Vapaus, May 28, 1957

              Tiistajjia, toUkok. 2S p. — Tuesday, May 23, 1957
V A P A U S
(UBEBTF) Xndependent labor
€>rgan.<a/mnnisli Canadlans. Es-taUtthed
Nor. 6, 1917. Aiithorized
08 seooDd dass mail by the Po^
Office Pq>artaieBti,Ottaw3. Pub<
Ilsbed ttirice veeicly: Tuesdays,
Ttamsdays and datisrdays 1^ Vapaus
Pqbltahmg Comiiany Ltd.. at 100-1Q2
Elm 8L W., Sudbury. Ont, Canada.
Telephones: Bus. Office OB. 4-4264:
Edltorjlal Office OS. 4-4265. Manag^
E. Sulcsi. Editor W, EUimd. Mailing
address: Bojc 69. Sudbiny. Ontario.
Advertising rates opon. applicatlon.
Translation free of cbarge.
THAOSHINNAT:
IJanadassa; 1 vlc 7JOO 6 »-3.75,
' 3 fclc 2^5
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8J00 6 kk. 430
Suomessa: , 1 vk. 8.50 6 kk, 4.75
• i i i mm
«psigi
"h m.
i i i :
11S
i i i
i 51
i 9 i 7 —r Juhlavuosi—^40, vuosikerta —-1957
'^Eläkevaali" hänkin
Nanaimossa, BG:ssa vaalipuhetta pitäneeltä pääministeri
St. Laurentilta, halusivat eräät tyytyrmättömät eläkeläiset
tietää miten pääniinisterin mielestä voi $40 tai $46 kuukausi­eläkkeen
varassa oleva henkilö tulla nykyoloissa toimeen?
Tämä ei kuitenkaan horjuttanut liberaalipuolueen joh­tajaa,
eikä liioin saanut häntä poi<kkeamaan kirjoitetusta pu­heensa
tekstistä.
Mutta ;kun tyytymättömien kysely tuli yhä vaativam­maksi,
niin mr. St. taurent nosti katseensa ylös puheensa
tekstistä ja sanoi asialdisesti puhuen, että mitäs te turhia,
sillä tiedättehän toki, että "minä myös olen eläkeläinen".
Siinä oli kerraksi vastausta kaikille niille tuhansille van-huudeneläkeläisiller
jotka tietävät, eittä heidän eläikeshek-
•Idnsä ei riitä vaatimattomastikaan eläen enää paljon muu­hun
Icuin vuokraan.
ISmänsyväMisen vastauksen johdosta hetken henkeään
pidätellyt eräs kuulija sai kuitenkin lopulta sanotuksi, että
"vanhuudeneläkke^Ilä olen minäkin — mutta minulle ei ole
eläkkeen llsäiksi $30,000 vuosituloja" kuten on pääministe­rillä.
•' V Eläkel^ ja vanhemmille 'kansalaisillemme säädyl­listä
elämäniltaa haluavien sopii pitää mielessään tämä li­beraalipuolueen
johtajan vastaus mennessään vaaliuurnalle
kesäkuun 10 pnä. Hyvä on mui ainoastaan
tyovä^nehdokkaiden* toimesta on vaadittu vaalien edellä ja
nyt vaalien aikana vanhuudeneläfckeen tuntuvaa korotta­mista.
'^Ehdoitta antautuminen"
Nyt on kulunut osapuilleen 12 vuotta siitä, jolloin Hit­lerin
Saksa pakoitettiin "ehdoitta antautumiseen" ja samalla
^^^^ täytyy seurata esimenkkiä. Jälki­viisaat
oVat sen jälkeen väitelleet puoleen ja toiseen "ehdoifcta
V aQtaMtumisvaatimu järkevyydestä. Jotkut "viisaat" ovat
sitä mieltä, että Saksan sota olisi loppunut muutamaa päivää
ciidcaisenunin ell^ Salksalta olisi vaadittu "ehdoitta antautua
ihista" Meidän oma"va
tään muitaikaan ehtoja ei Hitlerin Saksalla
^ ts. fasismin aloittama totaalinen sota
ei voinut päättyä muuhun kuin fasismin ehdottomaan hä­viöön.
' '
Mutta nyt, viime viikolla esitettiin "ehdoitta antaUtu-j^
iu aivan kokonaan toisenlaisissa olosuhteissa
|a kaiken lisäksi täällä demokraattisessa Canadassa.
M^ mielestämme on Murdochvillesta, Que. viime
lähetetty GP:n uutistieto, missä kerrottiin mm. seu­raavaa:
,
'l **Ainoastaan ehdoitta taikaisin työhön palaaminen voi lo-
|)ettaa lakon, mikä on halvaannuttanut täitä Gaspen. yhdys­kuntaa
kahden kuukauden ajan, sanoi Gaspe Gopper Mines'in
liikkeenjohtaja W. G. Brissenden tänä
^ * Kuparikaivostyöläisten täytyy siis tämän uutistiedon
hiukaan "antautua ehdoitta" yihtiön mielivallan alaisuuteen
—-jjptta yhtiö voi sitten mielin määrin "rangais'ta" niitä, jot-
Tka luokitellaan pahemmiksi lakkolaisiksi ja samassa yhtey-i
j ^ ä pakoittaa kaikki työläiset jatkamaan työskentelyä ei-j^
imioA työmaan olosuhteissa! Ne meistä, jotka olemme jos-kusj.
olleet sellaisessa tilaisuudessa, että olemme joutuneet
^.'ehdoitta antautumaan" yihtiölie hävityn lakon johdosta, tie-dämmie
sanomattakin sen mitä on nyt Gaspen kupari kaivos­miesten
edessä.
