1924-04-03-03 |
Previous | 3 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
li;kä se oji? — Napoleanko, tao
^ s n k u n i o - a k s e i i pettari • j a • nou-
C3ka5, j o i a valtameren saarella van-
Ijca '«2! hautoa suurunsunelmienBa
«akeliBisen syitä? — E i .suinkaan,
citii fcän kompastui omiin jalk^o i- Pienviljelijäin ihannoitsijoilla' on
hinsä". Pikemnun s > t t e _ ^ ^ , r u - ^ ^ ^ ^ vainuina: tulevaisuuden
• „Eoo!iHL^iaja jjaa tutkija, ihmis.t-e n tay,d e-l .l i- '^^^ T.n«mm»«
:^piä sielun ja ruumiin, puolesta.
3(DTa poikkeus.ihminen hänkin^ ei
jnalii kokonaiselle sukukunnalle,
sm yli-ihminen, joka ei ole y l i -
Sj-äanarkistin itsekäs unelma, k u l -
turisairauden humpuukihoure, on
olgTa sellainen, että se sopii seu-raaran
sukupolven perikuvaksi.
Jliitä hän näyttää?
Emme voi häneen sormella osot-taa,
sillä hän on t u ^ n . : vielä syntynyt,
mutta me, murroskauAen
lapset, tunnemme, että hänen täytyy
syntyä. Meidän kaipuumme
on hänet sjmnyttävä, ei minään
häikäisevänä sankarina, koko- tai
puolijumalana, vaan aivan ^ yksinkertaisesti
jalostuneemana ihmisrotuna,
jenka silmiltä ovat pudonneet
ne pentuijän suomukset, jotka vielä
himmentävät meidänkin katsettamme,
meidän jotka sentään tunnemme
käsittävämme elämää koko jou-lon
selkeämmin kuin. — sanokaamme
— jotkut toiset
*
He voimme sentään aavistaa, ke.
Ben siemenesrtä hän on syntyvä,
mitä juurta hän on oleva; meillä
on sellaisia elämisarvojen mittoja,
jotka eivät tunnu vievän kovin pitkälle
harhaan. Aavistuksemme. sanoo
meille, mihin suuntaan hän on
elämänsä asettava j a meidän ainoa
tyydytyksellinen tehtävämme on
raivata hänelle tietä, ei hänen tähtensä,
vaan itsemme, sillä elämis-taakan
helpotuksesta hartioillamme
. tunnemme, lähestymmekö häntä,
ja elämämme askeleita seuraten,
ohjatenkin, näemme kuinka hän
kasvaa, jos olemme oikealla tiellä.
No niin, voimme alkaa ajatus,
leikkimme, ' voimmö huviksemme,
«neramärikin kuin-vain huviksi, kököttää
tulevaisuuden esirippua ja
ennustaa., _
Hän, yli-ihmisihanteemme, ottaa,
omalla työllään leipänsä maasta.
Sitä emme epäile. Hän asuu'ava-fammin
kuin me j a luontoa lähempänä.
On yksilöllisesti itsenäisem.
— Pienviljelijä!? —
Niin arvelevat monet, e) ole tuo
yhden ihanne. — Ja monta on s i i -
sä houkuttelevaakin kohtaa. Nä-
^ät mietelmät, sikiätät j a syntyvät
juuri pientilalla, jossa lepöhetkea
vietän. Kaupunkilaiselle on tämä
runollista:
Punavärillä vedetyt rakennukset
epäsäännöllisessä ryhmässä yläväl-lä
kummulla. Alkuperäisen talon-poikaistyylin
viehätys our pienissä a i toissa,
tallissa, • ladossa, faunassa,
r - navetta kaipaa ikoig'austa. Päärakennus
sisältää tuvan ja kaksi
pientä kamaria. Tyyliä on «jalos"-
t€ttu>. Akkunat avarat, olankor-köinen
laudotus tiivistää hataraa
«einää, iso tiilenpunainen uuni, pit-
Itä pöytä, seinäpenkit, kaksinkertainen
sänky kotikutoisine uutitnineen,
kangaspuut, hirventaljoja y.m. Ker-"
rassa kodikasta. Kamarissa «sivistyneestä
kodista» kotoisin olevat
vanhat huonekalut, kirjotuspöytä,
kiijahylly.
Siis sivistynyt pienviljelijä! Opin
^ y n y t ja työkykyinen. Nuori
emäntä toimintahaluinen, yrittää
voimieiisa mukaan palvelustytön
rinnalla. Isännällä on apuna nuori
sukulainen harjoittelijana. >- Työt
|äyvät, uutta maata on otettu viljelykseen,
pantu alkuun maan järjestelmällinen
viljelys, joka entinen
omistajan, talonpojan, käsissä
on ollut jotenlkin retuperällä. Kasvitarha
on kohoamassa, karja —-
3—4 lypsävää — on alulla. Eipä
olla yksin maankaan varassa. Sa-katseensa
lamaantuisi y k s i t o i l ^ o i -
sessa tuijotuksessa maan mustaan
multaan tai tdlitaan rasvaisiin konei
siin, vaan j ä id yhä pitenevih^ hetkiä
ihmisarvoiseeh elantoon^
tehtaalainen saa parempaa suojaa
tenreydelleen, parempaa palkkaa,
kunnollisemman asunnon, sivistys-välineitä;
^— eitä mukaa kiun kan-nattäa,
lisäävät he t a v a l l i s e s t i ! — -
Siinäpä se. ) Ihannoitsijain usko, että
onnellisempi aika voisi koittaa
kapitalismin vallitessa, vaikka ehkä
sen kjmsiä lyhen täänkin, se se silmiä
sumentaa. Se -uskottelee vain
ihmisiä pientilan ihanuuksilla, antaa
teollisuusöi^an toivoa parempia
oloja j a — ihmettelee, kun kaikki
ei heti muutu toivorikkaaksi, kun
d£ansa> , ei heti lähde sovinnossa
cuutta maailmaa rakentamaati».
