1967-06-22-09 |
Previous | 9 of 18 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
'. Canaclaia''ifl'ttovaltioksi muodostumisen Centennial vuoden alussa VSampo" elokuvan näyttämisen yh-teydeäsjf^ siain tilaisuuden vierailla British 'Columbian maakunnassa asti. ' Olin:-Srte-ösa käynyt luentomat-kaUa^ 43>»«Ilotta sitten eli ensikerran V. -1924' ja toisen kerran v. 1928-^29' vaihteessa. Joka kerralla on matkan kaukaisin p^jkka>'dllut Matti Kurikan ja seuralaistensa peruslama Sointula. Tällä -kertoi; sain tilaisuuden kier- MATKA- JA MUITAKIN MUISTELMIA ONNITTELUMME . 'Göritemiial-\n^^ •'"'"•johdosta! • HUIPORT TAXI SUOMEA PUHUVAfT AJURIT Puh. DI 5-5461 122 S. CumbeHand 9t. Port Arthur Ont tää histoi-itiiliset paikat ja elokuvata no saarella Urho Tynjälän ja Hannes Myntin perheiden kanssa. Vaikka kuvaamisen alkuun lähdettiin Breakwaterilta, jonka suojassa uointulalaisten kalastuslaivasto ja kaikki työvälineet saaren pääteollisuuteen nähden ovat, niin "kahden pääkadun" yleiskuvaami-sen lisäksi ikuistettiin myös Kurikan entinen asunto, "Sointula" — Kalevan kansan ja Canadan suomalaisten historiaa" kirjoittajan Matti Halmisen, ISOÄIDIN, 'Isä' Tynjälän ym. jylhään korpeen raivaamat pellot ja asunnot. . Halmisen tyttäreen perheineen tutustuin jo Mexicon ja Cuban m a t k a n yhteydessä, ja ISOÄITIÄ sain puhutella kolmessa ti^ laisuudessä"~'CSJ:n osaston haalilla ja Tynjälän uudessa kodissa olin vieraana kaksi yötä. Kun kaikki kaksi yötä. Kun kaikki kaksi Soin-tulan pääkatua elokuvattiin, niin erikoisesti pysähdyttiin haalin ym- JUHLAONNITTELUMME! GREAT WEST TIMBf R LIMITED P. o. Box 444 Puhelin DI 4-8464 Port Arthur, Ontarib ONNITTELUMME 100-VUOTIS JUHLAN JOHDOSTA! V E N D O M E H O U SE LIIKKEENJOHTO J A PMiVmiUSEUNTA 127 S. Cumberland Street Port Arthur, Ontario Tervetuloa meille— Huoneita vuokrataan halvalla H Y V Ä P A L V E L US ONNITTELUMME 100-VUOTIS JUHLAN JOHDOSTA! AxeIson's Plumbing & Heating SUOMALAINEN PUTKI- JA VESIJOHTOLIIKE YHDISTÄMME KAASUPOLTTIMOONNE VEDENLÄMMITTÄJÄN 353 Grenville Ave. Puh. 683-8811 Port Arthur, Ont. HAUSKAA JUHLA-AIKAA KAIKILLE! M E R R I F I E L D A N D H E R I T A GE PLUMBING & HEATING Oljy-ja kaasupolttimoita — P u t k i - j a vesijohtoliike Sulkeudiunme palvelukseenne PuhelimetrPäivällä DI 5-8411 166 PowIey S t . ' Illalla DI'4-3238 Port Arthur, Ontario ONNITTELUMME 100-VUOTIS JUHLAN JOHDOSTA! DEWE AVENUE STORE SUOMALAINEN SEKATAVARAKAUPPA Puhelin: M U 3-8071 314 Dewe Avenue Port Arthur, Ont. ONNITTELUMME GENTENNIAL-JUHLAVUODEN J OHDOSTÄ! W. F. BOLDUC TIRE CO. 220 Park St. Puh. 345-7743 Port Arthur,-Ont. "Royal"-renkaiIa —• Pyörien lasapainoon asettamista Vulkanisointia _ Renkaiden korjausta Hauskaa juhla-aikaa suomalaisille asiakkaillemme! CREST MOTOR HOTEL D. McBlain —W.Wiejak, omistajat POÄT AiRTHUBiN NYKYAIKAISIN J A UUSIN HOa'ELLT Uudenaikaisimmin kalustetut huoneet — Matot yli lattian — Ravintola, jossa on erinomaiset ateriat. Puh. 345-1244 ' 875 Red River Road Highway 17Ai Port Arthur, Ontario HYVÄ PYSÄKÖIMISPAIKKA YMPÄRILLÄ ONNITTELUMME CANADAN 100-VUOTISJUHLAVUODEN JOHDOSTA! KIVELÄ & MAtT'!S BAKERIES EDITH JA LAURI SAVELA, omistajat Puhelin DI 5-6233 111 Secord Street Port Arthur, Ont. Saatavana maukkaimmat leivokset, kovaleipä ja korput. HYVÄ RUISLEIPÄ SYDÄMELLISIN ONNITTELUIN .>;;;,:,, TERVEHDIMME ,GMADAN CENTENNIAL-JUHLAVUODEN 7 ^ | | VIETTOA! 186711967 COMPÄMY LIMITED CU ' 550 Eight Avenue, Intercity PORTiÄRTHtJR ONTARIO paristoa, lainakirjastoa, Sointula Go-opia (osuusliiltettä), Itoulua, sekä satamarakennuksia tarkemmin kuvaamaan. Hautausmaata kuvatessa saatiin filmille jo manalle , menneitten uranuurtajien ja Canadan rakentajien muistot. Esim. A. B. Mäkelän hautapatsas tuli hyvin näkyväksi. Samoin 'isä' Tynjälän. Pohjois-Ontariossa aikaisemmin asuneen. Ylisen saunassa käynnin jälkeen tehtiin pääkadulle vielä kierros hänen trokillaan ja napsittiin «rikoiscsti sellaisia kohtia, jot ka ensikerralla oli vain. öhimenr nen mukaan saatu, kuten saha, csuusliikkeen sivumyymälä, saaren ainoa - " C A F E " , ym. — Sointulan