Vapaus, May 31, 1952

              ; Sivu 2 )i:<auanfaina, ioukok. 31 p. Saturday, May 31,1952
esma of'nmilab CaaatUans, £s-mmieOirMm^
@, 1917. AatbaaizeA
m emoUL tlm.1nail.t7 t&e Post
om» S^tMäalnl!, Ottsvm. Fub-
BUtoriai' Office 4-4265. .taäoaaiBt
B. SuIcsL SdlUir W. EUttOd.
addresa Bo» ta. Sodbunr, Oaataito,
Ailvertlsloi; ratesjol^ en^I&atUnL
Tranalatlon Irce »|,;CHaige.
TIZ<aUSmiNNAT: ''
Caaadassa: 1 vk. 7JOO 6 kk.
3 kk. 235
Y h d j r M U » : 1 vk. (MJO 0 kk. 4 ^
Suomessa: 1 vk. ^ 6^kk. 4.15
ei f. i
C(eEU9&reastavin
uusi ItansaUissoU-rr-liivin taskudiktaattoriSyngman
lUieto jaulianen "paJrlamenttinsa'>älUIä, j a kebittyisikin kaiketi, el-talai^
ioiildalaista järjestystä.
ifm^ kidku j a t ^ i i y s on senfaiava:
' : ; / C t ^ l C o r 6 a n perustuslaki säätää, että parlamentti valitsee pre:
ildefitii^j^ se dn?tehtävä määräajan puitteissa. ^^Nyt on asia niin, että
Jtheoi idrkakausi päättyy ensi Iieinäkuussa^^^^ ole mitään mahdol*
listiutta siihih, että bänet valittaisiin uudelleen, ellei parlamentin
jäseniltelueta lakia korkeammalta taholta dollärimaasta.
WaItStreetin miesten liivintaskusta röystäilevä diktaattori Syng-faasiKbB
on kyllä yrittänyt kaikkensa. Hän julisti Pusanissa, Etelä-
:Korean,Väläikaisesi Vaäkaupungissa" sotalain voimaan, vangitsi
^^fiamisx^ftinsa yhdeksän jäsentä ja nosti syytt^n heitä vastaan
«kommupistiseen vehkeilyyn" osallbtumisesta hänen korkea-arvoi-
£uttteiiaa«!uudelleeti valitsemisen ehkäisemiseksi.
Se^ktviiUtona ^telä-Korean parlamentti päätti 96 äänellä kolmea'
((3) vaataan, että Syngman Rheen täytyy peruuttaa sotatilannejulis-tuksensa,
mutta liivintaskudiktaattori ei ole tätä tehnyt (torstaihin
' hittaieäsa). 'On sanottu, että «hee yrittää säilyttää valta-asemansa
Sfäklvallän avulla j a etiä hänen tukettaan on Etelä-lCorean armeijan
/päällystö. Tilaniie on siis jossakin määrin samanlainen kuin se oli
siiioin, kuio*£telä-Korea5ta aloitettiin hyökkäys «Korean Kansantasa-
- /valtaa vaataan. ^Presidentin vaali on nyt suoritettava kesäkuun 23
' l^h^läii mennessä, mutta kun enemmistö parlamentin jäsenistä vas^
'iviätZ3k'hSxi^ korkeutensa, liivintaskudiktaattori Rlieen valiiitaa, niin
.Tasia yritetään r a t k a i s i voimalla ja väkivallalla. Itsestään selvää ön,
« i tä fRheeo: pDliitt^^^^
iiie^mflun/leimataan:joko'kommunisteiksi vtai^^k^^
tohniviksi kanssamatkustajiksi] ^ ' ^
» 1
SS
» M i
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Kaile VeUinen^^udbiliysta täyttää
^^vUQtta tiistaina^ kesäkuun 3 pnä.
Yhdymme «nkulaJs^ Ja tuttavien
onnentoivotuksiin!
m.
iÄliiP
mmi:
H i l l
• ms-nujkraat^
isen ohjelman perusteella. Se oli juuri tässä tilanteessa,
•Bheen itaant,umuksellisen hallituskomennon pelastam
saadak^l^ tekosyyn -Formosan kaappaamiseeny missä . J o h n " Posteri
DuUes, Wän Streetin "liipasinmies", antoi Rheen hallitukselle luvan
iSotätoiäilen provösoiihiseksi.
Nykyisessä ja silloisessa tilanteessa on siis paljon yhtäläisyyttä
j a sen perusteella voitaisiin olettaa; että Syngman Rhee aloittaa oman
^.«erillis^? slsäHissocJan ^eilisiä poliittisia liittolaisiaan vastaan Etelä-
^.r.(K<»rea^'Näin ei kuitenkaan tule tapahtuma, sillä liivintaskudik-
* ' ' ^ t ^ r ^ ; t ä y i ^ tuu^^'isännän ääntä", jolle tällainen erillinen si-sällissoj^
eirtällä kertaa sovi. Me siis jäämme odottamaan kenen puo-än;'^
rmöirin«f silmäys lankeaa; ,Rheto'''pariämentin vaikb
^ ^ »Tro kansan vihaamaan poliittisen hy^lkiön, Syni^^
inioJe^n.'i'Jo8 vanhat merkit pitävät paikkansa, n
mi^^ luetaan parlamentin niskotteleville jäsenille, sillä Yhdysvaltain
hlllitukaBn nykyisen ulkopolitiikan tueksi tarvitaan "liittolaisiksi'?
^ g j ^ i ^ poliittisia h y i y ovatSyngman Rhee, Chiaiig Kai-shfek
natsikenraalit jne.
•s
/ i i
i
••SR'
»
m
YHDTSVALLOISTA,
CäNADAAS SimTTAIINEN
, Ky^rnysv Haltian tietää v^oifA^
puä Yhdymllölstalsiirtolatee^ Cana-
(iäan/vat^itikin jdis ostan mnan^todin;
Olen suonten' kansalainen " j a o l ^ a i ­koinaan
muuttanut Canadasta Yhdys­valtoihin
ja n y t tahtoisin muuttaa ta
kaisin Canadaan,
Haluaisin myitokto tietää ttdeeko l i i
kdmaalafnen nainen Caiiädan^ kansa-lafseksi
jos menee naimisiin canada-^
laisen kanssa. — Tietoa haluava.
vastaus: Buomalaiset-ovat teryetul-.
