Vapaus, November 25, 1952

              ma
mies ednstajak-mieSiplde
U -
inlca antoi eräs
isoäiti Nhevm
eixdeHa^' t o i n l n -
k&eessäv 'Bän
"'Hl
idiistajaiksenune
a mielien. J oW
idisiezxHne pue*
i o i tähden:
laisen; miäieni
ijoJtiiTnme .oma
•kutjiiutemme;
mies."
inan^^. to
gjess:jaiEtdä- *'
ssovafrjulkais»'^
vaaditaan; o i - :
tamaan> p o l i i -
ickerihg
iteimistöjä'
Ja'bondeja^' f
"baahOtOnLi
2
t s
ig Co.'
Ontario
adioita •
läakketl^ ,
akan
Siren
aa, että
ampias-
[uoneis-ilding
Slreet
tario
uhelin
»INE
mk'. s
f r
-ii»!?'^-^ ^S^^v-C,.!^^^?^'»^^!^^ i i i i
' £...0., ;v"'m'£Mliä>oleIevvaaifia'ii^T^O <m otetta A l ^
}^.^l^:XaJ>Ja^.:^
'^^^"4 st, Fnh.--6-6783^; sitdbary
t i l i ^®-^^^^^«^^^^^^^^
leaT n i k k u n o i t a , öviai kieitöö-
"«»»•^.i jk kaikkia puttö^ö^^^^^ V?
N,» ' at $t. N. PoH. »r74^ ^1^1?^ Siid)b|iicy« Ontario.: ; r
M K ' * *
mdAamhkoja
( jf^ .rnTBGLIN 5-5SU
5/>"-'*|
' Jatkoa 1. sivulta
kalaiset rahoittäv^atGliiäng E ^ - :
shekiä. alkamaan •-nudoa ..kansalais^
sodianvKiinassa.'.' -
^ "Sota Koreassa voitiaain^lppettaa
xxnuitamah vi^pnräsäilä:^
kau kaosa v o i t ä i ^ saattaa näke­mään,
että äuuh']Qinan v a U a i^
oious on tapahtunut tosiasia." ' - i
Ottawa. — Ylidysvaltäln taltiosih-i^
eti Achesön ke^eytti •^eräiiim^ ja
palasi New Yoi*kiin sunnuntait
nen 'suunnitelmanaan' oli vieräiHa
täällä kolme päivää. ^
? Hänen paluunsa i pidetään johtu-;
van. nilistä, erimi^syyksislä. Joita.
Intian ehdotus Korean aselepoon ön
aUieuttahut. '^/••'yf-Z y:['-^^''':Z^'^'>'A
KOKSIA . KOLIA r PUITA
Parhaimpaa oli'i^tty3
fltrolterl-Jrolia '
^ASH, AUSTIN JA WILLTS
AUTO JA — JEEPS
REQ JA i r a ^
LEADER TRAKTOREITA r v ;
,.CK'S A U T O SI
Sudbuiy
laisilla'
seitin:
kahienl
ntäiutr
le. pai-k
jokofl
ki^tafl!
kiheut-^'
xlenä-'
ktirk-ssä
jai
vussa^i
urkuni
1 tar-'
tä,eu-r
;aneet;
idassa)
Ha jä
inkal-ia
m juati saapunai lamme
K*
Sr
C O L U M B I A
1 Vanha merimies maistelee, snerimiesvalssi. Eugen Malmsten
; . ntakdlot, IVjx-trot, Eugen Malmsten •
Z AI, A i . miten pieni rnnsa. valssi, Eugen Malmsten
Maigona—- Tängo-Bamba, Eugen Malmsteh
15 Kippari-Kalle j a maailman-Matti 1-Matti Jurva ystävineen
^ : KipparirKaUe j a Maalhnan-pMattt n - M a t t i ; Jurva
ystävineen' . '^^.•Z'''-Z:':/Z\
T R I O L A
'Enhen Moinoin, fox-trot, Kipparikyartetti . ,
; V i l h tavaninöi t j r t ^ ~ ;
Maasta se pienikin potmlstaa, jenkka; Vilho Vartiainen
T Ä näin — älä häto, valssi, VUho Vartiainen
Unhä laulan onnestaJn, tango Veikko Tuomi •.
