Vapaus, April 3, 1924

              0 3.
LOKKEENHQITÄJÄN
kB» " iStii t*SehdTk.ia «ta enemmän.
Keritkää Vnaiwmoedt ejna I?c*on°l"torr~un.:- _| arijros*-tia^k»a-al r .«-elTi.^^^
2Sc nimi j a o«>te. Suaremnulla ilmol«k«iIla 7Se tnnma.
Kerit
ae talemzan ^
y i ' * "n pjWettaVa maluJollitimman jootnin ja •ifmeiset,niistä on
hankkii. V .•
Läiettäkäa nimet ja pahat ©»ttedla:
VAPAU§, Box 69, Sndboir, OnU
Ta irä tySnaielien seEkänahasta j o kr
^iniifiillä tai Tälittömillä -veroma.
Valkoisen Terimaidin todellinen
saojeäaskontalaitos on ; taas etu­päässä
kunnallisen kannatuksen
varassa. Se tietää yhä raskaampia
ktoinaPisia veroja. £i ole siis ah.
me, että. kaikki tulijat valittavat
hirmuista. verotaakkaa, kun kuor-maa^
n On. näin suuresti lisätty
sitte menneiden p^vien-
STotkut vanhasta "maasta tdijat
Iqrilä. valittavat valkoisen terrorin
Tiirmuja, mutta t o d e l l i l u o k k a t i e t o i -
set työläiset eivät lähde karkuun
muuta kuin vapautensa" menetiänu-
. . J ^ * * * « ^ j - ' ? ^ « » ^ * « > Port Arthurissa, 516 Bay S t Toi-nnrto
»v myydään ^farjalliBuutU ja rihkamaa, välitetään Vapaudw
j a kaikben pnoloelehtien tiUuksia, rahtväUtykaiä ja laivapiletteS
Uatistoimistott telefooninnmero on
2772 North.
VAPPUJUHLÄMM
Niiden jotka haluavat VaopuinUamerfdkeja on oaraila tilata nii^
• «U5 Vapauden D J 5 n d M a on nykyään niin paljon tjroia. etta ei
viimepäiTina enaa eiidita niitä «dmi.lamaan. PahVislen merldden
f*'tr « n *3c ia «ilkki.ten 7c kaopale.
h.„ta on 3c ja VAPAUS, Sudbory, Onl.
JÄRJESTÖN TIEDONANTOJA
Suomen puoluetovereita tukemaan.
Järjestön toimeenpaneTakomitea on päättänyt, ett^ kaikkien jär-iMtomme
osastojen on alettava heti keräämään onnentoivotu.iIm^tik.ia
Swmi««»a juuri Ume«t»mään alkaneeseen «Työväenjärjestöjen tiedonan-
. 1f>hteen Tehkää toivotukset siten, että ensin on paikkakunnan nimi
•T^St» hi.kiI5ni«i ia osote sen aUa. Nimen ja o«Ateen JunU o ^
KeriykTeen on ryhdytÄvä nopeasti, sillä «ka f » täpärällä- Kerj^^^
Sr rahat «ukana. on lähetettävä, ilman asia,miespalkkiota pidättämättä,
*-otUt\l^: ^ ^ p g JÄRJESTÖN TOIMEENPAiNEVAKOMITEA,'
957 BrdadviewAve., Toronto, Ont. /
Port Artiiarissa pidetyssä kansa­laiskokouksessa
16 p. maaliskuuta
1924, keskust^tiin Suomesta siirto­laisten
värväämisestä tähän maahan
siitä mihin asemaan ne johtuvat
saapuessaan tänne. Kokouksessa
sen edessä. J a eihän jokainoa voi .päätettiin lähettää Suomeen sekä
Suomesta lähteäkään. v Parasta oli- guamen virallisflfe edustajiUe Ca-sen,
jossa Suomen ja Amerikan työ­väenliikkeessä
paljon ^toiminut to­veri
Severi Alanne pitää esitelmän
yhdysvaltain työväenliikkeestä. E s i -
telmän johdosta saadaan keiflcustel-la.
Pääsy on vapaa kaffldlle, jotka
esittävät sosialidemokraattisen puo­lueen
tai jonkun ammatillisen jär­jestön
jäsenkirjan.» .;'
Missä
Siirtolaisuus^ Suomesta on kulu­neen
vuoden aikana kasvanut val­tavasti.