Ieitaflii):t<ilaisina Canadaan. Mutta'
Canada -haliiaa ainoastaan^ökykyislä
siirtolaisia J a mlkäU tähän maahan,
pyildvät eivät kykene elättäniään It­seään
työnteolla pitää heillä olla v a '
roja toimeentuloaan varten tai sellai­nen
hen^cfiö.'Joka siitä vastaa. Täkä­läisessä
siixtolaisuiistoimlstossa sanot'
t i i n , että koska te olette ilmeisestikin
vakinainen YhdysvaltainL asukas p i ­tää
teidän hankkia Yhdysvaltain s l i r -
tolalsvlranomaisllta todistus^siitä, että
olette Yhdysvaltain asukas, Joka halu­aa
mennä Canadaan. . Teillä on sen
Jälkeen kaksi mahdollisuutta Cana­daan
saapumiseen. - Ensinunäinen on,
että tulette Canadaan tavallisena
matkustajana Ja teette täällä myö­hemmin
pyynnön saada Jäädä Cana-dah;
asukkaaksi; siirtolaisviranomai-set
.ehdottivat kuitenkin^ että teette
lähimmällä siirtolaisuusaseniajla rluul
tan«i8ti Blalne, Wa5lb.X .a
l^lläst^ ( S i i r t o l a i s e n a Canadaan J a !itos
selviydytte onnellisesti. tarkastuksesta
Ja kuulustelusta,:on.asia'sillä selvä.
-. Ulkomaalainen nainen- ei> pääse: au­tomaattisesti
Canadan kansalaiseksi
vaikka V meneekin naimlsihi Canadan
kansalaisen kanssa. Hän' voi. pyrkiä
kansalaiseksi oltuaan'vuoden maassa.
•^::..fT^iwa.- kirja on^ylf-fcolmesatas
miUöonaa Ihmistft käsitfävfen
Englannin maaihnanvaltaa.. Itsenäir
siyy^ollstus ^Ja^ sitä: seurannut volto-
TöIQi$fik;~l»msBI-''£('B«EI3-Anre-tkas Itsenäiss^ssota heittivät vaiku­tuksensa
äsiahtaalle: 13 siirtokunnan
tra^ilAiit<mijiyi»fi
sc»' faiiiät^^ uuidessa
liittovaltiossa eddlytykset < kapitalis­min^
Vapaalle nmisulle Ja ;antoi-toi­saalla
isysäykseR vallankumöusaallol-.
^le,; JoGcä: nniutamassa. vuosik^axune-
:ncssä;'^wÄry^
Idnpuoliskdb.
. 4 3 : siirtokuiman.v
tiyat'':ii^omJäsl4'^
£aan e n s i m f ^ ^ kaplnaliipun H a i ­t
in neekeriorjat, .jTousMlnt. L'Ouver-turqii^^
jr^aS^^ ja
k c i i K r ; ^^
m^äiftl^Ä^mnian vi^iar^
sea \ j«ffi^aiv,;Jat^
v a p a i ^ ^ vas.;'
tä4m:i?|^
pa;^apoI^nln^e
kuvia' tiäo^ioii^^ ^kou-luttamattomla
Jä a i k e e l U ^ t i aseis­tettuja
.neekeHiJöidE&oja vastaan : jä
"Hail&l'itse£Äi^'s'^:6^^^^^ tunnus-:
täa''ftC^'^^''''•;v:^>^'••^^^^^^^
Mitä jmiiut sanovat
mmm&m. mmm
Älli
»Iiii:
Sask. ja BCm vaalit
;SaJ|ateHewanin ja British Columbian maakunnissa kesäkuun 11
j a 12 pnä pidettäviä vaaleja seurataan suurella mielenkiinnolla kautta
:^^: maakunnassa käytetään runsaasti
rahaa liberaalipuolueen toimesta pääministeri Jonhsonin uudelleen
valitsemiseksi BC:ssa ja Walter Tuckerin nostamiseksi Saskatchevea-nlnipäämieheksi.:
'Kummassakin tapauksessa liberaaleilla, ja vielä ;vä-henanaä/^^
toryilla j ^ sosialcrediteillä, ei ole asiallisesti puhuen mitään^
muuta tarjottavaa valitsijoille kuin se, että' -he myy vät vähittäinja
tukttCtäin maakuntiensa luonnonrikkauksia Wall Streetin rahamiehille^
Tämä Atäa:-sen miksi V
vaaleissa niin; epämääräisiä ja väUteleviä ohjelmansa suhteen^'
tövätlääntäääänestjäin huomion päivän tärkeimm
Joihlnk^vpikkUseikkÖihin j a muihin vähemmän tärkeisiin asioihin::
Valitettava tosiseikka myös on, että British Columbian C C F :n
sosialidemokraattiset oikeistojohtajat ovat myös langenneet porvarien
.* ansaan ja yrittävät "tapella beltsebuupin avulla pirua vastaan", he
3 ovat esiint3rvinään sosialisteina, mutta kannattavat porvarien sota-
^ phjehnaa j a siten tehdessään koko porvarillisen komennon perusteita.
- ^ Tämä ei;kuitenkaan onneksi tarkoita sitä, että C C F : n kaikki ehdok-p
;kaat olisivat tähän syntiin syyllistyneet. Tunnettu ^'salaisuus" on,
^» €ttä OQF;n maakunnallinen johto on miltei "keskeltä halki" tässä pe-c
ruskysymyksessä ja vaikka oikeistosuunta onkin ylemmällä portaalla
3 '>^elä naaaräävänä, niin rivijäsenistön keskuudessa on ominaisuiispaino
: rauhanohjelman kannalla. Tämä C C F : n oikeistojohdon
- t u r m i o l l i n e n kantavljeilteötää sikäläisten progressii
- voiton mahdoUisuuttp.,
ii . ' Saskatchewanissa,i.'.mi4sä Douglasin johtama C C F : n hallitus on
i omaksunut rehellisen- sotavastaisen kannan, on manattu esiin kaikki
taantumuksen paheet, jotta C C F : n hallituksen tilalle saataisiin libe-
7 raalien sotakonebto Walter Tuckerin johdolla.
i (Näissä m^ Va-paus
ehdottaa: , ,
*r • ' Älkää jääköTivustakatsojiksi, sillä'kansalaisvelvollisuuksien täyt­it
tämisen avulla-te voitte myönteisesti auttaa maakuntienne asiain pa-
« rantamista ja - edistämistä: Teillä on nyt tilaisuus toimintanne ja
i^' äänenne avulla vaikuttaa siihen, että sotaiset-vanhat puolueet tulevat
slvatltetulibi, ja että molemmista maakunnista valitaan mahdolli-simman.
