisi hyvin
voinut tyydyttää suomalaisia, hy­vin
toimitettuna, vähemmällä työ­voimalla
ja paperilla. Ilmoituksia
se saisi suunnilleen samanvenan
kuin mitä se saa nytkin, kolme ker­taa
ilmestyvänä.
Suurin osa näistä ihmisistä jotka
olivat englannin kielen taidottomia,
ovat 'Jo ipoistuneet joukostamme.
Uutislehtenä se ei voi palvella suo­malaisia
tässä laajassa maassa, ei­kä
siihen enää ole tai-vettakaan kun
meillä on radiot ja T V ; j a joka
kaupungissa ilmestyvät päivälehdet
joita joutuu pakosta seuraamaan
ainakin sellaiset j o i l l a on oma koti.
Ja kun Vapaus ei ole kyennyt
moniin vuosiin itseään' kannaUa-maan,
niin miksi lisätä sille kerjä­läisen
taakkaa.
Toivoisin että tuo kysymys har­kittaisiin
uudelleen ja tämä on mi­nun
mielipiteeni. Olisi paljon vii­saampaa
että meillä olisi kerran
viikossa ilmestyvä, hyvin toimitettu
lehti kuin että ei lehteä ollenkaan,
j a siihen tuo päätös johtaa jos se
toteutetaan. Sillä sen kannatus vä­henee
sitä mukaa kun tämä vanha
kaarti kaatuu ja ilmoitukset samoin
vähenevät sitä mukaa kun kctjU'
kaupat valloittavat liikemaailmaa.
Liike-elämässä aäytyy aina katsoa
tulevaisuuteen jos aikoo asemansa
säilyttää.. -— I.S.
.\RVOISAT LUKIJAT
Minulla oli onni saada ovilippu
ja vielä hyvältä paikalta katso­maan
sitä maailmankuulua Neuvos­toliiton
jääkiekkojoukkuetta joka
tulee tänne Sudbuj-yn Areenalle,
kuten olemme lehdistä lukeneet,
joulukuun 29 päivänä.
Peli tulee olemaan kova, sen ta­kaan,
sillä tämän yliopiston jouk­kue
täällä on ollut aivan kärki-pään
"tiimiä" jo 2 vuotta, Canadan ylio­pistojen
välisissä kilpailuissa.
Hankkikaa lippunne ajoissa niin
ei tai-vitse olla: " s o n 7 " ovella.
Lippu taskussa.
A
SYNTYMÄ. ^
PÄIVIÄ
Väinö Laine, Sudbury,Ont., täyt­t
i lauantaina, marraskuun 11 pnä
60 vuotta. •
John Hill, Sudbury.Ont, täyttää
lauantaina, marraskuun 18 pnä 75
vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
meriliikenteen myöntämistä
Israelin laivoille Suezin kana­valla.
Kaikkien lähi-idän maiden,
eikä suinkaan vähiten Israelin,
tuleva turvallisuus riippuu sii­tä,
mi^nkälainen raitkaisu Tiyt
töhdään siellä valitsevasta
pulmakysymyksestä.
Seuraavat siirrot järfcevään
sopimukseen pääsemiseksi kuu
luvat Selvästi IsraeliUe ja Yh­dysvalloille.
Meidän käsityksemme myös
on, että Canadan edustajain
tulisi YKssa ja sen ulkopuo­lella
pyrkiä siihen, että saatai­siin
Israelin hallitus lopult^in
käsittämään että "hyökkäys ei
kannata" aluevaltausten toi­vossa,
mikä sellaisen/aan loisi
perustan lähiidän visaisen on-^
gelman nippuratkaisulle niin,
että kaikkien sen alueen: mai­den
lailliset oilheudet iulisivat
turvatuiksi.
itiyös ä^(cidsissa departxaenttivaa-letssa.:^'
Kominu9ybtien^ ,e^^
meno ja muotoutumassa olevia >va-s^
nlDistovo|^^eI^^yI|tt»istyö .^^^
aiheen olettamukseen, että pian
koittaa vasemmiston valta-aika.
