1964-01-16-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, tammik. 16 p. — Tliursday, Jan. 16, 1964 \ INDEPENDENT LABOR OF^GAN VAPAUS O F FINNISH C A N A D I A N S "( LIBERTY» Eslabllshed I»Jov. 6, 1917 EUJlor: W. Eklund Manager: E. Suksi Telephone: Office ti74-4a64-^Editoriar 674*4288 PubJishcd thiicc \vcckly: Tiictdays. Tlunsdays and.Saturdays by Vapaus- Publishing; Co. L t d , 100-102 Elm SL West. Sudbuiy. Ontario, Canada. Mailing address: Box 69 Advertisingrates Upon appllcation, translations Iree of charge. Aulhorized as sccond class mail by tho Post Office Department, Ottawa and fw paymeut-of. poslage UI cash. CANADIAN 0ANj3UAnE-PRESS, TJL.IUSIIlNNATv Canadassa: 1 Vk. $9.00. G k k . $4:7.S USA:ss-a 3 k k . 2.75 Suomessa: 1 vte. $10.00 G tek^ $&.ar> 1 vk. 10.50 6 kk. 5.75 I SYNTYMÄPÄIVIÄ Maria Itauhala, Waters tovvnship: Ont., täyttää 75 vuotta perjantaina, lammikuun 17 päivänä. Ylidymme sukulaisten ja tutta-vain onnentoivotuksiin. KUUTOSILLA MLLEEH LAIHA KC^PROMISSl Lehtien ulkomamto oinistiisvaaFa Pääministeri Lester B. Pearscm- antoi, äskettäin, lausun non, että liittohallituksen on. ehkä ryhdyttävä joihinkin toimenpiteisiin sen hyväksi, ettei joku canadalainen. sanomalehti tai sanomalehtiketju joudu ulkomaalaisten rahamiesten •. käsiin.. Pääministeri puhui nimenomaan canadalaisten julkaisujen kilpailukykyä tutkineen 0'Learyn komissionin ehdotuk sista. Mutta hän ei pysähtynyt julkaisuihin, vaan veti esiin myös Canadan sanomalehdet sanoen, että lisäseikkana on harkittava, että "pitäisikö tai ei laajentaa hallituksen toimenpiteiden perusteitä koskien canadalaisten lehtien omistusta ulkomaalaisten toimesta . . ." Selittäen edelleen asiaa hän sanoi: "Mikäli minä tiedän, mikään canadalaislehti tai. niiden kustantaja ei ole asian johdosta tehnyt mitään ehdotuksia, nuitla yk?i tai kaksi niistä on kiinnittänyt epävirallisesti minun oman huomioni sMhon mahdollisuuteen, että canadalai-; sia saricmalchtiä voi joutua joko yksitellen tai ketjuliikkcenä ci-canadalaistcn käsiin — ja että .aeidän olisi tutkittava asiaa ja jnc tulomme ainoastaan tutkimaan sitä." Tämä lausunto on nostattanut eri piireistä puheita sekä \ puolesta että vastaan. Pian parooniksi tuleva Roy Thompson, joka omistaa kokona-sen sarjan sanomalehtiä Canadassa ja Brilarniassa; sanoi pitävänsä ''kauhistuttavana" sitä, jos Ca-nada. ssa laadittaisiin laki, mikä kieltää ulkomaalaiset raha-nriespiirit omistamasta canadalaisia sanomalehtiä. Thompson meni vieläkin pitemmälle väittäen, että sellainen laki olisi sekä omituinen että sanomalehtivapautta loukkaava. "Omituinen": todellakin! Omituincin sikäli, että mikään ulkomainen rahamicsryhmä ei voisi ostaa täällä nyt ilmestyviä lehtiä ja siten vaikuttaa ehkä ratkaisevasti canadalaisten yleisen, mielipiteen kehittämiseen. Se olisi "sanomalehtiva-pauttakjn" loukkaava sikäli, että mikään upporikas vierasmaalainen srnomalehtikuninfias ei voisi "vapauttaa" canadalaisia sanomalchticnsä omistuksesta! ' Mutta kun. tällaisia oppo.sitiolauseita on .saatu Roy Thompsonin- tapaiselta mieheltä, niin' meillä muilla canadalaisilla on sitäkin suurempi syy tutkia pääministeri Pearsonin lausuntoa hieman syvällisemm.in. - SANOMALEHDET RAHAN PANTTINA Tctta on, että Canadan sanomalehdistö on nyt miltei ko-, konaan Suuren Rahan panttina ja vankina. Meillä on esim. Canadapsa emää vain aniharvoja kaupunkeja joissa ilmestyy useampi kuin yksi päivälehti. Toisaalta Canadan sanomalehdet saavat muutamasta keskitetystä lähteestä, suurelta osalta jo yhdysvaltalaisista\ lähteistä, kaikki kansalliset ja kansainväliset uutistietonsa ja kuvansa. Huolimatta siitä, missä osassa maata ilmestyviä ja kumpaa vanhaa puoluetta tukevia nämä sanomalehdet ovat. ne ovat valtaosalta samanlaisia kuin kaksi pihlajan marjaa. Niissä on samoista lähteistä ja siis samassa sävyssä tarjottavat uutistiedot sekä samat kannutetut pilajutut ja artikkelit. Vain paikallisissa uutistiedoissa cm eroa siksi, kun ne ja toimituskirjoitukset sekä lukijain kirjeet toimitukselle ovat suurin piirtein paikallisia tuotteita. Canadan sanomalehdistö on kokonaisuudessaan Suuren Rahan omistuksessa ja kontrollissa. Ainoastaa.m miljoonaomis-tajilla on mahdollisuus ostaa ja omistaa nykyaikaisen sano-, malehden. Ja missä oli eilen vielä kaksi päivälehteä, voimakkaampi yrittää syödä tai nielaista heikompansa. Toisaalta on H viimeaikoina joutunut kokonainen sarja sanomalehtiä yhden ja saman omistajan tai omistavan ryhmän omaisuudeksi. Tältä pohjalta katsoen meidän maassamme nyt vallitseva sanomalehtivapaus. jättää todella paljon toivomisen varaa. Tosiasia cn, että vain rikkailla on "oikeus" sanomalehtien omistukseen, jotavastoin varattomien ja keskivarakkaiden canadalaisten täytyy tyytyä "oikeuteen" lukea niitä sanoma-lolitjä, joita kustannetaan Suuren Rahan sanelun ja ohjelman sekii kontrollin alaisuudessa. ' ASIA VOISI OLLA VIELÄKIN PAHEMMIN Selvää on, että miljoonien dollarien pääomalla toimivat päivälehdet eivät katsele asioita läheskään siltä pohjalta, kuin niitä katselevat jokapäiväisistä elinmahdollisuuksistaan taistelevat työläiset, farmarit ja keskiluokkalaiset. Suurem Rahan omistamia ja kontrolloimia sanomalehtiä kiinnostaa ennenkaikkea voitto-osinkojen kerääminen ja sellaisten olosuhteiden .säilyttäminen, mis.sä: Suuren Rahan miehillä on tilaisuus voitto-osinkoja kahmi,a. Multa kaikesta tästä sanavapautemme heikkoudesta huolimalta on sanottava, että tilanne voisi olla vieläkin pahempi. Jos esimerkiksi Canadan päivälehdet joutuisivat joko yksitellen tai ryhmi.ssä ulkomaisen pääoman kontrolliiin, niin so lisäisi ja täydentäi.si ulkomaisen pääoman sananvaltaa ja isän-nyysmähdollisuuksia Canadassa. Canadalaiset yleensä ovatkin melko yksimielisiä siitä, että ulkomaalainen pääoma on jo saajnut aivan liian suuren otteen maamme-teollisuudesta yleensä. Canadalaiset ovat melko yksimioli.siä myös siitä, että elokuvien, radion, TVn ja muiden ticdonantovälineidcn avulla.levitetään tähän maahan -aivan liirn paljon "amerikkalaismielistä" ohjelmaa, joka kaivaa kulttuuripoliittisesti maata pois Canadan itsenäisyyden alta. Tosiasia on, että yhdysvaltalaiset rahamiehet ovat' rynnänneet laajalla rintamalla saadakseen teollisuuslaitoksen toisen jälkeen omaan kontrolliinsa Cainadassa. Ja miten on siinä käynyt? Kun Canadassa toimiva Fordin alahytiö olisi saanut tu-hansialinja- autoja ja muita ajokkeja myydyksi Kiinaan, niin yhtiön yhdysvaltalainen päämaja eittosi