Iaajan yhtenäisyyden avulla edustajia, jotka panevat kaikissa
asioissa etualalle Canadan kansalliset edut Ja^ toimivat rauhanomaisen
edistyksCtt ja hyvinvoinnin puolesta.
on, se kunnioituksella tunnustettakoon, Canadan
edistykselUsmtä osaa ja jos k.o. maakuntien edistykselliset voimat
yhdistSiVat nyt rivinsä ja valitsevat parhaat edistyksen voimat kusta-lin^'
Vaalipiiristä; niin: se töree vastaisuudessa auttamaan "idänkin"
jprogressiivien toimintaa^ puhumattakaan nyt siitä, että progressiivien
^ ^ " l ^ l l t o ^ S a ^ t i J ^ ^ parantaisi mamittujen maakuntien
i^psukkäiden omia olosuhteita;
a
V A I N HITLERIN/
AATU P U U T T U U . ..
V Lännen Saksan-diplomatia on ollut
klusaUIsen hidas vetämään.^taipeel'-
liset Johtopäätökset kylmän sodan ot­teista,
r : 6aksan talotjdellinen Ja po­liittinen:
restauroiminen oh käynyi
liian hitaasti. Länsi-Saksan aseistair;
misen viivytysv... ilmentää;.suurta
epäkohtaa ... Tastähuolimatta.Sak-jEan
saattamisessa.tasavertaiseksi Eu­roopan
puolustustoimlimassa on saa­vutettu
melkoista edistystä,... Opti-mistlsbmnat'
näkevät Schuman-suun4
nitelmassa yhtenäisyyden, nykyaikai'
sen Eiu-oopan -tehokkuuden' J a korke­amman
elintason puun. Eurooppalai-'
sen armeijan, Johon kuuluisi 12 saksa­laista
divisionaa, suunnitelma odottaa;
käytäntöön saattamista . . .— Vapaa
Sana, Toronto.
. . . SAKSAN SOSJIlEMIT
OVAT ERI MIELTÄ
Bonn. — Koskaan perääntymättö-mät
sosialistit tiedoittivat tänään että
he taistelevat katkeraan Ioppuun;asti
estäälcseen Länsi-Saksan :rauhänkon-trahdin.
<. .> Mutta sosialistisen oppositlonin
vt. puheenjohtaja Erich Ollenhäuer
piti sosialidemokraattisille tolmitta-
JiUo puheita, Joiden sisältönä oli tämä
— VMe taisteleznme loppuun asti rau-hankontfahtia
vastaan''. Ollenhäuer
sanoi sosialistien-vastustavan Ade-nauerin
suunnitelmaa LSnsl-Saksan
yhdistämiseksi länsimaihm . . . — A -
P:n^uutIstleto,' toukok. 18 p . : ^
• • «
L U O J A K I N ON
TYÖVÄEN PUOLELLA
Jos luoja eli Luonto on meille suo­malaisille
hyvä tänä vuoxma, niin se
antaa''cnellleihyvän sadon Ja paljon
viljaa; mutta jos se pnkaisee meitä
ansiolttemme mukaan, n i in se tappaa
meidät nälällä. Meillä on varsin p a l ­jon
ihmlsläi Jotka eivät näytä h a ­luavan
-koskaan tämän parempaa,
mutta kuitenkin on-suuresti kansan­demokraattisten'
itunliten 'luku l i ­sääntynyt
viime vaalien Jälkeen, Ja
sen tähden Luonto NBaattaä öUa suo
malalsille armollinen j a odottaa lop­pujenkin
kääntymistä, nman että
alkaisi enempää kansaamme rankoa.
Kevät tuli tänä vuonna aivan pöl-läititäimailä
—.<ja maa tuli esiin l u ­men
alta; Se vanha maa. Ihmisten
äiti. Ihminen piinaa tätä äitiään, el
vapauta sitä, vaan pitää sitä porva­rien
ruoskan alla. Maa on kiusaantu­nut
mutta ei voi mitään, odottaa vaan
omaaaikaaiisa . . J u s s i LIsäJuurI,
Satakunnan Työ. Pori.
rfkati kansojen' polifMfnea yleis-
Ustorla.: läitUste pälbSid^Usr:
kon lilstorlallia^^^dioiat^ kn-vaiis
on'a&nperaisista^^sn&kalsta^
sen VSrdästi Ja I t t t k l m ^ ^ sÄ
sääilmätt^mä^' vailoSnisesiii;
Bcn laloudemsesU .Ja polU|tlsesta
kabmla, flk^mörfjel^f^ fce^
täi^fcs^ 'k' Mtt' v^lkäb&äni^iik^
eeplll^tft d»saäiolMa.koko jUunis-
' k q i ^ O . mät^^^-Ött- |>;4utun'
; tnifodfoiRS rtfädm
M";^nfvaäi<^n ker<M^^Va£a
(fcteen '^äljlj^^assa Tdlessa voi-iazn,
tämä" tehte öfliefil*: ' ;
Näin aloittaa ^Ai^^ikan
toJe'n;kämmuhI§^|sj^Q;)niölue€^^^
vuotinen ;piäiccnJo|ifa|ft^^W^
Fd£ter laajmi /letistä p^llpn^öo)^
koa Scoskettelevan .j^torialOseV feolc-sensa;
(William Z. Pjpster: Outline
PollU<SaI History ö£ :fche Ainericas,
Interhatlonal rPublisheirs - .Co..' iJevi
York '1951). JÖka-JUtlgä' läden n i -
menaä mjr& ttcft^mfeben^. eäinty-neltten
koirulntmi^tls'tön'<pu^^^
Jlen sarjaan.^ _ '
simifOMAAVAJLTAtiKsii^ AIKA
Mai^äThea l u t ^ a . voisi i\i£khi
löyt^öi:' imlelenkitntjjKfetnffjäÄ ; > Eutkl-muskelaltää*
Icä^mfiisen/itaaatiosan
kehlitjteineti 'i)'ut'amäudeiti|, rapau­tuvan/
kapital^mM Miiki^a^oksi
vajaassa' viidessä -/vuosisaäa&sa,-; aika,
Joka jäiuiden ka^ojfen kohcjaira kir­joitetaan
vuosltiihfirislssä.^. Posterllla
:on siten'.ollut' käsi&siäii valtava aine-hWo,
yaräii&ln kun (hän aloittaa ku-v
a i i ^ n s a älvän alusta: ^ -
Lokakuun 12 ipnä 1492 as^uijeräälle
Länsl-intian: saarelle (nykyisin n l -
Wltään WatJingy ecnovjdälsenikuto-
J^n |)oI&a>Kirlst(i^ä> Columi^^
lumbus Itse sen' enetnipää kuln^-hänen
aikaldlsenisa£e^ :elvilt'.iaavistaneet
pitivät; ankaralla kädellä huolen sii­tä,
että siiurten Joukkojen i c e ^ u -
dcssa-^ ei mäkään todella - yallanku-.
