Vapaus, January 16, 1964

              Sivu 2 Torstaina, tammik. 16 p. — Tliursday, Jan. 16, 1964
\ INDEPENDENT LABOR OF^GAN
VAPAUS O F FINNISH C A N A D I A N S
"( LIBERTY» Eslabllshed I»Jov. 6, 1917
EUJlor: W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephone: Office ti74-4a64-^Editoriar 674*4288
PubJishcd thiicc \vcckly: Tiictdays. Tlunsdays and.Saturdays by Vapaus-
Publishing; Co. L t d , 100-102 Elm SL West. Sudbuiy. Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Advertisingrates Upon appllcation, translations Iree of charge.
Aulhorized as sccond class mail by tho Post Office Department, Ottawa
and fw paymeut-of. poslage UI cash.
CANADIAN 0ANj3UAnE-PRESS,
TJL.IUSIIlNNATv
Canadassa: 1 Vk. $9.00. G k k . $4:7.S USA:ss-a
3 k k . 2.75 Suomessa:
1 vte. $10.00 G tek^ $&.ar>
1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
I SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Maria Itauhala, Waters tovvnship:
Ont., täyttää 75 vuotta perjantaina,
lammikuun 17 päivänä.
Ylidymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
KUUTOSILLA MLLEEH
LAIHA KC^PROMISSl
Lehtien ulkomamto oinistiisvaaFa
Pääministeri Lester B. Pearscm- antoi, äskettäin, lausun
non, että liittohallituksen on. ehkä ryhdyttävä joihinkin toi­menpiteisiin
sen hyväksi, ettei joku canadalainen. sanoma­lehti
tai sanomalehtiketju joudu ulkomaalaisten rahamiesten
•. käsiin..
Pääministeri puhui nimenomaan canadalaisten julkaisu­jen
kilpailukykyä tutkineen 0'Learyn komissionin ehdotuk
sista. Mutta hän ei pysähtynyt julkaisuihin, vaan veti esiin
myös Canadan sanomalehdet sanoen, että lisäseikkana on har­kittava,
että "pitäisikö tai ei laajentaa hallituksen toimenpi­teiden
perusteitä koskien canadalaisten lehtien omistusta ul­komaalaisten
toimesta . . ."
Selittäen edelleen asiaa hän sanoi:
"Mikäli minä tiedän, mikään canadalaislehti tai. niiden
kustantaja ei ole asian johdosta tehnyt mitään ehdotuksia,
nuitla yk?i tai kaksi niistä on kiinnittänyt epävirallisesti mi­nun
oman huomioni sMhon mahdollisuuteen, että canadalai-;
sia saricmalchtiä voi joutua joko yksitellen tai ketjuliikkcenä
ci-canadalaistcn käsiin — ja että .aeidän olisi tutkittava asiaa
ja jnc tulomme ainoastaan tutkimaan sitä."
Tämä lausunto on nostattanut eri piireistä puheita sekä
\ puolesta että vastaan. Pian parooniksi tuleva Roy Thompson,
joka omistaa kokona-sen sarjan sanomalehtiä Canadassa ja
Brilarniassa; sanoi pitävänsä ''kauhistuttavana" sitä, jos Ca-nada.
ssa laadittaisiin laki, mikä kieltää ulkomaalaiset raha-nriespiirit
omistamasta canadalaisia sanomalehtiä. Thompson
meni vieläkin pitemmälle väittäen, että sellainen laki olisi
sekä omituinen että sanomalehtivapautta loukkaava.
"Omituinen": todellakin! Omituincin sikäli, että mikään
ulkomainen rahamicsryhmä ei voisi ostaa täällä nyt ilmesty­viä
lehtiä ja siten vaikuttaa ehkä ratkaisevasti canadalaisten
yleisen, mielipiteen kehittämiseen. Se olisi "sanomalehtiva-pauttakjn"
loukkaava sikäli, että mikään upporikas vieras­maalainen
srnomalehtikuninfias ei voisi "vapauttaa" canada­laisia
sanomalchticnsä omistuksesta! '
Mutta kun. tällaisia oppo.sitiolauseita on .saatu Roy Thomp­sonin-
tapaiselta mieheltä, niin' meillä muilla canadalaisilla
on sitäkin suurempi syy tutkia pääministeri Pearsonin lau­suntoa
hieman syvällisemm.in. -
SANOMALEHDET RAHAN PANTTINA
Tctta on, että Canadan sanomalehdistö on nyt miltei ko-,
konaan Suuren Rahan panttina ja vankina. Meillä on esim.
Canadapsa emää vain aniharvoja kaupunkeja joissa ilmestyy
useampi kuin yksi päivälehti.
Toisaalta Canadan sanomalehdet saavat muutamasta kes­kitetystä
lähteestä, suurelta osalta jo yhdysvaltalaisista\ läh­teistä,
kaikki kansalliset ja kansainväliset uutistietonsa ja
kuvansa. Huolimatta siitä, missä osassa maata ilmestyviä ja
kumpaa vanhaa puoluetta tukevia nämä sanomalehdet ovat.
ne ovat valtaosalta samanlaisia kuin kaksi pihlajan marjaa.
Niissä on samoista lähteistä ja siis samassa sävyssä tarjotta­vat
uutistiedot sekä samat kannutetut pilajutut ja artikkelit.
Vain paikallisissa uutistiedoissa cm eroa siksi, kun ne ja
toimituskirjoitukset sekä lukijain kirjeet toimitukselle ovat
suurin piirtein paikallisia tuotteita.