eli kielsi tämän kaupan siitäkin huolimatta, vaikka Canadassa ol> silloin t^han-lidel Castro Ntssa metsästysmaiyia Moskova. —' Kuubaiiipitäminis-tei'! Fidd Castro, saapui: maar narttainar tänne vicrailiaaksccn. pääntinislcri Nikita Ilriishtslicvin; kanssa, joka otti vieraansa läni': pimäsli vastaan lentokentällä; . Saatujen tietojen mukaan näniii. johtöheitkilöt aikovat läiiicä yli-tcisclle; mctsästysrelkcUe Neuvostoliiton mctsäinaillo. Vaikku tämä.vierailu on ilmci.sos-li j ä r j e s t e t t y ennen 1'anaman kahakoiden kehittymistä, niin huouiioit sijat uskovat, että he tulevat kes- <{ustchiissaan kiinnittämäiln huomiota myös siihen seikkaan. Vaikka Castron vierailusta on leii- Mmiesten toimesta esitetty monenlaisia olettamuksia ja kannujan valmista, niin mitään virallisia tie-oja ei ole kuitenkaan anneltu siitii. mitä mahdollisia neuvotteluja, jos :nitäim, käydään tämä nmotsästys-natkan yhtey^ie.ssä. Euroopan yhteismarkkinoiden (EEC) uiko- j a maatalousministerit pääsivät 9 päivää kestäneiden sitkeiden neuvottelujen jälkeen piiivää ennen jouluaattoa jonkinlaiseen kompromissiin — ties- monennenko-k c r r a n— toisaalta yhteisen maatalouspolitiikan suuntaviivoista tärkeimpien tuotteiden osalta ja toisaalta yhteisestä esiintymisestä ensi keväänä alkavissa ns. Kennedyn kierroksen neuvotteluissa teollisuustuotteiden tullien alentamiseksi. Sopimus .hyväksyttiin paketissa, jonka yksityiskohtaisen sisällön m ä ä r ä ä ' lopullisesti yhteismarkki-n'oidcn 'komissio ensi helmikuun loppuun mennessä. Kumpikin yhteismarkkinoiden johtovalloista, nimittäin Ranska ja Länsi-Sak^sa tulkitsivat kompromissin omaksi; mcneslyksekseen. Mutta niin liyvin kuutosmarkkinoidcn kuin ulkopuolisten tarkkailijoiden mielestä, kompromissin, käytännöllisestä mcrkiv iyk.sestä ja sisällöstä ei voida toistaiseksi sanoa muuta varmaa kuin kuutosmarkkinoidcn sisäpuolella. Asian yksityiskohtainen ratkaisu siirrettiin kuitenkin ensi huhtikuuhun, kun.aikaisemmin uusien viljan hintojen piti astua voimaan ensi heinäkuun. 1. päivänä. Käytännössä tällä ajan supistamisella ei ole mitään- nH)rkilystä, sillä-uusia-hintoja, mikäli ./ne ylipäänsä hyväksytään, voidaan' soveltaa vasta' ensi satoon. Muista: maataloustuotteista voidaan mainita, e t t ä naudanlihasta; riisistä, j a maitotaloustuotteiden osalta yh-icnäishintojcn pitäisi astua voimaan ensi heinäkuun 1 päivänä: Näiden tuotteiden tuonnille kolmansista maista määrätääntuontimaksuf, joiden perusteella ul|:pmaisten tuotteiden hinnat jäävät' korkeammalle k u i n ^ yhteismarkkinoiden hinnat. Margaiiinin ja oliiviöljyn osalta myönnettiin sopeutumisaikaa aina vuoden 1965 marraskuuhun asti. Toistaiseksi näistä tuotteista sekä voista maksetaan tukipalkkioita asianomaisen maan budjettivaroista. Myöhemmin kompensaatiota suoris i l e Mannals M\ Arltiurissa 1'orl Arthur. — Pitäisi tässä vähän tiedoittna Arthurin toilauksista-ja kyllähän täältä aina juttelemista riittääkin vaikka onhan niistä-yhtä ja tojsta pakistukin. Pakkanen on näytellyt- tapojaan niinkuin näin tammikuussa kuuluukin, vaan lumesta ei ole ollut suurempia .vastuksia ja se enkin huojennus veronmaksajille kun ci kaupunkimme tarvitse käyttää lumi-luiraa. Sivukaduilla ei kyllä ainakaan työläisten kortteleissa katuja avata vaan käypäläiset saavat ihan AUTOTi0LUSUllb1 JiittUäismäinen) kantpRailu koko iiitinaJBisen AYnei-JKont mooltorif ju automarkkinoista on parhaillaan käynnissä. ABC-valtiot eli Argentiina, Brasilia ja. Cllilfc ovat jo pit-käiikoji. olkaa, suunnitelleet yhtci. sen autoteollisuuden luomista lati nalaiscn. Amerikan, vapaakauppa aluetta ( L A F T A ) varten. Viimeksi tätä suunnitelmaa hahmotteli Bia- .siliän prcsidtsnttiGoulart viime vuo dcn marraskuussa< Mbntcvideossa pitämässään) puheessa.- Nyttemmin saapuneet tiedot kertovat, että suuri Neuvostoliiton. jjn .Teheklsoslova-kian autoteollisuuden yhteiselin on itse polkea mieluisensa kinttupolun laatinut, suunnitolhian autoteolli e t t ä yhteismarkkinoiden hajoami-1 tetaan yhteisestä maatalousrahastos nen estettiin,- kun kompromissi saavutettiin ennen de Gaullen a.sctta-maa aikarajaa, joulukuun 3L ' päi- •Vää. , • • ;: • Länsi Saksa teki myönnytyksiä ainakin paperilla Hanskan vaatimuksille, joista tärkein oli viljan (vch nän) hinnan yluleiuiiukaistaminen KYPROS -- "VÄLI-MEREN KUUBA" ta. Toistaiseksi on kuitenkin kokonaan auki, miten ja kuinka suurilla .summilla kukin jäsenmaa osallistuu tämän rahaston rahoittamiseen. Sen verran pidetään varmana, että riisin tuonti USArsta loppuu kokonaan Italian hyväksi. Ranskalaisen ja amerikkalaisen vehnän osalta käydään vielä ankaraa kamppailua, sillä tämä on USA:n maataloustuoltei-; ja siinä kun ei ole mitään tasaisuutta niin kävellessä kallistetaan •sinne sun tänne, e t t ä saa varoa koska saa "pullin" niskaan.sa koska sellaista kinttupolkua kulkiessa- tu-. lee liikaa heilumista ikäänkuin olisi ottanut miestä väkevämpää. Niin vainen sellaisia ne katusivut ovat aina olleet ja kai ne sellaisena py-syvätkiit siksi kunnes asukkaat itse sattuvat tarttumaan asiaan kiinni. Mutta ei minulla nyt ihan tuosta markkinoiden komission käsiin. Tämän laatimien esitysten pitäisi olla pohjana (iattin neuvotteluissa ensi '.oukokiiu.ssa ja Hanskan pitäisi pi dältäyl.vä omista yksilyisesiintyini-sistään, kuten tapahtui viime keväänä Genevessä pidetyssä kokouksessa.. dcn viennin ydin yhleismarkkinoi-1 ^ ^ . i Knsi kevääseen mcnne.s.sä ehtii ta- ;)alilua ja varmaan tapahtuukin vie-suudcn rakentamiseksi latinalaiseen Amerikkaan. ABC-valtioiden tiliin Länsi-Euroopan ja USA:n autotcol yksinään ollut ajatus puhua, vaikka sydämen kyllyydfcstä joskus suu puhuu; Minunv pitikim kertoa, että järjestöihmiset täällä^ ovat jakaan-liuieet kahteen leiriin^ Ei missään vihamielisessä tarkoituksessa vaan ihan toverillisen kilpailun muodossa, josta näyttääkin sukeutuvan sei. lainen voimien koitos, että ei moisia ole nähty. Nyt edellä ryntää Laulun voimat ja.sanoa pitää, että voimaa varmasti s i e l l ä on^ sillä mikäli olen kuullut, on kuulema monta, rautaa tulessa ja jo leimuavassa menossa* sekä uusia varmaan ilmestyy. Mutta "maasta se pienikin ponnistaa"; että se tuntuu. Siis Kulttuuri- voimat ovat myöskin rem meissä ja kyllä sitten saadaan näh- Va.sfinn'k'.si l.iinsi Sak.sa sai R.-itis- U.in suostumaan «.'