Vapaus, October 1, 1928

              te
1?
Bfaanantaina. tokaknim 1 parar—Moiw Oct. 1 No.213^192«
Ifanotssbiimat tässä osastossa ovat:
XO^^UnlmottaSilta 8 senttiä taaa,
VfldtafigHa, joiden ilmotiu on ker-kudesti
viikossa^umanlai
SBUL 2 senttiä sazia ja nsltä, joiden
taitos on iatJravasti iwTnnTi1iifiw>na ifiss. ^^*^ Saotanmsa l(erta. ifanottaessa 60e
ja jeiso^sta ^kerralta.
. SUDBtJRY, ONT.
VAPAUDEN KONTTORI PIDE-t|
iän arkipäivinä, avoinna kello
kahdeksasta aamulla kello viiteen
illalla. Sunnuntaisin ja juhla­päivinä
on konttori sulettuna ko
ko päivän.
p U p N E I T A J A R U O K A A SAATA-vana
New Ontelo Cafessa. M u ­siikkia
keskiviikko, perjantai ja
' sunnuntai-iltbina. Auto junia vas.
• tassa. Urho Pihlaja, Box I M ,
Sudbnry, Ont. Puhelin 1368.
TORONTO, ONT.
TORONTON SUOMALAISESTA
leipomosta on ' aina saatavana
kaikkia leipomoalaan kuuluvia
tuotteita. Toronto New Bread Co.,
44 Mitchell Ave., Toronto, Ont.,
puh. Ad. 3198. (MK
KIVIHIILTÄ J A KOKSIA, PARAS-
- t a lajia, johon olette tyytyväisiä.
— Toimitan mydskin muuttoja.
> Alanko Coal, 38 Robinson St. T r i -
' nity 0386J. (MTr
PORT ARTHUR, ONT.
AARNION MHAKAUPPA 817 BAY
Street. Saatavana lihaa ja muuta
ruokatavaraa päivän halvimmilla
hinnoilla. — Puhelin 1724 N. —
J. Aarnio.
KELLOSEPPÄ. KAIKKEA KELLO-Ja
kuKasepän alaan kuuluvaa tyS.
tä otan tehdäkseni. Mydskin uu­sia
kelloja mysrtävänä. L S. Salo,
192 South Algomar St, Port Ar­thur,
Ont
PALLOHUONE. SAATAVANA Si­kaareja,
tupakkaa ja pehmeitä
. juomia. Toivomme yleisdn kan-xfatuksen
liikkeellemme. Mäki ja
Kivistö, 818 Bay St, Port Art-hnr,
Ont (M
PABTURILnKKEEMME SUAIT-see
246 Bay St E. Suksi ja Wm.
Suvanne.
NÄRVÄSEN SAUNA AUKI JOKA
arkipäivä keUo 2—12 yOllä. 218
Secord St. Port Arthur. Ont»
FORT WILLIAM, ONT
FORT WILLIAM STEAM BBAtH
208 Robertson St, avoinna joka
arkipäivä keUo 1—12 yöllä.
C. A. STENBÄCK, VÄLITTÄÄ OS.
tajille ensiluokan lihaa. Palvelus
kaupungissa sekä linjoille nopea.
Puhelin 742 S. 607 Simpson St
Fort William, Ont
TILATKAA PUKUNNE MATTI
Maineelta 631 Simpson Street
Puhelin 1185 S.
KESO-ONTARION DDHSIA
Mbory
"TUKKIJOELLA»»
Harjotuksia tällä viikolla: tänä-
(maanantai-) ja perjantai-iltoina;
laulujen harjotukset 7:ltä, yhteis-harjotukset
kahdeksalta. Kaikki jot-
TIMMINS, ONT.
HAMMASLÄÄKÄRI A. p: BREN-nan
tekeo kaikkia alaan kuuluvaa
työtä «QsilnokkaisestL Maksut
kohtuulliset Hyvä kannatus suo­malaisilta.
Avoinna myös iltasin.
SUaitsee yläkertassa postikontto­ria
vastapäätä, Timmins. (M)
ENSILUOKKAISTA KELLOJEN-korjausta.
Fred Whitford, vasta-päätä,
postikonttoria, TimminSi
Ontarlg. ^ (M)
Kirkland Laken suomalainen ruo­kala
tarjob ruokaa aterioittain. Jä­senyyteen
voivat myös järjes^eet
työläiset liittyä.
FINNISH CLUB,
Box 297. Kirkland Lake, Ont
KELLOSEPPÄ
Ipskaneo
SUDBURY. ONT.
—Boa 1873—
'O Dorham St.
K I P U R I N N A N
A L L A
9a Vatsassa. PfifinpakotQS, KltkerSa vettä
suussa. SydSmen poltto, pakotus seiassft ja
Isrlknulden alla. Sappitauti, Keltatauti.