Canadan sanomalehdistö on kokonaisuudessaan Suuren
Rahan omistuksessa ja kontrollissa. Ainoastaa.m miljoonaomis-tajilla
on mahdollisuus ostaa ja omistaa nykyaikaisen sano-,
malehden. Ja missä oli eilen vielä kaksi päivälehteä, voimak­kaampi
yrittää syödä tai nielaista heikompansa. Toisaalta on
H viimeaikoina joutunut kokonainen sarja sanomalehtiä yhden
ja saman omistajan tai omistavan ryhmän omaisuudeksi.
Tältä pohjalta katsoen meidän maassamme nyt vallitseva
sanomalehtivapaus. jättää todella paljon toivomisen varaa.
Tosiasia cn, että vain rikkailla on "oikeus" sanomalehtien
omistukseen, jotavastoin varattomien ja keskivarakkaiden
canadalaisten täytyy tyytyä "oikeuteen" lukea niitä sanoma-lolitjä,
joita kustannetaan Suuren Rahan sanelun ja ohjelman
sekii kontrollin alaisuudessa. '
ASIA VOISI OLLA VIELÄKIN PAHEMMIN
Selvää on, että miljoonien dollarien pääomalla toimivat
päivälehdet eivät katsele asioita läheskään siltä pohjalta,
kuin niitä katselevat jokapäiväisistä elinmahdollisuuksistaan
taistelevat työläiset, farmarit ja keskiluokkalaiset. Suurem
Rahan omistamia ja kontrolloimia sanomalehtiä kiinnostaa
ennenkaikkea voitto-osinkojen kerääminen ja sellaisten olo­suhteiden
.säilyttäminen, mis.sä: Suuren Rahan miehillä on
tilaisuus voitto-osinkoja kahmi,a.
Multa kaikesta tästä sanavapautemme heikkoudesta huo­limalta
on sanottava, että tilanne voisi olla vieläkin pahempi.
Jos esimerkiksi Canadan päivälehdet joutuisivat joko yksi­tellen
tai ryhmi.ssä ulkomaisen pääoman kontrolliiin, niin so
lisäisi ja täydentäi.si ulkomaisen pääoman sananvaltaa ja isän-nyysmähdollisuuksia
Canadassa.
Canadalaiset yleensä ovatkin melko yksimielisiä siitä, että
ulkomaalainen pääoma on jo saajnut aivan liian suuren ot­teen
maamme-teollisuudesta yleensä. Canadalaiset ovat mel­ko
yksimioli.siä myös siitä, että elokuvien, radion, TVn ja
muiden ticdonantovälineidcn avulla.levitetään tähän maahan
-aivan liirn paljon "amerikkalaismielistä" ohjelmaa, joka kai­vaa
kulttuuripoliittisesti maata pois Canadan itsenäisyyden
alta.
Tosiasia on, että yhdysvaltalaiset rahamiehet ovat' ryn­nänneet
laajalla rintamalla saadakseen teollisuuslaitoksen
toisen jälkeen omaan kontrolliinsa Cainadassa.
Ja miten on siinä käynyt?
Kun Canadassa toimiva Fordin alahytiö olisi saanut tu-hansialinja-
autoja ja muita ajokkeja myydyksi Kiinaan, niin
yhtiön yhdysvaltalainen päämaja eittosi eli kielsi tämän kau­pan
siitäkin huolimatta, vaikka Canadassa ol> silloin t^han-lidel
Castro Ntssa
metsästysmaiyia
Moskova. —' Kuubaiiipitäminis-tei'!
Fidd Castro, saapui: maar
narttainar tänne vicrailiaaksccn.
pääntinislcri Nikita Ilriishtslicvin;
kanssa, joka otti vieraansa läni':
pimäsli vastaan lentokentällä; .
Saatujen tietojen mukaan näniii.
johtöheitkilöt aikovat läiiicä yli-tcisclle;
mctsästysrelkcUe Neuvos­toliiton
mctsäinaillo.
Vaikku tämä.vierailu on ilmci.sos-li
j ä r j e s t e t t y ennen 1'anaman kaha­koiden
kehittymistä, niin huouiioit
sijat uskovat, että he tulevat kes-
<{ustchiissaan kiinnittämäiln huo­miota
myös siihen seikkaan.
Vaikka Castron vierailusta on leii-
Mmiesten toimesta esitetty monen­laisia
olettamuksia ja kannujan va­lmista,
niin mitään virallisia tie-oja
ei ole kuitenkaan anneltu siitii.
mitä mahdollisia neuvotteluja, jos
:nitäim, käydään tämä nmotsästys-natkan
yhtey^ie.ssä.
Euroopan yhteismarkkinoiden
(EEC) uiko- j a maatalousministerit
pääsivät 9 päivää kestäneiden sit­keiden
neuvottelujen jälkeen piiivää
ennen jouluaattoa jonkinlaiseen
kompromissiin — ties- monennenko-k
c r r a n— toisaalta yhteisen maata­louspolitiikan
suuntaviivoista tär­keimpien
tuotteiden osalta ja toi­saalta
yhteisestä esiintymisestä ensi
keväänä alkavissa ns. Kennedyn
kierroksen neuvotteluissa teolli­suustuotteiden
tullien alentamisek­si.
Sopimus .hyväksyttiin paketissa,
jonka yksityiskohtaisen sisällön
m ä ä r ä ä ' lopullisesti yhteismarkki-n'oidcn
'komissio ensi helmikuun
loppuun mennessä. Kumpikin yh­teismarkkinoiden
johtovallois­ta,
nimittäin Ranska ja Länsi-Sak^sa
tulkitsivat kompromissin omaksi;
mcneslyksekseen. Mutta niin liyvin
kuutosmarkkinoidcn kuin ulkopuo­listen
tarkkailijoiden mielestä, kom­promissin,
käytännöllisestä mcrkiv
iyk.sestä ja sisällöstä ei voida tois­taiseksi
sanoa muuta varmaa kuin
kuutosmarkkinoidcn sisäpuolella.