Lieneekö tuo snaastasiirty-
Minen Suomessa milloinkaan ennen
ollut noin valtavaa? -
Kun saapujien joukosta on fluuri
osa luokkatiedottomia ja järjesty­mättömiä,
niin ei voida syytä maas--
ta siirtymiseen panna suorastaan,
ja kokonaisuudessaan. Mralkoisen
terrorin kontolle. VaikkaVei meJUä
olekaan mitään numerollisia tieto­ja
käsillä niin rohkenemme kuiten­kin
yrittää vetää asiasta johtopää­töksen
tänne saapuneitten puheiden
perusteella.
Tuntuu siltä kuin Suomen tavoi-tdtu
ja viimein kaSleilla uhreilla
ostettu itsenäisyys olisi sen lankee­mukseksi.
Sillä huolimatta pikkure-formeista,.
kuten äänioikeus, —
n i i n valtiollinen kuin kunnallinen^
k i n — kieltolaki, 6 tunnin työpäi-yälaki
ja torpparien «vapautus>, j o i ­ta
jokainen potvari osoittaa ja
lyöden rintaansa sarfbb, että Suo­mi
on edelläkävijä maa yhteiskun-nallisten
reformien alalla, ei Suo­men
kansaii raatajien asema-^ole
tunut millään tavallä auteffcukäu
Sillä Suomen luonl;o ei ole varan­nut
sille mitään muita -Iuonnonrik-|=laidan mereen,
kauksia kuin inctsät Mitä muuta
fuotettaneen tai Vjalostettaneen, niin
se tapahtuu . epäedullisissa olosuh­teissa,
monessa, tapauksessa paljon
efpäeduUisemmissa kuin ~ maissa
maissa.. Knn-«kapitalistit ottavat
päältä osansa, n i i n on työmies huo­nommalla
ipuoleUa kuin monessa
edullisemmassa a s e m a s i 'olevassa
RUNOJA
on myöskin julkaisussamme. Tove­rimme
Mikael Rutanen chumisevis-ta
hongikoista» on lähettänyt ^ e i .
ta kirveen heilutukisen . «väliajoilla
syntyneitä runojaan. .Mikko on to­dellinen
työläisrunoilija, jonka vil­pittömät
säkeet tulkitsevat raata­jien
tunteita. Hänen runonsa «Vap-pnoa:
» on vapaa kaikesta siitä teen­näisyydestä
ja kankeudesta, joka
juhlarunoja usein tahtoo vaivata.
Se on lausuttavaksi erinomainen.
Samaa voidaan myöskin sanoa hä­nen
runostaan «Kommänismi»":jul­kaisun
lopussa. jRuno «Proletaari-maassa.
K i i n porvaristo kukistettuaan k a ­pinan
ryhtyi järjestämään itsenai.
sen valtionsa^ oloja, niin tapahtu
se entisellä taloudellisella pohjalla.
Tuotannolliset olosuhted; eivät o l ­leet
aen edullisemmalila . kannalla
kuin ennen itsenäisyyttä. Mutta s i i ­tä
huolimaitta ryhtyi porvaristo, las­kemaan
pohjaa 'ralMIeen perusta­malla
'sotalaitoksen armeijoineen
j a laivastoineen sekä kalliin ulko­maisen
edustuksen, f i n n i n itsenäi­syyttä
kului näihin varoja mel^ö
vähän. Nyt on tuo lisäys kiskotta-sikin
että koetettaisiin porvari lyö­dä
siellä missä se on suomenkidi-selle
työläiselle helpompaa. Eikö­hän
tuota tukalaa_,.4;ilannetta saisi
mitenkään edes hiukan autettua?
Yhteistyörintamasta ei kyillä viime
aikoina ole pidetty suurta ääntä,
muttaveiköhän tässä o l i i i työmaata.
Viimeiset tiedot ovat tuoneet vies­tin
että meikäläisiltä koettaa vai.
koinen .maht;i riistää vaalioikeudet­kin.
• . l
K u n Suomessa' ei tällä erää. ole
työläisillä vaali-äänioikeutta ei pai­no-,
lausunto- ja^ kokoontumisvapa­utta
j a kiin kansaa painaa ääret­tömän
raskas, etupäässä sota- ja
snojeluskuntalaitoksbta johtuva ve^
rokuorma ja kun kielto- ja 8 • t
työpäivälakia häikäilemättömästi r i ­kotaan
j a kierretään, n i i n työväes­tön
olisi välttämättä noustava yh­teisenä
rintamana ta^^lemaan näi­den
menetettyjen oikeuksien takai­sin
saamiseksi ja sota- ynnä suoje-luskuntaläitoksen'
-nujertamiseksi,
joista varsinkin jälkimäinen on
Suomen kansan alkeellisempienkin
vapauksien j f i oikeuksien aurma.
