1924-04-03-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Shru 4 Tf^rstaina, huhtikuun 3 p. Tfaur. Aprfl 3. XAPAUS Canadan soomalaisen työväestön äänenlcanattaja, ilme»- dalaisen autonomian ja ra<likaalisen kannan .puolesta pitkin linjaa. ^ S o d b u r y s i a , Ont,, joka tiistai. torsUi ja lauantai.' «Valtiollisella alalla on lehti t>o-kennelIyt^vasy- ONXI SAAKI S. G. NEIL Lättömästi ja ilman itsekkyyttä Canadan TyOTäen- Vastaava Toimitusapniainen '"-"^""'"^ ; ,. " , , . » • vasuiava puolueen lipun alaisena esiinty\'ien hajanaisten r>-bmi- V A P A U S ( L i b e r t y ) en yhdistämiseksi, niin h)-\'in työläisten kuin farmarien- The only orifan of^Finnilh Worker9 in Canada. Pub-jkin puolesta, kaUomatta niiden kehitystasoon luokka-tohed in Sudbury, Ont. every Tuesday. Thursday and j ^ ^ j ^ ^ i j a ^ porvarillisia puolueita vastaan. Niitä, jotka Saturday. Muut lehdet Industrialistin suoraa-toimintaa lörpöttelevät vallankumouksellisella puhtaudellaan, e^ Advertiaingrates 40c per col. inch. Minimum chargejjgjjfj ^^jj muuta kuin halveksia, eli kuten Camey sa- ML'°Ä°^^tt?äXr^^.M»«"^^^^^ -rt-aU^leva .ySläinen toiminnassa on suurempi-the Finnish People in Canada. arvoisempi kuin tusina propagandamestareita. Joukot' —TILAUSHINNAT: ! tulevat vakuutetuiksi enemmän siitä mitä he näkevät^ Canadaan yksi vk. $4.00. puoH vk. $2.25. kolme siitä mitä he kuulevat. Joukkoja voidaap-^-alis-- '^'^yidyävaltJhin^ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk. | taa pikemmin toiminnalla kuin teoriain kehräämisellä, 13.00 ja kolme kk.$1.75. _ _ jteoilla paremmin kuin fraaseilla.» Tilauksia, joita ei »euraa raha, ei tulla lähettämään.) paitsi asiamiesten joilla on takaukset. I LopuJjgi jehtl haluaa kiittää kaikkia ystäviään ja Umotushintfi kerran julaistuista ilmotuJisista •lOt-; kannattajiaan huomautuksella, että tästä eteenpäin ku-paJstatuumalta. Suurista ilmotukEista sekä ilmotuksista, i , , «p tirlee olemaan työläisten W i Joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva ten tallankin asti se tuiee oiemaan lyoiaisien lenti, työläisten kautta ja työläisten hyväksi. Menestyköön veljeslehtemme seuraavan vuoden tai-alennns. KuoIoilmotuk.«et $2.00 kerta ja 50c lisää jokai, »elta niuistovärayltä. Nimenmuiitosilmotukset 50c kerta, $1.00 kolme kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kerta, , 13.00 kaksi kertaa. Syntymäilmotukset 11,00 kerta. Ha- paleella entistä paremmin ja kantakoon sen lyö enlis-lutaantioto- ja osoteiimotukset 50c ker^^^ kertaa Tilanni^ilmotuksista Pitää raha seurata mukana. ^ . . Vajinudon konttori ia toimitus on: Liberty BuJldintr Lbrne St.. Puhelin 1038. Postiosote: Box 69. Sudbury. Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain lehteen torstaina kello 3. . Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen kirjeeseenne, kir.iottakaa undelleen lirkkeenhoitajan per-joonalHsella nimellä. .T. V . K A N N A F : T 0 Li.kkepnhoitaia. - Re^i^tet-ed at the Po.^t Office Department. Ottawa, BO »pro"'' r!fl<!