^a II is lumisesta yh-leiscnä rintamana Kennedyn kier-paljon. Useat tarkkailijat o v a t f ^ ^ " ^6.päivänä •Ivulttuurivoimien päivällisillä me- KyprokscM saarivalliu.ssa joulun alla puhjenneet levollomuudel ivat yllättäneet iiuiun niaailiuan. I joka vuoden 19(i0 jälkeen ei ole cssK ja kreikkalaisen vapausliikkeen .inentoa Ja i M i v a i i l i i i v : i t i^im. kollek j markkinoilla ja kuutosmarkkinoilla. la sitä niieltä että presidentti. John- .sonilla Cl ole sitä neuvotlclukärsi-välli. syytlä kuin Kennedyllä. Niinpä saattaa odottaa, että texasilainen jioksen neuvotteluissa tcollisuiisliil- Vuosioii !!(';") liK")!! välillä vai- j lien alentamiseksi USA: h v a a t » . n a l - iilsi Ivypryksi-lia ,eii;l;tiililaisteii i la tavalla c l i .50 prosentilla. Tässä | j^jj^^jg,^^^^^^^ inics" asettaa julistanui |n)ikkeu,sli!a. jonka aikana 1 asiassa US.A:n ja Länsi-Saksan edut : paljon lujemmalle satoja ilunisiä sai suimansa. Kn-.j käyvät yksiin, sillä molemmat p y i k i : ; uSA: n maataloustuotteiden viennin aiullut paljonkaan Kyproksen p:ob->lanlilaisrt-, kuvernööri Hu.ijh Koot ' vät teollisuustuotteiden viennin li- ((,, Viunniseksi kuiilosmaihih ja teöl-ceniisla. Saaren silloin ilscuäisly-j etunenässä — pjlivät yllä tenoriko i saamiseen ei • ainoastaan toistensa li.mnj^tiiiijen aleiilamiseksi Toisaalta de: Gaiiilclla-ori aihetta pelätä. johtajan ark.\ipiispa i^lakariokscn ; tiivisiiri rani-.aisldk.siin. joista lic' maan muuallakin Gattin p i i r i i n kuu- ^.({jj [{aiiska joiiluu eristetyksi -ullcssa runsaan piiuleii miljoonani toisaalla luomilsivat iKitseja. Kieik ' luvassa ^ maailmassa, '''«ollisuustul-. Vaikka yh vvproslaisen maalliseksi 'johtajaksi i k a l a i s i en johtaja j.rkkipii.spa Maka- Itien alentamiseen t ä h t ä ä v ä t alusta- iitij.siii;,,kilinöillä päiistäi-siinkin yh-näylti siltä, että uiy«»s ikivanhat <'^<^ -.»-. i-.t .»-.»c-.-. I - . . . . l urkkilaiskreikkalaisct ristiriidat not hurisevat. Toimekkaal emännät ovat päättäneet laittaa sellaiset syömingit siksi päiväksi, nimittäin . ,. I sunnuntaiksi 26 päiväksi, että ci kenraali , , , .' ..,;. ' varmasti kenenkään tarvitse syoda v i e l ä seuraavana päivänäään..Kulttuuri- ryhmän emännät tarjoavat silloin maukkaat lihapullat ja siinä mukana monet muut herkut väli-ruokineen kuin jälkiruokineenkin, los oli pitkät ajat niaaiipaos-sa. Kyproksen itsenäistyessä olival .disiyat saaneet ratkaisunsa. Niin , •kiimmeiiia" F.nnlanniii ohella ci kuitenkaan »le kiiynyt. i A r o i k k a . j.i T u i k k i , jotka kuMipikiii Kypio.s, joka on hi.stoiian.s-n • ai-;-• vetosivat•-.strojeluöikeuksiin.Ka;•'Niin-kana -ennättänyt olla lähes kaikkien - Kyproksessa, joka kutilini cdei v a i i i i i u r c n seudun manne.vaUioi . jeenkin bnltiläi.seen kan.sanyhlei .Ien omistuksessa oli pisimmän; siiön. jaetaan perustuslain mukaan :ijan cli vuo;.esla 1571 vuoteen l«7Hi kaikki hallinnolliset.; luottamustoi l u r k i n vallan alaisena. Tuosta vuo- inet ja virkapaikat suhtees.sa70-:]r. vat neuvottelut on annettu yhteis- j maatalouspolitiikkaan, niin inaatalousk.v.symys on Gattin puit-lesta lähtien aina itsenäisyyteensä .-lakka saari oli brittiläinen kruu iiunsiii toiiiaa. TOisen maailmanso lan jälkeen saaren valtaväestön, kreikkalaisten. ilsenäi.syy.sjärjesto Knosls) ryhtyi tarmokkaasti vaalinaan I t s e n ä i s y y t t ä . Kyprokselle. kreikkalaisten hyväk.si. Tosiasialli nen väcstösuhde on 81—-H*- Khdotus c:Iellä mainitun perus i .'uslaiir määräyksen lievontäinisest; ! siten, ett.i virkapaikkoja ei enäi: I tarvitsisi täyttiiii nii-iinitussa suhtees : -a,, on nykyisten levottomuuksien i lälitecnä. 104 ()()0:n Kyproksen turk t y ö t t ö m ä n ä , I kilaisten suojelijana esiintyvä Turkki katsoo, ehdotuksen merkitseviin turkkilaisten vainoamista. Levotto inuuksien lisääntyessä ph Kyprok sen presidenltr -MakariOs pyytänyt Turvallisuusneuvostoh välitystä kiistassa. • Kun Kyproksen ilsenäisyyttä luo •iin. arvostelivat va.semmistolaise' Kn^ilanniii siirtomaaministciiön laa- ,ia autotyoläis.ä iiuka aui(;.icn ja muiden ajok-kion •'kysynnän puutteen" vuoksi I Me tiedämme, eitä canadalaiset sanomaichdei yleen.sa, .loi- .akin mohikaaneja lukuunotta-n^/ iLla, arvostelivat molko to^ ravästi Ford-yhtiön päämaja:i .ckaanlumisla moisella lavalla; .Canadan s..säisiin asioihin. L. . ... . , Multa minkälaisen kannan 1 Pi"t'tion-.suunnitelmaa. omaksuisi tällaisissa lapauksis-1 turkkilaiselle vähem sa sellaiinen lehti, joka oli.si yh-1 '"'^'«••'^ varattiin kaikissa elimissä ...vyssvvai lia:2i.scn pääoman kon- '"'-"•y o''<cus. He epäilivät, että .se •.rollissa? tulisi: myöhemmin aiheuttamaan M i k ä ä n h a r v i n a i s u u s p\ ole vaikeuksia. Näin on. nyt käynyt. sekään, että maittemme hallitusten välillä lulee erimieli-svvk. t^iä joistakin tärkeistä asi' oista. Mainiltakoon vuosi sitten Joulun edellä ollut Kuuban kriisi, jollo:n liillohallilus kiel-täytyi lähtemästä Pentagonin Vc.atimukscsla "soitellen sola-hain". _ : iviilcn suhtautuisivat lällai-iissa lapauksi.ssa sellaiset canä-lalaislclulol, jotka olisivat Yli-iysvallain rahamieslen kon-r t) 11 i ssa i a mää räy s va 11 a n a 1 a i - suudcssa? Ky.symys sanomalehtien omis-luk. scsla on siis äärettömän lärkeä asia. Eikä liioin voida omaksua jsjmcrkik.^i Globe and Mailin j ';sjltämää kantaa, että liitto hallituksen tulisi loimia vasta j iittcn jos ja kun amcrikkalai-[ set rahamichelcvat jo kahmi-i noet kcintrolliinsa canadalaisia päivälehtiäkin; Meillä o n kan- "akuniana r illävästi csimerk- •:ojä siitaketta helpompi on e.s-ää canadalaiset laitokset jou-umasla' ulkomaisen pääoman .tontrolhin kuin ottaa takaisi' liitä kaivoksia, t.ehtaita j i nuita laitoksia, jotka ovn: ioutuncot jo ulkomaalaisen ! .oääoman hall:'nlaan ja kontroi- [liin. Meidän lehtemme yhtyy siis iiih'.n hyvää tarkoittaviin ca^ indaloisiin, jotka toivovat, että liittohallitus .suhtautuisi _kai-kella vakavuudella tähän täi-: keään asiaan ia esittäisi parlamentin hyväksyttäväksi lain, joka estää canadalaiset sanomalehdet joutumasta ulkomaiseen kontrolliin. Turhaa on odottaa sitä, että "(allin ovi suljettaisiin va.sta sitten kun hevoset on jo varas- I tettu". ^ Kjjproksen kreikkalaisen ja turk kilaisen kau-sanosan väli.sellä kiis-j-ejs..;;, auki vi-lä paljon miltavam-talla on sekä historiallinen eUii us- j Kuutosten ja Gattin neuvottc-konnollinen perustansa. Kyproksen kreikkalaiset kuuluvat kreikkalai secn ortodoksiseen kirkkoon, imliu-vat kreikkaa ja ovat "kreikkalaiseni- .Ma kuin kreikkalaiset itse'. 