1951-02-06-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
myU 2 Tiistaina, helmik. 6 p. — Tuesday, February 6 ifV> — Xsdependent X«boi of Fltmisb CaiuuUaxu!. . BdJJov.fith. MJ7. Autborlze<» VMeoaa dass nuoi by tbe Post t nraMtment. Otto»a. Pub- 'tfanoe veekiy: Tuesdajrs. »od Saturday» by Vapau» .Companyxtd, at loo-va SUi St Sudbury. OaU Canada. Telepbones: Bi»ioe» Ofnoe.4k42e«. Editoria} Office 4-4265, MAsagor e. 8ukst. EdJtor W. Eklund, »teilfi» addre» fioit «9. fiodbuiy, Ontario. Advertising rate» Upon appJlcaUon. Transiation free of cbance/ TILAUSfilNNAT: Canadassa: 1 vk. 0X)O 9l(k.32i 3 kk. 24» yhdyavaflota»: l vk. 7i)0 6 kk. Suomessa: 1 vk, 7AO e ltk, 425 Suomen Kansan Demokraattisen Liiton kutsu taisteluun BIn. Aino llefbfciliefi tapahtunut ballitue- rta, Jciden edustamissa eanomalehdis^ «aavutti eiJ?n. tk. d Dnä 50 vuoden iän. {vaihdos. Ulkoaoalsen ja kotJroaisen | »a ja JulkisUsa pulieluisa aivan viune Sudbuiyn-McKimin yhdistäminen , Ky.svmy.^ .Sudburyn jA McKim kunnan yhdi-sltniiresUt, lai,mielulni- ; aliakin siilä. ottaako iijdbjryn kaup^jnki .SfcKfmin kunnan ymk-n | Aelindjensä suojaan, on nyt hou«-i.{ pUKajärjestykseen. ' ' , kysymys McKimin littämisestä Sudburyy.i herätettiin Sudburyn <bt5)iinginva!tuuston i.alai.se^sa iilunnu-^sa tammikuun 19 päKanä ja aeii jatkeen pidettiin lukittujen «vien lakana Sudburyn ja- McKim ^ If(innaa \'altuu.sujjen yhiei.^en kokou-j tammikuun 22 pnä. \ ^uten lehtemme uutisliedossa tanaan kerrotaan, .Sudburyn kau-jÄiDginvaltuuston i)öytäkirjas:.a (tammik. 22) sanotaan: 'Kaupungin läinopSllinen edu.staja E. C. Facer . . . oli keikubtellut (Ontarion) ktinnallisasiain miniitcriön kans.-.a, ju^->a ke.«kustelus.sa ministeriön . että kokoMckim-kunta Ylidjanms onniltehdhln.: SBfe :n ¥leJ»}iWvo6t<)h''S9:8t5» hevc«£^ 44rnyökäyttämään väsynyttä paätaäd jiat&an/>ma3n .kyllä Kiitian'^tiyökkää- Jllksi-julistamiiien yhteydcs.sä i - . 8Ir Senegal Rau' (Intian: edusta ja > huujii, ett& Aasian bloki oli yrittänyt "estää mitKBln perikatoa i o h t i " ja .«anoi, että tätbä päätös Ic^tfaa^kaikki fauhalH-sejn ratkaisun malidollisuudet. Tutiol-satkin'iJäätökset cvät"'JiJstorialIisla" taantumuksen sitkeä yritj-s porva- päi>-inakm on Neuvastoliittoa ja sen rillls -sojlalidemökraattisen hamtui:- politiikkaa liapafsty karkeasti ja siten sen inuoda?t3ml«cksI on toteutunut- j tarkoituksellisesti pyritty vaijjngoitte-. YllmieJlfiesti ja uhitellen on slvuutet-[maan ystävällisiä suhteitamme itai- I tu .s-uurten tydlaLsjoukkojen j a mui- • scen naapuriin, den kansanvaltaisten piirien vaati-! Maan työvae-stö ja kaikki kansan-tnttsdemakraattlKten voimien yhtei» vallan kannattajat voivat olla ya-kuuttuneitasilt- S, etta SKDL:n kes-kjusjohto v'ja';eduBkunt^ Icaikken^ ' t^ man. hyökkäyksen torjumiseksi, rau-ban/ puolmtamis^ksi^ iktotiuoUs^ etu^^ Uusi' hallitus ei siten . vastaa viHtaijiJat olivat ilmais.seet mielipiteet oUä >'ijdistettävä Sudbur>n kaupunkiin . . . " iMutta Ontarion maakuntahallituksen kunnallL^^ George Dunbar kielsi xnikon lopulla varauksitta kaikki puheet siitä, etlätnääkuntahallitus olisi millään tavalla tämän yhdistä ^ j,iu„«a« alkuunpanija ja edistäjä mutta hänkin myönsi, että maakuntahallitus ^J^Jellen omälcsumasta, katsantokan-di'suositellut, että .Sudburvn pitäisi antaa \että McKim kunnalle, nasta, Jos kuka tahansa olettaa, että .tiistainen äänestyjfiCdustaa k.o.. |ialll- Aii?» tässä vaiheessa on itsestään selvää, eUä Niirf Spdburyn kuin tusti^vl^gntaa,^?jolka^^tukl^t. Yhdys- ^ilcKinl-kunnankin asukkaat stfhtautli^-at hyt 'hWin varovaisesti ja ^>äilen koko yhdistämisajatnkseen. Kun a.siaa kä.silellään näin risti-rlitdisella tavalla heti alussa, niin veronmaksajat ky^jyvät itseltään, että itlik mmia siitä jutust/i löytyisikään. jo.s sitä raavittaisiin vähän syvemmältä? Tästä johtuu, että veronmaksajat ja'heidän järjestönsä livai jakaantuneet kahteen leiriin, niihin jotka kannattavat sen vuoksi, että haluavat kunnallista edistystä, ja niihin, joka epäilevät, että j o f a Vahamiespiirii vehkeilovät tämänkin ky.symyksep yhte>'des«-ä.. Tämän yhdistämiskysymyksen yhteydessä on puhuttu paljon siith, lisääntyvätkö sen johdosta vf rot, ja minkä verran lisääntyvät; pienj?