Aatoksin Inoiue armaan, valssi, Veikto Tuoinl r
Kartcansvoost, JenKka, Arvo Ukkola, j a VKulkurit"
Rcfmpallaan, Jenkka. Veikko Tuomi j a ^'Kuanirit"
« IPälaan lookse^ tango. V i l h o Vartiainen^-,- . . -
Häipyndiöh maisto, valssi. Vilho V a r t i a i n e n ' .
NaatI onnestasi, tango. V i l h o Vartiainen
Kaipaan katsetta^ valssi« Vilho Vartiainen- - - •.
Hymyilit Silmin kitlikain, tango. Arvo Ukkola ;
Omten sävel, tango. Väkko Tuomi ':'TZ
Enslmmäiseiliä iltana, Olavi V i r t a . ;; ; ,
Taivaalla läisfdi kaltainen knahnt, Ijallaädi Kauko Käyhkö
Mitäs M e taltelUjai, valssi, ÄipparUtvärtettt; '
Pyykkinäni, jexilcka. Kipparikvartetti , ;
• Mamman piklni pipana, foksi. Kipparikvartetti '
Klmmoii pnahevonen, lastenlaulu. KipparikvaxtetU 4
Bbmanialalnen gCTCnaädi, tango. Veikko Tuomi
Soittajan sävel, valssi. Veikko Tuomi ' Z;. • ;^
Viimeliien valssi, Ve^o*Tuomi•'):<:.::•.::'. Z . - , - - - K
Vtixd hymysno, foksirVeUtkoTuomi' . • ^/ ^
Osa rtämäSnl,'tango, Olavi V i r t a . ' , •;• ^K- '•• •" ;':'V
rUr.TStitoauM, jenkka, Ola^t V h ^ J a "KuUcu/rii" -
SyynnleUeitä,,valssi, ycikka Tuomi 7 ' .'v,.-.j':
Oimenrpydrä v ^ i ; K a , U k a K(rf{£aonen kumppaneineen - r
Naöri ihantdmf, tango; Olavi'VIrtä f' ; .; ' /,
:SAfiJieia;54Ä jenkka;oiavi V i r t a j a "Kulkurit". r „
. lopiQ jeiikka. V i l h o Vartlaihtö Ja " K u l k u r i t"
-^^^ Blnkai^Vflleri r V
31. O n lattialla pirädlnräluiivila, Kipparilcvartetti •
TokUpoika pordmttaapl, polkka^ Kipparikvartetti A
:v.iton*aMberm^
, O i , hilialsoas, harmonikka Paul Norrtuusta, if , - :
BaiHbädaa tyttö, jenkka. Justeeri
; - t r » Ä r a i I t J e n a a , ^ j a s^
(EIJONA
Kesäflfa, pcdkica. Tapia Rautavaara
TaI|impoikata«reB=adl, valssi, Tö^
LShtSvabsl, meriin., valsä. T ^ l o Rautavaara
€Mkeuäa^ fcaivmiglssa mutta: väätälQ itadalla, kuptettiroz-trot,
Tapio Rautavaara . ' '
. HINTA $1.25 KPL.
( O s f a ^ maksett;^va lahetyskalat) ,
/.Postitilauksen tulee käsittää vähintäin koline levyäni y j T i i S ^
{•••rtitfted;"N8Öbn,-:N; ^ T., ,,r-:^Kysymy8
Korean' fiodän: l<^tla«ajis^tä, tai so­tatoimien
laajentamisesta " kehittyi
erittäin Itärköyäitsi VK:n,oteGiaaelssa
vaihteessa:- ' '
•'-JiBr^oisesti^ Aasian lift^t '^ittivät
viikon buliiessia päästgv siihen, että
Korean sota saatMlsiiäijoteiÄlii i b -
pjätetuiksL Vieteja-' IVäshhigtonLa
lUttbiaUi^t^V äMte^n^
«maisivät hublestuheisuutehsa siitä,
että - n i f c Ö Ä f ö^
tötee mieliValtaijesti h ^ i ^ t e a kalicki
rauhaneätykset!';.:;>..-f.;• "l^iZ.C- ••'. ''^ ^
että ampuminen iopetettalBiin heti
Koreassa; j a 3 että neusjoti^uja; 'jat­kettaisiin
edelleen. ^ ffSaH^u^^yer
valtain Ä t a j ^ t o ^ y^sjis^
lainen, sopimus^-jät^^
laiset sotavangit koreaiajetfa^i Ja k l ir
halalsten. käsiim
män uud^hi^^^^^^
j ^ t t a o ^
ta vihjasi, että s f i o x u t l l a : ^ ' Vhdys-lyaltain
..xnmtMi^tit 1; ^ u ^ a t | ' ; .