Ranskan ' koinmui]|ist|sen puplui
e^n pääjijUiteei:! Wa|[deck Rocjhet
käsitteli tätä kysymystä haastatte­lutilaisuudessa,
joka pidettiin äs­keisten
maakuntavaalien jälkeen.
OIKEISTON SUUNNITJEL^/^T, i
Gaullelaisuuden menettäessä
maata jalkojensa alta ja .j^ansan
opposition laajentuessa voimiäfcuvat
ristiiiidat itse kapitalistisen porva-risiton
keskuudessa, totfaa pääsih-
•teeri Rochet. Siksd eräät suurporva-riston
ryhmittymält, jotka; ovat- pit­kän
aikaa kannatitaneet varaukset­tomasti
de GauUea, ovat ryhtyneet
valmistelemaan "vaihtoehtoa gauUe-laisuudelle"
ja päämääränä on het­ken
koiititaessa saada aikaan uusi
taantumusvalta.
X Paiiiäillaan on ikäynnTissä ope­raatio
Giscard d'Eataing. /Seitse­män
vuotta de Gaullen ministerinä
ollut Giscai-d d Estarng; jonka su­kulaisuussuhteet
moniin suurkapi-talististen
firmojen johtokuntien
jäseniin ovat kaikkien tiedossa,
yrittää lausunnoissaan voimak­kaasti
antaa kuvaa itsestään seu­raajaehdokkaana.
Muun ohella:^läl-laisen
toiminnan tarkoituksena on
todennäköisesiti suunnata eräiden
ryhmien, jotka täysin perustein
kääntävät selkänsä de Gaullen vaK
lalle, tyytymättömyys taantumuk­sellisen
ratkaisun suuntaan.: Jos
Giscard d'Estaing pääsisi huomenna
valtaan, hän kuitenkin jatkaisi gaul-lelaisten
sosiaalivihamielistä politiik
kaa:
Tämä merkitsee, että kysymys
gaullelaisuuden korvaamisesta on
asetettava jotenkin tähän tapaan:
"Tuleeko gaullelaisuuden tilalle
muodostuvasta järjestelmästä taan­tumuksellinen
mutta toisessa muo­dossa,
vai tuleeko siitä demokraat­tinen
yhtyneiden vasemmistovoi-mien
voiton ansiosta", sanoo pää­sihteeri
Rochet. .
TAVOITTEENA LAAJA
VASEMMISTORINTAMA
Tässä yhteydessä on paikallaan
lainata puheMa, jonka pääsihteeri
Rochet piti viime tammikuussa
Ranskan kommunistisen puolueen
18 edustajakokouksessa. Perustel­lessaan
monien puolueiden yhteis­työn
tärkeyttä sosialismiin siii-tymi-sen
kannalta hän lausui:
"Sosialistit ovat kauan aikaa va-kuuittaneet,
että he eivät voi ku­vitella
yhteistyötä kommunistien
kanssa, koska Neuvostoliitossa ja
muissa sosialistisissa maissa on
vain yksi puolue. Puolueemme on
antanut tähän kysymykseen asiaan
kuuluvan vastauksen osoittaen, että
Ranskassa me hylkäämme teesin,
jonka mukaan yksi puolue on so-
^ialisitisen vallankumouksen väittä^
mätön edellytys, ja kannatamme
monien puolueiden olemassaaloa . ..
Yhden ainoan puolueen olemassa­olo
ei voi olla jokaisen tilanteen
mukainen eikä sovi kaikille maille
— määrätyissä tapauksissa tällai­sen
ehdon esiintuominen voi j opa
jarruttaa sosialismin tuloa estäes­sään
kaikkien sosialististen ja edis­tyksellisten
voimien yhteenliitty­mistä.