- ;yftevätkö hallituksen apurahat ja minkä verran pienenevät;: nopeistut-laakö se kunnallista edistystä ja minkä verran se nopeistuttxui. Xäniä sellaisenaan ovat ky>ymyk.«iä. joita täytyy tutkia paljon yksityiskohtaisemmin, mitä esim, meidän lehtemme on vielä voinut tehdä, ennenkuin niistä Voidaan vetää tosiptfräistä ja paikkansa pitävää loppupäätelmää. Mut(a'kaksi asiaa on jo selväli: 1. Kunnallinen palvelu — Ukaviemärien rakenaminen. vesi jne — on varsinkin McKiniin kunnassa riittämätön. Terveyssyyt yksinään . A-aativat tähän pikaista, korjausta. ^JJtä selvää, «n sc, eitä»5iidbuo'iv ' kaupunki tarvitsee kipeästi l'säil rakLTinn^alaa-.—Tilartnt^-oH-tellälrieh, • |tj'6ftaJlituk3eita. T^^ linehdot jammaan kansain^'älinan a'e-ma cn sifen .vaarannettu. Uallituk^ sen kokoonpano .si:!an;!;äanitaa var-sinkin 'eräiltä osiltaan aihetta mitä rvakavimpa^n huoleen. Suorastfian ui-ulkopoliittisen kevytmielisyyden näytteinä cn pidettävä, etta nykyisessä i maamme työväenluokan ja yleensä maailmantilanteessa' ja virallisesti | vählvaklsen rauhaa rakastavan; kan-väilhvistetun'ulkopoliittisen suuntauk- .sanos 3 n vaatimuksia. Tapahtunut " ratkaisu keholttaasenvuoksi näitä mitä vakivimpaan valppauteen ja Jos Yhdysvaltain hallitus kieltäytyy kuulemasta" Järjen kanta. Yhdysval- I tain kumppanit^ ovat pakoitetut luopumaan ' mistä^: tahansa ^ - järkevästi vaitain' 4Wotasta," nlifi • vssfpautf akamme hänet liarhaluuloistaan. Britannian edustaja äänesti Yhdysvaltain jiuiblesta; mutta se ei 'tarkoita, etta Britannian hallitus uskpo.tähän me^ nettelyniuotoon, I^Pälnvastoin on asla : ' i - Sen ; ääni kiristettiin Amerikan ''ahtakaa tukenne taikka muuten , . katsantokannalla . . Britannia . . . äänesti BatalUtsetin lailla vastoin Commonwcalthin' harkittua kantaa vtuttda kunnallista hallintokoneistoin, ;vlf"äsj>ä, on svjy, imiK^i' työväe^- mke on kaqan propagoinut -^^ut^dburjn" „™„dp...«i*A .hyväsi.-. 2. Mutta nyt tehty'yhdiatämi.sehdotMs j ä t t ä ä kokonaan ^huomioon-' nun paljon pelkuruutta . . . 6n ottamatta sen mistä saadaan tulot yllämainittuja paranmiksja varten, "uskomme, että nykyiies.«äniuodossaan^t voisi nopeistuttaii jossakin invarin,kunnallista. edi5tyj>tä*--^jutta $e j teliisi sen yksinomaan kotien<rtnjitä1|ieii'^:f V^^^"'^*^"^^-''**'^'^"''^ nuksella.; Tästä yhdistämlsajatuk.s oa |lmei,'i^'jV hugicllisesti suun-;;; «itellen jätelly pois Copper Cliff ja 'Kroo<l« Mine: Tämä tarkoittaa'' sita,«ttä Incon miljonnaomatsuudetjiil^ttäintn Edelleenkin pois tänHn"^^' seudun kuntien verovelvollisuudesta. " • ' \ .r Tassii vaiheei?<a — ja me myönnämme, että H«aA"aatii paljjn yksi-, tyiskohtai^nipaa tutkimusta — näyttää silth:^ että yhdrstänii*kysy-myken tiukaksi vaatimukseksi olisi pantava se, etta C::ppcrCliff ja Fjrood Mine liitetään myös Sudbtiryyn. Siten joutuisi (ncoki:i jnak.sa-roäan kunnallisverojen muodossa osan siitä palvelukije.sla,.mit:» Irfcon rVuoksi on jatkuvasti laajennettava/ Siten vältyttäisiin alati kohoavilta kunnallisveroilta. <,0(, l- _ ^ Ei tunnu vakuuttavalta Ulkoministeri Paersonin viime |)crjantaina alahr.;ineeii istiinno.s5a pitiimä puhe el ollut Fäheskäanvakuutta^va. kun hau yritti puolustella Yhdys^'altain imperialismin sotaista olijelmaa Kaukoidäs.«ä ja omia edesotfamisiaan VK:n istunnos-sa. erikoisesti .siinä yhtey(les:-ä ku;i hän luki Yhdysvaltain paato.