Vapaus, July 10, 1958

              opiskelunurkka
(Kolmastoista viikko leikatkaa irti)
TämSn osaston tarkoituksena on opettaa sitä haluaville vuoden mit­taan
tuhatkunta sanaa, jotka riittävät jokapäiväisen englannin puhumi­seen,
jopa kirjoittamiseenkin. Ainoana edellytyksenä on se, että opjis-kielija
todella.oppii niin lausumaan kuin kirjoittamaankin tässä nurkassa
opetettavat sana^ ja tekee sen lisäksi tarpeellisia huomioita sanojen käyt­töön
nähden. Lausumiseen nähden on paras tehdä havaintoja englan­ninkielisten
lausunnan suhteen sillä erinäiset oppikirjat eivät anna siinä
'suhteessa tarkoin yhdenmukaisia ohjeita.
Oppikaa lausumaan, kirjoittamaan ja käyttelemään noin kolme sa­naa
päivässä. Se ei ole suuri urakka. Siihen tarvitaan ainoastaan hiu­kan
suomalaista sisua.
* *' •
Kuluneen seitsemän viikon aikana olemme opetelleet teonsanoja. Jotka
ovat olleet etupäässä epäsäännöllisiä taivuttamiseen nähden. Koska näiden
sanojoi osaaminen ja oikein taivuttaminen on varsin tärkeä asla, painate­taan
nämä sanat uudelleen kolmessa eri temporissa:
1. preesensissä, joka ilmaisee päättymätöntä tekemistä menemättömäs-sä
ajassa, siis nykyajassa;
2. Imperfektissä, joka ilmaisee jotakin tapahtuneen, siis menneessä
ajassa, ja
3. toisessa partisiipissa, joka ilmaisee päättynyttä tekemistä. Että asia
olisi mahdollisimman selvä kalkille esitämme tässä muutamia esimerkkejä:
Preesens:
I eat (ai Ut) minä syön. '
You drink (Juu drink) sinä Juot.
InvcrfdtU:
I ate (ai eit) minä söin. '
You drank (juu dränk) sinä joit.
II partisiippi:
I have eaten (ai häv Utit) minä olen syönyt.
You have drunk (juu häv drank) sinä olet Juonut.
EPÄSÄÄNNÖLLISET VERBIT — TEONSANAT
Kojnmunistien hallitsema
Keralan valtio lujittuu
Preesens
Arlse (äraiz) nousta
Ask (ä^) kysyä
Awake (awefc) herätä
Bear (beer)' kantaa
Beat <bUt) lyödä
Begin (bigin) alkaa
Bend (bend) taivuttaa
BId (bld) tarjota, pyytää
Bind (baind) sitoa
Blte (balt) purra
Bleed (bUld) vuotaa verta
Blow (blou) puhaltaa
Break (breik) murtaa, rikkoa
Breed (brlid) kasvattaa
Bring (bring) tuoda
BuUd (bild) rakentaa
Burn (böm) polttaa
Burst (börst) murtua
Buy (bai) ostaa
Cast (kääst) heittää
Catctt (kätsh) tarttua kiinni
Choose (tshuuz) valita
Cleave (klihr) halkaista
CUng (kUng) tarttua kUnni
Come (kam) tulla
Cost (kaast) maksaa:
Creep (krllp) hiipiä
Cut (kat) leikata
Deal (diU) jakaa
pig (dig) biivaa
Do (duu) tehdä
Draw (draa) vetää, piirtää
Drive (draiv) ajaa
Dream (driim) uneksia
Drink (drink) juoda
Dwell (dwel) asua
Imperfekti
Arose (ärouz)
Asked (äskt)
AwoGte (awouk)
Bore (boor)
Beat (biit)
Began (bigään)
Bent (bent)
Bld (bld)
Bade^ (bäd)
Bound (baund)
Bit (bit)
Bled (bled)
Blew (bluu)
Broke (brouk)
Bred (bred)
Brought (braat)
Built (bilt)
Bumt (börnt)
Burst (börst)
Bought (baat)
Cast (kääst)
Caught (kaat)
Chose (tshouz)
Cleft (kleft)
Clung (klang)
Came (keim)
C^ost (kaast)
Crept (krept)
Cut (kat)
Dealt (delt)
Dug (dag)
Did (dld)
Drew (druu)
Drove (drouv)
Dreamt (dremt)
Drank (dränk)
Dwelt (dwelt)
U PartisUppi
Arisen (ärizn)
Asked (äskt)
Awaked (aweilkt)
Borne (boorn)
Beaten (biitn)
Begun (blgan)
Bent (bent)
Bld (bld)
Bidden (bidn)
Bound (baund)
Bit, bitten (bitn)
Bled (bled)
Blown (bloun)
Broken (broukn)
Bred (bred)
Brought (braat)
Built (bilt)
Burnt, burned (börnt)
Burst (börst)
Bought (baat)
Cast (kääst)
Caught (kaat)
Chosen (tshouzn)
Cleft (kleft)
Clung (klang)
Come (kam)
Cost (kaast)
Crept (krept)
Cut (kat)
Dealt (delt)
Dug (dag)
'Done (dan)
Drawn (draan)
Drlven (drlvn)
Dreamt (dremt)
Drunk (drank)
Dwelt (dewlt)
VIIKON SANAT
Koska n ä i ^ epäsäännöllisten verbien taivuttamismuodoissa on varsin
paljon työtä, ei tällä viikolla eikä seuraavillakaan viikoilla esitetä tavanmu­kaista
uusien sanojen luetteloa vaikka kaikki taivutettavat sanat ovat jo
— tai ainakin niiden pitäisi olla — entuudestaan tuttuja.