104 000 urkkilaista vuorostaan tunnustaa is'amin uskoa ja puhuu turkin kieltä. Varsinaisen kansan tasolla kiis ta on ennen muuta iiskunnollinon. Tä.ssä ilmapiiri.ssä toimivat seka Kreikka elta Turkki julkiscisli ja varsinkin kulissien takaisina yllyttäjinä. Ivn«lannilla on puolestaan K.vp roksella pcILssa tukikohtaoikeiiten sa.: jotka se varasi i t s o l l c e i v i l s e^ nhi.syysneuvottclujen yhteydessä, i Adenin ohella Kyproksen lukikoli ' dat merkitsevät sille vahtipaikkoja lähi'i(län arabiinaailniaan päin. Kyp roksella oli ilseniiis.v.vstaistelun aikana voimakas vaseministo ja saarta pidettiin .'illoin "Välimeren Kuu bana". Vaikka vertailu kohdistuikin tOLsenlaiseen Kuubaan kuin nykyinen, .saattaa sillä olla nykyaikaisessakin kaiu.ssaan nierkity.stä Se, että Valkoisessa talossa että Lontoossa ollaan huolestuneita Kyproksen tilanteesta, osoittaa joka tai)auksessa, e t t ä kjsym.vs on enenimästii kuin kahden kansanosan kiistasta. — 11..\. lut ovat jatkuvasti osoituksena sii l a , initeii ylivoimaista on nykyaikana suljeltuien kauppablokkicn ja laioudellislen ;iutarkioidcn (omava- .aistalouksicn) luominen. — Kras. NLssa odotetaan ensimmäistä avaruuslasta . ."Moskova, - - ' r ä . - i l lä saatujen e p ä - l i i a l l i s t en tietojen mukaan Valcn-iiiia Tereshkova .Vikolajcv. ensim ;nhinen avaiiiiisnainen maailmassa, l o t t a i i ensimmäistä lastaan johon- <i!i aikaa:i ensi kesiuiii. . 2( ) V i i o t i a s Vaicntma lähetettiin avanuilta kicrläiniiiiiv kesäkuun 17 päiv.-iiiii. Ilim Ickr 4!! kierrosta maa-palloinnicympiiri. Valery Bykovsky . e k i samanaikaisesli .81 kierrosta. .Ancliian Nikola.vev, Valentina^ .'Hvuotias aviopuoliso, on myös ava- M i u s l e i i t ä j ä ja juuri sen vuoksi heidän lasta odotetaan, ei vain tunnesyistä, vaan myiis tieteellisten seikkojen perusteella suurella mielenkiinnolla jolla voidaan todeta, onko tai eikö ole, avaruuslennolla p.vsyvä vaikutus iliiniseliiniään. lisuudct tuntevM; myös suurta 'kiin^' jnostusta suunnitelmaa; kohtaan. Lontoosta, miasä ollaan hyvin pe? r i l l ä maailman" moottori- j a 'aiÄ»" teollisuudesta, saapuncetticdot ket/- tovat, että Moskovitsh autoja val-mistavienrMoskpvassa ja Gorkiss»* sekä Tshfekkosjovakian Skod.1jl,"»> Plzenissä ja Tatra-autoja Zprojov-ka. ssa valmistavien tehtaiden tpjj-*-, nilliset sifHiiniltclijat ja insinööri'11* ^ ovat laatineet suunnitelmaa ABC-vallioidcn oman , autoteolHsuudbir" tuotantolaitosten rakcntamiseksL,,:^. Suunnitelman toleutlamison ort- ^ laskettu v'<!vän aikaa 7 vuotta .ja>--.. kustannus • ;n nousevan useihin^ sa-töihin mil.j»oniin dollareihin. Sinm^>.>ii nitelma esitetään lähiaikoina L A F ; , . . /; TAn päämajas.sa Montevideossa..>'".';r.! Neuvostoliitolla on etumatkaa .</,' -muihin verrattuna halpakorkoisten' •' luottojen ansoista sekä sen; vuok" -.«a si, että uusi moottori- ja auloleolllT.-' suus jäisi ADCrvaltioiden omistuk-i:»' seen. Teknilli.siltä ominaisuuksik, taan ja kustannuksiltaan Neuvoa-toliiton ja Tshekkoslovakian auto^.,-.. teollisuuden suunnitelma sopii lati' nalaiscn Amerikan oloihin myös pa- M remmin kuin muiden maiden. Am^-i. rikkalaisilhi suurilla autofirmoilla - on myös ,useita etuja puolcUaao.;.,,,, mutta ne rakentaisivat korkeintaa.n ; - omia sisaryhtiöitään. Nämä firmat. torjuivat jyrkästi ajatukset auto- .;; leollisuuden rakentamisesta valtion-..-/ omistukseen niiden antaman Ick-,,., nilliscn ja finanssiavun turvin. Myös Länsi-Saksa. Ranska, E p g - . ,„ lanti ja Italia tuntevat mielenkiintoa latinalaisen Amcriian rannat-- lomiin automarkkinoiliin. Ylei.sesti epäillään kuitenkin näiden maiden . taloudellisia mahdollisuuksia. MltSV , USAn auloteolJisuudcn mahdolli- - suuksiin tulee, niin palautetaan;,,.. mieliin, että USA hävisi Neuvostoliitolle A.ssuanin padon rakcnniik* . scssa sen johdosta, että USA vaali .nonien paliittisten j a taloudellisten. , Jhtojen ohella nimenomaan USAn . )sailisuulta u)udessii sekayhtiössä^ ^ e t t ä sopiipa joka emä n n ä n tuoda .Neuvostoliitto sen sijaan tarjosi väkensä silloin ateroimaan 316 Bay luotot, koneet ja teknilliset asian- St. haalille. Aterian hinta on vain l!ii»tiJal vaalimatta mitään sekayli-.- 7:3 senttiä,, e t t ä se ei oikeastaan j t i ö t ä tai osallisuutta Assuanin ole hinta eikä mikään tällaisesta i Patoyhliööp. USA kärsi tappion-ateriasta, mutta sanomme vain. että | myös Intiassa Bokaroon rakcnnct;. tervetuloa niin Laulun- kuin Kulttuurin- voimat ja kaikki muut teidän mukanaan. Sitten torstaina, 30 päivänä tammikuuta on vjchkcät scurapclit jossa voipi jokainen onneaan koettaa. Monia arvokkaita palkintoja annetaan voittajille ja sitten nyt ensi-häi'^ än en minä asiasta enempää | Kerro. Sanon kuitenkin, että näytel-j vasti vilkastunut latinalaisen Arne- r «: nä '"Eliinan Surma' tulee olemaan ' i i k an maihin.- Viime vuonna esi- J Kulttuuri-voimien juhlanäytelmä ja 1 iiicrkiksi Tshekkoslovakia myi sim«f'*'' siitä odotetaan suurcmmoista esi- -3—10 tonnin Tatia-kuorma-autoja : tyslä. " E l i i n a n " osaa vie Irene Toik- 70 miijoonan dollarin arvosta. ABC-KO ja hän tulee nuoresta iästään j ^ ^ l l l i o i d e n o m a n . autoteollisuuden huolimatta varmasti onnistumaan j Uiomisen painopiste on nimen-kauniin ja lapsekkaan Eliinan osat- omaan kuorma- ja linja-autojen avaii niiljoonatonnisen Icrästch-aan rakentamisessa sen vuoksi, "j} -jtlä USA vaati luottojen ja teknii» * lisen apunsa ehtona tulevan terästehtaan jättämistä yksityisen sekto-' rin haltuun,: kun Intian hallitus puolcstasm ^"vääti sen j)ysyttänjipta valtion hidlussa./ "'' - * ' ' - i Itii-autojen vienti on huomalla;,.','^ •f. la. "Uolevin" osaa vie Veli Kcntalar "Kirstin* osaa Martha Kärkkäinen, "Kurjen" osaa AIL VVidgren ja siinä onkin pääosat vaan sitten on joukko muita vaalivia osia, jotka kaikki varmaan on hyvissä k.nsissä. Tyyne Sillman on ottanut ohjakset haltuunsa ja hän varmaan tulee tekemään parastaan esityksen onnistumiseksi siitäkin huolimatta, että näytelmä on erikoisen suuritöinen ja vaativa. Lisää ensi kerralla kuulumia. Tämä on nyt vain alkuhuis-ketta, mutta perästä kuuluu, sanoo torvcntckijä. Siispä uudenvuoden t e r v e i s i n . ^ TSN. sekä. nnii en niihin verrattavien mooltorivälinciden rakentamisessa. Luonnollisesti ohjelmassa on myös .leniiiioautojen tuotanto. KuiiiniavairakonsuliUc myönnetty ero Otawa. — Saatuaan nin-Jlykscn^/ Oulariotf 'ittaakunnan Korkeim-- nian oikeuden tuomariksi, variV* konsuli Gregory T. Evans -on^ pyytänyt eroa Suomen kunniava-rakonsulin tehtävistä Timminsis-sii. mikä hänelle on myönnetty 1 päivänä joulukuuta. PÄIVÄN PAKINA Saako Canada seuraavat talvikisat "Ikui.scsti canadalainen". Ca-nadalaincn sanomalehtipohatta . K«y Thompson, joka esiintyy knva.s.sa .s!