mooksellinen Jiäce päässyt leviämään.^
JaS;a : - tapauksessa vapaustaistelu'
päättyi voitollisesti Ja entiset siirto­maat
itsenäistyivät seuraavasti: P a -
raguay j a Venezuela 16U, Argentiina
1816. Chile 1818, Colombia 1819, Mek-sikko
j a Ke5ki-'A!merIkkav (Costa R l - :
ca. E l Salvador, Guatemala. Hondu­ras
ija jNicaragua) sekä Peru '1821,
Brasiliavja Ecuador a822, Bolivia Ja
Uru?uay 1S2S j a ITominikaanlen t a ­savalta
1844. Mutta se seikka, että
s u u r m a a n omistaja-kreolit' olivat
kal&kiaUa itsenäisyysliUEkeiden Joih-doisa,
jätti nämä maat sittemmin
puölifeodaaliselle asteelle, joka niissä
on vieläkin : vallitsevana. Ja tämä
Toronton tyottömmn
lubiunääfä on 10.000
saurempi kuin 1051
— V l r d U s t o i t l ^ J e n mu-
Icaän oU National ftapIoiAnent^ Ser­vicen
täkäläisessä ttdmistossa tySttö-milcsi
rekisteröityjen lukumäärä tou-k6k.^;
pnäka1kkia'aiv2l;913eU 10J253
ensnmän kuin viime vuonna Junaan
aikaan. Toukok. 22 p.i»ätömecn v i i ­kon
aikana yähcöityi työttömlrä luku­määrä
täs^ feaupungi^ 2.733 hen­kilöllä,
sanotaan virallisessa tiedonan-i^
ssa.
Kaivostyöläinen sai
surmansa räjähdyksessä
Montreal. — Kaivostyöläinen R o ­bert
Quiron sai sumtansa räjähdyk­sessä
viime tiistaina Normlfkan kai­voksella
Lovyn townshipissa; ^
Räjähdys tapahtui k u n Quiron k u l ­jetti
kaasulampun ittah läheUe ga-soUmltynnyriS.
(Kolme thiestä. JöQEa
yrittiväA auttaa Quironlo, satvat p a ­lohaavoja.
tSoiiän ma^Innoiisuh maäilinanhi^to-rlallista
merkitystä, 'joka Eurocipassa
ratkaisevalla tavalla horjutti leödaa-^
liaateliston asemaa,:: j a -Amerikassav
uMdessa «naanosassa, helttC kehityk-;
sen. jhdelfä Iskulla aivan liusille
urlUe: ^ - ^ - ' '^^l ^
Columbuksen jaUHla seurasivat' es­panjalaiset
j a (portugalilaiset 'con-v
qulstatorlt. Jotka eri IntlaanivaltioL-den
:Ja; heim(Wen,;y»llsiä kesikmälslä
erimielisyyksiä haikailematta hyväk-:
,^cen kfeyttäen ainutlaatuisen juimasr'
ti kukistivat orastavalla (rarmikko-
J a preeriaintlaanit), - kukoistavalla
(Inkat). JaKra^ptpeutuvalla • bailbaari-;
, kaudella (mayat j a aztedkit) elävien
mtiäanten vastarinnan, ryöstivät
heidSn^^äarteensä: Ja paKottlvat Voi­tetut
;työ^enteletoään orjina kUlta-
Ja^hopealoUhokstUa. /
Aarteet oli'kuitenkin pian ~ :noin
sadassa vuodessa imeCly tyhjita J a
kuljetettu Euroop(paan — ntyt alkoi
tomen' ivalhb. NIiriemHnaän Keski-
Ja Etelä-Amerikka muutettiin jätti­läismäisiksi
feodaalisiksi latifuhdfoik.
si. Joilla; mtlaanit pakotettUn työ&>
kentelemään - tuitpeeseen sldottutaä
fcodaaöorjina. ^Vaikuta intiaanien
taloudellinen asema tämän kätitla
romahdusmaisesti huononi, se Tkui-tenkin
«nosti ^ heidät aikaisempaan
verraten kotkeammalle, feodaaliselle
kehitysasteelle, johon tatiaanit > k u i ­tenkin
huonosti ja vain Jatkuvag.
vastarintaa tehden taipuivat.
ParMomanvtyövojipan, saamiseksi
turvauduttiin;: siksi -TieekeriorJakaup-,
paan, Jcäca a ^ o l Jo l i l ln varhain-kuta
1502 j a Jatkui yhä. laajemmaksi pai­suvana,
y l i 300 >vuotla. _ CWjakai«>i)a
vakiinnutti suurimmklie' osalle Iän-,
tlstä paUonpuöllsköa- • fffödalisifahi,;
kllhöitti nieridttävte. tavaUä kaiii-talismhi
kellitystä ^Englannissa Ja ve-:
rotti aääumättamäh julmasti Afrikan
asujamlstba: jokaista eläiMä oiDaa
kOhden kuoli .viisi neekeriä, rieeikeri-väeätön
kokonaismenetykset on = las-keuu
80 miUo<mäksi.
Uuden; mantereen :fpofaUoisosissa -ke­hityt
k U M kuitenkin hieman toisia
'teitä! CoiiquIstadoHen ^kkistettua
Keski- Jä JBtää^ehlcan Jäivät ny-
Y t t i d y s v l i ^ " ^ t i e ' j a ' C ^ a d a
pääasiassa >ensiäntila|sten,*' ranska"
laisten',' MhoUaBili&istim rjä' e^äi^«n
muiden ^urooipah mäkien käsiin. E u ­rooppalaisia
siirtolaisia alkoi siten
vähitellen virrata uudelle maixtertel-'
le, hallitukset alkoivat kiinnittää'uii-siln
alueisiin yhä suurempaa • huo­miota
Ja 1700-luvulla olivat Englanti
Ja Raitska slcfpanneet kouriinsa' k a i ­ken.
