Vapaus, July 10, 1958

              Sivu 2 Torstaina, heinäk. 10 p. — Thursday, July 10, 1958
VAPAUS
ÖUBEBTT) — Independent Labor
.OxgfU) ot Finnish Canadlans. Es-tabhdied
Nov. 6, 1917. Authorized
U s ^ n a class mail by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-
Ushed thrice weeWy: Tuesdays.
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorläl Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertlsing rates upon appllcatl<m.
Translation free of charge.
TILADSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75
3 kk. 2.25
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 t kk. 4.30
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.76
Pelkät eleet eivät enää riitä
Canaidaläiset yleensä, kuten poliitikkommekin, lausuivat
-yiime tiistaina Yhdysvaltain presidentti Eisenhovverii;! seu­rueineen
tervetulleeksi Canadaan. Kaikki canadalaiset anta­vat
naapurimaan korkeimmalle toimenhaltijalle hänen vir-
~ Icaansa vastaavan kunnian ja toivovat luonnollisesti, että Yh­dysvaltain
presidentin vierailu muodostuisi henkilökohtai­sesti
hänelle miellyttäväksi ja samalla myös molempia mai­tiamme
hyödyttäväksi.
Saapuessaan nyt Canadaan presidentti Eisenhower saa
ilmeisesti todeta, että meidän maamme "poliittinen ilmapii­r
i " on melkoisesti muuttunut vuoden 1953 jälkeen jolloin
hän viimeksi vieraili täällä. Yhtenä kouraantuntuvimpana
esimerkkinä voidaan mainita, että vieraillessaan täällä viiti­sen
vuotta sitten presidentti Eisenhower ilmoitti korkean
..omakätisesti, että Yhdysvallat on yksipuolisesti päättänyf
ruveta St. Lawrencen vesitien rakennustoimiin — mikä sel-
"laisenaan tarkoitti Canadan ikivanhan imelman romuutta-mista
— St. Lawrenqen vesitiesuunnitelman kansallisesta
"kehittämisestä luopumista. Kuten muistetaan, silloin meni
tämä "ukaasi" ilman muuta läpi; silloiset poliitikkomme
^kuuntelivat henkeään haukkoen korkean vieraan kylmää i l ­moitusta,
mutta kun kansanjoukkojen keskuudessa ei ollut
i^uvielä suurempaa vastarintaa havaittavissa, niin asiat meni-
^ i^at sitä latua — tosin Canadan kansalliseksi tappioksi.
Nyt ei vallan tällainen "asiain käsittely" käy laatuun.
.Panadan kansan mielialassa on tapahtunut tässä suhteessa
todella suuri muutos. Viisi vuotta sitten puhuttiin USA:n
> isännöimishalua vastaan ainoastaan sellaisissa pikkulehdis-
' «ä, kuin esimerkiksi Vapaudessa ja muissa työväen sanoma-föhdissä.
Mutta nyt on koko kansakunta valveutunut siinä
;;^ihäärin, että torypuolue sai suuren vaalivoittonsa nimen-
;^maan sen johdosta kun se lupasi panna sulun Yhdysvaltain
määräysvallan lisääntymiselle tässä maassa. Toisin kuten
•on varsinkin Yhdysvalloissa selitetty, tämä kansallinen val-
...veutuminen ei tietenkään ole ''amerikkalaisvastaisuutta",
vaan canadalaisuutta, joka katsoo, että meillä on kansakun-
"ttma yhtä pätevä oikeus olla isäntänä omassa maassamme
kuin on amerikkalaisilla heidän omassa maassaan. Huoli-matta
lainkaan siitä, missä määrin pääministeri Diefenba-
, :)(fir ja hänen hallituksensa haluaa käyttää tätä vierailua kan-isakuntamme
hyväksi, presidentti Eisenhower tulee epäile­mättä
havaitsemaan, että nämä muutokset ovat todella ta-
'"pahtuneet Canadassa, ja että kehitys on edelleen kulkemassa
' "fShän suuntaan.
•^^[ Uutistietojen mukaan Eisenhowerin vierailu on pelkkää
"juhlintaa" — illallis- ja puolistilaisuuksia, sekä niiden vä-
.;iissä golfipelejä. Kolmipäiväisen vierailu yhteyteen on saa-
• tii sovitetuksi ainoastaan noin 5 tuntia kestävät neuvottelut
' — j a sitäkään rajoitettua aikaa varten ei ole etukäteen mää-
•'ritelty työjärjestystä, tarkoittaen se sitä, että keskustelu voi
lentää maailman äärestä toiseen.
Selvää siis on, että etukäteen annetuista vihjeistä huo-
^-Jimatta tämän vierailun aikana ei mitään suurempia neuvot­teluja
voida pitää. Kaikesta huolimatta on korostettava, että
pelkät eleet eivät enää tyydytä canadalaisia — puhumatta­kaan
vieraitten yksipuolisesti tekemistä päätöksistä. Meidän
^mielessämme on esim. pääministeri Diefenbakerin ilmaisema
'toivomus, että Yhdysvaltain kongressin ja Canadan parla-inentin
jäsenistä muodostettaisiin yhteinen komitea, jonka
tj&htävänä olisi käsitellä niitä talouskysymyksiä, mitkä mah­dollisesti
aiheuttavat kiistaa ja eripuraisuutta maittemme vä­lille^
Tässä yhteydessä palautuu kuitenkin mieleemme vuo­den
1953:n vierailun "suursuunnitelma", maittemme halli-
JJisten jäsenistä muodostettavan "talous- ja kauppa-asioita"
käsittelevän komitean muodostamiseksi. Se oli silloin "jymy­uutinen"
ja tällainen ''ministerikomftea" perustettiinkin to­sin
sillä seurauksella, että kiistakysymyksiä ei ole vältetty,
vaan ne ovat kehittyneet entistä pahemmiksi! Mutta jos tä-'
mä "ministerikomitea" ei ole voinut estää Yhdysvaltain dis-kriminatiota
Canadan suhteen visseissä talousasioissa, niin
- ^ i t e n herran nimessä voidaan odottaa sen parempia tulok­sia
joltakin uudeKa "parlamenttikomitealta" — jolla olisi i l ­meisesti
entistä huonommat yhteydet niiden piirien kanssa,
jbtka todella tällaisista asioista päättävät?