>lau.selmaa mi<.sH yritetään leimata Kiina hyökkääjäksi, '1'uolustaessaan edtsoitamistaan viimcksimainitussa tapauksessa, i:l-torninisteri Pearson yritti vakuuttaa huolestuneille canadalaisille, etta \ 'STid>'S\'altain vaatimuksesta lapiajetiit "hyökkayipäätos" ei estä neuvottelujen aloittamista Kiinan kanssa Korean tilan teen suhteen. Toisinsanoen, joku yksilo voisi menetellä siten, ctlä hän sanoisi'-julkisesti naapuriaan kotirauhansa häiritsijäksi ja sitten vasta sanoM. etta ruvetaan nyt neuvottelemaan sovinnosta I Kukaan yksilö ei ole näin vielä tähän päivään mennessä talhi tavoin soj^ua ja yhteisymmärrystä rakentanut naapurinsa kanssa, eikä sitä voida tehdä siliä tavalla valtioidenkaan -välillä. Samassa yhteydes.sä ulkoministeri Pearson puhui "kovia sanoja 'Kiinalle ja antoi ymmärtää, että yhdysvaltalaiset joukot voivat sittenkin päästä niin palji»n jaloilleen, etta voidaan "neuvottelut" aloittaa mtika edullLsemmissa olosuhteissa. T:imä olettamus on ilmeisesti yhtii suuri harhakin-:» kuin o!i kenraali Mab.\rthurin 'jouluksi kotiin * hyokkäysniääräyskin. Ottakaamme }4csi esimerkki. Toronolainen Globo and M:ul puhuu lauantai-H^sa toimituskirjoitukse.s->jian siita. Kt:i Vhdy.sv;dtain vaatihniksesta "hyök-kii>> päatöslauselman ' hyvak.syniisen iiuolelle saaliin suurieneinniisto. Mlitta minkälainen thmä 'stuiri enemmistö" on.-' Neliäkymmfnta neljä maata äänesti Vhdysvallain maaräysleu mukaisesti ja seitsemän maata sitä vastaan, Tama "suuri i>nenimistö"! «In kiiite:ikin melko' ontto ja tyhjä, jos sila a.siaa tutkitaan vähän'y!i'sityiskohtai.semniin. Jos fätän>me huomi<K)noltamatt:i siUaisft lalous-poliitlis-sotilaalliset semine aikana, vain 5 v. rau&anteon jälkeen, tärkeäHe ministeripaikalle on kohotcttii muua keskesinipiä miehiä Ja että puplustus-niiiniHterih s^^^^ y6:.toliittöa vastaan käynnissä olevan kylmän^ eodan erään keskuselimen, ComJscon, Suomen-osaston puhcen-jchtajalle, kuuluen asianomainen t ä - n^n; UsäkJi hallituksen . ulkoasiain-vallo- ituntaan. Aiheellisesti - koko taäntumuirintainä äärimmäisestä o i - keistc-sta; lähtien osoittaakin sucsio-taan tSlIe säa\'utukselle. Korein sanoin. hallitus Ilmoittaa chjclnaajulistiiksesiaan ya*aaninuttar vanfia maan talouselämän. S^' lupaa j : a iäuttiaa ' työntekijöille- kaksi ivaamatta jäänyttä indeksikorotusta ja «en Jälkeen pysäyttää' palfcit - ja hin- • nat; Joiiainen. kansalainen tietää kuitenkin kckemuksestaan. että kaksi peräti: myöhästynyttä 5 prosantin korotusta ci vastaa läheskään sitä hintojen yjöryä. Joki viime kuukau-sCnx on tapahtunut Ja edelleen .Jatkuu keskeytymättä. Falb^^asulun määrääminen tiissä valheessa; suunnitellulla ta\'an3 msrkit-sce vain palkastaan eläjään, niin ruumiillista kuin henkistä työtä tekeväin, kustannuksella suoritettavaa. toimenpidettä .suurp-iäoman: Ja hlntakiskojain,; hy-yäfc^ i. Kun. halittu ovä.t..inen- ,neet,i hnikäap. useat : SAK:n politii- ; kasta tähänkin a^ti määi-änn^et pi-, kelsto:o3iaiidemokraa^^^^ on; SAK :n r,idottu ajamaan. suyrpöv-vari- s^oa • cjtuje^ - j mukaista ;pplltilk-fcaa;, Se merkitsee- täydenny||tä:-:^ille petöksslle,: mikä. sisaltj-y suocpaao-alyap Illan paljon pf Ik^FMUtta,^;.-. -. man etuja -ncudatteleyiin F - ja /V-BOT .mä^ntava».. kp^,jj«lkorj(jini^|eiA|nmp|pijnuij£ii , scsdem puojuejohdpn' Ja • . , , . _ _ _• sAKin- oikeiston cppositio Kel^oserv edellisen hallituksen taloiispolitiikkaa vaÄtäan,Jon-^^^^^ nSissksi.' ""araal^lslUton' Ja, sosdem. puolueen oikeistojohtajat. ovaV p-olt;- tautuneet .^araan pääoman tukimie-hikii. Maailman nykyinen tilanne on arka ja vaarallinen'. Maailmansotaa val-hil'. tellasn aivan. avcjmcsti, ^ Amerikkalainen kenraali El£enhow2ir kerää l-äraikia tyklnvnokaa euroqppalal-selle, 38 le>eyjpii:ille. Llhsl-Saksan ja Skandinavian virustautuminen tuo ;od2nvaarari ömill« rajoiileirime: Kaikki tämä olisi al'.an eriicolsesti vfcatinut kän3anwne kaikW^ kevlen, kansanvaltaisten ja rauhari-tahtoisten 'Volmien kokoamilta ulkopolitiikkamme pysyttämiseksi : tinkimättä tekemämme rauhansopimuksen Miltei koko moslcmilainen maailma pidättyi äänestämästä ; .V Intia on vakuuttunut, etta tämä paatos lopettaa kalkki neuvottelumahdolltsuudet Kiinan kanssa.; Intia on ollut oikeas- .