iMutta me - jotka pidämme itseämme
uuden ajan ihmisinä -— a i nakin
toivossa, meidän, katseemme
ei hämärry. Me emme kiellä pientilan
viehätystä, vaikka käsitämme,
että viljelyksen täytyy ottaa lukuisia
suurviljelyksen etuja useissa
muodoissa, mutta me tahdomme
murskata kapitalismin, joka korkojen
imijänä" on viljelijän niskassa,
jolka yliarvona sieppaa .suurimman
osan. teollisuuden voitoista ja hui-jausmarkkinoillaan
pitää kaupan
joutuvaa rihkamaa vahingollista
ylellisyyttä, j a suorastaan turmelevia
tavaroita, joiden tuottaminen
vie ajan rehellisiltä, elämänarvoa
kohottavilta elinkeinoilta. Me tahdomme
murskata kapitalismin, joka
on turmellut taiteen ja pitää tiedettä
talutusnuorassa, polkee tis.
konnon lokaansa j a tarjoo oikeutena
hatarien lakien kieroa tulkitsemista.
Me tahdomme riistää lapset
tuolta Molokilta, me varotamme
nuorispa antautumasta sen pauloi-hih,
joista itse yritämme-kaikin t o i min
• vapautua. - Me ponnistelemme
henkemme^' uhalla^ sillä meillä <m
takanamme, allamme kurjuus, mutta
edessä velvoittaa'' ihanne: koreampi
rotu, yleyämpi polvi, työtä'
telkevä^ mutta ei orjuutettxi, s i vistynyt,
mutta ei korutiedoilla komeileva^
taiteesta nauttiva, ,& sillä
kdmaileva, oikeamielinen, selväjärkinen,
läm;ninverinen sula yiir
ihminen. , •
(Meidän on \ se: luotava,. ällä. meidän-
vallassamme on, l^onunen.
Eläin-' j a kasvirodut ba ihminen
jalostanut aikä on hänen jalostaa
omakin rotunsai. Autta sitä var.^
ten: suomukset silmiltä! Selville
ruumiin , j a sielun hoito, elävä pyrkimys
persoonalliseen kohoamiseen,
jonka ehkäiseviä, kahleita katkomalla"
autamme lapsistamme, lastemme
lapsista esille ihaniiettamme yli.ih-mistä.
' • • , •
TyönteMiäli
lepoajat
• iKysymylksellä työntekijäin lepoa-joista
on oma historiansa, joka ulottuu
kauas hämärään muinaisuuteen.
Yanihantestamentin mukaan perus-tnu
«sabatinpäivä» t jumalan käskyyn.
Juutalaisilla t u l i seitsemännen
päivän pyhfttäminen lepo- ja
jnmalanpalveTuspäivänä käytäntöön
vasta- Mooseksä^ lainsäädännön
kauttk. Sitä vanliemmat raamatun
Qdrjat eivät tiedä sabatinvictosta
kertoa mitään. »Mutta sen sijaan
pyhitti vanha Assyrian sivistysvalt
i o seitsemännen päivän, jota' he
kutsnivatkin nimellä «'Sabat-tuo» s.
o." sydäm^ lepopäi)vä. On mah-täntöön.
Tähän piiriin kuuluvat
iMuhamedin udcolaisetkin. Muhamed
määräsi perjantain lepopäiväksL
Mutta nämä Smiöt eivät ole laatuansa
ainoat. Perun ikivahhassa
vahiossa vietettiin 'kmmoisista ajoista
säännöllistä vapaapäivää, jolloin
kaikki työ oli keskeytetty, jotta
«yksitoikkoinen vaivaloinen elämä,
johon alemmat kansankerrokset olivat
pakoitetut, tulisi dedtetäyäksi»,
kiiten eräs Perun historioftsija kertoo.
On ainoastaan yksi si-dsty;^ansa
j o k a ei tunne sunnuntain-viettoa, n i mittäin
kiinalaiset Sieälä häärivät
k a t kM yhteiskuntaluokat pä^ästä
toiseen tavallisissa toimissaan. JTyö-väehluokalla
ei ole muuta lepoaikaa
kuin lyhyt yö.
Luullaan usein, että työehdot olivat
vanhaHa j a keskiajalla kristit-
•tyjen kansojen keskuudessa paljoa
kovemmat kuin nyt. Tämä on täy-deäiinen
»ehdys. Asian laita on
aivan päinvastoin. Keskiajan teollisuus
perustui kokonaan työntekijäin
"taitoon j a kokemukseen, jonka
voi saavuttaa ainoastaan pitkän oppia
jan kuluessa. Näitä ammatti
taitoisia pälkkatyömiehiä oli vähän,
j a niiden lukua vielä rajotettiin keinotekoisesti.