* * *
Meidän mielestänmie pääministeri Diefenbakerin pitäisi
-4iäyttää tätä tilaisuutta hyväkseen ja sanoa, kuten kansam­me
enemmistö selvästi haluaa, että Canada ei kerta kaik­kiaan
hyväksy Yhdysvaltain vehnädumpingia eikä tule sal­limaan
sitä, että Washingtonista kielletään joko Fordin au­tojen
tai joidenkin muiden tavarain myynti Canadasta K i i ­naan.
Tätä kirjoittaessa on viitteitä siitä, että Yhdysvaltain toi­mesta
esitetään uusia vaatimuksia-atomi- ja rakettiaseiden
sijoittamiseksi Canadan,..alueelle. Mikäli tällaisia esityksä
tehdään ykstyisesti tai julkisesti, diefenbakerin hallituksen
pitäisi päättävästi hyljätä ne ja esittää omasta puolestaan
toivomus, että myös Yhdysvallat lopettaisi ydinaseiden ko­keilut
ja ryhtyisi tosimielessä neuvottelemaan Neuvostolii­ton
jiB Britannian kanssa ydinaseiden kieltämisestä ja niiden
varastoista hävittämisestä sekä aseistariisumisesta yleensär
Meille on etukäteen vihjailtu, että Yhdysvallat 'tulee
käyttämään tätä vierailua hyväkseen sikäli,'että Ottawassa
4iHinustetaan Canada yhdeksi "suurvallaksi", jolle vaaditaan
suurempaa -sananvaltaa kansainvälisissä neuvotteluissa. Tä-
. mä sellaisenaan olisi tietenkin tervehdittävä toimenpide sillä
Canada voi, mikäli kansakuntana seuraamme todella itse­näistä
ulkopolitiikka, osaltaan auttaa kansainvälisen jänni-tystilanteen
huojentamista.
Mutta pelkkä ele ei ole tässäkään^ riittävä. "Suurmaaksi"
tunnustaminen ei oie suurestakaan merkityksestä meille, jos
esim. samalla sanotaan, että Yhdysvallat ei suostu vaihta-.
maan "atomisalaisuuksiaan" Canadan kanssa, kuten on ai­komus
niitä vaihtaa Britannian kanssa, muka sillä perus­teella,
että Canada on loppujen lopuksi vain pieni silakka!
"Puheet "tasavertaisuudesta" eivät liioin tyydytä silloin
jos Yhdysvallat vaatii meitä kansakuntana jatkamaan myyn-
T.fiboikottia Kiinaa ja- toisia kansandemokraatteja vastaan
väin sen mielettömän haaveen hyväksi, että historian lehtiä
voidaan muka jotenkin kääntää taaksepäin.
Mitä muut vartovat
"TQIVEET OVAT T U R H I A . . ."
" . . . Siellä Suomessa vaalien aatto­päivinä
antoi Arvo (Poika) Tuomi­nen
pahanlaisen paukun kommunls-teUle.
"Tämä tapahtui siinä muodossa,
että hän julkaisi lehdissä kirjoituk­sen
— ..:J(>ka muuten oli meidäi^in
lehdessämine vUme viikolla — jossa
hän paljasti kommimlstijohtajlen
pilrusti&sia... ^Imme voi sanoa
mlnkäiaiseh loven Tuomisen ; kirjoi­tus
teki kömmunistten äänimäärään;
'•'Toivotaati kuitenkin mahdoUiisim-man
ipiarasta, nimittäin .helkkarin
isoa lohkftlsiia komuk&aryhmSn l u ­vusta
eduskunnassa.. ." — Kiviperän
Pekka, Vapaa Sana.
työttörnistä
" . . . OLEMATON ^jöUBUyS"
"Ftolka Tuominen r Mitä sellainen'
jokapaikan höylä saa toimeksi...
Eilen kiivas koAimunlsti, tänään vie­lä
kiivaampi kommunismin vastus­taja!
Mitä lienee huomeima? Taitaa
olla p—fika kala koko mies?" —
Erään tamperelaisen kommunismin­vastaisen
miehen arvio Tuomisesta
ja samalla hänen kaltaisistaan. —
(Vapaus).
. . . N X K E V A I S E N ARVIO
PAIKAN PÄÄLTÄ
"...Päivän tärkeimpänä kysymyk­senä
Suomessa on tletenkbi eduskun­tavaalit,
jotka suoritetaan ensi sun­nuntaina
ja maanantaina ...
" . . . Vaikka mitään suurempia
muutoksia ei näissä valeissa olekaan
odotettavissa, niin kommunistit ja
muut kansandemokraatit tulevat
kuitenKin voittamaan lisäkannatus-t
a . . . Työtätekevien piirien keskuu­dessa
näyttää (Suomessa) vakautu­neen
sellainen käsitys, että kansan­demokraatit
ovat parhaiten ja us-koUislmmln
toimineet työläisten ja
muiden plkkueläjäln ja siis kcfeo
kansakunnan hyväksi niin eduskun­nassa
kuin sen ulkopuolellakin ..."