«a aikatsemmln. Se ermusti, että jos Y K : n joukot menevät 38:nnen leveysasteen yli, kiinalaiset hlttyvät: Korean .sotaan . — Dorotily Thompson, • : - • '»Vvi-;;;^* MtTTK KAIVOSK^PITALISTIEN X^HTf V A A H l VfeRTA . ' ! , ...-Mutta: JospunalnenjKiina-jatkaa neuvottelutarjousten :huomioonotta- Oiatta; jättämistä; tair Jo» neuvottelut e|^onnifiti|vat.', mika, oq silloin,: kan? ehnta-son • jnioJesta; On tärkeätä, ctt5 työläiset tiiviEtävät yhtenäisyyttään, tehcstavat toimin't33n£a ja ovat valmiina joukkovoimallaan lyömaOn taitaisin Uantumaksen taloudelliset ja poliittiset suunnitelmat. On tehtävä kaikki/ jotta tama häikäilemätön hyökkiy^ työtätekevää kansaa ja sen elinehtoja' vastaan saadaan mahdollisimman. Ij hytaikaisekd; Siinä raie-le- sä on kaikki vcimat jännitettävä myös ammatillisessa: liikkeessä^ jotta' työväen suun ammatillinen keskus-j^ jesto ryhtyisi • suonttamafn-.varsinaista »tehtäväänsä, johtamäan;;palk-katyövaen ; taistelua . .suurpääomaa vastaan. : Vetoamme • maan koko työtätekevään tväestöön, jonka elinetuja uuden hallituksen kapitalistmcnvakaut-tamlspolitukka uhkaa, vetoamme voimien keraamiseen taLsteluun kan-} Suomen kansaan, jonka turvallisuu-sanvaUan, rauhan,, sosiaalisen edis-1den amenkkalaissuuntaukfen vahvls-tyksen ja työväenluokan uhanalaisen tuminen' hallituksessa saattaa vaa- Rauhanedusfajistoa ei oteta vastaan, mutta kansa vaatii Icuitenltin rautiaa Toronto. — Aikana, jolloin puoIu.s-tusministeri Brcok Claxtonln mukaan ratkaistaan kysymy,s sodasta tai rauhasta, tapahtui kaikille canadaJaisille kolmetärksatä,tapausta,'kirjoitti Canadian Tribime helmikuun alus:a selittäen: : l.Tammikuun 24 pna. pääministeri St. Laurent kieltäytyi vastaanottamasta Canadan Rauhankongressin edustajistoa. Jonka tukena on Canadan kansanjoukkojen anomus rauhan puo- 'le.sta Ja atomisotaa vastaan, i: Mutta kahta paivaa myohemmm Atlantin paktlmaiden ; ylipäällikkö kenraali Elhenh ower vieraili Ottawas-tasa ja .sai JuhlallKcn vastaanoton St.; Laurentilta. •Hätätilanne voimalakiin" uskotaan sisältyvän Eisenhowe-rin- vaatima: canadalaisten nuorukaisten pakko-otto. mita ennustetaan h a i ' lituk-sen "sota-" ^ohjelmapuhee.ssa., ! jatkaa ,ehdotusta varpaillaan, ojoa —Globe aruJ.Mail. Kiiiialaiiien atomi- 'f;^sikkö palaisi' .^/PckIftff-'--->Aäskettaln. Yhdj-svallo^s- -t& kotimaahansa* palanuuti kiinalainen afcmifyysikko Chao Tsune-Jao ; oh \'llme viikolla Kiinan Luonnontieteellisen Seuran Ja Tieteen Edistäraifilil-t< jn vieraana. Tilaisuudessa nähtiin m.m. varapresidentti Kuo Mo-Jo ja (.'.«jcita Kiinan johtavia tiedemiehiä. Giiaolle osoitetuissa puhe'ssa häntä kiitettiin silta, etta hän on palannut kotimaahansa tieteellistä tyota . suorittamaan. mä Canadaft tvövaenluokan simri Johtaja esitti seuraavan .vetoomuksen: • "Tai-stelk-ia rauhan puolesta ikäänkuin taistslisitte hengeeime .• pelas-tamiseksil JOK me ivoitamme rauhan, me saavutamme paremman elämän. Jos emme sita voita, ei ole elämää-kasn'" Kysymj's sodasta Ja rannasta. ku-hoittaa canadalaisia enemmän kuin koskaan ennen, lausui• Tim• Buck;LP-P: n konventionissa, mihin csallistui yli 100 edustajaa. Kuu.nkymmeiitakuusi maataloudel- Itsta osuusliikettä cn Quebecista lähettänyt vetoomuksen, jossa, kehoitetaan St. ,I^urentia vastustamaan pakko-ottoa, tuottamaan canadalalset sotajoukot pois Koreasta ja ehkäisemään sotajoukkojen vienti Eurooppaan. British Cclumbiassa - International Woodworker3 of American konventio-ni> mikä edust3a'27,000 työlaista, esit- 3. Tammik, 25—28 ipnä pidettiin To- | t i vaatimuksen, etta "Canadan tulisi rontössa LPP:h ;.neUä^'^kansallinen y K : n kautta käyttää kaikki keinonsa kohventioril "kriisin vakavana: hetite- rauhan säilyttämisen hyväksi" riä", multa kuitenkin aikana. jolloin Toronton Massey haalilla oli lähes Ganädä "ypr kääntää vria^n' rauhan a ofio hfinkftä kuulpmassa hyvälc=i"'./eli'LPP:n