Vapaus, March 24, 1960

              mm .SpSipBi, 11 i j i f f r t i T i i i i i i i i i i T i r p i i i i i i i i i i i i p i i i i i i i i i i i M limi | - | i i i n i m ] | 0 | T i M i M a M ft
ipiiliiÄi^HÄli^liÄlÄii^MiP^i
;tj\Sivu 2-Torstaina, maalisk. 24 p. — Thursday, March 24, 1960
(UBEBTD . Independent. Labor
•Oj^tftf'o'fifTinn1sh Canadiaris. Es-<
taölls^Ml Nov: '6; 1917. Authorized
as'Äfecönd^class^-mailby-the Post
OffloeftJeppjtmeht,' Ottawtf.' Pub-llsheä"
thrire **weekly: /Tuesdays,
Thursdays "and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm St.,.W., Sudbury. Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editoria! Office OS. 4-4265.* Manager
E. Suksi.,Editor W.'Eklund.'MaiUnjS
address': Box 69, Sudbury.^OÄtarlor
Advertislng rates - upon; application.
Translation freeof charge.
, TILAtJSHINNATf - '
Canadassa: " 1 vk. 8.00 6 kk. 4.25
3 kk. 2.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk."4.80
Suomessa; 1 vk. 9 50 6 kk. 5.26
>Aivan~varmaa myös-, on se, että—EteJ^ä-Afrikassa -viime
maanantaina järjestetty neekerityöläisten verilöyly tulee
-kiiKdyttämään.historian vääjäämätöntä .kulkua neekerijouk-
-koj^n, vapautumisen hyväksi. Etelä-Afrikan neekerit eivät
•"ole;tämän verilöylyn jä^keen enää samoja ihmisiä mitä he
" olivrt-sitä .ennen. He tulevat nousemaan taisteluun — ja
tärnan taistelun rajuus ja väkivaltaisuus riippuu nyt siitä,-
osaako Etelä-Afrikan nykyinen .valkoinen hallitseva luokka
vetää- kyllin ajoissa oikeat johtopäätökset .tilanteesta vai
eikö^^osaa. 1
^ffistoria opettaa meille, että vapauteen pyrkivät kansan­joukot
taistelevat oikeuksiensa puole.sta mieluummin rauhal­lisin"
keinoin. Mutta jos' rauhaUisia mielenosoittajia tapetaäns*
kaduilla; j6s miljoonaisilta kansäjoukoilta kielletään kaikki-mahdollisuudet
saada rauhallisin keinoin korjauksia valituk-
, siinsa, niin'mikään mahti maailmassa ci voi enää estää näitä i
, kan^njoukkoja-vastaamasta kovan käden otteilla kovuuteen.
Rauhantahtoisina ihmisinä me tietysti toivoisimnie näkeväm-
! \ mel^ etta Etelä-Afrikankin varsinamen kansa saisi itsemaa-
' ' rää^nisoikeute^ ilnian verenvuodatusta, ^ mutta'kuten sa- •
!^np^](u, ^vastUu tästä ^lankeaa^yksinomaan "sikäläisille väärin-i
1' hallitsijoille" jotka maanantaisen verilöylyn järjestivät.
Efelä-Äifrikan veriläylystä
'Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö viime maanantaina-tapahtunut
Etelä-Arikan vallankumoukseii' prologi eli esi;
^näytös. On käsittääksemme .vain-ajan kysymys, milloin se
toteutuu. Ja kukaan ei voi etukäteen .arvioida sitä, mitä ta­pahtuu
niille valkoisille hallitsijoille, jotka^ nyt näyttävät -
siellä istuvan lujasti niskan päällä. ,
Kuten on uutistiedoista nähty; pahamaineisesta rotusor­rostaan
koko maailman tuomittavaksi tullut Etelä-Afrikan
valkoiHoisista muodostettu hallitus avasi poliisivoimiaan hy­väksikäyttäen
tulen neekereitä vastaan, jotka olivat kokoon-t
Nämä neekerit protestoivat sen johdosta kun heidät pn mää­rätty-
kantamaan sellaista "henkilöllisyystodistusta", missä
on selitetty heidän sukupuunsa jotenkin samaan tapaan kuin
sivistysmaissa selitetään, kantakirjaelamten "sukupuuta".
Asiallisesti, tämä henkilöllisyystodistus tarkoittaa sitä,_että
neekeiri- ei saa olla.muualla kum erikoisesti neekereille vara­tuilla
Veservialueil la. Heillä ei ole kerta kaikkiaan mitään oi­keuksia
muualla kuin näillä kurjuutta uhkuvilla keskitys-leirialueillaan.
Asian vakavuutta kuvaa ehkä parhaiten se jos muiste­taan,
että Etelä-Afrikassa on noin 3,000,000 valkoihpista ja
noin 1^,000,000 neekeriä. Valkoihoiset — tai rikkaimmat heis­tä,
ovat hallitsijoita, joilla on yksinoikeus kaikkeen. Neeke­rit
ovat hallittavia, joilla ei ole mitaan oikeutta! Niin paha
on tämä rotusrj'jintätilanne, etta Yhdysvaltainkin hallitus
oli pakoitettu esittämään protestinsa viimemaanantaisesta
verilöylystä, vaikka sellaisen protestin lähettäminen oli val-tiodepartmentille
ilmeisesti äärettömän katkera pala purta-
:vaksiv^kun:huomioidaan ne neekerivainot;. joita,on aivan • vii-:
mepäivinä tapahtunut Yhdysvaltain etelävaltioissa.
v.,-., . 1,.'... ,•• • •;..,•..,•.••.•.!•••.•.•.'.