— W. Eklundin haastattelulausunto
Vapaudessa palattuaan Suomesta
viime viikolla.
"Hän, joka haluaa jotain eikä tee
mitään, levittää ruttoa", sanoi W i l
Uam Blake.
Tämä tuo mieleen Windsorin työt
tornien matkan Ottawaan 19 autol
la kesäkuun, 23 pnä vaatimaan Die­fenbakerin
hallitukselta työtä, eikä
avustusta 20,000 työttöpäUe Wind-sonssa
ja.n^yUi^ eri Ei^iQ!IiU^ maa­ta;
pieviile tviiiansiUe Yöttömille,
joille vaalien aikana sftiottiin ettei
yhdenkään ' canadalaisen tarvitse
nähdä nälkää: '
Ihmiset ryhtyvät' vaikkapa mel­kein
minkälaiseen työfaön tahansa.
Vähän yli viikkp. sitten Windsor
Starissa oli ilmoitus, että eräs pai­kallinen
liike : tarvitsee joitakin
miehiä, jakamaan r puolenpäivän ai­kana
näytteitä; Varhain aamulla al­koi
miehiä kerääntyä. Seitsemään
mennessä kaikki tarvittavat miehet
otettiin työhön, mutta vielä puolen­päivän
aikana oli 75—100 miestä
koolla odottelemassa.
Täällä kasvaa sellainen ajatus,
että tilanne ei paljoakaan parane el­lei
jotain tehdä. Ford on ryhtynyt
panemaan pois työstä työnjohtajia,
joka on pahaa ennustava ilmiö. Mr.
L. oli työttömänä 7 viikkoa, jona
aikana hän vaimoineen ja neljän
lapsensa kanssa elivät työttömyys-
Kirj. Nora Rodd
Mr. F. on 50 vuoden ikäinen leski,
leski jolla on 'kansakoulua käyvä
11-vuotias poika. Hänen työttömyys­vakuutuksensa
päättyi toukokuun 7
pnä. Hän on venäläissyntyinen, ol­lut
kansalainen y l i 20 vuotta ja teh­nyt
työtä Fordin tehtaassa 15 vuot­ta.
Hän omistaa asuntotalon, mut­ta
siinä on kiinnitysvelka. Kun hän
maksaa kiinnitysvelkansa ja veron­sa,
niin hänelle jää $16 kuukau­deksi.
Hän yrittää myydä sen mat­kustaakseen
-Neuvostoliittoon voi­dakseen
kouluttaa poikansa. Kun
hän pyysi avustusta kaupungilta
käskettiin hänet myymään talonsa
ja syömään taikka sitten mennä
kesäksi farmille töihin. Mitään ei
mainittu kuka huoltaisi pojan. Mr.
F. sanoi saaneensa lyhytaikaisia töi­tä,
kuten maalausta, mutta ei min­käänlaista
vakituista työtä sen jäl­keen
kun hän joutui pois työstä vii­me
lokakuussa. Hänellä ei ole min­käänlaista
tulevaisuutta Canadassa.
Suurimmalle osalle heistä ei ole
paikkaa minne menisivät.
Mrs. A. on taistellut neljä vuotta
ja on nyt täydellä avustuksella ja
saa $40 kuukaudessa ja talvella $5.00
kuukaudessa kaasuun, "mutta vii-sä
toisten avustusta sagvien kanssa
hänen miehensä työskentelee $1.65
tuntipalkalla Yawkeyssa metsässä,
jonne tehdään puistoa. I^iehet ei­vät
valita kun he työskentelevät
kello 9 aamulla kello 3 iltapäivään
kolmena päivänä viikossa. Eräs
heistä oli sanonut, että "ei jaksa
ka enemmän lapsia ja jotka muo­dostavat
kaksi kolmannesta per­heistä.
K im Childrens A i d Societie-sin
55 edustajaa kokoontui To­rontossa
toukokuun puolivälissä,
n i in silloin tiedoitcttiin yhdistyk­sen
huollossa olevan 10,000 lasta.
Puhuessaan saapuvilla oleville edus­t
a j i l l e . Ontario Children's Welfaren
departnientin johtaja W. H. Bury
tehdä paljoa työtä huonon aamiai- sanoi, etlä monta kotia olisi voitu
vakuutuksella: "me tulimme joten- della dollarilla ei voida riittävästi
'LOPUSSA KIITOS SEISOO"
"Kommunistit salvat suuren
vaalivoiton Suomen eduskuntavaa­leissa
viikon vaihteessa...". Näin
alkoi tilstat-iltana Canadan T V :n
uutisselostns missä kerrottiin pin­tapuolisesti
Suomen eduskuntavaa­lien
tuloksista.
kuten toimeen", sanoi mrs. L.,
"mutta meidän täytyi ostaa kolme
paria kenkiä lapsillemme sinä ai­kana."
Mr. L. sanoi tunteneensa
sinä aikana häpeää tavatessaan ka­dulla
miehiä, jotka ovat olleet työt­tömänä
18 kuukautta ja vieläpä
enemmänkin eivätkä saaneet työttö­myysvakuutusta.
He eivät valitta­neet,
mutta hän sanoi tienneensä,
että he kärsivät. "Nyt kun näen
heidät", sanoi hän, "minusta tun­tuu
kuin minä olisin jotenkin syyl­linen.
Tuntuu kuin nauttisin etu­oikeudesta
heidän kustannuksel­laan."
Kuinka hyvin hän on nyt tur­vattu?