Sos.Jdem. ovat todella ,pettäneet
työväen. Sen oaottaa selvästi se
passiivisuus, jolla ne suhtautuvat
työväenluokan alkeellisimpienkin
vapauksien j a oikeuksien' sortami­seen.
' : \. ' . ^
Onko Suomen työväenluokka to.
della menejttänyt kaiken reipipau-tensa
j a ryhtinsä k i i n se aikoo pe­lastaa'
ylteiskuntalaivansa. joka on
pahasti karilla, heittäytymällä y li
Pakolainen.
Kieltolaiki uskovaisten
kiusana
Ritolan Eliakselta on vielä runot
IMacDonald ja Rahavallalle.
KUVITUS. .
Värikkään kansikuvan On tehnyt
K. A . Suvanto, jolta julkaisussa on
alun kolmattakymmentä -piirrosta,
koristeellise.t kertomusten alkukir­jaimet
niihin luettuna. Osa kuvista
l i i t t y y kertomukain: Kertomukseen
i*Valkeat hiiikset» on koko suvun
kuva, kertomukseen VTunteet vaiko
velvollisuudet» ptiolen sivun kuva
j a kaksi kolmatta' osaa s i v u ^ ot.
tava' kuva kertomukseen' «U'utisrai-vaäja
». Kaapron kertomuksen san-aen
«ura» on omistettu Leninin karista «Hurjasta Viikmannista» ja
muistolle. hänen ympärillään' häärivästä nu-
, Toveri V . Riihiseltä on runo Aika
Jnhlan suuren.
likkalaumasta on hqfja, iso-kokoi­nen
kuva. Kuvia, jotka eivät l i i ty
«Kuulin ään» kiiUnhan» «n «i» kertomiöcsUn, ovat «Kantofarmarii
mim. H . S :n Idrjoittama sieivä r u ^ kraatsi» j a Vrienteldjöitä> - - v i i -
" ' ' P ^ ^ ' memainittu esittäivä' työnteon tou-
A. Nenoselta on runo Ee^päinlhuai eräällä uudella tierakennuksel-
Pari värsyä vain. Alkuaan vaisyjä' l a stiimisoveleineen, timstereineen
kuuluu olleen useampia, mutta toL^^ja lapiomieliineen.'
mrttaja lyhensi runoa. Kostoksi t o i - " -Eino Salmi.«n lähettänyt p l k d n i -
mittajalle painovirhepÄoQainen,. jo^ ^ Pietarista. Äyhma käsittää seit-fa
ama vaanii tilaisÄutta,- älläsi '.semän hauska^ lyijykynäpii^osta,
kuitenkin tuon lyhennet^^ runon nimittäin: Sanomalehtipoika, Katu-kahteen
eri paikkaan.^ mikä. koit- iaiq>n8telija, Merkkilippn, Nep^or-
^ D e n v e r , Colo. V—• Täkäläisen «li­beraalisen
kdrkon» piispa, Frank
iRice, ilmottaa, että hän tulee tar­joamaan
iHerran ehtoollista nautti­ville
kirnupiimää viinin asemasta,
ellei valtion ylisyyttäjä, Wayne W i l ­liams,,
anna hänelle lupaa ehtooUis-v
i i n i n hankkimiseen: Rice' hämmäs­t
y t t i seurakuntaansa viime, viikolla
antamalla Herran ehtoollista naut­tiville
mietoa olutta (near^beer) ja
suolaisia rinkilöitä.
Ylisyyttäjä kieltäytyy antamasta
QdrkoUe lupaa «htoollisviimn osta­miseen
sillä perusteella, että «libe­raalinen
kirkfco> ei ole tavallisten
säännöstelyjen mukaan järjestetty
uskonnollinen'laitos.
nadassa seuraavasisältöinen Idrjel-mä:
Me Suomessa syntyneet Suomen
kansalaiset kokouksessamme lau­summe
jyrkän paheksumislauseen
siitä, että Suomen virallisten/edus­tajain"
puolesta tässä maassa pide­tään
kiihoitusta yllä. Suomessa, ker-tomdla
jä kirjottamalla tämän
maan hyvästä ajasta j a miten työ­tä
on helppo saada, vaikka tosiasia
on, että täsaä lÄaassa on nykyään
monet kjrmmenet tuhannet' ilman
työtä. Kii\6ituskirj otuksien perus­teella
saadaan huomattava määrä
suomalaisia siirtolaisia tulvimaan
tänne. Joutuen täällä harhailemaan
epätoivoisepa j a työttömänä, useat
viimein turvautuvat traakaiisiinkin
tekoihin, mitkä summamutikaj^sa
pannaan tämän maan työväen jär­jestöjen
niskoille, Vaikka todellisuu-flessa
on syynä ne olosuhteet, mi­hin
kieltä taitamaton työläinen tääl­lä
työttömänä harhaillessaan jou­tuu.