JKovs vatsa Ja yleonsa bcQcko riiuansulatus
ovarksJUd VatMkatarrin tuntomerkkejft.
nnd tratl on Itirtn rielnen kansamme ke*
knodetsa Ja sen oireet orat nila monet Ja Talhte»
letat, ettil mnnlMn. Innlee ItseSSn vaivaa van ar-
Oa-, kenblm- tJ m.,taBdln. Taikka ee Jobton at^
nautaan Iielkoata raoansttlatnkaesta.^^— Lokekaa
mltS tlma ndes aanoo USkkeeat5:
lAVler.^Mlnn.
^.P. A. UgatO.
m d l t l tUaamanl Hakkeen Ko. 250 olen k3]r^
t l n r t «bjeiden mokaan Ja olen taas terre mlea.
Kiitos telUe byvi*» ISBkkeestS.
Konnlolt.. DaalA KalHnmtM.
TSjrdcniaeen lioltooa knnlnQ snnrt pano lSSke^
<tL polveria Ja plUeria alaSUlsesti naatittaTla.
ttyal kmin bolto. XUatkaa Ulke No. 250. labe-tetiSn
postissa postlknlnt eooxltettnsa ^2£a
—Usnenin Apteekki «n •nnris—
^ o o a . ^Apteekki Tti4rsT«UolaBa—
JL? IQNELL CO. 8uperioMVI«,
ka olivat/ avustamassa ensimäisessä
esityksessä, olkaa hyvät j a tulkaa
nytkin niin harjoituksiin kuin esitys-iltanakin.
"MINUN VAUVANI",
lukuharjoitus keskiviikko-iltana kel­lo
8 sekakuoron harjoitushuoneessa.
SOITTOKUNNAN
harjoitus torstai-iltana kello 8.
JKaikki soittajat j a siksi aikovat mu­kaan,
please!
NÄYTELMÄSEUR AN
kokous tiistai-iltana kello 9. Saapu­kaa
lukuisasti tähän kokoukseen, pal­jon
tärkeitä asioita. Uusia jäseniä
otetaan.
VÄKIJUOMIEN UHRISATOA
Tänään tuomittiin poliisioikeudes-sa
Toni Grilli-niminen ^italialainen
kahden kuukauden vankeusrangais­tukseen
kahden naisen ahdistelemi-sesta
eilen illalla College-kadulla.
Grilli sanoi olleensa niin juovuksis­sa,
että ei tiennyt'mitä oli tehnyt
Väinö Latvala sai 10 dollaria sak­koa
j a kulut juopumuksesta, tai 20
päivää vankeutta.
KETÄXN EI OLE HAVAITTU
KAIVOSMURHAAN SYYL-SEKSI
International Nickel-yhtiön Frood-kaivannossa
tapahtuneen tapatur­man
johdosta, jossa Nestor Peltola
sai surmansa, pidetyssä kuoleman
syiden tutkinnossa ei havaittu ke­tään
syylliseksi tapahtumaan. Nos­tolaitteiden
käyttäjä, Fred Baker
on työskennellyt tässä työssä vuo­desta
1907. Hänen todennäköisesti
valtasi muistamattomuus hetkellä,
jolloin nostokori olisi ollut pysäy­tettävä,
ja hän laski t sen pohjaan
saakka hirvittävillä seurauksilla.
OPETTAJAIN KONFERENSSI
Ensi perjantaina ja lauantaina
pidetään täällä tätä aluetta kasit-vä
opettajain, konferenssi, Tilai­suuteen
tulee puhumaan kaksi maa-cuntahallituksen
opetusdepartemen-in
edustajaa. Kokous luonnollises-ikin
pidetään tarkotuksella tarkis­taa
työläislasten pimittämiseksi käy­tettyjä
menettelyjä, voidakseen e-delleenkin
tehostaa niitä.
LOORDI MELCHETT LÄHTEE
PALUUMATKALLE TÄNÄÄN
Loordi Meichett, Mond Nickel-yh-
:iön pää, joka ennen tunnettiin s ir
Alfred Mondina, lähtee Montrealiin
tarkastettuaan yfetiön kaivoksia tällä
ympäristöllä,: Viime lauantaina hän
seurueineen vieraili Copper Cliffis-sä,
Incon sulatolla.
Loordi Melchettin vierailun pitäi­si
oUa yhteydessä kaivosten j a s u ­laton
laajentamissuunnitelmien; kans­sa.
Niiden täytäntöönpano tulisi
maksamaan noin yhdeksän j a puoli
miljoonaa dollaria, j a lisääntyisi Co-nistonin
sulaton malmin käsittely-kuntoisuus
noin 50 prosentilla.
Paikallisen porvarilehden mUkaan
on huhuja liikkeellä mahdollisesta
Mönd Nickel- ja International Nic­kel-
yhtiön yhdistymisestä. Vaikka­kin
moiset huhut on yhtiöiden vir­kailijain
taholta kielletty, niin kui­tenkin
lausui vieraileva Mond-yhtiön
päämies kannattavansa teollisuusryh-tymiä.
YÖVUOROLAISILLE INCON
FROOD KAIVANNOSSA
Kaikkia tällä viikolla yövuorolla
Incon FrOod kaivannossa työskente.
leviä kommiinistipuolueen jäseniä
kehotetaan saapumaan solunsa koko­ukseen
Liberty-haalille tiistaina kel­lo
7 illalla.