(ottilaisryknien(in juhla-asussa, ci ole enää Canadan kansalainen Otettuaan Britanniasta vastaan paroonin' tittelin, hänen sanotaan menettäneen kansalaisoikeutensa. Hän myöntää asian näin olevan "teknillisesti", mutta väjttää kuitenkin, että hän tulee olemaan "aina canadalainen". — TNS-kuva. Meitä urheilukärpäsen puremasta potevia, niin nykyisiä kuin; entisiäkin urheilijoita, sekä luonnollisesti penkkiurhcilijain yhä kasvavaa joukkoa kiinnostaa jo hienokseltaan .se, miten tulevat onnistumaan kilpailut Innsbruckin talviol.ympia-laisis. sa. jotka ovat jo aivan käden ulottuman päässä. Tässä yhteydessä meitä kiinnostaa erikoisesti canadalaisten osuus ja s i i n ä tulee etutilalle Canadan jää: kiekkojoukkueen mahdollisuudet, joita ci suinkaan pidä aliarvioida. Me kaikin toivomme-luonnollisesti, jääkiekkoilijoillemme hyvää menestystä — .siis kultamitaliin asti ulottumista. — Toisaalta me tiedämme — ja Sudburyn ottelu tshckkoslövakia laisia vastaan on todistuksena siitä että Canadaa edustaa Innsbruckissa pian alkavissa talviolym-koituii kansainvälisessä otteluissa eneiniiiän liarmia kuin mielihyvää. .iiiäkiekkoilun alalla on tällä kertaa Enroopa-ssa kolme kovaa kultamitalin tavoittelijamaata: Neuvostoliitto, Ruotsi ja Tshekkoslovakia. Canadan lisäksi on huomioitava myös Yhdysvaltain joukkue tällä puolen "rapakon". Me uskomme kuitenkin, että ratkaiseva ottelu jääkiekkoilun kulla-initalLsla käydään näissä olympialaisessa Neuvostoliiton ja Canadan välillä. — jos ei nimittäin mitään vahinkoa kummallekaan joukkueella tule, ja kilpailussa on mahdollista huonon onnen tai jonkun muun sellaisen seikan perusteella hävitä yllättäen 'huonommallcenkin'', kuten kaikki urheiluun osallistuneet omakohtaisesti tietävät. Tässä yhteydessä kiintyy huomio myös jääkiekkoilua tuntevien pii-pialaisissa todella hyvä joukkue, rien ennakkoarviointelhin, joista Se koostuu nuorista miehistä, jotka osaavat pelata jääkiekkoa. Heidän joukossaan on todella nopeita luistelijoita , ja yleensä lujatekoisia poikia. Allekirjoittanut uskoo omakohtaisesti, että canadalaisilla jääkiekkoilijoilla on hyvät sijoittumismahdollisuudet InnsbruckLssa. jos sen jäsenet malttavat pysyä pois "'.synti-kopista", eli siitä " k o v a n - pelin'' tyylistä, mistä voi tulla jos sattuu, voittokin, mutta yleisesti puhuen'. mainittakoon lyhyesti: Neuvostoliittolaisista piireistä on esitetty arveluja, että heidän mielestään kovin vastus tulee Innsbruckissa" ruotsalaiselta joukkueelta. Me kuitenkin panisimme canada-laisen joukkueen ruotsalaisia edelle, mutta siinä saattaa olla niin, että ruotsalaisten joukkue ei ollut vielä täydessä vahvuudessaan silloin kun se vieraili täällä Canadassa. Yhdysvaltalaiset ovat puolestaan ennustelleet peräti kolmen kansain-, .välisesti tunnetun miehen voimalla e t t ä Neuvostoliitolla on tällä kertaa parhaat mahdollisuudet "kultakannalle" pääsyyn. New York Ran-ficrs joukkueen liikkeenhoitaja Muzz 1'atrick j a Yhdysvaltain ama-töörijääkickkoliilon pitkäaikainen presidentti Tom Lockhart, veikkaa-^ vat Neuvostoliiton jääkickkoilijain voiton puolesta. "Venäläisillä on luja joukkue", sanoi mr. Patrick nähtyään ruotsalaisten ja neuvostoliittolaisten ottelun Yhdysvalloissa. .". . . Olisin yllättynyt, ellei se voittaisi olympialaisissa." "Meidän joukkueellamme pitäisi olla-sananvaltaa", selitti puolestaan iiOckhart. "Mutta venäläisten pitäisi voittaa helposti. Heidän yhteispe linsä on hienoa ja he ovat voimakkaita kaikissa osissa. Meidän vaikeutemme näyttää olevan maalin vahdinnassa." No. perästä kuuluu, ja siihen mennessä toivomme hyvää menestystä sekä ennenkaikkea . syntiko-pista pois pysymistä Canadan jääkiekkojoukkueelle ja voittajille sitten se kunnia mikä voittajalle kuuluu. • V-Talviolympialaisten alkamisen aattona, tammikuun 28 päivänä, kohdistuu canadalaisten katseet Euroopan Hotellissa, Innsbruckissa, Kansainvälisen olympiakomitean huoneistossa pidettävään kokouk: seen, missii ratkaistaan, mikä: maa saa järjestettäväkseen vuoden 1968 talviolympialaiset. Seuraavien talviolympialaisten järjestämisoikeutta on anonut seitsemän maata — Canada mukaanlukien. Nämä maat ja niiden suosittelemat olympialaispaikat ovat: Hanska (pitopaikka Grenoble); Yhdysvallat (Lake Placid); Japani (Sapparo); Sveitsi (Sion); Norja. (Oslo); Suomi (Lahti) ja Canada- (Banff National Park). Banffia sanovat asiantuntijat ainakin kaliforpialaiscen Squaw. Valleyyn . verrattavaksi paikaksi, missä on luonnon varaamia mäkiä ja muita paikkoja talviurheilua varten: siksi runsaasti, että siellä voitaisiin , t ä i l a i s e t suurkilpailut järjestää suhteellisin pienin keinov tckoisine, välineineen. Canadan sa,- notaan lähettävän — tai ainakin hc ovat jo sikäläisiä kilpailupaikkoja t u t k i m a s s a : m a i n i t t u u n Iiinsbruc-" kin kokoukseen 4-hcnkisen valt(|U9- kunnan, joka tulee tekemään parhaansa sen hyväksi, että Canada saisi vuoden 1968 talviolympialaiset. Eräät merkit viittaavat myös siihen, että Canadalla on mahdollisuus saada tulevat talvikisat järjestettäväkseen, mikä sellaisenaan antaisi . varmaan hyvän .sysäyksen amatöö- Tiemme talviurheilulle. Juuri Canadan amalööriurhcilun cdistämiseii vuoksi mc liitymme niihin^ jotka toivovat, että seuraavat talviolym^ pialaiset pidettäisiin Banf{i«sa. - Mutta huolimatta siitä, kuka voittaa ketä tulevissa'talvikisoissa, ja' mikä maa saa seuraavat talviolym-.' pialaiset järjestettäväkseen, mcill^- "urheiluhulluilla" on lähipäivion-aikana tiedossa paljon hyviä urheilu- uutisia.' Vapaus puolestaan lupaa tehdä parhtiähiää näiden huipputa-: soa edustavien kisojen tietojen välittämisessä täkäläisille kansalaisillemme. — Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 16, 1964 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1964-01-16 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus640116 |
Description
Title | 1964-01-16-02 |
OCR text |
Sivu 2 Torstaina, tammik. 16 p. — Tliursday, Jan. 16, 1964
\ INDEPENDENT LABOR OF^GAN
VAPAUS O F FINNISH C A N A D I A N S
"( LIBERTY» Eslabllshed I»Jov. 6, 1917
EUJlor: W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephone: Office ti74-4a64-^Editoriar 674*4288
PubJishcd thiicc \vcckly: Tiictdays. Tlunsdays and.Saturdays by Vapaus-
Publishing; Co. L t d , 100-102 Elm SL West. Sudbuiy. Ontario, Canada.