Erittäinkin tahdomme huoma­uttaa
ammattilaisille ja • ammatti­työn
mahdollisuuksista. Useampi
Suomesta lähtevä ammattilainen
tietämättöminä tänne, vaan ti*^tx>i-sina
fiinän maan tilanteesta j a niin
myös tyytyväisenä ottamaani vas­t
a a n sen mitä heille mahdollisesti
tulee eteen.
Seuraavat ponnet olmme laati­neet
tätä edellä selostettua asiaa
varten:
Aatteideii taistiiut 1
Filosofian maailmassa oli valtikka'vuodesta 1830 vuoteen 1840 He^
gelin kasissa. Hegelin fHosofiaa opeteltiin DiäunaycöjiinSÄn^^y^^^^
opistoissa j a oli se myöskin saanut Preussin valtaistuimen tunnustuksen.*
Fredrik Wilhdm III antoi Hegelin filosofialle suurra arvon w
asiassa han piti sit^ valtaistuimensa moraalisena tukena. Tahw
leen suosiolliseen johtopäätökseen oli hän päässyt sangen ybinkertai^^^
tavalla. Hegel sanoi: «Kaikki mikä on todellista, on jäi^ellisla ja kaik­ki
mikä on järjellistä, on myöskin todelli8ta:> Keisari tulkitsi tämän
seuraavasti: kaikki se mikä ori, on todellkta ja niin ollen öiyoskin Jär­jellistä
ja siis myöskin oikeaa. Englantilunen runoilija^Alexander Pbpo
myöskin lausui, että «kaiidd mikä on, on oikeaa.» Kun virkavalta, t ^ t i -
kamari ja sensuuri näin näytti saaneen filosofisen tunnustuksen, pääsi
Hegelin filosofia kukoistamaan kuninkaallisen suojeluksen turvissa. Va>
paamieliset, jotka pitivät itseään edistysmielisinä, olivat kovasti huolis­saan
siitä, että maa oli joutunut noin perin taantumuksellisen filosofian
valtaan. \[\'-'' •
, Ja kuitenkin kaikessa viisaudessaan olivat he vetäneet väärän johto-heellisiUa
tiedoilla j a sillä tacoin jpäätöksen. Tuossa näennäbessa vallitsevan hallituksen siunauksessa pii>
^ e e meidän olomme entistä vai- likin vallankumouksellinen periaate, josta Marxin käsissä muodostui poh
keammaksi. Tai muussa tapauk­sessa
on täinan lehden kustanta­j
a , Erick Korte, eroitettava Suo­men
vara-konsulin tehtävästä.
1) Että Suomen tässä maassa
olevien edustaflien toimesta" On
sellaiset kirjotukset heti lopetet­tava
Suomen lehdissä, sekä viral­lisesti
heti sditettäVä Suomen
lehdiss^ tämän maan nykyinen
työttömjrys.
2) Että Suomen virallisten V-dustajain
toimesta on heti lope­tettava
se poikoteeräustyö, jolla
Port Arthurissa ilmestyvä Cana­dan
Uutinen on alkanut poiko-teeraamaan
meitä suomalaisia
t a s ^ jaaassa, kaikellaisiUa vai-
3) Vaadimme, eftä Suomen v i ­rallisten
edustajain on • huolehdit­tava
niistä Suomen alamais^istai
jotka ovat tulleet itähän mutahan
väärillä tiedotuksilla jä sen täh-den
joutuneet täällä kurjaan ta­loudelliseen
meinaan. ;
Uuno Hay, puheenjohtaja.
Toivo Koski, k i r j u ri
Toivotaan, että muutkin lehdet
tulee tänne sillä perusteella; että j ottavat tämän palstoilleen. Kopi.
voi alkaa täällä samaan ammattiin; kirjelmästä on lähetetty asianomai-missä
on Suomessakin ollut Use- sille virkailijoille sekä Suomeen,
assa tapauksessa pettyvät he suu
tonen havaittiin vasta tätä selos­tusta
kirjoittaessa. Tämä huömafl-v
a r i . (Miliisi j a Koulupoikia.
