Vapaus, August 6, 1960

              mmm
-f. '-. i^jii' -
Ilmestyy tiistaina,, torstaina ^a lauantaina — Perustettu vuonna 1917 Canadan suomalaisten itsenäinen j^työväenlehtl"
No. 91 — Voi. XUI vuosikerta SUDBURY. ONTARIO Lauantaina, elok. 6 p.Saturday, Aug. 6, 1960
Kuuba ei alisfu
1^''
I
1 ^ ^
sanoi Raul Castro
Havanna. — Neuvostoliitossa,
Tshekkoslovakiassa ja Egyptissä
: vastikään vieraillut Kuuban vallan-^
kumousjoukkojen^ ministeri. Raul
Castro, pääministeri' Castron nuo-rempi
veli> piti torstaiaamuna Lati­nalaisen
Amerikan ensimmäisessä
nuorisokongressissa tärkeän pu-
<heen, joka ^laajallettiin radion ja
TV:n välityksellä kautta maan.
Puheessaan hän viittasi Neuvos­toliiton
pääministeri Hrushtsrevin
lausuntoon, että Neuvostoliitto voi
käyttää, rakettiaseita silloin. jos
Kuuba joutuu^ Yhdysvaltain impe­rialismin,
hyökkkäyksen kohteeksi. -
,"Jos tällaista hyökkäystä (Kuu­baa
vastaan) ei tule" sanoi Castro
puheessaan, "silloin ei .niitä raket­teja
lähetetä" (Neuvostoliitosta).
Majuri Castro sanoi: "Neuvosto­liitto
ei halua sotaa; se taistelee
rauhan säilyttämisen puolesta, mi­kä
on myös Kuuban asenne:" Kuuba
i vastustaa sotaan: mutta jos Kuubaa
"vastaan hyökätään asevoimilla,
hyökkääjät (tarkoitti cYhdysvaltalJii-sia
V.), siUoin tulevat hyökkää­jät
saamaan mitä kaipaavatkin, ei
täältä, vaan muista paikoista, j a ; ne
raketit eivät putoa tänne, vaan sin­ne."
'
' Selittäen, että "rakettejakin on
kahta lajia" — "sotaraketteja ja
rauhan raketteja"'-^ majuri Castro
sai^oi, että Kuuba, ei "ota yastaan
sotaraketteja, mutta se ottaa vas­taan
rauhan raketteja.*'
•sm mie
tukevat tri Linus Paulinsia
Pennsylvanian yliopiston opettajat tuomitsevat
Paulingial vastaan kohdistetun noitajahdin
Filadelfia. — Pennsylvanian yli
opiston opettajakunnan 176 jäsen­tä
tuomitsi keskiviikkona julkisesr
ti "nykyisen painostuksen"; jonka
kohteeksi tri Linus; Pauling^ on jou­tunut'
senaatin turvallisuuskomitean
edessä.
Mainitun yliopiston opettajain
hyväksymässä neljä paragrafia kä­sittävässä
julkilausumassa annetaan
yksimielinen kannatus Nobelin pal­kinnon
voittaneelle kemistille,:.: tri
Paulingille siitä kun hän on kiel­täytynyt'
v antamasta ^ senaatin noita-ijahtikomitealle
niiden tiedemiesten
nimiä, jotka avustivat häntä toi­minnassa
ydinaseiden kokeiden
kieltämisvaatimuksessa.
:Kopio tästä.päätöslauselmasta on
lähetetty senaatin tutkintavaliokunr
nan puheenjohtajalle, senaattori
James O. Eastlandille-ja-myös tri
Paulingille, joka on kutsuttu kuu­lusteltavaksi
uudelleen ensi torstai­na.
Senaatin tutkijakomitea, joka
tarpoo vanhoja;:noitajahtaajäin pol-kuja,
on uhannut tri Paulingia
kongriessin n ."halvöksimissyytöksel-
Iä''/ ellei. hän aUstu ilmiantajaksi
n i m . e t t ä t r i P a u l i n g i n . apuna rau­hantyössä
olleet nuoremmat' tiede­miehet
voitaisiin myös raahata noir
tajahtikomitean^ mustamaalattavak­si.
• Kuten tiedetään tri Pauling ke­räsitiedemieskumppaneineen
11,-
000 allekirjoitusta 49:stä maasta
anomukseen ydinasekokeiden: lopet­tamiseksi:
Tämä anomus esitettiin
YK:lle v. 1958. Tämän "rikoksen"
johdosta on tri-Pauling: nyt .musta­maalattavana.