Kun hänet kutsuttiin For­dille
työhön oli hän yksi 85 työhön
otetusta, mutta kolme viikkoa myö­hemmin
40 joutui takaisin työttö­myyteen
— joista osalla oli vain
kaksi viikkoa vähemmän palvelus­aikaa
yhtiön töissä. Miehet tietävät
ettei automointi odota. Detroitissa
Fordin tehtaan mäntäosastolla on
työskennellyt 1,500 miestä — nyt
ainoastaan 100 miestä.
lämmittää", sanoi hän. Hän ja hä­nen
miehensä, joka on aikaisemmin
pitkän ai^aa tehnyt työtä Fordin
tehtaalla, äekä heidän viisi lastaan
asuvat kaupan yläkerrassa kaupun­gin
liikeosassa. Lapsilla ei ole leik-kipihaa,
mutta viiden huoneen asun­to
on heille jumalan lahja verrat­tuna
siihen mokkirähjään, jossa he
aikaisemmin elivät kaupungin slum-miosassa,
mutta nyt he pelkäävät
häätöä. "Tätä en kauan enää kestät',
sanoi hän. "Jokainen suuri auto voi
olla ulosottajan auto. Pidän oven
lukittuna ja nyt ovat hermoni pi­lalla.
Jolloinkin ulosottaja tuli
niinkin myöhään kuin kello 8 illal­la.
Hän uhkasi ottaa lasten vuo­teen
maksuksi siitä niitä olin vel­kaa
jääkaapista."
Ennenkuin he muuttivat nykyi­seen
huoneustoon asuivat he kuusi
viikkoa maaseudulla ja maksoivat
$45 kuukausivuokraa ja molemmat
tekivät töitä siksi kunnes hän sai
viidennen lapsen. Silloin he saivat
ainoastaan $24 viikossa. Nyt yhdes-
Tapaus Lawrence Labour-puolueessä
Lontoo (KU:n kirjeenvaihtajalta,
Jan Kapalta) Kommunismin vas­tustaminen
on taustalla kaikessa,
mitä labourpuolueen johtajat teke­vät.
Se johtaa heidät aina lopulta
taantumukselliseen politiikkaan.
Tämän sanoi kaupunginvaltuu­tettu
John Lawrence, kun kävin
hänen luonaan sen jälkeen kun hä­net"
oli erotettu labourpuolueesta.
Hän on. edustanut puoluettaan
useat vuodet St. Pancrasin kaupun-ginneuvoston
puheenjohtajana. St.
Pancrasin kaupungintalo on muu­ten
vastapäätä St. Pancrasin ase­maa,
jossa pohjoismaista saapuvat
"matkailijat saavat ensi näkymän
Lontoosta.
John Lawrence erotettiin puo­lueestaan
joitakin päiviä sitten sen
takia, että hän oli antanut punai­sen
lipun liehua vappuna St. Pan­crasin
kaupungintalon katolla. Si­tä
ei puoluejohto tosin ilmoittanut
erottamisen syyksi — virallinen se­litys
oli, että Lawrence oli toimi­nut
"vastoin puolueen etuja, oli
järjestänyt puolueessa kommunis­tisen
opposition sekä harjoitti po­litiikkaa,
jota ei voida erottaa kom­munistisesta
politiikasta".
— Kaikki tuO on roskaa, sanoi
Lawrence. Minut potkaistaan pois
yksinkertaisesti sen takia, että olen
sosialisti!
Siksi, että hän oli halukas työs­kentelemään
yhdessä kommunis­tien
kanssa hallituksen vuokralakia
vastaan (joka jo on ajanut monet
ihmiset itsemurhaan); siksi että
häa organisoi erilaisia yhdistyksiä
taistelemaan vuokralakia vastaan,
että hän osallistui mieleno;soitus-marsseihin
parlamenttitalon ja
pääministerin luo, että St. Pancra­sin
kaupunginneuvostp oli hänen
johdollaan kieltäytynyt v osallistu­masta
hallituksen ns. "siviilipuo-lustukseen"
- r t$. bpettsunasta vä-estöS
suojautumaan atomisäteilyl-tä
ruskean voimapaperin avulla!
— ja punaisen lipun takia, joka i l ­meisesti
oli viimeinen pisara. Kai­ken
tämän takia hänet ensin ero­tettiin
labourpuolueesta muuta­miksi
viikoiksi ja nyt kun hän kiel­täytyi
Canossan matkasta, lopulli'
sesti.
kuten sanottu, presidentti
Eisenhowerin vierailun aikana
ei nykyisten järjestelyjen pe­rusteella
voida paljon muuta
tehdä kuin juhlia, mutta kai­kesta
huolimatta liittohallituk­sen
velvollisuus olisi käyttää
tilaisuutta hyväkseen ja antaa
vierailijain "virallisestikin"
tietää sen, minkä he epäile­mättä
saavat havaita edusta­van
panadan yleistä mielipi­dettä.
Tarina ei kuitenkaan pääty tä­hän.
Koko puolueessa käyvät suut­tumuksen
laineet korkeina jTXäw-rencen
työtoverit kaupunginneu-vostossa
— joista Lawrencen lisäk­si
14 on erotettu puolueesta —
ovat asettaneet komitean, jonka
tarkoituksena on palauttaa heil­le
puoluejäsenyys. Kaikista maan­ääristä,
Lawrence kertoi, on saa­punut
vastalausekirjeitä tämän
"pahan teon" johdosta. Monet kir­jeiden
kirjoittajista onnittelivat
Lawrencea pari viikkoa aikaisem­min
St. Pancrasin vapusta, joka en­si
kerran Englannin historiassa oli
vapaapäivä ainakin tämän kau-punginneuvoston
alaisille työnteki­jöille.