. (Kuvia, jotka «ivat ole vaxsinai-tettakoon
sen vuoksi, ettei toveri ^ sesti tätä jtflkaisua varten _ valmis-
Nmonen tnlis itseraHtaÄi ja luu-- te^ huolella mitä
iisi runonsa olervan kahteen kertaan parhaimmista lähteistä, on suuri
painetun samaan julkaisuun sen joukko,
ennoinaisuuden takia. äEaä TUpeai-vaatimaan
kaksinkertaista avus-taspalikiota.
Se'olioväin misteeM,
joten julkaisussa -sekin puoU' on
edustettuna huomattavalla ovilla. V
b r ^ ^ f T ' ^ " ' " ' ' " " * * * " 5^**° viimeiset hetkensä
^ ^ ' '"'e*'^ *äksi kuvaa, hantansinhlaffi-
Ennenkaikkea mainittakoon kuusi
kuvaa käsittävä ryhmä valokuvia
'Leninin vitmasestä matkasta. Läh­tö.
Moskovan GläheBa olevasta Cror-ki^
n ^kylästä, jossa iLenin kuoIL T a -
Butasen kaScsoisveUelta
fvietti; %aksi kuvaa^ hautausjuhlalli-sutftsista-
Moskovassa, kuva suures­t
a johtajasta sellaisena kuin, hän
lepää työtakissaan, silmänsä um-mistet-
tuaan ikuiseen uneen, sekä
hänen väliaikainen hautansa Mos.
kovan iF\pnaisella torilla. Jo näi
den kuvien takia tulee varmasti
jokainen työläinen tämän julkaisun
'säilyttämään aina^ Julkaisun alussa
on myöskin koko sivun suurinen k u ­va,
'Lenistä sellaisena kuin hän o l i
eläissään, teräväkatseisena*, hymyi­levänä
maailman ensiraäisen Työ­läisten
Tasavallan päämiehenä. K u ­van'
alla on Leninin nimikirjoitus
sellaisena kuin hän sen itse k i r j o i t ­ti
niiden lukuisien historiallisten asia
kirjojen alle, jotka edustavat maa­ilman
suurimman vallankumouksen
tapahtumia. Kuvan alle ön myöskin
merkitty Leninin syntymä- j a kuo­linvuosi.
KuVan voi irroittaa j u l ­kaisusta
j a asettaa kehyksiin sei­nälle.
• ' .•
SLeninin* seuraajasta 'Neuvosto-
Venäjän uudesta päämiehestä M i
S y k o f f i s t a on myöskin hyvin on­nistunut
kuva.
Leo ''Leinon kirjotukseen Kom­muuni
Kylväjästä l i i t t y y puolen t u ­sinaa
(Leinefn sieltä lähettämiä v a -
lokuvia.
-Pietarin suomalaisista - sotakoulu^
pojista on kaksi hyvää ryhmäkuvaa
— ^samassa yhteydessä julkaistu,
pan^fOsinaa erilaisia. meAkejä kä-sittäväy^
ryhmä «Puna-armeijan eri
joukko-osastojen emblemejä» antaa
paljon järkeilyn aihetta niille, jot^
ka uskovat olevansa seivillä; sota-asioista.
IMitä ne mikin merkki^tar-
Icottavat?
Kirjotukseen VTerveisia l u o l a i h -
miseltä»' l i i t t y y v i i d l r a v a a . ) *^
resti, sUlä kieltätaitamattomana on
heidän vaikea päästä samaan am­mattiin,
missä ovat ennen olleet,
koskar suuret joukot kiielen taitoisia
kansalaisiakin pitää olla muissa
töissä, ' kuten , metsäkämpillä; rauta­tien
töissä eli ;irleensä kaikissa seka-töissä.
Tän)ä suhde on etenkin me­tallialan
ammattimiehillä. Ainoae-taan
jossairt'määrin poikkeaa tämä
kirvesmiehiin. '
Samoin / siirtyy Suomesta tänne
muutamat maanviljelystarkoitukses-sa.
Se maa, mitä siirtolainen voi
ostaa, tai mitä kuulutaan: annetta­v
a n ; ilmaiseksi, 0n>^kylmäa korpea.
Maanmuokkaus kysyy pääomaa.
