1968-12-24-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m 100,000 MK:n KÄUSmOT
kAH miSIÄ StfOMEH URHEPSSÄ?
> BleliOnld. - r .(KU) — Yhden huip-
', .li^iniöhen kilpailukautetaan hank-
. I^iinat tulot-ii^heilemisestaan (verot>
(omana) vaibtelevat käsitykseni mu-fysn
noin;,10.000:sta I 0 0 , 0 0 0 : e e n va-
> ((^ tietysti. kun-
' / - p t t säilymisen mukaan, vfiittää J y -
. yäskylän yliopiston likuntatutkunus
^ s t o n tutkija, kasvat., t i e t - k a n d.
$ Juhani^^K
" T ^ i w n . juikaisemassa pamflettik
i n maa.^
J^uhani'Kirjonen pohjaa käsityk-
MDsä tutkimukseen, jonka teki Jy-
•rVMskylän yliopiston liikuntatieteelli-
' sen tiedekunnan öpiskelij^ryhmS
hänen dohdoUaan jo kolme vuotta
s sitten. Tutkimuksen kohteena on
voUut -39 yleisurheilumaajoukkueen
jäsentä sekä neljä SM-jääkiekko- ja
pesäpallojoukkuetta. Tutkimukseh
tuloksia, joista nyt saatetaan jul^^^^^^
osuuteen useita eri yksityiskohtia,
V e i ole ennen julkaistu.
Kirjoituksessa todetaan, että
£ yleisurheilussa y l i kolmasosa . o l i
oman vasj^aujcs^nsa mukaan, saanut
"Sdp inarlcl^aa t a i sitä enemmän palk-r
k i o t a kilpailemisestaan. Suurin i l moitettu
summa oli 1^500 markkaa.
Palloilijat sen sijaan olivat esiinty-daeet
paljon vaativimpina.
^UIPPUPALKINNOISTA VAIN
TOISEN KÄDEN TIETOJA
- Vielä suurempiin numeroihin o l i
tutkimuksessa päästy, kun haasta-
: teltavilta oli kysytty miten suuria
pummia he olivat kuulleet toisten
urheilijain kilpailuista nostaneen.
Huippupalkinnot liikkuivat tässä tapauksessa
jo 1 0 , 0 0 0 markan paremmalla
puolella- Tästä Juhani Kirjo-nen
toteaa:
: •? — Vaikka monet yksityisen suomalaisen
urheilijan kohdalla ei voidakaan
ilmeisesti puhua 1 0 , 0 0 0 mar-
Itan kertapalkkioista eivät tämän-
: suuruiset korvaukset varmasti ole,
harvinaisia puhuttaessa seivästal-leista
juoksukoplista tai heittäjä-
' kaksosista.
pNSI-SAKSA PROTESTOI
f Tutkunusitulosten ohessa kirjbit-itaja
toteaa, että Länsi-Saksassa on
^^ulkisesti pahoiteltu sitä, ettei siellä
pystytä maksamaan urheilijoille niin
hyvin kuin Skandinavian maissa ja
^^rityisesti Suomessa. Der Sipegel-jehti
on maininnut nimeltä "muuta-
> m i a huippuheittäjiämme ja hyppää-^
HIUPORT TAXI
2 4 TUNNIN PALVELU
SUOMEA PUHUVAT AJURIT
Puh. DI 5-5461
122 S. Cumberland St.
Port Arthur Ontario
jiämme" j a kertonut, että "pelkkä
mukanaolo joiidutaannäille korvaa-r
maan vähintään 2,5Q0v markan summalla".
rJuhani Kirjonen toteaa .edelleen/
että vaikka Suomessakin on käyty
asiasta "jäsentymätöntä keskuste-!
lua". nUn "virallisesU eivät urheiluliitot
tai-olympiakpmitea «des tunnusta
ongelman olemassaoloai vaikka
jokainen .urheilujohtaja tietää
maksujärjestelmän olevan tosiasian'.
Tässä yhteydessä kirjoittaja toteaa
esim. Akseli Kaskelan tunnustaneen
tämän vuoden 1 9 6 8 keväällä ruotsinkielisessä
tv-haastattelussa.
"JÄRKYTTÄVÄ" PAMFLETTI
Paitsi Juhani Kirjosen esittelemiä
tutkimustuloksia Tammen kirj a-sessa
on useita muitakin urheiluelämässämme
ija lähinnä sen porvarillisia
arvoja järkyttäviä kirjoituksia.
Liik. tiet. kand. Pekka Kiviaho käsittelee
urheilupolitiikkaa ja poliittista
urheilua, toimittaja Esko Pirinen
suonialaisift urheilututkimuksia
l i i k . tiet> kand. Risto Telama koulun
liikuntakasvatusta, t r i P e r t t i He-manus
sanomalehdistön urheilukir-joittelusta
ja k i r j a i l i ja Jouko Tyyri
urheilevasta luokasta.
Näistä Pekka Kiviaho käsittelee
aiheensa mukaan politiikan j a urheilun
välistä suhdetta, johon kuten
koko kirjasen arvosteluun palataan
lehdessämme myöhemmin. Ilmeistä
kuitenkin on, että monella eri taholla
on syytä jopa pahastua kirjasen
arvioinneista.
Odottaa saattaa, että siinä esitetyt
ajatukset saavat aikaan melkoista
kuohuntaa, e l l e i julkinen sana, jota
myös ruoditaan varsin kovakouraisesti,
sivuuta esitettyä vaikenemalla.
l U t y i ^ j l a . T f i j l Q u d e ^ ylfifiif-työnja
|«eW^y|^i m ^ f ^ ^ ^ M
p E C P i h e n m^^jffmy e ^ ^ i p ^ ^n
siten k ^ . j i ^ l ifv^my»
puoIae«tt<>ina8t|fc |a pultitaai^il r^-
' tiiniluoii^tölseflta ' a s i ^ ^ , joba el
aiheuttaisi. ^^|Ue mitiUUi velvoitteita^
mmtta 1^ 0i|aan muor-ta
taloudellista g/^, Kansande»
mokraatit ovat 'erittäneet, ettjS
näin el Ale' asianlaita. ^OlBCDm po^
lllUinen taufitaja oyjkjlnen väri
on niin sdfviC eit^ä'^ eduskunnan
eneimaiatön'hy,väksyinSä 'esityspä
0EC||:hen,lUttytiii8estä el voida
f u l k i b muuluil' } a d n po|UttiiwkO<
demonstir^löksi, , mljbJ^ nxelUä
nykyoloiBsä''el ole varaa. Se vaflk
rantaa puolMeettpmuuttajauoe la
kykyä välttää .Ulttoujtuinista yksipuolisen
blokKelhln^'
OhapHn ei tuiUult ja
Haltflta meini peli-iilo
Guatemala. — Guatemalan ja Haitin
välinen jalkapalloilun MM-Cupin
ottelu peruuntui, kun vieraat eivät
hyväksyneet erotuomaria Ramon
Marmolia, joka on kotoisin E l Salvadorista.
Alunperin oli tuomariksi määrätty
jamaikalainen Adolfo Chaplin,
joka ei päässyt tulemaan Guatemalaan.
Isännät hankkivat sijaisen, ja
katsomoon oli kertynyt jo lähes
2 0 , 0 0 0 ihmistä, kun ottelu peruutett
i i n.
Haiti voitti ensimmäisen osaottelun
kotonaan maalein 2 — 0 . Nyt guatemalalaiset
vaativat itselleen luovutusvoittoa,
mutta Ippullinen ratkaisu
jää F I F A r l l e .