Näin on esimerkiksi sellai­sessa'
maassa kuin meidän, missä
kommunistisen puolueen ohella on
suuri sosialistinen puolue, ja missä
kommunistien ja sosialistien väli­nen
toiminnan yhtenäisyys muo­dostaa
ensimmäisen välttämättö­män
edellytyksen työväenluokan
yhtenäisyyden aikaansaamiselle ja
kaikkien demokraattisten ja edis­tyksellisten
voimien keräämiselle
sen ympärille . . ."
Tältä pohjalta Ranskan kommu­nistinen
puolue solmi viime joulu­kuussa
yhteii^i^pimuacsen deoo^
ki*äatt;is|^ ja, fflaialjjstifiteii .Ajasem-iijiiisUiiVoi^
kans^.
«VASEMMISTOVOIMIEN TXMSN
HETKEN TEHTÄVÄT
Pääsihteeri Rochet selvilU edellä
jQO^initxissa haasti^elutildsuudesfia^
myös vasemmistopuolueiden,, työ­läisten
ja demokraattisten järjestör
:|en toimintalinjaa nykyisissä vai-
^jteessa. Hä^en käsijtyik^ensä mu-'
If^an p n "aktiivini ^ 4u£ftJtava|
lyikäite^eyiä, l9tka bdiurEiv|t hal-
UtUksien sosiäidMhaiiidd po-'
litiikasta, ja edistettävä heidän
yMeeql^ttypUs^^ t^E^Iussa,. jota
käydään ^sosialistien saavutustensa
puoliistamiis^csi . ' . I>oUii^ella
alalla ' ori' ^jatkettava kaVnppailua,
jotta saataisiin aikaan yleinen so­pimus
sosiaalisen edistyksen ja
rauhan yhteisen ohjelman pohjal­l
a " .
"Ranskan kommunistisen" puo­lueen
_ ja demokraaititästen ja sosia­lististen
vasemmiätovoimien fede-j
raation välillä joulukuun 20. jpäi-
'vänä solmittu yhtenäisyyssopimus
sisältää yhteiset päämäärät, ;J9tka
voidaan ottaa kommunistien, sosia­listien
ja muiden demokraattien
monitahoisen yhteistoiminnan poh­jaksi
lähitulevaisuudessa", . toteaa
pääsihteeri Rochet.
Ronskan irrottamiseksi mon9po-lien
puilstukjsesfca on Ranskan
Hom munistinen puolue laatinut de­mokraattisen
ohjelman, joka edel­lyttää
todella demokraattisten
instituutioiden luomista sekä sellai­sia
perusreformeja kuin talouselä­män
avainaloja hallitsevien m9no-polien
sekä suulnten liikepankkien
kansallistaminen, talous- j a sosiaa­likehityksen
täydellinen ohjelma,
suurituloisiin kohdistuva veron-uudistus
ja tiukka' rahapolitiikka,
joka pei-ustuu rahayksikön vaka­vuuteen.
"Nämä uudMukset eivät itses­tään
merkitse sosialismia, mutta
niiden suorittaminen kansanjouk­koihin
nojaavan demokraattisen
yhteishallituksen toimesta voi rai­vata
tietä sosialismiin", sanoo pää­sihteeri
Rochet. Millaisia mahdolli-suuteia
on vasemmistopuolueiden
kesken päästä sopimukseen itällä
(Jatkuu sivulla 3)
Jemen^ ja Aden ,ovat .kuluneen
sylksynäilcana antaneet aihetta mo­n
i i n k i n otsikoihin,; Jemenissä ku­kistettiin
verettömällä kaai^auksel-la
tasavaltalainen iH-esidentti Ab-idullab
;A1 .'Sallal viime viikonvaih­t
e e t ja Adenissa (ynnä Etelä-
Arabian liittovaltiossa) taistelee
kfiiksi kansallista vapausliikettä
F}LI;I ja F h ^ y nykyään e^^emmän
toisiaan kuin maassa viipyviä engv
l^ntilaisia vastaan.