« moftor •. • m i i i i i i III • i i i i " • • •• Tjolaisifle mietittaYaa Kättensä työllä elävä kansanaines on'joka maassa niin suuri, että varsinaiset riistäjärylhniät siihen verrattuina jäävät häipyväksi vähemmistöksi. Tästä kansanaineksesta vasta vähäinen osa on yhtynyt kannattamaan niitä pyrkimyksiä, joita nimitetään sosialistisiksi. Sosialistisen maailmankatsomuksen omaavia joukkoja on kyllä kaikissa maissa, ja onpa sosialistinen liike päässyt ylenemään sellaiselle voima-asteellekin, että omis-taväih luokkain on täytynyt sitä vastaan ryiityä ää' rimmäisiin toimenpiteisiin. Mutta siitä huolimatta jää tosiasiaksi, että luokkataisteluun näden suuret joukot pysyttelevät edelleen puolueettomina ja osa sen luonnollisiin kannattajiin kuuluvista taistelee vielä, porvariston jc/hdolla, kaikkia s.osialistisia pyrkimyksiä vastaan. On aina ollut tunnettua, että älyllinen askartelu ei voi edistyä pitkin harppauksin. Totunnaisille ajatusta voille annetaan yleensä ratkaisevampi merkitys kyin jollekin sellaiselle totuudelle, mika on vielä verrat tain uusi. Ja niinpä verrattain suuret työläisjoukotkaan ervät tfllhdo jaksaa ymmärtää sitä välttämättömyyttä, että kaikki on kdiityksen lakien alaista, lakiep, joiden vaikutuksesta vanli^ täytyy aikoinaan väistyä uuden tieltä. He eivät jaksa käsittää, että talousjärjestelmä, jonka alaisena he ja heidän edeltäjänsä ovat eläneet, on suorittanut historiallisen tehtävänsä, ja että se teettävänsä suorittaneena muodostui/ .kiroukseksi ihmiskunnalle, jos sita pyritään pitämään yllä keinotekoisesti ja pakkoon turvautuen. Kapitalistinen ta'Iousjaiije8teImä oli paras kaikista mahdollisista talouqaijestelmista min kau kuin maailma ei vielä Ollut päässyt kiinteän taloudellisen yhteistyön asteelle, sillä se järjestelmä takasi ihmisille mahdollisimman suuren hyodykemäiSTan. Mutta kun vissi kehityksen aste oli saavutettu, kun kokomaailma oli/muodos^ tunul yhtenäiseksi tuotantoalueeksi, kun koko ihmis-kunta — loiseläjät,poisluettuina — oli joutunut tyos-kentellemaän keskittyneen tuotannon palveluksessa, silloin kapitalistinen järjestelmä alkoi y^iä enemmän käydä olosuhteisiin "soveltumattomammaksi. Ihmisten etu on aina vaatinut hyodykeinäärän kohottamista mahdoHisi^ suurebi, multa kapitalismin etu edel- ; lyttää, varsinkin nykyisissa oloissa, sen vähäisenä py.j syttämislä.; Tämän ristiriidf^ me voimme kukin, havaita kiistämättömän ilmeiseksi, ]o^ vaikkapa väin pikasilmäykseUä tarkastamme valHtsejria oloja ja ilmiöitä. Senpä vuoksi disikin odotettavaa, että kansan pohjakerrokset ryhtyisivät tarkastelemaan kapitalistisi.