i n O i i e n , U i d ^
tavangiil : ^ b t i u t t a r ^ ^ yäaiivat
;Uii1castl,to^^
stmei^ä^
tettava. ' ^ ,[^. .
. V/ibitia .puolestaan.' ehdotti, että/so-
.täyatkklen yaibtamisky^mys; ratkais^
t^isiinFy. :lSi$9i t e M y n XSeneyan cqpi-mukseh
tadägen; mukaipe^
yaltain -iedufitttjLsto,. on suhtautunut
t ^ i v i : k i e l t ^ ^
tukseen.' ^yaik^a ä^etfi^isUtyy: ykä
njB.r :'^^nii5f^^
^VV^incftcm
tian välitysehdottäcseis^
lään. ettei^sbtavahfaejyi^^
saa i u i k o h t M ' ^ ! ^ ^
• Tuomitessa
'tt^vyimiaiftrtasi,^
i c U n i y t ^ ' sodaii 'Wajentämi8mii kuin
K:V ' - ^ . ^ f l :
: kaikkein fc^yKiiiBj^ iQitältttea
niityllli,' j o k a ' sUaitsl IJtaruJen,,' UaUa
Asl' kaUiolden ja MolUlön J a F a l da
^Asu%;;
Toiset pitivät tätk seiitua.n&päptt^
,rin'^räjän^-^;ii;Jaf|<^^^
on etsittävä t a i t l ^ i^yä|ak&ehiu
.sen^sopiiniseeh.^'- •' '' ' V - ;
«Jeiv iuuhÄ^ehna ^ e/o^^^^iäk!^
i.jäi.taoMsf^
hupiäatta>y^^^^^^^
edustäjisfcan,//^^
idkomiht^tieri ^ A ^
«ttä hänen haUitiä;sensiä ^
,&t'iah e h d o t i t s^
ihisaiiassa: K f f l f r . , ^
tääKä
lUä. Se 4!i ble mUläätf täT^ila&iiiiU
tanut paikanisten > ihtiiDanien täva^
iräiimliito^
Kuten sat6ja vuoäla' iiitten, h e ' noii-dattavat
anlUifaiiti tapojaan jti-i^
tavat suurinunan .dsän* ajastaan.8$f.
vissä miettelsaä.' k u ^ Qaii^hoty*-
teiassä. h e U n polttavat raudalla mi.