PUHDAS VITSI.
Puhtiain esine nnaailmassa on dollarin
seteli. £21 basiiUJkaan voösi dää
dollarilla näBmä päivinä.
Milloin tahansa tarvitsette ruokatavaraa, lihaa tai
miesten vaatetusta^ ostakaa ne osuuskaupastanne
International Co-Op Stores Ltd.
176 S. Algoma S t r & e t Pori Arthur, Ontario
i i
JOKA MIEHEN JA NAISEN TASKUKIRJA
'TASKUKALENTERI 1969
ON NYT ELMESTYPOT
132 Sivua Hinta 75c
• (Qntarioeea lie»ttavä 5% myyntiivearo, Joka on 4 sejnt/tda)
SI8M.T0LUETTELO:
KalenterkMasto, käsittfien
nfmlpälvJIt, merkkipäivät
Ja mulstiinpanosivut
Eläkkeet Canadassa
Taattu 1106 kankausltnlo
Tydkyvyttdmyy^Iäfckeet
Jälkeenjaäneitten
etuisuudet
Canadan eläkesuunnitcl-man
hantauaatm
Leqklen d^ke
ferikoismääriidmiä eläkkeestä
1M8-69
Milloin leskeneläke alkaa
Orpojen ttulBundet
JUUen avustus Ontariossa
Sokeldeiv avustus. Otit.
Canada^i Juhlapäiviä
<7aiuidan uudet postimaksut
Lämpömittarit
Lämpömittarien vertailu .
Canadan mittoja Ja painoja
Tietoja Suomesta
OECD:»'e$lell^ä;jäin, Euiroopain t ^
loudellLsen ^ylHteMyäa jäi^jestijm e l i
OEiEC:n syntysaiRat ' i ^ ^ vuxxnna
1947 U S A m jsi']toine|n uOikoministeri
M m s h a l ' jia sxfa itai1koiil;ulksena o l i
Eurooposi dojl^vripuilain hielpokbaii^i-nen
tjia ns. Matsball-^aivun hoitaminen
erädiUe LämirBuoioopati mia Mars-haill-^
uin puititeissa liiildcuikin doU
lareita miljardien arvosta,' mutta
s m ikaitteena oli U S Am poliittisen
ja taloudeUisein holjhbuBivallau tur^
vaiamiii€in Eiroopassa. Jäirjesitö, johon
liitityi 16 maata aloitti toimintamaa
vuionna 1948. Se suutmiteUiin
myöhemimin kyökettäiväiksi vuoima
1948 pferus*etituiun Atlantin liittoon
taloudellisena apuijäi^eslönä. Viral-lisesiti
t^tä ei ole töteuteiitu, kun
USA jäi sen ulkopuioleUe. Sen päätehtävänä
oK kuHlenkin edelleen
Pohjois-Amerikan rja Länsi-Euroo-pan
imtiden "yhteisten taloudellisten
intiressien aiJBiminein".
Vuonna 1960 jouilxiikuussa O E E C :n
nimi muiutebtiin yleisiluiontoiseksi
OEGD:iksi eli taloudellisen yhteistyön
ja keihiitykisen järjestöksi. S i i nä
vaiheessa siihen liitUvivät mukaan
myös USA j a Kaiijada täysi-valtaisima
jäseninä. Nyt OECD:hen
kuiuiluvat seuraavait 20 jäsenmaata:
Jiafpani, USA, Kamada, Englanti,
T.änsi-Saiksa, Belgia, Hollanti, Ranska,
Italia, Sveitsi, Ttäivailtia, Tanska,
Ruo*si, Norja, Islanti, Irlanti, Espanja
ja Kreikka, Portugali ja Luxemburg.
Brrkoissopimulksella OEC-
0:11 ittoimintaan osp.llLsitiuiu myös E E C
järjestönä. Aunstiralia, Jugoslavia ja
Suomi ovast tähäm asti osaillistuneet
OECD:.n eräisiin tojmiaitoihin j a n i i l
lä on ollut eräänlaisen assosioitumisen
asema. Tällä hetkellä OECD:n
ministerineuvoston puäieenjohtajana
on V Länsi-Äaksan talousministeri
Karl S<:hiller.
Virallise>li ja muodollisesti OEC-D:
n päätebtäivinä o n mm; 1) jäsenmaiden
tailoudellisen kasvun edistäminen
2) rahanarvon, sisäisen j a ulkonaisen,
vakautitaminen sekä 3 )
vailkuttaa maailmankaupan laajentamiseen
muiltilaiteraalisella sekä syrjinnästä
vapaana olevalle pohjalle.
OECDm 'työryhmä kolmen" tehtävänä
on nimenamiaan maksutase- j a
valuuitijiakysymykset.
Kuten 'tämän päiväin tilanne osoittaa,
järjestö on täysin epäonnistunut
ikailrissa työkohteissaan. Järjestöllä
ei ole muodollisesti valtuuksia
i^d^,j^iM8iil^,päft«>M. / • KM^t«ni OcuitenMn q ^ k m \ i t ,
ett^ s e ^ s u i Q ^ i l t uM «n p^dmostettu
^(jOsMfimin pi«^ Suu-
^ ' i^jaian oviaitl moMelleet
omian etunsa'ijauibaap. Tiilfflnin8*on ai-vion
^laitnai kuin Oati^jäiriastössä,
JQjtdoa mäiäiräiyiicseii: ovat täi ainakin
piWi9i ^'lia p s & i m sitovaanpiA, Suurista
USA,' ^0}iantl, LSnsi>-S«iksa j!a
j^piani djtvät ole ynitibgneeit edes tees
(teenijieillä rilkldgieesaian mm. Gatfc-sopi.
mulksen' miäiäiräylksiäi, . ^
Ns. tlliai^totletojen 8aami$«ikisd, millä
on j^estöijn lUtiymistt^ on eri-lyisestil
p(yiii% piiolliuisitielemaA^ olisi
di!bt^in;y^ tavtaOitisefn assosloitumi-
$«0} ^puii£kt«issa taipaJhituva {yhteistyö.
Nyt ediuisikuiuw
^ « ä päiältasftä voidaan M d t a , että
sen •tekoitulksena on demonistratii-viis
«ati' oöoi(t*aa-^^^ Suomen
paiSdka \mi^i31<^^ kuten
er^lis pomrarlillinien lehti on ehtinyt
avoimesti tuainusbaa.
PÄÄMINISTERI MAUNO
K0IV8T0:
Pääminis^ Mauno Koivisto antoi
iauisunnon Suomen liitbynusestä
OEOD^järjestÄön, josta oai suoritettu
edivsikuntaäänestys aikaisemmin
päivällä. Lausunnossaan pääministeri
Koivisto selittää, että hallituksen
Ocäsityiksen 'mukaian on eduksi,
etitä Suomj on miuikanaOECDrn toiminnassa.
Jossa viime aöikoina ovat
talouspolitiikan ija teollisuutta koskevien
kysymysiten rinnalle, ikoihon-neet
tieteelliset ongelmat, sekä vakuuttaa,
ettei jä.senyys vaaranna
Suomen puolueettonttiutta.
Jiri R a ^ ftaias
hmppiikunnossa
Praha. — Grenoblen kultamitalimies
J i r i Raska osoittautui jälleen
olevan hyvässä kunnossa Tshekkoslovakian
katsastuskilpailuissa, joissa
ratkaistiin maan edustus Saksan
—Itävallan mäkiviikolle.