Mailing address: Box 69
Advertisingrates Upon appllcation, translations Iree of charge.
Aulhorized as sccond class mail by tho Post Office Department, Ottawa
and fw paymeut-of. poslage UI cash.
CANADIAN 0ANj3UAnE-PRESS,
TJL.IUSIIlNNATv
Canadassa: 1 Vk. $9.00. G k k . $4:7.S USA:ss-a
3 k k . 2.75 Suomessa:
1 vte. $10.00 G tek^ $&.ar>
1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
I SYNTYMÄPÄIVIÄ
Maria Itauhala, Waters tovvnship:
Ont., täyttää 75 vuotta perjantaina,
lammikuun 17 päivänä.
Ylidymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
KUUTOSILLA MLLEEH
LAIHA KC^PROMISSl
Lehtien ulkomamto oinistiisvaaFa
Pääministeri Lester B. Pearscm- antoi, äskettäin, lausun
non, että liittohallituksen on. ehkä ryhdyttävä joihinkin toimenpiteisiin
sen hyväksi, ettei joku canadalainen. sanomalehti
tai sanomalehtiketju joudu ulkomaalaisten rahamiesten
•. käsiin..
Pääministeri puhui nimenomaan canadalaisten julkaisujen
kilpailukykyä tutkineen 0'Learyn komissionin ehdotuk
sista. Mutta hän ei pysähtynyt julkaisuihin, vaan veti esiin
myös Canadan sanomalehdet sanoen, että lisäseikkana on harkittava,
että "pitäisikö tai ei laajentaa hallituksen toimenpiteiden
perusteitä koskien canadalaisten lehtien omistusta ulkomaalaisten
toimesta . . ."
Selittäen edelleen asiaa hän sanoi:
"Mikäli minä tiedän, mikään canadalaislehti tai. niiden
kustantaja ei ole asian johdosta tehnyt mitään ehdotuksia,
nuitla yk?i tai kaksi niistä on kiinnittänyt epävirallisesti minun
oman huomioni sMhon mahdollisuuteen, että canadalai-;
sia saricmalchtiä voi joutua joko yksitellen tai ketjuliikkcenä
ci-canadalaistcn käsiin — ja että .aeidän olisi tutkittava asiaa
ja jnc tulomme ainoastaan tutkimaan sitä."
Tämä lausunto on nostattanut eri piireistä puheita sekä
\ puolesta että vastaan. Pian parooniksi tuleva Roy Thompson,
joka omistaa kokona-sen sarjan sanomalehtiä Canadassa ja
Brilarniassa; sanoi pitävänsä ''kauhistuttavana" sitä, jos Ca-nada.
ssa laadittaisiin laki, mikä kieltää ulkomaalaiset raha-nriespiirit
omistamasta canadalaisia sanomalehtiä. Thompson
meni vieläkin pitemmälle väittäen, että sellainen laki olisi
sekä omituinen että sanomalehtivapautta loukkaava.
"Omituinen": todellakin! Omituincin sikäli, että mikään
ulkomainen rahamicsryhmä ei voisi ostaa täällä nyt ilmestyviä
lehtiä ja siten vaikuttaa ehkä ratkaisevasti canadalaisten
yleisen, mielipiteen kehittämiseen. Se olisi "sanomalehtiva-pauttakjn"
loukkaava sikäli, että mikään upporikas vierasmaalainen
srnomalehtikuninfias ei voisi "vapauttaa" canadalaisia
sanomalchticnsä omistuksesta! '
Mutta kun. tällaisia oppo.sitiolauseita on .saatu Roy Thompsonin-
tapaiselta mieheltä, niin' meillä muilla canadalaisilla
on sitäkin suurempi syy tutkia pääministeri Pearsonin lausuntoa
hieman syvällisemm.in. -
SANOMALEHDET RAHAN PANTTINA
Tctta on, että Canadan sanomalehdistö on nyt miltei ko-,
konaan Suuren Rahan panttina ja vankina. Meillä on esim.
Canadapsa emää vain aniharvoja kaupunkeja joissa ilmestyy
useampi kuin yksi päivälehti.
Toisaalta Canadan sanomalehdet saavat muutamasta keskitetystä
lähteestä, suurelta osalta jo yhdysvaltalaisista\ lähteistä,
kaikki kansalliset ja kansainväliset uutistietonsa ja
kuvansa. Huolimatta siitä, missä osassa maata ilmestyviä ja
kumpaa vanhaa puoluetta tukevia nämä sanomalehdet ovat.
ne ovat valtaosalta samanlaisia kuin kaksi pihlajan marjaa.
Niissä on samoista lähteistä ja siis samassa sävyssä tarjottavat
uutistiedot sekä samat kannutetut pilajutut ja artikkelit.
Vain paikallisissa uutistiedoissa cm eroa siksi, kun ne ja
toimituskirjoitukset sekä lukijain kirjeet toimitukselle ovat
suurin piirtein paikallisia tuotteita.
Canadan sanomalehdistö on kokonaisuudessaan Suuren
Rahan omistuksessa ja kontrollissa. Ainoastaa.m miljoonaomis-tajilla
on mahdollisuus ostaa ja omistaa nykyaikaisen sano-,
malehden. Ja missä oli eilen vielä kaksi päivälehteä, voimakkaampi
yrittää syödä tai nielaista heikompansa. Toisaalta on
H viimeaikoina joutunut kokonainen sarja sanomalehtiä yhden
ja saman omistajan tai omistavan ryhmän omaisuudeksi.
Tältä pohjalta katsoen meidän maassamme nyt vallitseva
sanomalehtivapaus. jättää todella paljon toivomisen varaa.
Tosiasia cn, että vain rikkailla on "oikeus" sanomalehtien
omistukseen, jotavastoin varattomien ja keskivarakkaiden
canadalaisten täytyy tyytyä "oikeuteen" lukea niitä sanoma-lolitjä,
joita kustannetaan Suuren Rahan sanelun ja ohjelman
sekii kontrollin alaisuudessa. '
ASIA VOISI OLLA VIELÄKIN PAHEMMIN
Selvää on, että miljoonien dollarien pääomalla toimivat
päivälehdet eivät katsele asioita läheskään siltä pohjalta,
kuin niitä katselevat jokapäiväisistä elinmahdollisuuksistaan
taistelevat työläiset, farmarit ja keskiluokkalaiset. Suurem
Rahan omistamia ja kontrolloimia sanomalehtiä kiinnostaa
ennenkaikkea voitto-osinkojen kerääminen ja sellaisten olosuhteiden
.säilyttäminen, mis.sä: Suuren Rahan miehillä on
tilaisuus voitto-osinkoja kahmi,a.
Multa kaikesta tästä sanavapautemme heikkoudesta huolimalta
on sanottava, että tilanne voisi olla vieläkin pahempi.
Jos esimerkiksi Canadan päivälehdet joutuisivat joko yksitellen
tai ryhmi.ssä ulkomaisen pääoman kontrolliiin, niin so
lisäisi ja täydentäi.si ulkomaisen pääoman sananvaltaa ja isän-nyysmähdollisuuksia
Canadassa.