kansallisen Johtajan Tim' Bucldn sahaj^a:'käyttäen: "(Meidän päIncptukseinme;yol ehjca olr.; la se viimeinen pauna, mikä.''säattaa aiheuttaa tappion 'Amerikan imperialismille." • Täte •ta\i.st2a: vastaan ta 3,000 henkeä kuulemassa Tim Buckm raporttia LPP:n neljännesta konven-, tionlcta. Tämä kokou§,^tervehti voimakkaalla;, hyväksymiShuudolla pu-hesnjohtaja A. A. MacLecdin; esittämää päätöslauselmaa missa vaaditaan Kiman tunnustamista. • raan. • Kerättäikoön vohnat vastals-kuun' jcfca trkee taantumui-':en suunnitelmat tyhfiks:! Kaikkialla'-- Järjestöissä, tan^malehdissa, työmailla •— pantakcon käyntiin kamppailu t i lanteen sdvittämlseksil Koattakoon työväenluokan, työtätekevän talcn-prikaiston j a henkisen tyon-tekijain rivit horjumattomaan kansala3,srinta-maan yhtelstan elinehtojen/puolesta• Hintojen k:?ho3mis£^ta on vihdoinkin tehtävä' loppu • Palkkatyöntekijäin cn saatava lyhentämättöminäheille kuuluvat palkankorotukset! V Pienviljelijöitä ja koko työtäte:tev-3a' talon-psikai. «toa on -autettava s taistelussa suurpääcman harjoittamaa ^rustoa vastaan? Suurkapitalistien, jattilais-voitot on käytettävä työtätekevien elintavon kohottamiseen» : Rauha on turvattava sotaseikkailijain juonitteluilta! Lyhyesti: Maan politiikkaa cn muutettava! Taisteluim taantumuksen takaismlyomiseksi! Eduskuntavaalit lähestyvät nopeasti; Toistuvasti on viimeksi toimitetuissa vaaljissa SKDL :n kannatus Ur lääntynyt ja taantumus -kärölnyt yha suurempia tappioita. Kaikki voimat on nyt kerättävä kautta inaan, jokaisessa pienemmässäkin kylässä on herkeämättä tehtävä tyota S K P L : n vaalivoiton turvaamiseksi ;: hemakuun vaaleissa. SKDL:n eduskuntaryhmä on saatava eduskunnan- suurimmaksi f 2W[uod3stuköon vaaleista koko kansan-valtaLsten rintaman vaikuttavan ja voimakas vastaus taantumusrmtaman nyt antamaan haasteeseen! Tanturaus on koonnut voimansa — lyötäköön se takaisin yhteisvoimin! Suomen Kansan Demokraattinen Liitto., srrA- •tATA VALmS OFEITAIIAAN "Jos havaifcsette että teiltä puutt jotakin" «nol-teysifapitolatii emän "niin tulkaa vpiibusjaan siinä, inin ja minä neuvon miten tulette loajiec; ilman sita.' Mao toivoo lujaa Kiinan ja Intian ystävyyssuhdetta Peking, Kiina. — Kiman kansanla- .Savallan presidentti Mao. Tse-tung ilmaisi Intian presidentille, t r i Prasa-dllle Intian tasavallan perustamisen vuosipäivänä lähettämässään - viestissä toivomuksen, etta ystävyys Kiinan Ja Intian kansojen kesken kehittyisi yha lujemmaksi. Samalla Pekingin radion kertoman mukaan ovat seka Mao Tse^tung etta Chou En-lai, Kiinan paa- j a ulkoministeri,- lähettäneet Intialle tervehdyksen. : Pääministerin, omnttelussa päämiillsteri NehrUlle lausutaan toivomus, että Klfnart ja Intian ystävyys edistäisi pysyväistä . rauhaa m,m. Aasiassa ja koko maailmassa. VastauspiUiecssaan Chao totesi, että ui:dss£a Klinassai tieteelle annetut suuret mahdollisuudet tulevat innos- seka Suomen ja Neuvostoliiton kesken tamaan huntu Jatkuvaan työhön ja yha parempiin saavutuksiin syianyin-maausa rauhallisen rakennustyön by- >- vaksi. solmitun ystavvys- Ja nvmiantosopi-rauksen linjoilla Uusi hallitus voi siinä suhteessa kuitenkin kayda suorastaan vaaralliseksi, kqska sima on henkilöi- Kaikkialla Canadassa vaativat kansalaiset ^ (en näköalojen lisääntymistä. Tähän 'Tosiasia onkin, että VK:n yleiskokouksen hyväksymä päätöslauselma, mi.s.sä tosiasioista valittä.mätta yritetään leimata Kiinan Kansan-t; isavalta hyökkääjäksi, on ihmiskunnan pientä viihemmistöä edusta- - vain hyväksymä, Sitäpaitsi on muistettava, että \'K:n yleiskokouksen •jiäatös on mainitun'järjestön perussääntöjen mukaan laiton ja täysin merkityksetön päätös, sillä VK: n perussääntöjen mukaan kaikki RAl'- ri.\.V J.A 1 L'RV.\L.LlSUliTT.\ käsittelevät päätökset on tehtävä — ei' Yleiskokouksen, \-aan Turvallisuusneirvoston kokouksessa. Ylläolevan lisiiksi on kan.