Jokamies kuin sotamies!
yhteisen toiminnan kautta toistem­me
ymmärtämystä etsimään. Jokai­nen
nainen tuohon ensimaiseen ko­koukseemme,
kuulemaan mitä nais­ten
sihteeristön edustajalla on meiL
le sanottavaa. Niin että, ensi kesr
kiviikkona kello 7 kaikki koolle! '
AUTO-ONNETTOMUUS
Lähellä kaivantokyläämme astuva ^
farmari Bone v.k. 28 päivän ilta-na
tootaeaaa kotim Sndbaryn sai­rashuoneita,
jossa hän o l i pitem.
nän ajan paraimuknlla, joutui ikä­vällä
tavalla, kuoleman tihriksL Poi­kansa
Sijaessa autoa, syöksyi auto,
ei kauIuÖEta kodistansa, jostakin tun­temattomasta
syystä ojaan niin pa­hoin,
että tuo vieläkin sairas van-htis
sai lääkärin lausunnon mukaan
säikähdyksestä sydänhalvauksen ja
kuoli hetL
Lähemmät tiedot tästä kaameasta
onnettomuudesta ovat vielä hän^tan
peitossa.
Asiata ajatellut
femsojen pyöveliftö nO^n vapauttajia?
Garson Mine
NAISILLE
Vihdoin viimeinkin olemme me t a .
mänkin kaivoskylän naiset alkaneet
keskuudessamme tuumailemaan, että
eiköhän me sittenkin olla jälessä
kaikista toisista Canadan naisista.
Olemme sanomalehdistä n^neet,
joita miehet tilaavat, sekä Toverit­taresta,
jota meistäkin jotkut tilaa­vat
j a lukevat, että kaikkialla muu­alla
on naiset alkaneet työskennel­lä
omassa naisliitossaan osastojensa
kautta. Tämä on nyt muutamissa
paikkakuntamme nabissa herättänyt
ajatuksen etteiköhän sitä mekin
voitaisi jotain yhdsrssidetta keskuu­teemme
saada. Näiden ajatuksien
kehittämänä on nyt Sudbuzyn nais­osaston
j a Sudburyn piirin C. T . N .
L. sihteeristön lupaamaan apuun
luottaen päätetty kokoontua a s i a^
tuumimaan Mirs. Kosti Tairin asun­nolle
keskiviikkoiltana, t k . 3 pmä
klo 7. Tähän tilaisuuteen saapuu
Sudburysta nais-sihteeristön edusta­ja
antamaan ohjeita j a tietoja nais­ten
toiminnan tehtävistä.
Hyvät kylämme nuset! Heitetään
nyt jo pois tuo yksit^rjsesti elämi-
Kapitalismin nykyiselle imperialis­tiselle
asteelle on luonteenomaista
siiitomaakansojen häikäilemätön riis­täminen
j a sortaminen. Alkuasuk­kailta
riistetään alkeellisimmatkin
ihmisoikeudet Mitään järjestäyty­misoikeutta
ei heillä useinkaan ole
eikä kokoontumisvapautta. Heidät
pannaan pakkotyöhön j a työstä pois­jäämisestä
rangaistaan vankeudella.
He eivät saa' tehdä paremmin paL
fcattuja ammattitöitä, jotka vara­taan
emämaiden työläisaristokraa-teille.
Alkuasukkaat eivät usein sfia
edes liikuskella samoilla seuduilla
kuin valkoiset sortajat. Milloin he
juridisesti eivät ole orjia, ovat he
sitä kuitenkin todellisuudessa. Siksi
oikeudeton^ja sorronalainen on hei­dän
asemansa. Kaiken tämän no^
jalla kapitalististen siirtomaavaltain
valtaluokat harjoittavat mitä häikäi-lemättömintä
saalistusta.
Jo työväen itsetietoisen luokka,
liikkeen alusta saakka ovat sosialis­tiset
piirit tuominneet siirtomaiden
ja niiden kansojen riistämisen. Esim.
'Marx selitti, että jokaisen siirtomai­ta
omistavan emämaan työläisten
ehdottomana velvollisuutena on tais­tella
siirtomaiden vapauttamisen
puolesta j a kaikin keinoin tukea siir­tomaiden
vapausliikkeitä. Varsinkin
englantilaisiin nähden esitti hän tä­män
vaatimuksen hyvin selvästi.
Mutta samalla kun sosialidemok-ratia
on muutenkin käynyt yhä
enemmän luokkasovittelun j a kapita­listisen
järjestelmän vaalimisen tiel­le,
ovat sosialidemokraatit alkaneet
yhä selvemmin liittyä omien mai­densa
valtaluokkiin, tukeihaan nii­den
siirto maakansoja riistävää ja
sortavaa politiikkaa. Kun esim. Eng­lannissa
1924 oli sosdem hallitus,
ahtoi sen pääministeri ja sosdem
intematsionalin henkinen johtaja
MacDonäld määräyksen englantilai.
selle laivasto-osastolle ryhtyä pom­mittamaan
Kiinan kansallisen halli­tuksen
virastotaloa Kantonissa, e l - '
lei Sunjatsenin hallitus muuten tai­puisi
englantilaisten tahtoon. In­tian
kansan saman sosdem hallituk­sen
aikana alkaessa vaatia itselleen
ihmisoikeuksia, . uhkasi MacDonald
sotaväellä. Sanioin menetteli sos­dem
hallitus Egyptiin nähden, jota
maan muodollisesta itsenäisyydestä
huolimatta Englannin sotaväki koko
sosdem hallituksen ajan piti miehi­tettynä.