• •••• • , - . " - . • .• •;, • •,• •,. :.- r- • • • • . •.• ' ...- • • - '
Viime maanantaista veriXöyLyä-^elostaneissa uutistiedois-sa
ke'rrotfiin, että noin 20,000 rauhallista, aseetonta neekeriä
oli kokoontunut mielenosoitukseen edellämainitun "henkilöl­lisyystodistuksen"
kantomääräyksia vastaan. Mutta Etelä-
Afrikan hallitus, joka ei ilmeisestikään olo historiasta mitään
oppinut, avasi tulen naita-rauhallisia ihmisia vastaan, tap-paeii"*
kylmäverisesti 66 ihmistä ja haa\oittaen 186 muuta.
Ammuttujen joukossa oli miehiä, n_aisia ja lapsiakin!
Nyt ovat Etetlä-Äfrikan hallitsijat yrittäneet selittää,
että näiden rauhallisten mielenosoittajain laholta uhkasi:jon­kinlainen
"vallankumous" heidän ''ihannejärjestelmäänsä".
Mutta minkälainen oli tämä •"vallankumouksen" vaara?
Sikäläisen hallituksen määräykset edellyttävät, että jos
• neekerit: eivät .kanna taskuissaan .naitä ihmisar.voa - alentavia
henlcilöllisyystodistuksia, silloin heidät pidätetään muitta
mutlsi'<ta ja viedään vankilaan. Satoja neekererta on jo raa­hattu,
vankilaan tällaisesta "rikoksesta".
iTyt olivat neekerit päättäneet, että he ovat valmiita
:••-menemään: joukkomit
tämän Jkirotun ja vihatun "henkilöllisyystodistuksen". He
tulivat luielenosoitukseen rauhallisessa mielessä ja ilm^n mi­tään
aseita, sanoen avoimesti: Meillä ei ole mukana teidän
;.henkilöllisyystodistustanne.' viekää meidät,: vankilaan, jos^h
luatte.
Jos" tällainen esiintyminen on "vallankumouksellisuut­ta",
niin se on verr-attavissa tsaarien Venäjällä Pietarissa v.
1905 tapahtuneeseen mielenosoitukseen, mistä muodostui
"verinen sunnuntai" tyoläi.s^ille silloin — ja verinen häviö
tsaärikomennolle ja koko kapitalistiselle järjestelmälle Ve­näjällä
kahdentoista vuoden kuluttua. 1
•Kuten muistettanee, Pietarin työläiset olivat silloin rau-halhsessa
mutta päättäväisessä lakkotajstelussa epäinhimil­listen
työolosuhteiden korjaamisen toivossa. "Pappi Gapon
esitti silloin Pietarin työläisille muka ""rauhallisempaa" ja
säädyllisempää toimintamuotoa. Menkäämme yhdessä tsaa­rin
puheille, sanoi hän, kyllä tsaari kuulee meitä ja poistaa
valitusten syyt. Kun mainittu pappi lupasi itse tulla työläis­ten
puhemieheksi ja selitti vielä, että tsaari oli etukäteen lu-
^vannut ottaa Pietarin ^työläiset vastaan, niin nämä lakkolai­set
hyväksyivät tämän "helpon tien" ja lähtivät ristiä "kä­dessään
kantaneen pappinsa johdolla esittämään tsaaria ylis­tävää,
ja siunaavaa anomusta^ missä pyydettiin vallinneiden
olosuhteiden korjaamista. Tiedetään mitä tapahtui. Tsaari
ei ottanut vastaan näitä työläisiä vaan komensi sotajouk­konsa
ampumaan näitä rauhallisia ihmisiä. Satoja työläisiä
kaatui silloin Pietarin kaduille. Siksi tämä tammikuun 22
p:n tapaus tunnetaan "verisunnuntain" nimellä. "Me annoim-
/ me heille (työläisille) opetuksen" julistivat tsaarin palkka-
,-rengit silloin riemuissaan, mutta kuten sanottu, heidän ilonsa
oli lyhyt, sillä tämä verisunnuntai muodostui prologiksi suu­relle
lokakuun vallankumoukselle, joka pyyhkäisi ikuisiksi
ajoiksi pois sekä Venäjän tsaarin että hänen palkkarenkinsä.
ei il öliiiiii»ili!ÄÄiiiÄ HÄii
^ Toukokuussa pidettävänfähuip-:
pukokpuksen-. lahestyipss^ nousee
jälleen Tmyöi Länsi-Periiinini ky-
.symys yhä selvempänä päivSnva»
loon. Bonnin taholla esiinnytään
jälleen sillä tavoin kuin Länsi*
Berliini kuuluisrosana Länsi-Sak-j
saan ja että kaiiOu Länsi-BerUinin
tilannetta koskevat mahdolliset
muutokset merkitsisivät Länsi-
Saksan "laillisten oikeuksien" ra­joittamista.