elfiinfiinsä merkit Ja kesyttävät pdi^^
livUleJä hevosia^ kuUntisatpJa viiosis^
Sitten, hiin nytkin Int&anlkyl^^ el&t
:iäSL sujuu yksitöikiolsesfu .?j&^^
^ ^ o i n sen kestc^oftt&vä^. jiidiiiaitaii^^
sit j a hautajaisissa lauletut yiuUioUcf
kolset l a u l u t . ' '
Uaira Asl. joka sUaitsee^kabdeii piU-yän
muiaimatkan päässä Itiioct^^^^
imarystä.,'.on;. 8ä,l]^ii!^t;^.%ä^i^ttj&^
saiiuttiiiak
::seh^Muk&äa^
m&rrettävää^
zidsik « s p i a i i ^^
tiolja m ^
' ^Alueävhalliit 1(U1S^^
k a i k k i a l l a on hajallaan siirkilta m a ­joja,
joissa asuu kaUldaan-läJaj^^i^^^
sikymineptä littiaani^erHett&.' 1^
Asin luonnob v i l l i kaiineus ^ätnm|iä>
tyttää. E;amoseiniä k ö r l s t a V a t j^
liset värit: helmiäinen, .punainen, j a
m ö k i i u i^
j o t l ^ Vetä^htiy^^
^ i ^ l i 8 s S ^ ; a t i ^^
y^m^0i leimah ^
m^t- SelipeUaVei onutienMVsys^
'.^1(&meisetfi^ iläuia-«itt|(en',l(otlihUiIi*
'4dä :S«lipe'<)li^jBJ;UnBSSL.laumaa ku«
:tei&' tavallisejitlr-icouin^p&in. . ; A i y ao
Itoikiflilän 'tiulpulläl'»tiälä., vm&
«ail(ki polut k&Mxttviat, vpaimenpolka
!tapasi;tytön, KeväteltillutkukktiUni,
«tbisi klpeilsU oiiiAn^kenrtlänsä kbtsun'
jali^Ieiif TomaisaW .vnhn<ikkH«.tti
ti7kGe8ta&h.v M A .aU^^^
paölustiautua. £ 3 h oU. voMakaa-Ja
notkea eikä Itänelle tupttanUt- val-^
ikeuksla. UToltt&ubia ^ i i e s t ä . joko
Oli - heikko nuoimlmlneh.' Tömasäl
ittoksi^tatimaiU» jälkeea..^ J .^-^
-iy>Upe' <»Mfii'':;nni6^VMpdss&än:
tyttft d i i äntonii^ hänelle- selkään. J a
ie* n M i t t i ; ltä6 ä ^ s s a l i i n oit rtU
k^tunat-tyttäön^-a^^^
nyt; miten . p U l u i a ' «räkkätideataan:
fifttt saattoi, töhdä yaiA '-«en, mitä
^ u ^ ~ # l d l S * Ä « ^ f e ^
keskellä neuvoi. iHäti noAti- -m^aAta
l&ifiti toltaastlpolkua'pli^'Iattman£ä
jatkeen: Bän :päättt olla enää kos­l
a n ikiäabtattii trnhe.^^ kor-kdataah
iuidi .saattoi olla bädeakyy-
'äileiitteiiisar^täifitä^^
i^i^ji}:tietää^^ii]((^^
. ii^iBiset bliyat ibttdheet v^
neh opetcaja valiuifltaä^mal^
täntekn 'iäiiiunncmh jbifUi
komitean kokoiimessa''^Ja' pbUittbet
huomioitsijat panlirat erikölsei|tl mer­kille
sen : suuren \siiWi<ikdiLn kun
mr. iEdeh- ryht^
tlan ehdoteta Kofeaiit.sÖdah^^^ to
tainiseksi Juuri Ä i n ^ ^ l ^^
vältalti-presidentin^
liv Eisenhc|wer ^ tUl^äh hiju
tuks^tväavvaitiosii^^
ter Ouilcsla,! jtÄa-^^h^ y ^ i ä i ^ ^
.äänekkMn tU^tä iV^
;&)^;7jötka\'^a^yat;:J^r^
jiatkattOsta ja^^k^
|^:n-p61ilttlBlS8a7 p U Ä ä ^ p i d e t -
t i i r r p u l l e s l n i^s^stä:M^i^^^
tä. että Yhdysvaltain Vallipiirit eivät
)»tlua'käati k o ^
tä,:vaan suuniin
laajentamista. *\ i <• ^' - -
'Tässä tilanteessa pidettiin .Erittäin
Äärkifti*«lllsc^
hiaiiruifltori^^
M i i e n t i a ^ t t a ^ n s a q^r^vk^t^^^. 1^
i i a t t i a m a ^ r T ^ I n t i^
korean^ ^Sodtto^-lbjie^^
.steh and:" CoppCT • 'cq:p^^
'tuottavan Red^Rose-k^
Bän^ vuolevan;
luitviahnp^
Jsdah; k<ni^^
'«lören ':xWie^'$^ij^!yi^^
SkiUia ^ i v e r i n J a Bazletonhi käiippa.
lan läfaeiQvdessä. . ^ | ä ^ t^ än
menneiB^ todettu oI<^n'' öorla noin
150 tomiiifi
niotaiatijflgä^^
15 p»Meattu^;i
yuoreUa on t o l h e n k i a . j ^ ^ n yhtidh
kalvimtb, j o ) » t ^
paria, kultaa, hopeaa Ja kobolttia.