Tämän tähden ja l u jan
ammattikuiftonsa sekä yksimielisyytensä
avulla voivat työntekijät
*pitää työajan terveellisyyden, rajoissa.
Jo 14 ja 15 vuosisadalJa
oli sälleillä taisteluja, työajan lyhentämiseksi.
Nämä eivät kuitenkaan
koskeneet niinkään usein työpäivän
pituutta, kuin vapaapäivän lukumäärää
vuodessa. Silloin oli noin
150 kristiDistä juhlapäivää, niistä
Qähes 100.suurta juhlaa, joUoin kaiken
työn tuli ehdottomasti levätä.
iMutta sällit eivät tyytyneet vielä
näihinkään vapaapäiviin, vaan tahtoivat
liisäksi uusia. Näistä on tunnetuin
n.s. tvaipaa maanantai», jo--
ta tavallisesti käytettiin ammatti-a'siaih
järjestämiseen. _ Näiden .va«
paapäivien kautta l;^hehi keskimääräinen
työpäivä melkoisesti. Eräs
englantilainen. taloustieteilijä päät-
•teleekin tutkimu^ensa perusteeJlä,
?ttä 14 j a 15 vuosisadalla työskenneltiin
keskimääicin korkeintaan 8
t u n t i a päivässä.
-. Samaan suuntaan kmn edelliset,
puhuu saksalainen Wieland erääs.
sä V. 1794 ilmestyneessä kirjassaan.
Tea löytyy ja tiiliä on poltettu,
pienestä koskesta voitaisi johtaa
voimaa Rautati4 on likellä. - doUista, että j u u t a l a i s ^ ovat l a i -
vähS! »anneet sabatin .viettämisen assy-rialaisilta,
kuten monet. oppineet
väittävät
.^as niin, siinähän olisi edelly-frfaet,
mutta... Kaikki on' aivan
^avarmaa. Omistus ei ole varmaa,
yelaksi on ostettu maa, veHcakapi-
»alilla on taipaleelle lähdetty, maksettavat
ovat korot, kuoletukset, ..^^
Terot kohoavat.. Täytyy homma- moneöa taikauskoisella tempull
sivutuloja. . . • • •
.Sivutuloja! Siispä ei olekkaan
pienviljelijän omituinen
:|anto, jollei maata saa käsim edul.«
««mmilla ehdoilla. Eikä siinäkään
yten ole koko yhteiskunnälliseii ky-
;^yksen ratkaisu. Kaikki
^i^t voi oDa pienvfljelijöitä. Tarjoan
koneita: niittokone, harava,
^jokone, puimakone, telefooni!
, & « teollisuutta! Missä on siUä
^ yli-ihmisen isä tai isäifsä?
goaantajassako vai insinöörissä,
^ajohtajassa vai työntekijässä
jostain löytyä, siUä k(y
.|«^ei ylMhminen. voi elää, .hän
niitä yhä enemmän, jotta
" «ttnsa tyystiin työssä kuluisi.
'- fRooman mahtavassa maailman
valtiossa tunnettiin sabatti (sabba-ta)
jo ensimäisellä vuosisadalla, jälkeen
Kristuksen. Sitä vietettiin
: Kirkollinen vaatimus sabatin pyr
hittämisestä ei, ktften tunnettu, perustu
inihinkään uudentestamentui
käskyyn. Vasta Konstantinus Suu-
!ren aikana, siis neljännellä -vuosisadalla
jälkeen Kristuksen, sai s i l l
o i n jo mafatavaksi voimaksi paisunut
papisto maallisen esivallan -kieltämään
:tava!Flisetkin toimet sunnuntaina.
. Juutalaisten ankara s a a t in
viettorso-vitettiin täten kristittwen,
snn.nuntaihin. Sabatinvietto on sit^
ten siirtynyt: assyrialaisilta juutalaisten
j a roomalaisten välityksellä
kristinuskoon. Ja piinne kristittyjä
sittemmin ttdi; siellä t u l i myöskin
sonnimtaln pyhiftämineQ käy-
, Mutta keskiajan käsiteollisuuden
muuttuminen kapitalistiseksi tuotannoksi
ja kirkollisella al^Ia ta-pahtuneet
mullistukset muuttivat
olot tässä suhteessa työntekijäin
tappioksi. Maissa, joihin uskonpuhdistus
levisi, säilyi ainoastaan joitakin
katolisia juMapäiyiä. Ja työnantajat
koettivat laajentaa työaikaa
niin paljon kuin mahdolligtai huolimatta
sällien j a oppipoikain vas-tuteesta.
Näiden riitojen johdosta
säädettiin Englannissa jo w . I'5il7
ija 1562 «lakimääräinen • työpäivä*
kesällä. 12 tuntia ja talveQla auringon
noususta sfen laskuun saakka.