Tällainen tulkinta on
kuitenkin ^elvää hämäystä, sillä
läntisten miehitysvaltojen taholta
ei ole milloinkaan liitetty Lä^nsi-
Berliiniä hallinnollisesti suoraan
Länsi-Saksaan,t eikä^^^Bonnin pe­rustuslain
tätä koskeva pykälä ole
saanut : länsivaltojen vahvistusta;:
Sen-todistaa oheisessa prof. Iler-
^bert'Krögerv:jonka kirjoittaman:
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
\
Matti Visti, South Porcupin*»,
Ont:, täyttää tänään^ maaliskuun 24
pnä 70 vuotta.
Karl Lehto, Toronto, Ont., täyt­tää
maanantaina, maaliskuun 28
pnä 82 vuotta
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vam
onnentoivotuksiin.
Mars ja Venus ovat
tavoitettavissa
Moskova;^ — Kansainvälisen; tähti-tistqellisenluton
varapresidentti Bo
iis Kukarkinm mielestä on täysin
mahdollista; . että : • tylevaisuudessa
;:voidaan : lähettää Maasta raketti
Marsun ja Venukseen.
. P r o f essori -puhui; tasta SNTLn tie-deakatemiiin
kuukausijulkaisun VPrlr-roda"
C'Luönto'^) edustajalle antar
massaan haastattelussa.. :Han sanoi
tämän mielipiteen nojautuvan."NeuT
vostölilton ballistisilla 'raketeilla
Tj'ynellä valtamerellä: suorittamien
kokeiden tuloksiin.
: Hän muistutti; että .ensimmäinen
Tyynelle .valtamerelle .laukaistu: r a ­ketti
poikkesi- ennalta lasketusta pis­teestä
vajan: kaksi kilometria ja. jat-:.
koi: :!;Nain suun: tarkkuus tekee; ra­ketin
laukaisemisen.^ Marsiin: j a . Ver
nukseen täysin reaaliseksi; koska.sil­loin
poikkeama saa olla jopa useita
tuhansia kilometrejä."
; ' Neuvostoliiton ballistisilla f raketeil­la
suorittamat- kokeet ovat antaneet
tähtitieteeUe myös:, muita mahdolli­suuksia.
Todennäköisesti: tulevaisuus:
dessä tällaisten:: pilkan matkan ra-;
kettien avulla voidaan toimittaa ava­ruudessa
olevien planeettojen .lähei­syyteen
laitteita, jotka toimittavat
tietoja Maahan.
. Täten voidaan saada Marsista ja
Venuksesta; tietoja,, joita ;aikaisem­min
tuskin voitnn edes kuvitella. ;SaT
moin voidaan saada uusia tietoja
Kuusta; Niila voidaan hankkia..joko
suorittamalla:: kiertomatkoja ; Kuun
ymparitai toimittamalla välittömästi
Kuun pinnalle vakituisesti toimivia
lähetysasemia.
Lehtimiesten
maailmanl(ol(ous
' K u t e n lehdessämme on aikaisem­min
kerrottu pidettiin Wienissä vii-,
me marraskuussa ns.^lehtimiesten
k^nsainväiisen; ;vyhteistoJmint
men laajenneltu kokous.jossa;: poh­dittiin
lehtimiesten seuraavan maa.
ilmankonferenssin järjestämistä. A-^
sian lopullinen ratkaisu jäi tällöin
vielä pöydälle.
;; Nyt-saadun tiedon mukaan tämä
kokous t u l l a a n j ä r j e s t ä m ä ä n ensi
lokakuun jälkipuoliskolla: Wienissä.
Asian merkeissä :IOJ:n puheenjoh­taja
Jean-Maurice Hermann j a ita­lialainen
lehtimies Dante Cruicchi
ovat"'olleet kosketuksessa:itävallan
iTittohaUituksen edustajien kanssa
Ja tällöin on vakuutettu, että I t ä -
voltin taholta ei tulla asettamaan
viTsumivaikeuksia kenenkään?; lehti:
miehen pääsylle po. ajankohtana
Wieniinr Samoin Itävallan lehti
miesliiton johdon taholla on suh­tauduttu
suopeasti ajatukseen.
Konfrenssin;: täsämällinen rajankoh-ta,
määrätään myöhemmin.
Muistettaneen, että leHtimiesten
ensimmäinen maailmankokous pi­dettiin,
kesäkuussa 1956 Helsingis­sa
ja varsinkin Intiassa ja Etelä-
Amerikan maissa puhutaan vielä­kin
lämmöllä "Helsingin henges
tä".
liittoha 1 lituksen fttuljsi i ilmaista
Canadan syvä .paheksuminen
maanantaisen verilöylyn^'joh­dosta
ja vaatia kansainvälisissä
järjestöissä ja"^ laitoksissa tfs
hokkaita- .toimenpiteitä i Etelä-
Afrikan hallituksen kurjaa rb-katsauksen
julkaisemme hieman
, Ijrhennettyna. ^ ^
Tuhkin olivat Geneven ulkominiS:
terikokouksessa ensinunäiset; toiveet
mahdollisesta: näkökohtien lähentyi
nusestä; ..Länsi-Berliinin \kysymyk-sessä
tulleet esiin, kun Bonnissa jo
alkoi toiminta. ^ Se voimistui edel­leen
.Camp Davidin-lausunnon jäl­keen,
o ^
Jo heinäkuussa::1959 pidetään liit­totasavallan
^{presidentinvaalit Län­si-
Berliinissä, ja herra Gersten-
"maier: ilmoittaa.: vastoin parempaa
tietoaan, että 'Länsi-Berliini 'kuuluu.
