Vapaus, May 16, 1966

              Sivu 2 Tiistai, toukok, 17 p. — Tuesday, May 17, 1966
VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) EstabUshed NoT. 6. 1917
EDITOR: W. EKLUND ^VlANAOER» E. SUKSI
TELEPHONE: OFFICE ANP EDITPRIAU 874.4264
Publlshed thrlce weekly: Tuesdays. Ttauredays and SatUTiilays by yapaus
Publishing Co. Limited, 100-102 E lm St. West, Sudbuiy, Ontario, Canada.
MaUing Address: Box 69
Advertlslng rates upon appUcation, txanalatk)» free of charge.
Authorized as second class mall by the Post Office Department, Ottawa;
and Hor payment of postage i n cash.
n.e, of CANADiÄN^LÄNGUÄGElPRESS
JOHTOKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk, $9.00. 6 kk. $4.75: USA:ssa
3 kkv a.75
1 vk. $10.00. e kk. I5.SS
Suomessa: 1 vk. lOJSO. 6 kk. fi.7B
Oi pyhä yksinjkertajsuus!
Sanotaan,- että kaikki vastustavat syntiä. Samoin sano­taan,
että kaikki ovat hinnankorotuksia vastaany koska se
aiheuttaa elintason laskun, inflaatiovaaran, palkankorotus­vaatimuksia
ja yleistä tyytymättömyyttä.
Mutta niin vaikeata; kuin synnillisyydestä selviäminen
lieneekin, se taitaa sittenkin olla pikkuseikka verrattuna ny­kypäivien^
hinnankorotuksiin.
Kun esim. Torontossa pidettiin viime viikolla "tuottajain"
ja "kuluttajain" edustajista muodostetun lautakunnan kokous
hintakysymyksen tutkimiseksi, niin siellä oli CP:n uutistie-don
mukaan todettu, että hinnankorotukset ovat nyt päivä­järjestyksessä,
mutta kukaan heistä ei "tietänyt" mistä hin­nankorotukset
johtuvat? Pyhässä yksinkertaisuudessaan, f h i -
kä oli varmaan enemmän teeskenneltyä kuin todellista tietä-mättöinyyttä,
Toronton kokouksen osanottajat seurasivat kir­jaimellisesti
amerikkalaisen huumoristin Mark Twainin mää­ritelmää
sääsuhteista: Kaikki puhuvat ilmoista, mutta ku­kaan
ei tee mitään niiden suhteen," •
Ja jotkoit, joiden pitäisi muka seuraamaan kuluttajain
etujen kannalta katsoen tätä hintakiskontavillitystä, kuten
"Consumers' Association of Canadan" (Canadan kuluttajain-yhdi^
tyksen) presidentti, mrs. A. F. W. Plumptre on selittä­nyt
aivan silmää räpäyttämättä, että "kaikki mitä me voim­me
tehdä on neuvonanto, että suorittakaa ostoksenne huo­lella
. . . me esitämme, että ostakaa voin asemasta marga­riinia"
Mutta palatkaamme vielä siihen Torontossa pidettyyn
kokoukseen. CP:n viime torstaisessa uutistiedossa kerrottiin
asiasta mm. seuraavaa:
— Liittovaltion tilastotoimiston (DBS) numerot osoitta­vat,
että ruokatavarain hintaindeksi Canadassa nousi 135.7
pisteestä lokakuussa 1965 143.4 pisteeseen maaliskuussa 1966.
(Siis noin 9 pisteen nousu elinkustannuksissa viiden kuukau­den
aikana.)
Kukin keskustelulautakunnan jäsen puhui edustamansa
ryhmän pulmista ja syytökset elinkustannusten noususta me­nivät
Pohjois-Amerikan karjakannan vähyyden. Yhdysval­tain
sää- ja työvoimasuhteiden, Canadan työvoimakalleuden,
kuluttajain ostotottumusten ja vähittäismyyntihintojen mää­rittelymenetelmän
kontolle . . .
Eikö olekin söpöä? Kokoukseen kutsutaan "asiantunti­joita"
monelta elämän alalta ja kenenkään päähänkään ei
pälkähdä, että "voitoilla" ja esimerkiksi sotavarusteluilla oli­osi
mitään tekemistä elinkustannusten kohoamisen kanssa.
Mitään erikoista talouskysymysten asiantuntijaa ei il­meisestikään
tarvittaisi osoitamäan, että sitä mukaan kun ta-
. varain hinnat kohoavat, lisääntyvät suuryhtiöiden voitot. Sa­malla
kun kaikenlaisten tavarain hinnat ovat jatkuvasti ko­honneet,
ovat kohonneet myös suuryhtiöiden voitto-osingot.