Puolan alumiini teollisuuden esikoinen
Krakovan eteläpuolella sijaitse­van
Skavinan läheisyyteen alettiin
jokin vuosi sitten rakentaa maan
aluminiteollisuuden esikoista, "Ska-vina"
tehdasta. Nyttemmin tehdas
valmistaa jo aluminituotteita kah­dessa
suuressa uudessa työosastos-
Me allam^initut henkilöt
toivotamme parhainta onnea
Mrs.
Alma Pakkaselle
hänen uudessa kodissaan.
COBALT. ONT.:
Mary Kari
Taimi ja Ed. Rajala
Flina Mäki
•Lempi ja W. Myllymaa
H.. E. ja J. Niemi
E. Nelson ja Helen
Hanna ja Vieno
Riika ja Wm. Puro
E., J. ja A. Haarala
Rinny ja T. Vainonen
NORTH COBALTr^
Miina ja W. Puhakka "
Mary ja A. Back
WHITEFISH, ONT.:
Aino Ja L. Ko^ki —
Anton Kallio
R. R. l.COPPER CUFF, ONT.:
iSylvi Ja N. Blomquist
Elina Ja A. Sandholm
Mrs. Olga Pirskanen ja Aino
MONTREAL, QUE.:
Mrs. M. Lappi
LARDER LAKE, ONT.;
Vera Jalonen
KIITOS
Syd&melUnen kiit<^ni teille
kalkUle. Jotka tulitte yllättäen uu­teen
kotiini kesäkuun 29 jmä 1958.
Kaunis kiitos niistä kftytftnnöl-
Itslstft lahJolsU Jotka toitte tul-leosanne.
KUtos Illan eminnille
hyvistä tarJoilusU. KUtos teiUe,
Jotka otitte osaa lahjaan, vaan
ette voineet olla mukana.
Alma Pakkanen
North Cobalt. Ontario
saan. Mainittakoon, että tehdas val­misti
jo viime vuonna yli 600 ton­nia
paraslaatuista aluminia yli
suunnitelman edellyttämän määrän.
Parhaillaan suoritetaan tehtaan
laajennustöitä, minkä tuloksena se
saa uusia osastoja. Arvokasta apua
tässä työssä saadaan neuvostoliitto­laisilta
asiantuntijoilta. Neuvosto­liitto
ja Unkari varustavat tehdas­ta
myös raaka-aineella.
Tehtaan läheisyyteen rakenne­taan
Puolan suurinta lämpösähkö-laitosta.
Siihen asennetaan kuusi
voimakasta turbiinia, jotka nekin
saadaan Neuvostoliitosta. Kaksi tur­biinia
on jo pantu käyntiin ja ne
varustavat sähkövoimallaan alumi-nitehdasta
ja Krakovan teoIHsuusr
alueen muita tuotantolaitoksia. Vie­lä
tämän vuoden aikana saadaan
käyntiin kaksi uutta turbiinia.
Pallosalama iski
Ikkunat pihalle
Tampere. —- Viime sunnuntaina
vallitsi Tampereen seudulla ukon­ilma,
joka pyörteli pääasiassa
aamupäivällä. Vahingot jäivät kui­tenkin
tiettävästi varsin vähäisiksi
lukuunottamatta sateen aiheutta­mia
tuhoja, jotka sateen ollessa
varsin rankan paikoin muodostui­vat
melkoisiksi.
Ukonilma vallitsi sunnuntaina
klo 10 aikaan Nokian kauppalan
alueella missä se Korvolan kyFäs-sS
aiheutti pallosalaman sytyttä­män
tulipalon. Salama iski työmies
Martti Hakkaraisen omakotitalosta
n. 150 m päässä olevaan puhelin-pylvääseen
minkä yläosan se iski
päreiksi, lähtien sen jälkeen jat­kamaan
matkaansa sihkölankaa pit­kin
Hakkarais^ talolle. ,VäIiIlä oli
erää toinen omakotitalo, joka säi­lyi
salaman tuhoilta. Johdon pääfe-paikassa
Hakkaraisen talossa Pa­lama
sensijaan aiheutti tulipalon
ja sitä ennen rljXhdyksen, joka jo
muodostui hyvin tuhoisaksi. Voi­makkaan
räjähdyksen ansiosta len­sivät
2kerroksisen rakennuksen
Toukokuun lopulla suoritettiin
intialaisen Keralan osavaltion la­kiasäätävän
kokouksen täyden­nysvaalit
Devlkulamln vaalipiiris­sä.
Vaalien tulos muodostui va­litsijain
tunnustukseksi vuoden
vallassaoUeen kommunistisen hal­lituksen
toteuttamalle politiikalle.
Kommunistien ehdokas sai vaa­leissa
55.819 ääntä pääkilpaili-jan
kongressipuolueen ehdokkaan
joutuessa tyytymään yli 7.000 vä­hempään.