Jälkimmäisen Joutuessa tyyty­mään
vähäisenipäan Louisiana-saa-^
lilseensa." lAsiaan kuuluu, että inti­aaniheimoja
(petetdin. JoulckomtEr-hattlin
Ja ryöstettiin mitä ipöyristyt-tävimmallä
tavalla (englantilainen
Icenraali P h i l Sheriilan: " V a i n kuol­lut
Intiaani on hyvä fntiaani'0. .
•^äm päättyi Amerikan historian
ensimmäinen, kolonisatlon. siäKf^"
maavaltauksen kausi Ja alkaa toinen
itsenäisyyssotien Ja ikapitalifcnin ke-
. Vallankumous levisi täältä Espan^
Jan Ja .Portugalin .siirtomaihin; val-lai&
umoukselUsia "Junttia" iperustetr
tiin kautta Keski- jä Etelä-Ameri­kan
ija vapaussota alkoi spontaani­sesti
ilÄlO. Mutta kun Toussalnt
L'Ouverture: nojautui ^ varauksetta
nee&erlorjito, kulki, köhitjys mante­reelle
ahtaanunilla laduilla. . ::Simbn
Bolivar. • EtelärAmerikan vapausllfk-keen
tankein Johtaja, oli suiu-maan-omistaja
Ja tuhannen ^neekeriorjan,
herra.Ja.sen toinenrjohtaja Jose de
San Martin::olI i;iraraikikaan.englantl-laissyntyisen
kapteenin poika. Vaikka
näiden kummankin mainehikkaan
vaipausliikkeen johtajan Joukoissa oli
enemmistö köyhiä neekereitä;: intiaa­neja,
meztitsejä j a zotnboja, niin
näiden osaksi Jäi vain taistella. Kaöc-kl
X&^anjalta vallatut maat lisättiin
vapausliikkeen'' ipuolella olleitten
kreollsummaanomlstajien maihin ja
n i in Bolivar- k u i i i de SaniMartlnkto
puolestaan avasi ovet volmaltkaam-miHe
valtioille: juuri Itsenäistyneet
maat alkoivat heti kehittyä (puoU-
: siirtomaiksi, gota ne ovat vielä tänä^
kto päivänä.
KAFITALISnUN L»PIMUBTO
YHDYSVALLOISSA
r Tämän : Jälkeen Foste^ kirjan
pa&oipiste:-'On:!^47maiiäiiTettävästi Y h ­dysvaltojen
historiassa. Uusi liitto­valtio
laajeni zjqpeasti kohti länttä.
Louislanaiostettiin 1803, Meksikolta
riistettiin haikailematta y l i miljoona
neUökilometriä 1846 Ja ^'ostettUn"
Gadsdenkaupalla osa . K a l i f o r n^
1833. Näin. ^päästiin tl^^enmeren
rannalle Ja JaSjelle jäi vallatuilla alu­eilla
asisvlen: suurten^; intlaaniheimo-j
o i . armoton tuhoaminen, joka tapah­tui
venraten nopeasti. ^.Vuodesta 1911
hei3;ioillp, ei/iollut enää oikeutta sol­mia
minkäänlaisia sopimuksia — he
olivat vftU^isti^n armoilla.
Teollisuuden kehitys oli uudessa
liittovaltiossa aluksi melko hidasta Ja
välhälstä.rtl«i5 dli tekstiiliteollisuu­d
e s s a lab.OÖO' 'konepuolaa, slsälllsso-
^ n alla o l i lukii 640,000. V a r s l n a i ^n
rautateollisuus •: peiustettiln - vasta
laiS P i t t ^ U F g h l i n , 1860 tuotanto oli
988,030 toiinla vuodessa. Rauta.veti
m u k a n a a n 'hiilen: 18!^ oli tuotanto
50,000 tonnia j a 1860 14,344,600 tonnia.
a®@ UNION EDUSTAJAA
l^iSKU^tiiEE RAUHASTA
: .Chicago. — Hjrvin voimakkaat jaos­tot
OhlQagonaimmatJMisesU^j
neestä työvaenUJkkeestä^ ovat -tuoneet
järjestetyn : voimansa < työväen ,;rau-hankoiiferenssln
taakse,- joka: t-k.- 25
.p. pidetään .Paekinghouse . Labor
Centerissä. , »
Unloiden toiminta perustuu tun­nustamiseen,
että rauha Korean: so­dan
päättämisen kautta on avain t u ­loksien
saavuttamiselle, n i i h i n : prOb-leemeihln,
jotka konferenssikutsussa
mainitaan, nimittäin ihmishenkien
Ja raajojen säästämiseksi; n i in sodas-
: sa kiUn < tydpajoissakin,elintason ko­rottamiseksi,
työllisyyden lisäämisek­si,
unioiden säikemisen lopettami­seksi
Ja musertavan aseistusverotta-mlsen
taakan nostamiseksi pois ame-rilckalaisen:
työväen hartioilta.
Konferenssissa .tulee olemaan
enemmän k u i n 200 edustajaa ipaikal-lisista
unioista. Useimmat niistä, t u ­levat
olemaan tavallisia: työläisiä ja
tyämaalähetteja, mutta myöskin uni-1 puolesta".
otden virkailijoita ja: toimeenpane­vien
komiteoiden ^jäseniä.
T^vaen, rauhan puheen­johtaja
Roy: .iStroud ;sanoo, että " on
tullut aika. saaida aikaan <yhtenälnen
i työväenliike murskaamaan ne voimat,
.jot&a kiskovat meitä kolmatta maail­mansotaa
kohden." J a edelleen hän
-sanoii etta:..',"Chicagolla on. sliuret
tyoyaen : talstelutraditiot, eikä voida
ajatella) parempaa tapaa todeta mei­dän
olevan tuon perinteen arvoisia.
Imin: olemalUa Frederk& Dougl^^
viisaudeq.johtamina, joka sanoi: "Ne
JotJka haluavat yhteiskunnallista -edis­tystä
ja:kuitenkin pyytelevät anteek­si
taisteluita, ovat sellaisen kaltaisia,
jotka haluaisivat sadon kyntämättä
maata'."
Stroudin mukaan on voitto yhteis­kunnalliselle
edistykselle "Ukempänä
k u i n monet käsittävätkään, voiton
hankkimisella taistelussa raiihan
Josta 2/3 antrasUttia ..Muina "teollis
suuden' aloilla kehitfys noudatti:;jotafl
kuinkin s.amanlaista^ vauhtia. £nsim-<
mainen pankki perustettiin 1791.'18501
niitä oU 140L ^ ' .