Asian yksityiskohtainen ratkaisu
siirrettiin kuitenkin ensi huhtikuu­hun,
kun.aikaisemmin uusien viljan
hintojen piti astua voimaan ensi
heinäkuun. 1. päivänä. Käytännössä
tällä ajan supistamisella ei ole mi­tään-
nH)rkilystä, sillä-uusia-hintoja,
mikäli ./ne ylipäänsä hyväksytään,
voidaan' soveltaa vasta' ensi satoon.
Muista: maataloustuotteista voidaan
mainita, e t t ä naudanlihasta; riisistä,
j a maitotaloustuotteiden osalta yh-icnäishintojcn
pitäisi astua voimaan
ensi heinäkuun 1 päivänä: Näiden
tuotteiden tuonnille kolmansista
maista määrätääntuontimaksuf, joi­den
perusteella ul|:pmaisten tuot­teiden
hinnat jäävät' korkeammalle
k u i n ^ yhteismarkkinoiden hinnat.
Margaiiinin ja oliiviöljyn osalta
myönnettiin sopeutumisaikaa aina
vuoden 1965 marraskuuhun asti.
Toistaiseksi näistä tuotteista sekä
voista maksetaan tukipalkkioita
asianomaisen maan budjettivaroista.
Myöhemmin kompensaatiota suori­s
i l e
Mannals
M\ Arltiurissa
1'orl Arthur. — Pitäisi tässä vä­hän
tiedoittna Arthurin toilauksista-ja
kyllähän täältä aina juttelemista
riittääkin vaikka onhan niistä-yhtä
ja tojsta pakistukin.
Pakkanen on näytellyt- tapojaan
niinkuin näin tammikuussa kuuluu­kin,
vaan lumesta ei ole ollut suu­rempia
.vastuksia ja se enkin huo­jennus
veronmaksajille kun ci kau­punkimme
tarvitse käyttää lumi-luiraa.
Sivukaduilla ei kyllä aina­kaan
työläisten kortteleissa katuja
avata vaan käypäläiset saavat ihan
AUTOTi0LUSUllb1
JiittUäismäinen) kantpRailu koko
iiitinaJBisen AYnei-JKont mooltorif ju
automarkkinoista on parhaillaan
käynnissä. ABC-valtiot eli Argen­tiina,
Brasilia ja. Cllilfc ovat jo pit-käiikoji.
olkaa, suunnitelleet yhtci.
sen autoteollisuuden luomista lati
nalaiscn. Amerikan, vapaakauppa
aluetta ( L A F T A ) varten. Viimeksi
tätä suunnitelmaa hahmotteli Bia-
.siliän prcsidtsnttiGoulart viime vuo
dcn marraskuussa< Mbntcvideossa
pitämässään) puheessa.- Nyttemmin
saapuneet tiedot kertovat, että suu­ri
Neuvostoliiton. jjn .Teheklsoslova-kian
autoteollisuuden yhteiselin on
itse polkea mieluisensa kinttupolun laatinut, suunnitolhian autoteolli
e t t ä yhteismarkkinoiden hajoami-1 tetaan yhteisestä maatalousrahastos
nen estettiin,- kun kompromissi saa­vutettiin
ennen de Gaullen a.sctta-maa
aikarajaa, joulukuun 3L ' päi-
•Vää. , • • ;: •
Länsi Saksa teki myönnytyksiä ai­nakin
paperilla Hanskan vaatimuk­sille,
joista tärkein oli viljan (vch
nän) hinnan yluleiuiiukaistaminen
KYPROS -- "VÄLI-MEREN
KUUBA"
ta. Toistaiseksi on kuitenkin koko­naan
auki, miten ja kuinka suurilla
.summilla kukin jäsenmaa osallistuu
tämän rahaston rahoittamiseen. Sen
verran pidetään varmana, että riisin
tuonti USArsta loppuu kokonaan
Italian hyväksi. Ranskalaisen ja
amerikkalaisen vehnän osalta käy­dään
vielä ankaraa kamppailua, sil­lä
tämä on USA:n maataloustuoltei-;
ja siinä kun ei ole mitään tasai­suutta
niin kävellessä kallistetaan
•sinne sun tänne, e t t ä saa varoa
koska saa "pullin" niskaan.sa koska
sellaista kinttupolkua kulkiessa- tu-.
lee liikaa heilumista ikäänkuin oli­si
ottanut miestä väkevämpää. Niin
vainen sellaisia ne katusivut ovat
aina olleet ja kai ne sellaisena py-syvätkiit
siksi kunnes asukkaat itse
sattuvat tarttumaan asiaan kiinni.
Mutta ei minulla nyt ihan tuosta
markkinoiden komission käsiin. Tä­män
laatimien esitysten pitäisi olla
pohjana (iattin neuvotteluissa ensi
'.oukokiiu.ssa ja Hanskan pitäisi pi
dältäyl.vä omista yksilyisesiintyini-sistään,
kuten tapahtui viime kevää­nä
Genevessä pidetyssä kokoukses­sa..
dcn viennin ydin yhleismarkkinoi-1
^ ^ . i Knsi kevääseen mcnne.s.sä ehtii ta-
;)alilua ja varmaan tapahtuukin vie-suudcn
rakentamiseksi latinalaiseen
Amerikkaan. ABC-valtioiden tiliin
Länsi-Euroopan ja USA:n autotcol
yksinään ollut ajatus puhua, vaikka
sydämen kyllyydfcstä joskus suu
puhuu; Minunv pitikim kertoa, että
järjestöihmiset täällä^ ovat jakaan-liuieet
kahteen leiriin^ Ei missään
vihamielisessä tarkoituksessa vaan
ihan toverillisen kilpailun muodos­sa,
josta näyttääkin sukeutuvan sei.
lainen voimien koitos, että ei mois­ia
ole nähty.