^ jhuusfeoUia ja politikoimista sen jokapäiväisen elämän valossa, ;joka ympärillämme kuohuu. ^ Ne köyhät laivayhtiöt Xskettäin käytiin Englannissa lakkotaistelu^ minkä tokkatyöläisel alottival Englannin 1,351 laivayhtiötä vastaan vaatien miestä kohden kahden shillingin pai kankorotusta. Laivayhtiöt puolestaan taasen valittivat cköyhyytlään» ja ilmaisivat halunaan olevan laskea;, tokkatyöläisten palkkoja ja Englannin johtavat päivä lehdet tekivät parhaansa saattaakseen tokkatyÖläiset «isänmaan edun nimessä uhrautumaan, jotta laivalii kenne saataisi uudelleen jadoilleen». Osotukseksi ciitä, minkä arvoisia suurkorporatsioo-nien «isänmaallisuuteen» vetoamiset ovat, teemme seuraavassa lyhyen selostuksen Britannian kauppalaivasto- oloista tokkatyöläisten järjestön julkaiseman selos tuksen mukaan, mitä laivayhtiöt eivät puolestaan ole koettaneetkaan kumota: «Englannin 1,351 laivayhtiön kokonaisvoitto oli^ v. 1923 kaikkiaan 122,584,064 puutaa. Kahden shil lingin palkankorotus päivää kohden kullekin miehelle merkitsee 2,000,000 puutaa vuodessa lisärasitusta lair vayhtiöille. Nämä tosiasiat kumoavat täydelleen lai-vaybtiöitten väitteet «köyhyydestä». «Nämä 122,584,064 puutaa edustavat 9.8 prosen '^tin voittoa laivayhtiöiden ilmottamalle 1,254,000,000 punnan pääomalle. Prosenteissa laskettuna on niitten todellinen voitto kuitenkin monta vertaa suurempi,^ sil^ lä lairayhtioitten osakepääomat ovat surullisen 'kuuluisalla tavalla vesitetyt «Viime vuonna olivat näitten laivayhtiöiden voi tot 28,000,000 puutaa suuremmat kuin edellisenä vuon na, eli prosenteissa laskien niitten voitot olivat, kasvaneet 30 pros. Samaan aikaan : laivayhtiöt, kuitenkin itkivät «köyhyyttään» yrittäen taricea lyöläistpnsä ^palkkoja j a samalla yrittäen korottaa rahtihintoja» jnet. — ToMcatyöläiset vaativat 9 «killingin päiväpalklbfa pienissä satamissa j a 10 shillingiä suurissa!' ] ^ Siinä valaiseva kuva nykyaikaisesta eläm^.tpdel' lisuudesta ja eri luokkien välisistä^ vastakkaisista pyrkimyksistä, --i.-'^- J f " Workerin tervehdys Canadan työläispuolueen äänenkannattaja Worker ^tjjiol^a viimeksi' ilmestyneessä numerossaan lehden «Ejisimäiselle vuosipäivälle» omistetun artikkelin. Woiker on ilmestynyt viikkolehtenä nyt yhden vuoden. Sitä ennen se ilmestyi kahdesti kuukaudessa. Kirjotuk-sessa huomautetaan, että kun puolueemme toimeenpaneva komitea otti ratkaisevan askeleen lehden muuttamiseksi joka viikko ilmestyväksi, lausSivat monet to-verit pelkonsa, että tästä yrityksestä jouduttaisib ennen pitkää perääntymään. Toimeenpaneva komitea toteutti kuitenkin lehden laajennuksen siinä odotubessa, että vallankumoubellisten työläisten rientäminen lehden taakse ja liikkeemme voimistuminen takaisivat lehden laajentamisen. Nämä toiveet ovatkin pääpitrteis-eään toteutuneet. «Juuri päättyneen vuoden kuluessa, kirjottaa vel-jedehlemme, on Worker taistellut työväenunioiden uudistamisen puolesta, niin että ne kykenisivät taislele- ' maan työnantajain hyoldcäyksiä vastaan suuremmalla -menestyksellä kuin mitä on ma&dollista nykyisten unio-muotojen vallitessa, jolloin niin monet uniot joutuvat oleinaaa epäröivien, taantumyksiellisten, pelturhnais-ten ja .fiorjuvien johtajien alaisena. Tässä taikotukses-sa on lehti taistellut unioiden yhteenliittämisen, cana- Niin katoaa maaUmaii kiinhia Ennen maailmansotaa oli kapitalistinen maailma vielli verrattain terve j a elinvoimainen. Jokg tapauk-j sessa se' oli lujarakenteinen. Näennäisesti