; TuQ^stäi'j:on:f i ä ^ ^
opettaa, suurella'. kär^^vällli^tleilävi^'
z a i ^ d e U i i a p i e n U l e
;:Jat-^3M<(^iiÖni^
h| ä«^'^t^hei^^
ibh penistanut!^^
:täi^iltäsiitfU^t/^ji^^
kilunneliäaa^ a ^ ^ lär
tiaacdäi^i^t^^
lulo-vuoren^ Juurelta.
: t l M / . ' i t t U l ^
t oif i laixmiiluMauäAn
CTääUä Ä
JUissa; 1^ mutu01a|i(A^
kuulu fiiiile. jotka ÄtaVÄUokitea^^^
OKiaan isähäät: i«aapuvat'näilie tieaoli-le
Tyain' • jiärvptoi, " ^ « i i^
^läiftiiimft**^
KSIIML^
jaitunieila 7 •^^iiiliasäZil^^
kallioiden välistä isaattöi erottaa, m i l ­l
o i n :miid^n;'^
leveälierisen Oiattuiisa/ : - : ', 1
tapaa siellä hyvin harvoin' thmisiä.
Vain kaukaa täbysteUessä tarkkaan
p i i k k a a , missä näke« kaljaa i a i t u -
m e l l a ja
huomata kukkulalla, paimenpojan tiaii
Kerran Toxaasa näki, miten Ä a tp
Pikadon kukkiilbUte laskeutt^.lMlli^
; teen: n i l a icuftäan « i UuneteUytfaähen
'vähät>uh^ubttaan. " , , -
Kevftt-n^eiU iouijä'pian oli ketiäUn
'««h^p^nslpäkkd^. tdivat liimeh /vuo-
.tiiiitbtai^en yfatoäli^yteetL^^^ , .
' : ^ l l p e n oU pa1dkO;jäUeen vaeltaa
. iDaUiollla ja etsiä iiaremi>äarfiv.intöa
M l l ^ i k a a mu
wm^ä VM •
Kuuluisa nleekerllattlaja» j a tanssija
tJflseiaine S^ri^er. joka.iM^ssI^ on
<:i^Uenbs Airesissa; on tmtanut terävän
iatistianon sea johdosta; että «uunnlr
'( Oslo. j-m Uusi rautamalmlalue o a
on ids^detty polijä8^ilorJass3,'Umoi'
iii^a^a^Mlsi^s^Ra^^^ iGla^s&Thiimlierffllitöi^^
a^VPälvaÄ::W;oUyat^\altt;;i^
..^'^fiuohan^täUa. • ; 4»' ' '.'!.
t e l i ' «ipikiaa rähkai^västl. Jostain
vi^^ysm^Ktä^^veti^p^
^öilsi:luäimniiä;^^tä ti
(mi^ ^feiiböviliseiot^^
n i u l s t < > i i . '
•;;:-^ai'tij|-^ÄiiÄväkii^ öiÄ
;;'^i--^-ilfu^^6^'|bh
hutm;'iikastasi'Peliiie: kiihkeästi.' -l
M i i ?filitftiJorlillih*sihite akutta sltÄ
oieft^iiifettgyo^
'8(Pyi»jäaakl^iä^l^
Jvä:^ l^äoi^täfrtiokia^^ iiautta minä^^
•^«j^ft- ^itnälSÄ^'äiM;'mutta
ei:^ie;S7kuk^h^^c^^
j a £ /ÄilllbJn' voitit öiteut^v^
rfflbiÄaikltiiiiiM
racÄ^JÄJii^Miti-^iniijtti^t»^
kaa^ fflieiutisa; «ijnryydessä tyttö: o l i
lifliioiilä^n/iettä liän o l i tillh 'Völnja^
mabdollis:mnMii Jcdvaksl." iPohjois»
, K o ^ ^ f s a n c ^^
'arvellaan ^sälUyän ttöln Oojprosent-
'tia tunnetuista tungst^milkiutiiMlsta,
• N i i d en kaivantojen «anotaan .pöeett
Korean sota aloitetthn yiidySvaltaltt
s ö s ^ inUaähii^iä^tä.', JBän'i;ts'i'ioä-.