Tilanne Jemenissä on ollut rat­kaisematon
sen jälkeen kun AI
S a l l i i 1962 kaappasi vallan ja ju-
H^pti .ipaan tss^vallafcs». Entipen
'hallitsija, imaami . ' E l Badr jäi vuo-ristoheimojen
ja Saudi-Arabian tu­kemana
taistelemaan tasavaltaa vas­taan,
joka puplestaan sai apua
Egyptiltä. Saudi-Arabia ja Egypti
ovat kuluneiden vuosien aikana so­pineet
kolmasti sodan lopettami­sesta
ja omien joukkojensa poisve­tämisestä.
Neljäs yritys tapahtui
Khartumissa arabimaiden kokouk­sessa
viime elokuussa ja se mer­kitsi
paluuta aiempaan Jeddan so­pimukseen,
joka - mm. edellyttää
kansanäänestyksen toimeenpanoa.
AI Sallalin johtama hallitus ei
kuitenkaan hyväksynyt Khartumin
suositusta. Viime viikonvaihteen
vallankaappauksen taustavoimina
saattavat olla kovin .erilaiset ainek­set:
Saudi-Arabian tukema siipi,
johon kuuluu sekä monarkisteja et­tä
AI Sallaliin tyytymättömiä tasa­valtalaisia,
tai viime maaliskuussa
pei-ustettu tasavaltalaisiyhmä, jo­ka
ilmoittaa vastustavansa sekä. Je­menin
että Egyptin puuttumista
Jemenin asioihin. Myös Englannil­la
saattaa o l la sormensa pelissä.
Adenissa taka-alueineen ts. Ete­lä-
Arabian liittovaltiossa on Eng­lanti
mukana kuvassa. Liittovaltio
muodostettiin 1962—1963 vuoden-yaihteeessa
14 takapajuisesta ami­raalista,
sulttaani- j a sheikkikun-nasta
ainoana jäsenpoikkeuksena
Aden, joka kynsin .hampain vas­tusti
pakkoaviota keskiaikaisista
keskiaikaisimpien sulttanaattien
kanssa. Englanti kukisti Adenin
ammattijärjestömuodossa esiinly-
KAKSI PÄÄTÖSLAUSELMA.
EHDOTUSTA LÄHI-IDÄSTÄ
New York. Yhdysvallat esitti
viime tiistaina Y K : n turvallisuus­neuvostolle
päätöslauselmaehdotuk­sen,
jossa kehotetaan pääsihteeri
U Thantia lähettämään erikoisedus-tajansa
lähi-itään auttamaan krii­sin
osapuolia ratkaisun löytämi­seksi
nykyiseen tilanteeseen.
Intian, Nigerian ja Malin valtuus­kunnat
puolestaan esittivät tiistaina
tui^vallisuusneuvostolle toisen pää­töslauselmaehdotuksen
jossa vaa­ditaan
Israelia poistamaan joukkon:
sa kesäkuun sodan aikana miehittä-miltään
alueilta.
Sekä Yhdysvallat että afroaa-sialaiset
maat toivovat, että U
Thant lähettää lähi-itään erikois-edustajan
valvomaan ja helpotta­maan
ehdotettujen. periaatteid^
mukaiseen ratkaisuun pääsyä. Tur­vallisuusneuvosto
käsittelee asiaa
torstaina Yhdistyneen arabitasaval­lan
vaatimuksesta. Istuntoon osal­listuvat
sekä Egyptin ulkoministe­ri
MahmudRiad että Israelin ulko­ministeri
Abba Eban, ehkä myös
Jordanian kuningas Hussein, ker­toivat
asiasta perillä olevat lähteet.
Afroaasialaisten maiden päätöslau­selmaehdotuksessa
vaaditaan lyhy­esti,
että
— Israel poistaa joukkonsa mie
hittämiltään alueilta, .
- — k a i k k i alueen valtiot luopuvat
sotatilasta ja selvittävät kansainvä­liset
kiistansa rauhanomaisin kei­noin,
— pakolaiskysymys ratkaistaan
tj^dyttäväsli,
vapaa merenkulku taataan kan­sainvälisillä
vesillä,
- - U Thant lähettää lähi-itään
erikoisedustajan.
