Vapaus, December 31, 1925

              ^ Sodbaiyssa, O n t , j o k a t i i s t a i , torsta» j a laoantBi.
T o i m i t t a j a t :
S. G. N E I L . AEVO V A A B A.
V A P A y S (Liberty)
The only organ of F i n n i s h Workers i n Canada. Pol^-
Ushsd in Sndbory, OoL, every Taesday, Tbnrsday and
gatoiiday. _
Eegistered at the Post Office Department, Ottawa,
es Egcond dass matter. • •
General advertising rates 75c per coL inch. M i -
nimum charge f o r ringle insertion 75c. The Vapaoa
ta the best advertising medinm among the FinnisU
People i n Canada.
v i l k a a n , mutta kuitenkin vähitellen — lähesty meidaa
katsantokantaamme. Voimakas ilmio tassa suhteessa on
ulkomaisten tyovaenvaltuuskmitien virta Neaivosto-Vena-jälle.
Joitakin vuosia sitten muodostettiin melkein kai­kissa
Europan kaupungeissa avustuskomiteoita naikaa-ziakevan
Venäjän hjrväksi, mutta nyt palaavat Idculsat ' Maailman talouden keMtFgguimtia
T I L A U S H I N N A T :
Canadaan yksi vk. f 4.00, puoU vk. 92.26, kolme kk.
<LBO j a yksi kk. 7 5 c . , „
Yhdysvaltoihin j a Suomeen, yksi -k. ?5.50, puoU vk.
$3.00 j a kohne kk. $1.75. ^_ ~
Tilauksia, j o i t a c i s e u n a r^iha, el t o . l a lähettämään.
|taitsi asiamiesten j o i l l a on takaukset
I L M O I T U S H I N N A T V A P A U D E S S A:
Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotukset 50c palstatuuma.
Nimenrauotosilmotukset 50C kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kgrtaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi-Kertaa.
Kuol*manilmotukset $2.00 kerta, $60c lisämaksu
tiltoslauseelta tai muistovärssyltä.
Halutaantiedot j a osoteilmotukset 50c kerta, $1.00
kolmekeriaa. , , .
•Tiläpäisilmottajien j a ilmotusakenttuunen on, vaa-littnessa.
i lähetettävä ilmotushinta etukäteen.
VaniiudiBn konttori ja toimitus: L i b e r t y B l d g Lome
S L Puhelin 1038. Postiosote; Box Q9. Sudbury, Ont.
Jos ette millin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kfajeeseenne. kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja-i
persoonallisella nini'ellä.
J. V. XANrTA-STO. Liikkeenhoitaja.
Kansainvälinen asema
Sinovjevin puhe Venäjän metallitypläiskongressissa
^ Venäjän metallityöläiskongressissä piti Sinovjev pu­heen
kansainvälisestä asemasta. Puheensa alussa kos­ketteli
hän «lujittumisl8?>. Lujittuminen on ymmär­rettävä
siten, lausui hän, että kansainvälinen kapitalis­mi
on voittanut aikaa, mutta myös sosialistinen vallan­kumous
Neuvostoliitossa on voittanut aikaa. Samaan
aikaan, kun kapitalismi on vaiji osittain lujittunut saa­vuttamatta
sodan edellisajan tasoa, osottaa taloudellisen
aseman vakautuminen Neuvostoliitossa todellista, ter­vettä
lujittumista.
Tämän jälkeen siirtyi hän selostamaan
Locarnon konferemsin m^^
Ei ole mitään epäilystä siitä, sanoi hän, että Amerika
on Locamösopimuksen takana. IHidysvallat ei, kuten
tunnettua^, lukeudu Kansiainliittoon eikä ole ottanut osaa
viimeaikaisiin kansainvälisiin konferensseihin Europas-sa
sen vuoksi, ettei se ole katsonut tätä arvolleen sopi­vaksi
» 'Amerika' järkdlee suunnilleen näin: «Siellä
saapuu kolme köyhää liittolaista yhteen, liittolaista,
jotka ov^ painuneet kasaan velkojensa painosta ja joil­la
kaikilla on velkaa meille, amerikalaisille; — miksi
siis lahdläi8i|fnme edustajianune si^^^ Riittää, kun­han
vain: iahetämme pari tarldcaajaa, kuten Kansainliit­toonkin^
jotka istuisivat kulissien takana ja leikkisivät
Europan suurvalloilla kuin marioneteilla.» Amerika
on seurannut tätä linjaa Locarnon könferenssinkih suh­teen..
Siitä ei ole epäilystäkään.
Toinen seikka, mistä ei liioin ole mitään epäilystä,
o,n, etta Locaiiion konferenssin kärki suuntautuu neu­vostovaltaa
vastaan, että se muodostaa eineniinän tai vä­hemmän
onnistuneen Engliumin yritykseni (Yhdysval­tain
tuella) organisoida isuuremmat eiA'opalaiset valtiot
neuvostoval|taa vastaan.