Mutta kuten sanottu, Torontoon tuotetun ke^ustelulautakun-nan
yhdenkään jäsenen mieleen ei tule verrata alati kohoavia
hintoja ja alati kohoavia voittaa ja niiden suhteita toisiinsa
Tässä on ilmeisesti kysymys jostakin muusta kuin pyhäs­tä
yksinkertaisuudesta — tarkoitiikseUisesta yleisön harhaut-tamisesta.
Yhtlokokoukseile lauantaina esit
tämSssaän Vapauden johtokun­nan
toimintakertomuksessa liik-keenholtaja
Edvin Suksi vUttnai
aluksi eaelUsen vuoden tilil^ertp-mukseen,
selosti kuluneen vuodan
tlUnpSätöksen merkitystS, korosti
Vapauden kultavuoden vieton
sekä Canadan 100-vuotis. ja Suo­men
itsenäisyyden 50-vuotisp|U-
^en viettoa ja esitti liikkeen joh­don
' sydämellisen' Idltoksen leh­den
kalkiUe lukijoille jp kannatta­jille
sekä kirjeenvaihtajille ja
asiamiehllle ja -naisille.
Seiostettuaan edellisen, taloudel­lisesti
raskaan vuoden tilikertomus-ta.
liikkeenhoitaja Suksi kuvasi
toimintakertomuksessaan liikkeen
nykytilannetta seuraavasti:
. . . Tämän kertomusvuoden toi­minnan
varsinaiset tulokset olivat
kuitenkin huomattnvasti paremmat
kuin^ mitä oli etukäteen laadittu
tulo- ja menoarvio. Kustannusliik-keemme
nettomyynnit olivat $99,-
978.55,' c l i $3,820.77 enemmän kuin- kaissut kansalaisiamme ottamaan
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Albert Ruuska, Port Arthur, Ont.,
täyttää simnuntaina, toukokuun 22 pnu
74 vuotta.
Yhdymme :sukulaisten ja tuttavani
onnentoivotuksiin.
Maailman turuilta
Tosiasia on, että meitä canadalaisia työtätekeviä ryös­tetään
nyt mennen ja tullen. Suuret monopoliyhtiöt määrit­televät
mielivaltaisesti hintojen korotuksen ja imevät kaiken
elinvoiman kansanjoukkojentaloussuonista. Ja ikäänkuin mo-nopolistien
rajaton ry ostovimma ei riittäisi, liittohallitus ko­rottaa
veroja siten, että palkannauttijat joutuvat joka tilistä
maksamaan entistä enemmän mielettömien sotavarustelujen
aiheuttamista kustannuksista, mutta suuryhtiöiltä pidätetään
vain vähäksi ajaksi "pakollista" säästöä, mikä maksetaan
korkoineen takaisin puolentoista tai kolmen vuoden kulites-
JsäJä kaiken tämän lisäksi korottaa Ontarion maakuntahäl-
^tu(s myyntiveroa kohnesta viiteen prosenttiin sekä kiinnal-iishallinnot
vaatimattoniien yksityisasuntojen ennestään kor­keita
veroja $30—$50 vuodessa.
Kaikkea tätä ajatellessa tulee pakostakin mieleen, että
oikeassa oli Sittenkin se vanhanajan sosialistinen agitaattori
joka sanoi, että "työmies ph aihoa eläin joka voidaan nylkeä
-useanunin kuin yhden kerran".
^^^^^ T yhteydessä ori turhaa puhua niöraaUkäsitteistä,
sillä nykyisestä hintakiskohnasta edesvastuussa olevat piirit
eivät tiedä eivätkä perustakaan moräalikysyinytenstä yhtään
sen enempää kuin sika tuulimyllystä. ^
JOS syystä täi toisesta väärään suuntaan kasvanut tai oi­keammin
kehittymättä jäänyt yksilö menee pyssyineen pank­kiin,
ja rosvoaa sieltä muutaman tuhatdollaria, niin hänellä
on aina vangituksi tulemisen ja vankilaan joutumisen riski.
: Mutta ne talouselämän huipulla olevat monopoUstit, jot­ka
muutamilla kynänvedoilla ryöstävät nruljoonia ja mil­joonia
vähävaraisen väestön kukkaroista yhä uusiintuvien
hinnankorotusten muodossa ja avulla saavat harjoittaa maan-tierosvoustan
ilman mitään pelkoa kiinnijoutumisesta. Päin­vastoin,
mitä suurempia rahavuoria nämä suurpääoman her­rat
ja rouvat pankkiholveihinsa rosvoavat, sitä enemmän
kiasvaa heidän maineensa ja arvovaltansa ns. "parempien ih­misten"
piireissä; heistä tulee sitten joko yliopistojen hallin­tojen
jäseniä, senaattoreita tai joitakin muita viskaaleja.