Canadalaiset yleensä ovatkin melko yksimielisiä siitä, että
ulkomaalainen pääoma on jo saajnut aivan liian suuren otteen
maamme-teollisuudesta yleensä. Canadalaiset ovat melko
yksimioli.siä myös siitä, että elokuvien, radion, TVn ja
muiden ticdonantovälineidcn avulla.levitetään tähän maahan
-aivan liirn paljon "amerikkalaismielistä" ohjelmaa, joka kaivaa
kulttuuripoliittisesti maata pois Canadan itsenäisyyden
alta.
Tosiasia on, että yhdysvaltalaiset rahamiehet ovat' rynnänneet
laajalla rintamalla saadakseen teollisuuslaitoksen
toisen jälkeen omaan kontrolliinsa Cainadassa.
Ja miten on siinä käynyt?
Kun Canadassa toimiva Fordin alahytiö olisi saanut tu-hansialinja-
autoja ja muita ajokkeja myydyksi Kiinaan, niin
yhtiön yhdysvaltalainen päämaja eittosi eli kielsi tämän kaupan
siitäkin huolimatta, vaikka Canadassa ol> silloin t^han-lidel
Castro Ntssa
metsästysmaiyia
Moskova. —' Kuubaiiipitäminis-tei'!
Fidd Castro, saapui: maar
narttainar tänne vicrailiaaksccn.
pääntinislcri Nikita Ilriishtslicvin;
kanssa, joka otti vieraansa läni':
pimäsli vastaan lentokentällä; .
Saatujen tietojen mukaan näniii.
johtöheitkilöt aikovat läiiicä yli-tcisclle;
mctsästysrelkcUe Neuvostoliiton
mctsäinaillo.
Vaikku tämä.vierailu on ilmci.sos-li
j ä r j e s t e t t y ennen 1'anaman kahakoiden
kehittymistä, niin huouiioit
sijat uskovat, että he tulevat kes-
<{ustchiissaan kiinnittämäiln huomiota
myös siihen seikkaan.
Vaikka Castron vierailusta on leii-
Mmiesten toimesta esitetty monenlaisia
olettamuksia ja kannujan valmista,
niin mitään virallisia tie-oja
ei ole kuitenkaan anneltu siitii.
mitä mahdollisia neuvotteluja, jos
:nitäim, käydään tämä nmotsästys-natkan
yhtey^ie.ssä.
Euroopan yhteismarkkinoiden
(EEC) uiko- j a maatalousministerit
pääsivät 9 päivää kestäneiden sitkeiden
neuvottelujen jälkeen piiivää
ennen jouluaattoa jonkinlaiseen
kompromissiin — ties- monennenko-k
c r r a n— toisaalta yhteisen maatalouspolitiikan
suuntaviivoista tärkeimpien
tuotteiden osalta ja toisaalta
yhteisestä esiintymisestä ensi
keväänä alkavissa ns. Kennedyn
kierroksen neuvotteluissa teollisuustuotteiden
tullien alentamiseksi.
Sopimus .hyväksyttiin paketissa,
jonka yksityiskohtaisen sisällön
m ä ä r ä ä ' lopullisesti yhteismarkki-n'oidcn
'komissio ensi helmikuun
loppuun mennessä. Kumpikin yhteismarkkinoiden
johtovalloista,
nimittäin Ranska ja Länsi-Sak^sa
tulkitsivat kompromissin omaksi;
mcneslyksekseen. Mutta niin liyvin
kuutosmarkkinoidcn kuin ulkopuolisten
tarkkailijoiden mielestä, kompromissin,
käytännöllisestä mcrkiv
iyk.sestä ja sisällöstä ei voida toistaiseksi
sanoa muuta varmaa kuin
kuutosmarkkinoidcn sisäpuolella.
Asian yksityiskohtainen ratkaisu
siirrettiin kuitenkin ensi huhtikuuhun,
kun.aikaisemmin uusien viljan
hintojen piti astua voimaan ensi
heinäkuun. 1. päivänä. Käytännössä
tällä ajan supistamisella ei ole mitään-
nH)rkilystä, sillä-uusia-hintoja,
mikäli ./ne ylipäänsä hyväksytään,
voidaan' soveltaa vasta' ensi satoon.
Muista: maataloustuotteista voidaan
mainita, e t t ä naudanlihasta; riisistä,
j a maitotaloustuotteiden osalta yh-icnäishintojcn
pitäisi astua voimaan
ensi heinäkuun 1 päivänä: Näiden
tuotteiden tuonnille kolmansista
maista määrätääntuontimaksuf, joiden
perusteella ul|:pmaisten tuotteiden
hinnat jäävät' korkeammalle
k u i n ^ yhteismarkkinoiden hinnat.
Margaiiinin ja oliiviöljyn osalta
myönnettiin sopeutumisaikaa aina
vuoden 1965 marraskuuhun asti.
Toistaiseksi näistä tuotteista sekä
voista maksetaan tukipalkkioita
asianomaisen maan budjettivaroista.
Myöhemmin kompensaatiota suoris
i l e
Mannals
M\ Arltiurissa
1'orl Arthur. — Pitäisi tässä vähän
tiedoittna Arthurin toilauksista-ja
kyllähän täältä aina juttelemista
riittääkin vaikka onhan niistä-yhtä
ja tojsta pakistukin.
Pakkanen on näytellyt- tapojaan
niinkuin näin tammikuussa kuuluukin,
vaan lumesta ei ole ollut suurempia
.vastuksia ja se enkin huojennus
veronmaksajille kun ci kaupunkimme
tarvitse käyttää lumi-luiraa.
Sivukaduilla ei kyllä ainakaan
työläisten kortteleissa katuja
avata vaan käypäläiset saavat ihan
AUTOTi0LUSUllb1
JiittUäismäinen) kantpRailu koko
iiitinaJBisen AYnei-JKont mooltorif ju
automarkkinoista on parhaillaan
käynnissä. ABC-valtiot eli Argentiina,
Brasilia ja. Cllilfc ovat jo pit-käiikoji.
olkaa, suunnitelleet yhtci.
sen autoteollisuuden luomista lati
nalaiscn. Amerikan, vapaakauppa
aluetta ( L A F T A ) varten. Viimeksi
tätä suunnitelmaa hahmotteli Bia-
.siliän prcsidtsnttiGoulart viime vuo
dcn marraskuussa< Mbntcvideossa
pitämässään) puheessa.- Nyttemmin
saapuneet tiedot kertovat, että suuri
Neuvostoliiton. jjn .Teheklsoslova-kian
autoteollisuuden yhteiselin on
itse polkea mieluisensa kinttupolun laatinut, suunnitolhian autoteolli
e t t ä yhteismarkkinoiden hajoami-1 tetaan yhteisestä maatalousrahastos
nen estettiin,- kun kompromissi saavutettiin
ennen de Gaullen a.sctta-maa
aikarajaa, joulukuun 3L ' päi-
•Vää. , • • ;: •
Länsi Saksa teki myönnytyksiä ainakin
paperilla Hanskan vaatimuksille,
joista tärkein oli viljan (vch
nän) hinnan yluleiuiiukaistaminen
KYPROS -- "VÄLI-MEREN
KUUBA"
ta. Toistaiseksi on kuitenkin kokonaan
auki, miten ja kuinka suurilla
.summilla kukin jäsenmaa osallistuu
tämän rahaston rahoittamiseen. Sen
verran pidetään varmana, että riisin
tuonti USArsta loppuu kokonaan
Italian hyväksi. Ranskalaisen ja
amerikkalaisen vehnän osalta käydään
vielä ankaraa kamppailua, sillä
tämä on USA:n maataloustuoltei-;
ja siinä kun ei ole mitään tasaisuutta
niin kävellessä kallistetaan
•sinne sun tänne, e t t ä saa varoa
koska saa "pullin" niskaan.sa koska
sellaista kinttupolkua kulkiessa- tu-.
lee liikaa heilumista ikäänkuin olisi
ottanut miestä väkevämpää. Niin
vainen sellaisia ne katusivut ovat
aina olleet ja kai ne sellaisena py-syvätkiit
siksi kunnes asukkaat itse
sattuvat tarttumaan asiaan kiinni.