^anjoukkojen keskuuteen leviämässä sellainen käsitys, että Yhdysvaltain hallituksen tarkoituksena on täten ir»ytaä jonkinlainen tekosyy sotavoimiensa häviölle. Kitkaan järkevä ihminen ei usko puheita Kiinan •hyökkäyksestä". Yleensä tiedetään, etta amerikkalaiset>iotajoukot ovat <>.000 mailin päässä Koreassa s:i- •.nialla hydkkäystieHä.niinka kautta Japani tunkeutui Kiinaan. Kaikki tietävät, että Korean ky.syniys on hyvin läheinen Kiinan tur\'aliisuu- (Iclle. ja etta kiinalaisia, vapaaehtoisia on mennyt kore;dai.sten a\'uksi. Mutta tämä ci muuta mik-sikään .sitä tosiasiaa, että tähän mennessä . kiinalaisia vapaaehtoisiakin on osallistunut suhteellisen x-ahän taistelui-hin. Jos heitä on osallistunut lainkaan. Mac.Arthurin joukot aliarvioi- -Nat Korean Kan.santa.savailan armeijan voimia ja s;iivat niaks;ia siitä kalliin hinnan tappioiden mut)do^sa. inv luonnollise.sti sattui kipeäsi röyhkei.^in amerikkalaisiin sotapaälliköihin, joiden ohjelman mukaan Holly\voodi.ssa tehdään joi!kkomita.<sa elokuvia. mis.sä kourallinen •::;:;.-;::^>^::Ji:^;:.,; • ; E ^ ^ Erääseen valoiutu^htiöön • saapu seuraava kirje: '^Vastaukseksi kirjeekeerine, jossi kyi5elett(B;'tä^^^ taa: täten .soto a-tlo-liitin. Vallen erehdystä.' * , • Sotapalvelusta ja työvoiman rajai-tuksia vastaiin Tinrohtö.;—- IJ^^^ and Macäiine'W^ (tnB) aiidennen (canadalalseil) piirin : neuyc ston koTioukseri: pBätöksien mukaisesti ph 5.; plii-in sihteeri Harris: lähettänj^^^^^^^ St. Laurentille, j * ^ipiiblmtiismini^^ Brooke Claxtchllie ilrjeen, jossa il-moitetaanhallitukselle, ettiiunio vas tustaa pakollisen asevelvoilisuuder käytäiitöön saattamista.. •Unlo vas ; tustaa • pakollista asevelvöpisuutta kai-kissa mucciöissiäari; mm.- ("jpäkoilist: harjoitusta; iOrjeessä. todetaan edel jleein, että uniöiväfetnuBtaa kaikkea työ maan vapauden rajqltiisla;ki^ ne sitten työvölnian l i i ^^ tai oikeutta työyäen;^iints^ suhteiden igarati^tDi^ i Kirjeessä todetaan, että samaan ai kaäh kuin hallitus ym. taholta on ryh dytt}- harjoittamaan iidlhoi pa koili£en;äsevelyölii^ maan aikaan pTi myöskin:esitetty hai litukseri taholta suuhxiitelniia ämmät titaitoisten.siirtöiaisten maahan tuot tamiseksi 'Euroopasta suiinrdileen sa massa suhteessa kuin haliitus suunnit telee lisätä niäan as^Volmlen vahvuut ta. Neuvoston jäsenten mielestä ci fcvsymyksessil^^^.t^ 3il^ "mikä suure määrät ammattitaitolla j a Ä ^ "•a tapauksia työnantajiin goöimukse! a sidottuja .siirtolaisia aijctaan tuot taa mjahan samaan aikaan-kuin ca Äadalalslä työinlehiä. päinpstetaan e roamaan työltään ja liittyinään sota väkeen. Hallltttke^n sliriolaisuuspo itUkan oli-i nsuvcston mielestä otet ;av3 huomiocn' maassa vallitsevai •yöllisvyden jä muut .taloudelliset te kljXt ennenkuin suunnitellaan työ voiman maahan tuottamista. TäsHi •^Hteessa esitetään kaksi sUrtolalsuut ta vastaan puhuvaa painavaa tekijää ensinnäkin se tosiasia, että' Canadas -sa on nykyään noin 240,000 tyotönti ilset parlamenttiedus tajiaan puhumaan rauhan puolesla, estSäk^nr^ t~ -. toiseksi, että maassa vallitsee huu hantausmaahan on kätketty lukematon i ö u k k n \ ^^''^oi^-IT 1 • ^'*9"*«o ^P^^assa kaataneita pbikia ^^^^ asuntopula. SOVELTUI OYVIN Myrtti: "Mlna saan palkiani ain lauantaina ja:' jo tiistaina rmliig oie rahaton." > < ' ' Margared:. "Mutta,miten, ttilct toi meen välipäivät?". - < , • . Myrtti: - ''Lainaan ^Mateita, sill hän saa maksun tiistaina ja on raha ton lauantaina." EI TARVINNIJT PAUON -^Olisiko teillä aritaatyöfö: m le? > <' ' ,» ' • — VaUlettavastl ei," silla entisillä kin työläisilläni on hyvin vähän työ. tä. ^ En minä paljon .tarvitsisikaan Ei enempää hautoja nuorisolle PÄIVÄN PÄKINÄ "Puraisi hävyltä hännän poikki" SemmoisLsta ihmisistä, jotka valhet-telussa, vääristelyissä ja yleisesti toisten ihmisten parjaamisessa eivät n ä j - ta tuntevan minkäänlaisia rajoja, sanotaan, että he orat pursaisseet h ä - vyetäharman poikki.