meri-taksa laivalla kulkiessa tuli jo kuvattua Alert Bay, josta ennestään oli B.C:n intiaani-veistoksia muistona valokuvana. B.C:n pääkaupungista, Victoriasta olin jo edellisellä käynnillä saanut erikoiset kuvat Empress hotellista, Sigiial H i l l j a Central puis. toista. Nyt oli tarpeellista saada yleiskuva tästä 55,000 asukkaan kaupungista . ja sen sain mrs. Meishiltä, Halmisen tyttäreltä. Vaikka vierailumatkalla Kuubaan oli joukossamme kaksi nuorta miesr tä, veljekset Rogers, Nanaimosta, niin siellä ei ollut aikaa tällä kertaa käydä, sillä vain Ladysmith o l i Vancouver saaren matkohjelmassa. Vancouver saareen ylikuljetus-laivasta ja sen kulusta, Centennial Community leikkikentästä, Stanley puistosta kaikkine joukkotilaisuuk-sineen j a muistoineen sekä luonnollisesti GSJ:n haalista otetut kuvat ovat uusittuja nähtävyyksiä. Vancouverin suomalaisia on aina paljon nähtävissä haalilla, mutta iltapimeässä en yrittänytkään heti elokuvata. Mutta päivällä vieraillessa nappasin kuvia Matti Saaren kotona, haalilla Aino Hendrickso^ nista, juuri näytäntökuntoon valmistumassa olevan "Tukkijoella" ohjaamisess.i häärivän Nybergin, haalin näppärän taloudenhoitajan Matti Mäkelän perheineen, sekä Osma Lahden Co-op Book Storen edustalla. Matti Varjosen mukana .sain hapata paikkoja, hänen pienen autonr.a ja siinä olevat. Sillä autolla pääsikin nopeasti lentokentälle, Hastiugs kadun varrelta F i lm Councilin esityskonetta hakemaan, VVebsters Cornerin haalille "Sampoa" näyttämään. Vanhain lepokotia katselemaan ja "Sampoa" näyttämään niille, jotka eivät haalille olleet jaksaneet tulla tai eivät tienneet tulla, kun lehdi.ssämme ei julkaistu: «äytäntöpäivislä matkaohjelmaa. , Koska tammikuun lumet olivat korkeimmillaan ja Bowien haalitie tukossa, jäi Salmon Armin pei-uk^ ka tällä kertaa käymättä. Ja vaikka Kuuban matkalla oli matkatovereina Okanakan laaksosta Verno-nin ja Mavan välillä asuva John Kento, joka muisti vielä ajan jolloin kävimme CSJ.n Maran osaston haalilla, niin ainoastaan Pen-tictonissa tullessa pysähdyttiin sen verran että sain kuvattua lentokentällä tapaamaan tulleen vanhan toveri Charles Johnsonin. Hän oli juuri palanut vierailumatkalta" pohjoiseen, missä Simon Fraser v. 1808 löysi kultasuonen, jota seuraten myöhemmin johti Cariboo-vuoren kultalöytöihin, mihin osallistuivat John ja Charles. Näitä vanhoja tovereita kullan etsinnässä seurannut nuorempi pari nyt o l i Kuuban matkalla edustamassa Whi-tehorse kauppalaa, Yukonistia. Kun ennen oli junalla kulkiessa vuoristo kesällä monikirjavat mutta talvella harmaat alueet ohitettu niiden jylhyyttä ihmetellen, niin nyt lentäessä ne .sivuutettiin huomaamatta. Laskettiin «ivan hetken kuluttua lentokentälle Edmontonissa. "Sampon" näytöstä järjestellessä muistuttivat ennen Thorhildissa asuneet Pasasen tytöt, että Edmontonissa pidettiin Workers puolueen laajennetun tp-komHean ensimmäinen kokous kesäkuussa v. 1922, ja minut oli pantu kiertämään Red Deer^laakson ja pohjoisen Smokey Laken alueen, sekä Colemanin kaivosalueen etelässä^ jolla matkalla Juhlatervehdyksemme! IRON RANGE BUS LINES LTD. "Kaikkein arvokkaimman lastin maailmassa kuljetamme me — TEIDÄN LAPSENNE Puhelin DI 5-7387 321 John Street Port Arthur Ontario HAUSKAA JUHLA-AIKAA suomalaisille asiflikkalllemmel DELMAR'S LADIfS^ WEAR Täyddilinen varasto naisten valatetusta Puhelin DI 5-8242 240 Arthur Street Port Arthur Ontario oli perustettu Työläisnuorisoliiton klubeja 5 paikassa Albertassa: Eckville, Elspeth, Rocky Mountain House,'Blairmore ja Calgary. Nyt 100-vuotisjuhlan kunniaksi valmistuu Calgary viettämään vuotuisia Stampede-juhliaan heinäkuun alussa j a ovat juhla-ajan seitsemän päivää muuttaneet yhdeksäksi päiväksi. Kuu Mexicosta lennettiin Calgaryyn ja siitä käännyttiin menemään Vancouveriin, niin silloin täytyi käydä Federated Co-op Who]esalen alaisesta osuuksaupasta ostamassa vankempi alusvaate alapuolella nollan 12 asteen pakkasen ja navakan lumipyryn pakoit-tamana. Nyt tulomatkalla Edmontonissa käytiin Tyynen ja hänen poikansa kanssa Federated