Lawrence on paitsi kaupungin­valtuutettu
myös suuren Briggs
Motor Bodies-autotehtaan ammat­tiyhdistyksen
sihteeri ja hänen tu­kijoinaan
on monia ammattiyhdis­tyksiä
— "siitä he eivät myöskään
pidä", lisäsi Lawrence labourpuo­lueen
johtoon viitaten.
Yritämme saada asian esille ote­tuksi
syksyn suuressa labourkon-gressissa,
hän sanoi, mutta puo­lueesta
poispotkittuina ei meillä
enää ole mitään, oikeuksia tässä
asiassa. Toivomme kuitenkin, että
jotkut parlamentin vasemmisto-edustajat
ottavat asian esille.'
Keskustelumme tapahtui kau­pungintalon
suuressa eteishallissa
vähän ennen kaupunginneuvoston
kokousta ja havaitsin sen aikana,
miten pidetty hän on. Kaikki si-sääntulijat
tervehtivät Lawrencea
iloisesti "Hello John"! Paikallisen
labourjohdon on kuitenkin onnis­tunut
riistää Lawrencelta puheen­johtajan
paikka kaupunginneuvos-tossa.
Hän ja^neljätoista muuta
ovat nyt riippumattomia, mutta
epäilemättä tämä hajaannus on
heikentänyt' ryhmän työskentelyä.
Johtajat eivät epäröi hajoittaes-saan
omaa puoluettaan.
Kommunismin vastustaminen,
Lawrence toistaa päätään ravistel­len,
on puolueemme akilleen kan­tapää.
Se vaivaa kaikkia huipulla
olijoita, myös Bevania ja hänestä
va.semmalla olijoita. Tällä tavalla
pääsemme Michael Footin (Beva-nin
lehden Tribunen päätoimitta­ja)
mielettömyyteen sosialistisesta
politiikasta kommunismin voitta­miseksi
— sosialismi NATOn puit­teissa!
Tämä selittää myös labour-johdon
asennoitumisen Kyproksen
kysymyksessä. Tätä saarta tarvi­taan
Keskiidän tukikohtana britti­läisten
etujen valvomiseksi, sano­vat
he. Mutta tämä sama politiikka
on juuri kärsimässä haaksirikkoa
itse Kyproksella. Labourjohto saat­taa
suhtautua sangen moralisoivas-ti
Ranskaan, mutta aivan samaa
tapahtuu Kyprokselle.
Tapaus Lawrence on kuvaavaa
labourjohdon paluulle lyhyen libe-raalisemman
kauden jälkeen pa­hansuopaan
vainoon kaikkia niitä
avainasemissa olevia henkilöitä
vastaan, jotka kallistuvat vasem­malle.
Mutta ajat ovat muuttuneet.
Labourpliolueessa on nyt niin vah­va
vasemmistovirtaus, että .se aset­taa
rajan oikeistojohdon toimenpi­teille.
Sä'h'kövoimatuotanto
lisääntyy Unkarissa
Unkarin sähkövoiniatuotaiito on
vuodesta 19.38 lähtien lisääntynyt
enemmän kuin 4-ksrtai.sesti muodo.s-taen
jo 1957 5.449 miljoonaa kilo-! CJeorgc Burt puhclimitrc soitti mr.
sen syötyä ja kun eväänä on vain '
leipää ja hilloa". He tietävät ettei
näin ratkaista työttömyyttä ja et­tei
kaupunki yksinään voi ratkaista
tätä ongelmaa.
Mr. M. on keski-ikäinen mies, jol­la
on lapsenlapsia. Hän on ollut
työttömänä viime kesästä lähtien
eikä hänen terveytensä ole hyvä.
Hän on kaksi kertaa matkustanut
Torontoon työn etsintään omilla
kustannuksillaan. Hänen heikko vai-;
monsa tekee taloustöitä jättäen lap­sensa
naapurienpa huollettavaksi.
Mr. H. on 47-vuotias. Hän joutui
pois Fordin tehtaasta viime vuoden
joulukuussa. Hän on ajoittain työs­kennellyt
siellä. Hänellä on 16-vuo-tias
poika, joka käy koulua ja 2-
vuotias tytär. Mrs. H . tekee talous­töitä
j a toisinaan tekee työtä valo­kuvaajan
apulaisena ja mies tekee
kotiaskareet. Sesonkityöttömyysva-kuutus
on päättymässä. Heillä on
oma talo, jonka velasta viimeinen
menoerä maksettiin juuri vähän en­nen
kuin mies joutui työttömäksi.
Voiko hän pitää kodin käsissään?
Hän toivoo saavansa työtä kun ale­taan
kerätä sokerijuurikkaita ja
poika yrittää myöskin löytää työtä.
Kuinka mrs. H. voi jatkaa työtä
ja huoltaa 2 vuoden ikäistä tytär­tään?
Kun hänen miehensä saapui
Torontosta työnetsintämatkalta i l ­man
mitään toivoa työn saannista
niin mrs. H. soitti pormestarille ja
käski hänen lähettämään protestin
hallitukselle kun se sallii siirto­laisten
maahan tulon vaikka 25—
30 ikävuoden välillä olevat Cana­dan
kansalaiset eivät saa työtä.
"Varmaankin jos kaikki pormesta­rit
protestoisivat, niin saataisiin jo­tain
aiki-an", sanoi hän.
Mr. K., joka on alle 50 vuoden
ikäinen, menetti työmaansa Fordin
tehtaalla kaksi vuotta takaperin
viime helmikuussa. Hän työskenteli
tilapäisesti vähän yli vuoden ja
hänen vaimonsa työskentelee kuvaa­mossa.
Heillä on kaksi vuokralais­ta,
joista toinen on lapsi. He pitä­vät
kodistaan toivoen voivansa pi­tää
sc käsissään . ..