eräänä:,;osana> liittotasavaltaan. Lo­kakuussa
loukataan:; DDR:n^ikeuk-:
sia,: m i t ä karkeimmalla-tavalla repir
mällä; alas: liput S-Bahninalueella^
Marraskuussa seuraa .provokatori­nen
suunnitelma länsivyöhykkeen
radioaseman perustamisesta Länsi-
Berliiniin. Herra Brandt julistaa
17 päivänä joulukuuta 1959 - Länsi-
B e r l i i n i n kaupunginvaltuustossa, et­tä
Länsi-Berliini kuuluu liittotasa-valtaanv:
Yritetään siirtää lainvastai­sesi
i yhä enemmän liittotasavallan
viranomaisia: Länsi-Berliiniin; vaik".
ka: Länsi-Berliinissä on jo;nyt noin
70 •Jiitlotasavallan virastoa, joissa
on nom 18 000—20,000 virkailijaa.
M päivänä tammikuutta Adenauer
pitää Länsi-Berliinissä palopuheen­sa,
jossa hän avoimesti .hyökkää
länsivaltoja vastaan. Bonnin Wash-ingtonin
suurlähettiläs ;Grewe . torr
Juu Suddeutsehe Zeitungin 22 p nä
tammikuuta julkaiseman; tiedotuk­sen
mukaan mitä jyrkimmin kaikki
kompromissimahdoUisuudet; Länsi-
Berliinin :; kysymyksessä; .: Vihdoin
ilmestyy; tammikuun lopulla [herra
Lubke j>rkän korostetusti myös
Länsi-Berliinin ''valtionpäämiehe-n
ä " . ja esittää väitteen, että ••Ber­l
i i n i " — ei siis ainoastaan Länsi-
Berliini — olisi "erikoislaatuinen
osavaltio".
: Ja: nyt valmistellaan Berliinin
kysymyksestä ns. Valkoista; kirjaa,
jossa on selvästi kysymys kahdesta
karkeasti historian vääristelemises­tä:
: Ensinnäkin väitetään, e t t ä Län-,
sirBcrIiini olisi Lansi-Saksan perus­tuslain
;mukaan liittotasavallan osa'
Valtio j a e t t ä länsivallat olisivat sen
hyväksyneet:; ja tästä johtuisi edel­leen,
että Länsi-Berliiniä koskevat
sopimukset olisivat vain silloin laiU
lisiä, jos Bonnin hallitus ne hyväkr
tyisi. Se ei pidä paikkaansa.
VAIN 11 OSAVALTIOTA
.Kun; kolme läntistä miehity.«:val-ta>'>.
antoi maaliskuussa ':1948 Lon­toon
: kuuden ;; vallan kokouksessa:
määräyksen erillisen LänsirSaksan
valtioninuodostamisesta jonka lain.;
vastaisuudesta älköön; tässä .y4itey-dessä
kokonaisuudessaan: - puhutta­ko,
ne; osoiltiv^it. sen yksinomaan
lännen : miehitysvyöhykke"iden ; yh­dentoista
osavaltion pääministereil­le
Länsi-Berliini — puhumatta­kaan
Berliinistä y l e e n s ä— ei ollut
tämän .määräyksen;;vastaanottajien;
joukossa, eikä sitä edes sanallakaan
mainittu. Vain tässä muodossa ja
tässä laajuudessa: ottivat sitten; Län­si-
Saksan • p ä ä m i n i s t e r i t : Koblenze-rin
kokouksessaan heinäkuussa
1948 .vaStäSn "tämän anhetun mää­räyksen.
Sen mukaisesti .valittiin
myös ''parlamcnttineuvostoon"i vjon-ka
valmisettavana oli myöhemmin
liittotasavallan, perustuslaki,-päätös-;
valtaiset edustajat vain; kaikista -11
Länsi-Saksan osavaltiosta.
KUVERNÖÖRIEN MlHSTIOT
Perustuslain ensimmäiset luon­nokset
sul ke va t;; Ber 1 i in in johdon -
mukaisesti pois liittotasavallasta.
Vasta s perustuslakiehdotuksen; ^toi­sen
käsittelyn jälkeen parlamentti-neuvoston
päävaliokunnassa: syntyy
perustuslani;;23. luvun -/nykyinen
muoto, joka llaajentaa perustuslain;
myös Berliiniä koskevaksi. Mutta
nyt; ryhtyvät heti läntiset miehitys­vallat
toimenpiteisiin Saksaa kosker
van neljän: vajlan sopimuksen sisäl­tämien
kansainvälisten velvoitu.sten
pakottamina.: Ile/julistavat sotilasr
kuvernöörien -'parlamenttineuvos-tolle"
2. päivänä maaliskuua 1949
antamassa muistiossa: .
"Virkatoverini ja minä haluam­me
lopullisesti saattaa Teidän tie­toonne,
että ymrhärrämine sen huo­lehtivan
osartotonv-jola parlamentti^;
neuvosto on osoittanu Berliiniin
nähden. Kuitenkin täytyy, nykyi­nen
asema: huomioonottaen; kumota
se 22. luvun osa (joka vastasi pe­rustuslain
nykyistä 23. lukua —
kirjoittajan huom.}, joka koskee
Berliiniä . . ." ^ ^
Siitä huolimatta seurannut perus­tuslain
hyväksyminen, mikä astui
voimaan myös Berliiniä koskevana,
merkitsi "parlamenttineuvoston"
taholta länsivaltojen,kannan;selvää
hyljeksimistä Ne ilmoittivat sen-tähden
8. päivänä huhtikuuta 1949
ulkoministeriensä soti lasku vernöö-reille
osoittamassa kirjeessä, joka
l u o v u t e l t i i n ;"
"Ulkoministerit eivät voi täll
hetkeUä hyväksyä Berliinin mud:-;
dostamista osavaltioksi . säksaii^
liittotasavallan alkuperäiseen jär­jestöön."