osuus-tukkuliikkeen alaisessa osuuskaupassa, jossa kellarikerroksessa oli rautakauppa, maanviljelyskoneita, huonekalustoa, astioita, maanpääl-lyskerroksessa ruokatavara- ja lihakauppa, sekä kolmannessa kerroksessa vaatetus- ja rohdoskauppa. Toisessa laidassa Edmontonin kaupunkia oli Federated Co^Op tukkuliikkeeseen kuuluva toinen samanlainen liike, mutta siellä käyntiin ei ollut aikaa. Nyt on myös Wheat Poolin viljaelevaattoreita kymmeniä Albertassa. Samanlaista on Saskatchewan maakunta, jossa olin ensimmäisen kerran Nummolan perukalla elonkorjuussa V. 1916 syksyllä. Myöhemmin kävin CSJ:n ja nuorisoliiton järjestäjänä Dunblanessa, Steeldalessa, Nummolassa, New Finlandin jne. Saskatchcvan ja Albertan aavikot olivat Canadan liittovaltioksi muodostumisen edellä biisonihär-käin suurten laumain laidunalueita. Myös turkiseläimiä oli näillä aavikoilla, joissa alkuasukkaat, intiaanit elivät. Itä-Canadassa ennen kahdelisannettatoista vuosisataa perustetut North West Co. ja Hudson Bay yhtiö, jotka olivat Englannin kuhinkaan nimissä saaneet lahjoituksina suuria, maa^alueita Quebecin ja ylä-Canadan alueella, tunkeutuivat savikoille turkisrikkauk-sien perässji. Intiaaneilta vaihtoivat turkisnahat melkein ilmaiseksi talous- ja teollisuustyökaluilla, sekä väkijuomilla, joiden hinnat olivat pilvissä, sekä vielä asettivat korkeat verot oikeutettomassa riistossaan. . Saskatchi>wan maakunnassa alkuasukkaat ja puoliveritset nousivat kapinaan tätä riistoa vastaan, josta ilmeneo Canadan historiassa Louis Reelin johtama kapinaliike. Turkisyhtiöiden edustajain 'suojelijana' olivat kuninkaalliset sotavoimat, jotka tulivat kapinaa kukistamaan, väkivallan voimalla lukien 'sivistyksen' lakia. Äskettäin täällä kulkeneen liittovaltion junan yhteydessä esitetty ainehisto Reelin johtamasta liikkeestä osoittaa kyllä miten sen tuhoamisen suoritti 'kruunun* väkivallan voimat, aina Reelin hirttämiseen saakka v. 1882. Mutta siinäkään ei tunnusteta sen liikehtimisen hyödystä,. eikä myöskään kerrota asutusluvun kasvusta idästä päin siirtolaisuuden kasvaessa ja etelästä Dakotan preeria-alueilla siirtymisen ansiosta jne.. Manitoba on kehittynyt alustavasti yllämainitusta laajentumisesta, mutta toisaalta sinne on siirtynyt rautateiden rakentajina ukrainalaisia,; ranskalaisia; islantilaisia ja menoniitteja, sekä suomalaisiakin. Suomalaiset asustivat Rorketonin, Lacdu Bonnettin, Point Du Boisin, F l i n Flonin ja Elman alueilla ja CSJ:n muodostuessa näiden alueiden johtavaksi kulttuuritoiminnan ja edistyksen ohjaajaksi. Talouselämän ehtona antauduttiin maanviljelykseen, ^kaivostuo-tantoon j a puutavaratuotäntoon. Kun siirrytään Manitoban puolelta Ontarion maakuntaan, niin siinä noin sadan mailin raja-alueella vaihtuu preerian rajan matala lehtimetsä Ontarion mänty- ja kuusimetsiksi. Luoteis-Ontariossa puu-tavarateoUisuus ja paperitehtaat muodostavat johtavan teollisuuden, johon työsuhteissa suomalaiset ovat enimmäkseen uhranneet elämänsä Canadan rakentamisessa. Minä henkilökohtaisesti olen ahertanut y l i 40 vuotta täällä Luoteis- (Länsir) Ontariossa; olen paperi-r u i t a ja tukkeja 'viljellyt' kahdella uudisfarmilla, yksi Finlandiassa ja toinen Devossa; olen työskennellyt Rhevlin Clarkin ja Mathews sahayhtiöiden tukkikämpillä Mine Centerissä ja Flanderissa; Great Lakes Paper" Go:n jabbarin Nelsonin kämpillä Linkossa ja Upsalassa; Hammevmillin kämpällä Clark-toni. ssa; Oscar Styfferi kämpillä Omfrevillessa; Provincial Paper jhtiön jabbarin Russelin kämpällä Superiorin saaressa, Kallion kämpällä Nipigon laidassa Ontario- Minnesota Paper Co. kämpillä one &ided Lake ja Greerin kämpällä Ignaceiv lähellä, sekä vielä toisten paperipuuformareilla. Jokaisessa työmaassa on taisteltu näiden yhtiöiden kanssa parenlpien olojen,, saamisaksi ja sitten Ontarion suurlakossa Luoteis-Ontariossa olin union edustajana jne. Tuhannet suomalaiset siirtolaiset ovat samoin osallistuneet Canadan rakentamiseen. Tuhannet ovat jo Canadan työväenliikkeeseen osallistuvat suomalaiset nyt jo suorastaan j a monissa teollisuuksissa ja eräillä