Kolmanneksi on kiistatonta, että Locarnon konfe­renssi
merkitsee silmukkaa Saksan kaulan ympärille.
Puhutaan Saksan liittymisestä Kansainliittoon. ^Pikem-min
voitaisiin saiioa, että Saksa pakotetaan liittymään
siihen. Saksan riippumattomuuden voi pel^^taa vain
proletaarinen vallankumous, kuten proletaarinen val­lankumous
pelasti Venäjän, riippumattomuuden. Saksa
ajetaan nyt Kansainliittoon ja muutetaan enenunän tai
vähemmän avoimeksi Kansainliiton alaiseksi vasalliksi.
Neljäs Locarnosla luontuva periaate ph se, että kon­ferenssi
suuntaa määrätynlaisen kärjen myös nykyistä
Ranskaa vastaan. Sotilaallisesti on nyt vahvin valta
mannermaalla; Englanti ei tässä siditeessa voi hiinkään
helposti kilpailla Ranskan kanssa. ' Versaillesrauhasta
lähtien oh ollut vastakohtaisuuksia Ranskan jä Englan­nin
välillä, saaden ne eri aikoina eri muodot. Nykyisin
sitoisi Englanti kernaasti RanskahV kädet sen vuoksi,
että tämä on sotilaallisesti voimakkaampi. Kokonaisen
sopimussysteemin kautta Locamossa on Englanti eräis­sä
määrin saavuttanut tämän tarkotuksen.
Locarnosopimusta seuraa nyt epäilemättä nämä peri­aatteelliset
loppupäätelmät. Ajan vieriessä ilmenee
kansainvälisessä tilanteessa vielä joukko uusia, Locar­non
konferenssista luontuvia piirteitä. Ei ole epäilys­täkään
siitä, että europalaiset diplomaatit ovat neuvo­telleet
myös keskinäisestä rintamasta konununisteja vas­taan.
Imperialistit eivät pääse niinkään helposti yksi­mielisyyteen
aseistariisumiskysymyksessä, mutta yhtei­sestä
taistelusta kommunisteja vastaan pääsevät ja lie­nevät
he jo päässeet yksimielisiksi* > Myöhemmin, kun
he ovat joutuneet enemmän tuldcanuottasille keskenään,
saamme me kuulla .jemman Locarnon konferenssista.
Mutta mitä me jo tiedämme, antaa meille aiheen
olettaa, mitä olemme lausuneet.
^Mmilmanvallankumouksen kolme tietä
Kansainvälisessä vallankumouksellisessa liildkeessä
on meidän tehtävämme lyhyesti sanoen seuraava: Yh-leisrintamataktiikka
on alussaan. Se kiteytyy nykyisin
erinatsiinrmuotoihin. Tarkotan meidän on erotetta­va
tassa liikkeessä kolme suuntaviivaa: v
Enslmainen linja on: englantilais-venäläinen lähes»
tymineii 'ISilla on pohjansa taloudellisissa syissä, muV
ta se läpt^ siitä, etta Englannin.työväenluokka va­pautuu
.porvarillisesta vaikutuksesta; luopuu, vähitellen
p^nntatapabista reformistisista muodoista ja — tosin
työväenvaltuuskunnat maastamme menestj-ksemme ja
vallotustemme aiheuttaman syvän ilon vallassa. Jos
asetamme nämä kaksi tosiasiaa vastakkain, on meidän
ymmärrettävä, minkä valtaisen askeleen me olemme ot­taneet
talouselämämme elvyttämisessä ja lähestymises­sämme
työläisiin, jotka vielä viipyvät osiuireformis-min
pohjalla. Herrat sosialidemokraatit osottavat
usein, että kommunistit ovat Europan huomattavammis­sa
maissa vähemmistönä. Tämä on totta. He kysyvät:
millä joukoilla he aikovat voittaa meidät? Tämän ky­symyksen
yhteydessä palautuu mieleeni englantilaisten
lehtien julkasema humoristinen kuva ajalta, jolloin me
taistelimme Saksaa vastaan. Siinä kuvattiin toiselta
puolen Lenin, toiselta KoItshaL Koltshak oli jokseen­kin
suuri. Lenin pieni, mutta tiukka. Koltshak kysyy:
<Millä joukoilla teidän pitäisi voittaa meidät?» Lenin
vastaa hymyillen:' «Omillanne.» Kun sosialidemo­kraattiset
johtajat, joilla vielä on enemmistö takanaan,
niin ylimielisinä kysyvät: «Millä joukoilla aiotte te
voittaa kansainvälisen porvariston ja meidät — Saksan
ja muiden sos.-dem. puolueiden johtajat?» — yoimme
me työväenvaltuuskunnissa vallinneen mielialan nojalla
rauhallisesti vastata: «Niiden joukkojen avulla, joita
le olette joskus pitäneet ominanne, teidän omien jouk-kojenne
avulla, työläisten avulla, jotka joskus ovat lu­keutuneet
riveihinne.»