Tämä tulos merkitsi sa­malla
sitä, että kommunisteilla on
nyt ehdoton enemmistö eli 65
paikkaa lakiasäätävän kokouksen
127 paikasta.
Kaukaisen Keralan nimi tuli
maailman tietoisuuteen laajem­min
vuosi sitten, jolloin kommu­nistit
saavuttivat siellä muserta­van^
vaalivoiton ja muodostivat
osavaltion hallituk^n. Monet
suhtiautuivat silloin epäuskoisesti
"kommunistiseen kokeiluun", jo­ka
nyt onkin osoittautunut va­kiintuneeksi
ja erittäin suurimer-kitykselliseksi
esimerkiksi koko
Intialle. On paikallaan valottaa
hieman lähemmin maan olosuh­teita
ja sitä. kellitystä, mikä on ta­pahtunut
kommunistisen hallituk­sen
johdolla.
KERALAN VALTIO
Keralan valtio sijaitsee Intian
lounaisosassa Arabian meren ran­nalla.
Sen pinta-ala on 38.400 neliö­kilometriä.
Nykyinen asukasluku on
13,6 miljoonaa. Maan pääkaupunki
on Trivandum. Keralan valtio muo­dostettiin
loppupuolella vuotta 1956
Intian aluehallinnollisen jaon yhtey­dessä
väestön kielinäkökohtia nou­dattaen.
Valtio syntyi pääasiassa en­tisestä
Travankor-Kots;n ruhtinas­kunnasta
ja pienestä Madrasin val­tioon
kuuluneesta alueesta. Valtio
muodostaa yhtenäisen kielialueen ja
asukkaat ovat malaijilaisia.
Verrattaessa Intian muihin osa­valtioihin
Keralan väestön asutus-tiheys
on poikkeuksellisen suuri.
Rannikkoalueella se on jopa 1.000
asukasta neliökilometrillä, kun taas
Intian yleinen väestön tiheys on 110
asukasta neliökilometrillä.
MAAN ELINKEINOELÄMÄ
Yli puolet Keralan väestöstä työs­kentelee
maataloudessa. Huomatta­va
osa maasta kuuluu suurtilallisil­le
ja istutusten omistajille. Monet
viljelijät Qvat ilman maata ja lä­hes
80 % :11a talonpoikia on maata
vain korkeintaan 1 akri eli 0,4 heh­taaria.
Neljännes maan väestöstä on
maatyöläisiä, jotka Intiassa ovat
väestön epäoikeutetuin ja sorretuin
osa. Keralan takapajuinen talous
peittää kulutuksesta vain noin puo­let.
Kuukausittain on tuotava muu­alta
noin 20—30.000 tonnia riisiä,
mikä on väestön tärkein ravinto­aine.
Valtion vaikea taloudellinen ti­lanne,
takapajuinen maatalous ja
heikosti kehittynyt teollisuus ai­heuttavat
kasvavaa työttömyyttä ja
laajaa muuttoliikettä toisille alueil­le.
Niinpä vuonna 1956 Keralasta
muutti 500,000 henkilöä.
Keralan rikas ja monipuolinen
luonto antaisi kuitenkin edellytyk­set
talouden voimakkaalle kehityk­selle.
Halvan vesivoiman ohella alu­eella
on joukko harvinaisia mine­raaleja,
atomiteollisuuden raaka-ai­netta,
ruskohiiltä, saviteollisuuderi^
raaka-ainetta ja grafiittia. Samoin
on hyvät edellytykset paperi- ja
puunjalostusteollisuudelle, sillä Ke-ralassa
on suuria metsärikkauksia.
Kalastus on myös tuottoisaa. Niinpä
Kerala tuottaakin neljänneksen In­tian
koko kalansaaliista.
Muutamien vientitavaroiden tuo­tannossa
Kerala on ensimmäisellä
tilalla koko maassa. Se antaa 97 %
luonnonkumista, 92 % pippurista,
70 % pähkinöistä ja 67 % karde­mummasta.
Näiden tavaroiden vien­nistä
Intia saa 25 % kaikista dolla-rituloistaan.
Tee-, kahvi- ja kumi-puuistutuksia
on 250.000 akrin alu­eella.
Mutta suurin osa niistä kuu­luu
ulkomaisille kapitalisteille.
HALLITUKSEN TOIMIVALTA
Intian osavaltioiden hallitusten
toimivalta on hyvin rajoitettua. Pe­rustuslain
mukaan valtion koko toi­meenpanovalta
kuuluu presidentin
nimeämälle kuvernöörille. Ministe-ristön
tehtävänä on neuvoa ja aut­taa
kuvernööriä hänen toteuttaes­saan
toimeenpanovaltaa. Käytän­nössä
hallituksen valta on kuiten­kin
huomattavasti suurempi. Yhdes­sä
kuvernöörin kanssa .se ohjaa
maan talous- ja kulttuurielämää
sekä kantaa yhteisvastuun Lakiasää­tävälle
kokoukselle (parlamentille).
Aina vuoden 1951 ensimmäisistä
vaaleista saakka maan poliittinen ti­lanne
on ollut äärimmäisen epäva­kaa.
Hallitus on vaihtunut 6 ker­taa.