Raskä voitti katsastuskilpailut
Spindleryvlssa 216,4 pisteellä (78
ja 75,5 m). D i v i la oli toinen 214,9
pistettä 79,5 ja 77 m). Sunnuntaina
osat vaihtuivat, Divila voitti 220,4
pisteellä (75,9 ja 79 m) Raskan sijoittuessa
toiseksi 215,5 pisteellä
(78,5 ja 74,5-.
PakkadKn
umpitalo
Neuvostoliitossa
Moskova. r~ Peräpohjolaan
suunnitellun 28-kerrok9isen talon
1500 asukkaan ei tarvitse mennä
ulos talostaan käydäkseen kahvilassa,
elokuvissa tai talvipuutarhassa.
Tällaisten keinollmastolla
varustettujen rakennusten SUMUUI-telma
Julistettiin parhaaksi Mos-kovassa
päättyneessä asuinrakennusten
suunnittelukilpailussa.
Ensim^^mäisen palkinnon salvat
krasnojarskilaisetankikitehdit Vasili
Virjuzhki ja V l i d i m i r Shadrin suun-nitelmallaian
104cerroksisesto 6^kul-maisesta
talosta, jonka sisäpihalle
tyitee lastentanpha..
Toisen palkinnon sai modtovailai-nen
Aleksander Shinkov, joka on
usean vuoden ajan toiminut Norlls-kin
pääanikkitehtina'. N o i i l sk on erä<i
Neuvostoliiton pohjoisimmista feau-puingeis;
fa. Shinkov ehdottaa 28-ker-rclksi-
ta asuintaloa, josta laskeutuvat
terasseina muut tilat. Kaikkien
asuinhuoneiden ikkunat on suunnattu
etelääni.
Palikintolautafcumnan. puheenjohtaja
Georki Gurjev totesi- arkkitehtien
suoriutuneen erinomaisesti päätehtävästä,
joka on normaalin elämän
tuii-vaaminen kovien pakkasten
ja pitkien öiden olosuhteissa, jolloin
ihmiset viettäivät 85 prosenttia ajastaan
huoneissa.
. Neuvostoliiton pohjoiset alueet,
muodostjavat- neljänneksen koko
maan pin!f(a-alasta ja siellä fcasivaa
väestö ikeskimäärin nopeammin. Viime
25 vuoden ailkjina oviatperäipoh-jolaan
kohonneet Norilskin ja Ma-gadanin
kaltiaiset 100,000 asukkaan
kaupungit.
700 kilometiiii
kaasu^hto Bulgariaan
Wien — Yhteensä 700 kilometrin pituinen
maakaasuputki rakennetaan
neuvostoliittolaisesta Ismailin jokikau-pungista
Vaman kautta Sofiaan, i\-
moitti Bulgarian uutistoimisto BTA
hiljattain. Uutistoimiston mukaan Neu
vostolntto toimittaa 1975 mennessä
vuosittain kolme miljardia kuutiometriä
maakaasua.
•s , • Aura KifskN .^ii^
on yilul
Helsinki. Joulukuun 13 pnä
tuU suruviesti Petroskoista. Aura
Kiiskinen, työväenliikkeen ja vuor
den 191p lupkkaisodan ;vet:erfjani,
SKP:n perusitajajäsen ja; Nei)vostb-
Karjalan 'Korkeimman Neuvoston Jä
sen on kuollut pitkällisen, ja vaikean
sairauden murtamana. Tämän vuoden
mapliskäussa vietettiin Aura
Kiiskisen OO-vuotlspäiväft merkittävin
juhlallisuuksin Petroskolsjsa
piiivänsankar^n osallistuessa niihin
safraudestaan huolimatta. ' y
Aura Kiiskinen oU lähtöisin köyhästä
k ^ i s . t a Kuftpiosta, jossa hän
syntyi vuonna 1878. Nuorena Vilpu-r
j in siirryttyään hän työskentelj aluk
si palvelustyttönä j a ammatin haii-klttija^
n ompelijana; Hyvin varhain
Kiiskinen löysi tien työväenliikkee-seen^
Työväen raittiusjäiijestön ja
ompelijain aniiinattiosaston kautta
hän tuli sosialidemokraattiseen naisliittoon
ja puolueeseen. Vuosisadan
vaihteen äänioikeustaisteluun osallistui
Aura Kiiskinen jo puolueensa
järjestäjänä ja puhujana, eikä ollut
ihmettelemistä sunä, että hänet
jo vuonna 1908 vaaleissa valittiin
puolueensa kansanedustajaksi.
SDP:n puoluekokouksiin hän osallistui
V. 1906 Oulun kokouksesta
alkaen vuoteen 1^7 pidettyihin kokouksiin
asti, Työläisnaisliiton sihteerin
ominaisuudessa/Aura Kiiskinen
edusti liittoaan mm. Kööpenhaminan
kansainvälisessä naisten kokouksessa
V. 1910, j o l l o in hän tapasi
monia kansainvälisen naisliikkeen
tunnettuja edustajia, mm. K l a -
ra Zetitinin ja Aleksandra KoUon^
tayn.
Vuoden 1918 luokkasotaan Aura
Kiiskinen osallistui rintama-agitaattorina.
Punaisten tappion jälkeen
hän viimeisten pakolaisten mukana
siirtyi Neuvostoliittoon, jossa hän
elokuun lopulla osallistui Suomen
kommunistisen puolueen perustamiskokoukseen
Moskovassa. Toimittuaan
aluksi suomalaisten punapako-laisten
huolto- ja valistustehtävissä
Aura Kiiskinen antautui opettajan
uralle. Hän toimi historian opettajana
Leningradissa ja myöhemmin
Petroskoin suomenkielisissä kansankorkeakouluissa.
Opettajan työnsä ohella Aura Kiiskinen
hoiti monia yhteiskunnallisia
tehtäviä, mm. Neuvosto-Karjalan
Korkeimman Neuvoston jäsenenä.
Suurten ansioittensa vuoksi hänef
oli palkittu mm/ Lenin-kunniamer-killä.
Osallistuessaan SKP:n 40-vuotis-juhlaan
hänelle luovutettiin puolueen
kultainen merkki. Aura K i i s k i nen
on julkaissut muistelmateoksen
'Vuosikymmenien takaa" j a jätti
jälkeensä muistelmiensa toisen jakson
käsikirjoituksen. Kuolemaansa
saakka hän säilytti henkisen virkeytensä
ja seurasi jatkuvalla mielenkiinnolla
Neuvostoliitonkin kehitystä
ja erityisesti NL: n työväenliikkeen
vaiheita.
Aura Kiiskisen poismeno jättää
täyttämättömän . aukon N-liiton
vanhan työväenliikkeen veteraanien
ja tämän päivän työväenliikkeen
taisteluriveihin. Häntä rakastettiin
ja häntä kaivataan molemmin puolin
kahden maan rajaa, joille Aura
Kiiskinen kuului ja joiden kansojen
hyväksi hän eli ja teki työtä.
A l l i Mäkinen.
, jouluik. 24 p .— Tuesday, Dee.'24, 1968 Sivu-a
SANOO VAALIEN
OLLEEN HUIJAUSTA
Guaynalainieii oppilas samioo vaaleissa
käyitetyn huijaufilta ja petosm^nettelmiä
Hankkikaa itjseUenne tämä käytännmiän taskukdrJa VTaskukaOonlteri 1969".
iilnä on paljon tärkeitä Ja hyödyllieilä tietoja JdcBlaeOe kanaalaiiseUemme.