V ' Mutta lainatkaamme kyseisestä uutistiedosta edelleen: •
* "Tämän alueen kaivosmiehille lähetetyssä kirjeessä mr.
Brissenden sanoo, että tämä lakko ei pääty työehtosopimuk­seen
yhtiön ja United Steel Workers of American (CLC)
kanssa. Mr. Brissenden sanoo, että Gaspe Copper pitää kiin­ni
alkuperäisestä kannastaah, että se ei neuvottele edustus-oiketitta
nauttimattoman union kanssa. Kirjeessä sano­taan...
.että yhtiö pitää työstä erotettuina kaikkia miehiä,
jotka ovat kieltäytyneet palaamasta töihin. Gaspe Copper
sanoo, että sillä on nyt 300 työläistä (tarkoittaa rikkuria —
Vs).v. Unio sanoo, että työssä on vain BO miestä, joista 40
palanneita lakkolaisia . . ."
• Tämän julkeampaa yritystä lakon murskaamiseksi emme
ole Canadassa nähnyt sitten Rautakonko-Bennettin nälkä­vuosien,
jolloin unionistien oli taisteltava kovasti ja päät- .
tävästi alkeellisimpienfkin oikeuksiensa turvaamiseksi.
Me emme tiedä, liittyikö Gaspe Copper Mines niihin
"herkiin" demokraatteihin, jotka viime loka- ja marraskuun
vaihteessa olivat haltioituneita Unkarin työläisten lakkoutu-misen
puolesta ja lauloivat heille ylistyslaululjaan. Meitä ei
liioin kiinnosta se tosiasia, että ne samat Suuren Rahan leh­det,
jotka silloin kiivailivat niin hirvittävän epäitsekkäällä
tavalla Unkarin lakkolaisten puolesta, eivät ole nyt saaneet
puristetuksi yhtään ainota kyyrteltä Gaspen kuparikaivos-työläisten
puolesta puhumattakaan nyt siitä, että vaati­sivat
toimituskirjoituksessaan apua ja avustusta Gaspen lak-lakkolaisille.
Jostakin syystä — eikä siinä ole tunneseikoilla
mitään tekemistä ^ täkäläiset Suuren Rahan lehdet pitivät
kaukaisen Unkarin lakkolaisia paljon läheisempinä ja rak-kaimpina,
kuin ne pitävät Gaspen canadalaisia kaivosmiehiä!
• Mutta meitä kiinnostaa hyvin läheisesti eräs vanhempi
V asia. Kuten muistetaan, nikkelialueen kaivostyöläisiä on
siitä kun he antavat luottamuksensa
ja kannatuksensa- "paha uniolle". Kaikki olisi hyvin
ja mlitkatonta, selittävät täkäläiset Suuren Rahan propa-
/gandamestarit, jos kaivosmiehet hävittäisivät oman uniensa
: ja omaksuisivat piihemi^ekseen jonkun "hyvän ja arvoval-
' täisen union".
Kukapa olisi unhoittanut näitä terästyöläisten suuren
ireittaiiksen aikaisia väitöksiä, joita toistetaan aina silloin kun
3i|ilee kiistaa palkoista täkäläisten kaivosmiesten ja kaivos-
7^:hli *
j„ Mutta Gaspen tapaus osoittaa kerran uudelleen, kuten
rtiletnme niin usein tälläkin palstalla korostaneet, että enim-mäisv/>
it^ tavoittelevien suuryhtiöiden mielestä ovat
?i^ajkiu asia riippuisi yksinomaan' työn-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
K a l f l Mne, Whitcfish, Ont- täyt­tää
Iteskiviikkona, toukokuun 29
pnä 73 vuolta.
Mary Kari, Cöbalt. Ont.^ täyttää
torstaina, toukokuun 30'pnä 70
vuotta. ' :
Yhdymme sukulaisten ja (utta
vain onnentoivotuksiin.
Mitä muut sanovat
KELLOJEN SOIDESSA
Pääniinisteri Fagerholm i»sitti
uudelleen halljtdksen eron keski­viikkona,
toukokuun 22 pnä. Sama­na
päivänä, mutta Ilmeisesti ennen
hallituksen uutta eroa, kirjoitti
Helsingin työväen suurlehti Kansan
Uutiset tilanteesta seuraavaa:
Eetteri värähteli eilen Illalla sy­västi
loukatun, mutta silti haavoit­tumattoman
valtiomiehen äänen­painoista.
Ministeri Fagerholm pu­hui.
Mikä sorti tähänastisen hiljai­suuden
pääministerin hallitusneu­vottelujen
^,vaiheilta? Porvarit ja
heidän lehtensä!. Ne olivat näet lou­kanneet
herra pääministerin kun­niaa
välttämällä jopa sellaistakin,
että hän, sosialidemokraatti kun oli,
olisi hiukan kuin kallellaan työläis­ten
vaatimuksiin päin ja yrittäisi
sovitella hallituksen "vakauttamls"-
ohjelman palkkapykälää millin ver­ran
uuteen uskoon. Mikä kauhea
solvaus!* Päämlnisterimme ääni val­lan
terästyi sanoissa:. Elintasoa el
nosteta. Nyt keskustellaan vain sii­tä,
kuinka paljon sitä lasketaan! —
Saatiin myös tietää, että pääminis-ceri
on suorittanut historiallisen
teop T - eheyttänyt sivumennen sos-dem.
puolueen^ Puheen sisältämäl­lä
ohjelmallako?
Eetteri on tunnettu nukutusaine.