Nyt edellä ryntää Laulun voimat
ja.sanoa pitää, että voimaa varmasti
s i e l l ä on^ sillä mikäli olen kuullut,
on kuulema monta, rautaa tulessa ja
jo leimuavassa menossa* sekä uusia
varmaan ilmestyy.
Mutta "maasta se pienikin pon­nistaa";
että se tuntuu. Siis Kult­tuuri-
voimat ovat myöskin rem
meissä ja kyllä sitten saadaan näh-
Va.sfinn'k'.si l.iinsi Sak.sa sai R.-itis-
U.in suostumaan «.'^a II is lumisesta yh-leiscnä
rintamana Kennedyn kier-paljon.
Useat tarkkailijat o v a t f ^ ^ " ^6.päivänä
•Ivulttuurivoimien päivällisillä me-
KyprokscM saarivalliu.ssa joulun
alla puhjenneet levollomuudel
ivat yllättäneet iiuiun niaailiuan.
I joka vuoden 19(i0 jälkeen ei ole
cssK ja kreikkalaisen vapausliikkeen .inentoa Ja i M i v a i i l i i i v : i t i^im. kollek j markkinoilla ja kuutosmarkkinoilla.
la
sitä niieltä että presidentti. John-
.sonilla Cl ole sitä neuvotlclukärsi-välli.
syytlä kuin Kennedyllä. Niinpä
saattaa odottaa, että texasilainen
jioksen neuvotteluissa tcollisuiisliil-
Vuosioii !!(';") liK")!! välillä vai- j lien alentamiseksi USA: h v a a t » . n a l -
iilsi Ivypryksi-lia ,eii;l;tiililaisteii i la tavalla c l i .50 prosentilla. Tässä | j^jj^^jg,^^^^^^^ inics" asettaa
julistanui |n)ikkeu,sli!a. jonka aikana 1 asiassa US.A:n ja Länsi-Saksan edut : paljon lujemmalle
satoja ilunisiä sai suimansa. Kn-.j käyvät yksiin, sillä molemmat p y i k i : ; uSA: n maataloustuotteiden viennin
aiullut paljonkaan Kyproksen p:ob->lanlilaisrt-, kuvernööri Hu.ijh Koot ' vät teollisuustuotteiden viennin li- ((,, Viunniseksi kuiilosmaihih ja teöl-ceniisla.
Saaren silloin ilscuäisly-j etunenässä — pjlivät yllä tenoriko i saamiseen ei • ainoastaan toistensa li.mnj^tiiiijen aleiilamiseksi Toisaal­ta
de: Gaiiilclla-ori aihetta pelätä.
johtajan ark.\ipiispa i^lakariokscn ; tiivisiiri rani-.aisldk.siin. joista lic' maan muuallakin Gattin p i i r i i n kuu- ^.({jj [{aiiska joiiluu eristetyksi
-ullcssa runsaan piiuleii miljoonani toisaalla luomilsivat iKitseja. Kieik ' luvassa ^ maailmassa, '''«ollisuustul-. Vaikka yh
vvproslaisen maalliseksi 'johtajaksi i k a l a i s i en johtaja j.rkkipii.spa Maka- Itien alentamiseen t ä h t ä ä v ä t alusta- iitij.siii;,,kilinöillä päiistäi-siinkin yh-näylti
siltä, että uiy«»s ikivanhat <'^<^ -.»-. i-.t .»-.»c-.-. I - . . . . l
urkkilaiskreikkalaisct ristiriidat
not hurisevat. Toimekkaal emännät
ovat päättäneet laittaa sellaiset syö­mingit
siksi päiväksi, nimittäin
. ,. I sunnuntaiksi 26 päiväksi, että ci
kenraali , , , .' ..,;.
' varmasti kenenkään tarvitse syoda
v i e l ä seuraavana päivänäään..Kult­tuuri-
ryhmän emännät tarjoavat sil­loin
maukkaat lihapullat ja siinä
mukana monet muut herkut väli-ruokineen
kuin jälkiruokineenkin,
los oli pitkät ajat niaaiipaos-sa.
Kyproksen itsenäistyessä olival
.disiyat saaneet ratkaisunsa. Niin , •kiimmeiiia" F.nnlanniii ohella
ci kuitenkaan »le kiiynyt. i A r o i k k a . j.i T u i k k i , jotka kuMipikiii
Kypio.s, joka on hi.stoiian.s-n • ai-;-• vetosivat•-.strojeluöikeuksiin.Ka;•'Niin-kana
-ennättänyt olla lähes kaikkien - Kyproksessa, joka kutilini cdei
v a i i i i i u r c n seudun manne.vaUioi . jeenkin bnltiläi.seen kan.sanyhlei
.Ien omistuksessa oli pisimmän; siiön. jaetaan perustuslain mukaan
:ijan cli vuo;.esla 1571 vuoteen l«7Hi kaikki hallinnolliset.; luottamustoi
l u r k i n vallan alaisena. Tuosta vuo- inet ja virkapaikat suhtees.sa70-:]r.
vat neuvottelut on annettu yhteis- j maatalouspolitiikkaan, niin
inaatalousk.v.symys on Gattin puit-lesta
lähtien aina itsenäisyyteensä
.-lakka saari oli brittiläinen kruu
iiunsiii toiiiaa. TOisen maailmanso
lan jälkeen saaren valtaväestön,
kreikkalaisten. ilsenäi.syy.sjärjesto
Knosls) ryhtyi tarmokkaasti vaali­naan
I t s e n ä i s y y t t ä . Kyprokselle.