Viisi kertaa on ollut Kansalli­sen
Kongressipuolueen muodostama,
hallitus ja kerran Kansan-sosialisti­nen
hallitus. Nämä puolueet eivät
kuitenkaan pystyneet ratkaisemaan
valtion tärkeitä pulmakysymyksiä
eivätkä kyenneet muodostamaan pit­käikäisiä
hallituksia. Viime vuosi­na
onkin toiminut presidentin hal­litus.
Maan väestön edistykselliset voi­mat
vaativat sellaisen hallituksen
muodostamista, joka toimisi kansan,
laajojen joukkojen puolesta ja el­vyttäisi
maan taloudellisen elämän.
KOMMUNISTIEN VOITTO
JA OHJELMA
Viime vuoden maaliskuussa suo-1
ritettiin Keralassa Lakiasäätävän!
kokouksen vaalit. Kommunistinen \
puolue kävi vaaleihin tunnuksenaan '
muodostaa laajalle demokraattiselle
pohjalla hallitus, johon osallistuisi­vat
vasemmistopuolueet ja muut
edistykselliset ainekset. Ohjelmas-1
saan se esitti joukon poliittisia ja!
taloudellisia uudistuksia, joihin si­sältyi
mm. kauan vireillä olleen
maareformin toteuttaminen ja kaik­kien
väestökerrosten toimeentulon
parantaminen.
Monet näistä ohjelmakohdista si­sältyivät
jo aikaisemmin Kansalli­sen
Kongressipuolueen ja Kansan
sosialistisen puolueen ohjelmiin.
Mutta valtaan päästyään nämä puo
lueet eivät täyttäneet lupauksiaan.
Keralan Kommunistinen puolue ju­listi,
että se tulee horjumatta to­teuttamaan
vaalien alla esittämän
sä ohjelman ja noudattamaan tiu
kasti maan perustuslakia. _
Kansallinen Kongressi suoritti
erittäin aktiivista vaalityötä. Vaali
propagandaan osallistuivat sen par
haat edustajat. Sitä avusti myös ka
tolinen kirkko, jolla on laaja vaiku
tus väestön keskuudessa. Mutta kai
kesta huolimatta vaalit päättyivät
Kommunistisen puolueen voittoon
Se sai 126 edustajapaikasta 60 paik
kaa. Lisäksi valittiin viisi riippu
matonta edustajaa, jotka ovat yh­teistyössä
kommunistien kanssa.
Kommunistista puoluetta äärtesf
kaikkiaan 2.150.000 äänestäjää eli
36,5% valitsijoista. Perusosan kom­munisteja
äänestäneistä muodosta­vat
työläiset, vähävaraiset maanvil­jelijät,
paikallinen sivistyneistö ja
osa kansallista porvaristoa.
Huolimatta siitä, että vaalit olivat
Intian kansan sisäinen asia, Ame­rikan
lähettiläs Banker antoi ym­märtää
keskustellessaan Kalkutan
teollisten piirien edustajien kanssa,
että Kommunistisien puolueen vaali­voitto
voi huonontaa amerikkalais-intialaisia
suhteita ja johtaa ame­rikkalaisen
pääoman poisvetämi­seen
Intiasta.
UUDEN HALLITUKSEN
TOIMENPITEET
Uusi hallitus muodostettiin huh­tikuun
alussa V. 1957. Siihen tuli 9
kommunistia ja kaksi puolueetonta
jäsentä. Pääministeriksi nimettiin
Intian kommunistisen puolueen
keskuskomitean jäsen, kansallisen
vapausliikkeen näkyvä edustaja
Nambodripad.
Hallituksen ensimmäisiä toimen­piteitä
oli mm. kuolemanrangais­tuksen
poistaminen, poliittisten van­kien
vapauttaminen ja muiden van­kien
tuomioiden alentaminen. Sa­malla
uusittiin kokonaan asetus po­liittisten
syiden takia pidättämi­sestä.
Yksi hallituksen tärkeimmistä
toimenpiteistä oli budjetin laatimi­nen
VV. 1957—58. Hallituksen on­nistui
laatia tasapainoinen budjetti,
joka osoitti jopa pientä ylijäämää­kin.
Tulojen edellytettiin kohoavan
302.289.000:een ja menojen 301.556.-
00O:een rupiaan. Tämä oli suuri
voitto, sillä kaikki edelliset halli­tukset
olivat aina esittäneet vajauk­sellisia
budjetteja, erotuksen olles­sa
jopa 20 miljoonaa rupiaa. Halli-
N-liiton kollektiivitilat
vapaiksi luovutuksista
Konekorvaukset lopetetaan, tuotteiden
hankintajärjestelmä ja hinnat uusitaan
Moskova. — Nenvostoliiton kol­lektiivitilat
vapautetaan Inovutns-velTollisuuksista
ja mantalousko-yneasemien
suorittamien töiden kor­vauksista
kommunistisen puolueen
keskuskomitean täysistunnon teke­mällä
päätöksellä, joka on saatet­tu
Julkisuuteen., Päätös edellyttää
myös, että maataloustuotteiden va-rastohankinnat
Ja hinnat järjeste­tään
uudella tavalla.
Päätöksessä todetaan ensin Neu­vostoliiton
teollisuuden nopea kehi­tys
Ja sen ratkaiseva merkitys kan­santaloudelle.