Mutta ei minulla nyt ihan tuosta
markkinoiden komission käsiin. Tämän
laatimien esitysten pitäisi olla
pohjana (iattin neuvotteluissa ensi
'.oukokiiu.ssa ja Hanskan pitäisi pi
dältäyl.vä omista yksilyisesiintyini-sistään,
kuten tapahtui viime keväänä
Genevessä pidetyssä kokouksessa..
dcn viennin ydin yhleismarkkinoi-1
^ ^ . i Knsi kevääseen mcnne.s.sä ehtii ta-
;)alilua ja varmaan tapahtuukin vie-suudcn
rakentamiseksi latinalaiseen
Amerikkaan. ABC-valtioiden tiliin
Länsi-Euroopan ja USA:n autotcol
yksinään ollut ajatus puhua, vaikka
sydämen kyllyydfcstä joskus suu
puhuu; Minunv pitikim kertoa, että
järjestöihmiset täällä^ ovat jakaan-liuieet
kahteen leiriin^ Ei missään
vihamielisessä tarkoituksessa vaan
ihan toverillisen kilpailun muodossa,
josta näyttääkin sukeutuvan sei.
lainen voimien koitos, että ei moisia
ole nähty.
Nyt edellä ryntää Laulun voimat
ja.sanoa pitää, että voimaa varmasti
s i e l l ä on^ sillä mikäli olen kuullut,
on kuulema monta, rautaa tulessa ja
jo leimuavassa menossa* sekä uusia
varmaan ilmestyy.
Mutta "maasta se pienikin ponnistaa";
että se tuntuu. Siis Kulttuuri-
voimat ovat myöskin rem
meissä ja kyllä sitten saadaan näh-
Va.sfinn'k'.si l.iinsi Sak.sa sai R.-itis-
U.in suostumaan «.'^a II is lumisesta yh-leiscnä
rintamana Kennedyn kier-paljon.
Useat tarkkailijat o v a t f ^ ^ " ^6.päivänä
•Ivulttuurivoimien päivällisillä me-
KyprokscM saarivalliu.ssa joulun
alla puhjenneet levollomuudel
ivat yllättäneet iiuiun niaailiuan.
I joka vuoden 19(i0 jälkeen ei ole
cssK ja kreikkalaisen vapausliikkeen .inentoa Ja i M i v a i i l i i i v : i t i^im. kollek j markkinoilla ja kuutosmarkkinoilla.
la
sitä niieltä että presidentti. John-
.sonilla Cl ole sitä neuvotlclukärsi-välli.
syytlä kuin Kennedyllä. Niinpä
saattaa odottaa, että texasilainen
jioksen neuvotteluissa tcollisuiisliil-
Vuosioii !!(';") liK")!! välillä vai- j lien alentamiseksi USA: h v a a t » . n a l -
iilsi Ivypryksi-lia ,eii;l;tiililaisteii i la tavalla c l i .50 prosentilla. Tässä | j^jj^^jg,^^^^^^^ inics" asettaa
julistanui |n)ikkeu,sli!a. jonka aikana 1 asiassa US.A:n ja Länsi-Saksan edut : paljon lujemmalle
satoja ilunisiä sai suimansa. Kn-.j käyvät yksiin, sillä molemmat p y i k i : ; uSA: n maataloustuotteiden viennin
aiullut paljonkaan Kyproksen p:ob->lanlilaisrt-, kuvernööri Hu.ijh Koot ' vät teollisuustuotteiden viennin li- ((,, Viunniseksi kuiilosmaihih ja teöl-ceniisla.
Saaren silloin ilscuäisly-j etunenässä — pjlivät yllä tenoriko i saamiseen ei • ainoastaan toistensa li.mnj^tiiiijen aleiilamiseksi Toisaalta
de: Gaiiilclla-ori aihetta pelätä.
johtajan ark.\ipiispa i^lakariokscn ; tiivisiiri rani-.aisldk.siin. joista lic' maan muuallakin Gattin p i i r i i n kuu- ^.({jj [{aiiska joiiluu eristetyksi
-ullcssa runsaan piiuleii miljoonani toisaalla luomilsivat iKitseja. Kieik ' luvassa ^ maailmassa, '''«ollisuustul-. Vaikka yh
vvproslaisen maalliseksi 'johtajaksi i k a l a i s i en johtaja j.rkkipii.spa Maka- Itien alentamiseen t ä h t ä ä v ä t alusta- iitij.siii;,,kilinöillä päiistäi-siinkin yh-näylti
siltä, että uiy«»s ikivanhat <'^<^ -.»-. i-.t .»-.»c-.-. I - . . . . l
urkkilaiskreikkalaisct ristiriidat
not hurisevat. Toimekkaal emännät
ovat päättäneet laittaa sellaiset syömingit
siksi päiväksi, nimittäin
. ,. I sunnuntaiksi 26 päiväksi, että ci
kenraali , , , .' ..,;.
' varmasti kenenkään tarvitse syoda
v i e l ä seuraavana päivänäään..Kulttuuri-
ryhmän emännät tarjoavat silloin
maukkaat lihapullat ja siinä
mukana monet muut herkut väli-ruokineen
kuin jälkiruokineenkin,
los oli pitkät ajat niaaiipaos-sa.
Kyproksen itsenäistyessä olival
.disiyat saaneet ratkaisunsa. Niin , •kiimmeiiia" F.nnlanniii ohella
ci kuitenkaan »le kiiynyt. i A r o i k k a . j.i T u i k k i , jotka kuMipikiii
Kypio.s, joka on hi.stoiian.s-n • ai-;-• vetosivat•-.strojeluöikeuksiin.Ka;•'Niin-kana
-ennättänyt olla lähes kaikkien - Kyproksessa, joka kutilini cdei
v a i i i i i u r c n seudun manne.vaUioi . jeenkin bnltiläi.seen kan.sanyhlei
.Ien omistuksessa oli pisimmän; siiön. jaetaan perustuslain mukaan
:ijan cli vuo;.esla 1571 vuoteen l«7Hi kaikki hallinnolliset.; luottamustoi
l u r k i n vallan alaisena. Tuosta vuo- inet ja virkapaikat suhtees.sa70-:]r.
vat neuvottelut on annettu yhteis- j maatalouspolitiikkaan, niin
inaatalousk.v.symys on Gattin puit-lesta
lähtien aina itsenäisyyteensä
.-lakka saari oli brittiläinen kruu
iiunsiii toiiiaa. TOisen maailmanso
lan jälkeen saaren valtaväestön,
kreikkalaisten. ilsenäi.syy.sjärjesto
Knosls) ryhtyi tarmokkaasti vaalinaan
I t s e n ä i s y y t t ä . Kyprokselle.
kreikkalaisten hyväk.si. Tosiasialli
nen väcstösuhde on 81—-H*-
Khdotus c:Iellä mainitun perus
i .'uslaiir määräyksen lievontäinisest;
! siten, ett.i virkapaikkoja ei enäi:
I tarvitsisi täyttiiii nii-iinitussa suhtees
: -a,, on nykyisten levottomuuksien
i lälitecnä. 104 ()()0:n Kyproksen turk
t y ö t t ö m ä n ä , I kilaisten suojelijana esiintyvä Turkki
katsoo, ehdotuksen merkitseviin
turkkilaisten vainoamista. Levotto
inuuksien lisääntyessä ph Kyprok
sen presidenltr -MakariOs pyytänyt
Turvallisuusneuvostoh välitystä
kiistassa. •
Kun Kyproksen ilsenäisyyttä luo
•iin. arvostelivat va.semmistolaise'
Kn^ilanniii siirtomaaministciiön laa-
,ia autotyoläis.ä
iiuka aui(;.icn ja muiden ajok-kion
•'kysynnän puutteen"
vuoksi I
Me tiedämme, eitä canadalaiset
sanomaichdei yleen.sa, .loi-
.akin mohikaaneja lukuunotta-n^/
iLla, arvostelivat molko to^
ravästi Ford-yhtiön päämaja:i
.ckaanlumisla moisella lavalla;
.Canadan s..säisiin asioihin. L. . ... . ,
Multa minkälaisen kannan 1 Pi"t'tion-.suunnitelmaa.
omaksuisi tällaisissa lapauksis-1 turkkilaiselle vähem
sa sellaiinen lehti, joka oli.si yh-1 '"'^'«••'^ varattiin kaikissa elimissä
...vyssvvai lia:2i.scn pääoman kon- '"'-"•y o'' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1964-01-16-02