: l^aekUkaiHenterin tilauksista Jotka, käsittää. 5 kpl tadi anienutiän myönnetään
asiekkadUe 15% palkkio. KlrJakaAipoUte Ja jälileenmyyjiite erikOllBh
t^Oennus.
1 TaskuJtalenteria on saatavana paikkakimtanne aaiamiiiehiM tai tUaa-i
v t ' 1 . , \ . .•
ipalla, osoitteelta: ,
VAPAUS PUBLISHING CÖ. LIMITED
j|>.0. BOX 69 SUDBURY, ONTARIO
12—2 Guayanalainen oppilas väittää
Toronto, r - Eräs guayanalainen
oppilas, joka opiskelee Western Ontarion
yliopistossa syytti tällä viikolla,
että vaalihuijaus ja äänillä
keinottelu saivat sen aikaan, jotta
entinen pääministeri Forbes Burn-ham
pääsiiiudelleen valtaan Guaya-nassa.
:
W i l l i am Rawana sanoi kotimaassaan
järjestettyjä vaaleja farssimaisiksi.
Hän on yksi Canadassa olevista
Guayanan 15, ääneatysrekistee-raajista,
jotka lähettivät luettelot ää-nikelpoisista
henkilöistä hallitukselleen,
jotta heille voitaisiin lähettää
äänestysliput,
"Minä en edes saanut äänestyslippua",
sanoi R(iwana " j a tiedän, että
Canadassa on tusinoittain muitakin
guayanalaisia äänestyskelpoisia henkilöltä,
joiden nimet olivat luetteloissa
ja Jotka eivät saaneet äänestyslippua".
Mr, Rawana on 26rvu0tia8 itä-lnti-alalsta
syntyperää oleva gunynnalai-nen
ja hän sanoi Guayanpn vaalien
epäoikeudenmukaisuuden johtuvan
itälntialaisten ja neekereiden välisestä
jakautumisesta. Maan National
Congress-puolue, jota johtaa Burn-ham-
koostuu -suurimmalta osalta
neekereistä' ja Kansan Edistyspuoluetta
johtaa itäintialaista alkuperää
oleva vasemmistolainen tri
Cheddi Jagan.
Tri Jaganin vaimo Janet sanoi
Georgetovvnlssa, että Burnham voitti
vaaleissa j a ulkomailla vallitsevan
äänestyksen epäsäännöllisyyden joh-dostq.
Mr. Rawana sanoi olevansa varma,
että Canadassa oleskeleville nee
kerisyntyFerää oleville guoyanalai-sllle
lähetettiin äänestysliput ja nämä
käänsivät vaalit Burnhamin voitoksi.
Rawana sanoi, että monelle itä-
Intialaista alkuperää olevalle j a Canadassa
tällä hetkellä asuvalle ei
edes vaivauduttu lähettämään äänestyslippua,
vaikka he olivat rekisteröidyt
vaaliluettelossa.
Sveit^fn asetditaat
^hkä valtiotie
Bern. — Sveitsin aseteollisuus
saatetaan kansallistaa. Sveitsin presidentti
mainitsi tämän mahdollisuuden
tehdessään torstaina parlamentissa
selkoa asevientiskandaalista.
Miljoonien frangien arvosta aseita
on viety maasta laittomasti.
Presidentti Willy Spiihler, joka ön
samalla ulkoministeri, ilmoitti, että
valtio on nimittänyt asiantuntijatoi-mikunnan
tutkimaan koko asekysy-mystä.
Tutkimus käsittää laki-, talous-
ja puolustusnäkökannat ja
mahdollisuuden, että aseteollisuus
kansallistetaan.
Vasta viime kuussa saatiin selville,
että sveitsiläisen asetehtaan
Oerlikon-Buehrlen virkailijat olivat
väärentäneet asiakirjoja, jotka herättivät
epäilyksiä syytöntä maata
kohtaan, -sanoi Spuhler. Sveitsin lakien'
mukaan sodassa tai sodanuhan
a l la olevat maat eivät voi ostaa aseita
Sveitsistä. Muidenkin on annettava
kirjallinen vakuutus, etteivät ne
toimita ostamiaan aseita tällaiselle
kielletylle maalle. Virallisensa tutkimuksessa
todettiin, että Oerlikon-
Buehrlc-aseita on toimitettu Etelä-
Afrikkaan, Egyptiin, IsräeliinT L i banoniin,
SaudirArabiaan ja Nlgerir
aan, jotka ovat kaikki kiellettyjen
listalla. •
Oerllkon-Buehrle on vienyt maasta
laittomasti kymmenien miljoo-illen
frangien arvosta aseita^ Sveitsin
hallitus on kieltänyt kaikki yhtiön
aseviennit toistaiseksi, sanoi
presidentti.
r - N e w York on paljon etelämpär
nä kuin Pariisi. Helsilngln, Leningradin
j a Oslon leveysiasteeilila el
Poh(jols-Amei'llkasi!*a olo jtwiri lain-kaan
asiu/tusta.
älliin 1 ^ 3 ^,
K^lsiifkl.^ — ^dui^kux|ta Y&hyisti
joulukuun ' 1 6 pnä" Suomen liittymisen
monilla tahoilla epäluuloa herättäneeseen
L^hsl-IIurpoiiän.Talou-dellisen
yhteistyön ja^ kehityksen
järj^töön O^CD-heo. Pptöa teht
i in jiänimäärin 1 2 6 — 3 8 sen jälkeen,
kun ed. Aarne. Saaripen (kd) oli
ed^ Hertha Kuusisen^ (kd) kanantta-mana
lain aikaisemmassa käsittely»
vaiheensa e)i4ottaout s e i ^ l a y m J a m i s -
t^. Hyll^äämisen kannaUa olivat
nestykse^fi ainoasta^ kannandemo-kraatlt
ja T P ^ L i n edustajat.
Sen sijaan esimerkiksi yksikään
sosiaalidemokraattisista kansanedus-^
lajista ei ollut yhtjoiyt puolueensa
sihteerin E r k k i Raatikaisen suhnun-tainä~
esittämiin epäilyksiin järjestöön
liittymisen suhteen. ^
Päivän aikaisemmiasa keskustelluissa
oli mm. ruotsalaisten oikeistosiiven
edustajana tunnettu Georg
Ehrnrooth ollut huolissaan OECD-jä^
enyydenläpipienostp j a kehottanut
sosialidemokraatteja pysymään
jäsenyyden takana tiukasti,
i i i i
m .
•I
N,w Yprl^. — Yj^ja y } e ^ ( ^s
p M pei^aavtai-il^itana oOa
mm Etelä-AMdkna m a ä i l ^^
^ Ä n Ibäuppa- j a ' iäeSMby^äa^
sistsf Uinöbadiista. - ' •
Äänestyksessä' 5 5 m ^ t a k^ajpUiEktti
^ä^Afirilkain erotbam^', 8ä' v:^-
^ t i sitä j a 2 8 maattla pidä^d M -
nesitämäsltä. Aasian j a A f r i k a t t t . ^ ! -
dem e i v d ^ olisi ' t f m l v m t TsfMjlA
kolmasosan enenunistön tultUtBSefiii
Ijyväfeytykisi. ^
SuiQimi Ja m o ! ^ poJhJo^temaeili P n e s -
tivar eibidotui^ vasi^aain, • -
YleiskioQkiouilQsen tpuiheenjjabt^a
(^niäibemakaso. ullkominis^a*! :£Smiljo}
Arenaleis sai läpi elhdotuik&ensa^^^^tt^
EtelK-AErikian' vdirallinen- erottaminen
tarvitsee tuieiksteen Ikaibdeat k oU
masosan äämtenenieflnmMiöin,
se on tankea ikysymys.