Jotta MacDonaldin hallitus
paremmin olisi voinut valvoa i m ­perialistien
^tuja, alkoi se rakennut­taa
5 uutta risteilijää.
Ranskan imperialismin haikaile,
mättömimpänä edustajana Indo-Kii-nassa
on ollut sosialidemokraatti M .
Varenne, joka on kehittänyt Indo-
Kiinassa hirvittävän sotilaallisen ko­neiston
alkuasukkaiden orjuuttami­seksi
j a palvelemaan Ranskan im.
perialistisia pyrkimyksiä muihin alu-eihin
nähden. Samaan tähtäsi Paul
Bourcourkin vaatiessaan äsken Rans­kan
parlamentissa naisillekin sota-palveluspakkoa.
Samalla tavalla tukevat muiden­kin
imperialististen maiden sosiali­demokraatit
maidensa valtaluokkien
saalistuspyyteitä. Näin on asian,
laita Puolassa, Belgiassa, y.m.
Kun sosialidemokraatit ovat täten
pettäneet marxilaisen luokkataistelu-politiikan,
ovat siirtomaakansat yhä
enemmän ruvenneet näkemään a i ­noan
auttajansa vain eri maiden
kommunisteissa, jotka soveltavat
käytäntöön Marxin siirtomaapolitiik-
Icaa j a tukevat kaikkine voimineen
^siirtomaiden itsenäisyyspyrkimyksiä
ja vapaustaistelulta. Sosialidemok­raateille
ovat siirtomaakansat yhä
enemmän kylmenneet, mikä on joh­tanut
siihen, että I I intemationalen
äskettäin Brysselissä pidetyssä kon.
gressissa herroille tuli kiire ryhtyä
toimenpiteisiin kääntääkseen siirto-maakansojen
kommunisteille anta­man
kannatuksen itselleen. Tässä
mielessä hyväksyttiin siellä erikoi­nen
siirtomaaohjelma. Siinä alussa
siunataan imperialistien vednen siir­tomaapolitiikka,
koska se "on edis­tänyt
tuotantovoimien kehitystä"
siirtomaissa. Mutta kun siirtomaa,
kansat eivät enää kauemmin aio täl­laista
sietää, esitetään julistuksessa,
että II Internationale "tunnustaa
Intian kansojen oikeuden täsrteen
itsemääräämiseen ja tukee siihen
tähtääviä pyrkimyksiä. — tu­kee
Egjrptin vaatimusta, täyden riip­pumattomuuden
myöntämisestä.
saavuttaneet edellytykset itsenäiselle
nykyaikaiselle kulttuurille — —
— M u t t a kun imperialistiset suur­vallat
sosialidemokraattien tukemana
ovat onnistuneet tukahuttamaan siir.
tomaakansojen itsenäisen kulttuurin
kehityksen, voivat sosdem herrat siis
aina selittää, etteivät kulloinkin k y ­symykseen
tulevat siirtomaakansat
ole vielä saavuttaneet edellytyksiä
itsenäisyydelle.
Sosialidemokraattien siirtomaa­politiikan
petollisuus onkin niin huo­nosti
peitetty, ettei ole lainkaan i h ­me,
että Intian, Indonesian, Ceylo­nin,
Trinidadin y.m. siirtomaiden
vain vieraiksi oikeutetut edustajat
huusivat Brirsselin kongressissa:
"Sorretut kansat protesteeraavat!
Alas sosialidemokraattinen imperia.
listien tukeminen! Loppu häpeälli­sestä
siirtomaapolitiikasta! Teidän
on hävettävä tehdessänne tällaisia
päätöksiä siirtomaaimperialismin hy­väksi!"
Meillä Canadankin työläisillä on
syytä kiinnittää huomiota tähän sos­dem
intemationalen päätökseen siir-tomaakys3rmyksestä,
sillä se paljas­taa
hyvin räikeästi täkäläistenkin
sosdemien, Simpsonien y.m. vanftoil.
listen johtajain yleisen politiikan.
Kajava vuoelkynunenlen ajaa van-nootumtt
Ktm hän näki kauxKUtta,
«»«m<Tiirin naisia. Joiden puvuista pis­ti
prftn turhamaisuus, oli hänen vai*
kea oHa tumniota juUstamatta. K u n
hän kuuH iloista rallatusta, täytyi h ä ­nen
tukkia korvansa. — Miten sellai­nen
mies oU lähtenyt Amerikaan, s i ­tä
ihmeteltiin j a sitä hän itsekin i h ­metteli,
siHä juuri tääTtähän se riet­taus
if»<irfn Tnn^i"^^<si» muodoin clä-möL
Kajava Joutui Joskus käymään se-pellmyHyllä
j a halusikin, siHä siellä
^ina. uudistui ^ niielenkilntoinen kuva.