Sosialistinen teollisuus
on turvannut myös maatalouden tuo­tantomenetelmien
teollistamisen ja
siten maataloustuotannon nopean
kohoamisen. Päätöksessä viitataan
vuonna 1953 Ja sen Jälkeen tehtyi­hin
maataloustuotannon edistämi­seen
tähtääviin ratkaisuihin ja esite­tään
vakuuttavia asiatietoja. Jotka
valaisevat valtion maatalouden tuke­miseksi
tökemleh pääomasijoitusten,
koneiden tehokkaan toimittamisen,
spesialistien kouluttamisen yms. vai­kutusta.
— Toteutettujen toimenpiteiden
tuloksena ovat maan kollektiivi- ja
valtiontilat kohonneet uudelle, entis­tä
korkeammalle tasolle, sanotaan
päätöksessä. Useimmat kollektiiviti­lat
Ja valtion tilat ovat nyt moni­puolisesti
'kehittyviä vakavaraisia ta­louksia,
joiden maanviljely- Ja kar-jataloustuotteiden
tuotanto Ja mark­kinointi
ovat huomattavasti entistä
suuremmat. Neljän viimeksi kulu­neen
vuoden aikana tärkeimpien
maataloustuotteiden varastohankin-nat
ovat kasvanet seuraavasti: vil­jan
22 % (vehnän osalta 44 öljy­kasvien
siementen 34 "i^, perunan 28
kaikki ikkunapuitteet laseineen
puutarhaan ja oloisen välikntfo ro­mahti
alas.
'"r., raak.Tpuuvillan 12 7.-, sokerijuu­rikkaan
36 ':f, pcllavakuidun lähes
100 ry, lihnn 51 maidon 62
munien 52 %, villan 41 %.
NKPn keskuskomitea toteaa varas-toliankintojen
tarkoitukscnmukai.scl-la
järjestämisellä taloudellisesti pe­rustelluin
hinnoin olevan ratkai.seva
merkitys kolhoosijärjestelmän kehit­tämistä
ja maatalouskoneasemien re-organisoimista
kosikevan päätöksen
menestykselliselle toteuttamiselle.
Käytännö-säi olevan järjestelmän
puitteissa on valtion Ja kollektiivi-tilojei?
välille vakiintunut tiettyjä
keskinäisen vuorovaikutuksen muo­toja.
Valtiovalta on palvellut kollek-tiivitiloja
maatalouskoneasemiensa
välityksellä näiden asemien muoka­tessa
traktoreillaan ja muilla koneil­laan
kollektiivitilojen maat. Kollek­tiivitilat
ovat puolestaan yhdessä
valtiontilojen kanssa tyydyttäneet
maan väestön elintarviketarpeita.
Tällöin valtion viljavarastoihin tuli
huomattavan suuret määrät tuottei­ta
maatalouskoneasemien kautta
korvausten muodo.ssa niiden suorit­tamista
töistä. Esim. viljaa on näin
tullut varastoihin vuosittain noin 16
miljoonaa tonnia.
Maatalouskoneasemien työn uudel-leenj-
arjcstclyn yhteydessä syntyneet
uudet olosuhteet vaativat muutta­maan
valtion varastohankintajärjes-telmän.
Entiset luovutusvelvollisuu-di>
t ovat käyneet tarpeettomiksi.
Niinpä nykyisi.s.sä olosuhteissa onkin
tarkoituksenmukaista siirtyä sovel­tamaan
valtion varastohankinnoissa
kaikkialla samaa yhtenäistä muotoa,
nimittäin maataloustuotteiden va-ra.
stoonostoa.
Päätöksessä huomautetaan hankin­tojen
riippuvan tuotantotasosta ja
todetaan, että NLssa on kalkki mah­dollisuudet
siihen, että nykyaikaisia
maatalouskoneita omLstavat kolhoo­sit
voisivat kehittää nopeasti talou­tensa
tuolloisak-si. Valtio pää.sec os­tamaan
viljaa, lihaa ja muita tarvik­keita
sellaisilla paikkakunnilla, mis­sä
niitten hinnat ovat alhaLsimmat
pienempien tuotantokustannusten
ansiosta. Näissä olosuhteissa maata­loudelle
tarjoutuu laajempia mahdol-lisuuk.
sia erikoistumiseen.
— Puolue Ja hallitus pyrkivät te­kemään
voitavansa ,jotta kolhoosien
tulot järjestelmällisesti kasvaisivat,
jotta kolhoosit kehittyisivät, laajen­taisivat
tuotantoaan ja vahvistaisi­vat
yhteiskunnallista talouttaan, sa­notaan
päätöksessä, edelleen. Uudet
hankintahinnat tulevat olemaan ta­loudellisesti
edullisia kolhooseille ja
kolhoosilaisille ja stimuloivat maa­talous-
ja karjanhoitotuotteiden tuo­tannon
laajentamisen. Kuitenkin
kolhoosien varallisuuden jatkuvan
kasvun edellytyksenä tulee olla se,
että kokonais- ja markkinatuotantoa
lisätään voimakkaasti ja aiennetaan
kustannushJntoja työvoiman ja va­rojen
säästön ikautta. Tällainen ke­hitys
on tulevaisuudessa omiaan l i ­säämään
kolhoosien tuloja Ja sa­malla
alentamaan hankintahintoja,
mikä vuorostaan alentaa valtion vä­hittäismyyntihintoja,
sekä lisää
väestön ostokykyä ja sen taloudellis­ta
hyvinvointia. . >
NLn kommunistisen puolueen kes­kuskomitean
täysistunto on katso­nut
tarkoituksenmukaiseksi poistaa
vuodesta 1958 alkaen kolhoosien
maataloustuotteiden luovutusvelvol­lisuudet
sekä luonnontuotteissa ta­pahtuneet
korvaukset maatalousko­neasemien
sekä korjauspajojen yms.
kolhooseissa suorittamista töistä.