työaloilla ovat vaikiittavia toiminnoissa sekä virkatehtävissä; Siinä suhteessa on siis toisin kuin ennen. Niiden vuosikymmenien aikana jolloin ensimmäilset matkat tein länsi rannikolle ja aavikko-maakuntiin, seurasivat suomalaiset CSJ:h kautta j a avulla työväen uniotoimintaa ja farmarien järjestöjen toimintaa. Ilman sitä CSJ:n varaamaa keskustelu- ja asiain selventämistä eivät suomalaiset olisi voineet .kantaa korttaan työoloja ja palkkoja koskevissa kysymyksissä taisteluun, teoUisuusunionismln tukemiseksi 'tai työväen ammattiryhmien yhtenäisyyden puolesta. Sama piti paikkansa farmarien liikkeisiin nähden. Tilanne oli muuttunut kokonaan toiseksi. Suomalaisen Järjestön tehtävänä oli vain kulttuuritoiminnan edistämisen alalla, eikä tarvittu yhdyssiteenä maan työväen ja farmarien järjestötoimintaan, kuten ennen. Mutta juuri sen vuoksi olikin nyt suomalaisia, jotka olivat edustajatehtäväinsä kautta perusteellisemmin 'tietoisia työväen ja farmanliikkeiden päätöksistä ja tehtävistä. Tavatessani sellaisia suomalaista syntyperää olevia toimitsijavoimia VancouverisEa sain tilaisuuden tutustua Canadan Labor Congressin edustajakokouksen päätöksiin yksi-tyiskohtaisammin Niistä päätöksistä selvisi, että Canadan suurporvaristoUa ja työläis- ja farmarijoukoille ei ole samat päämöärät tämän satavuotisjuhlan ohjelmassa, vaikka yleisissä juhlaohjelmissa eivät työläisten ja farmarien tunnukset olekaan näkyvissä. Mutta ilmenee jo osittain Centennial paraateissa, kulkueiden mainosautojen tunnuksissa, jne. Työväenliike — Canadian Labor Congrc-sin viime edustajakokouksen päätök.<?ien mukaisesti •— vaatii elämän tui-vallisuutta. Teollinen vallankumcus on tekniikan kehityksen knitta tuonut työsuhteet siihen pisteeseen, että jokaisessa johtavassa teollisuudessa ihmistyövoiman käyttö on melkein puolella supistunut. Kehitys on tarkoitettu yhteiskunnan kaikille, mutta teolli-suusmonopolit yrittävät riistää tulokset. Työväestö vaatii myös osansa. Samoin se v.iatii oikeuksia taistella saadakseen osansa, ja siksi se ju-: listaa oikeuslaitosten estetuomiot demokraattisten oikeuksien loukkaamiseksi suurmonopolien eduksi. Näin ollen on kysymys joukkotais-telusta yhteiskunnallisessa mielessä näistä oikeuksista. Se taistelu ei ole ainoastaan taloudellista taistelua. . » »• • » Viime talven aikana pidetyt farmarien konferenssit ovat ilmaisseet saman suunnan. Canadan Farmers Union presidentti Roy Atkinson sanoi NDP:n konventsionissa Saskatoonassa: "Mitä minä sanon teille, minä sanoisin minkä tahansa poliittisen puolueen edustajille. Suurin osa poliittisista puolueista, n i i h i n luen teidätkin, ovat . kompromisseeran-neet periaatteensa, soveltuakseen elämään vallitsevissa oloissa. Te otatte vastaan toimintavaikutelmia, sen sijaan että toimisitte. Te puolustatte sen sijaan että hyökkäisitte Te clette puolustusasennos-marialle menneet rakennustyönsS Torstai, kesäk. 22 p. — Thursday, June 22, 1907 suoritöttuaan. Jpka ei ole ollut metsäteollisuudessa, on ollut rautateillä, kaivannoissa, tehtaissa, myllyissä, monissa kaupunkien ja kylien rakennustehtävissä. Hman tätä panosta tuskin Canadaa olisikaan sellai,'5ena kuin se on. Sivu 3 sa sen sijaan että omaksuisitte hyökkäysasenteen..." Ja sitten hän jatkoi: Siinä o li CCF:ri häviön perussyy Saskatchewan maakunnassa. Ja siksi se o li tilapäinen häviö. Joukkomielenosoitukset maakun^ tien valtamaanteillä ovat käsittäneet kymmeniätuhansia; lainlaatija-kuntien sisä- ja ulkopuolella vaa. tivat ne edustajia ilmaisemaan kan- .tansa ja omaksumaan taisteluasenteen. • United' Farmers of Alberta järjestö ja Saskatchewan Farmers Union laativat yksityiskohtaisen ohjelman peruskysymyksistä viime talvella pidetyissä kokouksissaan. Kommunistien aavikkomaakuntien konferenssi hyväksyi ne pääasiallisesti selvemmässä muodossa. Työväen järjestöjen ja farmari-liikkeiden uuden yhtenäisyyden ohjelma on kehittymässä. Se viitoittaa tien Canadan työtätekevän kansan uudelle satavuotistaipaleelle lähtiessä. Työtätekevälle kansalle on Canada kallis. Meille siirtolaistyöläi-sille