kÖJään -i>aren4>aa iaidimplliä^
S a i i ^ . i U ^ : ; - 7 ; r f f ..7tH^>J^^"f^^
- ^'JnJiituaaa^i^^^
;;jät^'iautti^i*^
j ä . tuli tytön^luökse. . ' m i c e ^
vat, kuten intläanelllaX<m'tdpafiä:^^
'parikymmentä irältigiaätdntärisaiiaa,
> • Jokaisen, välissä'pitltÄ to
I9äin paimMi istui tytön seurassai I l ­taan
asti. «Itten he haastelivat ja
i»iäiä'iiltkääti;vl^i)i^ n^^^
Itäivot^jaliäotä pistivät kipeästi pö^
i M raaat: olet mm voinutkkaam-kaatr<'
»p(fiaa^^/y^^
: totmenplteiden osoittavan, että hänen
^Oskeatelynsä neekereittea oikeuk-
Isien puolustamiseksi .on ollut menes­tyksellistä.
.
~ Josephin» Baker saapui Y h d ^ v a l -
;töihinJ^ilmb kevättalvella (Willie Mc-
Oeenolkeudehkäyhnin alkanci ( M c
'Oeen^kuolemantuomlo^paatiin'täy­täntöön
toukokuussa); itarkoitukseila
auttaa.puoiuiBtustaistielua tekoisjiytteiff
tä rastaan;. Hän sai sepsaUoniBis^
huomionjeäto^esäläh Pox Wattalssa
Detroitissa.' * ; .
EUkitva Leninin
kanavan synnystä
jä mMstämisesta
Meuvbitolitton elokuvateattereissa
' esitetään i>arhaillaan suurella m^ncs-tyisellä:
uutta/dokumenttmtistav
Elokuvaa ' Volga^-JSon", siis Volgan—
Donia kanavan xakentanilsesta' j a a -
f ^ a o r t s e ^^
Tiimiöttu neuvostoliittolainen kirr,
l^uija . a^ikolai - FogOflin Urjolttiia
"Praydassa*', että tämä elokuva otet­tiin
yastaan siiurcnmoisten työvoitto'.
Jetl eel;)il}isehä kuvasarjana;; katso­j
a a et ihämajästytäamoästaan töiden
; i ^ b M i . ^ ; M j i^
neiden/paijous. vaan ennen kaikkea
, se. ihikä oa tärkeintä ^ heuvostoUi-nttäet.
Jotka täydelliseesti haUltkevat
noita mekanismeja. Heitä: ihinetyt^
tllä koko rakennustyömaan maittava
yplina Ja henki'. Syvällincq ajatteiu,
luova suhtautuminch työhön. Nikolai
Pagodin kirjoltteiä. mcstarlca, korkea
kehitys olivat mitä runsätmicaln omi­naisia
Volga—Donin kanavan raken­tajille,
samoin heidän luja tahtonsa
olla antamatta perään vaikeuksissa,
vaan voittaa,
. KirjoiUJa huomauttaa edelleen; että
tässä elokuvassa Oli annettu cläväV-
;iieiskUya
' kehtamlsestä, jbho;i osallistui kökb
neuvostoiriäa;' ^>Z^iii^
a'sältö ki^-töo jättiläismäbicstä' neu
'Vostomaan edistysaskeleesta.