Teollisuus kehittyi kuitenkin riltr^
tävänncsteasti nostaakseen: esiin en^
siarvoisen tärkeän kysymyksen: onko
Yhdysvallat oleva ' puolfeo&allnen
maatalousmaa v a i n j ^ a i k a l n e n teol-;
lisuusmaa. {Edellisen pämoplste o li
etelässä- jä- Jälkimmäisen pohjoisessa
Ja kiista ratkesi pohjoisvaltioiden
hyväksi sisällissodassa 1861-65. Nyt
vasta oli läntisen :pallonpuoliskon:
liittovaltiolla vapaat mahdollisuudet
kiEäiittyä maaihnan;Johtavaksi kapi­talistiseksi
teollisuusmaaksi Ja nousu
oh sisällissodan Jälkeen tavaton: Vv.
1860-1900 y l i 14 miljoonaa siirtolaista
saapui maahan. Jo 1694 Yliäysval-taTn
teollisuiis; oli sivuuttanut Eng­lannin
j a kaikki J n u u t valtiot Ja oli
tuotannoltaan 15 kertaa suurempi
kuin v. 1860.
IMPERIALISTISEN KAPITALIS­MIN
PÄÄMAJA
Yleisesti katsoen tämä kehitys on
Jatkunut meidän saviimme saakka.
Ensimmäinen: maailmansota oli siPe
voimakas kiiholtin J a teki .U6A:sta
ensimonäisen kerran velallisen. ase­mesta
.velkojan, antoi Jo aikaiseorittin
heränneelle: amerikkalaiselle imperiar
lismille voimakkaan virikkeen Ja-he­rätti
suuressa mittakaavassa henkiin
dollartdlplamatian, mutta ei vielä
saattanut ILänsl-<Euroopan suurvalto­j
a liolvlUeen. Tämän saavuttamlr
Saksi; tarvittiin vielä totoen maail­mansota
1939—1945, joka Maröhall-soplmuksella
ja -Atlantin Uitolla täy-
•denhettyä -toki: WSA:sta kapitalisti­sen
maailman kiistattoman isännän.
Mutta niinpä myös syveni hnperia-listisen
parasiittikapitallsmin sisäi­nen
kriisi. KunMJSA:» vienti: o l i
1947 15,3 mlljafldiaidöllaria. n i in 1939
TÄTjj
CaASOLUNI VXHISSX
K u n autoilija auttoi ylös amfc, J
maansa erittäin lihavaa na J T ^
litu täinä: ^
••^Miksi Ihmeessä ajoitte pääte-tekä
kiertänyt minua?"
"GasbKIni oU vähissä, enäffm .^j
se riittäisi-, tuu vastaus!
, mrVA KESKIARVO
A n t t i ' Ja, J a l lu oUvat sorsia aaur
massa. Molemmilla oh oma väiS
paikkansa. Kumpikin ampua
kutteU jonkun kerran. Kua he ^
ten ^UWat yhteen oU AntiDar
sorsa mutta JaUulla ei yhtään.
"Sinä ammuit tauonostr, sanoi An
•«yllä keskiarvo oli hyvä kjma*
nen", ^vastasi JaUu.
"Kuinka, mita sinä meinaat kejK
arvoUa?".t:edusteli Antti
"No ensiksi ammuin jalan liaj
alas, sitten saman verran yias' uiJ
Iitti JaUu. •
fll
Alisoleva
0,'es-Eteeii
Ictaao siio
«tttaista"
^ Sxoltl»^
j^an onlol
tysmi^llstä
Myöskin O
hyväksytty
ka merbits
ten demot
({istämistä
dten talkita
vänsä valt
teon tai la
Suonien korkeiii vanhun.
deneläke on $195.75
HaUitusneuvos Niilo A: Manniomajj
nitsee iPinniäh Trade Reviewii 5dS
sessä numerossa julkaistussa Saana!
-äskeisiä yhteiskunnallisen huoDi)^
distuksla koskevassa kirjoltuks^jsj
e t ^ Suomessa maksettiin vaiAujitej
•eläkkeitä ensimmäisen kerran vuona
1949 j a että eläkkeen saajia öh
äan noin 100,000 henkilöä. "Koilda
eläke on noin 46,000 markkaa v^od»
i a .. i J a suurin osa eläkkeen oäj.
rästä ;. . o n sidottu elinkustanhiijij.
ddcsin vaihteluihin", sanoo iSsDM
Laskien Canadan dollarin olevan m
markkaa on korkein eläke siten IBSIi
dollaria vuodessa eli 1631 doDsiiil
kuukaudessa.
Täten ku
häätilaisii
Vihkimin
MB. ja Ml
Porcupme,
kohtalon ratkaisu: Jos USA aloittai
sodan, se kärsii tappion, jolloin n^ös
kapitalismi kukistuu: jos se ssl
rauhallisen kehityksen. j a t k u a gs
sosialistisen sektorin voimakas ts'
loudellhien kasvu ajava koko kapiti-lltsisen
.maailman sellaiseen pulaa |
kurimukseen, että se kaatuu oaisai]
mädännälsyyteensa. Myös USA a]
Sydäme]
rikkaasta
käydessam
Kutos 1
vastaanott
Enkoine
osoittanut
Dixie, P,
se oli pudonnut •123 mUJaardiin J a
laskenee • kuluvana' vuonna 10 m i lr
jardlta. Maataloustulot l a a v a t 1949
17 pros. edelliseen vuoteen verrat­tuna
Ja 22,4 pros; -vuoteen 1947 : ver­raten.
Vuodesta/v 11944 lähtien^, «eali-palkat
ovat Jaskeneet la (prosi ;Tol^^
saalta on 'tö yhtiötä miljaaidllUolkassa
Ja niiden yhteiset varat käsitäivät 114
miljardia doHaria, Yksinään Morgan
valvoo 46 yhtymääj Ja Morganin N a ­tional
Bank hallitsee 55,4 miljardi
dollarin omaisuutta: - sKuusi suurinta
pankkia Tpitää'käsissään 57 ipros. k a i ­kesta
pankki)i}ääomasta. Tässä vain
muutaonla numeroita Fosterin kir­jasta
. NUd6n^ täydennykseksi ei l i e ­ne
.tarpeellista enää esittää jättiläls-varustelujen
numerovuorla, nehän
yleisesti tunnetaan.