se on kallis. Me arvostamme sen rikkauksia ja niiden oikein, käyttöä. Me kulttuuritoiminnassamme laulamme,,'soitamme, kirjoitamme sen mahtavuudesta ja rikkauksien arvosti:. Me rakennamme parempaa elämiää j a turvallisuutta tässä uudessa kotimaassamme yhdessä muiden edistyksellisten ca-nadalaisten kanssa. — A TH Kambodzha tunnusti Pohjois-Vietoamin Phnompenh. ~ Kambodzha tunnusti lauantaina virallisesti Poh-jois- Viotnaniin valtion, ehdotti suurlähettiläiden vaihtoa Phnompenhin ja Hanoin kesken; sekä pyysi Etelä- Vietnamin kansallista vapautusrintamaa lähettämään diplomaatti-edustajan Phnompenhiin, Valtion-päämies prinssi Norodom Sihanouk teki ehdotuksensa -^kirjeissä,, jotka hän lähetti Pohjois-Vietnamin pair ministerille Pham Van Dongille ja F N L : n puheenjohtajalle Ngujen Huu Tholle. Nämä ovat ilmoittaneet tunnustavansa Kambodzhan nykyiset rajat ja kunnioittavansa niitä. ONNITTELUMME Canadan 100-vuotisjuhlavuoden johdosta! HAUSKAA JUHLA-AIKAA KAIKII4LE! New Idea Sheel Metal Co. ltd. Puhelin 345-6597 889 Fort William Rd. Port Arthur, Ontario Onnittelumme Centennial-jirhlille! HALF-WAY MOTORS V O L V O K I E E P - F I A T Huonu Jeepissä on neljän pyörän veto, i^lä pääsee minne vain! STERN RENT-A-TRUCK Myynti ja pialvdu KAIKENLAISTEN AUTOJEN KORJAUSTYÖTÄ 940 Memorial Ave. Intercity Puhelin 345-2327 361 Hodder Ave, Cuirent River Puhelin 683-8231 PORT ARTHUR, ONTARIO ONNITTELUMME Centennial-juhlavuoden johdosta! SUOMALAINEN RAKENNUSTAVARALIIKE WANSON LUMBER COMPANY LIMITED 277 John Street Port Arthur Puhelin DI 5-6589 ''Kaikkea rakennusalaan kuuluvaa löydätte WansoniIta" Suimnxtellessanne kotinne uudistamisia, tulkaa neuvottelemaan kanssamme uudistussuunnitelmista ja rakennustarvikkeista. CENTENNIAL-JUHLAVUODEN TERVEHDYS SUOMALAISILLE ASIAKKAILLEMME! MORROW'S F O O D M A S T ER " ' C a s h a n d C a r r y " r u o k a t a r v i k k e i d e n o s t o k e s k us MURILLO PUHELIN 935-2611 ONTARIO CENTENNIAL-JUHLAVUODEN-TERVEHDYKSEMME ' SUOMALAISILLE! DORAN^S NORTHERN ONTARIO ^ BREWERIES LIMITED NORTH ALGOMA STREET COR. GAMERON & MARKS ST. PORT ARTHUR, ONT. FORT WILLIAM ONT. ONNITTELUMME SUOMALAISILLE CENTENNIAL-JUHLAVUODEN JOHDOSTA! ABITIBI I W^ T H U N D E R B A Y D I V I S I ON PORT ARTHUR ONTARIO
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 22, 1967 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1967-06-22 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus670622 |
Description
Title | 1967-06-22-09 |
OCR text | '. Canaclaia''ifl'ttovaltioksi muodostumisen Centennial vuoden alussa VSampo" elokuvan näyttämisen yh-teydeäsjf^ siain tilaisuuden vierailla British 'Columbian maakunnassa asti. ' Olin:-Srte-ösa käynyt luentomat-kaUa^ 43>»«Ilotta sitten eli ensikerran V. -1924' ja toisen kerran v. 1928-^29' vaihteessa. Joka kerralla on matkan kaukaisin p^jkka>'dllut Matti Kurikan ja seuralaistensa peruslama Sointula. Tällä -kertoi; sain tilaisuuden kier- MATKA- JA MUITAKIN MUISTELMIA ONNITTELUMME . 'Göritemiial-\n^^ •'"'"•johdosta! • HUIPORT TAXI SUOMEA PUHUVAfT AJURIT Puh. DI 5-5461 122 S. CumbeHand 9t. Port Arthur Ont tää histoi-itiiliset paikat ja elokuvata no saarella Urho Tynjälän ja Hannes Myntin perheiden kanssa. Vaikka kuvaamisen alkuun lähdettiin Breakwaterilta, jonka suojassa uointulalaisten kalastuslaivasto ja kaikki työvälineet saaren pääteollisuuteen nähden ovat, niin "kahden pääkadun" yleiskuvaami-sen lisäksi ikuistettiin myös Kurikan entinen asunto, "Sointula" — Kalevan kansan ja Canadan suomalaisten historiaa" kirjoittajan Matti Halmisen, ISOÄIDIN, 'Isä' Tynjälän ym. jylhään korpeen raivaamat pellot ja asunnot. . Halmisen tyttäreen perheineen tutustuin jo Mexicon ja Cuban m a t k a n yhteydessä, ja ISOÄITIÄ sain puhutella kolmessa ti^ laisuudessä"~'CSJ:n osaston haalilla ja Tynjälän uudessa kodissa olin vieraana kaksi yötä. Kun kaikki kaksi yötä. Kun kaikki kaksi Soin-tulan pääkatua elokuvattiin, niin erikoisesti pysähdyttiin haalin ym- JUHLAONNITTELUMME! GREAT WEST TIMBf R LIMITED P. o. Box 444 Puhelin DI 4-8464 Port Arthur, Ontarib