- Kun lukee Toronton Vapaa Sanan helmikuun 3 päivän -numerossa julkaistun Kiviperan Pekan "pakinaju-tun". niin tu-km jaa pienintäkään e-pällj- stä shta. etta Pekka cl ole vain puraissut hävyn hantaa poikki, mutta on kalvanut sen jnurmeen paivmeen. On'totta. että mitä enemmän sontaa povhii niin sita enemmän se hai-rec. Kuitenkin, tkaska Peldca mainitussa kirjoituksessaan yrittää roiskia Mutta jos jäämme vasliistajien puolelta myös i>iencnimät, maat buoniioonotta^matta, niin tilanne voiniatfkijäih jiuolesta on .«euraavä: : Intia (337 milj.), .VeuvostoJiitto (212 milj.) j;i Kiina M75 milj.) yhtccnsä.yli tuhat miljoonaa ihmistä, eli loinen puoli kok,.> ina:ipalUin ' i]imiskunhast:i! Missii on ny Globc and Alailin "enemmistö" — ja inihih perustuu ulkoministeri Pearsonin toiveajattelu siitä, että Yhdysvaltain sotHaspoliittincn asema voi parantua Kaukoi Kaikki inerkit .viittaavatkin siihen, että Mitään poliittista neroutta ci tarvita kun ylläolevan ju-rusteella sanotaan, että neuvotteluja on (>aljon entisestä vaikeutettu. .Mitä tässä tilanteessa tarvitaan on se, että erotetaan Yhdysvaltain pankkiiri-kenraalien talutusnuorasta ja r\hdytään kannattamaan Intian j.-i .\rabian maiden esitysten nnikabta neirvottelua. Kaikki ulko-ma; ilaiset sotajcukot, mukaanlukien kiinalaiset vapaaehtoiset, pitäisi tudttaa pois Koreasta, että korealaiset voisivat itse päättää omista •i ; ^ S SI" - Joita m i muätaiscsti^at^kklki Ä romme tarpeellLseksl hiukan tehdä reunahuomautuksia tuon kirjoituksen johdosta. Heti aluk.si Pekka ilmaisee, että hänen julmistumlscnsa johtuu siitä, kun Kalervo Ketola on poikennut Sudbu-ryssa kuten monilla muillakin paikkakunnilla puhumassa maailman rauhanvoimien toiminnasta ja mitä hän näki ja kuuli Sheffieldin-Varsovan rauhankckouksessa, johon osalitstui 80 maan edustajat. • Manattuaan rauhahkokouksceu O-salllstuneet "ryssälälaiksi keni^aielk-ki rannan, edustajat aina Englannin parlamentin kanservatiivisiin jäseniin asti ^ T j r h t y y Pekka lynnäkköönSJ:n Sudburyn osaston näyttämöä vastaan. Tämä näyttämö on Pekan piirustus-, ten mukaan tehnyt kuoleman synnin, esittäessään Vennu Jokiruohoh Suomen sisällissodan tapahtumista kirjoittaman historiallisen näytelmän "Veljssviha". Vaikka maailma nyt kertakaikkiaan on sellainen, että sen niUi huonot kuin hyvätkin asiat kirjoitetaan historiaan ja että yleensä pidetään historian tuntemusta yhtenä sivistyneen ihmisen merkkinä varsinkin oman maan Ja kansan historian tuntemusta — leimaa Am3rikanra.hapÖEöJ en sotatanssiin tonöstunut Pekka tällaisen histo-riälllsteii tapahtumien muistiin palauttamisen jonkinlaispksl pahaksi te-jcksi:; V ^- \ • Mutta nyt se .suurin^ häV3rttömyys ' vasta eeuraskln. j Kun Vapauidlesisa muutama päivä sitten ta\-alli=een kansan lehden tapaan -—kerrottiin Sudburyn suomalaisen kan^allisseuran vuosikokoukseo-ta. mainltEn /puheenjohtajan lausuneen, että • ikansallisseuran yhdessä lutherilalstcn kirkkojen kanssa cn ryhdyttävä taisteluun -tänä vuonna kommunismin syöpää . vastaan sekä kertoen «amoih kuin paikallinen kleUnenkiri läiti, ketkä valittiin johtokunnan,: vihjaa Pekka «i^^^^^ tetim Jotaidn pirullista, j c i a myös on Mahdotonta on sanoa onko Pekka niin villiintynyt sotainnossaan, että tcdella näkee vei-ta ja pmiasta sekä pitkapartauia 'ryssän: keru-aaleja" kaikkialla ja kaikessa, vai onko hänen sappensa niin läpeensä täyttä H-keämieltsyytta ja julmuutta, että hän tahtoo kaikessa saada riitaa ja epäiso-pua at?aan Joitakin ruuveja^ Joko pää tai hän-täpiiolella, täytyy olla löysäUä sellaisella sanomalehtimiehellä. joka hyökkää toi.