*— Kun katoliset juhlat poistett
i i n , määrättiin sitäpaitsi muutamia
uusia vapaapäiviä lepopäiviksi, joihin
kansa on tottunut
Taloudellisen kehityksen jatkuessa
siirtyi työaikaa koskevan taistelun
pääpaino vähitdlen työpäivän
pituuteen, jota ^työnantajat koettivat
venytellä niin paljon kuin suinkin.
Tätä menettelyä arvosteli kuuluisa
kasvatusopillinen .uudistaja
Comenius jo 300 vuotta^ sitten hyvin
ankarasti Hän kirjoittaa työajan
järjellisestä jaosta seuraavaa:
cVuorokauden 24 tunnista on Ö
käytettävä nukkumiseen, sama määrä
ulkonaisiin toimiin (terveyden-'
hoitoon, aterioiimiseen, sopivan huvitteluun,
ystävälliseen seurusteluun
j.n.e.) j a jälelläolevat 8 tuntia va.
kavaan työhön, joka tällaisissa
oloissa suoritetaan reippaasti ja
kyllästymättä. Viikossa , siis tulefe
olla 48 työtuntia.*
iRanskalainen filosofi Helvetius
(kuoli 1717) käsitteli myöskin samaa
kysymystä. «On ainoastaan
kaksi luokkaa», sanoo hän, «rikkaat
' jotka elävät ylellisyydessä
kyllästyneinä, j a köyhät jotka elävät
kohtuuttomassa työssä». Jotta
liiaHiset rikkaudet, hajoaisivat, köyhät
kohoaisivat byvlnrointiin, ja
heidän kasvatuksensa ...^ekä sivistyksensä
kävisi mahdodtiseksi, oli H e l -
vetinksen mielestä työpäivä .supistettava
seitsen. tai kahdeksatunti-seksi.
«Silloin ei valtakunnassa enää
iviliseisi työttömiä.»
Helvelins tiesi, että tämä toimenpide
lisäsi työn arvoa |ia työn-
'tekijäin tuloja, ja että työtä r i i t täisi
siten myöskin sille lukuisalle
joukolle, jonka täytyi kuljeskella
joutSaana. (Hän tiesi myöskin, että
työnteOdjän ; korkeampi si-vistys
hankkii hän^e en^män vapaa-aikaa
ja voimain säästämistä. Siksipä:
hän vaatikin7—8 tunnin työpäivää
j o 'kolmattasataa -vuotta . sitten,
jolloin nykyinen teollisuus vasta oli
kehityksensä alussa, eS^ä Hanskan
suuri vallankumous o9Int: -vielä päästänyt
kapjtadia kahleista kiertämään
voittoisalle koko maOman
valloitnsretkelle. /
Hän sanoo: «Luonto on määrännyt
työn palkaksi «Scä joutilaisuuden.
Työlle, virkrstykseUe j a levolle yh-tä
paljon aikaa, iiämä. luonnonmukaisesti
vaihdi^en vaikuttavat
ihmeitä. Työ ^n välttämätön ehto
ruumiin j a s i d u n terveydelle, tämä
taas onnellisuudelle. Luonto tahtoo
jakaa meille~olemisensa-ja elämämme
sulostamisen välikappaleet kohtuullisen
työmme hedelminä. Terveyttämme
emme voi säilyttää
muutoin kuin voimiemme mukaisen
työn avulla.»
Näin arvosteli kolme suurta miestä,
joiden nimet historia säilyttää,
350, 200 j a 100 vuotta sitten luonnollisen
työpäi-vän- pituutta. Mutta
tämä ei estä kapitalismin ostamia
kynäniekkoja selittämästä
Suomalainen Apteeki
.Kaikki meidän suomalaiset kotilä^ ovat valmistettu
Suomen yliopistossa käytännössä olevain oppikirjain mukaan,
^eka K. G. K. Nymanin erikoiskatsannon alaisina. Me käytämme
ainoastaan parhaita rohtoja valmistukseemme.
poroporvareilleen,
että kahdeksantunti.
sen työpäivän vaatiminen on kumo-uksdlinen,
«soaiaHslien tekemä
keino työntekijäih laiskottelun»
turvaamiseksi — K. K . ^
Nuorisoliike
lyöläisteii ja varhaisnuorison
liike Suo-'
messa
on suurista vaikeuksista huolimatta
verrattain laaja. Ensiksikin on otettava
huomioon, että niin rutivan-hoilllista
opetusohjelmaa kuin Suomen
kouluissa noudatetaan ei liene
missään maassa käytännössä. Kaikissa
oppikirjoissa on runsaasti uskonnollista
hapatusta. Samalla koetetaan
lapset myrkyttää «valkoisella
» isänmaallisuudella. Läsäksi on.
toimessa valtion avustamia lukuisia
järjestöjä, jotka kasvatta,vat lapsia
kapitalistisen järjestelmän kätyreiksi
j a opettafvat vihaamaan luokkatie-toista
työväkeä. Onhan Suomi häikäilemättömän
valkoterrorin maa.
Työvä.enluofkan lasten j a varhaisnuorison
toiminnasta huolehtii ainoastaan
yksi koko maata' käsittävä
järjestö. Suomen Työväen Järjestö-nuorten
L i i t t o , Siihen kuuluu n . 70
osastoa, joissa jäseniä 6,000 paikkeilla.