Jä kaiken tämän jälkeen kuullaan täpiän tuosta, että hin-talciskonnan
uhrit, työtätekevät, ovat itse kaiken tämän pa-
J^iiVden syynä ja alkuna, sUIä hinnankorotukset johtuvat mu­ija
palkankorotuksista. Tämä väitös on tietenkin monista
suurista valheista suurin. Tosiasia on, että työläisten palkka-liikkeet
ovat perusolemukseltaan puolustautumistoimenpi-teitä
eivätkä hyökkäyksiä. Hinnankorotukset kulkevat jatku­vasti
paljon palkankorotusten edellä ja palkankorotuksia jou-
MIRRI PINTEESSÄ
Melunin lähellä sijaitsevan kylän
palokunta hälyteuitn ' äskettäin
Auttamaan kissaa, joka oli pistänyt
päänsä hillopurkkiin.
Pelä-stynyt eläiri pakeni kotitalonsa
ullakolle pistettyään päänsä hillopurk
kiin, joka ei lähtenytkään irti. Kissan
isäntä ei saanut sitä kiinni eikä kek­sinyt
muuta, keinoa kuin hälyttää pa-okunnan.
Palomiehet saivatkin pyydystetyksi
mirrin purkkeineen ja viiksineen ja
nakuttelivat sen jälkeen hillopuri:=ri
hellävaroen palasiksi.
ONNI ONNETTOMUUDESSA
Onni onnettomuudessa oli painaja
Lars Ola Johanssonilla Borasissa
Ruotsissa, kun hän samana päivänä
ajoi ensin autonsa romuksi ja sai
myöhemmin illalla tietää, että hän
oli voittanut uuden.
Johanssonin auto luisui työmatkalla
tieltä ja-rOi-nutlui kekonaan. Use hän
selvisi vammoitta. Illalla elämä hy­myili
jälleen, kun hän huomasi, että
hänen ostamansa arpa oli voittanut
uuden auton.
HELIKOPTERIMELU HÄIRITSEE
New Yorkin kaupungin ainoalle pil­venpiirtäjän
katolla olevalle helikop­terikentälle
on säädetty liikennerajoi
tukset melun vuoksi, ilmoittaa kau­pungin
pormestari John Lindsay; He­likopteriliikenne
lopetetaan iltaisin
klo 8.30 ja sunnuntaiaamuisin se saa­daan
aloittaa vasta klo 11: n jälkeen.
Nämä määräykset ovat voimassa sii­hen
asti, kunnes pormestarin asetta­ma
liikenneneuvosto on tutkinut me­lun
määrän.;
dutaan vaatimaan nimenomaan siksi,
kun hinnat kohoavat nim paljon, että
entinen palkka ei mitenkään enää rii­tä
jokapäiväisiin menoihin.
Kaikkein kurjinta tässä on varsin
kin elintarvikkeiden hintojen kohdalta
se, että tämän rysötön ja riiston koh­teeksi
joutuvat samalla taivalla omaa
peltoaan viljelevät farmarit kuin teh­taissa
ja toimistoissa työskentelevät
työläisetkin. Viimeisin maidonhinnan
korotus on tästä tuorein esimerkki.
Ontarion maatalousmarkkinalauta!cun
ta antoi määräyksen, että farmarien
tulee saada 32 senttiä lisää hintaa sa­taa
paunaa kohti, markkinoille tuotet­tavasta
maidosta. Se on vajaa sentti
kvartilta ja farmarit kyllä kipeästi
sen korotuksen tarvitsivat. Mutta
kautta maakunnan korotettiin maido.i
hintaa enemmän, mitä maitofarm.
reille maksetaan nyt lisää — ollen
monin paikoin kuluttajain kohdalta
hinnankorotus peräti 2 senttiäjkvartti.
Toisin sanoen, farmari saa vajaan sen
tin korotuksen kvartilta, mutta suuren
rahan kontrollissa olevat meijeriyhtiöt
kiskovat kuluttajilta lisämaksua kak­sikin
senttiä kvartilta. Ja tässä^on
-vain yksi esimerkki siitä, miten sää-limättömästi
suurpääoma nylkee niin
maaseudun kuin kaupunkikeskusten­kin
työtätekeviä.
Mitä tässä yhteydessä tarvitaan .n.
että julistetaan maanlaajuinen sjta
.^nykyistä hintakiskontaa -ja nykvistä
hintojen korotussuuntaa västaan.-mikä
jos se saa estecttömästi jatkua, uhkaa
koko maan talocsclämää pu*:uiviatta-kaan
nyt niistä suurista inhimillisibtä,
vaikeuksista mitä nämä hinnankoro
tukset tavallisille kansalai.sille jo ai­heuttavat.