Tämä on yksi meidän kansainvälisen toimintamme
linjoista: kaikin keinoin tapahtuva lähentyminen työ-läiskerroksim,
jotka vielä seuraavat reformisteja ja
puolireformisleja.
Toinen linja on vallankumouksellinen liike Idässä.
Se on väkevä virta, joka etsii uomaansa kaikkien kai
lioideh ja onkaloiden lomitse- Siellä on meillä Kiina,
Japani ja Intia. Meillä on jo ollut monia menestyk­siä
Kiinassa. Kantoni muistuttaa jo Moskovaa. Mutta
liike Kiinassa on pian saava uusia keskuksia, ja muut­kin
kaupungit tulevat liittymään Kantoniin. Työväen
joukkojen keskuudessa on siellä ehdottomasti synnyt­tävä
vallankumouksellinen liike. Mitkään väkivalta-toimenpiteet
eivät voi estää sitä. *
•\
Ja lopuksi kolmas linja: Kominternin metodien
sovelluttaminen — solujen muodostaminen vaikeissa
olosuhteissa. Viholliset koettavat tuhota solumme, mut­ta
me rakennanune ne uudelleen, kuten muurahaiset
kekonsa, ja me opetanune muiden maiden kommunistit
rakentamaan soluja. Venäjällä oli ennen tsaarivallan
kukistamista lait£i aivan samanlainen: meidän parhaat
miehemme uhrasivat äärettömän paljo aikaa ja tarmoa
luodakseen pieniä työläissoluja. Sitten hävitti poliisi
puolessa minuutissa mitä. oliriune vuosikausia rakenta­neet.
Nyt on tilanne muiden maiden kommunisteihin
nähden samanlainen.
Tämä kolmas linja on pohjaavaa merkitystä. Ilman
sitä on voitto Saksassa, Englannissa, Tshekkoslovakias­sa
mahdoton. Me rakennamme kommunistisolut työm­me
pohjaksi. Menestyksemme ammattiyhdistyksissä on
peilikuva Kommunistipuolueen vaikutuksesta työväen-joukkoihin.
Tässä ne kolme linjaa ja tietä, jotka on yhdistettävä
ja kytkettävä toisiinsa. Koko- taito on nykyisin siinä,
että saadaan nuo kolme tietä yhtymään. Ei voida sa
noa, että väin yksi niistä olisi tärkeä- Kaikki ne ovat
tärkeitä. Ne muodostavat pitkällisen, vaikean loppu
vallankumouksen kypsymisprosessin kiivan. Tältä poh­jalta
oh meidän lähdettävä, arvioidessamme tilannet­tamme
ja työtämme.
Mustakoipien kansainvälinen i
järjeslyminen /
Berliinissä on äskettäin ollut eri europalaisten mai-den
rikkurijärjestöjen edustajain konferenssi. Ruotsa<
laisen «Yhteiskunta-avun» edustajan selostuksen* mu'
kaan oi i konferenssin tarkotujicsena keskustella näiden
lurjusjärjestöjen suhteesta valtioon. Tämä näet kuuluu
(virallisesti) olevan erilainen eri valtioissa. Saksassa
esim. on rikkurijärjestÖ suoranaisesti sisäministeriön
alainen, joka myös rahastaa sen. Samoin keskusteltiin
mustakoipijärjestöjen kansainvälisestä järjestymisestä.
Tässä suhteessa ei l^nferenssissa ilmennyt mitään eri­mielisyyttä.
Konferenssissa selostivat eri maideii rikku
rijärjestöjen edustajat toimintaansa vastaavissa maissa.
Itävaltalaiset juuddcset valittelivat, että heidän rahalli­nen
asemansa o l i hUono. Tästä syystä päättivät mui­den
maiden järjestöt tukea sitä.
Ruotsin rikkurien edustaja mainitsee,, että hän oli
myös ollut tilaisuudessa tekemään mielenkiintoisia tark­kailuja
Skandinavian kommunistijärjestöjen suhteen.
Tätä ei «Politiken» puolestaan sano lainkaan epäile­vänsä,
hän kun kohtasi konferenssissa Unkarinkin val-kokaartilaismaailman
edustajia, joilla tietysti oli paljo
valaistavaa. Miten esimerkiksi sikäläiset herrashulikaa-nitpuhdbtavat
tehtaat ja työpajat luoHcatietoisista työ­läisistä,
ja miten he sukeltavat ammattiyhdistyksiin ja
suorittavat provokaattorien osaa.
Ruotsin rikkurikenraali saapui kotimaahansa täynnä^
arvÄaita kokemuksia — jatkaa «Politiken» —joita
hänelle oli antanut oiva roistojen seura kaikista maista.
Näitä kokemuksia aiotaan nyt epäilemittä sovelluttaa
Ruotsissakin. Ensin luomalla voimakas rikkuriliike ja
sitten siirtymällä työtehtäviin, jodta ovat vielScin va­kavampia.