Mutta eilinen ääni eetterissä oli he­rätyskellon
soitto, jonka luulisiv ka­ristavan
työläisten ajatuksista vii­meisetkin
odotuksen ja uneliaisuu­den
rippeet.
— Varhaisimpina vuosina Ranska­laisessa
Canadassa tytöt 'menivät
avioliittoon 14—15 vuotiaina.
Natsikätyria boininataan Canadaan
KitJ. PE1CB KBAWCOIJCK
Äsken tiedoitettiin julkisesti, että
Ukralnian National Or^aqizatidnin
johtaja eversti A n d r i / Helnik tu­lee
Canadaan osallistuakseen järjes­tönsä
canadalaisen jaoston ^ y u o -
tisjuhlaan. Juhlaa koskevassa'mai-nosilmoltukscssa
kerrotaan, että
Canadan pääm.iusteri Louis S t Lau­rent
on juhlien kiinnlasuojelija.
Juhlissa tulee esiintymään everstin
kanssa terveysministeri Paul -Mar­tin.
Käsittävätkö pääministeri St. Lau­rent
ja Paul Martin, että mies, jo­ta
he suosivat, on Saksan natsien
apuri, joka eräitä vuosia sitten:lä­hetti
vetoomuksia "suurelle fyhre-rille"
Adolf Hitlerille, saadakseen
Juvan järjestää myrskyjoukkoja
taistellakseen valtakunnan vihollisia
— Canadaa, Britanniaa,:^ Yhdysval­toja
ja Neuvostoliitto» vastaan?
Andriy -Melnikin tulo Canadaan
tulee kärjistämään ukrainalaisen
väestön keskuudessa olevia ristirii­toja,
sillä sudri enemmistö heistä
ei voi unohtaa tai antaa anteeksi n i i
tä rikoksia, joita hänen joukkonsa
tekivät Ukrainassa natsien miebityk
sen aikana.
KUKA ON ANDREIY MELNIK?
Hän on liäyalta-Unkarln armei­jan
entinen upseeri. Ensimmäisen
maailmansodan jälkeen kun peru^
tettiin terroristien järjestö Ukrai-nian
Military Organization, hän toL
ml yhtenä johtajana. Pian järjestön
nimi muutettiin ja sJtä tuli Ukrai^
nian Nationalist Organization, joka
oli suorastaan Saksan imperialismin
palveluksessa. Melnik oli edelleen
johtajaJn joukossa. •
Eversti Yevhen Konovaletsin sa­lamurhan
jälkeen hänestä tuli
UNO:n "fyhrer" ja hän siirtyi Lvo-vista
Vieniin ja sitten Berllniitti
voidakseen olla välittömässä yhtey­dessä
gestapon kanssa.
Juuri ennen toista maailmansotaa'
UNO:ssa tapahtui jakautuminen.
Osa tunnusti Stepan Banderan jär­jestön
johtajaksi ja toiset kannatti­vat
Melnikia. Kumpikin ryhmä pal-i
veli natseja, vaikka kävivät anka-
GPMULKA KQROSTAA
SOLIDAARISUUSASIAA
Varsova. — (DLP) Perjantaina,
toukokuun '17 pnä alkaneessa Puo­lan
Yhdlstyiieen Työväenpuolueen
Keskuskomitean IX täysistunnossa
esitti puolueen pääsihteeri Gomul-ika'laajan'
selontedA, jonka alussa
hän kosketteli valtiollista ja talou­dellista
elämää koskevia kysymyk­siä.
Kosketellessaan :yovaenpuolueen
sisäistä tilannetta Gomulka selitti,
että puolueen voiman perusehtona
on sen rivien yhtenäisyys. Yhte­näisyyden
tulee olla tietoista, läh­tea
sen jäsenten pyrkimyksestä yh­teen
päämäärään, sen täytyy periis-tua
demokraattisen senti!'alismin
periaatteeseen. Se on puolueen voi­man
hyvin tärkeä ehto. Puolueessa
vallitsee täysi sananvapaus. Jokai­nen
puolueen jäsen saattaa esittää
mielipiteensä puolueasioista, sen po­litiikasta*
j a käytännöllisestä toimin­nasta.
Kuitenkaan ci puolueen jä­senellä
voi olla oikeutta esittää puo­lueen
ulkopuolella sellaisia vakau-muksiaan.
jotka eivät vastaa puo­lueen
jäsenenemmistön vakaumuk­sia
ja puolue-elinten viitoittamaa
politiikkaa.
Gomulka kosketteli selonteossaan
tässä yhteydessä Yhdistyneessä Työ­väenpuolueessa
ennen VIII täysi-istuntoa
esiintyneitä demokraattisen
sentralismin ja' leniniläisten sään-nösteq
loukkauksia. Kyseistä kautta
hän luonnehti puolueen poliittisek­si
kriisiksi. VIII täysi-istunnon pon-antajista,
uniot olisi aikoja sit­ten
hävitetty sukupuuttoon —
niin "hyvät" kuin "pahatkin"
uniot. Siinä mielessä ne ha­luavat
kehittää työläisten kes­kuudessa
erimielisyyttä. Siinä
mielessä ne suosittelevat selkä­rangattomia
unioita "pahojen"
eli toimintakykyisten unioiden
tilalle, koska siten voisi ehkä
aueta mahdollisuus k o k o
unionotiminnan tuhoamiselle.
Nämä ovat tärkeitä ja visusti
muistissa pidettäviä asioita —
ja Gaspen tapaus on siitä uu­tena
ja elävänä muistutuksena.