Tästä lähtien valtio suorittaa maa­taloustuotteiden
hankinnat varas-toonostojen
muodossa. Täysistunto
on hyväksynyt myöskin HrUshtshe-vln
alustuksessa esitetyt elidotukset
maataloustuotteiden uusista hinnois­ta
ja hankintachdoista. Samoin täys­istunto
on katsonut tarpeelliseksi
pyyhkiä pois kalkki kolhoasien edel-llbiltä
vuosilta jääneet liistlt.
Kiinan Ikarjataloiis
kehittyy
Leipävilja- ja raaka-ainekasvituo-tannon
lisääntymisen ohella Kii­nassa
kehittyy erittäin nopeasti
myös karjatalous.
Nautakarjan pääluku nousi tasa­vallassa
vuoden lopulla 83 miljoo­naan
päähän, ollen 39,8 prqsenttia
suurempi kuin 1949. Samanaikai­sesti
sikojen- lukumäärä lisääntyi
2,5 kertaisesti ja lampaiden ja vuo­hien
2,3 kertaisesti. Lisäksi kasva­tettiin
350.000 hevosta ja 2,7 mil­joonaa
hyvarotuista lammasta.
Sikojen lukumäärä lisääntyi tä­män
vuoden kolmen ensimmäisen
kuukauden aikana 30 prosentilla
nousten maaliskuun lopulla 163 mii
Joonaan.
Torstaina, heinäk. 10 p, — Thursday, July 10, 1958 Sivu 5
Kiina rakentaa voimalaitoksia
.Mapledoram säilyttää
edustajapaikkansa
ainlaati jakunnassa
Fort William. — Claire Maple­doram,
joka viime viikolla erosi
Ontarion maa- ja metsäministerin
oimesta, on päättänyt säilyttää
jdustajapaikkansa Ontarion lain-aatijakunnassa.
Hän edustaa Fort
A^illiamin vaalipiiriä.
Mapledoram erosi ministeritoi-mestaan
kun ruvettiin tutkimaan
Morthern Ontario Natural Gas-yh-tiötä
ja sen osakkeenomistajia.
tuksen onnistui tasapainoittaa bud­jetti
lisäämällä veroja niille, jotka
pystyvät niitä maksamaan. Samalla
alennettiin väestön vähävaraisim-man
osan verokuormaa. Lisätulot
saatiin suurtilallisilta, istutusten
omistajilta ja suurkauppiailta.
Ei ole lainkaan ihme, että täl­laisen
budjetin esittäminen herätti
yleistä huomiota. Se aiheuiti suora­naisen
kommentaarivyöryn intialai­sissa
lehdissä ja sitä pidettiin ylei­sesti
uuden hallituksen ensimmäise­nä
saavutuksena. Samoin pääminis­teri
Nehru piti sitä arvokkaana saa­vutuksena.
Luonnehtiessaan tois­ten
osavaltioiden budjettipolitiikan
edesvastuuttomaksi Nehru totesi,
että "käyty kritiikki pitää Keralan
budjettia oikeudenmukaisena".
Kohottaakseen maan teollista elä­mää
hallitus ryhtyi suostuttelemaan
ja rohkaisemaan teoUisuusmiehiä
uusien tuotantolaitosten rakentami­seen.
Näin rakennettiin Keralan en­simmäinen
paperitehdas, polkupyö-rätehdas,
kookoskuitujen jalostamo
ja toinen laivanrakennustelakka.
MAAREFORMI
Turvatakseen vuokraviljelijäin
aseman hallitus määräsi lopetetta­vaksi
kaikki vireillä olleet oikeus­jutut,
joiden tarkoituksena oli viiok-raajien
häätäminen mailtaan. Sit­temmin
hyväksyttiin laki, jolla täl­laiset
häädöt kiellettiin. Samoin hy­väksyttiin
laki, jonka nojalla- val­tion
maita jaetaan vähämaisille ja
maaattomille viljelijöille. Jaettava
maa-alue oli yhteensä 700.000 akria.
Lähiaikoina saatetaan päätökseen
maareformin käsittely. Se tulee
noudattamaan yleisintialaisen suun­nitelmakomitean
peruslinjaa. Tässä
yhteydessä säädetään maanvuok­rat
'oikeudenmukaisiksi, määrätään
vuokra-ajan pituus ja maatilojen
suuruus. Osa vuokraviljelijöistä tu­lee
saamaan viljelmänsä maan
omaan hallintaansa.
TYÖVÄEN POLITIIKKA
Työläispolitiikassaan hallitus on
pyrkinyt kohottamaan työtätekevien
elintasoa. Sen tarkoituksena on saa­da
työläiset mukaan tuotannon joh­toon
turvatakseen täten heidän oi­keutensa
yksityisissä tuotantolaitok­sissa.