Äfutta mitä työläisiin tulee, on heidän ny:
pidettävä silmänsä äiiki. JRikkuroiminen ja fascismi
järjestyy sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Työ-
Iäisten on vastattava lujittamalla asemiaan» Vastauk­sena
olkoon kansallinen ja kansainvälinen deä tyo-väehrintapa
mustakoipia jai fascist^ja vastaan, lausuu
lehti.
Professori Vargan selostus vuo­den
1S25 kolmannelta neljänneksel­tä
sisältää ensin selostuksen Locar­non
sopimuksen merkityksestä, Sc
ei ole pasifistisen ajan alku, eikä
se merkitse valtain uutesta ryhmi­tystäkään,
vaikka n i i n on k u v i t e l t u.
Se on UUM y r i t y s lieventää vasta­kohtia
Europan valtojen kesken, m i ­tä
v a r s i n k i n A m e r i k a sijotustensa t a ­keeksi
v a a t i i , Samalla se on y r i t ys
järjestää yhteisrintama ' Neuvosto­l
i i t t o a vastaan. Kolmelta kulmalta
on sitä tutkittava: Amerikan, Ve­näjän
j a Englannin kannalta. Ame­rikan
suuri merkitys perustuu kier-
^tokulun välineisiin, rahaan, j o t a s i l ­lä
on j a j o t a muilta puuttuu. Kaik­k
i tarvitsevat lainoja j a amerika.
laiset antavat; ovat voittaneet ar­kuutensa
siinä suhteessa. Dollari-ruhtinaiden
täytyy sijottaa Hikansa,
luoton antonsa avulla lyövät ne l a u ­d
a l t a kilpailijansa. Luotonantajina
kontrolloivat velallisen maksykykyä,
s.o. politiikkaakin. Locamo o n Sak­san
j a Ranskan sijotettujen lainojen
vakuus, Dawesplaanin jatko. Rans­kan
täytyy vähentää armeijaansa.
V a i k k a Setä Samuli e i ottanut välit­tömästi
osaa, oli hän jo lainoja an­taessaan
pannut sen ehdon.
E n g l a n n i n kulmalta on tilanne
toinen, paitsi Canadaa, joka jo on
taloudellisesti liitetty Amerikaan,
kasvaa tämän vaikutus Austraalias-sa
j a A f r i k a s s a . Intian sekä lähei­sen
ja kaukaisen idän kansat nou­sevat
"merten herraa" vastaan, E n g .
lännin saa^asema sitä turvaa lento-hyökkäystä
vastaan. Työväen t j ^ -
tymättörayys jäytää sen sisuksia.
Vanha varmuus on mennyt. Locar-no
merkitsee sille Ranskan .heikkene­mistä
ja yhteisrintaman luomista
Neuvostoliittoa, "rauhanhäiritsijää"
vastaan, j o k a on vaarallisempi kuin
Ranska, Venäjän eteenpäin meno
merkitsee Englannin peräytymistä.
Neuvostoliitolla , o n Amerikan ve­roiset
luonnolliset' rikkaudet. j a n i i ­den
kehittämismahdollisuus kasvaa,
Aasian kansoille merkitsee se roh­kaisua
imperialismia vastaan, Jä
se on maailman proletariaatin taiste-'
luiden tukikohta. Sen "köyhyydel­lä"
ei enää voida pelotella työväkeä.
Venäjän taloudellinen kehitys, oh to­distanut,
että kapitalismi on tullut
tarpeettomaksi, v Se se porvareita
huolettaa. Vähimmin Amerikassa,
j o n k a asema pn l u j a . j a jonka rajat
ovat kaukana "kapinapesästä". K a n ­sainliitto
j a Locarno eivät kuiten­kaan
riitä. Europan pienimmät y a l -
lat (ja nosket niiden puhetorvina)
tukevat taloudellisten konferenssien
ehdotusta, jonka on esittänyt/LoUc-heur.
Ranskan r i k k a i n - m i e s j a sen
j u u r i kukistune«^n vararikkoministe-ristön
rahaministeri. Mutta Eng­l
a n t i j a Amerika ovat vastaan. Ja
nykyiset ristu*iidät (Kreikka, B u l ­garia,,
Mosul, Marokko, Syyria, K i i - .