Sota hintojen korotusta vastaan olisi
sellaista sotaa, mitä kaikin voisimme
omien etujemme vuoksi tukea ja edis­tää,
huolimatta lainkaan siitä mitj
mahdollisia miclipidc-croavaisuuksi;>
meillä on joistakin muista asioista.
edellisenä vuotena. Samalla on to­dettava,
että kustannusliikkeemme
menqt j a kustannukset olivat $101,<
238.89, osoittaen ne $884.51 laskua
edellisen vuoden menoibhi verrat­tuna.
Lopputuloksena liiketoimin­nasta
o l i $1,265.34 nettotappio . . .
Kertoniusvuoden suurimpana saa­vutuksena
on pidettävä tilauspaino-töiden
tuotannon lisääntymistä, joi­den
kokonaistuotanto oli $29,163.32
ja kun siitä vähennetään niihin käy­tettyjen
tarpeiden binta $6,970.57,
jää tilauspainotöiden nettotuotan-noksi
$22,192.75, joka on $7,815.87
enemmän kuin edellisenä vuotena.
' Viimeksi pidetvssä yhtiökokouk­sessa
hyväksyttiin 19 kohtaa käsit­tävä
toimintaohjelma vuodelle 1965.
Johtokunta yhdessä liikkeenhoitajan
kanssa ovat parhaan harkintansa ja
kykynsä mukaan pyrkineet käytän­nössä
toteuttamaan tätäTtyör ja toi-niintaohjelmaa.
Joidenkin tehtävien
suorituksissa on saavutettu hyviäkin
tuloksia, mutta Ichtiemme levitys-työssä
ci olo päästy toivottuihin tu­loksiin,
lukuunottamatta Liekin 30-
vuotjslevitysryntäystä jossa Liekille
hankittiin 114 uutia tilausta.
LAHJOITUKSIA L E H T E M ME
TALOUSASEMAN TUKEMISEKSI
KertOhiusvuoden aikana saatiin
lahjoituksina lehtiemme talousase­man
tukemiseksi $11392.92. Viime
kesän haasteryntäys onnistui hyvin,
sillä $7.000.00 tavoite täytettiin
117.61 prostntisesti, eli siitä saatiin
lahjoituksina $8,332.49. Kaikki ^ l u -
oet paitsi Etelä-Ontario ja Quebec
täyttivät tavoitteensa.. Viime helmi­kuun
puolivälissä alkanut "Vaunu­lasti
sanomaJehtipaFeria"-keräys sai
myös hyvän kannatuksen, josta jo
huomat:ava osa tuloja ilmenee tässä
lahjoitusten kokonaissummassa.
Ilman tätä lehtiemme tilaajien ja
lukijain sekä osastojen, kerhojen ja
seurojen urhautuvaa tukea, eivät
lehtemme olisi voineet ilmestyä.
Sydämellisesti kiitämme tässä
kaikkia lehtemme tilaajia ja ystäviä
sekä osastoja, seuroja ja kerhoja,
jotka niin run.sain lahjoituksin ovat
tukeneet lehtiämme kuluneen vuo­den
aikana. '
T A L O U D E L L I S E T VAIKEUDET
Kustannusliikkeemme on jo pi­temmän
aj.m joutunut toimimaan
vaikeassa taloustilanteen puristuk­sessa
eikä johtokunta näe. että siinä
tapahuisi mitään helpotusta lähi­tulevaisuudessa
ellei kustannusliik­keemme
saa huomattavaa rahasum­maa
kSyteMäväkseen. Lehtiemme
kustann.ii.shinnat jatkuvasti kohoa­vat
— sanomalehtipaperin, musteen
ja metaUin hinnat ovat nousseet.
Myöskin elinkus annosten jatkuvas­ti
kohotessa on odotettavissa palk­kojen
nousua tulevissa palkka- ja
työehtoneuvotteluissa työpajamme
unioiden kanssa. Canadan Eläke-suunnitelma
aiheuttaa kustannus­liikkeellemme
$975.60 li.sämenon
nyt kulumassa olevan vuoden aikana
L E H T E M M E V A P A U D EN
KULTAVUOSI
Tänään me kokoonnumme suur­ten
hisloriallisten merkkivuosien
aatossa. Ensi vuonna tulevat canal
dalaiset iuhlimaan maansa itsenäis­tymisen
satavuotisjuhlavuotta ja
samalla ensi vuosi tulee olemaan Va
paus-lehden kultavuosi. Ensimmäiv
nen Vapaus ilmestyi marraskuun 6
pnä 1917.
Samalla ensi vuosi on synnyin-maamm';
Suomen itsenäistymisen
50-juhlavuosi.
Vapaus-lehti on kohta 50 vuoden
ajan vaikuttanut maamme kehityk­seen
j a kansalaistemme sosiaali­seen,
kulttuuriseen, taloudelliseen
ja poliittiseen elämään. Sa on ol­lut
suomalaisia siirtolaisia yhdistä­vänä.