loistavan mallikelpoinen järjestys vallitsi m.m. Berliinissä. Sei) jälkeen ovat berliiniläiset eläneet yhden vallankumouksen ja neljä kapinaa. Kolme keisarikuntaa oli Eu-ropassa: Venäjä, Saksa ja Itävalta-Unkari. Tälläv hetkellä ovat nämä kaikki tasavaltoina. Siihen aikaan ei, ollut vielä olemassa mitään bolshevismia, neuvostoja, eikä fascismia tai suojeluskuntaliikeltä. Entinen vaphan testamentin aikuinen porvarillineS diktatuuri kärisan, vähäisine haiskahduksineen oli maailmassa vallalla/ Englanti ahmaisi Egyptin kitaansa jä ja Ranska oli joutumaisillaan Marokon lakia Saksan kanssa tukka-nuottasille. Muistat kaiketi vielä Agariirissa sattuneen äkkiyllätyksen. Italia taas syöksyi Trippliksen kimp-, puun. Balkanin,pikkuvaltioiden villit kansakunnat vii-leksivät toistensa kurkut poikki sen minkä kerkisivät. Ja niin sitten suursodan kautta jäikkyivät kaikkien kapitalistimaiden perustukset, toisissa, maissa johtaen täydellisen luhistukseen ja toisissa tilanteeseen, josta ei, lopullisesti voida selviytyä jnuuten kuin proletaarisen vallankumouksen kautta. •Kuten tunnettua, painetaan L W.W. i-iton ja O. B. U:n •,'ainaan suoi^alais- :a äänenkannattajaa Industrialistia suomalaisten valkoisten äänenkannattajan .Päivälehden kirjapainossa DulutMssa, . jonka kirjapainon"ylläpirainiseksi Industri-alisti keräsi kannatta'jiltaan -vuoden ajalla viimeisen tiliselostuksensa mukaan yli 27,000 dollaria. Han-cockissa ilmestyvä kirkollisten lehti «Amerikan Suometar» kirjottaa tästä todellakin kaikkia luokkatietoi-sia työläisiä inhottavasta ja pöyristyttävästä Päiväleliden tukemisasia-asta seuraavaa: cl-vsr.-vviläiset ovat lehtensä" «Industrialistin » kautta jo pitkän aikaa harjottaneet «suoraa toimintaa» .porvareitten hyväksi avustamalla siinä sivussa tehokkaasti erään porvarillisen lehden ilmestymisen mahdollisuutta. Julkinen salaisuus nimittäin on, että jälkimäisen menestys on ollut suorassa riippuvaisuus, suhteessa edellisestä. Miksi tätä kutsuisi, jollei «suoraksi toiminnak-si « porvareitten hyväksi. Emme mainitse, tätä suinkaan moittimis-miedessä; päinvastoin. Tahdomme vain osoittarf, että silläkin taholla on «suoraa toimintaa» oikeiaan suun taan, jonka kaikki voivat hyväksyä. Porvarillisten lehtiemme talous ei ole vielä niin ihanteellisella kannalla, ettei sivusta tulevaa avustusta voitaisi pitää arvossa. Suuria ko-neistolja ei kannattaisi pitää eikä paikata anrmattimiehiä, jollei näille olisi työtä riittävästi. Siksipä tuntuu hyvältä, että joku toinen lehti antautuu liikkeen kanssa «suoraan toimintaan», pitää porvarillisen lehden koneistoia käynnissä, antaa am. mattiiniehille osaltaan työtä ja l i säksi maksaa niin runsaan hyvityksen kaikesta : tästä, että siitä jää pikku voittojakin «valkaisijoille». Nämä vuorostaan vaikenevat i.w.w:- läisten erehdyksistä ja kääntävät kaikki asiat parhain päin. Tätäkin voitaisiin eräässä mielessä sanoa toineit'; toisgnsa kuorman käiitami-i? eksi, vaikka,'siinä vöi olla joitakin, .luonnetta turmelevia vaaroja niin puolella kuin