: Hän on avoimesti
myöntänyt toimineensa ydinaseiden
kokeiden lopettamisvaatimuksen
hyväksi selittäen, että ihmiskun­nan
terveys ja olemassaolokin riipr
puu ydinaseiden kieltämisestä ja
hävittämisestä ja että ydinaseiden
kokeiden kielto on ensimmäinen
tärkeä askel /tämän tavoitteen tor
teuttamisessa.
Toisaalta tri Pauling on päät­tävästi
kieltäytynyt ryhtymästä
ilmiantajaksi. Hän ei ole kerta
kaikkiaan antanut noitajahtaajU- .
le yhdenkään tiedemiehen nimeä,:
joka on työskennellyt hänen
kanssaan i ydinasekokeiden :kieltä-misvaatimuksen
hyväksi.
Kenraaleita' joukkona
pois virasta
Ankara. — Turkin asevoimista
vapautettiin keskiviikkoiltana kaik­kiaan
235: kenraalia ja :amiraalia.
Tajrkoituksena Oli ."nuorentaa'' Tur­kin
asevoimia, r Kenraali CevdtSu-nay
: on nimitetty yleisesikunnan
päälliköksi.
lan ttltiiiilyvaattiiitaj nne on
aiheuilartiiit sutirtuliQa
Veikselih pinta dn'kohonnut, 9 metriä'kaksi
kuukautta kestäneiden sateiden takia
f
1'
mä
m
Warsova. — Jo noin pari kuu­kautta
Puolassa jatkuneet sateet
johtivat viime viikolla uhkaavan ti­lanteen
.syntyiniseen eri puoliUa
maata, erikoisesti jokilaaksoissa ja
alavilla seuduilla. Erittäin voima­kasta
oli veden tulo Tatra-vuoris­tossa,
Beskideillä ja Karkonossen
vuoristossa, missä vettä saattoi sa-
<^ taa 50 mm yhdessä yössä, ts.\mikä
on yhden kuukauden normaali sa­demäärä
Puolassa. 40 mm:n, vuoro­kautinen
sademäärä oli rankkasa­teiden
aikana hyvin yleinen mo­nilla
paikkakunnilla.
Ankarien sateiden johdosta ovat
Puo'an suurimmat joet Wekisel,
sen sivujoki Dunajev ja Oder-joki
" tulvineet yli äyräiden. Useilla hal­lintoalueilla
on hälytystila voimas-
, sa. Tulvavesi on jo peittänyt .laa­joja
maa-alueita Etelä- ja Keski-
Puolassa. Veden alla oli lauantaina
jo 160,000 ha peltoja ja niittyjä ja
vaaravyöhykkeessä ovat tällä het­kellä
poHjoiset alifeet, joille Jokien
tulvavesi on ennättänyt. Krakovan
kaupungin kohdalla Weiks~elin pin­ta
kohosi 9 m normaalia ylemmäksi
veden peittäessä' huomattavia osia
' kaupungista ja Icatkaistessa maan­tieyhteyksiä.
Myöskin kaupungista'
Radomin kautta Warsovaan johtava
rautatieyhteys katkesi. Krakovan
yläpuolella ^Dunajecin ja Weiksel-joen
yhtymäkohdassa vesi murti
suojapadon ,150 metrin . matkalta
peittäen laajpjä' alueita. Tulva', jokä~
^ "eteni ll^lrtlometrin tunttnop^äel-la
saapui lauantaina^^ Warsovaan.
Ennaklcoarviot: 6: 'metrin tulvaTaab
losta eivät pitäneet paikkaansa sillä
jo lauantaiaamuna Weikselin pinta
oli kaupungin 'kohdalla kohonnut
840. cm:: normaalikorkeudesta ja
huippu saavutettiin sunnuntainai
jolloin joen pinta nousi yli 780
cm:n rajan.
Vastaavanlainen tulva oli Warso-vassa
116 vuotta sitten 1844 jolloin
Weikselin pinta nousi 8,5 metrillä.
Vesi syövytti lauantaina kaupungin
eteläpuolella : suojavallin A itunkeu^
tuen pelloille ja itse kaupungin
laitaosiin. Wilanowin puolella jou­tui
vaaravyöhykkeeseen uusi, ra­kenteilla
oleva Siekierkin sähkö­voimalaitos.