na) todistavat kuinka kaukana k a ­pitalistien
" y l i y a l t i o " — homman to­teutus
qn. ^
TaloUdelHnen tilanne
Suurempia muutoksia e i ' o i ? ta­pahtunut,
Amerikan j a eräiden
muiden maiden talouden ' j o n k i n l a i ­sesta
v a k a a n t u m i s e s i huolimatta on
Europan talous pikemminkin taan­tunut
k o i n edistynyt, Europan hy­vä
viljasato j a Anierikan puuvilla-sato
kasvattavat kulutusta j a alen­tavat
amerikalaisten vientitavarain
arvoa Europassa. Mutta on muis­tettava,
että Europan tuotanto siitä
kohti on yhä koko j o u k on alapuolella
sodan edellisen, mikä jännittää työ­väen
j a kapitalistien välejä. J a jän­nittyneet
ue ovat imperialistival-t
a i n k i n välit, markkinain takia. A s e -
varustukset ja siirtomaasodat sen
ilmausta. Tuotannon nousu |untuu
hetii markkinakilpailun kiristjrmises-sä.„
•
Rahan alalla on tapahtunut enem­män
muutpksia. Puolan markka p u ­tosi
heinäkuulla 10 pros., eikä sitä
ole saatu nousemaan: Se oli ensl­mainen
kultakannalle saadun rahan
hypähdys nykyisin. Syynä valtioko­neiston
(militarismin) l i i k a raskaus
taloudelliseen pohjaan nähden. Vä­häinen
luotto ja tullisota Saksan
kanssa heikkouden syitä.
Ranskan frangi lopahti lokakuus­sa.
Jos e i saa uusia lainoja, j a t k uu
lasku. Italian l i i r a on, vähäisen
nousun jälkeen, jälleen laskenut
vuoden kuluessa 10. pros. Norjan
j a Tanskan kruunut kohonneet 30
pros., josta johtunut taloudellisia
häiriötä. Saksan markka kestänyt,
noussutkin (puola .ostaiiut doUarei*
t a ) . Belgia aik6o vakauttaa f r a n ­ginsa
(1/4 arvoansa). Suomi sa­moin
(mk. 2.52 senttiä) seka J a ­pani.
Hintojen suhteen näksry k a k s i
suuntaa: vUjai\ hinnat kohonneet,*
teoUisuustuotteiden laskeneet. Rans­kassa
j a Italiassa kohoo hintataso'
nopeasti. Alkuvuodesta nousivat
hinnat, sitten seurasi lasku. Yhdys-v
^ t a i n työtöimiston i n d e x osotti 146
kesäkuulla. 1924, ibO tamndknulla
1925 j a kesäkuulla 157 {hintatason
w . 1913—14 ollen 100).
Työttömyys
S u u r i a muutoksia ei ole (syksyn
numerot eivät ole tiedossa raporttia
laadittaessa). Unioiden jäsenten t i -
l a s t o _ o s o t t a a työttömyyden kasva­van.
Saksan prosentti pienin (suur­maista)
j a E n g l a n n i n suurin. Työt­tömyys
lisääntynyt Puolassa, Itäval­lassa,
Italiassa j a Tshekkoslovakias­sa.
VUjasato
o l i pohjoisella pallon puoliskolla y l i
k u i n viiden sodan edellisen vuoden
keskimäärä: 444 miljoonaa kaksois-sentneriä
(1909—13 oli se 431).
Kaurasato myös suurempi, ohra pie­nempi.
Tänä vuonna tuli leipävil­j
a a 130 kaksoissentneriä enemmän
k u i n viime vuonna. Syynä' se, että
v i l j e l y s a l a on suurennut paitsi E n g ­lannissa
j a Espanjassa sekä Yhdys­valloissa,
missä. 1925 v i l j e l t i i n 22
miljoonaa hehtaaria edellisen vuo­den
23 miljoonaa vastaan. Vehnä-viljelys
on lisääntynyt, paitsi A m e r i ­kassa
j a Intiassa. Rukiin viljelys
kasvanut m.m. Neuvostoliitossa, v i l ­j
a n tuotanto on pääsemässä södan-edelliselle
tasolle. Maailman mark­k
i n o i l l a tulee nähtävästi olemaan
l i i a k s i viljaa j a hinnat luultavasti
laskevat. Viljan hinnat ovat laske­neet
alle lokakuun 1924 hintojen, ja
jos ei tule suurempia katoja, on
edessä . " s a k s e t " : maatalouden ja
teollisuuden tuotteiden hintain epä­suhde.
Saksassa se on j o ilmeinen,
kun maanviljelijäin rahapula pakotti
ne myymään halvalla. Amerikan
puuvillasato on arvioitu 14.7 mil­joonaa
paalia (viime vuonna 13.6
miljoonaa). Joka tieto lokakuulla
aiheutti 10 pros. hintain laskun.
(Huomattavaa on, että Neuvostoliit­to
on toisella s i j a l l a Europassa puu­v
i l l a n kuluttajana.) — Neuvostolii­tossa
on laadittu suunnitelma, jonka
mukaan sen puuvillaviljelystä kehi­tetään
niin, että viidessä vuodessa
tyydyttää maantaipeet —- j a Aasian
kulutus kasvaa.
Osittaispulat ja kansainväliset tnistit
Viime vuosina' on kapitalistisessa
maailmassa ollut huomattavissa se
piirre,; että e i ole ollut yhtenäisyyt­tä
eri~maiden kesken, vaan on . k u l ­l
a k i n o l l u t pulansa j a nousunsa erik­seen.
Nyt on tässä tullut se muu­tos,
että koko maailmassa on pulan
merkkejä kivihiilen, raudan, teräk­sen
j a laivain rakennuksen aloilla.