Se on tutustuttanut kansalai­siamme
tämän uuden kotimaamme
elämäntapoihin, tehnyt tunnetuksi
maamm:; lainlaadintaa sekä roh-paikkansa
uuden kotimaanupe kan­salaisina.
Siis lehtemme Vapauden, historia
on eroittamaton osa maamme 100-
vuotishistoriasta! •
Nämä arvokkaat historialliset
merkkitapaukset, kuten: lehtemme
Vapauden kultavuosi ja maamme
satavuotisjuhlavuosi, innoittavat var
maan meitä kaikkia entistä tarmok­kaampaan
toimintaan kultavuoden
tehtäviä suorittamaan. Lehtemme
kultavuosi 1967 tarkoiftaa, että
me tulemme koko ensi vuoden alan
suorittamaan kaikki kustannusliik­keemme
tehtävät kultavuoden mer­keissä.
Osoitettuaan, että molempien leh­tiemme,
niin Liekin kuin Vapau-:
d6nkin levikkiin vaikuttaa kieltei­sesti
vanhempien kansalaistemme
nopea siirtyminen sinne^ mistä ei
paluuta ole, Suksi antoi yksityiskohr
täisen selostuksen liikkeen ilmoi­tustuloista
sanoen: "Kertomusvuo­den
aikana Vapauden ja Liekin i l ­moitustulot
olivat $28,502,64, osoit­taen
$888.50 laskua edellisen vuo­den
tuloihin verraten. Toimivuoden
aikana Kustannettiin kaikkiaan 14
lehtiemme erikoisnumeroa, joista
oli tuloja ilmoituksista ja terveh­dyksistä
yhteensä $14,737.51, e l i $1,-
068,68 j^nemroän kuin edellisenä
vuonna . . .
Erikoi.;huomio olisi annettava
syntymä-, hääpäivä-, tupaantuliais-,
ja muille ilmoituksille. Niitä on jat­kuvasti
ollut hyvin Torontosta
Vancouverista, Sudburysta, Soosta,
Kirkland Lakelta, Timminsista ja
South Pomipinesta, mutta vähem­män
Po; l Arthurista.
TILAUSPAINOTYÖT
Kuluneen vuoden aikana tilaus-painotöiden
. kokonaistuotanto oli
$29,163.32, josta on vähennettävä
niihin käytettyjen tarpeiden hinta
$6,970.57, jäUäen nettomyynniksi
$22,192.75. joka on $7,815.87 parem­pi
edellisen vuoden tulosta.
Viime vuoden aikana valinistet-tiin
kirjapainossamme useita suu-rerapiakin
töitä, kuten Amerikan
Pohjois-Lännen Muisto-Albumi ja
SCAULrn Urheilukirja 40-vuotistai-paleelta.
KUSTANNUSTOIMINTA
Kuluneen vuoden aikana edel­leen
kustannettiin " V a p p u " ja "Jou­l
u " Canadan j a Yhdysvaltain myyn­tiä
varten sekä Taskukalenteri cana-dalai.
sta taivetta varten.
Omien julkaisujen mj^nnit, nii­hin
käytettyjen tarpeiden hinta pois
vähennettynä, olivat $5.773,14.
Kustannushintojen jatkuvasti ko­hotessa
johtokunta ehdottaa, että
ensi vuoden Taskuklenterin hintaa
korotetaan 15 sentillä, eli 75 sent­tiin.
.
A S I A M I E H I L L E IA
NAI.SILLE SUURKIITOS!
Kustannusyhtiömme puolesta lau­summe
parhaat kiitoksemme leh­tiemme
asiamiehllle ja -naisille se­kä
kaikille niille tovereille^ jotka
kuluneen toimintakauden aikana
osallistuivat kustannusliikkeemme
tehtävien suorituksiin ja samalla
.toivomme. että_:entistä innokkaam­min
käymme suorittamaan tämän
yhtiökokouksen a.settamia tehtäviä.
Monet kiitokset arvokkaasta työs­tänne!
jMitä muut iaAövat
is ma
NATO JA SOS. INTERNATIONAALI
SUOMEl^ SOSLALIDEMO&BAATTI käsittelee pääartikkelissaan^^
kon vaihteessa Tukhqlsqassa pidettyä Sosialistisen InternationaaUo ko­kousta
arvostellen tässä yhteydessä Länsi-Saksan sos.dem. johtajan W.
Brandtin yritystä ottaa kokouksen käsiteltäväksi NATOn Ien isin selvit-tänaistä
koskeva kysymys. Selvemmin kuin ennen SS. ilmaisee~kiielteisen
kantansa mainittua sotaliittoa kohtaan:
"Suomalaisen sosialidemokratian kanta .Atlantin liittoon on kieltei­nen.