Fi^n katseli, kuinka suuria kivimöhkä-leitä
toinen toisensa perään heitettiin
hirviön kitaan, kuinka sen Jättiiälsleu-at
hävyttömällä kylmäverisyydeUä n i i ­hin
tarttuivat, kunnes möhkäleet hie­nonnettuina
katosivat sen k i t a a n . . . .
Siinä oli saatana. Noin sen kitaan
syntisiä heitetään, noin se sitten rous-kuttelee
ja rouskuttelee, ja nielee
Vuosikausia kului Kajavalta kal­liolla
näin, työkänki pysyi samana.
Jos toverit joskus kirosivat, sen joten­kuten
sieti, sillä työ kuitenkin oU vel­vollisuus.
Mutta sitten kanki hajosi,
joukkoon tuli uusia miehiä, jotka eivät
ainoastaan kironneet kiveä ja poraa,
tuulta ja sadetta, mutta jumalaakin,
huonosta maailmanjärjestyksesui ja
heikkoudesta; pilkkasivat papit ja py­hät
sakramentit pataluliaksi. J a ilme­ni
että oli käymässä väkevä virtaus,
joka repi ihmisiä laumottain pois van­hasta
hapatuksesta.
Saatana
Aika, elämä ja ihminen — siinä a -
jatuksia herättävä kolminaisuus. K u n
näkee nuoria, jotka eivät "jaksa" seu­rata
aikaansa, johtuu mieleen epäilys
tulevien päämääriemme saavuttami­sesta,
mutta kun samolliln aikoihin
näkee vanhoja, jotka rientävät etu-kyimessä,
saapi lohdullisen tasapai­non.
Ilmiinen, kehityksen, olosuhteiden
j a satttunien tulos, on kuin onkin
matkalla — eteenpäin.
Parikymmentä vuotta on erään syr­jäisen
farmlseudun valistusriennoissa
nähty innokkaana puuiiailijana h a r -
maa.1 elämän kovissa kotvissa känslt-tynjrt.
ukko. K u n tarvitaan uhrautu­vaa,
palkatonta ja epäkiitollista työ­tä,
jota' monet väistelee, on u k k o sii­hen
valmis. K u n tarvitaan vakava sa­na,
ajallaan, ukko sanoo' sen.- K un
nuoret imohtavat nuoruutensa ja ala­kuloisina
murjottavat, ukko muistut­taa:
mitäs me turhia, elämä on mei­dän.
Lauletaan!
Melkein poikkeuksetta hänet näh­dään
kaikissa kokoontumistllalsuuksls-sa
j a harvoin tolmetonna, — ellei
muuta, on hänellä kainalossa nippu
kirjoja, vihkoja tai lehtisiä, jolta hän
esittelee j a tarjoilee. Hänen harras­tuksensa
vilpittömyyttä ei voi epäillä
kukaan. J a kxm hänet näkee, tulee
mieleen ajatus: tuo — tuo valistuksen
harrastus, tuo tolmlntalnto ja rohkea
uudenä^alsuuis ei voi olla eilispäivän
tulos, seh täytyy ukolla olla luomape-rälstä
ja läpi elämän seiuranutta. —
Se päfitelmä on kuitenkin erehdys.
CU aika, joUoln ukko Kajava oU a i ­van
toisenlainen. Tunnen sattiunalta
tarinan.
Erään Massan kaupungin laidassa
on suuri kallio, josta vuosikjrmmeniä
on louhittu kiveä erilaisiin tarkoituk­siin.
Kolmisenkymmentä vuotta taka­perin
kilvoitteli siellä pari suurempaa
yhtiötä väkivipulneen j a kivlmyllyi-neen
suuremmilla miesvoimilla sekä
joitakin pienempiä lurakoltsljolta, joil­la
oli omat pienet känkinsä. Niinpä
siellä oli suomalalnenklii käxdd, puo-likymmentä
.järeää miestä. Joiden teh­tävänä
oli louhia Ja kulmata raken-aiuskTviä
j a loput lyödä "peiviksi". k a -
tukivlksi.
Eivät nämä''miehet olleet kovin j u ­malisia,
jos ei jäiin jumalattomiakaan.
Kirosivat, kun kiusa tuli, milloin k i ­veä,
milloin poiraa. milloin tuulta.
miUoln sadetta, pakkasta tai hellettä.
Kävivät kapakassa, mutta kävivät kir­kossakin.
Niin muut, paitsi Kajava,
hän oli uskovainen. Jopa n i i n synkeä,
että se vaivasi toisia. Johtui siltä Jos­kus
sanasotaa Ja melkeini» sotaa. Jol­loin
syntisemmät olisivat Kajavan
potkineet pois sakista, ellei hän olisi
samalla ollut kängin urakkain r a a -
— — vaatii, että Syyrialle j a Ira­kille
myönnetään viipymättä täydel­linen
riippumattomuus" j.n.e.