'Erottamista vafltustaiyat ov»t pe-vustelleet
(kantaansa säillä, ritilä .ti>
pauksesta voisi itlulk ennalokoitafpaAts.
OI<inavalld pii^tettiih
USAn lentoftukikoht^a
Tokio. -~ 40,000 Ihmistä pUrltti
lauantaina Yhdysvaltain Kadenan
lentotukikohdan Nahassa Okina-walla,
vaatien B-2 -pommittajien
evakoimista tukikohdasta, ilmoitettiin
sunnuntaina Tokiosta.
Tämä oU suurin sodanvastainen
mielenosoitus; mikä koabaau on
Okinawalla järjestetty ja se oli
seuraus tukikohdassa äskettäin
sattuneesta onnettomuudesta^ mis^
sä yksi B-2 -pommittaja räjähti.
Tämä oli vakavin amerikkalaisille
Engilanti lykkää
maJcsujaan
L o n t o o ;— Englafnti tiedoitti viime
viikonlopxilla, ettei se tule suo-ri>!
tamaan tämän vuoden osamaksu-jaan
Canadaäta j a US A: Jta viimeisen
maaamainsodan jälkeen saamista
lainioista.
Tämän vuoden iiainai^aksut olisivat
olleet $ 1 3 8 möjooriaa USA:lle
ja $ 3 7 . 7 miljoonaa Canadian rahassa
Caiaadalle.
Wa9hingtonin kanssa tehdyn sopimuksen
perusiteella En^anti voi
lykätä seitsemän osamaikBun suoritusta
jos ''vaUitsevait tai uljJcaavat
kansainväliset valuubtatiilanteet ja
Englannin kulta- ja uUcomaanva-luuttavarat
tekevät tämän välttä-mHMöm^
ksi."
Englannilla oli tämän vuoden maa
li:ikuu?sa USA^He velkaa $3.S m i l jardia
j a CanadalUe $ 8 8 8 miljoonaa.
pomnukoqeilUe sattunut onnettomuus.
Pommikoneille sattuneet
räjähdysonnettomuudet ovat a i heuttaneet
monen siviilihenkilön
kuoleman ja aineellisia vahinitaja
ja ne ovat lisänneet japanilaisten
pommikoneita vastaan tuntemaa
vihamielisyyttä.
Neljän ikilometrin pituisen mie-lenosoituskulikuieeseen
osaftlistui am-maittijärjestöjen
edustajia, ylioppilaita,
opebtaijiia ja perheenemäniiä.
Liikenne pysähtyi ja Okinawan pol
i i s i manssi tukikohtaan öliakseen
valmiina puolustamaan sitä samani
aikaisesti, -kun amerikkallaiset lieli-koipterit
lensivät mielmosoittajten
yläpuioleiaa. Parisenitulhatita yiloppi»-
k!8ta y r i t t i tunfkeutua tiikikohtaan,
muitta epäonnjstutltuaan yritjjifkses.
sälän he asettuivat tunniksi isbi-maan.
Sotilasvirainomaiset ilmoittivlat
suinnunitaina Tokioafta, että «(merlk-kalaiseti
saattavat pian palauttaa
kelksi tuikikohtaansa Japanille. Aane-rikkalaisten
on tarkoitus su«rii*aa
iiudelleenjäiTjestedyjä Japahissa s i -
jaitsevl^isa 1 4 8 lentoitukikahd^saan.
Saatujen tietojesi muBaaa Japanissa
olevat amiBTiycallaisyir^Mimiiä^.
ovat luvanneet epävirallisesti Japanin
ulkoministeriölle, että suutinlU
leen kolmanines tukikohdista luoyu-tettiaisiin
japanilaisten käyttöön ,tat
moletnpien imaiden yhteiseen käj^-
toön tai et!tä niissä t«litaisUn mttiiti.
laisia uudelleentjärJeseliyjS.
JUURI ILMESTYNYT
a i s t i k a s , sisältörikas j a a j a n k o h t a i n e n
U U
n
48 SIVUA HINTA $t.pO
SISÄLTÖ:
Jooilun edellä, W.E 1
VeUOaluciherin iltamessu, A. Daudet 2
Mesaba järvi, Maiju Wäisäiien 4
Vain kirje jouluiksi, Alina Silkola
vMaiifkikin'at Saharan keitaiailla:.!.;...
PaUajetn elälmälä, Hämeen *yttö
Taas jouliibelkiit sodivat, Tyyne
•Vanham ompeKljain jouiu, E. KaustigDen
Toronto lenmen ja nyt, W. Säilä ........
5
6
8
g
9
10
Eräs jioluluilta, Dauri 11
Raiihiairiko juMa?, LSP 11
Jauhm rauiha, Marjlaitta 12. ,
Näin synnyinflTMtöni, Antti Pilfckänen 12
SiikainMiinen jouihij P. Parkkinen 13
Elokuva TO/aailman 'hitetuiaikiirga ..... 14 ,
Laselr, kuolemansäteestä elämänsäde 16
Canadailaiiinen marttyyri arvoonpa,
W.E. , 19 V
Tinaia, Araifu 22
Pienien täilen/kanitaijiaai rikos, US ........ 23
Satfuijen saafföHa/ ei eletä
satumaailmassa 27
Mauri, K. Ralhifcainen 28
On aifca 'herätä.^-nen 29
Karma, Dairmia ja Holi, Olli Laine .... 30
Äitäpuloili, V. DilavatJov 33 •
Jättiläishai, J . Leloup 37;
Topeliuksen jouiliiikäynti Viaporin
, vartkilass^ 39 '
Eilisen, nykyisyyden ja huoaniseai
Siperia 40
Joulusauna erniein ja nyt 42
Höylänjälki 44 .
Joululaiija yksinäiselle . . . . : . : . „ . . 46
Me salli emme .....^ 47
Jouhifcaptin alkuperä 47
Kastauija 48
Saatavana paikkakui)it9npe asii^oMtänne tai iilaamalU
oaoUteellat
VAPAUS PUBLISHING CD. LTD.
P;0. BOX69 SUDBtJRY. ONT.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, December 24, 1968 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1968-12-24 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus681224 |
Description
| Title | 1968-12-24-03 |
| OCR text |
m 100,000 MK:n KÄUSmOT
kAH miSIÄ StfOMEH URHEPSSÄ?
> BleliOnld. - r .(KU) — Yhden huip-
', .li^iniöhen kilpailukautetaan hank-
. I^iinat tulot-ii^heilemisestaan (verot>
(omana) vaibtelevat käsitykseni mu-fysn
noin;,10.000:sta I 0 0 , 0 0 0 : e e n va-
> ((^ tietysti. kun-
' / - p t t säilymisen mukaan, vfiittää J y -
. yäskylän yliopiston likuntatutkunus
^ s t o n tutkija, kasvat., t i e t - k a n d.
$ Juhani^^K
" T ^ i w n . juikaisemassa pamflettik
i n maa.^
J^uhani'Kirjonen pohjaa käsityk-
MDsä tutkimukseen, jonka teki Jy-
•rVMskylän yliopiston liikuntatieteelli-
' sen tiedekunnan öpiskelij^ryhmS
hänen dohdoUaan jo kolme vuotta
s sitten. Tutkimuksen kohteena on
voUut -39 yleisurheilumaajoukkueen
jäsentä sekä neljä SM-jääkiekko- ja
pesäpallojoukkuetta. Tutkimukseh
tuloksia, joista nyt saatetaan jul^^^^^^
osuuteen useita eri yksityiskohtia,
V e i ole ennen julkaistu.