Valtion laitoksissa on muodos­tettu
työläisten johtavan henkilö­kunnan
neuvostoja. Neljän kuukau­den
aikana hallituksen toimesta on
selvitetty lähes 1.300 selkkausta, joi­ta
on puhjennut työläisten ja tuo­tantolaitosten
omistajain välille ja
toisaalla tilanherrojen ja talonpoi­kien
kesken. Hallituksen toimenpi­teillä
on korotettu eri teoUisuus-löjen
soppajonot. M-BUDJETTIVAJAUS
PAISUU
Valtaosa amerikkalaisista on kiin­nittänyt
koko vuoden ensimmäisen
puoliskon toiveensa verohelpotuk­siin.
Rahaministeri Anderson on
kuitenkin osoittanut, että esimer-kiksh-
muutaman~Tcymmenen centin
verohelpotus viikossa indeksiper-heelle
lisäisi budjettivajausta vuo­dessa
miljardilla dollarilla, Tammi­kuussa
Eisenhowerin esittämän kat­sauksen
mukaan päättyvän budjetti­vuoden
piti osoittaa puolen miljar­din
dollarin ylijäämää. Nyt on käy­nyt
selväksi, että se päättyykin 3
miljardin dollarin alijäämään. Tu­levan
budjettivuoden arvioidaan
päättyvän 10 miljardin dollarin va­jaukseen
ilman verohelpotuksiakin.
VARUSTELUMENOIHIN EI
KAJOTA
Miksi demokraatit alistuivat Ei-senhowerin
ja rahaministeri An­derssonin
näkemykseen, että vero­helpotukset
ovat mahdottomia. Ai­noa
kohta, jossa tuntuvammin olisi
voitu supistaa valtion menoja olivat
varustelumenot, joiden osuus USAn
jättiläismäisestä 73,9 miljardin dol­larin
budjetista on 64%. Näihin
sen paremmin demokraattien kuin
republikaanienlcaan johtohenkilöt
eivät uskaltaneet kajota. Tässä on
peloiltavan ja petollisen yksimieli­syyden
ydin. . /
Kiinalli on suunnattomia vesivoi-mavaroja.
Yksistään Jangtsekian-gin
ja sen sivujokien vesivoimava-rat
ovat suuremmat kuin koko Yh­dysvaltojen
vesivoimavarat yhteen­sä.
Näiden vesivoimavarojeji otolli­nen
sulautuminen luonollisiin maan­tieteellisiin
ja goelogisiin olosuhtei­siin
sekä niiden tasapuolinen si­jainti
tekee mahdolliseksi mahta­van
voimatalousteollisuuden luomi­sen.
Voimatalousteollisuuden kehityk­sen
jouduttamiseksi vesi- ja voima-talousministeriö
aikoo tänä vuonna
laatia suunnitelman 114 vesivoima­laitoksen
rakentamisesta yhteenlas-,
ketulta teholtaan 18,650,000 kilo-wattia.
56 voimalaitoksen rakenta­minen
aloitetaan jo länä vuonna.
Janslsekiangilla ja sen sivujoilla
suoritetaan parhaillaan tutkimus­töitä
12 vesivoimalaitoksen raken­tamiseksi.
Huanghon vcsivoimava-rojen
käyttämiseksi on aikomus ra­kentaa
voimalaitoskaskadi, johon
tulee kuulumaan 46 voimalaitosta.
Rakenteilla olevan Sanmynsanin
voimalaitoksen lisäksi suoritetaan
tutkimustöitä 12 voimalaitoksen ra­kentamiseksi.
Suuren mittasuhteen on saanut
pienten vesivoimalaitosten rakenta­minen
maaseutupiireissä. Jo lähi­vuosien
. kuluessa rakennetaan tu­hansia
tällaisia paikallisia voima­laitoksia.
Jo tällä hetkellä raken­teilla
olevien maaseutupiirien voi­malaitosten
suunniteltu teho tulee
olemaan yli OOp.OOO kilowattia, mi­kä
on miltei puolet kaikkien en­simmäisellä
viisivuotiskaudella ra­kennettujen
voimalaitosten tehosta.
Anhuein maakunnassa on jo raken­nettu
124 voimalaitosta ja raken­teilla
on vielä 223. Siutshuanin maa­kunnassa
on jo rakennettu taikka
on rakenteilla yli 600 voimalaitosta.
Piknikki aika on
RY-KING aikaa
Ottakaa mukaanne paketti mu­reaa
ja maukasta Ry-Klng näk­kileipää
seuraavalle paknikillen-ne,
yllättäen perheenne ja ystä­vänne.
Se on terveellistä! Se on
myös taloudellista!
RUOKATAVARA-KAUPPIAALTANNE
NYT!
— Kuuluisa tshekkiläinen sSvel*
täjä Anton DvoraK synt>i l o i x ja
kuoli 1904.
Surulla ilmoitamme, että'^
mieheni ja lasten isäpuoli
tiEiKKi \m
nukkui kuolon uneen Virgi^assa,
Minn., kesäkuun 1 p. 1958*, Hän
oli syntynyt Turun ja Forte lää­nissä,
Suomessa, syyskuun M pnä
1881. Vainaja handattlin "Fin­landissa,
Ontariossa, Canidassa,
kesäkuun 4 pnä.