toisellakin. So-vittavana seikkana siinä on kuitenkin se, että M käjrtähnolMsen yhteistyön voimallia poistaa jtiopaa por-varilRsten j a radikaalisten ainesten välillä! jä tuo * heitä vähiteleh peri aattees^kin lahennmä toisiaan^ —- Amerikan. Suometar». samme boksaa *<^oisiaan «unten maille » kuten seuraavasta Suomen lehdissä julaistusta Helsingissä pidetyn Työväen Urheiluliiton toimeenpanemista nyrkkeilykilpaihiista annetusta raportista selviää. Siinä sanotaan: ^ Sunnuntaina j a maanantaina suoritetut nyrkkeilykilpailut osoittavat, että nyrkkeilyssä on TUL:n piirissä menty teknilliseisti aimo askelin eteenpäin. Vaikkei liitomme nyrkkeilijäin valiojoukko ollutkaan kokonaisuudessaan kilpailuissa mukana, herättivät sen sijaan useat nuoremmat nyrldceilijät runsaasti toiveita. Ilahuttavaa olikin nähdä helsinkiläisissä tekniikan kehitystä. Otteluista odotetuin ja huomiota herättävin oli Laineen ja Louhimon välinen. Se suoritettiin maanantaina. Laine osoitti olevansa lyömä-tuulella. Mutta ei siinä Louhimokaan perään antanut. Ensimäiset kaksi erää olivat melko tasaväkisiä. Laine ehti jo saada, pari mojoavaa iskua, mutta sitten tuli ratkaisu äkkiä ja odottamatta. Laineen onnistui antaa DotfliimoUe iskun, joka hänet kaasi, jolloin L. löi aika pahasti takaraivonsa lattiaan. Louhimo pääsi vielä^^ylös groggynä, mutta hetken perästä tuli utfsi isku, jota Louhimo ei enää kestänyt. Ottelu oli epäilemättä illan paras. — Vaasalainen O. Rimpilä löi Vepsäläisen unten maille perusJteellisesti. (Tässä yhteydessä, kehoittaisiin toimitsijoita opettelemaan kunnollisesti kantamaan tiedottomia kehästä pois. .Sellainen raahaaminen, kuin maa' nantaina näyttää liian rumalta.) — Luja ottelu oli Peltosen j ä Salon välinen, mikä päättjd ylimääräisten erien jälkeen Salon voitoksi. Täspä sarjassa (alle 61 kg.) otteli Nurm"!© hyvin, mutta oli pakoitettu silmän loukkautumisen takia luovuttamaan Salolle voitto. ^Mainita ansaitsee myös se, että Glans jäi sarjassaan kolmanneksi. Joihtonen oli miellyttävä nyrkkeilijä. Kilpailut sujuivat hyvin ja ottelu-arvostelut olivat yleensä oikeaan osuneet Mielestäni tuomittiin kuitenkin ottelu Paananeh^^ankanen väärin. I Ylimääräistä' erää ei olisi tarvinnut: Ronkanen oli ehdottomasti parempi. Ronkanen ei lähtenyt enää ylimääräiseen erään, minkä vuoksi Paananen julistettiin voitta-jaksi. - : -s-S- • - - - ^ ^ — - • o: .V - • • • Koirat söivät kirlron Yleisesti tunnettu lienee se kum-ima tapaus, jonka kerrotaan kerran iKeuruuUa tapahtuneen. Siellä nimittäin ola suuri tulipalo,, jossa tuk- 'kilauttsikin paloi niiji, etJtei jälnyt •muuta kilin puomin reijät jäleile. ' j Mutta tämä ei ole vielä ^mitään Suomalaiset nyÄkeily-(f!;;,,'|"^^ tääua canadas^ ' 11 "*ouluu tapahtuneen ja että se pääl- areenalla y »ie päätteeksi ot ^elä t<itta, siitä ;—r— menee takuuseen sanomalehti Wita, Vielä, muutama vuosi sitten eivät joka sen on maailmalle lähettänyt, suomalaiset tietäneet nyrkkeilystä, Eräänä sunnuntaina näet koirat juuri mitään, mutta nyt meidän kan-1 puolessa päivässä söivät kokonaisen Vapden tJIaajaiääiä MD-tjDjit tohaiinella Sitteji viime vuoden huhtikuun on lehtemm. tilaajamäärä KsääntynytyhdeHä tuhannella^ nostakoon tämä saavutus meitä kaikkia tysL kentelem^än edelleenkin lehtemme tOaajamäa Fän kohottamiseksi ja sen kaikin näin rakenta-miseksi. kirkon. Muuan eskimoheimo Hud-sonjoen varrella oli rakentanut kir-- kon valaanluista, kalkista j a savesta, taisipa seassa olla kiviäikin.