Kaikkien näiden kauniiden lupaus,
ten 43hella on samaan julistukseen
Icuitenkin varattu riittävästi taka­portteja,
joiden kautta sosdem her­rat
tarpeen tullen voivat vapautua
antamistaan lupauksista. Julistukr
nen j a vain pa r in kolmen kahvipöy. sessa näet asetetaan ehto> että tuo­täkokouksen
pito ryh^tymällä kaikki taan vain "niiden siirtomaakansojen
yhdessä kehittämään itseämme j a vapauspyrkimyksiä, jotka jo ovat
Kajava kuimteli Ja kauhistui, sillä
nyt hän huomasi saatanan saaneen
hämmästyttävän vallan, joka el voinut
muuta olla kuin viimeisten pätvlen
merkkL Pyhässä kiivaudessaan päätti
hän karkoittaa pimeyden ruhtinaan
o i n a a n tästä kangista, ensin sanan,
j a ellei se auta, sitten nsrrkkien voi­malla.
Mutta hänen kiivautensa otet­t
i in naurulla vastaan j a häniet pai­nettiin
kivelle tärisemään. Kajava oli
yksin, toisia oli monta — saatatia jäi
voittajaksi.
Masentuneena laskeutui Elajava
kalliolta Ja koetti etsiä toista työpaik­kaa,
mutta ei onnistunut, sillä alka­massa
oli erityisen huono aika, mikä
kohta huomattiin kallioUakhi. Iltapäi­vän
Ja yön rukoUtuaan kiipesi hän
nöyrtyneenä jälleen ^kalliolle ja sai
yksinomaiseksi työkseen katukivlen
lohkomisen, joka kävi laatuun toi­sista
loitommalla. Nyt kuuli hän h a r ­vemmin
noita kauhistuttavia puheita,
eikä hetken perästä niitäkään: hän
huomasi olevansa yksin, lieneekö koko
kaiholla ollut muita kuin hän. Se oli­si
semmoisenaan ollut hyvä juttu,
muttji eräänä päivänä hänelle käytihi
sanomassa: kim se sata on täysi, saat­te
lopettaa työn.
Kajava otti sen vastaan Jumalan
rangaistuksena. Alistui j a rukolU, teki
sitä työkseen. Ja rukous tuU pian
kuulluksi. Hänen luoksensa tallusteli
suomalainen pappi. Joka samalla, sa­lavihkaa
tohni maa-agentthia. K un
hän kuuU Kajavan sielun ahdistuksen,
oli hänellä heti vh^oltus vahriihia:
maalle, pois täältä turmeluksen turul-ta,
herran rauhaan. Hänellä olisi tie­dossa
palkkoja monenlaisia, joita hän
hartaudella väUttäisi, kun Kajavalla
oUsl vaan vähän rahaa.
Olihan Kajavalla vähän tuota k i ­rottua
mammonaa "Ja Joka sentti kal­liisti
saatua. Jumalan ojentamana ar­mona
otti hän tarjouksen vastaan Ja
latoi papin kämmenelle'toisen puolen
säästöistään.^-Valitsi itseUeen summa­mutikassa
erään syrjäisen maapalan,
jota pappi kartalta näytti. Siinä tosin
el ollut huoneita eikä juuri peltoakaan,
mutta saattoihan niitä tehdä. Niin
arveli pappi j a nito päätteU Kajava-
Idn.
Pitemmittä mutkitta suoriutui K a ­java
papin opastamaUe palkaUe ja
ryhtyi heti työhön. Uhan kuritukseen,
mikä häneltä kaupungissa oU aiottu
! Lehtelän SAUNA
On avoinna tästä alkaen seuraavasti:
Tiistaina a-12 yöllä
Perjantaina ja Lauantaina 1—12 yöllä
Kylpy 25 MnttiS — (PMK
K I I T O S
Pyydämme lausua mitä vilpittö­mät
kiitokset kaikille niille jotka
avustivat meitä kohdanneessa onnet­tomuudessa
kesäk. 20 päivänä, j o i .
loin tuli hävitti kotimme j a kaiken
vakuuttamattoman omaisuutemme.
Melietimme kaksi nuorinta poikaam.
me, jotka joutuivat liekkien uhriksi,
Reino 4 vuoden, Reimond 6 vuoden.
Kiitämme erittäin kerääjiä, jotka
heti panivat keräyksen toimeen sa­mana
onnettomuuspäivänä. Tulisi
pitkäksi lujetella lahjottajain nimiä,
sillä kaikki Homepaynen ja ympäris­tön
asukkaat ottivat osaa avustuk­seen
puolueisiin tai uskontoon kat.
somatta. ...
Kiitän niitä, jotka raskaan paiva.
töidensä jälkeen tekevät työtä vai­vojensa
säästämättä uutta asuntoa
rakentaessamme.
Kerääjien nimet:
Stveezey A. T $222.00.