Tarkotus on vierottaa lapset
porvariston ansoista jai kasvattaa
heissä yhteenkuulufvaisuudien tunnetta,
järjestämiskykyja j a kuntoisuutta,
Heidän on opittaya työsäkentele-mään
yhdessä, pbioltfstamaan tovereitaan
j a toimimaan työväen,luokkataistelun
eri albilLa. Keskusjärjes-'
tö lähettää osastoille toimintaohjeita
sekä kehottaa niitä oma-alottei-sesti
etsimään toimialoja. Vuosittain
on järjestetty lukuisia agitatcd-oni-.
j a . propaganda-viikkoja,: jolloin
osastot yksinään ja yhdessä ovat
järjestäneet ohjelmallisia tilaisuuksia
uusien jäsenten värväämiseksi j a
liikkeen itunnetuksi tekemiseksi.
Vappuna on lapsilla oma paikkansa
työväen . mielenosotuskulkneissa.
Kansainvälistä lasten viikkoa on Tie-tetty
onnistuneesti mielenosotuskul-kuein
j a juhlatilaisuuksin. Lapset
itse huolehtivat ohjelmista, esittävät
puheita, runoja, lauluja, näytelmiä
y.m. Ovatpa lapset ottaneet osaa
vaalitaisteluihinkin^ kuten viimeksi
kunnallisvaaleissa.
«Punalippu» on lasten oma lehti,
jota he innolla levittävät Nyt on
se kielletty muiden lehtien mukana.
Kansainvälisellä viikolla myivät he
sitä — «Punainen Juhannus» — y li
20,000 kpl.' Työväen fiaittiusliiton
julkaisemana ilmestyy puolueeton»
lastenlehti, mutta lapset eivät sitä
omakseen tunne. Katkerasti kaipaavat
he «Punalippuansa».
Toimintaa haittasivat vielä toista
vuotta sitten noskelaisrosvot, mutta
on niistä nyt päästy. Toiminta on
puhtaasti työväen luokkahenge^ m u kaista.
Viranomainen vainot^teke.
vät tietenkin' paljon haittaa. A i k a i semmin
kehitettiin toimitsijoita lasten
keskuuteen kursseilla, mutta nyt
ei siihen ole varoja. Muutamin paikoin
ovat viranomaiset tykkänään
kieltäneet toiminnan. Toveripiirit ti
kevät kuitenkin 'kaiken voitavansa
j a onkin lasten toiminnalle hyvä
maaperä.
„ KUMMITAVAROITA
Kunmavcsjpussia, hJnU | i . i 5,
^ 12.00, »3.00. 14.00 j « $5.00.
Kuumaveajpossin letkuja, hin-
Ruiskuja naisin*, hinta $8.50
BuJskuja miehille, binU $1.00
RBiskuja lapsille, hinta .85
Korvaruiskbj», h i nU .... .85
Ncnäruiskuja, htnU .... ,86
Varmuusesineitä naisille, dn-
Varmuusesineitä miehille, hin-
$3.00 tns.
Kääreitä, plaastaria y.m.
Haavapumpulia 25e, 40c, 76c,
$1.50.
HaavakSäreltä I' «ftc, 2* 25c
Exxumasalvaa, hinta 75
Hof f männin tippoja, sydän-
«luakipuun .50 Ja $1.00
Selkiplaastaria
Bintaplaastaria
.85
.56
.60
.5';
.50
.50
.25
.10
25c.
Uunuftitplaastaria ...........
Eetteritirpättiä, yskä&n
hengenahdistukseen ....
Halvausvettä. hinta
Hiusöljyä, hinta
Hamma&tipp>v-k. hinta
Hamma.skitti:i, hinta
Hammasharjoja, hinta
40c, 50c ja 75c.
HereoroidesalvHa, hinta .76
Hajupihkaa, hinta 25c anäsi
Intinlinjamenttiai» hinta .... .50,
Snc^lmannin koliikkitippoja -50
Kamfertnviinaai binta . . . .50
Kamferttiöljyä. hinta 60
EmStinpoja, koliikiin j a sydSn-alnskipuun,
hinta 50
Hammaspnlveria, .25 Ja 60e.
Ihosalvaa. hinta ...
Karaferttia." kuivaa 25e unssi
Kantferttilinjamenttia .... .56
Kummiplaaataria .26
Kolmenlaisia tippoja ........ .60
Lnulinjamenttia .60
Mikstura Simplekt .60
Nervin tippoja .60
Parranajosaipuoita .60
'>Päänkivi«tyspulTerla .60
Piki51jyä .60
PuunöljyA .60
Puhdasta Norjan kalamakra»
öljyä, hinta 50c Ja |i.00
Prinssintippoja .60
Preserveeraavia tippoja . . .60
Riigabalsamla .60
. Silmiivetlä M. . . «fO
Silmfisalvaa .60
Suu. ja hammasvettft .60
. Tilatkaa neiltä ISKkelattttalo. MeilU M •aaUvana kaikki* Suomaa, Canadaa ja Arasrl'
kan liEkkaita, k u m m i t a T a r a i U , maakeerauiniaaleja y.m. Ma makMmme poatirahan kaikitta
SS.OO tai «iti •rommUta tilaakaUta. ~- Erikoislääkeluettalot atiamiehilla.