- Seurakunta oli hyvin ylfpeä rakennuksestaan jä~ark!kii>iispa. oli siihen hyr vin tyytyväinen; Se oli verrattain suuri ja siihen > mahtni vähintään 80 henkeä, |ja jumalan^Iveluksissa se oli, aina ^ täynnä väkeä. Kuropatkin taas hyök-kää ' Entisen Venäjän sotaministerin, kenraali Kuropatkinin puolesta oa Suomen valtioneuvostolle jätetty kirjelmä, josga pyydetään,:että \ ^ ai Uudenkirkon pitäjässä oleru maatilaa, jöfcka" Kuropatkin Väittai Mutta sitten tapahtui, kuten sa- omistajansa, mutta jotka aikoinasa nottu, että joukko puollviHejänäl- v^-sus- —^.... . kiintyneitä koiria eräänä sunnuntaina hyökkäsi temppeliÄ kimppuun, kun eivät voineet vastuajtaa houkuttelevien valaanlmiden tpoksua, ja -söivät sen miltei kokonaan. Valkoinen kähveltäjä turvautuu Canadaan Osotukseksi alita, että valkoinen Suomi on taas lähettänyt «hyvän poljan». tänne Canadaan, lainattakoon tähän muutaman suojeluskun-talehden seuraava runoilu: Sisältää Tämän vuoden Vappu-juMcaisu on y Steele. Muutamia vakaita sanoja. pantu . kokoon täysiii tietoisena sii- opfksi ja ojennukseksi niille" töve-tä, että lukijakunta vuosi vuodelta reiMe, joita ehkä joskiis tuppaa Köyhälistö historiaiji käyttövoimana Vanhan yhteiskunnan luokkien väliset selkkaukset yleensä edistävät monella, tavalla köyhälistön kehitys- ^f^^l^ua. Porvaristo huomaa sotkeutuneensa alituiseen taisteluun. Ensiksi ylimystön kanssa, ttiyÖhemmin nii-den porvariston omien ryhmien kanssa, joiden edut ovat käyneet vastakkaisiksi teollisuuden edistyksen kanssa, kaikkina aikoina ulkomaitten porvariston kanssa. Kaikissa näissä taisteluissa se huomaa olevansa pakotettu vetoamaan köv-hälistöön, pyytämään sen apua ja siten väkisinkin vetämään se poliittiselle areenalle. Porvaristo itse siis varustaa köyhälistön omilla po, liittisen ja_fl5i^ kasvatuksen ainebilla, toisin sanoen, se laittaa köyhälistölle aseet taisteluun porvaristoa vastaan. — Kommunistinen Manifesti. — Vallankumous syntyy-työväenjouHcojen elinefc tojen vuobi ja naiden todesta, antaen niille varmuu-den parenmjasta tulevaisuudesta. on kehittynyt yhä yaativaisemmak-si sekä sjulkaisujemme sisältöön, ett ä ulkoasuun nähden. - Seuraarvassa lyhyt selostus seii sisällöstä: KIRJOTUKSfA: Parlamentari«iiu, iKirj. K . A . Valaiseva selostus parlamenttarismin synnystä, kehityksestä, kukoistuksesta ja rappeutumisesta, sekä syistä, jotka aiheuttavat sen kuoleman. Kirjotus nojautuu Kolmannen Iri-ternationaJen toteamiin ja kokemuksen, päteviksi osottamiin tosi. seikkoihin. Punainen Uppa« kirj. Olga Laifli-ki. iLyhyt ; kirjoitelma, joka vastaa kysymykseen, miksi