Myöskin Katovvicen
alueella tulviva Oder-joki on kohon­nut
niin, että sen vedet ovat nous­seet
viljapelloille, lukuisiin kyliin
ja pikkukaupunkeihin sekä uhkaa­vat
kaivoksia. Epäilemättä hyvin
vaikeaksi muodostuu tilanne i maan
pohjoisosissa, missä jokilaaksot
ovat erittäin alavia samoinkuin
osittain merenpinnan alapuolella
oleva Gdanskin kaupungin alue.
TULVAVESIEN AIHEUTTAMAT
VAHINGOT HUOMATTAVAT
: .: J varsinaisia ihmishenkien
menetyksiä ei ole toistaiseksi ta­pahtunut
ovat tähänastiset talou­delliset
vahingot varovaistenkin :^ar-.
vioiden mukaan melkoiset. Viime
viikölla_iulvista koituneiden-dineel-
(Jatkuu 4:nnellä sivulla)
Quebecin maakunnan poliisilaitos
uudeleen järjestelyn alaiseksi
Maäkuntapoliiseilla sanotaan olleen yhteyksiä
alamaailmaan Ja työväen vihollisiin
Hrushtshev vierai­lee
Meksikossa
syyskuussa
United Nations. — Diplomaatti­piireissä
kerrottiin täällä ^^^torstaina,
että !^ Neuvostoliiton pääministeri
Hrushtshev vierail^ Meksikossa
syyskuun puolivälissä. Kun YK:n
Yleiskokous kokoontuu syyskuun
20 pnä. niin tämän johdosta on
arveltu, - että tämä .vierailu antaa
pääministeri: Hrushtshoville ;mai->
nion;: tilaisuuden 'osallistua, myös
Yleiskokouksen: asiain käsittelyyn,
jos tilanne on siihen muutoin suo­tuisa.
I
I
10 I^PSEN ISÄ ASUU
TYö1fTÖ*4JIKÄ TELTASSA
Peterborough. — Työtön^ isä ja
hänen kuusi ^lastan asuu täkäläi­seen:
Jacksonini puistoon pystytetys­sä
teltassa siksi kun perhe,häädet'
:tiihxpois^as'unnostaan.±^Perheessä-on
, kaikkiaan', kymmenen' lasta, ' Isäii
?|t >' kanssa ~ teltassa f asuvien lasten ikä
' V . „v- on, neljästä kolmeentoista - vuoteen!
Työttömänä oleva isäi 37-^uotia|
;Ered'R'osebush' luopui uuden asun|
; ^' noii' ets}niisestä'^I«)sfta^hän .eisv<|f
c J ^' Vmaksaa*^' vuokra'a vähäisestä, avus^S
^ rtusrahasta.
kSvvansati kanssa/ystävien8äi;luona, ja
«ffikai
Ueen
K!»l«sil.\yjikkda>'sltten^i^he"(^^^
dettiin '^asunnostaan ja Rosebush
^päätti;;.pystyttää::teltan kaupungin
puistoon.
"Jos' on onnea*'," sanoi mr. Rose­bush,
-"saamme - kuukauden '^kulut-tua
asua talossa, mutta siihen men­nessä
voimme saada! keuhkokuu­meenpa
voimme olla haudassa."
Hän, toivoi, että hänen asiansa
otettaisiin esille valtuuston kokouk­sessa,
ensi ^maanantaina!'Peterbo-roughinl
Työttömainyhäistys on
hankkinut,liänell^uoteita ja vaat­teita.
Työttömien yhdistys on lä-^:
hettänyt Rosebushin .perheen koh-talosta^;
kirjeenl pääministeri;; Die-;
feribakerille.' Rosebush' ,l;on 'l > koko
ikänsä asunut täällä ja toisen^ liiaa-:
ilmansodanaikana-, han< palveli) Ca-yasevoimis^
a l i
Quebec, --r Kuninkaallisen ratsu­poliisin
(RCMP) entinen; apulais^
komissioneri; Josephat Brunet tulee
ottamaan Quebecin maakuntapoliir
sin vjohtajan:i^paikan, vtiedoitettiin
täällä keskiviikkona. EntiÄeV joh­taja'Milaire-
Beaiitegard,'jonka ma­nalle
. mennyt pääministeri; |Mauri-ce:
Duplessis :nrmitti maakUntapolii^
sien- päälliköksi 1944i pyysi: entiselt
tä. maakunnan :.:yliprokuraattprilta
Antoine Rivardilta eläkkeelle iSiir-:
tämistä, johon nykyinen: Jiberaali-hall.
tus suostui.