Naiset ottavat kaikenlaisia pikku­loita
voidakseen tulla toimeen yli
kesän. He pesevät ikkunaverhoja,
hoitavat lapsia, antavat kodeissaan
"kcstokiharoita" ja pesevät huonei­ta
päivät ja yöt. Canadan skotlan­tilainen
otti puhelinluettelosta kaik­kien
'Macsien" nimet ja pyysi kai­kenlaista
työtä — maalaamista, kor­jausta,
puhdistamista. Hän oli yksi
niistä 1,.500 työttömästä, jonka työt­tömyysvakuutus
päättyi toukokuun
15 pnä.
Tämä tulee olemaan 3,000—4,000
muun työläisen kohtalo kesäkuun
lopussa, kuten työministeri Starr
tunnusti noin kuukausi sitten.
Kun UAW:n Canadan johtaja
SITÄIIilllinilllllll
JA
TÄTÄ
pitää koossa "jos enemmän lapsi-apua
olisi saatu perheille eikä vain
sijoja lapsille hoitoloihin". Epävar­muus
rikkoo kodit.
Terve.vsministeri Monteith pu­hui
"lisääntyvistä avioliittoeroista
ja kuinka epävarmat tulot teolli­suudessa
näyttelevät suurta osaa
tässä asiassa". Ontarion huoUomi-nisteri
Louis P." Cecile kuvasi kuin­ka
autoteollisuus nousukaudessa
tuottaa satoja ja vieläpä tuhansia­kin
työläisiä eri puolilta maata ja
sitten panevat ne työttömyyteen vä-''
liitämättä työläistensä "ihmisar­vosta".
Nuorison ryhmiä .kulkee laak­soissa
ja takakujilla tuhoten puu­tarhoja,
katkoen hedelmäpuitu ja
rikkoen ikkunoita. Huhtikuun ja
toukokuun aikana poltettiin autova-joja.
Kolme nuorukaista ryhtyi tu­hoamisvimman
vallassa aiheutta­maan
vahinkoa kaupungin suurim­massa
koulussa aiheuttaen lähes
$800 vahingon, tuhoten mm. noin
$300 maksavan anatomian opetuk­sessa
käytettävän välineen. Nähdes­sään
turvattomuuden kodeissaan se­ka
ystäviensä kodeissa he ovat huo­limattomia
lakeja kohtaan ja eivät
välitä niiden tarpeellisuudesta. Sal­litaanko
savuava kapinallinen hen­ki
pyrskähtää liekkiin ja kehittyä
fasistiseksi kultiksi taikka tuleeko
hallitus ottamaan käsiinsä vastuun
ja täyttämään lupauksensa? Vas­taus
ei ole uskolla parantamisesta
tai henkiin turvaamisesta, mutta
muuttamalla yhteiskunta sellaisek­si,
jota kaikki kunnioittaa. Kuinka
kauan ihmiset tulevat odottamaan?
VÄHÄPUHEISET HÄMÄLÄISET
Hämeessä oli talo, jossa oli 12-
vuotias poika, jota pidettiin mykkä­nä.
Kerran poika meni isänsä'kans­sa
heinään, ja kun isä perille pääs­tyään
alkoi syödä, niin poika het­ken
katseltuaan kysyi:
— Eikös minulle liikene mitään?
— Mitä, Mikset sinä ennen kos­kaan
ole puhunut? kysyi isä.
— Siksi, kun ei ole sattunut asiaa.
REHELLINEN
Maankiertäjä saapui emännän
luokso ja tiedusteli työtä.
— Kyllähän te voisitte tulla aut­tamaan
minua kanalaan munien ke­räämisessä,
vastasi emäntä, mutta
olettekohan te aivan r e h e l l i n e n . . .?
— Olenko minä rehellinen! huu­dahti
työn kysyjä. Minä olin uima­rannan
vartijana "viisitoista vuotta.
koko aikana ottanut kertaa­kaan
kylpyä...
watti-tuntia. Aina vuoteen 1947
saakka maassa olleen yhdon kau-kosähkölinjan
' sijaan nyttemmin
on saatu yhtenäinen säHköverkosto,
jonka pituus on lähes 2.000 kilo­metriä.
Nopeasti on sähköistetty kyliä ja
kaupunkeja ja parannettu väestön
sähkövarustelua. Kansanvallan aika­na
on sähköistetty 1.300 asutuskes­kusta
eli yhtä paljon kuin koko va­pauttamista
edeltäneellä kaudella.
Maan entistä suuremman sähkön­tarpeen
tyydyttämiseksi Unkarin
sähköverkosto on kytketty naapuri­maiden
— Tshekkoslovakian, Puo­lan,
Saksan demokraattisen tasaval­lan
ja Jugoslavian — sähköverkos-toon.
Starrille tästä ja totesi, että "vuo­den
työttömänä olleiden työläisten,
jotka ovat eläneet vakuutusrahoilla,
rahat ovat loppuneet ja heillä on
ainoa turva ruveta avustukselle,
mutta ei yksikään kaupunki, ei ai­nakaan
Windsor, voi ottaa harteil­leen
sellaista taakkaa. Tämä mer­kitsisi
sellaista kurjuutta, joka
nähtiin 30Iuvun nälkävuosina."
Mitä tämä merkitsee lapsille ja
nuorisolle? Toista vuotta sitten yli
puolilla kaksi lasta käsittävillä ca-nadalaisilla
perheillä oli pienemmät
tulot kuin mikä pidettiin välttämät­tömänä.