KALEVA APTEEKI
168 So. Algoma St
W. A. C A R L E Y,
Omistaja ja apteekkari.
Port Arthur, Ont.
X. G. K. N Y M A N , Suomessa Ja Canadaasa
tutkinnon suorittanut apteekkari.
J . A. Maclnnes, B.A. W.H.C. Bnan
MaclNNES A BRIEN
Lalumiebet, AsmnajaJat, Notoriot
363 Quaea Str.,
Sault Stfl. Maria, Oatario.
Konttori vastapäätä Sault Streettiä.
Rahaa lainataan halvimmalla korolla.
kous t k . 2 p. klo 8 i.p. J a siihen
mennessä velvoitettiin seuran joh-r
t ^ a t ottamaan selvää joukoistaan,
että nuhin mennessä he arvelevat
saavansa niitä reenattua niin paljon,
että voitaisiin taas järjestää i l .
taima. Muuten tämä seura on tänä
Soo, Ont., Ilmoituksia
S A U L T S T E M A R I E N SUOMALAISET O S T A K A A LEIPÄNNE
PSmM LUPURILUKKEESTA
27 A L B E R T ST. E A S T . — PHONE 1280—J.,
niaukset toimitetaan nopeaan. — KirJeöBote (FINNISH B A K E RY
SaidtSte.llkienaiiliaa
. V . . ja y.'4eura VeS4|B kokotdue».
ta, joka pidettiin v.k. 26 p.^ V a l i t t
i i n Leo Kauppisen..tilalle johtokuntaan
Aino Kauppinen, samoin
Leo Kauppisen tSalle varajohtajaksi
valittiin Veikko Lahti. Päätettiin
ottaa kuva seuran jäsenistä 30-3-24
sekä sääntömääräiset kokoukset a l kaa
klo 1.30 i.!p. Sitten keskusteltiin
seuran toiminnoista j a oltiin yksimielisiä
sitä, että «silloin olisi taottava
kun ranta on kuumana».
Päätettiin pHaä ylimääräinen ko-lyhyenä
hereillä ' oloaikanaan toiminut
ailcalailla vilkkaasti j a näyttää
että jäsenillä on paljon innostusta
tehtäviensä täyttämisessä. 'Mat-totoiniikunta
on asiaansa vienyt
innokkaasti eteenpäin, -vaan sillä on
ollut ieoittamattomjia esteitä, nimittäin
mj?inaa löytyä
koko .Canadasta niin paljon kuin
tarvittaisi, että matosta tulisi sellainen,
että siinä tohtii huoletta
harjotella. Kyllä se. valmistetaan
n i i n pian kuin mei^jQieinää saadaan
k y l l i k s i paljon, sillä kämppämiehei
ovat niin hyvästi kaivaneet kuvet-.
taan, että finanssiasiain puolesta
kyllä jo selvitään. Meille asiaanin-nostuville
kämppäjätkUle on ollut
hyvin anieltäylentävää se, kun olemme
saaneet sellaisiltakin aineellista
kannatusta, jotka muuten vastustavat
työläispuohietta. — Väliaikai.
••nen.•
Karjalan Jlmalaivaraluutooo ovat
lahjotlaneet allaolevat tov. j a haastavat
taas puolestaan seuraavat to-
<^eria lahjoittamaan mainitut suni
mat: -
H . Rouvinen -vastaa K. Karjalaisen
haasteeseen lahjottamalla |2'.
j a haastaa puolestaan John Aarnion
$3. Port Arthurista. Mrs, A.
Leppänen vastaa Mrs. Kuusiston
haastteseen lahjottamalla $3. ja
haastaa Mrs. O. Leppäsen j a Lauri
Jokisen. Albin Holmbei^ vastaa
K. Karjalaisen haasteeseen lahjottamalla
$2. j a haastaa Hans Hor-mavirran,
Robert Mäen, kummankin
$5. M i l e $154 A.yC, E y . j a Mns,
E l v i i r a j a Ahtti Lampaisen $5; K a -
ministikwia. Mrs. Koskela vastaa
Mrs. Perkiön haasteeseen jal<)otta^
maila $3. j a haastaa Cbas Häyrysen
$3. j a Otto Lingrenin $3. Mrs. Aho
vastaa Mrs. Lenden haasteeseen
lahjottamalla $3. ja haastaa Arthur
Lehden j a Kalle Pasasen. Mrs.
Sainio vastaa Chas Tervon haasteeseen
lahjottamalla $3. j a haastaa
Ida Aleinin $1. Erkki Puro vastaa
L. Laineen haasteeseen lahjottamalla
$1. j a haastaa Matti Kivimäen
%l. J . Venna vastaa E. Erkkilän
haasteeseen lahjottamalla $2. ja
haastaa Alex Mäen ja Jalmar Tuomen,
^
SUOMALAINEN KAUPPA
Kengille ja vaatetukaelle. Suosittelee kannatusta heimolai:
siltaan. Kauppa sijaitsee:
W. N. JANAKKA
371 Albert St W. Soo, OtaUvIa
Te voitte saada hyvän kuumavesipussin
.11.00 yloa ^ S O . Taaitujii, mailU.