Mikäli on puhe Gaspen ku-parinkaivajain
lakosta, niin
kaikki oikeamieliset canada-laiset
tuomitsevat yhtiön "eh­doitta
antautumisen" ukaasit.
Canadalaisten yleinen mielipi­de
on tässä tapauksessa teräs-työläisten
union ja Gaspen kai­vostyöläisten
puolella. Kunr
nian kukko ei liioin laula Que­becin
makuntahallitv&sen vas­tuunalaisille
ministereille ja
virkailijoille ja tunnustavat
käytännössä, että suuryhtiöillä
on omat lakinsa, omat Juma­lansa
ja omat evankeliuminsa,
joiden suhteen ei yhteiskun­nalla
ole muka mitään sanot­tavaa.
nisteluista huolimatta — sanoi Go-'
mulka — ei pDolue ole kyefthy^ tä­hänkään
päivään mennessä vielä,
saavuttamaan riviensä järkkymättö-myyttä.
^. • ?
Gomulka korosti revisionismin
erikoista vaaraa. Puolue ei voi suos­tua
siihen, että sen riveissä on
muodostettu joitakin ryhmittymiä
nimitettäköön niitä sitten miten
tahansa.
, Gomulka selitti, että tällä hetkel
lä puolueen edessä ei ole tehtävänä
lisätä määrällisesti rivejään. Ensi
sijalla esiintyy kaikella voimallaan
kysymys puolueen laadusta, kysy­mys
puolueen perusjärjestöjen elin­kelpoisuudesta^
Gomulka selosti myös puolueensa
niuiden. komunististen puolueiden
kanssa käymiä neuvotteluja.
Ei ole uutta, jos sanon, että niis­sä
tai näissä kysymyksissä, joskus
vakavissakin, on olemassa eräitä
mielipide-eroavaisuuksia^
Toisin käsittävät eräät kysymyk-
.set, sanokakamme ranskalaiset to­verit,
toisin samat kysymykset taas
me. Mielipiteiden eroavuutta on
meidän ja .jugoslavialaisten . tove­reiden
kesken. On olemassa muita­kin
ristiriitoja meidän ja eräiden
muiden puolueiden kesken. Haluai
sin kuitenkin kaikella voimalla ko­rostaa:
Kaikissa käymissämme neuvotte­luissa
kukaan niihin osallistuneista
ei epäillyt, että mielipiteiden eroa­vuudet
loukkaisivat proletaarista
kansainvälisyysajatusta, . loukkaisi­vat
meitä kaikkia yhdistävää aat
teiden ja päämäärien yhteisyyttä ja
luokkasisältöä.
Monien puolueiden esimerkistä
— jatkoi Gomulka — huomaamme,
että kansainvälisessä työväenliik­keessä
suoritetaan • poliittisen työn,
uusien menetelmien etsintää. Mei­dän
puolueemme on samalla tiellä.
Nuo etsimiset voivat olla hedelmäl­lisiä
vain silloin, kun niillä ei hä­mätä
kapitalismin ja sosialismin
välistä perusristiriitaa, oleellista
eroavuutta. Muutamat meidän re­visionistimme
ovat menettäneet nä­kyvistään
tuon eroavuuden. Noiden
eroavuuksien hämäämistä olemme
nähneet eräfssä Puolan lehdistön
palstoilla ilmestyneissä kansain­välisiä
aiheita käsitelleissä kirjoi­tuksissa.
Meidän- puolueemme kulkee yh­tä
jalkaa koko maailman työväen­luokan
vallankumoukskellisen- liik­keen
kanssa.
Ei ole olemassa sellaista voimaa,
joka voisi erottaa meidät siitä. Hei­tämme
menemään ja tulemme tule­vaisuudessakin
heittämään mene­mään
kaikki älyttömät yritykset is­tuttaa
puolueeseemme "kansallista
kommunismia" Samaan aikaan tu­lemme
marxilaisesta tieteestä omlik-sumamme
käsityksen mukaan, mei­dän
odosuhtelttemme mukaan tais­telemaan
sosialismin Ih^teiden to­teuttamiseksi
ja vastakin lujitta­maan
yhteistyötämme sosialististen
valtioiden ja kansainvälisen työ­väenliikkeen-
suuren .yhteisön puit
teissä.
raa taistellut Jcesken^an. ^
Hitlfr^i'tappion jäUieeiir kumpi:
kin ry|unä on väittäayi^ be myös
taistelivat' saksalaisia vastaan. Se
on kuitenHin julkea Atalhe.' On ole
massa födistusainebistpa;' joka klls:
tattpma^i tisoittaavtoisiii.
Lainaamme tähän erään vetoo­muksen,
, jonka UNO:n johtajat lä­hettivät
Hitlerille tammikuun 14
pnä, 1942:
"Me vakuutamme teiään ylhäisyy­dellenne,
että johtavat piirit Ukrai­nassa
(tarkoittaa UNO.n johtajia
— V) haluavat olla mahdollisimman
läheisessä yb^lstoiminnassa Saksan
kanssa, jotta Saksan ja Ukrainan
kansojen yhteisellä voimalla voi­simme
jiäättää: taistelu yhteistä vi­hollistamme
" vastaan saadakseen
uuden järjestelmän voimaan Ukrai­nassa
ja Itä Euroopan maissa . . .