Meidän tahollamme katsotaan aivan yksimielisesti, että tuo jär­jestö,
joka muodostettiin toisen maailmansodan jälkeisissä kylmän sOjdan
olosuhteissa, ei voi tuoda ratkaisua tämän hetken kansainyaiisiin k y ^ -
m y ^ i i n , vaan sen (deiQäSsaolp päinvastoin vain pitkittää mielestänmie
ohitse mennyttä ikävää'aikakautta ja lisää jännitystä Euroopassa. Meitä
puolestamme kiinnostaa suuresti jännityksen lieventäminen ja rauhan
mahdollisuuksien parantaminen Pohjolassa ja Keski-Euroopan piirissä,
j a haluamme toimia niin,^ että nämä tärkeät päämäärät toteutuisivat.
Atlantin l i i t on jatkuva olemassaolo ei edistä tätä pyrkimystä. Siksi asen-noidiimmekin
sitä vastaan ja haluamme vaikuttaa myös muiden Euroo­pan
maiden sosialidemokraattisiin puolueisiin, että nämä näkisivät, mi­ten
tärkeää-kansainvälisen elämän rauhanomaisen kehityksen kannalta
tämän kannan omaksuminen laajemmalti eurooppalaisen sosialidemokra­tian
keskuudessa todellakin on."
Aftohbiadet — Leskinen
Suomenmaan 'Kessu-Pekica'
Connally Texasin
kuvernööriksi
Dallas, Texas. — Presidentti Ken­nedyn
murhan yhteydessä marras­kuussa
1963 haavoittunut Texasin
osavaltion kuvernööri John Connal­ly
voitti lauantaina toimitetut demo­kraattisen
puolueen esivaalit sel­vällä
enemmistöllä. Presidentti
Johnsonin innokkaana kannattajana
tunnettu Connally pyrkii ensi mar­raskuussa
kolmannen kerran Tex­asin
kuvernööriksi.
Aftonbladet väitti, että Moskova
on asettanut sosialidemokraateille
koline ehtoa joiden täyttämisestä
riippuu näiden hallituspoliittinen
kelpoisuus. Kommunistit on hyväk­syttävä
balVitukseen, so^.dem. puo­lueen
on tunnusteltava ulkopoliitti­set
rikkeensä, ja kolmanneksi sos.-
dera. puolueen on hyväksyttävä
Kekkosen valitseminen kolmannnen
kerran presidentik?i.
Leskinen kumosi Aftonbladetin;
väitteet. Mutta eikös vain Dagens
Nyheter todistele, eUä Leskisen i l ­moitus
tietojen perättömyydestä ei
pidä paikkaansa. Aftonbladet on
Taantumuksen
vanha kepponen
Helsinki. — Olkoonpa Afton­bladetin
juttu keitetty kokoon
Helsingissä, Tukholmassa tai mis­sä
muualla tahansa, se on osoitus
tyypillisestä skandaalijoumalis-tiikasta
ja heikosta asian tunte­muksesta,
joilla voidaan vain va­hingoittaa
Suomen asemaa. Jo se
seikka, että niin Moskovassa Suo­men
poliittisesta tilanteesta Neu­vostoliiton
Korkeimtaian Neuvos­ton
ulkoasiainvaliokunnan pu­heenjohtajan
Ponomarevin kans­sa
keskustellut Väinö Leskinen
kuin sos.dem. puolueen puheenr
johtaja Rafael Paasiokin ovat tor­juneet
Aftonbladetin kirjoitukset
täysin perättöminä, riittänee
osoittamaan ettei tässäkään asias­sa
sekaantumisessa Suomen sisäi­siin
asioihin suinkaan ole kysy­mys
Neu\ostoliitosta, vaan ni­menomaan
lännestä, kirjoittaa
Päivän Sanomat.
JohtopääK*Jsten tekeminen ei tuo­takaan
vaikeuksia. Lännessä halu­taan
vaikuttaa sekä sosialidemo­kraattiseen
puolueeseen että tiettyi­hin
porvarillisiin piireihin^ jotta
maahamme ei muodostettaisi va-semmisloenemmistöön
nojaavaa
hallitusta. Tahti on sama missä ää­rimmäinen
oikeisto, kokoomus.
Suomessa marssii.
Hallituskysymyksen pikainen rat­kaiseminen
ja hallituksen muodos­taminen
vasemmisto-keskusta-poh-ialle
osoittaisi niin Aftonbladetin
kuin muidenkin läntisten samaa le­vyä
soittavien lehtien kirjureille
meidän pystyvän hoitamaan itse si­säiset
asiamme nojautumatta sen
enempää itään kuin länteenkään.