TULEVAISUUDENNAKOALAT >
K r i i s in kuilu aukenee siis jyrkkänä
Jasyiväna . J a mitä on odotettavissa?
Amerikan kansaan ei ole liikaa luot­taminen.
•. Se el tosin tahdo sotaa,
sanoo Poster, mutta "olLsi typerää
kieltää,' että laajoja väestökerroksia
on perusteellisesti Johdettu harhaan
f k nfe ovat vlrtoimenaan Juoksevan
Imperialistisen sotapropagandan val­lassa.'-
• Niinpä Foster kääntää kat­seensa
Nei|vostohittoon j a kansande-:
mokratioihin. Joissa on myös USA:n^
siten: sosialismin lkynn>'kseil]ä.
William Z Fosterin amenkkslaisUl
^historiaa e i ole väänn nimittää sm-[
työksi; Se.on teos. Joka kyfanän ti^
teellisesti j a melkein koko ameritta<
laisten historioitsljakunnan (?ostt
r i n Jlahdekiirjallisuusluettelo käsi:täi|
19 tiheään painettua sivua!) todistar^
jakseen vetäen ituoru pala- palalta |
kaJken katinkullan läntisen paOon*
puoliskon'menneisyyden ja nykyisyy­den
ympäriltä. Tehtävä ei vannaan­kaan
ole ollut helippo, sillä tämän |
maincilaisen tutkijan lähes 700 sinol
mittainen • hyppäys KolurnJMiksestaj
Trumaniin on alallaan kokonaisuu-f
tena perustavaa laatua. Siitä M '
matta Foster on kyennyt jaoiUd^J
maan teoksensa hyvm selvästi ja lia-vainnolllsesti.
laihdekitijaQa luneal
teostaan on helppo ja nopeafcäyttäj
tyylilUsesti se on selvä ja ytimekäs,]
s i t a o n " h e l w ' 0 lukea'. Jos siitä m-f
menomaan haluaa etsia vakoja, nMl
vain (huomauttaa eräistä toistoista j«|
fraseologiasta, jota jossakin määrin
Umenee. Mutta sitävastoin Postein
teos on jotakuinkin vapaa voiznak-j
kaastl känJistetyistä ilmauksista, Jot-j
ka joskus karkoittavat muitakin knoj
ennaiökoluuloisia porvarillisia lukfl»*!
ta marxUaisten klijojen ääiestä. A
se on vaimasti eduksi: onhan faJJ«]
' tarkoitettu ennenkaikkea amerilia-1
laistetisa itsensä luettavaksi. - «•
ILMi
vn
Myös i
.omaister
Rlcky. ]
Signd j
Allan j
Julius i
Uuno K
Oiva W
Impi T l
Tilda ii
Aune ji
Hanna
Elin ja
Hilda K
Täten
via siits
koukses
Sydän
sisaltori
toivotti
vanhuki
Parha
kerhon \
Kyllä
aikaa k
monta 1
Nakeu
FRANK
IDA MA
HILMA
Sudbury
PÄIVÄN PAKsm .«>:
jr:.:v.i*-
Hitä Ottäwaan kuuluu?
Idtyksen kausi.
ITSENAISYYSSODAT
XTUden • kauden meikkipalun muo­dossa
heinäkuun 4 pährä 1776, jolloin
13 en^Iähillalsta' sIlrtäEi^taä Jiiils-^
tautui ItsenäiseGcsi Ja uhmasi siten
Käsiimme joutui: parlamentin ala­huoneen
pöytäkirja j a n i in päätim­me
sen johdosta kirjoittaa mitä Otta^
waan k u u l u iL
Sitä «imen on kuitenkin huomau­tettava.'
torontölaiselle Kiviperah P e ­kalle,
että taÄiän pöytäkirjan johdos­ta
ei tarvitse.jjulkalsta^mitäan Uimet^
telyä eikä tch<rä fei&än llmTantoa,
että iparlainentin .virallinen pöytäkk-
Ja on Jollakin salaperäisellä tavalla
Joutunur^erään pimikln käsiin, sillä
se saadaan kohtuullista ^oivausta
vastaan kuntogalttaren kirjapaiiiajal-ta
Torontosta.
pauksessa vaikea tperia edes ansait­tuakaan
palkkaa Ja rokulipäivistä ei
yleensä maksata mitään.
Kaiken lisäksi on alahuoneen asiat
järjestetty mainiosti moista rukuloin-tia
silmällä'pitäen. Sitä todistaa se
sääntö, että alahuoneen pitäisi olla
päätösvaltainen kun 20 jäsentä on
paikalla j a 242 ob rokullssal Jos jä­seniä
sattui^ 'olemaan vähemmän
kuin 20 'Saapuvilla niin: puhemies ei
ole .huom'aavIaäankaan sitä Ja n i in
Niin, alahuoneessa oli tk. 23' pnä räämään jäseniä ravintoloista, t u -
k ä s I t e 1 tävänä liikennendnisteriön
menoarvio. ^ Vaikka alahuoneessa on
tietojemme mukaan 262 jäsentä niin
el heistä:011ut saapuvilla. muuta kuin
'46 Jäsentä. rokulissäoU siis kaikkiaan
216 miestä (ja- yksi nainen. Mikäpä
on olla rokullssa kun kansa maksaa
rokulipäiviltäkih. Se on myöskin s i i ­nä
suhteessa poikkeuksellinen tyd^
maa, että se runnaa yhtä hyvin, eUei
patremminiklit,'Va&]kii'ainoastaan 17.5
sadasta: on työpaikallaan. Kukapa
vielä kehtaa .välttää, etteltcö kapita­lismi
ote mainio Järjestelmä k im se
salUI moista vapaamielisyyttä työn
tekoon Ja'palkan periiniseen nähden.
Ja k im palkan lisäksi voi saada vielä
läUkenlaatulsla sivutuloja, enemmän
täi väheminän laillisia', sellaisia jois­t
a pn paras "olla .vaiä.r Tosin aslaur
u u t a ' - o n ' jcerraisaah :päinvastainen
kansan valtavaan enemmisiöön näh­den
siliä sen suhteen onmonessa t a -
asloista puhua : paukutellaan Icunnes
tiflee äänestys: Silloin pannaan kunr
k i n puolueen "piiskat"' liikkeelle ke-pakkahuoneistayms.
paikoista.