Raskas teollisuus on järkähtänyt ja
se koskee koko talouselämää. Joku
tuontimaa (Italia) hyötyy tästä.
K i i n t o i s a huomio or., että Saksa
on ' t u l l u t hiilen suhteen omillaan
toimeen, jopa k i l r a i l e e k i n E n g l a n n in
kanssa maailman markkinoilla, Sa­m
a l l a k u n Ranskan j a ^ I g i a n vaa­timukset
saada reparatsionihiilt,
ovat vähenneet. Tämä tosiasia k u -
moo Keynes'in ennustuksen viisi
vuotta sitten, että Saarin jai Sleesian
erottaminen tuhoo Saksan talouden.
Maailman"^iilituotanto on noin 3—5
pros. alle sodan edellisen j a nousee
y l i tarpeen. Syynä öljy j a muut
korvikkeet, sitten vesivoima, pikku
maiden kohonnut tuotanto j a talou­dellisen
tason alhaisuus. Pääkilpai-l
i j o i n a esiintyy nyt E n g l a n t i j a Sak­sa,
jojden kapitalistit neuvottelevat
sopimuksesta. Työolojen epätasai­suus
antaa kapitalisteille yllykettä
j a t k a a työpäiviä j a polkea palkkoja,
Neuvostoliitto esiintyy myös h i i l i -
markkinoilla. Samalla k u n Europas­sa
on teräs- j a rantatilanne pahen­nut,
on se Amerikassa parannut.
Olot panevat Europan kapitalisteja
trustipuuhiin, Lähsi-Saksän rauta-t
r u s t i on tekeillä ja toista trustia
puuhaavat Stinnes, Thyssen, Wblff
j a Krupp (pääoma 800 miljoonaa
Saksan mk,), Ylä-Sleesian trusti
on jo muodostettu. Ranskan löy­sää
kartellia kehitetään trustiksi.
Puolan tehtailijat yhtsrvät. Puuhissa
o l l a an Englannissakin, jossa trustin
muodostaminen oh vaikein.
f Laivauspula on yhä pahennut. A l ­kuvuonna
oli maailman tonnistosta
5.78 milj. jouten, kesällä jo 6.75
m i l j . Pula tuntuu erikoisesti E n g ­lannissa,
jonka laivaajat yrittivät
polkea palkkoja, josta johtui lakko.
Siinä hävittiin Havelock lVilsonin
petoksen takia.
Kansainvälisen trustien luominen
kulkee kahta l i n j a a : finanssipää-oma
sijottaessaan rahaa heikompiin
maihin luo kontrollia, j a k a p i t a l i s t it
yrittävät kansainvalidllä sopimuk­s
i l l a kontrolloida markkinoita. Esim.
mainittakoon englantilais-saksalainen
h i i l e n v i e n t i l i i t t o , Ranskan j a Saksan
raskasteollisuudet ovat olleet l i i t t o -
puuhissa. Belgia ( j a osaksi Englan­t
i ) ninkana. Tshekkoslovakian, R u -
manian j a Jngo>SIavian rantakapita-
Ustit ovat mttoutuneet. Puolinaisia
y e d e ^ a n : mukaan. Rnotsalais-ameri-kalainen
tuiiUkkntrusti yrittää' P u o ­l
a n k o n t r o l l i i n s a j a on välipuheissa
päätökset ja hoitaa lätoa ^ssL
l u u viia jäsentä, joista SaäZ:
Kisa valitsee kaksi. CreighSTS^
Japanin kanssa- Silla on 1/3 maa­ilman
tuotannosta. Valtion tukemaa
A u s t r a a l i a n v i l l a l i i t t o a k a n n a t t i E n g ­l
a n t i sodan aikana, mutta on nyt
kääntänyt selkänsä. E n g l a n t i in
hollantilainen kumitrusti on taiste-lussa
Amerikan kanssa. Yhdysval- j v a puheenjohtajan tai dhteain
l a f nannaof /^fi<»inälCTinl?a^ vsstalau- susta vähintään kaksi kertaa
tys, Beaver Laken Jehu j a V e «?
l i o n Riverin Voima. kd«'n \ ^
Liittotoimikunnan on kokoonnBita.
l a t panneet (heinäkuulla) vastalau
seen Englannin aiheuttamia tuotan-torajotuksia
vastaan. Englannista
käsin vastattiin äkäisesti — mutta
annettiin peräksL Hinnat laski,
mutta ovat taas nousemassa.
Saksan kontrollööri ilmottaa, että
se on suorittanut 1,000 m i l j . mk
maksueränsä Dawesplaanin mukai­sesti,
mutta nyt nousee sen eteen
yhä suurempia valkeuksia. Varsin­k
i n on vaikea siirtää maksuerät
maasta, k u n kauppataseen vientipuo­l
i vähenee. Eatenten maat ymmär­tävät
itsekin Dawesplaanin toteut­tamisen
mahdottomaksi j a rientävät
järjestämään velka-asioitaan. Eu­ropan
maita i)akotti sopimaan Ame­r
i k a n kanssa se, että ne tarvitsevat
uusia lainoja. Ja Amerikan halli
tus on antanut ymmärtää, että liai-noja
ei tule, ellei sotavelkoja jär­jestetä.