Pajision työskentelytahti ja toimin­tametodit
ovat tässä ratkaisevassa
asemassa.
muka saanut luotettavat tiedot Tuk-.
helmassa pidetyn sosialistisen inter-nationalan
kokouksen aikana. Siis
suomalaisilta sosialidemokraateilta!
Avoimemmin ei .-'.siaa olisi voinut
tunnustaa. Tottahan täällä lahden
toisella puolella äkättiin heti, että
joku tai jotkut sos.dem. puolueen
jäsenet ne ovat Aftonbladetille tie­toja
syöttäneet. Se tekee asian i l -
keäksi. Sos.dem. nuolueen jäsenet
tuuppaamassa Leskistä ja hallitus-hanketta
nurin ulkopoliittisin kons­tein!
Mitä tavoitteita Aftonbladetin ja
Dagens Nyheterin kirjoittelu pai-,
veleekin, se on joka tapauksessa
Suomen etujen vastaista. Se on ru­maa
vihjailua NeMVOstoIiitto^ koh­taan.
Neuvostoliitto mukamas sa­nelee
hallitusratkaisun linjat, jopa
tulevan presidentin vaalin. Tässä.
on kysymys samantapaisista väit-teis.
ä kuin vuoden 1961 noottikrii­sin
ja sitä seuranneen presidentin
vaalin aikana. Silloinkin ' mukamas
Neuvostoliitto ratkaisi jo etukäteen
presidentin vaalin. Nyt yritetään
todistella, että skdl:n mahdollinen
tulo hallitukseen on Neuvostoliiton
painostuksen seurausta ja että tu­leva
presidentin vaali on ratkaistu
jo tässä yhteydessä Neuvostoliiton
mahtisanalla. Kerrassaan rumaa!
Ei ole kysymys siitä, mitä Neu­vostoliiton
taholla Suomien poliitti­sista
kysymyksistä ja sosdem. puo­lueesta
ajatellaan. Naapurilla on oi­keus
ajatella niistä oman päänsä ja
mielensä mukaisesti. Mutta on ko­konaan
toinen asia väittää, että itäir
nen naapuri koettaa pakottaa Suo­men
tiettyihin poliittisiin ratkaisui­h
i n Miloinkahan Ruotsin lehdet
heräävät ymmärtämään, ett.n se m i ­tä
Ruotsissa tai muissa pohjoismais­sa
tykä'.3än ei ole aina suomalais­ten
mielestä järkevää.
Sos.dem. puolueen n^iehet ovat
saaneet nyt kokta, millaista ruot­sinmaalaisten
lehtien kirjoittelu voi
olla . . .
32 maalta «lintarveapua
Delhi. — Intia on saanut 32 maalta
elintarvikeapua maata parhaillaan uh­kaavan
nälänhädän torjumiseksi, i l ­moitti
I ntian elintarvikeministeriö.
Yhdysvaltain 7.5 milj. viljatonnia on
suurin avustuserä ja pienin on San
Marinon tasavallan lupaama 50 ton­nia
vehnää.
Pääministeri Indira Gandhi on myös
vastaanottanut yksityisiä avastuslu-pauksia,
joiden yhteismäärä on 85,000:
rupiaa (19.000 dollaria), kerrottiin In­tian
parlamentille.
Kaikkien avustusten yhteismäärä
kohoaa satoihin miljooniin dollareihin.
PÄIVÄN PAKINA
TUKHOLMALAISISTA VALHEISTA
"Kommunistit hallitukseen; Neu­voston
vaatimus" julisti Torontossa
ilmestyvä Vapaa Sanan kolmen pals­tan
otsikossaan lauantaina, vaikka
mm. Suomen sosialidemokraattinen
puolue oli jo kauan sitä ennen julki­sesti
tiedoittanut, että ko. tukholm t-laislehden
Juttu on tyhjästä tekaistu
propagandajuttu jolla ei ole hituisTä-kaan
yhtäläisyyttä tosiasiain kanssi.
Mitähän Vapaa Sana luulee voitta­vansa
yrittäessään pahaa aavista­mattomia
lukijoitaan jymäyttää m l i ­sillä
propagändajutuilla. joita mä­rehtivät
vain äärioikeiston lehdet .
Suomessa?
Puhukaamme tässä yhteydessä^
kuitenkin suulla suuremmalla, eli lai
naamalla KänSan tfiitiset-lehden
"Juorkunnan Jussin" pakinan, missä
selitetään tätä "Tukholman soittoa"
seuraavaan tapaan:
Helsingin Sanomat on kauan esiin­tynyt
kuin se iskelmäsctä jonka syö-messä
painaa ija joka lupailee, että
'•nyt mä kerro en, nyt mä vaikenen,
mutta soitan sulle illalla". Toivoi u
soitto on nyt järjestetty TXikholman
linjaa, tuota paljon käytettyä pitkin,
ja Helsingin Sanomat saattoi ellen
Aftonbladetia ja Expresseniä lainaa
ten tehdä Ison otsikon : "Kommunis­tit
hallitukseen Neuvostoliiton vaati­mus".