Kirjoituksessa todetaan, että
£ yleisurheilussa y l i kolmasosa . o l i
oman vasj^aujcs^nsa mukaan, saanut
"Sdp inarlcl^aa t a i sitä enemmän palk-r
k i o t a kilpailemisestaan. Suurin i l moitettu
summa oli 1^500 markkaa.
Palloilijat sen sijaan olivat esiinty-daeet
paljon vaativimpina.
^UIPPUPALKINNOISTA VAIN
TOISEN KÄDEN TIETOJA
- Vielä suurempiin numeroihin o l i
tutkimuksessa päästy, kun haasta-
: teltavilta oli kysytty miten suuria
pummia he olivat kuulleet toisten
urheilijain kilpailuista nostaneen.
Huippupalkinnot liikkuivat tässä tapauksessa
jo 1 0 , 0 0 0 markan paremmalla
puolella- Tästä Juhani Kirjo-nen
toteaa:
: •? — Vaikka monet yksityisen suomalaisen
urheilijan kohdalla ei voidakaan
ilmeisesti puhua 1 0 , 0 0 0 mar-
Itan kertapalkkioista eivät tämän-
: suuruiset korvaukset varmasti ole,
harvinaisia puhuttaessa seivästal-leista
juoksukoplista tai heittäjä-
' kaksosista.
pNSI-SAKSA PROTESTOI
f Tutkunusitulosten ohessa kirjbit-itaja
toteaa, että Länsi-Saksassa on
^^ulkisesti pahoiteltu sitä, ettei siellä
pystytä maksamaan urheilijoille niin
hyvin kuin Skandinavian maissa ja
^^rityisesti Suomessa. Der Sipegel-jehti
on maininnut nimeltä "muuta-
> m i a huippuheittäjiämme ja hyppää-^
HIUPORT TAXI
2 4 TUNNIN PALVELU
SUOMEA PUHUVAT AJURIT
Puh. DI 5-5461
122 S. Cumberland St.
Port Arthur Ontario
jiämme" j a kertonut, että "pelkkä
mukanaolo joiidutaannäille korvaa-r
maan vähintään 2,5Q0v markan summalla".
rJuhani Kirjonen toteaa .edelleen/
että vaikka Suomessakin on käyty
asiasta "jäsentymätöntä keskuste-!
lua". nUn "virallisesU eivät urheiluliitot
tai-olympiakpmitea «des tunnusta
ongelman olemassaoloai vaikka
jokainen .urheilujohtaja tietää
maksujärjestelmän olevan tosiasian'.
Tässä yhteydessä kirjoittaja toteaa
esim. Akseli Kaskelan tunnustaneen
tämän vuoden 1 9 6 8 keväällä ruotsinkielisessä
tv-haastattelussa.
"JÄRKYTTÄVÄ" PAMFLETTI
Paitsi Juhani Kirjosen esittelemiä
tutkimustuloksia Tammen kirj a-sessa
on useita muitakin urheiluelämässämme
ija lähinnä sen porvarillisia
arvoja järkyttäviä kirjoituksia.
Liik. tiet. kand. Pekka Kiviaho käsittelee
urheilupolitiikkaa ja poliittista
urheilua, toimittaja Esko Pirinen
suonialaisift urheilututkimuksia
l i i k . tiet> kand. Risto Telama koulun
liikuntakasvatusta, t r i P e r t t i He-manus
sanomalehdistön urheilukir-joittelusta
ja k i r j a i l i ja Jouko Tyyri
urheilevasta luokasta.
Näistä Pekka Kiviaho käsittelee
aiheensa mukaan politiikan j a urheilun
välistä suhdetta, johon kuten
koko kirjasen arvosteluun palataan
lehdessämme myöhemmin. Ilmeistä
kuitenkin on, että monella eri taholla
on syytä jopa pahastua kirjasen
arvioinneista.
Odottaa saattaa, että siinä esitetyt
ajatukset saavat aikaan melkoista
kuohuntaa, e l l e i julkinen sana, jota
myös ruoditaan varsin kovakouraisesti,
sivuuta esitettyä vaikenemalla.
l U t y i ^ j l a . T f i j l Q u d e ^ ylfifiif-työnja
|«eW^y|^i m ^ f ^ ^ ^ M
p E C P i h e n m^^jffmy e ^ ^ i p ^ ^n
siten k ^ . j i ^ l ifv^my»
puoIae«tt<>ina8t|fc |a pultitaai^il r^-
' tiiniluoii^tölseflta ' a s i ^ ^ , joba el
aiheuttaisi. ^^|Ue mitiUUi velvoitteita^
mmtta 1^ 0i|aan muor-ta
taloudellista g/^, Kansande»
mokraatit ovat 'erittäneet, ettjS
näin el Ale' asianlaita. ^OlBCDm po^
lllUinen taufitaja oyjkjlnen väri
on niin sdfviC eit^ä'^ eduskunnan
eneimaiatön'hy,väksyinSä 'esityspä
0EC||:hen,lUttytiii8estä el voida
f u l k i b muuluil' } a d n po|UttiiwkO<
demonstir^löksi, , mljbJ^ nxelUä
nykyoloiBsä''el ole varaa. Se vaflk
rantaa puolMeettpmuuttajauoe la
kykyä välttää .Ulttoujtuinista yksipuolisen
blokKelhln^'
OhapHn ei tuiUult ja
Haltflta meini peli-iilo
Guatemala. — Guatemalan ja Haitin
välinen jalkapalloilun MM-Cupin
ottelu peruuntui, kun vieraat eivät
hyväksyneet erotuomaria Ramon
Marmolia, joka on kotoisin E l Salvadorista.
Alunperin oli tuomariksi määrätty
jamaikalainen Adolfo Chaplin,
joka ei päässyt tulemaan Guatemalaan.
Isännät hankkivat sijaisen, ja
katsomoon oli kertynyt jo lähes
2 0 , 0 0 0 ihmistä, kun ottelu peruutett
i i n.
Haiti voitti ensimmäisen osaottelun
kotonaan maalein 2 — 0 . Nyt guatemalalaiset
vaativat itselleen luovutusvoittoa,
mutta Ippullinen ratkaisu
jää F I F A r l l e .
PUHDAS VITSI.
Puhtiain esine nnaailmassa on dollarin
seteli. £21 basiiUJkaan voösi dää
dollarilla näBmä päivinä.
Milloin tahansa tarvitsette ruokatavaraa, lihaa tai
miesten vaatetusta^ ostakaa ne osuuskaupastanne
International Co-Op Stores Ltd.
176 S. Algoma S t r & e t Pori Arthur, Ontario
i i
JOKA MIEHEN JA NAISEN TASKUKIRJA
'TASKUKALENTERI 1969
ON NYT ELMESTYPOT
132 Sivua Hinta 75c
• (Qntarioeea lie»ttavä 5% myyntiivearo, Joka on 4 sejnt/tda)
SI8M.T0LUETTELO:
KalenterkMasto, käsittfien
nfmlpälvJIt, merkkipäivät
Ja mulstiinpanosivut
Eläkkeet Canadassa
Taattu 1106 kankausltnlo
Tydkyvyttdmyy^Iäfckeet
Jälkeenjaäneitten
etuisuudet
Canadan eläkesuunnitcl-man
hantauaatm
Leqklen d^ke
ferikoismääriidmiä eläkkeestä
1M8-69
Milloin leskeneläke alkaa
Orpojen ttulBundet
JUUen avustus Ontariossa
Sokeldeiv avustus. Otit.