kreikkalaisten hyväk.si. Tosiasialli
nen väcstösuhde on 81—-H*-
Khdotus c:Iellä mainitun perus
i .'uslaiir määräyksen lievontäinisest;
! siten, ett.i virkapaikkoja ei enäi:
I tarvitsisi täyttiiii nii-iinitussa suhtees
: -a,, on nykyisten levottomuuksien
i lälitecnä. 104 ()()0:n Kyproksen turk
t y ö t t ö m ä n ä , I kilaisten suojelijana esiintyvä Turk­ki
katsoo, ehdotuksen merkitseviin
turkkilaisten vainoamista. Levotto
inuuksien lisääntyessä ph Kyprok
sen presidenltr -MakariOs pyytänyt
Turvallisuusneuvostoh välitystä
kiistassa. •
Kun Kyproksen ilsenäisyyttä luo
•iin. arvostelivat va.semmistolaise'
Kn^ilanniii siirtomaaministciiön laa-
,ia autotyoläis.ä
iiuka aui(;.icn ja muiden ajok-kion
•'kysynnän puutteen"
vuoksi I
Me tiedämme, eitä canadalai­set
sanomaichdei yleen.sa, .loi-
.akin mohikaaneja lukuunotta-n^/
iLla, arvostelivat molko to^
ravästi Ford-yhtiön päämaja:i
.ckaanlumisla moisella lavalla;
.Canadan s..säisiin asioihin. L. . ... . ,
Multa minkälaisen kannan 1 Pi"t'tion-.suunnitelmaa.
omaksuisi tällaisissa lapauksis-1 turkkilaiselle vähem
sa sellaiinen lehti, joka oli.si yh-1 '"'^'«••'^ varattiin kaikissa elimissä
...vyssvvai lia:2i.scn pääoman kon- '"'-"•y o''<cus. He epäilivät, että .se
•.rollissa? tulisi: myöhemmin aiheuttamaan
M i k ä ä n h a r v i n a i s u u s p\ ole vaikeuksia. Näin on. nyt käynyt.
sekään, että maittemme halli­tusten
välillä lulee erimieli-svvk.
t^iä joistakin tärkeistä asi'
oista. Mainiltakoon vuosi sitten
Joulun edellä ollut Kuuban
kriisi, jollo:n liillohallilus kiel-täytyi
lähtemästä Pentagonin
Vc.atimukscsla "soitellen sola-hain".
_ : iviilcn suhtautuisivat lällai-iissa
lapauksi.ssa sellaiset canä-lalaislclulol,
jotka olisivat Yli-iysvallain
rahamieslen kon-r
t) 11 i ssa i a mää räy s va 11 a n a 1 a i -
suudcssa?
Ky.symys sanomalehtien omis-luk.
scsla on siis äärettömän
lärkeä asia.
Eikä liioin voida omaksua
jsjmcrkik.^i Globe and Mailin j
';sjltämää kantaa, että liitto
hallituksen tulisi loimia vasta j
iittcn jos ja kun amcrikkalai-[
set rahamichelcvat jo kahmi-i
noet kcintrolliinsa canadalaisia
päivälehtiäkin; Meillä o n kan-
"akuniana r illävästi csimerk-
•:ojä siitaketta helpompi on e.s-ää
canadalaiset laitokset jou-umasla'
ulkomaisen pääoman
.tontrolhin kuin ottaa takaisi'
liitä kaivoksia, t.ehtaita j i
nuita laitoksia, jotka ovn:
ioutuncot jo ulkomaalaisen
! .oääoman hall:'nlaan ja kontroi-
[liin.
Meidän lehtemme yhtyy siis
iiih'.n hyvää tarkoittaviin ca^
indaloisiin, jotka toivovat, että
liittohallitus .suhtautuisi _kai-kella
vakavuudella tähän täi-:
keään asiaan ia esittäisi parla­mentin
hyväksyttäväksi lain,
joka estää canadalaiset sano­malehdet
joutumasta ulkomai­seen
kontrolliin.
Turhaa on odottaa sitä, että
"(allin ovi suljettaisiin va.sta
sitten kun hevoset on jo varas-
I tettu". ^
Kjjproksen kreikkalaisen ja turk
kilaisen kau-sanosan väli.sellä kiis-j-ejs..;;, auki vi-lä paljon miltavam-talla
on sekä historiallinen eUii us- j Kuutosten ja Gattin neuvottc-konnollinen
perustansa. Kyproksen
kreikkalaiset kuuluvat kreikkalai
secn ortodoksiseen kirkkoon, imliu-vat
kreikkaa ja ovat "kreikkalaiseni-
.Ma kuin kreikkalaiset itse'. 104 000
urkkilaista vuorostaan tunnustaa
is'amin uskoa ja puhuu turkin kiel­tä.
Varsinaisen kansan tasolla kiis
ta on ennen muuta iiskunnollinon.
Tä.ssä ilmapiiri.ssä toimivat seka
Kreikka elta Turkki julkiscisli ja
varsinkin kulissien takaisina yllyttä­jinä.