Yhdysvaltain ehdotuksessa vaa­ditaan
taas seuraavaa:
— Rauhan ehtona on, että joukot
vedetään miehitetyiltä alueilta,
sotatila lopetetaan ja valtioiden
olemassaolo-oikeus tunnustetaan.
Tämä edellyttää varmoja ja tunnus­tettuja
rajoja.
-—Vapaa merenkulku kansainvä­lisillä
vesillä on taattava. .
— Pakolaiskysymys ratkaistava.
Kaikkien valtioiden alueelli­nen
koskemattomuus ja. poliittinen
riippumattomuus on taattava mm.
peruistamalla puskurivyöhykkeitä.
— Lähi-idän kilpavarustelu on
loputtava.
—• U Thantin on lähetettävä lähi-itään
erikoisedustaja.
m
neen vastarinnan sääli1:tä. Liittov^f
tion fainsäädäntöelin oli nyt sujt^
taanien käsissä numeroin 79—24.;
Taisteltaessa Englannin suunnitdtr
:maa vastaan syntyi käiksikin v a ^ *
iitusjärjestöä N L F jä Flosy sissi^ j a
terroristijouilckoineen. ^ . ' f e l
Molemmat ovat taistelleet En^«
laptia vastaan j a saaneet amaap s ^
että britit nyt enemmän kui|i^ m^;*
iefläsjn poistuvat alueelta suuiuiit^l-tua
aikaisemmin. Tällä välin ovgt
F L N ja Flosy kuitenkin n n o n i^
vSOvitteluyrityksistä 'huolimatta r y^
tyneet taistelemaan toisiaan vaä^
taan. Viimeisin^mät^ tilanrietiedOiy
tukset kertovat virallisen armeijan
liittymisestä FLN:ään, joka n i in li^i*l
mautuu^-^Englannin^kahnattamaksi
vaihtoehdoksi. Flosy on julistanut
kiistan jatkumista. Tällä järjestöllä
on tuleensa Adenissa ja yhteydet
Jemeniin. ufj
Adenilaisten enemmistön väite^
tään haluavan 'kuulua Jemeniin ein
kä "liittovaltioon". Englannin hajo­ta
ia hallitse -strategia suosii kui-|
tenkin Adenin pitämistä kuriKJaj
sulttaanivoimin. Poistumalla näyttä­möltä
se aikoo pestä kätensä to-]
dennäköisesti yhtä vaikein seura­uksin
kuin Palestiinassa 1948 ja
Rhodesiassa 1963 Englannin pakko­keinoin
luoman liiton luhistuessa;
.Kaikesta huolimatta: vastuu oh|
Englannin.
Hilkka Ahmala. ^
"Minulle mateef-liffl
hyvin"
"Minulle maksettiin hyvin siitä, l
että tapoin afrikkalaisia. Ryhtyisin |
halukkaasti uudelleen samaan piiuii
haan, jos siihen tarjoutuisi mahdol-i
lisuus. Onhan se eräs harvoista tar-?i
j o l la olevista keinoista hankkia äk-i
kiä rahaa". Nämä sanat ruotsalai-!
sen Aftonbladetin mukaan ^u.;ui-i
33-vuotias EteläAfrikan tasavallan l
valkoinen kansalainen Ferreira, jo-i
ka 20 kuukautta palveli palkkaso- j
turina Kongossa (Kinshassa) ja on i
nyttemmin joutunut poistumaani
sieltä. Työttömäksi jäänyt Ferriera i
oli lähtenyt uudelleen kiertelemäär^ |
ja onneaan koettamaan ja tällä!
maikalla poikennut "^Tukholmassa;!
jossa häntä haastateltiin. '^-j
— Ennen Kongoon menoani eri
ollut tappanut ketään, jatkoi Fef-1
reira — Nyt en osaa sanoa, monta:-1
ko ihmistä olen lähettänyt toiseen!
maailmaan. Tappaminen ei ollut I
vaikeaa, koska emme kohdanneet'
järjestynyttä vastarintaa. Se oU mi- j
nun työtäni, joten mitään omantiu*. i
nun tuskia en tunne.