Nutsons Drug Store,
Gor* & Albert St. ' M • Soo, Oat.
SUOMI CAFE
332 Albert St W. Soo,
Ontario
Otto Häkkinen
iSoo, Ont.,_jnaaliskuuni.28 _E.:nä
1924. — M. J . —
SAULT STE MARIEN
Suomalainen Osuuskauppa
välittää kaikenlaista ensiluokap ro4>
katavaraa sekä kaikenlaista eläinten
rehua. Linjalla olijat tehkää os^
toksenne osuu^aupasta.
369 WeinBgiitoB St., We0t. Ont.,
Can. Telefooni 1810 F.
Gore St. Apteekki
Uakkeiti, toilettitarpelU, •ikaareja
ja •igaretteJB.
Lääkäri palveluksessa.
Me valmistamme je kehitämme f l l -
mejä 24 tunnin sisällä.
Suomalainen kauppa-apulainen.
H* S. Boehmer
Kemikti Ja Apteekkari.
S A U L T STE MARIE, , ONTASIO
Leipää
BARNES DfiSG CO.
Suonalainaa UlkoIShetya apteekki
Canadan Soossa
Ainoa SootM oleva apteekki, |ö.
ka > iliaottaa Vapaudetta.
McFadden&MclHilliin
Asianajajat, lakimieliet, notariot
y. •».
Konttori:
SAULT STE. MARIE, ONT.
Uriafa McFadden, K. C.
E. V. McMillan.
Charlie Häyrinen
AUTONAJURILIIKE ^
, Fhon* 1167
354 Albert St. W. Soo, Oat
j a leivoksia tarjoamme summissa Ja
vähittäin kovaa leipää j a korppuja
lähetetään pyydettäessä.
STEELTON BAKERY
Puhelin 739 J .
Matti Ketola.
304 WelIi08toB S t ' W . Soo, Oat.
Tilaticaa Vapaus, Toveri,
Toveritari^ Eteenpäin,
Työmies ja Punikki!
Tilatkaa ainoastaan
selviä luokkataistelun
kannalla olevia
sanomalehtiä.
MinnoD snörittannt
Hieroja
Sairaanhoitaja luontaisella alalla.
Otan vastaan sairaita Sam M a t -
BOQin saunassa 30$ Huron j a Albert
jSt, kuTmassa.
Alli Lahti.
PARHAAT PEHMEÄT JUOMAT
saatte meiltä
FiDflIsh BottUng WoHu
V. Lähde, 326 Bloör St. W.
Puhelin 1123 W Soo, Ont
ERIKOINEN HUOMIO ANNE.
, TAAN-SUOMALAISILLE
Dr. A* B. WEST
SelkSraakatohtori
Tarkastetaan X-isähkösädekoneelia.
217 Gloocester St Soo, OnL
— Phone 1306 —
Kymmenen vuoden kokemus suo«
malaisten keskuudessa..
Sam Matsonin SAUNA
Avoinna, joka arkipäivä.
306 Albert St.» W.
SAULT STE MARIE; ONTARia
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, April 3, 1924 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1924-04-03 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus240403 |
Description
| Title | 1924-04-03-03 |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| OCR text |
li;kä se oji? — Napoleanko, tao
^ s n k u n i o - a k s e i i pettari • j a • nou-
C3ka5, j o i a valtameren saarella van-
Ijca '«2! hautoa suurunsunelmienBa
«akeliBisen syitä? — E i .suinkaan,
citii fcän kompastui omiin jalk^o i- Pienviljelijäin ihannoitsijoilla' on
hinsä". Pikemnun s > t t e _ ^ ^ , r u - ^ ^ ^ ^ vainuina: tulevaisuuden
• „Eoo!iHL^iaja jjaa tutkija, ihmis.t-e n tay,d e-l .l i- '^^^ T.n«mm»«
:^piä sielun ja ruumiin, puolesta.
3(DTa poikkeus.ihminen hänkin^ ei
jnalii kokonaiselle sukukunnalle,
sm yli-ihminen, joka ei ole y l i -
Sj-äanarkistin itsekäs unelma, k u l -
turisairauden humpuukihoure, on
olgTa sellainen, että se sopii seu-raaran
sukupolven perikuvaksi.
Jliitä hän näyttää?
Emme voi häneen sormella osot-taa,
sillä hän on t u ^ n . : vielä syntynyt,
mutta me, murroskauAen
lapset, tunnemme, että hänen täytyy
syntyä. Meidän kaipuumme
on hänet sjmnyttävä, ei minään
häikäisevänä sankarina, koko- tai
puolijumalana, vaan aivan ^ yksinkertaisesti
jalostuneemana ihmisrotuna,
jenka silmiltä ovat pudonneet
ne pentuijän suomukset, jotka vielä
himmentävät meidänkin katsettamme,
meidän jotka sentään tunnemme
käsittävämme elämää koko jou-lon
selkeämmin kuin. — sanokaamme
— jotkut toiset
*
He voimme sentään aavistaa, ke.