iClae^sTttum^^
g l l e l s l n k M s ä l - J ä f i^
imi» Claes ttuihl»ergmeni;^'^tak^^^
Ruotsiin p u ^ n t ^ l s ^ f v i i k b a v a j a k sL
l ^ n i n d k u u ^ hii£''metieb^m^ uti^
deUeen valmentajhaaa Xtubtsln p i k a -
lalstelljolta Helsingin maallmanmes-
.tflfuu^Upailuja silmälläpitäen,
SutumiUe^n-puoleti/kaikista^,Cana­dan
töhdastuotteista' vahnlstetaan
'^OmtM^^lim^^
r ^ V ^^^^
mm
sen saatto liUbtAxaSEEfiilij
jos "Oaaen yönfi", uuden . x^>p4vuoden;yÖim • i ^ - i 8 3 p f e
C o o l i o u s e ^ Iteiaätlt^^u^ll
- meräiiäai^<niMti^^
, , Kalkkien. i^asl^Ucaltiral^M^
^>i/kesken:?-aiyötaanf-mj^yä^
kauhte käsih b l j c s t a l < * # i | . , . ^„
vat, että Teillään onnea ' r^-TT
i l im
>-cljlinmo ja nQstamaanonneninuBieitbnne;^^;?^^^
m
, ,.,.......^^^..§4mmmMm.
^..^.«dälisetK^etl^^
!iillillillJW!iMM!M!ij^^^ ^ ^
P
mm
iäs mk^; pöU',jBiaseöutl|» makjuuks^
idbllätiir. Mkoh 1^^ paiK-'
" f ^ y ^ i n ^ y l l i t a m ^ ^^
ei/öltti «lliieii mäfirattjr. Sakkoa el
kumpikin läfati omia pdkuja pitkin kujteflkjtett; otetta vastaan. . . .
, SUOMI S Ä V E L I N ' J F A ' K U ^ N .
^Käsittää KaikkiaartS^
"'Ja^jfeo^Ä&ki^
P VAPAUS puBUSHma c?a^^
V IMJRI^
maatalousihinlstertön täkäläisellä k o -
keiluasemalla ilmoitetaan olevan y l i
;2Ö0 cetttalo^nlhilstä uutta teuras­eläintä.
Joiden kummatkin v a n -
heuimai ovat aiitäkii^^^M^^
lelta.
Tämän uuden eläinlajin kehittämi­sen
. vanhenunat oyat ainakin osittain
puhveUiita. i
; Tämän iiuden eläinlajin kehietämi-sen
alkoi >l!89i M . Äf. B(>yd Boticay;-
geonissa, Öiitariossa, Vuonna 1916
hänellä oli huomattava latuna näiden
kahden eläimen yhteisiä Jälkeläisiä.
K u n han7bli\Sp^
yrityksistään, myi hän 16 lehmää ja
.4 isonnia liittovaltion maatalbusminls-terlöUe,
joka lähetti eläimet Saskat-cbenrai^
in. Ilmaston Ja olosuhtei­den
muuttumisen . arvellaan johta­neen
-slttieen. että sonnit menettivät
Siedelinällisyytensä Ja Sen j0bd<Mto
meni hukkaan mr. Böydin 22 vuotta
kä(täi)yt Imkeilutyö. Mutta Uittohalli-takseh
toimesta aloitetUia k<ri(ellut
'mticfelle«i.!7k^
ainoastaan <l/33 puhvelia. Sen jäl­keen
on kulienkin, onnistuttu icehit-
(ämään sonneja, joissa oh enemmän
puhvelin verta. • '
flätnä uiidet eläimet, joiden nimek­s
i o n omaksuttu cattald, on kokei­luissa'todettu
edullisemmiksi lihan
tuottajiksi kuin tavallinen teuras-m
pysyvät <lattaIot p^jon lihavlm-plna
kub» esim. Hereford-rotuiset e-läimet
j a cattalolsta saadaan lihaa
paljon runsaaaunin k u i n tavallisesta
teuraskarjasta vaikka cattaton liha e i
ole ainakaan vielä n i i n miellyttävää
kuin Hereford-eläinten ilba.
SI
M ;
Siro valkoiiien emalineh.tiellä-iititituk
maattisilla laitteilla tehdäkseen\]c^i|;
mammaksL Se on Canadan iii^ll;
Suurin etuisuus cattaloihln nähden
on kuitenkin siinä, että. ne jortyvät
heoglssä aavikon talvien myrskyissä
eivätkä tuboontiu loiteii on tapailtu-n
i i t tnuille Ufuia tuottaiville eläimille.
:«At»WA^01ira
Neir Deibl, täällä on a l l e k i r j o i ­ta
«^Intian ja Aifentilnan träUnen,
hainppua Intiasta j a l i i t i a viljisa At'