S. Bryk 59.75
K, Kulmala 53.00
R. Martin 72.00
W. Bowler 10.90
Womens Institute 36.00
Tämän lisäksi paljon jotka lah-j
ottivat suorastaan meille rahaa,
vaatteita ja huonekalustoa, joista
kaikista lausumme kiitokset ja t u ­lemme
aina muistamaan meille piin
suureen tarpeeseemme lahjoitta,
maanne avustusta.
Kllda ja Alex Maki,
Horr.epayne, C.N.R., Ont.
ILMOITUS
RUOKAA JA HUONEITA
SAATAVANA
Mrs. S. Junnila
3 Ave. 68 — Box 1511 — Timmins
(M
Uoti •noDialalaea
sauna ja uima aUas
Auki joka ^kdflo 1 päiviin
NESTOR PUSKA
142 Durham kadulla, Sudbury, Ont
Puhelin 2268
Tottunut vanhempi ja
vakavan luontoinen
naimaton
a
saa paikan heti. vähäisessä ruokalas­sa,
kun ilm,oittautuu ja lähettää
palkkavaatimuksensa.
J . Ruoholahti;
Box 269, Kapaskasing, Ont.
Liha- ja Ruokatavara-
KAUPPA
NIEMI & VALKEAPÄÄ
Puhelin 844 — Box 524
71 Cedar'St. — Sudbury, Ont.
Ruoka- ja lihatava-rakauopa
Mr. Arvo Pelkola
253 Regent St. — Pubelin 908W
~ SUDBURY, ONT. (M
J. A. Erickson
SUOMALAINEN ASIOITSIA
tekee laillisia asiapapereita tässä
maassa ja Suomessa käytettäväksi
ja suorittaa yleensä kaikkia asioit-sia-
alalle kuuluvia tehtäviä. Tulk­kina
oikeuksissa y.m. . 1 M
Bank of Commerce Building.
— Phone 2131 —
Box 718 — SUDBURY, ONT.
kieltää. Papin väUtyksellä oli hän Jo
ennen tuloansa ostanut viereiseltä far­milta
vanhan ulkohuonerähjän r a ­kennusavuksi.
Sen hän ensi työkseen
purki, raahasi laudat omalle alueel­leen
ja kyhäsi pienen asuiiihuoneen,
johon perheensä muutti. J a siitä se
alkoL
Kirvein, lapioin, kuokhi ja kaikenlai­sin,
mitä alkuperälslmmln työaseln Ja
tavoin riehtoi Kajava tällä maalla,
jonka Jumala qU hänelle antanut.
Saatana, Joka eimen oli ollut aina
tarkalla . tunnon harkinnalla siitä,
minkä verran mitäkin lajia oh hänel­lä
oikeus ottaa, jättäen loput: tunte­mattomalle
omistajalle ja jumalalle.
Mutta eräänä kauniin^ kevätpäivänä
tuli täUe autiolle farmille pari miestä,
jotka aukoivat ovet j a ikkunat, katse­livat
rakennuksia sisältä j a ulkoa, p -
velivät pensoittuneilla pelloilla ja tou­husivat,
mitähän touhusivat, tunnin
verran, jonka jälkeen laittautuivat
lähtemään. Sitä ennen kuitenkin pls-i
täytyi toinen heistä, reipas nuori mies.
Kajavassa jotakin kyselemässä. Sanoi
olevansa farmin ostaja Ja toinen oli
sen myyjä; kaupoista oli jo sovittu.
(Jatketaan).
Avoinna joka:
TIISTAI, KESKIVIIKKO,
PERJANTAI ja L A U A N T AI
Klo 3 :sta päivällä klo 12:3ta yöllä.
90—3rd Avenue E. ^ Phone 2545
Jack Puusepp
Suosittelee
RUOKAA JA HUONEITA
• ' ' '/
Huom.I Minuutin^ matka C. N. R
asemalta. (MT
390 Colborne Street
Tel. Main 0008
MONTREAL, QUEBEC
TOLSTOIN JUHLAT LENINGBA-DISSA
kintereillä, näytti täällä loitonneen, ei
irvistellyt slhnissä eikä rSmissyt kor­vissa.
Synkän iltahartauden päätyt­tyä
sielu tyytyväisenä torkahti j a r u u ­mis
upposi syvyyteen kuin kivi
Vuoden muutaman perästä oli to-^
teutunut Kajavan unehna: slhiä oli
pieni mökki, pala peltoa, pari lehmää
j a hevoskaakki; alkuperäiset työaseet
yhtenä Ja kovat kourat toisena. Joko
kynnettlm, kylvettiin tai satoa kor­jattiin.
J a pari, kolme kristittyä naa­puria,
kuten pappi oli luvaimutkin
taja.
Tämä Elajava oli aivan erikoinen
uskonsa synkeydessä ja Järkähtämät-tömyydessä
kaltaisiinsakin verrattuna.
Toiset saattoivat Joskus unohtua ja
pikkuisen erehtyä, laskea leikkiä Ja
katsella hymyillen hymyilevää maa­ilmaa,
mutta sitä ei tehnsrt Kajava.