Canada^i Juhlapäiviä
<7aiuidan uudet postimaksut
Lämpömittarit
Lämpömittarien vertailu .
Canadan mittoja Ja painoja
Tietoja Suomesta
OECD:»'e$lell^ä;jäin, Euiroopain t ^
loudellLsen ^ylHteMyäa jäi^jestijm e l i
OEiEC:n syntysaiRat ' i ^ ^ vuxxnna
1947 U S A m jsi']toine|n uOikoministeri
M m s h a l ' jia sxfa itai1koiil;ulksena o l i
Eurooposi dojl^vripuilain hielpokbaii^i-nen
tjia ns. Matsball-^aivun hoitaminen
erädiUe LämirBuoioopati mia Mars-haill-^
uin puititeissa liiildcuikin doU
lareita miljardien arvosta,' mutta
s m ikaitteena oli U S Am poliittisen
ja taloudeUisein holjhbuBivallau tur^
vaiamiii€in Eiroopassa. Jäirjesitö, johon
liitityi 16 maata aloitti toimintamaa
vuionna 1948. Se suutmiteUiin
myöhemimin kyökettäiväiksi vuoima
1948 pferus*etituiun Atlantin liittoon
taloudellisena apuijäi^eslönä. Viral-lisesiti
t^tä ei ole töteuteiitu, kun
USA jäi sen ulkopuioleUe. Sen päätehtävänä
oK kuHlenkin edelleen
Pohjois-Amerikan rja Länsi-Euroo-pan
imtiden "yhteisten taloudellisten
intiressien aiJBiminein".
Vuonna 1960 jouilxiikuussa O E E C :n
nimi muiutebtiin yleisiluiontoiseksi
OEGD:iksi eli taloudellisen yhteistyön
ja keihiitykisen järjestöksi. S i i nä
vaiheessa siihen liitUvivät mukaan
myös USA j a Kaiijada täysi-valtaisima
jäseninä. Nyt OECD:hen
kuiuiluvat seuraavait 20 jäsenmaata:
Jiafpani, USA, Kamada, Englanti,
T.änsi-Saiksa, Belgia, Hollanti, Ranska,
Italia, Sveitsi, Ttäivailtia, Tanska,
Ruo*si, Norja, Islanti, Irlanti, Espanja
ja Kreikka, Portugali ja Luxemburg.
Brrkoissopimulksella OEC-
0:11 ittoimintaan osp.llLsitiuiu myös E E C
järjestönä. Aunstiralia, Jugoslavia ja
Suomi ovast tähäm asti osaillistuneet
OECD:.n eräisiin tojmiaitoihin j a n i i l
lä on ollut eräänlaisen assosioitumisen
asema. Tällä hetkellä OECD:n
ministerineuvoston puäieenjohtajana
on V Länsi-Äaksan talousministeri
Karl S<:hiller.
Virallise>li ja muodollisesti OEC-D:
n päätebtäivinä o n mm; 1) jäsenmaiden
tailoudellisen kasvun edistäminen
2) rahanarvon, sisäisen j a ulkonaisen,
vakautitaminen sekä 3 )
vailkuttaa maailmankaupan laajentamiseen
muiltilaiteraalisella sekä syrjinnästä
vapaana olevalle pohjalle.
OECDm 'työryhmä kolmen" tehtävänä
on nimenamiaan maksutase- j a
valuuitijiakysymykset.
Kuten 'tämän päiväin tilanne osoittaa,
järjestö on täysin epäonnistunut
ikailrissa työkohteissaan. Järjestöllä
ei ole muodollisesti valtuuksia
i^d^,j^iM8iil^,päft«>M. / • KM^t«ni OcuitenMn q ^ k m \ i t ,
ett^ s e ^ s u i Q ^ i l t uM «n p^dmostettu
^(jOsMfimin pi«^ Suu-
^ ' i^jaian oviaitl moMelleet
omian etunsa'ijauibaap. Tiilfflnin8*on ai-vion
^laitnai kuin Oati^jäiriastössä,
JQjtdoa mäiäiräiyiicseii: ovat täi ainakin
piWi9i ^'lia p s & i m sitovaanpiA, Suurista
USA,' ^0}iantl, LSnsi>-S«iksa j!a
j^piani djtvät ole ynitibgneeit edes tees
(teenijieillä rilkldgieesaian mm. Gatfc-sopi.
mulksen' miäiäiräylksiäi, . ^
Ns. tlliai^totletojen 8aami$«ikisd, millä
on j^estöijn lUtiymistt^ on eri-lyisestil
p(yiii% piiolliuisitielemaA^ olisi
di!bt^in;y^ tavtaOitisefn assosloitumi-
$«0} ^puii£kt«issa taipaJhituva {yhteistyö.
Nyt ediuisikuiuw
^ « ä päiältasftä voidaan M d t a , että
sen •tekoitulksena on demonistratii-viis
«ati' oöoi(t*aa-^^^ Suomen
paiSdka \mi^i31<^^ kuten
er^lis pomrarlillinien lehti on ehtinyt
avoimesti tuainusbaa.
PÄÄMINISTERI MAUNO
K0IV8T0:
Pääminis^ Mauno Koivisto antoi
iauisunnon Suomen liitbynusestä
OEOD^järjestÄön, josta oai suoritettu
edivsikuntaäänestys aikaisemmin
päivällä. Lausunnossaan pääministeri
Koivisto selittää, että hallituksen
Ocäsityiksen 'mukaian on eduksi,
etitä Suomj on miuikanaOECDrn toiminnassa.
Jossa viime aöikoina ovat
talouspolitiikan ija teollisuutta koskevien
kysymysiten rinnalle, ikoihon-neet
tieteelliset ongelmat, sekä vakuuttaa,
ettei jä.senyys vaaranna
Suomen puolueettonttiutta.
Jiri R a ^ ftaias
hmppiikunnossa
Praha. — Grenoblen kultamitalimies
J i r i Raska osoittautui jälleen
olevan hyvässä kunnossa Tshekkoslovakian
katsastuskilpailuissa, joissa
ratkaistiin maan edustus Saksan
—Itävallan mäkiviikolle.
Raskä voitti katsastuskilpailut
Spindleryvlssa 216,4 pisteellä (78
ja 75,5 m). D i v i la oli toinen 214,9
pistettä 79,5 ja 77 m). Sunnuntaina
osat vaihtuivat, Divila voitti 220,4
pisteellä (75,9 ja 79 m) Raskan sijoittuessa
toiseksi 215,5 pisteellä
(78,5 ja 74,5-.
PakkadKn
umpitalo
Neuvostoliitossa
Moskova. r~ Peräpohjolaan
suunnitellun 28-kerrok9isen talon
1500 asukkaan ei tarvitse mennä
ulos talostaan käydäkseen kahvilassa,
elokuvissa tai talvipuutarhassa.
Tällaisten keinollmastolla
varustettujen rakennusten SUMUUI-telma
Julistettiin parhaaksi Mos-kovassa
päättyneessä asuinrakennusten
suunnittelukilpailussa.
Ensim^^mäisen palkinnon salvat
krasnojarskilaisetankikitehdit Vasili
Virjuzhki ja V l i d i m i r Shadrin suun-nitelmallaian
104cerroksisesto 6^kul-maisesta
talosta, jonka sisäpihalle
tyitee lastentanpha..