juuri punainen väri on tullut vallankumouksellisen köyhälistön aatfteiden symbooliksi. Lööperi, kirj. iN. T—ho. Kertomus Amerikaan tihutöitään- pakoon karanneen flahtarin kokemuksista uudessa maaihnassa j a hänen, sangen asianmäkaisejte^ tilinpäätöksestään maallisen^aelltiksensäi kanssa. TerveuiS luolaihmitdta, kirj. K . A. S. Selostus yhdestä mitä jän-nittävimmästä tuikimu^etkestä, j'on-ka eräs nuori ja rohkea mulnaistut-kija suoritti »viimfr kesänä. Kuvaus, samaUa kuin se Juo valoa 25,000 vuotta sitten eläneen ihmfsen hommiin, panee urheilijain ja erikoisesti uimarien väret.liikkeelle. - liiofckMoIidMri.uiMe»to, kirj. Jack «Ikukkoiluh»' paholainen riivaamaan. Valkeat hiukset, kirj. nimim. Antti Hyrskyranta. Hyvin kerrottu, kaikessa "koruttomuudessaan syväsi vaikuttava kappale todeUista elämää lännen phutavaraparoonien rfriistomailta. Kertomus luistaa vaivattomasti ja tuntuu sen luettuamme kuin olisimme tehneet matkan noihin .lännen jättiläismetsiin ja nähneet jotakin, joka pitkiksi ajoik-: si painuu mieleen; ' Leninismi, kirj. Richard Pesola Kirjotuksen sisällön laatuun viittaa jo otsikko, «Leninismi on kommunismia », sanoo kirjoittaja, «mutta sittenkin tuntuu tarpeelliselta mainita joskus leninismi erikseen» — minkä vuoksi, siihen vastataan kir-jotuksessa; selvällä tavalla. _ Tunteet vaiko velvolKiundet, kirj. Helmi Nelson. Kumpaa tulee Juok-katietoisen työläisen seurata,"iun yksilöUiset lemmen tunteet ja velvollisuudet^ joutuvat ristiriitaan? Elama asettaa tämän kohtalokkaan kysymyksen vastattavaksi yhdelle ja toiselle, sielll ja täällä, Kirjotus vastaa kysymykseen vakuuttavasti, olematta teoreettinen tai moraalia saarnaava. ,Se on päinvastoin puhdasta «kaunokirjallinen kertomus. i>e on alasta loppuun rakkaustarina, josta ei puutu jännittäväis^ttä. Uuti.raiT»«i«, kirj. K. E . H . Ker «Kanadahan Kaartinen jo. loikkimahan Iäksi, Jaakkimassa olonsa kun kävi ikäväksi. Tbistasataa tuhatta taii^ mukanansa viedä.' Parin vuoden aikana ' - ei • hät4pa»vää tiedä.» Venäjän valtion omaisuutena jolis-tettiin sotasaalina Suomen valtioa haltuun joutuneiksi, Inovutettaisäa hänelle takaisin. Kirjelteässä nitaan m.m„ että KuropatMn olej-f kelee nykyään Pietarissa hyvin gua-' ressa puutteessa ja että tarkoitns Oli saada' mainitut maapalstat myy. dyiksi. ^ Huomattava '^esitelmä* tilaisuus*' tomuksessa kuvaillaan korpeen men-^ heiden uutisviljelijöiden, taisteluita, eiisin miltei ylivoimaista erämaan luontoa Vastaan ja myöhemmin \ niitä, (rahavallan korppeja' vaatasn^: jotka ovat kokoontuneet heidän monikymmenvuotisten -töittensä tuloksia riistämäSin. MoftkoVan «aideteatteri Ja «fPoh-jalla », kirj. A. H-r-nen. Kirjotuk-sessa kuvaillaan vinainitun, maailman kuulun taidelaitolkseh Ameri-kassa vieraillessaan tekemää vaikutusta. # KeJiitykaen oikotie, kirj. Ville Vihne. Etarittäin rmieJenkiintoinen selonteko eräistä 'kehitysoppi-tutkimuksen aivan ^viimeaik^immista saavutuksista, joiden^ pitäisi Posottaa, että elävien olentojen kehittyr minen toisenlaisiksi »voi;kehitykselle