^ r.' ,
jeillään'21 päivänä toukokuuta 1S>49,
Bonnin - perustusiairi yain ieiiraa-
Vallä selvälläVäjoituksella:
iliiiiiliil^^
"Me tulkitsemme 23. ja 144.
(2) Juvun sisällön siten, että se
; on meidän aikaisemmin hyväksy-;
tyn pyyntömme mukainen (toisin
sanoen maaliskuun 2. pnä ja huh­tikuun
8 pnä 1949 esitettyjen^
vaatimusten mukainen — ILKr.),
jonka' mukaan Berliini ei saa ää­nioikeutettua
jäsenyyttä liittopäi­villä
eikä liittoneuvostossa ja jota ;
ei myöskään hallita liiton taholta.
Täten on todistettu täysin seiväs- -
ti; ' ^ t ä perustuslaki on astunut a>}
noastäan " s i l l a ' e d e l l y t y k s e l l ä ! voi-J
maan, että .se, ei' koske Berliiniä,
l o i s i n sanoen, että Berliini ei kuulu
liitotasavallan alueeseen.
K A N T A VAHVISTETTU
MYÖHEnfMIN '
Länsivallat ovat myös myöhem­min
noudattaneet j a toistaneet jät-'
kuvasti tätä näkökohtaa. Niinpä
Länsi-Berliinin;;komendantit/kumo­sivat
29 p n ä helmikuuta 1950 "ase­tuksella"
Länki-Berliinin valtio­muodon
luvut, jotka julistivat Län­si-
Berliinin liittotasavaltaan kuulu-
(Jatkuu 4:llä sivuUa)
KUTSU CANADAI^ NAISTEN ^
KANSALLISEEN KONFERENSSIIN
Toronto. — Viime vuoden syys­kuussa
-perustettiin Torontossa ko­mitea,
jonka tehtäväksi tuli jär­j
e s t ä ä ympäri Canadaa naisten päi­vä
50-vuotisjuhlia Tämä kansalli­nen
komitea on kokoonpantu mo­nesta
/eri k a n s a l l i s u u s r y h m ä s t ä s e -
kä unioiden edustajista ja asiaan
innostuneista naisista. Nyt voim­mekin;
tiedoittaa; että voimme :olla
kokolailla tyytyväisiä työinme tu­loksiin,
vaikka kaikki asiat eivät
menneetkään suunnitelmien -mukai­sesti.
Juhlia on jo vietetty monel
la eri paikkakunnalla, ja ovat kaik­ki
onnistuneet erikoisen hyvin.
• Juhliemme kohokohtana on; Can;V-dan
naisten kansallinen; konferens­si;
j o k a / p i d e t ä ä n 'Torontossa, huhf
tikuun 8—9 päivinä Tämä on en­simmäinen
kerta, kun; tämänlainen
konferenssi pidetään, ja - kaikesta
päättäen saamme tänne suuren jou­kon
vieraita.
Juhlat aloitetaan / perjantai ilta­na,
huhtikuun 8 päivänä kello 8.15
Don-haalilla;; jossa on: edustajien
vastaanotto- ja tutusmistilaisuus.
Tähän tilaisuuteen; ovat; kaikki ter­vetulleita.
Toivomme siis e t t ä kan­salaisemme
ottavat tämän huomioon
ja saapuvat: tervehtimään .Vienal­tamme.
:,Varsinainen konferenssi pidetään
Union asemalla Oak huoneessa, ai
käen lauantaina kello. 10 ap Puhu­jat
alustavat; kysymykset: "Meidän
perheillemme turvallisiiiis:ja tule­vaisuus.
Canadan naisien oikeuk­sien
puoltaminen'- '-Kunnia pio- Komitean puolesta — H . T.
neerinaisille;/jotka ovat kauan, toi­mineet/
naisasiain. puolesta"/ja "Ca
:nadan;;naisten: velvollisuus: rauhan
työssä".' Näistä ; asioista myöskin
keskustellaan; J a ; viitoitetaan; tule-;
va lyö. \
Lauantai-iltana on samassa pai­kassa
illallinen/ja ohjelmalilaisuus.
Mlalliskutsuja.saa Toronton kerhol­ta,
sinne on kaikki tervetulleita.
;• Toivoisimme että; mahdollisiin-:
man. usealla paikkakunnalta saapui:
si edustajia ja seuraajia tähän; kon­ferenssiin,
sillä onhan/ l ä m ä n a i s t en
riemu-jnhla-vuosi j a meitä on; pal-^
joUi; • jotka :olemme kiinnostuneet
kaikista näistä, naisille t ä r k e i s t ä a-sioista.