Suomenmaa, joka ällistyi Leski.s(>n
Kremlissä käynnistä niin että kertoi
tämän ihmisten jo lauantaina tietä­män
asian vasta seuraavana tiistai­na,
korjaa tällä kerralla mainettaan
tekemäira~ssalamaDnopeita .johtopää­töksiä:
"Poliittisten piirien käsityksen mu­kaan
Aftonbladetissa ^sitetyt väit­teet
osoittavat, että sosdem. puolu­een
sisällä kytevät ristiriidat ovat^
puhkeamas.sa uudelleen ilmil iekkiin. *
Yleisesti uskotaan, että tukholmalai­sen
ammaftiyhdistyslehden (Afton­bladet)
välttämät ovat lähtöisin suo­malaisen
sosdem puolueen sisältä ja
että niillä halutaan heikentää Leski­sen
voimakkaasti vahvistunutta ase­maa.
Tässä yhteydessä viitataan
Tukholma.ssa Sosialistisessa Interna­tionaalissa
äskettäin käyneisiin sos
dem edustajiin. Kokoukseen osalii-s-tuivat
sosdem puolueen edustajina
puolueen varapuheenjohtaja kansan­edustaja
Olavi Lindblom sekä kan­sanedustajat
Pauli Burman ja Sylvi
Siltanen sekä nuorisosihteeri Martti
Pöysälä."
Sopiipa hyvinkin tässä yhteydessä
viitata Lindblomiin, joka vaalien
edellä tulevaa hallitusta kaavailles-saan
torjui yhteistyön kansandemo­kraattien
kanssa ja kumarsi keskus­tapuolueelle.
Tämän vuoksi ei liene
niin kovin ihmeteltäväär-^^ttä kes­kustapuolueen
lehti.xnyt vuorostaa.v
kohteliaasti tekee Lindblomista kan­sanedustajan
vaikka hän jäikin va­litsematta.
Työväen j^teistyön vas­tustaminen
ei ollut hyvä vaalivaltti.
Joskus SAKn hajotuksen aikoihin
'minunkin teki usein mieli viitata
leihin tällä tai muullakaan tavalla.
Jos Neuvostoliiton johto haluaa osoit
taa normaalia kohteliaisuutta Suo­men
tulevalle hallituspuolueelle ja
tämä vuorostaan lujittaa tulevan
hallituksen: ulk(^Iiittista -asemaa
olemalla yhtä kohtelias, niin miten
juolahtaa kenenkään mieleen " E t o ­jen
sanelu"? Siten, että tarvitaan
kaikki likaisetkin aseet kansandemo­kraattien
diskriminoinnin jatkami­seksi.
, .
Kokoomuspuolueen kuuluisan " E i
kommunisteja hallitukseeni-julkilau­suman
jälkeen tämä on toinen sen
luontoinen uhkayritys SKDLn halli­tukseen
menon estämiseksi, joka,
jos se ei johda tulokseen, tulee ole- .
maan tekijöilleen raskaana taakkv
Lincjblomiin, kun Helsingin Sanomat «a kauan jälkeenpäin. Kummankin
^ yrityksen valheellisuus tulee nimit­täin
selvästi paljastumaan sirn$ ta­pauksessa,
että syntyy kolmen suu­ren
tai vasemmiston hallitus, ja kiaii
sa näkee, että kokoomiis j a T\ikhol-man
kautta toiniivat voimat, keitp
sitten ovatkaan, koettivat huiputtaa
ihmisiä. .Harvat ihmiset pitävät siitä,
että heitä yritetään huipu)!taa. Se
loukkaa sekä ihmisten omanarvon-tunnetta
että etua.
tiesi asioita jopa ennen S. Sosialide­mokraattia,
mutta mitäpä nyt men­nyltä
muistelemaan. Itse asiassa
tukholmalaislehtien "uutiset" ovat
sellaisia, että niitä varten ei ole tar­vittu
sen enemmän informaatioita
kuin lehdissä on julkaistu, mutta si­täkin
enemmän luottamusta lukjaan
arvoslelukyvyttömyyteen ja halua
johtaa hänet harhaan. "Ehtojen sa­nelu",
jota niissä väitetään tapah­tuneen,
olisi loogisesti mahdollista
vain siten, että sosdem puolue olisi
vaalivoitostaon velassa Neuvostolii­tolle.
Kukaan ei olo havainnut Neu­vostoliiton
puuttuneen Suomen vaa-
— Juorkunnan Jussi.
Mitä tähän lisätään, se on oikeas­taan
pahasia. •—^l^änsäkoura.