Ivn«lannilla on puolestaan K.vp
roksella pcILssa tukikohtaoikeiiten
sa.: jotka se varasi i t s o l l c e i v i l s e^
nhi.syysneuvottclujen yhteydessä, i
Adenin ohella Kyproksen lukikoli '
dat merkitsevät sille vahtipaikkoja
lähi'i(län arabiinaailniaan päin. Kyp
roksella oli ilseniiis.v.vstaistelun ai­kana
voimakas vaseministo ja saar­ta
pidettiin .'illoin "Välimeren Kuu
bana". Vaikka vertailu kohdistuikin
tOLsenlaiseen Kuubaan kuin nykyi­nen,
.saattaa sillä olla nykyaikaises­sakin
kaiu.ssaan nierkity.stä Se, että
Valkoisessa talossa että Lontoossa
ollaan huolestuneita Kyproksen ti­lanteesta,
osoittaa joka tai)auksessa,
e t t ä kjsym.vs on enenimästii kuin
kahden kansanosan kiistasta.
— 11..\.
lut ovat jatkuvasti osoituksena sii
l a , initeii ylivoimaista on nykyaika­na
suljeltuien kauppablokkicn ja
laioudellislen ;iutarkioidcn (omava-
.aistalouksicn) luominen. — Kras.
NLssa odotetaan
ensimmäistä
avaruuslasta
. ."Moskova, - - ' r ä . - i l lä saatujen e p ä -
l i i a l l i s t en tietojen mukaan Valcn-iiiia
Tereshkova .Vikolajcv. ensim
;nhinen avaiiiiisnainen maailmassa,
l o t t a i i ensimmäistä lastaan johon-
<i!i aikaa:i ensi kesiuiii. .
2( ) V i i o t i a s Vaicntma lähetettiin
avanuilta kicrläiniiiiiv kesäkuun 17
päiv.-iiiii. Ilim Ickr 4!! kierrosta maa-palloinnicympiiri.
Valery Bykovsky
. e k i samanaikaisesli .81 kierrosta.
.Ancliian Nikola.vev, Valentina^
.'Hvuotias aviopuoliso, on myös ava-
M i u s l e i i t ä j ä ja juuri sen vuoksi hei­dän
lasta odotetaan, ei vain tunne­syistä,
vaan myiis tieteellisten seik­kojen
perusteella suurella mielen­kiinnolla
jolla voidaan todeta, onko
tai eikö ole, avaruuslennolla p.vsyvä
vaikutus iliiniseliiniään.
lisuudct tuntevM; myös suurta 'kiin^'
jnostusta suunnitelmaa; kohtaan.
Lontoosta, miasä ollaan hyvin pe?
r i l l ä maailman" moottori- j a 'aiÄ»"
teollisuudesta, saapuncetticdot ket/-
tovat, että Moskovitsh autoja val-mistavienrMoskpvassa
ja Gorkiss»*
sekä Tshfekkosjovakian Skod.1jl,"»>
Plzenissä ja Tatra-autoja Zprojov-ka.
ssa valmistavien tehtaiden tpjj-*-,
nilliset sifHiiniltclijat ja insinööri'11* ^
ovat laatineet suunnitelmaa ABC-vallioidcn
oman , autoteolHsuudbir"
tuotantolaitosten rakcntamiseksL,,:^.
Suunnitelman toleutlamison ort- ^
laskettu v'<!vän aikaa 7 vuotta .ja>--..
kustannus • ;n nousevan useihin^ sa-töihin
mil.j»oniin dollareihin. Sinm^>.>ii
nitelma esitetään lähiaikoina L A F ; , . . /;
TAn päämajas.sa Montevideossa..>'".';r.!
Neuvostoliitolla on etumatkaa .</,'
-muihin verrattuna halpakorkoisten' •'
luottojen ansoista sekä sen; vuok" -.«a
si, että uusi moottori- ja auloleolllT.-'
suus jäisi ADCrvaltioiden omistuk-i:»'
seen. Teknilli.siltä ominaisuuksik,
taan ja kustannuksiltaan Neuvoa-toliiton
ja Tshekkoslovakian auto^.,-..
teollisuuden suunnitelma sopii lati'
nalaiscn Amerikan oloihin myös pa- M
remmin kuin muiden maiden. Am^-i.
rikkalaisilhi suurilla autofirmoilla -
on myös ,useita etuja puolcUaao.;.,,,,
mutta ne rakentaisivat korkeintaa.n ; -
omia sisaryhtiöitään. Nämä firmat.
torjuivat jyrkästi ajatukset auto- .;;
leollisuuden rakentamisesta valtion-..-/
omistukseen niiden antaman Ick-,,.,
nilliscn ja finanssiavun turvin.
Myös Länsi-Saksa. Ranska, E p g - . ,„
lanti ja Italia tuntevat mielenkiin­toa
latinalaisen Amcriian rannat--
lomiin automarkkinoiliin. Ylei.sesti
epäillään kuitenkin näiden maiden .
taloudellisia mahdollisuuksia. MltSV ,
USAn auloteolJisuudcn mahdolli- -
suuksiin tulee, niin palautetaan;,,..
mieliin, että USA hävisi Neuvosto­liitolle
A.ssuanin padon rakcnniik* .
scssa sen johdosta, että USA vaali
.nonien paliittisten j a taloudellisten. ,
Jhtojen ohella nimenomaan USAn .
)sailisuulta u)udessii sekayhtiössä^ ^
e t t ä sopiipa joka emä n n ä n tuoda .Neuvostoliitto sen sijaan tarjosi
väkensä silloin ateroimaan 316 Bay luotot, koneet ja teknilliset asian-
St. haalille. Aterian hinta on vain l!ii»tiJal vaalimatta mitään sekayli-.-
7:3 senttiä,, e t t ä se ei oikeastaan j t i ö t ä tai osallisuutta Assuanin
ole hinta eikä mikään tällaisesta i Patoyhliööp. USA kärsi tappion-ateriasta,
mutta sanomme vain. että | myös Intiassa Bokaroon rakcnnct;.
tervetuloa niin Laulun- kuin Kult­tuurin-
voimat ja kaikki muut teidän
mukanaan.