. T i e d ä m m e ; / että .• j ä r j e s t ö ­työt
monella paikkakunnalla sitovat
suuret joukot naisvoimaamme, mut­ta;
olisr. erikoisen tärkeää tällä het­kellä
osallistua myöskin yleis-canar
dalaiseen toimintaan.: Ja; onhan se
nai.sillekin; juhlahetki,; kun pääse­vät
tutustumaan eri ryhmiin ja
kansallisuuksiin, ja sitten: voivat
kertoa: kokemuksiaan - tovereilleen/
kotona
Samat edustajat voivatv myöskin
osallistua, jos -haluavat /.Canadan
Naisten Liiton; konferenssiin, joka
pidetään sunnuntaina 10,; p.Edusta.\
Jamaksu 'Kansalliseen konferenssiin
on S 1.00- seuraajilta 50c ja kirjeen-vaihtocduslusi
:$1.00. Eduslajamak-su
./G. G. W. konferenssiin on; 50c.
Siis toivotamme kaikki; tervetul­l
e i k s i / yllämainittuihjn.tilaisuuk.i-siin
9
Oy-
01
;#i;-»---w; /":«a»:
TOIMIXTANIJT EEVA
Minkälaiset liivit?
is;v.35s;;«M8iS
l
3 i «
Arvatkaapa
. . . kuka käytti puhelinta viimeksi.
Lääkäri ja asiantuntija neuvovat
liiviasioissa naisia.
/ I h a n n e l i i v e j ä , kaikille vartalotyy-pjeille
soveltuvia, ei ole. Jokainen
tarvitsee oman vartalonsa mukajset
l i i v i t . Meidän on armottoman re­hellisesti;
pelistä tarkasteltava; var­taloamme,
nähtävä Ttse; sellaisena
kuin seJodella on, ennenkuin voim­me
mitään sen hyväksi tehdä.
Kokoliivit vaiko' kaksiosaiset"'
E l l e i vartalo ole kovin vaikeasti
hallittava, ovat kaksiosaiset /liivit;
siis /rintaliivit :ja;.vartaloliivit eril­lisinä,
/edullisemmat. /Täysipitkät
l i i v i t painavat sukkanauhoja; kiris­tettäessä
f alaspäin ; sekä .vatsa: e t tä
rintalihaksia .ja saavat aikaan; sur­keata
jälkeä. Olkapäihin jää oi
kanauhoista syvät vaot.
: Miten pitkät liivit? Edullisimmat
lavalliselle pyöreähkölle perheen-;
emännälle ovat sellaiset liivit, jot­ka;
ylettyvät hieman y l i vyötärön.
Edestä liivien alareunan tulisi
kaartua ylöspäin muuten ne paina­vat
vei-isuonia: Takaa; l i i v i e n tulisi
peittää istuinosa.
LiiVien tulee myötäillä/vartalo.^,
mutta n% eivät saa: miltään kohdal
l a kiristää, ei ainakaan / vyötäröllä,
se on suojattomin; kohtamme: Jos
kiristämme; vliivejäi; nousee paine
vatsaontelossa sekä pullistaa vatsa­lihaksia
-^; tämäkään ei ole kaunis­ta
— ja lisäksi 2 verenkierto vai­keutuu;;
syntyy suonikohjuja: ynnä
muita .hankaluuksia: Vatsakkaiden
tulisi'muistaa, elleivät riippuvat ja
veltostuneet vatsalihakset: suinkaan
tule kiinteämmiksi. jos ;/ne litiste­tään;
ahtaaseen puserrukseen. Sukr
kanauhojen avulla.;; ne vedetään
vain tällä tavoin entisiä riippuvamr
miksi. Tällaisen - vartalon oikea
hoitaminen vaalii liivit, joissa .on
erillinen vatsaluki.
: / Nyöritys; on hyvä olla olemassa,
milloin-vartalo ei ole niin tytlömäi;
sen kiinteä; että tultaisiin loimeen
pelkillä sukkanauha-; j a kumiliiveil-lä.
Mutta nyörilystä on muistetta­va
käyttää hyväksi; / Vartalomme
muuttuu: hieman viikosta :.;viikkoon,;
välillä lihoen tai taas laihtuen.
L i i v i t , joissa on osa kumia, osa
kangasta, sopivat: erinomaisesti so­lakalle,
j a ; normaalivartalolle:/Kan­gasta
:.lulisi liiveissä aina olla eten­k
i n vatsan /kohdalla;; Tukevillekin
vartaloille, ovat sellaiset hivit ediil;
liset, joissa esim. s'ivuosissa on ku-'
mikudosta, vaikka niissä muuten 0-
l i s i k i n luita ja nyörityksiä. Kumi
lisää liikkumisvapautta.
M i l l o i n selkä tuntuu tarvitsevan
tukea, ovat luut paikallaan. Varsi- '
naiset lääkärin määräämät tlikilii-^
vit ovat eri asia. Luut eivät ole l i i ^
veissä oikeilla "kohdillaan, jos ne
jonkin ajan käytön jälkeen työnty­vät
iJos. Vatsan kohdalle ei p i d ä '
sijoittaa luita. Lyjiyen aikaa käy­tettävissä
juhlaliiveissä on; asia loi-2;;
nen.
Liivien kunnossapito on tärkeä
pykälä. Liivit ovat kuitenkin seka
siksi kalliit että välttämättömät
n i i n terveydellemme, mukavuudel­lemme
että ulkonäöllemme, että
niiden hankintaa kannattaa harkita
oikein uudelta kannalla, itsestään
huolehtivan kehittyneen naisen, nä-;
kökulmasta.