Koneellinen suurviljelys ainoastaan
kannattaa, mutta sittenkin on vielä
suurien pankkiryi&mien, vilja- ; ga
rautatieyhtymäin mielrvaltaiseii riis­ton
alainen,, että sekään ei ole
sellaista kuin se ' ensikatsannoUa
näyttää. Tilastot osoittavat maan­viljelystä
harjottavain suuremmasta
j a suuremmasta velkaantumisesta,
joka on. todiste siitä, että maan­viljelys
ei nykyisellään kannata.-
Olemme tämän laatineet siksi, et*
tä ne, j o t k a tulevat tämän saamaan
tietoonsa, eivät tule sitten enään
Osaston lasten osMtoUa oli a i -
jkomus tehdä rekiretki Intolaan
maaliskuun 29 p. Lumen mentyä
menojaani^ siirrettiin" retki kuivem.
paan aikaan. Nyt sitten mennään
12 p. huhtikuuta autoilla. Perillä
lapset suorittavat monipuolisen oh­jelman,
kuten kaksi; näytöskappa­letta,
mustalaistanssi, kansallistans-si,
soittoa, laulua, runoja, kerto^
muksia jne. Joku aika takaperin
omalla haalilla lapset suorittivat
loistavasti ohjelmansa iltamissaan.
Nyt mahdollisesti tulee vieläkin
parempaa.Iltamista iltaotetaan v a i -
kamran "Vapaudessa. '
henkilöä käsittävä ryhmä sellaisina
kuin he esiintyivät maskeerattuina
kappaleessa i<IPohjalla>.
«Gladiaattorin vaimo» ja> «Kesä­ilta
» ovat jäljennöksiä maalauksis­ta..
Kuvat «Liika vanha» j a «Vesi­liljoja
» ovat tavallaan vastakohtia,
sillä edellisessä esiintyy elämän
taistelujen murtama vanha ^aari töntä sinä päivänä tapahtua risti
;Tässä eräänä iltana tuli kadulla
/vastaani osastomme rahaministeri
JDsoisä Kauppaneuvos Hillerin hirte-faishymy
naamallaan. Minä aloin
miettimään^ että olisinkohan jotain
maksava osastolle. Vanhastaan tie­sin,
että saamiset kuittautuvat itses-tään.
Pä—päivää; tokasin peloissa­n
i . «Päivää. Tiedätkö että tänä
vuonnakin on pitkäperjantai?»
^Taitaa olla, milloinkahan se mah.
taa olla. Minulta alkaa j o muis­ti
pettämään;" etenkin näissä pyhä­laskuissa.
E i näes ole tullut käy-tyä
kirkossa.» «Almanakasta sen
minäkin olen pikannut Se on 18 p.
huhtikuuta j a silloin tapahtuu Art­hurissa
ihmeitä». «Mitä, aikooko jo
ku antaa silloin itsensä ristiinnau­lita,
' saadakseen marttyyrikehän
.päänsä ympärille, vai tapahtuuko
vieläkin ihmeempää?» kyselin i n ­noissani.
«Onko se niin väittämä-ihmeitä,
voihan sitä muutenkin i h .
meitä; tapahtua. Minä esim. olen
Isoisä j a sinunkin nimissäsi on lap­sukaisia,
joten olet kunniallinen uk-komies...
» «Hiiteen esimerkit j a sa-j
a jälkimäisessä kukkea immyt, jo­ka
on heittänyt vaatteensa rannalle
j a kahlannut lammikkoon kurottele­maan
lummekukkia. Viimemainittu
on viehättävä koko sivun kuva.
Julkaisun ulkoasun vaihtelevai­suutta
lisää sekin, että sen eriosiin .
käytetty paperi on erilaista — kes. ^s^* lapsettomat kunnialliset uk-kiosa
on hienoa'«kriim».väristä, k u - ^^»^«het näyttävät siBoin mihin
vien painamiseUe erikoisen'soveli- "^^^^t pystyväL». Mitä, aJcovatko
asta paperia. Samoin on eri osissa , he järjestää yleiset eukk...» «Stop,
julkaisua painomusteena eri vivah-, Älä jatka sinnepäin. E i mitään ylei-dus,
mikä lukiessa tekee sUmiUe j kurittaSaisia, vaan sitä näyte-ja
sosialistiselle filosofialle.
Hegel oli kokonaan eri mieltä keisarin,kanssa siitä, mitä todellisuu­della
ymmärretään. Hegelin mielestä todellisuuteen täytyi sisältyä myös*
kin välttämät^myys. Ainoastaan se oli todellista, mikä oli myöskin
välttämätöntä.