Silloin heidän viikkotulon-sa
oli $66.03 kun ne olisivat tarvin­neet
$78. Missä asemassa ovat sel­laiset
perheet, joissa on neljä taik-
Osuusikuntaliike
Unkarissa
Unkarin maaseutu on kääntynyt
vankasti sosialistisen kehityksen
tielle. Kuluvan vuoden ensimmäisel­lä
neljänneksellä tasavallassa perus­tettiin
93 uutta maatalousosuuskun-taa.
Tänä aikana on yhtynyt niaata-lousosuuskuntiin
13.000 henkeä.
Maatalousosuuskunticn hallussa ole­va
viljelysala on laajentunut 61.000
holdylla.
Maaliskuun 31 päivän tilaston
mukaan tasavallassa oli yhteensä
2.650 maatalousosuuskuntaa.
Mitä kätkee alleen
Etelämantereen jää!
Varsin mielenkiintoisia ovat ne
jääpeitteen paksuutta koskevat tut­kimukset,
joita neuvostoliittolaiset
tiedemiehet ovat suorittaneet vuosi­na
1956—57 Intian valtameren puo­leisen
Etelämantereen sektorissa
375 kilometrin pituudelta rannikolta
sisämaahan päin.
Tutkimuksissa ilmeni, että jääti­kön
uoma ulottuu merenpinnan ala­puolelle.
Jääpeitteen paksuus oli 27
kilometrin päässä rannikosta n. 1000
metriä, 100 kilometrin päässä 1500
metriä, 200 kilonietrm päässä 2250
metriä ia 375 kilometrin etäisyy­dessä
n. 3500 metriä. Tutkimuksissa
havaittiin myös, että tutkimusasema
" M i r n y i " ei sijaitse manterella,
vaan saarella, joka sijaitsee noin 400
kilometrin päässä varsinaisesta man­tereesta
pohjoiseen.
Antarktikan jääpeitteen paksuut­ta
koökevat alustavat tutkimukset
antavat aiheen pohtia mantereen
luontoa. Tiedemiehet eivät ole saa­neet
lopullista vastausta kysymyk­seen,
onko Antarktika manner vai
muodostaako se arkipelagin. Ehdot
toman varmaa on kuitenkin se seik­ka,
että vaikka manner-käsitteeseen
oikeuttava keskus olisikin olemas-
FB, poikkeavat sen koko ja äärivii­vat
huomattavasti sitä peittävästä
jääpanssarista. Todellinen manner
tulee olemaan huomattavasti pie­nempi
kuin se ala, joka on kuvat­tuna
nykyisiin maantieteellisiin
karttoihin.
'1
Y l i o p i s t o t u t ^ i r f i o n s a s u o r i t t a n e i l l a k i n on tällä kertaa
v a i k e u k s i a edessään löytää s o p i v i a p a i k k o j a soveltaa
o p p i a a n käytännössä.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Pelkoa aiheuttanut ohjelmanumero
V i i m e m a a n a n t a i n a , k e l l o k y m m e ­n
e n j a y h d e n t o i s t a välillä i l l a l l a s e u ­r
a s i m m e p a i k a l l i s e n näköradioase-m
a n a m c r i k k a l a i s t e k o i s t a o h j e l m a a,
j o n k a ilmeisenä tarkoituk.sena oli
p o i s t a a i h m i s t e n mielistä p e l k o a s i i ­tä
m i h i n j o h t a a Sak.san m i l i t a r i s ­m
i n u u d e l l c e n a s e i s t a m i n e n.
T o t t a pn, että tämän o h j e l m an
l a a t i j a t k a a n eivät u s k a l t a n e e t sanoa,
m i t e n tulevat S a k s a n m i l i t a r i s t it
a s e i t a a n s e u r a a v a l l a kertaa käyttä­mään
— m u t t a llmei.scnä t a v o i t t e e na
o l i k u i t e n k i n a n t a a s e l l a i n e n k u v a,
Ottä K r u p p l t ja muut m o n o p o l i s t i t.
j o t k a r a h o i t t i v a t ja siis p a l k k a s i v at
m u u t a m a vuosi s i t t e n p a l v e l u k s e e n sa
erään Adolf H i t l e r - n i m i s e n hepun,
o v a t nyt " k o k o n a a n m u u t t u n e i ta
miehiä", j o i t a ei i k i i n n o s t a l a i n k a an
u u d e t v a l l o i t u s s o d a t — eikä edes so-tatarvetuotJinto,
n i i n s u u r i a v o i t t o ja
k u i n se a n t a a k i n.
Tämä " v a k u u t u s " S a k s a n m i l i t a ­r
i s t i e n j a m o n o p o l i s t i e n " p a r a n n u k ­s
e s t a " o l i k u i t e n k i n k o v i n o n t t o a.
Ensinnäkin tä.ssii ohjelmas,sn y h ­d
i s t e t t i i n L i i i i s i - S a k s a n kan.sa ja
Länsi-Saksan m o n o p o l i s t i t yhdefksi
k o k o n a i s u u d e k s i j a e s i t e t t i i n k y s y m ys
j o t e n k i n täten: " V o i d a a n k o Länsi-
S a k s a n k a n s a a n l u o t t a a tällä ker­t
a a ? "
T o s i a s i a on t i e t e n k i n s i t e n , että
v a i k k a S a k s a n k a n s a kokonaisuude.s-s
a a n o n myös vastuu.ssa siitä, mitä
H i t l e r i n n a t s i t s e n nimissä tekivät —
n i i n siitäkin h u o l i m a t t a päävastuu
n a t s i s m i n rikoksista i h m i s k u n t aa
v a s t a a n l a n k e a a Sak.san m o n o p o l i s -
l e i l l o , p a n k k i i r e i l l e j a m i l i t a r i s t e i l l e,
j o i d e n hyväksi natFit likai.sta kenttä-työlään
p a n t i i n cnsik.si tekemään
S a k s a s s n .