Maitokannu
paloruiskuna
; Varovaisuudesta huolimatta/ sat
luu keittiössä silloin tällöin pieniä
tulipalonpoikasia; kun tuli:ryöstäy-:
tyy pannussa olevaan rasvaan tai
jopa / .paistettavana: olevaan siaa-paistiin.,/
Vedellä - sammuttaminen
ei onnistu, vesi; höyrytlyy/ j a rasva
palaa siitä :huolimalla;:: Mutta jcs
kaataa maitoa: palokohtaan niin sii­tä
:kuohiiu;kupla:: ja: nahkakerros
palokohdan/pinnalle, rasva ei/ saa
enää; ilmaa j a tuli tukahtuu.; :J.i
paistinkin^/ se suojelee palamasta./
Maitoa on usein kannussa tai pul­lossa,
Siitä on helppo kaataa ja se
toimii todellisen :;:vaahtosammultar
jan lavoin.
"Räsy"-lakki
Näyttää siltä että Hrushlshevista
kerrotaanusein lakkijultuja ja v i i ­meisin
on tällainen H:n vierailles-lessa
Jakartassa Indoneesiassa; hän
istui levähtämään ivierailujenvälil-;
l ä n a u r s e k e l l e n j a puhuen mukavia;
Hänen vieressään istui amerikkalai­nen,
sanomalehtimies, jökav o l i otta­nut
päästään .rypistyneen sinisen ;
pesäpallolakkinsa. H. sieppasi sen
pyörittäen ;sitä / kädessään sanoen: /
xTämä on niitä asioita; jotka minua
ihmeytlävät Amerikassa. Se on
n i i n rikas maa, mutta sen 'kansa­laiset
käyttävät tällaisia räsyjä".
Lakin omistaja puolustautui: " E l
se ole räsy Ehkei se dl kauneudel­la
pilattu," mutta se on käytännöl­linen
pelatessa, sekä nyt kierrel­lessä
kuuman :;Indoneesian; aurin-;
gon a l l a ' . H, tarkasteli lakkia ja
sanomalehtimies kehoitli häntä' so-viilamaan
sitä päähänsä vminkä: tä­mä
tekikin ja heti valokuvaajat
ikuistivat "tilanteen: '-Tuntuu suo­jelevan
auringolla hyvin ja. näyttää
yleishyödylliseltä", Kän arvostelu
Ja lunnin kuluttua seurueeseea
kuuluville venäläisille sanomalehti-•
miehille ilmestyi kaikille kjiaki-rkankaiset/
pesäpallomalliset lakit,
samanlaiset kuin /sanomalehtimie-^ •
hellä; jonka lakkia H; oli sovittanrt;
ja moittinut^ räsyksi
SiTÄIIIIIIIIillllilllllllllllllll
J A
TÄTÄ
TEPSIVÄ K E I N O ^
— Millä ihmeen keinolla saisin
tämän, sanoman tämän; kaupungin
jokaiselle :;naimisissa; olevalle nai­selle?
— Yksinkertainen asia. Lähetä
kirje kaikille naimisissa oleville:
miehille ja kirjoita kirjekuoreen
"persoonallinen".
OLI ONNISTUNUT
" E i sinulla ollut edes riepua sel­jassasi
kun; menin.njaimisiin kans­sasi",
sanoi mies vaimolleen.
" E i ollutkaan, mutta nyt niitä on
paljon", vastasi vaimo.
PÄIVÄH PAKINA
EskimoiMIn radio-ohjelmaa
Vanhoja leikkeleitä selaillessa
"sattui silmäämme" eräs vähän
•vanhentunut, uutistieto;. missä ker­rottiin,-
että yleLsiadiommc iCH-C:
n) johdolle, eli' laajallushalliir
nolle oli esitetty anomus radioase­masta,
joka laajaltaisi ositta n
myös eskimokielistä ohjelmaa.
' Ko. anomuksen mukaan Jtämä ra­dioasema-
perustettaisiin Maguse-joelle,
Hudson lahden läntiselle
rannalle, noin 175 mailia luotee­seen
; Ghurch i 11 ista,; Mari;
on ns. "ei kaupallisesta" radioase­masta,
joka hankkisi tarvittavat l u:
lonsa~ kannattajiltaan ja avustajil­taan.
Anomus lehtiin Eskimo Broad-casling
yhtiön nimissä, muttqi .se
kuitenkaan tarkoita sitä, että eski­mot
itse ryhtyisivät radio-ohjel­maansa
järjestämään."", Sellainen
demokraattisuus olisi harhauskoi-suiitta
valkoisch miehen Jparem-muususkossa
ja niinpä voidaan pi
tää oikeastaan asiaan kuuluvana,
e t t ä tämän eskimonimcii kantavan
yhtiön silmäntekcyänä on kuiten^
kin\ sellainen nimi kuin W. B. Par-keri
jolfe on^ "kiintynyt" asiaati,
i k k c i ^ l e k a a n csikimo. ' - •
Parkeriii kertoman mukaan
k o."^adlqasema ,tulisi Valyelcrnaan
työntekijää. /Myös voisi .sen vaiku­tuspiiriin
tulla;jioin 4,000, intiaania
mainitun lahden eteläpuolella.