Hän sanoi kuuluneensa joukko^
osastoon, joka teki "työtään" K i i I
vun maakunnassa. Joukko-osastosi |
sa oli kolmisensataa eteläafrikkä-1
laista ja rhodesialaista. -UV
— Sain tuhat dollaria?, kuukaudöji
sa, kertoi Ferreira. — Aseita, va­rusteita
ja elintarvikkeita oli y l l in
kyllin. Palkka oli taattu paitsi m d l ^
le myös perheillemme. J o k a i s^
kaatuneen palkkasotilaan perheelle
maksettiin 7.000 puntaa.'. . i\-
Millaiset poliittiset katsomuks^
hänellä ovat? "On järjetöntä antaa
itsenäisyyttä yhdellekään afrikMi»-
laiselle valtiolle. Eiväthän neeköi-'
rit ole täysiarvoisia ihmisiä..."
Siinä kuva moraalittomasta palk­kasotilaasta,
joihin länsimaiden
"demokratian suojelijat" turvauttl^
vat. -^i
A. Dumov.-"
PÄIVÄN PAKINA
T Y K K I D Y N Ä S T I Ä N M A T K A N PÄÄ
Kuolleista ei muuta kuin hyvää,
todetaan vanhassa siivekkäässä
lauseessa. Kun ajattelee tätä lau­setta
ja yrittää soveltaa sitä vast­ikään
viimeiseen lepoon, lasket­tuun
tykkikuningasdynastian F r i -
en Kruppin viimeiseen omistajaan.
Alfried Krupp von Bohlen und
Halbachiin, joutuu -neuvottomak­si,
sanoo Helsingissä ilmestyvä
Kansan-Uutiset lehden nimimerk­k
i ' P i l k k i " ja selittää: (Vielä enem­män
hämmentävältä vaikuttaa,
kun on seurannut Länsi-Saksan
lehdistön, hallituksen johtavien
'poliitikkojen, teollisuusmiesten ja
ennen kaiikkea tavallisen länsisak-salaisen
suhtautumista Kruppin
kuolemaan.
Kuri Kruppin firman 150-vuotis-jiihlaa
vietettiin marraskuun 18,
päivänä 1961 Essenissä, muödos- •
tui siitä loistava kansanjuhla, jon­ka
psallistuj|enk|jrjessä oli koko
Länsi-Saksan kerma. ^ Silloinen
liittopresidentti Heuss piti henke­vän
• juhlapuheen pplauttaen ,nue-leen
"tilaisuuden kulttuurihisilöri-allisen
taustyn".
Kun Alfried Krupp kuoli sun­nuntaina
ja haudattiin viime tors­taina,
niin show oli ulkopuoliselle
tyrmistyttävä. Häntä kuvattiin l u ­kuisissa
virallisissa lausunnoissa
ja lehdistössä "sosiaaliseksi suur-teoUisuusmieheksi"
joka eli ja
työskenteli ylidessä fiiman ja
työntekijöiden 'kanssa koko elä­mänsä.
Eräs länsis^ksalainen leh­t
i hurahti arvostamaan Alfriedia
"todella jaloksi ihmiseksi."