Johtavien piirien vaikuttamana uk­rainalaisilla
kansanjoukoilla on erit­täin
myöntenen suhteutuminen
Saksaan ja siksi he Innolla tervehti­vät
Saksan asejoukkoja ja avustivat
heitä kaikis.sa tapaulcs.ssa, missä oli
mahdolliste.*' '. _
Kirjeessään he erikoisesti pyysi
vät lupaa perustaa myrskyjoukko
osastoja. •' '
Nämä ukrainalaiset petturit veto­sivat
Hitleriin seuraavasti:^ "Halu­amme
osoittaa,' että meidän päämää­rämme
on harklntenne arvoinen ^a
että sanamme^ saavat teidän luotta­muksenne"
Tämän häpeällii/Cn vetoomulcsen
allekirjoittajien joukossa on mm.
Andriy Melnikin: nimi.
Melnlkin ryhmä veti vertoja Ban­deran
-ryhmälle joukkomurhissa,
ryöväyksissä, ja terrorismissa sak­salaisten
maahantunkijolden palve­luksessa
Ukrainassa. Yhdysvallois­sa
ilmestyvässä Vlsnik-nimisessä sa­nomalehdessä'
kirjoitettiin vuonna
1947: "Melnikin ryhmä on vastuussa
10,000 nuorukaisen toimittemlsesta
myrskyjoukkoihin saksalaisen - ken­raali
Freitagin komennon alaiseksi."
Vielä lokakuussa 1944 Melnik
neuvotteli Saksan hallituksen kans­sa
Ukrainan > kansallisen komitean
perustemlseste. ' >
On olemassa lukuisia todisteita
hänen yhteistoiminnastaan natsien
kanssa. Eräänä esiifnerkkinä on hä­nen
sähkeensä Alfred Rosenbergille
heinäkuun 24; 1941. Siinä hän sa
noi: "Ukrainan kansallismieliset...
ovat puheissaan j a teoissaan pitkän
ajan taistelleet Saksan ja Ukrainan
yhteistoiminnan puolesta." Sitten
on olemassa hänen kirjeensä helmi­kuun
6 päivältä 1943 marsalkka Kei-teUle:
" " • •
"Ukrainan kansa on sellaisessa a-semassa
. . . heistä voisi muodostua
tärkeä liittolainen Saksalle ja sen
liittolaisille. - Ukrainan : armeijan
muodostaminen kohottaisi Ukrainan
kansan liittolaisen asemaan .
Vastuunalaiset. ukrainalaiset piirit,
varsinkin sotilaspiirt,' ovat valmiina
ratkaisemaan tämän ongelman, jota
menestyksellisen taistelun päättä­miseksi
. . . pidämme erittäin tärke­änä
ja olemme valmiita osallistu­maan
siihen ja alistainme itsemme
Saksan yleisesikunnan alaiseks.."
Nymbergin' sotaoikeudessa vuon­na
1946 natsit itsp selostivat kuin­ka
kansallismieliset
palvelivat heidän tiedusteluosasto-jaan.
Todistajana esiintynyt Sak­san'
armeijan tiedusteluosastoon
JuiuIuiDUt Ervin Stolze selostT niitä
määräyksiä, joite hän oli saanut eri­koisen'-
sabotaasiosaston perustemir
s^te' tekemään valmlst&luja saksa­laisten
hyökkäykselle Neuvostollit
toon. Hän selosti, että hän oliotte
nut yhteyden UNO:n ja muiden sa­manlaisten
järjestöjen johtajaln
kanssajjötka olivat Saksan armeijan
tiedustelu jaosten palveluksessa ja
käytti heitä tehtävien toteuttamises­sa.'
• ••
"Nimenomaan Ukrainan kansallis-järjestön
johtejille- ja saksalaisille
agenteille Melnlkllle ja IJunderalle
annoin ohjeet- järjestää provoäaat-torlsla
nousuja heti ^en jälkeen kun
Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon".
Sellainen niies Melnik on.. Ja
meidän hallituksemme ei vain salli
hänen astua Canadan maan känia-rallet
samaten, kuin se on sallinut
Banderan tehdä) vaan saattaa hänet
kunnia-asemaan ja sallii hallitusten
jäsenten puhua hänen kanssaan sa­malta
puhujalavalta.
Se on loukkaus sodassa kuolleille
canadalaisille ja se; on loukkaus» Ca­nadan
ukrainalaisille. .
on
Ojtlnra. — TUastotoiimstoi ja t y^
ministeriön raport t <Koit|avat,' että
työttoinyys on ii^ntyhy%ifäietbB.
tammikuun verriittuna^^eUisi^^
vuoteen. 'f
Baiiortis^ sanoteaa^/että työtto^
ihyyden lisääntymiseen "pn vaikut­tanut
- työvoimamäärän kääntymi­nen,
kun samaan aikaan työpaikko­jen
lisääntyminen oli vähäistä met­sätöiden
ja rakennustoiminnan helk
kouden takia." '
' Huhtikuun 20 päivänä o l i työssä
5,442,000 henk.löä eli 69,000 enem-
S I T A n i l M I H I l l l^
J A
illiiipiiiilTÄT
pUPABEKPi
-—Niin, sinä väität, että voit
kuin kala? '
' i —Paremminkin- '
' Miten niin. • - *
— Minä vpin uida selällänikin.
mätt kuin kuukausi alkaisemniin
11,000 enemmän kuin vuosi aik
semmln. , , ,•..
Samana päivänä etsi työtä 306,0
henkilöä,' 37,000 "vähemmin kii
kuukausi a'kaisenunln, mutta 49,0
enenuBän kuin vuosi alkaisemmi
John Weir LPP:n
ehdofcliaana
- Toronto. — "Nyt on annetta-va; hä­ly
bys kaikkien niiden ihmisten herät­tämiseksi;
' - jotlka! ovat .kuulokykyisiä,
saadakseaiine heidät jtoimlntaa-ntäis-f
^iQlUs a -atoml-;vja vetyppnunlen, ko-
"ccellujen. •, kisltämisclksli; > pakpittaa^^^^
33mms assistaritsuntaah; fcaikk^n^
maailmassa", , sanoi Lal»r-Rrpg^s-sive
puolueen vaaliehdokas - John
Weir Trinityn vaalipiirissä : touko­kuun
23 pnä. pidetyssä nimityskokouk-sessa.