S a k s a l a i s e t eivnt h a l u n n e e t H i t l e ­r
i n n a t s i k o r a e n t o a — S a k s a n k a n sa
p a k o i t c t t i i n se hyväk.symään s u o r a -
nai.»tcn p a k k o t o i m e n p i t e i d e n j a myös
vi.ssin p e t o s p o l i t i i k a n a v u l l a.
K y s y m y s ei siis ole siitä, onko
Länsi-Sak.^ian k a n s a m u u t t u n u t , v a an
siitä, o n k o siellä n y t k i n s a m a n l a i n en
t i l a n n e , missä K r u p p i e n j a k u m p p a ­n
i e n oli m a h d o l l i s u u s p a n n a avoin
n y r k l c i v . i l t a käytäntöön.
K o . olijelma.ssa y r i t e t t i i n antaa
s e l l a i n e n k u v a .että K r u p p i t j a m u u t | kehiilymään l i i a n .syväksi, sillä 30-
m o n o p o l i s t i t ovat luoneet v a n h a n so-t
a n a h k a n s a ja kääntyneet h y v i k si
" d e m o k r a a t e i k s i " .
O h j e l m a n l a a t i j a i n täytyi tosin
myöntää, että Länsi-Saksan t a l o u ­d
e l l i s e n j a p o l i i t t i s e n elämän h u i p u l ­l
a ovat samat o m i s t a j a p i i r i t , jotka
3 0 - l u v u l l a n o s t a t t i v a t H i t l e r i n v a l t a ­i
s t u i m e l l e . S a m a l l a myönnettiin se­k
i n , että j u u r i S a k s a n m o n c p o l i s t it
hyötyivät siitä k u n H i t l e r hävitti
luku. T m u i s t u t t a v a työttömyys j o h ­taa
a i v a n v a r m a a n k o m m u n i s m i n l e ­viämiseen
k a u t t a E u r o o p a n , s e l i t t i ­vät
nämä h e r r a t m o n o p o l i s t i t.
J a entäs - s i t t e n se s o t i l a s j o h d on
" r a u h a n r a k k a u s " ? O h j e l m a s s a näh­t
i i n eräs t y . v p i l l i n e n p r e u s s i l a i n e n u p ­s
e e r i , joka v i i t t a s i länsi-.saksalaisten
. s o t i l a i d en ohimar.s.siin j a k o r o s t i , et­tä
. k . i t s o k n a . k u i n k a perusteellisesti
meidän a r m e i j a m m e on " m u u t t u -
S a k s a n a m m a t l i y h d i s t . v s l i i k k e e n ja n i i t " . " J a hän s i l i t t i : uuden a r m c i -
työväen p o l i i t t i . s e t puolueet sekä k a i - j a n i m e kypärät ovat a i v a n u u d e n a i -
k e n muun p o l i i t t i s e n o p p o s i t i o n . kaisla — k o k o n a a n a m e r i k k a l a i s k y -
M u t t a nyt nämä H i t l e r i n t o d e l l i s e t päräu m u i s t u t t a v i a.
t a u s t a m i e h c t p a n t i i n p u h u m a a n " d e - No. jos tämä on pätevä selitys
n f a l t r a t i a n " puolesta ja v a k u u t t a - Länsi-Saksan a r m e i j a n " m u u t t u m i -
m a a n . että he eivät enää h a l u a .<;en j s c s t a " , n i i n s i l l o i n v o i d a a n eläintar-p
a r c m m l n a v o i n t a l u o k k a h e i r u u t ta ha.s.sa prlHää maalilla tiikerin juo­vat
ja la.skoa .'•ittcn täten "muuttu­nut"
kotikissa pikkulasten leikki-k
u i n uusia s o t a s e i k k a l l u j a k a n n.
Sama.s.sa hengenvedo.s.sa he k u i t e n ­k
i n esim. m.vönsivät, että n y k y i n e n i k u m p p a n i k s i !
t a l o u d e l l i n e n lamakau.sl " o n hyödyk- \ Knn Länsi-Saksan
s l . jo.s s e ei v a a n k e h i t y l i i a n syväk­s
i " , sillä .se riistää k u u l e m a a m m a t ­tiyhdistysliikkeeltä
m o r a a l i s e n o i k e u ­d
e n u u s i e n p a l k a n k o r o t u s v a a t i m u s t en
a r m e i j a n kor­k
e i m p i n a j . i a l e m p i n a up.seereina on
s a m o j a k e n r a a l e j a ja m u l t a k i h o j a,
j o t k a k i l v a l l a h u u s i v a t H e l l Hitleriä
vielä 15 v u o t t a s i t t e n , n i i n t a v a l l i s en
esittäml.scen. k u t e n hc a v o i m e s t i .se-i k u u l i j a n ja k a t s o j a n oli k e r r a s s a an
l i i t i v ä t . T o l s i n sanoen. Länsi-Saksan m a h d o t o n t a uskoa s e l l a i s t a o l e t t a -
mono.Dollstlen "cnslmmäl.scnä" v i h o l - musLsi, että .saappaiden j a kypärien
l l s e n a o n n y t , k u t e n H i l l e r i n k i n päi­vinä,
" o m a t työläl.set", j o i d e n " I l l a l ­l
i s i a " p a l k k a v a a t i m u k s i a täytyy vas­t
u s t a a jopa "sievän" työttömyyden­k
i n a v u l l a k u n h a n se el v a i n pääse
"anierikknlalstuttamlnen" on joten­kin
muutt.inut Saksan mllltÄfiSmln
olemuksen .— militarismin, joka on
kahdesti jo heittänyt Ihmiskunnan
verivirtoilun. — Käns-ikoura.