Belgia järjesti velkansa
elokuulla. Lainoja Amerikalle en­nen
asetepoa 171.7 m i l j . dollaria,
sen jälkeen 246 m i l j . dollaria. Edelr
lisistä ei oteta korkoa, jälkimäises­tä
3.5 pros. Kuoletus 62 vuoden
kuluessa. Ranskan velat ovat vielä
järjestämättä. Englanti maksaa 40
m i l j . dollaria Amerikalle j a haluaisi
saada sen Saksalta j a sen l i i t t o l a i ­silta.
Englanti antaa Ranskalle koiS-koheljKotusta
jos Amerikakin antaa.
Tämä merkitsee Englannin j a Rans­kan
yhteisrintamaa Amerikaa vas
taan,' joka koettaa sen hajottaa.
Amerikan yleistä mielipidettä val­mistetaan
ljuopumaan 3.5 pros. ko­rosta
sotavelkoihin nähden. Joka
tapauksessa saa Ranska ylivoimaisen
taakan niskaansa.
Puolueen virallisia
tiedonantoja
Vapaus-lehden aputoi­mittajaksi
on puolueen toimeenpaneva keskus,
komitea valinnut tov. H , A . Rouvi­sen,
Sault Ste. Mariesta, Ont., k a h -
denkymmenenneljän dollarin v i i k k o -
palkalla. Tov. Rouvinen ryhtyy
työhön tammikuun ensimäis^nä päi­vänä,
j o l l o i n tässä toimessa yhden
vuoden j a seitsemän kuukautta o l ­l
u t j a tunnustuksemme ansaitsevalla
t a v a l l a , tehtävänsä suorittanut tov.
A r v o Vaara eroaa suomalaisen ää­nenkannattajamme
toiihituksesta.
Kuten muistettanee, toimi tov. V a a ­r
a Vapauden vastaavana toimittaja­na
viime vuoden joulukuun ajan,
kun lehden silloinen vastaava toi­mittaja.
Onni Saari, alkoi avoimen
taistelun puolueen johtoa vastaan j a
ti^li sen johdosta erotetuksi.
Tmm URHEILU
Canadan Suomalaisten
Työläisten Urheiluliiton
säännöt
Ensimäinen luku. Nimi ja tarkotus
1, Tämä järjestö tunnetaan n i ­mellä
-Canadan Suomalaisten Työ­läisten
Urheiluliitto (C. S, T , U . ) .
2. L i i t o n tarkotukseha on l i i k u n -
tokasvatusharrastuksen levittämisen
kautta kohottaa työläisten r u u m i i l ­lista
j a henkistä kulttuuria, sekä
edistää maan vallankumouksellista
työväenliikettä;
a) toin^eenpanemalla alueellisia
t a i koko maata käsittäviä urheilu,
voimistelu, paini, y.m.s. Jdlpailuja;
b) edistämällä liikuntokasvatusta
käsittelevän > painetun sanan lievit­tämistä,
j a i
c) toimeenpanemalla kursseja u r ­heilun
j a voimistelun ohjaajien ke­hittämiseksi.
Toinen luku. Jäsenet ja maksat
. 1. Liittoon voivat yhtyä-jäseneksi
k a i k k i Canadan Kommunistipuolueen
suomalaiisten osastojen voimistelu- jä
urheiluseurat, suorittamalla viisi
d o l l a r i a sisäänkirjotusmaksuna.
2. iNäihin seuroihin voidaan ottaa
jäseneksi järjestyneitä t y d l ä i^
vaikkapa he eivät kuuluisikaan K o m ­munistipuolueeseen.
.
3. Seurojen edustajakokous voi
liittotoimikunnan esityksestä aset­t
a a seurojen maksettavaksi veron,
korkeintaan 25 senttiä jäseneltä
vuodessa.
4. L i i t t o o n kuuluvien seurojen on
perittävä k a i k i l t a 18 y. jäseniltään
jäsenmiaksu^ jonka suuruuden seu­r
a t i a a v a t mäfirätfi.
5. Jokaisen seuran on annettava
jäsenelleen jäsenkorttL
Kelma* I G & I . laittotoiaailcaBto
1; laittotoiniikuntaan, joka to­teuttaa-
seturojei^^eduslaiakokönkdent
dessa,
2. Sihteerin on kutsuttava koolla
liittotoimikunnan kokous, ialrfg
toimikunnan jäsenen sitä vaatiessa
3. Kokouskutsut ovat lähetettä
vät k i r j a l l i s e s t i -j^hintään l o j g j ^
ennen kokousta.
4. Toimikunta on päätösvahanen
kun yksinkertainen enemmistö seJ
jäsenistä on saapuvilla.