••
Mr. - Weir, joka palveli aikaisemmin
Toronton koululautakunnassa, sai )co-koukseen
osallistuneen 400. ihmisen
jakamattoman kannatuksen osakseen.
Hän sanoi, että vaikka vaalit tbiini-tetaankin
piakkoin Ja aika hiifain oh
verrattain lyhyt, niin LiPP:llä on syy­tä
uskoa työväen vaalivoittoon.
"Työväestön yhtenäisyys on tapah­tunut
tosiasia. vaikka el vielä aivan
ukrainalaiset täydellinen", sanoi hänr. A
LIIKASlröMIHEN JA
LAlMpUtUS yAARANT>U
Toronto. ^ Ihmishenkiä voi­taisiin
«pelastaa enemmän risti-retkellä^
turvallisen" sjronnin - hy-vaksi
kuin ^pubunfalla turvallisisr
ta aijomeiietelmista, sanoi tri E .
Maurice* "iHeller Northmrestem
General sairaalassa tllstai-iltana.
Hän nimitti sydäntaudin "Nio 1" :
tappsjaltsi .'Canadassa j a ' Yhdys­valloissa-
ja selitti, että perussyy­nä
-on r; liikasyöminen . j a myös
'rasvojen ,syon|l. .
Tuskin oli t n Heller lopettenut
ruokäjärjestelmämme arvostelim
kun 'tarjoilijat vetivät »kärryillään
suuren kuorman kaakkuja ja eri­laisia
rikkaita leivoksia, jotka vie­tiin
potilaiden Iltapalaksi.
Kuulijakvntaa nauratti tilan­ne
mutta tri Heller pudisti suru­mielisesti
päätään tälle ^erkku-kuormalle.
''Tilastot Osoittavat,
Puhuja sanoi, että tupakalla 01
vissi laikutus- verisuoniin. Se ei
että Ä jokaisesta Vlldöstä täs. J ihmistä. Tn
« s ä: hhu. ,o«nne^pe/^«saa oollPevviissttaa kkuuaoilpe^e ssyv'- ' «anoL «tta tupakointi on te
dänkohtaukseen", sanoi hän hil­jaisella,
äänenpainoja.' ^Tuollais­ten
herkkuruokien syönti ei sitä
tilannetta paranna."
Puheensa yhteydessä tri Heller
korosti, että ruokajärjestelmämme
on pääsyynä sydänteutien levene­miselle.
Muina tekijöinä hän maK
nitsi' tbpakoinnin, alkoholin. - lii­kunnan,
; henkisen jännittyneisyy­den
j a perinnöllisyyden.
"Meidän' rikas ruokajärjestel-
' mämme se, kun emme: lakkaa
syömästä ennenkuin. olemme tu­paten
"täynnä, ovat pääasialll-simpia
vaikeuksien aiheuttajia
tässä yhteydessä", selitti puhuja.
Liikaravitsemus mieluimmin kuin
aliravitsemus- jobtea syiläntaudin
kehitfyÄlisefen selitti t r i " Heller.
Hän .selitti, että. toisen: maällmai^-
sodan J V aikana ei keskitysleireillä
ollut juuri' lainkaan sydänteutitä-pauksla
ja -tämän perusteella hän
arvelij- että' aliravitsemus näyttää
ehkäisevän sydänvian kehitystä. -
Korostaen, että- llikalibavien pi­täisi
laihduttaa itseään, han va­roitti
kuitenkin Ulan nopeate laih­dutusta
vastaan. "Äskettäinen
erään tv^näyttelijän kuolema laih-dutettuaä%'
itseään '^llan nopeasti,
korostaa tätä seikkaa", selitti pu­huja.
RASVOJEN, ERILAISUUS
Eläinrasvat, kuten liharasva,
voi ja kerma ovat' todellisia pa-'
heen pesiä'.', selitti tri Hell«
Kasvisöljyt, kuten maissiöljy
auringonkukkaöljy ja kalaoljyj
voivat "olla 'edullisia.
Munia saisi syödä ainoastaa
yhden - kappaleen päivässä, san(
tri Heller.
Alka-ajolttelsta liikasyömistä p
täisi välttää. Tässä voi olla yfa
syy miksi saamme jatkuvasti kua
la, että ihmiset saavat sydänkot
tauksia loma-ajalla. On vaikea vä:
tustaa ruokaa, joka on jo maksel
tu.
TjLJPAKOIiyTI
"Teidän''pitäisi, poistua ruoka
pöydästä tuntien, että haluaisitfa
syödä, juuri vähän lisää", sanoi tr
Heller. v
kijänä syövän lisääntymisessä, s&
kä vatsahaavojen ja keuhkokatar-rin(
bronchlt:s) suhteen.
Alkoholin pääasiallisin vaan
sydäntautiselle on siinä, että sen
käytöllä on taipumusta painon li­säämiseen,
selitti tri Heller. Muus­sa
mietesfeä ^rkohttiuden puitteis­sa
käyttäen — siitä voi olla hyö­tyäkin
sydäntautiselle^ "Monen po­tilaan
kohdalta alkoholin käyttö
lieventää hermojännitystä, vähen­tää
väsymystä jä tekee elämän
miellyttävämmän tuntuiseksi".