Sitten torstaina, 30 päivänä tam­mikuuta
on vjchkcät scurapclit jos­sa
voipi jokainen onneaan koettaa.
Monia arvokkaita palkintoja anne­taan
voittajille ja sitten nyt ensi-häi'^
än en minä asiasta enempää |
Kerro. Sanon kuitenkin, että näytel-j vasti vilkastunut latinalaisen Arne- r «:
nä '"Eliinan Surma' tulee olemaan ' i i k an maihin.- Viime vuonna esi- J
Kulttuuri-voimien juhlanäytelmä ja 1 iiicrkiksi Tshekkoslovakia myi sim«f'*''
siitä odotetaan suurcmmoista esi- -3—10 tonnin Tatia-kuorma-autoja :
tyslä. " E l i i n a n " osaa vie Irene Toik- 70 miijoonan dollarin arvosta. ABC-KO
ja hän tulee nuoresta iästään j ^ ^ l l l i o i d e n o m a n . autoteollisuuden
huolimatta varmasti onnistumaan j Uiomisen painopiste on nimen-kauniin
ja lapsekkaan Eliinan osat- omaan kuorma- ja linja-autojen
avaii niiljoonatonnisen Icrästch-aan
rakentamisessa sen vuoksi, "j}
-jtlä USA vaati luottojen ja teknii» *
lisen apunsa ehtona tulevan teräs­tehtaan
jättämistä yksityisen sekto-'
rin haltuun,: kun Intian hallitus
puolcstasm ^"vääti sen j)ysyttänjipta
valtion hidlussa./ "'' - * ' ' - i
Itii-autojen vienti on huomalla;,.','^
•f.
la. "Uolevin" osaa vie Veli Kcntalar
"Kirstin* osaa Martha Kärkkäinen,
"Kurjen" osaa AIL VVidgren ja sii­nä
onkin pääosat vaan sitten on
joukko muita vaalivia osia, jotka
kaikki varmaan on hyvissä k.nsissä.
Tyyne Sillman on ottanut ohjakset
haltuunsa ja hän varmaan tulee
tekemään parastaan esityksen onnis­tumiseksi
siitäkin huolimatta, että
näytelmä on erikoisen suuritöinen
ja vaativa. Lisää ensi kerralla kuu­lumia.
Tämä on nyt vain alkuhuis-ketta,
mutta perästä kuuluu, sanoo
torvcntckijä. Siispä uudenvuoden
t e r v e i s i n . ^ TSN.
sekä. nnii en niihin verrattavien
mooltorivälinciden rakentamisessa.
Luonnollisesti ohjelmassa on myös
.leniiiioautojen tuotanto.
KuiiiniavairakonsuliUc
myönnetty ero
Otawa. — Saatuaan nin-Jlykscn^/
Oulariotf 'ittaakunnan Korkeim--
nian oikeuden tuomariksi, variV*
konsuli Gregory T. Evans -on^
pyytänyt eroa Suomen kunniava-rakonsulin
tehtävistä Timminsis-sii.
mikä hänelle on myönnetty 1
päivänä joulukuuta.
PÄIVÄN PAKINA
Saako Canada seuraavat talvikisat
"Ikui.scsti canadalainen". Ca-nadalaincn
sanomalehtipohatta
. K«y Thompson, joka esiintyy
knva.s.sa .s!(ottilaisryknien(in
juhla-asussa, ci ole enää Cana­dan
kansalainen Otettuaan Bri­tanniasta
vastaan paroonin' tit­telin,
hänen sanotaan menettä­neen
kansalaisoikeutensa. Hän
myöntää asian näin olevan
"teknillisesti", mutta väjttää
kuitenkin, että hän tulee ole­maan
"aina canadalainen". —
TNS-kuva.
Meitä urheilukärpäsen puremas­ta
potevia, niin nykyisiä kuin; en­tisiäkin
urheilijoita, sekä luonnolli­sesti
penkkiurhcilijain yhä kasva­vaa
joukkoa kiinnostaa jo hienoksel­taan
.se, miten tulevat onnistumaan
kilpailut Innsbruckin talviol.ympia-laisis.
sa. jotka ovat jo aivan käden
ulottuman päässä.
Tässä yhteydessä meitä kiinnostaa
erikoisesti canadalaisten osuus ja
s i i n ä tulee etutilalle Canadan jää:
kiekkojoukkueen mahdollisuudet,
joita ci suinkaan pidä aliarvioida.
Me kaikin toivomme-luonnollises­ti,
jääkiekkoilijoillemme hyvää me­nestystä
— .siis kultamitaliin asti
ulottumista. —
Toisaalta me tiedämme — ja
Sudburyn ottelu tshckkoslövakia
laisia vastaan on todistuksena sii­tä
että Canadaa edustaa Inns­bruckissa
pian alkavissa talviolym-koituii
kansainvälisessä otteluissa
eneiniiiän liarmia kuin mielihyvää.
.iiiäkiekkoilun alalla on tällä ker­taa
Enroopa-ssa kolme kovaa kulta­mitalin
tavoittelijamaata: Neuvos­toliitto,
Ruotsi ja Tshekkoslovakia.
Canadan lisäksi on huomioitava
myös Yhdysvaltain joukkue tällä
puolen "rapakon".
Me uskomme kuitenkin, että rat­kaiseva
ottelu jääkiekkoilun kulla-initalLsla
käydään näissä olympia­laisessa
Neuvostoliiton ja Canadan
välillä. — jos ei nimittäin mitään
vahinkoa kummallekaan joukkueel­la
tule, ja kilpailussa on mahdollis­ta
huonon onnen tai jonkun muun
sellaisen seikan perusteella hävitä
yllättäen 'huonommallcenkin'', ku­ten
kaikki urheiluun osallistuneet
omakohtaisesti tietävät.