Lähinnä suremaan jäivät,'Uilnä,
hänen vaimonsa Idk, kakd poi­kaa
ia heidän vaimonsa se^ kol­me
tytärtä ja heidän miehensä ja
6 lastenlasta.
K I I T O S t ^
Haluan kiittää kaif.tkia sukulai­sia
ja ystäviä osoittamastanne
myötätunnosta», sekä kukkasista.
Kiitos kantajille ja henlölöille.
jotka antoivat apua ravin^lassa.
IDA MÄKI •
U usta
Nyt saatavana
kirjakaupastamme
PAAVO RINTALA:
LAKKO (Romaani)
Kemin lakkolapahtumisla kesällä 1949. — 485 sivua — Hinta sld. $5.00
Vähäisestä alusta lakko kärjistyy ja valtaa alaa: koneet seisahtuvat,
puun vienti pysälityy, Kemijoen suussa kasvaa jättiläismäinen tukki­suma.
WILLIAM MAKEPEACE THACKERAY:
TURHUUDEN TURULLA (I ja II osa)
Yhteensä 772 sivua — Hinta sld. $6.50 — Thaokerayn ensimmäinen
laajempi teos ja samalla hänen paras saavutuksensa on romaani "Tur­huuden
turulia". Tokijä on siinä sanoutunut irti kaikista tavanomai­sista
romaanlalnekslsta nimittäen teostaan "kertomukseksi ilman san­karia".
"Turhuuden turulia" on laaja realistis-satiirinen läpileikkaus
Englannin ylimystöplireistä, ihmisten itsekkyydestä Ja sisäisestä ont­toudesta,
päähenkilönä oivallisesti luonnehdittu Juonitteleva nousukas-nainen
Becky Sharp. Esitys on voimakasta, täynnä rehevää huumoria,
ja luonteenkuvaus on elävästä todellisuudesta saatua. •
"Turhuuden tui-ulla" on säkenöivän älykäs, rikasslsältölnen Ja h a u^
romaani.
HUGO HARTUNG:
OI TYTTÖ UNKARIN
247 sivua — Hinta .sid. $3.75 — "Oi tyttö Unkarin" on unohtumaton
kappale ensimmäisen maailmansodan jälkeisen ajan nuorukaisen päi­väkirjaa.
Sähkyvä Budapest ja välkkyvä Balatonjärvi, laaja pusta
kangasluksineen. valkeat talot akaasiolneen ja pihoissa kypsyvine vii-nirypäleinecn.
madjaarlen Juhlat csardaksineen ja hehkuvine tokaijin-viineineen
kehystävät ylioppilas Andreaksen muistoja rakkaustarina.<;-
taan tulisen pikku unkariltarcn kanssa. Pustan kylässä CsJky Janok­sen
luona sai nuorukainen kokea elämänsä sykähdyttävimmät ja värik­käimmät
tapahtumat, hän sai osakseen ylitsepursuavaa vieraanvarai­suutta,
ystävyyttä ja rakkautta.
OWE IIUSAHR:
YÖN KUDOS
336 sivua — Hinta sld. $4..^0 —- Owe Husahr, nuori ruotsalainen kirjai­lija,
on kotimaassaan heiättänyt huomiota voimakasaihelsllla. tiivisra­kenteisilla
romaaneillaan. Nyt suomeksi ilmestynyt "Yön kudos"
kesklttvy tapahtumiltaan yhteen vuorokauteen etäisen norrbottenilai­sen
kaivoskylän piirissä. Päivä alkaa kuten taivallisestlkln: työryhmät
laskeutuvat kaivokseen, porakoneet pureutuvat malmiin, arkinen aher­rus
täyttää myös elämän ylhäällä maan päällä. Tunnelmissa on
kuitenkin alun alkaen Jotain enteellistä, uhkaavaa. Tapahtuu kaivos­onnettomuus.
Jolloin viisi miestä Jää kamppailemaan elämästä jä
kuolemasta syvällä maan uumenissa. Kertomsus etenee tämän Jä&een
-jännittävänä Ja dramaattisena,
MARTHA BUREN: ,
TOINEN NAINEN (Romaani)
241 sivua — Hinta sid. S4.25 — Tämä tarina on k^desla naisesta,
Betbystä Ja Camillasta, kahdesta lapsuudenystävästä. Jotka Jatkuvasti
seurustelevat keskenään huolimatta siitä, että he eivät enää oikein
viihdy toistensa seurassa — heidän välilleen on tullut Jotakin; jänni­tystä,
kilpailua.
F. E. SILLANPÄÄ:
• PÄIVÄ KORKEIMMILLAAN - "
SUHTEISTA IHMISIIN JA IHMISRYHMIIN
214 sivua — HInU sid. $3Ji5
Nancy Hallinan: TOUKOKUUN TUULET
442 sivua, HlnU sid. $4.00
Tämä romaani kertoo raikkaasti Ja viehättävän persoonallisesta'
Cissle Kerrin, nuoren herkän neidon, eräästä kehitysvaiheesta, hänen
siirtymisestään turvallisesta kotielämästä aikylsten rajuun Ja risti­riitaiseen
maailmaan.
Romaani on tuore Ja värikäs ja sen henkilöt eläviä ja mielenkiin­toisia.
^
Tilatkaa osoitteelU:
Vapaus Publishing Company Limited
BOX 69 SUDBURY. ONTÄhlO