Toisen palkinnon sai modtovailai-nen
Aleksander Shinkov, joka on
usean vuoden ajan toiminut Norlls-kin
pääanikkitehtina'. N o i i l sk on erä.0. BOX 69 SUDBURY, ONTARIO
12—2 Guayanalainen oppilas väittää
Toronto, r - Eräs guayanalainen
oppilas, joka opiskelee Western Ontarion
yliopistossa syytti tällä viikolla,
että vaalihuijaus ja äänillä
keinottelu saivat sen aikaan, jotta
entinen pääministeri Forbes Burn-ham
pääsiiiudelleen valtaan Guaya-nassa.
:
W i l l i am Rawana sanoi kotimaassaan
järjestettyjä vaaleja farssimaisiksi.
Hän on yksi Canadassa olevista
Guayanan 15, ääneatysrekistee-raajista,
jotka lähettivät luettelot ää-nikelpoisista
henkilöistä hallitukselleen,
jotta heille voitaisiin lähettää
äänestysliput,
"Minä en edes saanut äänestyslippua",
sanoi R(iwana " j a tiedän, että
Canadassa on tusinoittain muitakin
guayanalaisia äänestyskelpoisia henkilöltä,
joiden nimet olivat luetteloissa
ja Jotka eivät saaneet äänestyslippua".
Mr, Rawana on 26rvu0tia8 itä-lnti-alalsta
syntyperää oleva gunynnalai-nen
ja hän sanoi Guayanpn vaalien
epäoikeudenmukaisuuden johtuvan
itälntialaisten ja neekereiden välisestä
jakautumisesta. Maan National
Congress-puolue, jota johtaa Burn-ham-
koostuu -suurimmalta osalta
neekereistä' ja Kansan Edistyspuoluetta
johtaa itäintialaista alkuperää
oleva vasemmistolainen tri
Cheddi Jagan.
Tri Jaganin vaimo Janet sanoi
Georgetovvnlssa, että Burnham voitti
vaaleissa j a ulkomailla vallitsevan
äänestyksen epäsäännöllisyyden joh-dostq.
Mr. Rawana sanoi olevansa varma,
että Canadassa oleskeleville nee
kerisyntyFerää oleville guoyanalai-sllle
lähetettiin äänestysliput ja nämä
käänsivät vaalit Burnhamin voitoksi.
Rawana sanoi, että monelle itä-
Intialaista alkuperää olevalle j a Canadassa
tällä hetkellä asuvalle ei
edes vaivauduttu lähettämään äänestyslippua,
vaikka he olivat rekisteröidyt
vaaliluettelossa.
Sveit^fn asetditaat
^hkä valtiotie
Bern. — Sveitsin aseteollisuus
saatetaan kansallistaa. Sveitsin presidentti
mainitsi tämän mahdollisuuden
tehdessään torstaina parlamentissa
selkoa asevientiskandaalista.
Miljoonien frangien arvosta aseita
on viety maasta laittomasti.
Presidentti Willy Spiihler, joka ön
samalla ulkoministeri, ilmoitti, että
valtio on nimittänyt asiantuntijatoi-mikunnan
tutkimaan koko asekysy-mystä.
Tutkimus käsittää laki-, talous-
ja puolustusnäkökannat ja
mahdollisuuden, että aseteollisuus
kansallistetaan.
Vasta viime kuussa saatiin selville,
että sveitsiläisen asetehtaan
Oerlikon-Buehrlen virkailijat olivat
väärentäneet asiakirjoja, jotka herättivät
epäilyksiä syytöntä maata
kohtaan, -sanoi Spuhler. Sveitsin lakien'
mukaan sodassa tai sodanuhan
a l la olevat maat eivät voi ostaa aseita
Sveitsistä. Muidenkin on annettava
kirjallinen vakuutus, etteivät ne
toimita ostamiaan aseita tällaiselle
kielletylle maalle. Virallisensa tutkimuksessa
todettiin, että Oerlikon-
Buehrlc-aseita on toimitettu Etelä-
Afrikkaan, Egyptiin, IsräeliinT L i banoniin,
SaudirArabiaan ja Nlgerir
aan, jotka ovat kaikki kiellettyjen
listalla. •
Oerllkon-Buehrle on vienyt maasta
laittomasti kymmenien miljoo-illen
frangien arvosta aseita^ Sveitsin
hallitus on kieltänyt kaikki yhtiön
aseviennit toistaiseksi, sanoi
presidentti.
r - N e w York on paljon etelämpär
nä kuin Pariisi. Helsilngln, Leningradin
j a Oslon leveysiasteeilila el
Poh(jols-Amei'llkasi!*a olo jtwiri lain-kaan
asiu/tusta.
älliin 1 ^ 3 ^,
K^lsiifkl.^ — ^dui^kux|ta Y&hyisti
joulukuun ' 1 6 pnä" Suomen liittymisen
monilla tahoilla epäluuloa herättäneeseen
L^hsl-IIurpoiiän.Talou-dellisen
yhteistyön ja^ kehityksen
järj^töön O^CD-heo. Pptöa teht
i in jiänimäärin 1 2 6 — 3 8 sen jälkeen,
kun ed. Aarne. Saaripen (kd) oli
ed^ Hertha Kuusisen^ (kd) kanantta-mana
lain aikaisemmassa käsittely»
vaiheensa e)i4ottaout s e i ^ l a y m J a m i s -
t^. Hyll^äämisen kannaUa olivat
nestykse^fi ainoasta^ kannandemo-kraatlt
ja T P ^ L i n edustajat.
Sen sijaan esimerkiksi yksikään
sosiaalidemokraattisista kansanedus-^
lajista ei ollut yhtjoiyt puolueensa
sihteerin E r k k i Raatikaisen suhnun-tainä~
esittämiin epäilyksiin järjestöön
liittymisen suhteen. ^
Päivän aikaisemmiasa keskustelluissa
oli mm. ruotsalaisten oikeistosiiven
edustajana tunnettu Georg
Ehrnrooth ollut huolissaan OECD-jä^
enyydenläpipienostp j a kehottanut
sosialidemokraatteja pysymään
jäsenyyden takana tiukasti,
i i i i
m .
•I
N,w Yprl^. — Yj^ja y } e ^ ( ^s
p M pei^aavtai-il^itana oOa
mm Etelä-AMdkna m a ä i l ^^
^ Ä n Ibäuppa- j a ' iäeSMby^äa^
sistsf Uinöbadiista. - ' •
Äänestyksessä' 5 5 m ^ t a k^ajpUiEktti
^ä^Afirilkain erotbam^', 8ä' v:^-
^ t i sitä j a 2 8 maattla pidä^d M -
nesitämäsltä. Aasian j a A f r i k a t t t . ^ ! -
dem e i v d ^ olisi ' t f m l v m t TsfMjlA
kolmasosan enenunistön tultUtBSefiii
Ijyväfeytykisi. ^
SuiQimi Ja m o ! ^ poJhJo^temaeili P n e s -
tivar eibidotui^ vasi^aain, • -
YleiskioQkiouilQsen tpuiheenjjabt^a
(^niäibemakaso. ullkominis^a*! :£Smiljo}
Arenaleis sai läpi elhdotuik&ensa^^^^tt^
EtelK-AErikian' vdirallinen- erottaminen
tarvitsee tuieiksteen Ikaibdeat k oU
masosan äämtenenieflnmMiöin,
se on tankea ikysymys.
'Erottamista vafltustaiyat ov»t pe-vustelleet
(kantaansa säillä, ritilä .ti>
pauksesta voisi itlulk ennalokoitafpaAts.
OI |
Tags
Comments
Post a Comment for 1968-12-24-03