N i i n , olimme aivan unohtaa sen
liikenneminlsteiiön menoarvion. SU-nä
malnStUin myöskin 54,700 P i l a r i n
varaaminen hallituksen Jäsenten
sit^-isten rautätievaimujen kunnossa­pitoa
j a palvelijoita varten. Kussa­kin
vaunussa on kuulema yksi vaki­nainen
palvelija. Ja parhainunlssa
kaksi, yhteensä^ seitsenän, palvelijaa.
Joiden palkkoihin sanotaan tarvittar.
van yhteensä 21,2Q0 dollaria, jne.
Hallituksen'ei tarvitse, maksaanäi­den
vaunujen rautateillä kuljettami­sesta
kerrassaan mitään sillä rauta­tiet
täkevät:sen totutun tavan mu­kaan
ilmalstksl. kuuleman mukaan
"kohtelial&uuden ivuoksi', vaikka n i i l ­lä
ei ole s i i h k i mitään laillista vel­vollisuutta.
'
^^Taltä yksityisvaunuja on kaksi
muiden ministeriön Jäsenten yhtei­sessä
käytössä.
vaikka konservatiivien hallitus­kauden
aikana oli näitä yksityisvau­nuja
ollut käytännössä myöskin viisi.
oUvat konservatiivit nyt valmiit u h ­raamaan
niistä kaksi. Heidän mier'
le&tään on kenraalikuvernöörin arvo­vallan
mukaista^ että hänen .käytet­tävään
on kaksi vaunua ja he olivat
valmiit myöntämään vaunim myös­k
in paäaninlsfierille. Mutta toiset
kaksi; pitäisi heidän mielestään hyl­jätä
Ja säästää noin 20,000 dollaria.
Libeoraailit olivat viiden va,unun kan­nalla
Ja n i i n asia jäi entiselleen.
K u n asiasta^ keskusteltim esitti l i ­beraali
Gibson Vancouverista ylistys-'
hymmhi hallituksen jäsenten puoles­t
a mm. seuraavaan, taipaan;
r K u n katson hallituksen istuimille
n im timnen. itsenl-.useln ^ kiitolliseksi.
Salllikaa minun sivumennen lisätä.
että mtoun tapani ei ole pihistää Mutta itukaan aia.mu..«^ ^
m.nnAis mnff.a ikiin minä. katein ole viclä tähän mennessa
kenraall&uvemöbrin. ajtai päamlnlsr
terin; yksi liikkmeministerin Ja yksi
pennejä, mutta k im minä katson
tuoime j a näen mitä nämä herrat
tekevät niillä.pienillä palkoida. Jolta
he saavat ja k im ajattelen kaikkea
sitä kurjuutta mitä heidän pitää sie­tää
IB/MM) dollarilla vuodessaniin
minusta näyttää ^Oko asia pilkan­teolta.
J a Jos nämä herrat sattuvat
Jollakin kemoin pitämään toimensa
Ja Jatkamaan työtään moisilla pie-,
nillä palkoilla j a vaikkapa väihän r a ­haa
käy tettäisimUn heidän yksityis-vaunuihinsa
niin minä arvelen: sen
olevan halvimman palkan mitä voim­me
heille maksaa, l^yhyesti sanoen,
minä anvelen, cfttä . m e maksamme
heidät messmgillä eikä kullalla."'
'Niin. todellaUn: Kiviä leivän, ase­mesta.
: (AJatelkaahan. että hallituksen Jä­senten
pitää kärsiä kurjuutta 18000
dollmrln nmostpalkaUa, Me^
täsmälleen tiedä (minkälaisesta k u r -
Juudesta mr. Gibson puhui, out*»
meidän Jhleleemme tulee nätti j»
vUu.- Mbinen Jeremiaadi ei meuiäs
mielestämme saata merkitä mltäai
muuta kuin sitä. «tta hallituksen Jä­senet
saavat viluissaan, vähiin OJ*
syihin puettuna ja nälissään, nttt|
j a leipää eväänään, matkustaa » i s
hienoissa salonkivaunuissa. 6e <f\
todellakin kurjuuden sietämistä. Säl­l
i käy näitä onnettomia ihmldä. Jot­ka
joutuvat näkemään näftää j»
iviluä ollessaan hallituksen lili»P»'
doUla. J
Tätä kh-joibtaessamme lojmi
mieleemme ne vanhuudeneläiel^;
joiden.pitää elää 40 dollarin " S ' !
kÄiöieläkkeeBä eli 480 doUarllte Wj
dessa. Koska tämä sunana on «•
noastaan yksi 38. osa 18,000 doII«a
vuosipalkasta m m karsivat be tJ^j
maaökin 38 -kertaa enemmäa
j a nälkää kuin hallituksen jäseaft
Mutta kukaan alahuoneen jäse?"!
moista' valitusta heidän P»»^*^
kuin mr. Gibson puhuessaan T »^
kesta,'siitä kurjuudesta, Jota_
(halhtiassen Jäsenten) pitää s » *
18.000 dollarin vuoslpalkaUa."
Muika pitäisi jokaiselle aja»^l
valle ihmlseUe todistaa, että n ^ l
ne herrat välittävät ^^öjhästa
sast^. Samaan aikaan knn ton^
sia miljoonia doflareita uö«toan^l
teen sotaan rvahnistumlseea
Ja suimaa varten, samaan
voida suostua kurjien '«n^TT^I
eiäkkekien korottamiseen, »»»^1
mllla vaivaisilla dollareilla, «tt» ™:
/
mma vaivaisin» " " ^ " t : * ^ - ;«3i
tabito tehdä näiden vaahustm e s^
edes Jossahi määrin siedetta^"»-
Jos vanhuudeneläkkeitä IcorotJ*;
sito noto 200 dollarilla ^ « » « f J ? ^
hen tarvittaisi muuta kuin l / «
Canadan .vuotuisista «o^^^^L
Sellaisia ovat Ottawan kunlo»»'
tällä erää! — Kalle Terä.
Leo 1
RO
LeoTolst
Joka ilmesi
kansasta,
ulkonaisen
piilevän oil
ylimyksessä
kanssa. K
dessaan Ne
on johtanu
Nehljuda
hänen sisin
raaminen o
bsta tilintel
S U I
• Daph
S]
Daphne du
uudessa •
sen, Ambrc
joka muuta
kausdraams
sahköisä, ki
puu Ambra
Naiden koi
nstu-iitojen
kaisu saapi
VAPAUJ