/ 5 . Tounikunnan päätöksistä voi-vat
seurat vedota seurojen eaasta-jakokoukseen.
6. Tounikunnan jäsen, joka on
ollut poissa kokouksista kaksi ker­t
a a peräkkäin pätevää syytä ihnot-tamatta,
katsotaan eronneeksi, ja
ön asianomaisen seuran nimitettävä
hänen tilalleen uusi jäsen.
Neljäs luku. Seurojen edustaja-kokous
1. Seurojen edustajakokous pide-tään
kerran vuodessa liittotoimikDn-nan
määräämänä aikana j a paikassa.
2. Edustajakokous päättää:
a) ^ liittotoimikunnan toiminnan hy.
väksymisestä;
b) tili^^apauden myöntämisestä
liittotoimikunnalle, ja
c) tulevan toiminnan suunnittele­misesta.
^ Viides luku. Kllpailnt
1. Seurat, jotka haluavat toi-meenpanna
liiton vuotuiset mesta­ruuskilpailut,
lähettäköön hakemuk­sensa
liittotoimikunnalle, sen mää-rämänä
aikana. Näistä hakemuksis­t
a valitsee liittotoimikunta edulli­simmat
paikat kilpailuille.
2. Mestaruuskilpailujen puhtaas­t
i tulosta lankee 25 prosenttia liiton
rahastoon.
3. Liittoon kuuluvilla seuroilla
on oikeus järjestää kansallisia ja
kansainvälisiä kilpailuja liittotoinu-kunnan
l u v a l l a.
4. Kaikissa liiton luvalla toimeen­pannuissa
kilpailuissa on käytettävä
metrimittajärjestelmää.
5. Henkilö, joka mielestään on
kärsinyt vääryyttä liiton lavalla toi­meenpannuissa
kilpailuissa, on oi­keutettu
valittamaan siitä liittotoi­mikunnalle.
, Tällaisen valituksen
oheen oii liitettävä kaksi'dollaria,
jonka' valituksen tekijä menettää,
jos valitus huomataan aiheettomaksL
6. L i i t t o o n kuulumattomien työ-läisseurojen
toimeenpanemiin ktlpai-l
u i h i n saavat liiton jäsenet ottaa
osaa, kun liittotoimikunta on anta­nut
siihen luvan.
7. Liiton ajaiset seurat voivat
liittotoimikunnan luvalla järjestää
sellaisia k i l p a i l u j a , joihin saavat ot­taa
osaa liittoon kuulumattomain
työläisurheilijain seurojen jäsenet
Kuudes luku. Kilpailukelpoitnu
1. L i i t o n toimeenpanemiin kilpai­l
u i h i n vpivat ottaa osaa liittoon kuu­luvien
seurojen jäsenet, joiden jä­senkortti
ei ole rästissä enempää
k u i n kolme kuukautta. Poikkeuk­sena
ovat viidennen luvun 7 kohdas­sa
mainitut k i l p a i l u t.
2. Seurojen välisiin joukkuekil-pailuihin
osaa ottavien on kuulutta­va
edustamaansa seuraan kuukaut­t
a ennen kilpailuja.
3. Liiton jäsenet eivät saa ottaa
osaa porvarien toimeenpanemiin Kl-pailuihin.
Seitsemäs luku. Amatööri-
.määräyksiä
1. L i i t t o tunnustaa amatöörikä
henkilön, joka ei kilpaile rahapal­kinnosta,
myy eikä keinottele pal­kinnoillaan,
j a joka ei kilpaile aa-mattilaisen
kanssa, paitsi liittotoim-kunnan
erikoisella luvalla, cdeUyt^
taen, että kyseessä oleva amatöSn
e i saa kilpailuista palkkaa, paita ku­lunsa.
'
2. Tällaisten kilpailujen puhtaas­t
a tulosta lankee 10 pros. liiton rt-hastopn
ja loppu tormeenpanevaUe
seuralle.
Z. Jokainen, joka näitä määrä­yksiä
tietoisestti rikkoo katsota^
amatöörioikeutensa menettäneesi
yhden vuoden ajaksi. Jos
mus uusiintuu, niin on henkilö J»-
listettava ammattilaiseksi koko jäi­seen.
Kahdeksu (uku. Liiton omain»»
1, Jos l i i t t o syystä tai toiscsta>
pettaa toimintansa, niin lankeaafie_
omaisuus Canadan Kommnnijpi»^
lueelle, sen säilytettäväksi k o j ^
samanluontomen järjestö ondeueei.
perustetaan.
YhdeksSi lokö. SaSntöjen mnot<*»«*
1. Näitä sääntöjä voidaan
t a a seurojen edustajako!
y k a n k e r t a i s e l l a äänten er
'%. Muutos- ytai l i s ä y ^ « 2^ ovat jnlastavat kuukautta ennffl»
kbuata auomehMelisessa komi?»»^
tieä Sancnkannattajassa.