ONNITTELUMME 100-VUOTIS JUHLAN JOHDOSTA! V E N D O M E H O U SE LIIKKEENJOHTO J A PMiVmiUSEUNTA 127 S. Cumberland Street Port Arthur, Ontario Tervetuloa meille— Huoneita vuokrataan halvalla H Y V Ä P A L V E L US ONNITTELUMME 100-VUOTIS JUHLAN JOHDOSTA! AxeIson's Plumbing & Heating SUOMALAINEN PUTKI- JA VESIJOHTOLIIKE YHDISTÄMME KAASUPOLTTIMOONNE VEDENLÄMMITTÄJÄN 353 Grenville Ave. Puh. 683-8811 Port Arthur, Ont. HAUSKAA JUHLA-AIKAA KAIKILLE! M E R R I F I E L D A N D H E R I T A GE PLUMBING & HEATING Oljy-ja kaasupolttimoita — P u t k i - j a vesijohtoliike Sulkeudiunme palvelukseenne PuhelimetrPäivällä DI 5-8411 166 PowIey S t . ' Illalla DI'4-3238 Port Arthur, Ontario ONNITTELUMME 100-VUOTIS JUHLAN JOHDOSTA! DEWE AVENUE STORE SUOMALAINEN SEKATAVARAKAUPPA Puhelin: M U 3-8071 314 Dewe Avenue Port Arthur, Ont. ONNITTELUMME GENTENNIAL-JUHLAVUODEN J OHDOSTÄ! W. F. BOLDUC TIRE CO. 220 Park St. Puh. 345-7743 Port Arthur,-Ont. "Royal"-renkaiIa —• Pyörien lasapainoon asettamista Vulkanisointia _ Renkaiden korjausta Hauskaa juhla-aikaa suomalaisille asiakkaillemme! CREST MOTOR HOTEL D. McBlain —W.Wiejak, omistajat POÄT AiRTHUBiN NYKYAIKAISIN J A UUSIN HOa'ELLT Uudenaikaisimmin kalustetut huoneet — Matot yli lattian — Ravintola, jossa on erinomaiset ateriat. Puh. 345-1244 ' 875 Red River Road Highway 17Ai Port Arthur, Ontario HYVÄ PYSÄKÖIMISPAIKKA YMPÄRILLÄ ONNITTELUMME CANADAN 100-VUOTISJUHLAVUODEN JOHDOSTA! KIVELÄ & MAtT'!S BAKERIES EDITH JA LAURI SAVELA, omistajat Puhelin DI 5-6233 111 Secord Street Port Arthur, Ont. Saatavana maukkaimmat leivokset, kovaleipä ja korput. HYVÄ RUISLEIPÄ SYDÄMELLISIN ONNITTELUIN .>;;;,:,, TERVEHDIMME ,GMADAN CENTENNIAL-JUHLAVUODEN 7 ^ | | VIETTOA! 186711967 COMPÄMY LIMITED CU ' 550 Eight Avenue, Intercity PORTiÄRTHtJR ONTARIO paristoa, lainakirjastoa, Sointula Go-opia (osuusliiltettä), Itoulua, sekä satamarakennuksia tarkemmin kuvaamaan. Hautausmaata kuvatessa saatiin filmille jo manalle , menneitten uranuurtajien ja Canadan rakentajien muistot. Esim. A. B. Mäkelän hautapatsas tuli hyvin näkyväksi. Samoin 'isä' Tynjälän. Pohjois-Ontariossa aikaisemmin asuneen. Ylisen saunassa käynnin jälkeen tehtiin pääkadulle vielä kierros hänen trokillaan ja napsittiin «rikoiscsti sellaisia kohtia, jot ka ensikerralla oli vain. öhimenr nen mukaan saatu, kuten saha, csuusliikkeen sivumyymälä, saaren ainoa - " C A F E " , ym. — Sointulan meri-taksa laivalla kulkiessa tuli jo kuvattua Alert Bay, josta ennestään oli B.C:n intiaani-veistoksia muistona valokuvana. B.C:n pääkaupungista, Victoriasta olin jo edellisellä käynnillä saanut erikoiset kuvat Empress hotellista, Sigiial H i l l j a Central puis. toista. Nyt oli tarpeellista saada yleiskuva tästä 55,000 asukkaan kaupungista . ja sen sain mrs. Meishiltä, Halmisen tyttäreltä. Vaikka vierailumatkalla Kuubaan oli joukossamme kaksi nuorta miesr tä, veljekset Rogers, Nanaimosta, niin siellä ei ollut aikaa tällä kertaa käydä, sillä vain Ladysmith o l i Vancouver saaren matkohjelmassa. Vancouver saareen ylikuljetus-laivasta ja sen kulusta, Centennial Community leikkikentästä, Stanley puistosta kaikkine joukkotilaisuuk-sineen j a muistoineen sekä luonnollisesti GSJ:n haalista otetut kuvat ovat uusittuja nähtävyyksiä. Vancouverin suomalaisia on aina paljon nähtävissä haalilla, mutta iltapimeässä en yrittänytkään heti elokuvata. Mutta päivällä vieraillessa nappasin kuvia Matti Saaren kotona, haalilla Aino Hendrickso^ nista, juuri näytäntökuntoon valmistumassa olevan "Tukkijoella" ohjaamisess.i häärivän Nybergin, haalin näppärän taloudenhoitajan Matti Mäkelän perheineen, sekä Osma Lahden Co-op Book Storen edustalla. Matti Varjosen mukana .sain hapata paikkoja, hänen pienen autonr.a ja siinä olevat. Sillä autolla pääsikin nopeasti lentokentälle, Hastiugs kadun varrelta F i lm Councilin esityskonetta hakemaan, VVebsters Cornerin haalille "Sampoa" näyttämään. Vanhain lepokotia katselemaan ja "Sampoa" näyttämään niille, jotka eivät haalille olleet jaksaneet tulla tai eivät tienneet tulla, kun lehdi.ssämme ei julkaistu: «äytäntöpäivislä matkaohjelmaa. , Koska tammikuun lumet olivat korkeimmillaan ja Bowien haalitie tukossa, jäi Salmon Armin pei-uk^ ka tällä kertaa käymättä. Ja vaikka Kuuban matkalla oli matkatovereina Okanakan laaksosta Verno-nin ja Mavan välillä asuva John Kento, joka muisti vielä ajan jolloin kävimme CSJ.n Maran osaston haalilla, niin ainoastaan Pen-tictonissa tullessa pysähdyttiin sen verran että sain kuvattua lentokentällä tapaamaan tulleen vanhan toveri Charles Johnsonin. Hän oli juuri palanut vierailumatkalta" pohjoiseen, missä Simon Fraser v. 1808 löysi kultasuonen, jota seuraten myöhemmin johti Cariboo-vuoren kultalöytöihin, mihin osallistuivat John ja Charles. Näitä vanhoja tovereita kullan etsinnässä seurannut nuorempi pari nyt o l i Kuuban matkalla edustamassa Whi-tehorse kauppalaa, Yukonistia. Kun ennen oli junalla kulkiessa vuoristo kesällä monikirjavat mutta talvella harmaat alueet ohitettu niiden jylhyyttä ihmetellen, niin nyt lentäessä ne .sivuutettiin huomaamatta. Laskettiin «ivan hetken kuluttua lentokentälle Edmontonissa. "Sampon" näytöstä järjestellessä muistuttivat ennen Thorhildissa asuneet Pasasen tytöt, että Edmontonissa pidettiin Workers puolueen laajennetun tp-komHean ensimmäinen kokous kesäkuussa v. 1922, ja minut oli pantu kiertämään Red Deer^laakson ja pohjoisen Smokey Laken alueen, sekä Colemanin kaivosalueen etelässä^ jolla matkalla Juhlatervehdyksemme! IRON RANGE BUS LINES LTD. "Kaikkein arvokkaimman lastin maailmassa kuljetamme me — TEIDÄN LAPSENNE Puhelin DI 5-7387 321 John Street Port Arthur Ontario HAUSKAA JUHLA-AIKAA suomalaisille asiflikkalllemmel DELMAR'S LADIfS^ WEAR Täyddilinen varasto naisten valatetusta Puhelin DI 5-8242 240 Arthur Street Port Arthur Ontario oli perustettu Työläisnuorisoliiton klubeja 5 paikassa Albertassa: Eckville, Elspeth, Rocky Mountain House,'Blairmore ja Calgary. Nyt 100-vuotisjuhlan kunniaksi valmistuu Calgary viettämään vuotuisia Stampede-juhliaan heinäkuun alussa j a ovat juhla-ajan seitsemän päivää muuttaneet yhdeksäksi päiväksi. Kuu Mexicosta lennettiin Calgaryyn ja siitä käännyttiin menemään Vancouveriin, niin silloin täytyi käydä Federated Co-op Who]esalen alaisesta osuuksaupasta ostamassa vankempi alusvaate alapuolella nollan 12 asteen pakkasen ja navakan lumipyryn pakoit-tamana. Nyt tulomatkalla Edmontonissa käytiin Tyynen ja hänen poikansa kanssa Federated osuus-tukkuliikkeen alaisessa osuuskaupassa, jossa kellarikerroksessa oli rautakauppa, maanviljelyskoneita, huonekalustoa, astioita, maanpääl-lyskerroksessa ruokatavara- ja lihakauppa, sekä kolmannessa kerroksessa vaatetus- ja rohdoskauppa. Toisessa laidassa Edmontonin kaupunkia oli Federated Co^Op tukkuliikkeeseen kuuluva toinen samanlainen liike, mutta siellä käyntiin ei ollut aikaa. Nyt on myös Wheat Poolin viljaelevaattoreita kymmeniä Albertassa. Samanlaista on Saskatchewan maakunta, jossa olin ensimmäisen kerran Nummolan perukalla elonkorjuussa V. 1916 syksyllä. Myöhemmin kävin CSJ:n ja nuorisoliiton järjestäjänä Dunblanessa, Steeldalessa, Nummolassa, New Finlandin jne. Saskatchcvan ja Albertan aavikot olivat Canadan liittovaltioksi muodostumisen edellä biisonihär-käin suurten laumain laidunalueita. Myös turkiseläimiä oli näillä aavikoilla, joissa alkuasukkaat, intiaanit elivät. Itä-Canadassa ennen kahdelisannettatoista vuosisataa perustetut North West Co. ja Hudson Bay yhtiö, jotka olivat Englannin kuhinkaan nimissä saaneet lahjoituksina suuria, maa^alueita Quebecin ja ylä-Canadan alueella, tunkeutuivat savikoille turkisrikkauk-sien perässji. Intiaaneilta vaihtoivat turkisnahat melkein ilmaiseksi talous- ja teollisuustyökaluilla, sekä väkijuomilla, joiden hinnat olivat pilvissä, sekä vielä asettivat korkeat verot oikeutettomassa riistossaan. . Saskatchi>wan maakunnassa alkuasukkaat ja puoliveritset nousivat kapinaan tätä riistoa vastaan, josta ilmeneo Canadan historiassa Louis Reelin johtama kapinaliike. Turkisyhtiöiden edustajain 'suojelijana' olivat kuninkaalliset sotavoimat, jotka tulivat kapinaa kukistamaan, väkivallan