-en sanomalehden .kimppmm silta, etta se cn.julkaissut.ja julkai-fee totuudenmukaisia uutisia. Sillä el fedes,Pekka rohkens väittää valheeksi Vapauden uutista. . Jcs taas Jonkm näyttämön toimesta esitetään jokin historiallinen tai muu tositapahtumiin perustuva näytelmä, niin Järkevä sanomalehtimies ei lähde syj'ttelemäan zen esittäjiä mistään Vsalaperalsistä tarkoituksista". Jos niytelmassa on arvcstelemistä, niln.ce on luvallista ja sallittua, mikäli se tapshtuu asiallisella pohjaUa. Todennäköisssti Pekan sormet eivät kuitenkaan pystyneet "Veljes^i-han-' kylmiin totuuksiin j a riksi h än vain .viittailemalla ilkeästi siihen käjttää sitä vihan lietsontaan. Kslveleeko Pekka vielä muutamia vuosia £itten kansaillsseuralta saamansa mustasilmä, jonka hän sai kosiessaan seuraa oman "liittcnsa" y l - jäksl, kun ko-ittu leimasi monet poliittiset- kikat tJhneen Pekan lähelsim-pine ystävireen huonomaineiseen ka-tunaiseen, jckä muutamasta rosvosta kaupitsee itseään^ Ainakin siltä tuntuu, koslca hän piafepiiriiäri piinitteessa antaa ymmärtää, että Vapaus muka kalastelee kansallisseuralalsia julkai* '^f^^!^'^^^"^, k o l t ^ k s e s t ^ ; Vapatidra^ s:a monista muista kokouksista, SUU' rlsta ja pienistä ja varsinkin maan miehiämme koskevista kokouksista samoin erilaisien (henkilöiden lausun noista, huoUmatta siitä • hyväksyy^ niiden päätöksiä j a lausuntoja tai ci. Otetaanpa nyt esim. vaikka presi dentti Truman.;Vapaus ei •: suinkaa h3rväksy Trumanin rjulmaa sotaista hyökkäysohjelmaa — eikä myöaiaäi kalahtele häntä —' '^^mutta': kuitenku julkaisee hänen lausuntonsa. > Näin tapahtuu siksi.'että lehtem me haluaa pitää' liildjat ajan; tapaH tumien tasalla,;;: Iccrträ heille mita kukin tekee ja: piihuu j a myööitin,'missa tarkoituksessa. •> ' fl On totta, että Pekian sotasanoma e sitä tee. Sille keliiaaalnöaistoan sota- •klihcltus ja raiihanvöImieniwirJa"st8 sekä yliytys vakivaltää'h rauhan asian kannattajia vastaani'; - ' , : Nilnpä Pekka alussa mainitussa lur joituicsessaankin loptiksl kohotkaa uh kaavan nidjansa ja sanoo, että hallitus jo ' hamuilee käsiinsä Jotakin kat-tii pitempää" rauhan j ä kulttuuritoimiinhan kysymysten kan^s^^^^ vien ihmisten könittämlierisi,. •, KUB peijakkaat uskaltävatkha esittää Suomen historiallisia tapäituttila kuvaavan iiäytclmSn ja; klrj[öUti^ kahsaUisseiuin kokoukseni Anteeksi lodtenklh, aiTO^Ea sptatap-paraah tarttunut Pekia' poloinen, jos me rauhan jäkiilttmiritotadmi^ tävät kieltäydymme lankeamasta maahan j ä jatkamme työtämme rauhan ja ihmlskuniian .omielllsemiiiao tulevaisuuden puolesta. 'S:ry:'y Emme jatka vala entiseen tapaan, vaan vieläpä i j y r l n^ tamaankin, kutsumälJkk m kia rauhanti^^ toiminnan ystäviä;, etUaiäftta ^^oliitti' sista j a tukannoillsista.mielipiteistä >ämt^tt^.^?KäiiÄ
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 6, 1951 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1951-02-06 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus510206 |
Description
Title | 1951-02-06-02 |
OCR text |
myU 2 Tiistaina, helmik. 6 p. — Tuesday, February 6
ifV> — Xsdependent X«boi
of Fltmisb CaiuuUaxu!.
. BdJJov.fith. MJ7. Autborlze<»
VMeoaa dass nuoi by tbe Post
t nraMtment. Otto»a. Pub-
'tfanoe veekiy: Tuesdajrs.
»od Saturday» by Vapau»
.Companyxtd, at loo-va
SUi St Sudbury. OaU Canada.
Telepbones: Bi»ioe» Ofnoe.4k42e«.
Editoria} Office 4-4265, MAsagor
e. 8ukst. EdJtor W. Eklund, »teilfi»
addre» fioit «9. fiodbuiy, Ontario.
Advertising rate» Upon appJlcaUon.
Transiation free of cbance/
TILAUSfilNNAT:
Canadassa: 1 vk. 0X)O 9l(k.32i
3 kk. 24»
yhdyavaflota»: l vk. 7i)0 6 kk.
Suomessa: 1 vk, 7AO e ltk, 425
Suomen Kansan Demokraattisen
Liiton kutsu taisteluun
BIn. Aino llefbfciliefi tapahtunut ballitue- rta, Jciden edustamissa eanomalehdis^
«aavutti eiJ?n. tk. d Dnä 50 vuoden iän. {vaihdos. Ulkoaoalsen ja kotJroaisen | »a ja JulkisUsa pulieluisa aivan viune
Sudbuiyn-McKimin yhdistäminen
, Ky.svmy.^ .Sudburyn jA McKim kunnan yhdi-sltniiresUt, lai,mielulni- ;
aliakin siilä. ottaako iijdbjryn kaup^jnki .SfcKfmin kunnan ymk-n |
Aelindjensä suojaan, on nyt hou«-i.{ pUKajärjestykseen. ' '
, kysymys McKimin littämisestä Sudburyy.i herätettiin Sudburyn
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-02-06-02