Esimerkiksi, jos yksinvaltius oli «välttämätön» feodalisessa yhteis­kunnassa,
niin sen välttämättömyys teki sen todelliseksi ja siis myöskiib
järjelliseksi j a siinä ymmärryksessä myöskin oikeaksi. ,Kun taos feoda*
lismin alkaessa horjua yksinvaltius menetti välttämättömyytensä, kadotti
se myöskin todellisuutensa, eikä sitä niin ollen voinut enään pitää jär­jellisenä
eikä myöskään oikeana. Ainoa miesj joka Marxin ohella käv
sitti tämän opin suuren merkityksen, oli Henrik Heine. ,
Englannin yliher^us Amerikassa oli yhteen aikaan todellinen, koska
se sisälsi its*essään myöskin välttämättömyyden. Mutta vuoteen 1776
mennessä oli tämä välttämättömyys kadonnut ja tojlellisuus hävisi, sen
mukana. ....
Hegelin opeissa oli kuitenkin se vika, että tämä' vallankumouksel* ;
linen periaate rajottui ainoastaan hänen menettelytapoihinsa, eikä pääs­syt
tunkeutumaan itse hänen oppijärjestelmäänsä. Hänen idealistinen .
filosofiansö ei voinut ^omaksun täfö kumouksellisto käsitystä ^tekematt^^r;;
lopgillista itsemurfia^i * Hegelin mukean aineellinen maailma johtui
teestä — ehdottomasta aatteesta. Kuten nykyään aivan hyvin tiedomihev'?'-
on*tämä somo käsite pohjaltaan jumaluusopillinen. Hegelin oppijaijeB-v
telmä edustaa filosofisessa muodossa sitä jumaluusopillista käsityskan­taa,
että ajAeellinen maailman-kaikkeus on vain Jumalallisen aotteen to-dellistuminen.
'
Toiselta puolen Hegelin menetlelytovan mukaan käsite järjelUsyy-deetä
johtuu aineellisesta todellisuudsta. Tämä muodostaa hegelil|iisen
vastakohtaisuuden. * '
Tämä vastakohtaisuus aiheutti hegeliläiset jajcautumaan kahteen lei­riin
oikeaan ja vasempaan. Oikeanpuoleinen siipi omaksoiidealis'-
tisen systeemin ja tuli taantumukselliseksi. Vasen siipi h y y t y i iva1bn->
kumouksellisen metoodin, joka saavutti huippukohtansa Marxin: histori­allisessa
materialismissa.
Kuolematon kunnia Hegelin vastakohtaisuuden ratkaisemisesta ei
lankea Marxille, vaan Feuerhaehille. Teoksessaan «Kristinuskon ole-mus
» Feuerbadi osotti, kuten Engels selittää, että «ihmisten ja luonnon
ulkopuolella, ei ole mitään ja ne korkeammat olioi, jotka meidän uskon­nollinen
mielikuvittelumme on luonut, ovat ainoastaan meidän yksilölli­syytemme
heijastusta.»
Filosofisesti sanottuna tämä tarkottaa sitä, että aate saa alkunsa ai-neellisesta'maailmosta.
Tämä Feuerbachin suorittama hegeliläisen vas-takahtaisuuden
ratkaisu ilahutti suuresti Marxia ja Engelsiä. Engels'
huomauttaa, että «se eittämättömästi asetti materialismin uudelleen v a i - '
taistuimelle kaikista vastaväitteistä huolimatta Side oli katkaistil»,
Idealismin systeemi oli pirstottu ja hävitetty ja se vastakohtaisuus, joka
olikin vallinnut vain mielikuvitulaessa, oli selvinnyt. On täytynyt tun­tea
tämän kirjan, vapauttavaa voimaa voidakseen päästä selville tästä
pulmasta. Innostus o l i yleinen. Meistä kaikista 4uU sillä hetkellä Feuer-badiin
kannattajia* Kuinka innostuneena Marx tervehti tässä teoksessa'
esitettyä uutta ajatusta ja inilen valtavan vaikutuksen se häneen teki ar-vostelevasta
maltillisuudestaan huolimatta, ilmen^ hänen teobCTsaäij ' '
«Pyhä peihe».
miellyttävän vaikutuksen.
J a lopuksi huomautettakoon, et­tä
meidän Julkaisujamme ei paine­ta
kellaria j a varastohuoneita var­ten,
vaan levitettäväksi työläisko-telhin.