voimalla lukien 'sivistyksen' lakia. Äskettäin täällä kulkeneen liittovaltion junan yhteydessä esitetty ainehisto Reelin johtamasta liikkeestä osoittaa kyllä miten sen tuhoamisen suoritti 'kruunun* väkivallan voimat, aina Reelin hirttämiseen saakka v. 1882. Mutta siinäkään ei tunnusteta sen liikehtimisen hyödystä,. eikä myöskään kerrota asutusluvun kasvusta idästä päin siirtolaisuuden kasvaessa ja etelästä Dakotan preeria-alueilla siirtymisen ansiosta jne.. Manitoba on kehittynyt alustavasti yllämainitusta laajentumisesta, mutta toisaalta sinne on siirtynyt rautateiden rakentajina ukrainalaisia,; ranskalaisia; islantilaisia ja menoniitteja, sekä suomalaisiakin. Suomalaiset asustivat Rorketonin, Lacdu Bonnettin, Point Du Boisin, F l i n Flonin ja Elman alueilla ja CSJ:n muodostuessa näiden alueiden johtavaksi kulttuuritoiminnan ja edistyksen ohjaajaksi. Talouselämän ehtona antauduttiin maanviljelykseen, ^kaivostuo-tantoon j a puutavaratuotäntoon. Kun siirrytään Manitoban puolelta Ontarion maakuntaan, niin siinä noin sadan mailin raja-alueella vaihtuu preerian rajan matala lehtimetsä Ontarion mänty- ja kuusimetsiksi. Luoteis-Ontariossa puu-tavarateoUisuus ja paperitehtaat muodostavat johtavan teollisuuden, johon työsuhteissa suomalaiset ovat enimmäkseen uhranneet elämänsä Canadan rakentamisessa. Minä henkilökohtaisesti olen ahertanut y l i 40 vuotta täällä Luoteis- (Länsir) Ontariossa; olen paperi-r u i t a ja tukkeja 'viljellyt' kahdella uudisfarmilla, yksi Finlandiassa ja toinen Devossa; olen työskennellyt Rhevlin Clarkin ja Mathews sahayhtiöiden tukkikämpillä Mine Centerissä ja Flanderissa; Great Lakes Paper" Go:n jabbarin Nelsonin kämpillä Linkossa ja Upsalassa; Hammevmillin kämpällä Clark-toni. ssa; Oscar Styfferi kämpillä Omfrevillessa; Provincial Paper jhtiön jabbarin Russelin kämpällä Superiorin saaressa, Kallion kämpällä Nipigon laidassa Ontario- Minnesota Paper Co. kämpillä one &ided Lake ja Greerin kämpällä Ignaceiv lähellä, sekä vielä toisten paperipuuformareilla. Jokaisessa työmaassa on taisteltu näiden yhtiöiden kanssa parenlpien olojen,, saamisaksi ja sitten Ontarion suurlakossa Luoteis-Ontariossa olin union edustajana jne. Tuhannet suomalaiset siirtolaiset ovat samoin osallistuneet Canadan rakentamiseen. Tuhannet ovat jo Canadan työväenliikkeeseen osallistuvat suomalaiset nyt jo suorastaan j a monissa teollisuuksissa ja eräillä työaloilla ovat vaikiittavia toiminnoissa sekä virkatehtävissä; Siinä suhteessa on siis toisin kuin ennen. Niiden vuosikymmenien aikana jolloin ensimmäilset matkat tein länsi rannikolle ja aavikko-maakuntiin, seurasivat suomalaiset CSJ:h kautta j a avulla työväen uniotoimintaa ja farmarien järjestöjen toimintaa. Ilman sitä CSJ:n varaamaa keskustelu- ja asiain selventämistä eivät suomalaiset olisi voineet .kantaa korttaan työoloja ja palkkoja koskevissa kysymyksissä taisteluun, teoUisuusunionismln tukemiseksi 'tai työväen ammattiryhmien yhtenäisyyden puolesta. Sama piti paikkansa farmarien liikkeisiin nähden. Tilanne oli muuttunut kokonaan toiseksi. Suomalaisen Järjestön tehtävänä oli vain kulttuuritoiminnan edistämisen alalla, eikä tarvittu yhdyssiteenä maan työväen ja farmarien järjestötoimintaan, kuten ennen. Mutta juuri sen vuoksi olikin nyt suomalaisia, jotka olivat edustajatehtäväinsä kautta perusteellisemmin 'tietoisia työväen ja farmanliikkeiden päätöksistä ja tehtävistä. Tavatessani sellaisia suomalaista syntyperää olevia toimitsijavoimia VancouverisEa sain tilaisuuden tutustua Canadan Labor Congressin edustajakokouksen päätöksiin yksi-tyiskohtaisammin Niistä päätöksistä selvisi, että Canadan suurporvaristoUa ja työläis- ja farmarijoukoille ei ole samat päämöärät tämän satavuotisjuhlan ohjelmassa, vaikka yleisissä juhlaohjelmissa eivät työläisten ja farmarien tunnukset olekaan näkyvissä. Mutta ilmenee jo osittain Centennial paraateissa, kulkueiden mainosautojen tunnuksissa, jne. Työväenliike — Canadian Labor Congrc-sin viime edustajakokouksen päätök. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1967-06-22-09