Ben siemenesrtä hän on syntyvä,
mitä juurta hän on oleva; meillä
on sellaisia elämisarvojen mittoja,
jotka eivät tunnu vievän kovin pitkälle
harhaan. Aavistuksemme. sanoo
meille, mihin suuntaan hän on
elämänsä asettava j a meidän ainoa
tyydytyksellinen tehtävämme on
raivata hänelle tietä, ei hänen tähtensä,
vaan itsemme, sillä elämis-taakan
helpotuksesta hartioillamme
. tunnemme, lähestymmekö häntä,
ja elämämme askeleita seuraten,
ohjatenkin, näemme kuinka hän
kasvaa, jos olemme oikealla tiellä.
No niin, voimme alkaa ajatus,
leikkimme, ' voimmö huviksemme,
«neramärikin kuin-vain huviksi, kököttää
tulevaisuuden esirippua ja
ennustaa., _
Hän, yli-ihmisihanteemme, ottaa,
omalla työllään leipänsä maasta.
Sitä emme epäile. Hän asuu'ava-fammin
kuin me j a luontoa lähempänä.
On yksilöllisesti itsenäisem.
— Pienviljelijä!? —
Niin arvelevat monet, e) ole tuo
yhden ihanne. — Ja monta on s i i -
sä houkuttelevaakin kohtaa. Nä-
^ät mietelmät, sikiätät j a syntyvät
juuri pientilalla, jossa lepöhetkea
vietän. Kaupunkilaiselle on tämä
runollista:
Punavärillä vedetyt rakennukset
epäsäännöllisessä ryhmässä yläväl-lä
kummulla. Alkuperäisen talon-poikaistyylin
viehätys our pienissä a i toissa,
tallissa, • ladossa, faunassa,
r - navetta kaipaa ikoig'austa. Päärakennus
sisältää tuvan ja kaksi
pientä kamaria. Tyyliä on «jalos"-
t€ttu>. Akkunat avarat, olankor-köinen
laudotus tiivistää hataraa
«einää, iso tiilenpunainen uuni, pit-
Itä pöytä, seinäpenkit, kaksinkertainen
sänky kotikutoisine uutitnineen,
kangaspuut, hirventaljoja y.m. Ker-"
rassa kodikasta. Kamarissa «sivistyneestä
kodista» kotoisin olevat
vanhat huonekalut, kirjotuspöytä,
kiijahylly.
Siis sivistynyt pienviljelijä! Opin
^ y n y t ja työkykyinen. Nuori
emäntä toimintahaluinen, yrittää
voimieiisa mukaan palvelustytön
rinnalla. Isännällä on apuna nuori
sukulainen harjoittelijana. >- Työt
|äyvät, uutta maata on otettu viljelykseen,
pantu alkuun maan järjestelmällinen
viljelys, joka entinen
omistajan, talonpojan, käsissä
on ollut jotenlkin retuperällä. Kasvitarha
on kohoamassa, karja —-
3—4 lypsävää — on alulla. Eipä
olla yksin maankaan varassa. Sa-katseensa
lamaantuisi y k s i t o i l ^ o i -
sessa tuijotuksessa maan mustaan
multaan tai tdlitaan rasvaisiin konei
siin, vaan j ä id yhä pitenevih^ hetkiä
ihmisarvoiseeh elantoon^
tehtaalainen saa parempaa suojaa
tenreydelleen, parempaa palkkaa,
kunnollisemman asunnon, sivistys-välineitä;
^— eitä mukaa kiun kan-nattäa,
lisäävät he t a v a l l i s e s t i ! — -
Siinäpä se. ) Ihannoitsijain usko, että
onnellisempi aika voisi koittaa
kapitalismin vallitessa, vaikka ehkä
sen kjmsiä lyhen täänkin, se se silmiä
sumentaa. Se -uskottelee vain
ihmisiä pientilan ihanuuksilla, antaa
teollisuusöi^an toivoa parempia
oloja j a — ihmettelee, kun kaikki
ei heti muutu toivorikkaaksi, kun
d£ansa> , ei heti lähde sovinnossa
cuutta maailmaa rakentamaati».
iMutta me - jotka pidämme itseämme
uuden ajan ihmisinä -— a i nakin
toivossa, meidän, katseemme
ei hämärry. Me emme kiellä pientilan
viehätystä, vaikka käsitämme,
että viljelyksen täytyy ottaa lukuisia
suurviljelyksen etuja useissa
muodoissa, mutta me tahdomme
murskata kapitalismin, joka korkojen
imijänä" on viljelijän niskassa,
jolka yliarvona sieppaa .suurimman
osan. teollisuuden voitoista ja hui-jausmarkkinoillaan
pitää kaupan
joutuvaa rihkamaa vahingollista
ylellisyyttä, j a suorastaan turmelevia
tavaroita, joiden tuottaminen
vie ajan rehellisiltä, elämänarvoa
kohottavilta elinkeinoilta. Me tahdomme
murskata kapitalismin, joka
on turmellut taiteen ja pitää tiedettä
talutusnuorassa, polkee tis.
konnon lokaansa j a tarjoo oikeutena
hatarien lakien kieroa tulkitsemista.
Me tahdomme riistää lapset
tuolta Molokilta, me varotamme
nuorispa antautumasta sen pauloi-hih,
joista itse yritämme-kaikin t o i min
• vapautua. - Me ponnistelemme
henkemme^' uhalla^ sillä meillä |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-04-03-03