Hän näki maailman hirveänä synnin-laaksona
ja sen asujamet. harvoja
valituita lukmmottamatta, luc&onaan
kadotukseen kiiruhtavuia laumana,
josta saatana riemuitsL Oina elämänsä
hänelle oU synkeä. synnin kuorma,
jone tuskin löytyi armoa Ja sovitusta.
Mutta sitä kuitenkin täytyi J ä r l ^ t ä -
mättomästi yrittää rukouksen Ja l i ­han
. kurituksen tietä, j a siihen oli
Kelpasi heidän nyt elellä, ei häirinnyt
syntisen maailman elämä. J a milloin
sielu tuntui vaativan, siUoin kutsuivat
he lucdcsensa pi^Jin, joka Jakoi lohdu­tuksen
sanat Ja sakramentit. Jos ei
sattunut olemaan rahoja paimenen
palkaksi. kerustelUln perunoita säk­k
i in j a voita pyttyyn, vietiin ne kau­punkiin
ja vaihdettiin rahaksi Sil­lä
oU asia autettu. — pahnenelle näet
kuului muona olevan epäkäytännöllis­tä,
sitä kun karttuisi enemmän kuin
ehäsl käyttää.
Se vanha, suurehko farmi, josta K a ­java
oli saanut rakennnusapua ja
Jonka aidan takana hänen mökkinsä
kykötti, oh Ollut kaiken aikaa autio­na,
kofamaan hyljättynä, kuten näyt-tL
Pappi oli arveDut jumalan salli­maksi.
Jopa erityisesti tarkottamaksi,
että Kajava käyttäisi hyväkseen noi­t
a hyljättyjä heinämaita Ja hedelmä-
Syyskuun 10 p:nä tuU kuluneeksi
100 vuott^ khrjaiUjan Leo Tolstoin
syntymästä.
Tapauksen johdosta on Leningradis­sa
Yleisen kirjaston "Maailman K i r ­jallisuuden"
osasto (Mohoväja 36) a -
vannut näyttelyn "Tolstoi ulkomaises­sa
kh-jalllsuudessa". Näyttelyssä on
Tolstoin teoksia 40 eri kielellä j a on
siellä runsaasti Tolstoin kuvia.
Kinoteattereissa esitettiin Tolstoin
kh-jojen mukaan otettuja fihnejä:
"Kasakat", "Anna Karenina" yjn; On
saatu valmiiksi uusi filmi "Nikolai n
Venäjä J a Tolstoi".
25 amj, RPL. KANSANVALIS­TUKSEEN
Sauna
on auki 3 kerlaa viikossa:
Tiiataina klo 6—12
Perjantaina ja
Lauantaina klo 2—12
339 Antwerp St
Sudbury — Ontario
— Puhelin 1954 —
Oppivuonna 192&—29 käytetään L e ­ningradissa
kansanvs^tukseen 25
mnj. 630 tuh. rpL Edellisenä vuonna
oli budjetti 22^ mllj. rpl.
Alueen vallstusosaston suunnltehnan
mukaan nousee I asteen koulujen o-
Pettajain palkat 57:stä 65:teen rup­laan
Ja n asteen—80 :sta 90 :een-
YLEISEN KOULUPAKON
TOTEUTTAMINEN
Alkaneen oppivuoden alusta on S e -
vero-Dvinskin läänissä alettu toteut­taa
koulupakkoa. Kaikkien kahdeksan
vuotta täyttäneiden lasten on tultava
vakituisiin kouluihin. Mataitussa lää-
* . « T . i i « m n i t a j a neaeima- nissä toteutettiin \n. .-^ —
puita. Niinpä Kajava tekikin, v a i k k a ' S n H f ^ Ä L ^ ^
Hahitaan tieföä
"Missä nykyään oleskelee Edward
Alatalo. Ole hyvä j a ilmoita itses.
täsi lasten tähden. Jos hän itse ei
huomaa tätä, pyydän että hänen
tuttavansa ilmoittaisivat osoitteella:
(213
S. Alatalo,
Muskoka Hospital, Gravenhurst, Ont
Haluaisin tietää missä on veljeni
Vaino ja Pauli Laakso. Antalcaa
tietoa voinnistanne siskollenne.
(214
Hanna Kahila,
47 Widmer St., Toronto 2, Ont.
Haluaisin tietää missä.. on Joho
Koski, kotoisin Hearstista. Ole hyvä
ja ilmoita itsestäsi minulle tärkeao
asian vuoksi. Jos hän e i satu itee
tätä huomaamaan, niin - jos'joku olisi
niin hyvä j a ilmoittaisi minulle hä­nen
osoitteensa. (214
John SIstaneBf
131 John St., Toronto 2,;0nt -
Missä on veljeni Alfred Krista
käjrttänyt Canadassa .oiimeä H»»»
Hansson, oUut talvella 1927 Quebe­cin
valtiossa. Jos hän e l i joku hä­nen
tuttavistaan huomaa tämän, oli­si
hyvä j a ihnottaisi allekhrjotta-neelle.
•
Jack ^Kristo, ^
2036-5th Ave:^Jlew York, -
N. Y., U. S. A . ]:.A.