Viimevuosina: on jokaisen
juhlajulkaisumme painos loppunut
tyksen^ oikotietä» valaisee myös p a ­r
i kuvaa. Moskovan tddeteatterin
näyttelijöistä on pnoIikymmentS
kesken j a täUe käy ilmeisesti sama- ^
ten.,TiIansten tulviminen alkoi j o f ^ u ^ *;eiBoi^7'aiv7n*-Smä^
ennen ium julkaisu ok-valmiskaan. ^ ^ . ^ ^ ^ ibraeestä- Äijä parka
Sen .r„o„„, ' kä8W « n « ^ kokoukseen, mut-
PITÄKÄÄ KIIRETTÄ innoissaan ei huomannut erottaa
saadäksemie Vappunne^ sillä hitaim- kokoukseen, niitä kun on
mat Jäävät ilman nyt-kuten ennenr , , . . . , : - , +««113
kin. EUette asiamiestä tapaa lähefc- 7,°*^Jf;'^ kokouksia. Jos taalla
iäkää tilauksenne- tämän lehden ^^r^^t "^'r^k' Z- 1 1 •• i L T " . i l . *t* 'kouksia mtamaan, niihm mina me-konttonin.
Nun uskomattomalta * " " » ™ » K , — ' ^„ ' . . ^ ^ ' t l , - nen ja Isoisän kiusallakin ilmotan
^ulntuntuneekln^ o n , julkaisun hin­t
a ainoastaan 30 senttiä.
Feuerbach oli mennyt n i i n pitkälle kuin hänelle oli mahdoliista. Ha-nen
suuren keksintöntä kehittäminen Ippullisee» j a hcdelmällis^^^
Tiiääräänsä jäi Marxin tehtäväksi.
no vihdoinkin se ihme». «No, ihine ^InJ^/jl!:^,^^^^^^ ^''f''' '^'''^
on se. että kaikki Arthurin isotisät, ^""^P'"'»^» »a filosofinen, johtuu ameellisesta maailmasta, nun on ai­neellinen
maailma ainoa todellisuus. Ihminen on tulos aineellisesta
maailmasta — luonnosta. Yhteiskunta on tulos kahdesta aineellisesta
tekijastä-x-ihmisestä ja luonnosta. Yhteiskunnan perusta muodostua
niisla aineellisista välineistä, joiden avulla se valmista a m ^ l l i s i a ^ ^^
teitä aineeUistcn tarpeittensa tyydyttämiMt^i.;^
mällä yhteiskunnassa on yksityinen omistusoikeus tai kontrollivalta ai-neellisen
varallisuuden aineellisiin välineisiin, iniirineijöil^
tus on riistetty, joutuvat hankkimaan aineellisia tarpeitaan niinkuin omis-tajat
määräävät — s i i s aineellisessa orjuudessa. Koska siis henkiset i l ­miöt
johtuvat aineellisista, seuraa aineellista M j u u t t a m y^
oj^uus.: •.
Tämä aineellinen orjuus ja sitä seuraava henkinen orjuus voidaan
hävittää ainoastaan siten, että poistetaan n i i d o i i
maila yksityinen omistusoikeus j a kontrollmdta n^^^
tannonyälineisiiii, j o i l l a aineellisia tuotteita Valmist^anJ^^
sen tilalle yhteiskunnallinen^omislusQike^^
linen kansanvalta, sanalla sanoen'
tään eukoille, että kyllä ne tortut
j a tertut syntyvät ukoiltakin j a pys­tytään
näyttämään esimerkkiä ty­töille
j a pojillekin. Enempää' en-sa-no,
tule seuraavaan kokoukseen,
siellä sitte kuulet, hyvästi.» .
N i i n lähti Isoisä mennä hynttä.
' semSän eteenpäin. Jätti m i n / i t ' k a -
kbko maailmalle: mitä ne oikein
hommaavat.
Ensi laoantasna, huhtikuun 5 p.,
esitctääi osaston haalilla «Erämaan
ritarit». Silloin mennään taas jou­kolla
katsomaan hyvää näytelmää.
— i — i .
•sosialismi, J U - ^
' Sellaiset ovat sosialismin filosofian kehitysvaihe.
Tulvat vaatineet 13 iih4
" ria Yhdysvalloissa ^
Pittsburg, Pia. — Sateista, j a l u^
mcn stdamisesta vuoristoissa johtui
n^et tulvat Pennsylvaniassa, West
.•Virginiassa j a Marylandissa surma» i
sivat: kolmetoista henkilöä j a afbeut-1 omaisuudelle noin 19,000,000 : r 8 -
tivat miljoonien dollarien vahingon •Bingon. PitG^pgissa^^^^^t
omaisuudelle. 'hintaan fl,60D,V00 vahingon.
•Bäutatieliikenne halvaantui ko­konaan
tulvan alle joutuneilla alu­eilla,
kiin ,iulva rildcoi rautatiesilto­j
a j a useita maileja-rataai
Yksistään Cumherlandissa, Md.»
arvioidaan t u i r a n aiheuttaneen
'mmm