::' Bruneten tehtäväksi ilmoitetaan
se; että hänen tulee uudelleen jär-jestää
poliisivoimat, joita viime
vuosien aikana on syytetty politiik­kaan,:
maanalaisiin voimun ja työ-läisvastaisiin:
työnantajiin- yhteyk­sien
pitämisestävi Nykyinen ylipro-kuraattori
George Lapalme on sa
nonut, että Brunette on pyytänyt,
ettei häntä käytettäisi poliisivoi
mien puhdistamisessa.. .Hänen teh­tävänään
tulee, olemaan, maakunta:
poliisin hallintopuolen uudelleen
järjestäminen.
Mr. Lapalme sanoi, että puhdis­tustyö
annetaan jonkun toisen polii.
sivoiman tehtäväksi, jota hän ei
kuitenkaan tarkemmin maininnut;;
Brunetin-nimitys tulee hallituk-:
sen hyväksyttäväksi kuluvan: viikon
aikana. Mr. Lapalme sanoi, että
uudella - johtajalla on vapaat kädet
poliisivoimien uudelleen järjeste­lyssä.
"Olen ilmoittanut Brunetelle, et­tä
minä en tule häiritsemään poliit­tisesti
poliisilaitosta .ja etten kärsi
sellaista yritystä tulipa se, sitten
mistä: hyvänsä", sanoi ;yliprokuraatr:
tori.
Mr. Brunette saa neuvoja Otta-wasta
RCMP:lta järjestäessään
maakuntapoliisin:-K vissiä e jaostoja.
Tämä puoli järjestettiin viime vii
kolia oikeusministeri Fultonin ja
RCMP:n edustajain -j^iUsessä neu-
.votteluissa. • ^ . • '
Ollessaan oppositiopuolueena . li­beraalit
''vaativat. :maakuntapöliisin
uudelleen järjestämistä. Silloin
sy-ytettiin, että nuiakuntapoliisilla,
oli läheiset yhteydet Union Natio^
nalc-puolueeseen, että 'se oli teho­ton,
ja että sitä käytettiin työriitai-suuksjssa:'
työnantajain taholta, työ-:
Iäisiä vastaan.'-
Niinikään syytettiin, että vaaleis­sa
maakuntapoliisit antoivat apua
Union Nationale-puolueelle ja häi-ritsivät-
liberaaliedustajia^itäänestys-paikoilla.
Mr. Lapalme sanoi, että eräs vir­kaan
nimitetty kruununsyyttäjä on
sanonut, että jos hän hyväksyisi a-lamaailman:
tarjoukset hänestä tultr
si miljoneeri vuoden sisällä.
Hän sanoi,- että'<<^'kblmea>meiaSii
ihmistämme*'.on samalla tavalla lä­hestytty
suojelun: saamiseksi.
Naiset elävät
5.3 vuotta
miehiä kauemman
. -Ottawa;.-- Naisilla on.syntyessään
edessään: 5 3 vuottavenemmän elin­aikaa
kuin miehillä, tiedoitti val­tion
tilastotoimisto torstaina. Tie­to
perustuu: kuolevaisuuteen Cana-dassa.
/Miesten elinaika on keskimäärin
noin ' 67,6 vuotta, kum' sitävastoin
naisten on 72,9 vuotta.
Vaikka naisten elinikä on aina oi.
lut pitempi kuin miesten^ niin on
tämä etumatka jatkuvasti .vähän li^
sääntynyt seuraavasti: 2.1 vuotta pi­tempi
1931. 3.3 vuotta 1941. 4.5
vuotta-1951 ja 5.3 vuotta 1956.
Eliniän lisäys perustuu ^ lasten
kuolevaisuuden alenemiseen ja
tarttuvien tautien vähenemiseen
kasvavan nuorison keskuudessa.
Tämä uusi elinikätilasto perustuu
kuolevaisuuteien " kolmen vuoden
ajalla, vuodet' ennen ja jälkeen
vuoden 1956 väenlaskua.