Tarpeellisen säännöllisen liikun­nan
puute on todennäköisesti 'osit­tain
syynä tydäntaudiii suunnatto­man
v;^i(u^een f lisääntymiseen tällä
mafitöfgelläj^fe^litti tri Heller, ' « e '
käytämme tässä maassa aivan liian
paljon;^iiW-:. selittj puhuja. ,"Ji»
teidän täytyy käyttää autoanne,
parkkeeratkaa se muutaman katu-neliön'
.^päähän, että: joudutte kä­velemään**,
sanoi puhuja suositel^
Ien päivitystä kävelyä.
Puhuen vaimoille tri Heller sa­noi,
että "nykyajan vaimojen tulisi
huolehtia miehistään enemmän
kuin' mitä he tekevät. Älkää pyy­täkö
mlestänite auttamaan astiain
pesua silloin kun hänen pitäisi ot­taa
pienet 'nokkaunet' — minkä
pitäisi' olla päivittäisenä tapana
jokaisella 35 vuotta täyttäneellä
miehellä." Tämän vastaehtona on,
selitti puhuja, että vaimo joutua
10—40'vuotta liian aikaisin les­keksi.
'
PÄIVÄN PAKINA
"Jehovan lodistajain" politikoinnista
Joidenkin muiden lisäksi meillä
on ilmeisesti ystäviä myös "Jehovan
todistajain'' keskuudessa^ jotka ovat
hyväntahtoisesti 'muistaneet meitä
kirjallisuudellaan.
Vahiuko vainl ettei kyseisen kir­jallisuuden
lähettäjä ole huoman­nut
panna postikääröönsä sen pa­remmin
paluuosoitetta kuin nime-äänkään.
TämSU vuoksi emme voi
häntä huomaavaisuudestaan henki­lökohtaisesti
kiittää. On siis tyy­dyttävä
näin julkisen .sanan kiitok­seen,
mikä kalkeste huolimatta on
yhtä aito ja sydämellinen, kuin mi­kä
tehänsa yksityisluontoinen kiltosI^
Kiitoksemme ei kuitenkaan ter-koita
Jehovan' todistajaln"^ kirjalli­suuden
"hyväksymistä".
Mikään salaisuus e i tietenkään ole
ettei ailekinoittanut lukeudu sen
paremmin Jehovan todistajiin kuin
mihinkään 'muihinkaan kiihkomieli­siin
uskonlahkoihin. Toisaalte Jeho­van-
todlstejlen kirjallisuus, ainakin
nyt käytettävälisemme lähetetty, an^
tea sellaiäen käsityksen, että Jeho­van
todistajat hyväksyvät ja kannat-tevat
"konununlstelksi" katsomain-sa
ihmisten summittels^p teppami-senkin.
Otemme tästä myöhemmin
esimerkin, puhumattakaan mistään
suvaitsevalsuudeste.
Allekirjoittanut puolestean pitää
>— se rehellisjryden vuoksi avoimes­ti
tunnustettakoon -— Jehovan todis^
tajain uskonlahkoa äärettömän vas­tenmielisenä.
Tässä suhteessa "koh­taavat"
siis tunteemme Jehovan to-distejain
kanssa sikäli jos niitä ver­rataan
Jehovan todistejain tuntei­siin
työväenliikettä kobtean.
Mutta toisin koin he/jotka
iloitsevat liommnnistien" tappa-
/tniscstaldn, me emme kannata Je­hovan
todistajain surmaamista»
emjttckä edes-mlnkäänlrista-lriUri
ritsemistä. Päinvastoin olemme
ehdottomasti ja tiukasti sitä miel­tä,
että Jehovan todistajillakin
täytyy olla oikeus ja vapaus pal­vella
jumalaansa kuten' parhaaksi
katsovat' — - Oliin vastenmielistä
kuin heidän hommansa allekir-joitteneen
mielestä onkin.
Selvitettyämme täten suhteemme
Jehovan todistajiin täysin avoimesti,
lienee palkallaan kajota, muutamal­la
sanalla heidän; kirjallisuuteensa,
josta ylempänä jo mainitaan.: _
' -Työpöydällämme', on suomenkieli­nen
"Herätkää" lentokirjanen No.
8.; Maallikkona emme tietenkään
halua kajota lainkaan sen hengelli­siä'
asioite . käsitteleyiin kirjoituk­siin,
sillä kuten sanottu "jokainen
uskollaan autuaaksi tulkoon". .
Mutta politiikkaan on meillä
luultevasti- tavallisena sanomalehti-"
miehenä oikeus tekertua muutemal-la
sanalla.
Mainitussa "Beratkää"-numerossa
on kirjoitus "Unkari nousee julmaa
ballitnsta vastaan" — muttei ole
mitään Egyptiin tehdystä hyök­käyksestä,
eikä liioin Ranskan sota-toimisto
miltei puolnstnskyvyttömiä
algerialaisia vastaan — eikä britti­läisten
sortotoimenpiteistä Kypro-sin
asukkaito ^koktoan. f
Tästä jo - näkyy, että politiikan
tielle : lähtiessään Jehovan todlstar
jäin "Herätkää" gulkaisu on alvani
toissllmäinen — se näkee rikan vain
vasemmalla silmällään ja ainoastaan
sosialistisen maallmanosan: silmässä
ja kuten myöhemmin näkyy^ e i huo­maa
edes ' J a l k a a " oman puolensa
silmässä.
Mainittu 'TTnkari nousee" kirjoi­tua
on äärettömän vihamielinen
Unkarin kansantasavaltaa kohtoan.