Tässä yhteydessä kiintyy huomio
myös jääkiekkoilua tuntevien pii-pialaisissa
todella hyvä joukkue, rien ennakkoarviointelhin, joista
Se koostuu nuorista miehistä, jotka
osaavat pelata jääkiekkoa. Heidän
joukossaan on todella nopeita luis­telijoita
, ja yleensä lujatekoisia
poikia.
Allekirjoittanut uskoo omakohtai­sesti,
että canadalaisilla jääkiekkoi­lijoilla
on hyvät sijoittumismahdol­lisuudet
InnsbruckLssa. jos sen jä­senet
malttavat pysyä pois "'.synti-kopista",
eli siitä " k o v a n - pelin''
tyylistä, mistä voi tulla jos sattuu,
voittokin, mutta yleisesti puhuen'.
mainittakoon lyhyesti:
Neuvostoliittolaisista piireistä on
esitetty arveluja, että heidän mie­lestään
kovin vastus tulee Inns­bruckissa"
ruotsalaiselta joukkueel­ta.
Me kuitenkin panisimme canada-laisen
joukkueen ruotsalaisia edelle,
mutta siinä saattaa olla niin, että
ruotsalaisten joukkue ei ollut vielä
täydessä vahvuudessaan silloin kun
se vieraili täällä Canadassa.
Yhdysvaltalaiset ovat puolestaan
ennustelleet peräti kolmen kansain-,
.välisesti tunnetun miehen voimalla
e t t ä Neuvostoliitolla on tällä ker­taa
parhaat mahdollisuudet "kul­takannalle"
pääsyyn. New York Ran-ficrs
joukkueen liikkeenhoitaja
Muzz 1'atrick j a Yhdysvaltain ama-töörijääkickkoliilon
pitkäaikainen
presidentti Tom Lockhart, veikkaa-^
vat Neuvostoliiton jääkickkoilijain
voiton puolesta.
"Venäläisillä on luja joukkue",
sanoi mr. Patrick nähtyään ruot­salaisten
ja neuvostoliittolaisten ot­telun
Yhdysvalloissa. .". . . Olisin
yllättynyt, ellei se voittaisi olym­pialaisissa."
"Meidän joukkueellamme pitäisi
olla-sananvaltaa", selitti puolestaan
iiOckhart. "Mutta venäläisten pitäisi
voittaa helposti. Heidän yhteispe
linsä on hienoa ja he ovat voimak­kaita
kaikissa osissa. Meidän vai­keutemme
näyttää olevan maalin
vahdinnassa."
No. perästä kuuluu, ja siihen
mennessä toivomme hyvää menes­tystä
sekä ennenkaikkea . syntiko-pista
pois pysymistä Canadan jää­kiekkojoukkueelle
ja voittajille sit­ten
se kunnia mikä voittajalle kuu­luu.
• V-Talviolympialaisten
alkamisen
aattona, tammikuun 28 päivänä,
kohdistuu canadalaisten katseet
Euroopan Hotellissa, Innsbruckissa,
Kansainvälisen olympiakomitean
huoneistossa pidettävään kokouk:
seen, missii ratkaistaan, mikä: maa
saa järjestettäväkseen vuoden 1968
talviolympialaiset.
Seuraavien talviolympialaisten
järjestämisoikeutta on anonut seit­semän
maata — Canada mukaanlu­kien.
Nämä maat ja niiden suo­sittelemat
olympialaispaikat ovat:
Hanska (pitopaikka Grenoble); Yh­dysvallat
(Lake Placid); Japani
(Sapparo); Sveitsi (Sion); Norja.
(Oslo); Suomi (Lahti) ja Canada-
(Banff National Park).
Banffia sanovat asiantuntijat ai­nakin
kaliforpialaiscen Squaw.
Valleyyn . verrattavaksi paikaksi,
missä on luonnon varaamia mäkiä
ja muita paikkoja talviurheilua
varten: siksi runsaasti, että siellä
voitaisiin , t ä i l a i s e t suurkilpailut
järjestää suhteellisin pienin keinov
tckoisine, välineineen. Canadan sa,-
notaan lähettävän — tai ainakin hc
ovat jo sikäläisiä kilpailupaikkoja
t u t k i m a s s a : m a i n i t t u u n Iiinsbruc-"
kin kokoukseen 4-hcnkisen valt(|U9-
kunnan, joka tulee tekemään par­haansa
sen hyväksi, että Canada
saisi vuoden 1968 talviolympialai­set.
Eräät merkit viittaavat myös sii­hen,
että Canadalla on mahdollisuus
saada tulevat talvikisat järjestettä­väkseen,
mikä sellaisenaan antaisi .
varmaan hyvän .sysäyksen amatöö-
Tiemme talviurheilulle. Juuri Cana­dan
amalööriurhcilun cdistämiseii
vuoksi mc liitymme niihin^ jotka
toivovat, että seuraavat talviolym^
pialaiset pidettäisiin Banf{i«sa. -
Mutta huolimatta siitä, kuka voit­taa
ketä tulevissa'talvikisoissa, ja'
mikä maa saa seuraavat talviolym-.'
pialaiset järjestettäväkseen, mcill^-
"urheiluhulluilla" on lähipäivion-aikana
tiedossa paljon hyviä urhei­lu-
uutisia.' Vapaus puolestaan lupaa
tehdä parhtiähiää näiden huipputa-:
soa edustavien kisojen tietojen vä­littämisessä
täkäläisille kansalaisil­lemme.
— Känsäkoura.