otollisissa olosuhteissa tapahtua paljon nopeammin kuin: aikaisemmin on luultu. S Hänen majesteettinsa, >tyo<raenhaI' ntus, kirj. H . K . Kirjötuks^ta käy selville Englannin nykyisen, .kaiutta maailman huomiota herättäneen, työväen hallitukseksi (kutsutun häl-ilituksen todellinen meiTdtys j a sen mahdollisuudet. KirUcoenlceU, k i r j . . J. B.. Pirteä j a huvittava < pakma : vanhoilta säl-liajoilta. Hyväntahtoisella; ; huumo-; rilTa on ^kirjoittaja Juonut eloisan kuvan? eräästä omituisesta ihmisesi tä, jonka peti- j a tyopaanariksi hän joutui muutamia kymmeniä - vtiösia sitten. ~^ . ' _ Kommuuni kylvnjg^ ^kirj. ;Leo Le^^^^^ no. Kirjottaja on itse siellä «paikan päällä», siellä Neuvosto-VenS-JäUä, missä mainitta -kommunisti-^ nen: maanviljetys-grhdjs^ ••; pai^oo 'Suomen Sosialidemokraatti <pu& f aa» niin Canadan kuin Yhdyml-tainkin työväendiikikeissä bjrvia ton-netu toimihenkilön Seyeri Alastets puhetilaisuutta seuraavasti: , «Huomattava esitelm&tilaiinai. Helsingin Työväenyhdistyksen 60- sialidemokraattdnen Toverisetm toimeenpanee tänään klo 7 ilL tySre-entaTon. A-salissa esiteJmätilaisnu-kovasti töitä ja edistyy ja vaurastuu päivä päivältä, dörjotns oa erittäin asiallinen' ja antaa se oivallisen kuvauksen tästä kaikinpDO-lui • onnistuneesta Amerikan suo-malaisten yrityksestä. / ; Tdefoonin idjrtännöllisjfyi rnamisessa, kirj, A .Uhmala. »K; v i t t u a jutelma vanhoillisten Btj- (Toimisyrityksistä; jotka raulMTwfc; turhiin «vuotavan» telefoonin tjddt Punflddsoturil soUpoluilU, Mrf. Toivo Antikainen, punapäällii^i w SelostusL Neuvosto-Venäjällä olevien suomalaisten punikkisoturien sota-; r e t k i ^ ä viiden .vuoden ajdta. jotuksesta käy selviUe, että pojf eivät ole laiskotelleet, vaan on tajs-, telut joranneet taisteluita ja ^ liHä on luettu ja tutikittu sotaopis-,; tossa, että lahtareiden pehniittäm-. sessä kehityttäisiin mahdolliaffl. man käteviksi, ajan kaikkia vaah-muksia irastaavalle tasolle.* ^ Sisua. kirj. Kaapro JääskeEi»en. \ TarkotuksgUisesti on Kaapron k?* ; jotus^tällatty julkaisun loppuun, ett ä o l i s ^ k e r i t pohjalla». Tämä me- • hevä'jttttu on' isien ja äitien ,tava pojilleen, ^ t ä hekin roisi^»* , ottaa oppia kertomuksen sankana h u r j a n Viikmannin»' ihailt»^^ ; sisusta, niinkuin Kaapro itse » ten .Kuopion pofkain kanssa ennen muinoin ottaneensa. sitä tarvitaan nykyäänkin, J» lä on s y y t ä . - k n t t ä ä K a a p ^ ^^ hän vanhojen muistojensa b » ^ ^ 2a kaivanut esille meiDe «la omaisen e s ö n ^ ^ n . - k ^ ^ ^ n r j a Viikmaran», mikah »su Icj^ymy^esä.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 3, 1924 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1924-04-03 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus240403 |
Description
Title | 1924-04-03-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Shru 4 Tf^rstaina, huhtikuun 3 p. Tfaur. Aprfl 3.
XAPAUS
Canadan soomalaisen työväestön äänenlcanattaja, ilme»-
dalaisen autonomian ja ra |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-04-03-04