-Harvoin näkee-missään "maallisissa­kaan'-'
lehdissä niin törkeätä vihan-lietsontea
nimeltä ^mainitsematto­mien
lähteiden — siis kerrassaan
kyseenalaisten tietojen perusteella,
kuin on tässä Jehovan todistajain
julka|[sussa.
' Puhuen Unkarin vapaustalsteli-jaln
urotöistä, mainitussa kirjoituk­sessa
sanotaan miltei riemuiten m
m: "Kommunistijohtajat tuskin kos­kaan
uneksivaakaan, että tämä so­tilaskoulutus
jjonain päivänä iskisi
heihin takaisin, ja aiheuttaisi heidän
omari häviönsä.
"Seurauksena oli hirmuvalte. Saa­vuttuaan
Wieniin lokakuun 25 pnä
eräs sveitsiläinen liikemies kertoi:
Tänään, torstai-iltopäivällä, miiiS
näin hirtettyjä rivistöjä Tonavan
penkereillä. Sotilaita J a slvuli-ihmi-siä
ammuttiin julkisesti. Laskin^ai'
nakin kaksikymmentä teloitettua
riippumassa lipputangoissa ja katu­lyhdyissä
. ; . Missä vallankumouk­selliset
oUvat voittoisia, siellä he te­kivät
samoin (ampuivat — K) neu
vostosot.laille. Ole^a nähnyt useita
hirtettyjä puna-armeijan miehiä
. . . Tämä;pakoltti venäläiset soti­laat
talemaan ulos, ja kun he yritti
yät; paeta, niin pojat ampuivat hei<
dät. Nuoriso tuhosi!^ talla menetel-väliä
inonia , . . £i oUnt mikään
ihmö, että venäläiset olivat pelois­saan,
kun he näkivät lapsia fcadoil
la . .
Tällaista oli se "vapaustaistelu^
ja ilmeisesti "lähimmäisen rakkaus'
— jonka johdosta ^'Herätkää" kiit­tää
niin suurenmoisesti Unkarin
"vapausteistelijoito'^ ja on esittä­mättä
edes puolella sanalla protes­tia
heidän julmuuksistaant
Kaiken tämän lisäksi "Herätkää"
turvautuu vielä puolivalheeseen, jo^
ka on tässä tapauksessa koko valhet­ta
pahempi. Tämä on sitäkin tör-keämpi
teko kirjaselta, joka syyttää
samassa numerossa kaikkia'toisia
kirkkoja, kaikkia pappeja ja kaikkia
poliittisia vastustajiaan ^'valehteli­joiksi",'
'•'•väärentajäiksi" ja ties
miksL
No niin, mainitussa "Herätkää"
numerossa^ sanotaan, että 'Imre Ma-gy
"pyysi, neljää' suurvaltaa takaa­maan
sen (Unkarin) puolueetto-mu
«aeff.«'^1ima our totta; - '
Mutta "Herätkää" kirjanen
nukkuu ilmeisesti tarkoitukseni'
sen sikeätä unta asian toisesta
_ puolesta. Sitä ennen oli Unkaria
hallitus vedonnut puna-armeijaan
ja vedonnut siltä apua terroristeja
vastaan.
Miksi "Herätkää" kirjanen vaike­nee
tästä? Kysymys el ole lainkaan
siitä, menettelikö Unkarin hallitus
siinä oikein tai väärin; vaan siitä,
että laillisena hallituksena se esitti
tämän avunpyynnön, minkä Herat-kää-
riukkujat sivuuttaa unhoituksel­la
voidakseen siten johtaa harhaan
yhden pienemmlstään, joka pannaan
katsomaan vain asian toista puolta.
Siunatuksi lopuksi vielä siitä "rik­ka"-
ja "mälkakyisymyksestä".
Samalla Ifun Herätkää-nukkuja
ifäkee rikan kansandemokraattisen
Unkarin silmässä, se yrittää peittaa
sitä "malkaa" mikä törröttää Yh-.
dysvaltain ulkoministerin, valjio;
sihteeri DuUcsin silmässä.
Kuten muistetaan, Dulles hät­kähdytti
ja suututti koko englanti-lais-
ranskalaista: maailmaa julista­malla
^ ^^klJdän iyökkäysohjel-mansa
tueksi, että hän "tuntisi it­sensä
turvallisemmaksi. Jos hänen
rinnallaan el «olTsI siellä ranskalaista
jä britlUälstä sotUaste", tarkoittaen
hän sltä^ ettS WalI'Streetin tarkoi­tus
pnlirittaäis-räijskalaisten k i l p f '
Ujainsa kustannuksella päästä ykflO
kukoksi Keskl-Idän< öljy-tunkioille-
"Herätkäa kirjanen kilnnittla
huomlota^^sliben sen. mielestä vali­tettavaan
seikkaan, kun brittiläiset
ja ranskalaiset eivät tykänneet
DuUesIn esittäinästä hävSistysjutos-ta.
Ja kun se ei voi avoimesti Dijr
lesia' iässä- asiassa puolustaa, niii»
Herätkää kirjanen leimaa DuUesin
lausuimon hänen- ''buumorlstlseen.
tapaansa' (!) .lukeutuvaksi "kielen
Upsalftamlseksi", mikä on vahinkoa
aiheuttanut! '
Hyvin ovat siis pullat uunissa -r
eivät pala eivätkä paistu. Ja ^
Jtaikkeatata tehdään jonkinlaiset
uskonnon nimissä, hiin e i ole ihiD^,
vaikka se ällöhaäkin.Kansakof ^
a&MyW'.A''Ai.y.'-i:t-j