Sanallakaan ei viitattu siihen,
että kahdessa •• viimeisessä suku­polvessa
(GustavTCruipp von Boh­len
und Halbqch ja hänen poikan­sa
Alfried Krupp) vsrustivat Sak­san
kahteen maailmansotaan, joi­den
hintana o l i kymmeniä miljoo­nia
kuolleita ihmisiä sekä rinta-
<milla että rintamien takana, poh­jatonta
inhimillistä tuskaa j a käiv
siinyksiä sekä mittaamatonta ai-i^
eellista tuhoa.,Tämän kaiken län-sisartcsalaiset
ovat joko unohtaneet
tai ainakaan eivät halua ottaa si­tä
kuuleviin korviinsa. "
Kun Alfried tuli Krupp-firman
ijohtoori virallisesti kesken toista
'maailmansotaa 1943, j a liitto^tu-neet
ottivat hauet vangiksi natsi-
Sivksanromjiiiitaessä vuonna 1Ö45
sekä tuqn(iitsiyat häi\et Nyrnber-gissä
12 vuodeksi yankeuteen, niin
pyrkivät länsisaiksalaiset luomaan
hänestä jonkinlaista marttyyria,
joka joutui Lansgcrgin vankilaan
vain isänsä, Gustavin sijaiskärei-jäksi.
Tämä oli kuitenkin hämäys­tä.
Gustav Krupp tosin varusti
keisari-Saksan ensimmäistä maail-
. mansotaa varten ja o l i myös alulle
•panemassa Hitler-Saksan varuste-ilua
II riiaailmansotaa varten, mut­ta
hänen poikansa A l f r i e d imi
tyfckikuninkaan verta jo 'syntymi­sestään
lähtien.
Alfried syntyi 1907 ja Keisari
Wilhelm II oli hänen kumminsa.
Alfriedin nekrologiassa koroste­taan
mm. sitä, että hän jo nuore­na
työskenteli 8 tuntia päivässä
yhdessä työläisten kanssa (saadak­seen
käytännöllistä kokemusta
tykkien ym. raskaan sotamateriaa­l
i n valmisluks.essa). Hänen isänsä
Gustav sairasteli pahoin ennen
H i t l e r in hyökkäyksiä. Tällöin Alf­ried
toimi firman apiulaisjohtaja-ria.
II maailmansodan aikana isän
t i la paheni niin, että varusteluasi-oideit
tosiiasiallinen johto joutui
Alfriedin käsiin. Lopulta isä Gus-.
tav halvaantui n i i n pahoin että hän
lyoviitti firman vallan virallisesti
•pojalleen. Tästä .halvaanturieisuu-desta
johtuen liittoutuneet eivät
katsoneet tarpeelliseksi saattaa
enää puolikuollutta miestä tuomi­olle,
y
Sijaiskärsijän asemesta Alfrie-dilla
oli kyllä riittävästi sotarikos-luetteloa
tilillään.: Aikaisemmin
-Kruppit suorittivat Saksan varus­telun
saksalaisen työvoiman avul­l
a . Mutta toisessa maailmansodas­sa
sekä Gustav että Alfried ottivat
käyttöön tehtaissaan siihen asti
tuntemattoman, mutta kaamean
orjatyövoiman käytön. Gustav ja
Alfried JCruippin käyttämään or­jatyövoiman
määrää ei kukaan ole
voinut laskea ehkä kuin 10,000
ihmisen tarkkuudella. Tämä työ­voima
oli^äytännöUisesti katsoen
ilmaista Kmppin asetehtaille. Mo­net
tuhannet eri maiden kansalai­set
menehtyivät nälkään j a monet
tuhannet toimitettiin epäilyttävinä
keskitysleirille ja niistä edelleen
'kaasukammioihin. On turha yrit­tää
kieltää, ettei Alfried Krupip
tietänyt hyvin tarkoin, mitä hä­nen
tehtaissaan valmistettiin, mi­h
i n näitä tuotteita käytettiin ja
minkälainen' oli hänen käyttämän­sä
työvoima ja mikä oli sen koh-,
talo.
Historian lehdillä mikään ei pe­se
Krupp^^ynastian eikä imyös-kään
seri viimeisen pääriiieheh
mustanruskeita syntejä sekä saksa­laisia
itseään että^ miljoonia inuitä
ihmisiä ja koko ihmiskuntaa vas-
•••taan; . .••' '-''^^-•'•.r "'.•'.•.[':•':\
Tää korutont' on kerton>9a. •
»i» KSinsäkoura.