/Anomuskiijclmän/mifkaan itämän
i";idioascnian laajallus tapahtuisi
;sek;i: / nijlannin että: :eskimokieleliä
— j a 30 pioscnltia, eli 20 minuut
t ia ^ oka: tunnista;; oiisi: uskonnollis­ta
ohjelmaa; Radioaseman henkilö­kuntaan
kuuluisi: B : : C . : Castle-nimi-nen
i^dio-operaatlori ;:sekä kaksi
muulavvalkoihoista: j a ;2,-;kaksikie-
Kysymys_ .Iistä eskimoa.
Mr. Gastien selostuksen mukaan
tämä radioasema voisi suorittaa
monenlaista/palvelustaisillä alueel
la.;. Radioaseman.!; välityksen voi­sivat
esimerkiksi sairaanhoitajatlaT
ret ja RCMP-poliisit pitää yhteyk­s
i ä - ' l a a j o i l l a - a l u e i l l a /liikkuviin es­kimoihin.
^ " '
Kaikkien näiden tietojen jälkeen
meille/ikerrolaan mainitus-sa, leikkC:
lecssä:
"Voimakkaat venäläiset radioasc;
mat; suuntaavat/englannin- ja eski­mokielistä
' ohjelmaa Canadant^poh-joisalueille.
Tämä (perustettava)
radioaisema voisi auttaa :»:tämän
"myrkyn* vastineena". . .
^ Toisin sanoert, Canada'n:i eskimot
saavat siis, kiittää venäläisiäiibols^
hcvikcja siitä, etta"heidäniSradio
,,;:Tämä>sellaisenaan: on muuten o i
reellinen. /Suurporvarit; puhuvat
nyt täällä Canadassa paljon siitä,
e t t ä meidän täytyy alentaa ''tiiotani
lokuslannuksia" (lai-koittaa suos­tua
-palkanalennuksiin) siksi että
voisimme menestyksellisesti, kil­pailla
talousasioissa sosialistisen
maailmanosan kanssa. Mutta kun
Neuvostoliitossa lyhnennelään työ­viikko
40:tuntiseksi; kaikille työläin
s i l l e ' t ä m ä n vuoden loppuun men­nessä,
ja kun siellä lyhennetään
seuraavan 4 vuoden aikana kaik­kien
työläisten työpäivä 7 tunti­seksi
ja työviikko Späiväiseksi ja
samalla/kertaa- nostetaan kaikkien
työläisten reali^fialkkoja yli 40-pro-sentlisesti
'viime vuoden työpalk­koihin
verraten, niin mitä sanot
taan, jos—täällä ruvetaan kysele­mään
;:. ett ä, .olemmekö ;:me; .venäläisiä
huonompia—- vai onko "johdossa vi-:
ka?"
Merkillisintä tässä jutussa on se,
e t t ä se päivä, jolloin noin voi tapan­i
l a , lähenee äärettömän nopeasti.
Multa palatkaamme eskimojen
pariin. Edellämainitnn mr. Gast­ien'selostuksen
mukaan nämä ko.
eskimot - ovat. 60-prosentlisesli ang
likaanikirkkoon ;ja::loput:;roomalais-katoliseen
' kirkkoon lukeutuvia,
joskin hän myöntää, jotta osa es­kimoista'
pitää kiinni esi-isiensä
vanhoista uskomuksista.
^ Vaikka lähetyssaarnaajat ovat es­kimojen
keskuudessa tehneet niin
perusteellista työtä, että he kaikin
kuuluvat johonkin > kirkkoon, _ n i in
siitä ' huolimatta' lännän >uuden ra^
raamattuun" ohjelma. ^
Asetelma on siis hieman kum­mallinen:
Meille sanotaan, etta
Canadan pitäisi kustantaa eski-
.-moiUemme amerikkalaista; uskon -;
propagandaa venäläisen "myr­kyn"
vastineeksi!
Maallikkona me emme tunne nii­tä
uskon " asioita - j u u r i lainkaan,-
emmekä välitä, senkään vertaa,
mutta . jos/eskimoille on opetettu
samanlaista uskonkiihkoa j a "sotaa'*
eri lahkojen välillä, mitä näemme
käytävän esimerkiksi täkäläisen ka­tolisen
kirkon ja sen peitottavaksi
joutuneen protestanttisen F suunnan
kirkkojen välillä, niin me haluai­simme
tietää, minkälaista on se
"lakaisin raamattuun" opetus mitä.
näille eskimoille aiotaan opettaa?
Sivumennen sanoen ,me olemm'c^;
sitä mielipuolta, että parempi olisi
opettaa eskimoille näitä maallisia,
teknillistä kehitystä elintasonsa
parantamiseksi, terveytensä ylläpi­tämiseksi
ja tietojensa kehittämi­seksi,
sekä jättää ne uskonasiat l ä ­hetyspappien
tehtäväksi, sillä sa­noohan
vanha suomalainen sanan­parsi,
että 'suutari pysyköön lestis­sään".
E i n i i s tä maallisista radic- i
propagandisteista häävejä lähetys-saarnaajia
tule sittenkään, vaikka!
heillä olisi käytettävä ulkomailta k
tuotettua kahnutettua " "uskonnon- l
opetusta".. - ' l
; Eskimoilta itseltään , ei ~_tieten-J
kään kysytä ^mitään-siitä minkälais- i
ta uskonnonopetusta) he radiosta
haluavat tai haluavatko mitään.