Pravdan mukaan Kongoon lähetetyt YKn
virkailijat ovat valtaosalta jänkkejä
—i Neuvostoliiton kom-:
munistisen puolueen äänenkan­nattaja
Pravda syytti keskiviik­kona,
että YK:n pääsihteeri Ham-marskjöldon
vilvytellyt,~eli laa­hustanut
Kongon kysymysten kä-;
sittelyssä Yhdysvaltain ja NATO-liit/
on hyväksi. Samalla Pravda ^
arvosteli terävästi YK:n amerik­kalaista
apulaissihteeriä Ralph
Bunchea.
"Yhdysvaltain ja yhdysvaltalais-mielisten
virkailijain^ kuten Bunc-h^
en ja; Hajpmarskjöldin; arvovaltaa
loataan myt.Kongon ruohoaavikoil­la
j a viidakoissa" kirjoitti Pravdav :
Mr. Bunchea onjarvosteltu Neu­vostoliiton
lehdissä useita kertoja
edesottamisistaan Kongossa.
Pravda antaa ymmärtää, että
Kongossa onvmenossakuliisien ta­kana
jotakin valoa kestämätöntä;
ja että yhdysvaltalaiset.monopolis-tit
ovat ottamassa johtavan aseman
"imperialistisen^ verenhimoisessa
seikkailussa 'Kongossa".
"Tiedetään' esimerkiksi" sanoo
lehti, "että/YK ön lähettänyt noin
150 virkailijaa Kongon tasavaltaan
viimeksikuluneitten päivien aikana,
'mutta: neljä .viidesosaa niistä; on ar:
merikkalaisia. * Leopoldvilleen len-
: tokenttä on asiallisesti Amerikan
ilmavoimien kontrollissa; mitkä toi
mivai VK:n lipun alaisuudessa.
"Kaikessa tässä vie kummaa roo­lia
YK:n pääsihteeri Hammarskjöld.
Hän pitää ilmeisesti - normaalisena
sitä seikkaa, että neljävlidesosaa
Kongoon lähetettävistä spesialis­teista
on amerikkalaisia.
"Nousee kysym;/s:^Mitä osaa vie
Hammarskjöld? Kenen: etuja hän
puolustaa^Kongossa? Milloin hän
vihdoin viimeinkin vaatii toteutet­tavaksi
Turvallisuusneuvoston
päätökset':beIgialaisjoukkojen ko­tiuttamiseksi
j a ryhtyy toimenpitei­siin
Kongon koskemattomuuden ta*
(kaamiseksi? Loppujen lopuksi TUl*-^^^
Vallisuussneuvosto antoi tämän teh*.
tävän hänelle." ' ,1
Pravda syyttää edelleen, että Yh­dysvallat
rohkaisee Belgiaa pitä­mään
sotajoukkojaan Kongc^, ja
että Yhdysvallat toimii käsi kädessä
belgialaisten Jnterventionistien
kanssa Katangassa "Kongon hajoit-tamiseksi''.
Sitten lehti lisää seuraavan vie­läkin
kauemmaksi tähtäävän lau­sunnon:
"Imperialistien interven­tio
Kongoon on vain ensimmai-.
nen näytös draamasta, mitä NA-TO-
tliton siirtomaavallat ' ovat
suunnitelleet saattaakseen Afri­kan
kansat ja maat polvilleen.
Vaara ei uhkaa ainoastaan Kon­goa,
vaan myös>figeriaa, Ghanaa,
Guineaa, Tunisiaa, Maijokkoa ja
Afrikan muita itsenäisiä maita**.
Romuutettakoon Bomarc-ohjus
sanovat liberaalit Ottawassa
-»1
mm rn Tl vcja
Itiin
m'.
Pariisi. — Ranskan ulkoministe­riön
edustaja; sanoi viikon vaihteesr
sa.^että^presidentti de Gaullen ja
liittokansleri :Adenauerin'väliset
neuvottelut ovat olleet ilmeisen on-,
nistuneet. Olemme nyt saamassa
Eurooppaan .uuden poliittisen jär­jestön,
jonka: puitteissa kuutosmai-:
den pääministerit, .'heidän ulkomi-.
nisterinsä ja muut ministerit ryh­tyvät:
pitämään säännöllisiä konfe
rensseja, edustaja sanoi. Hän se­litti
että ranskalais-saksalaisiin
suunnitelmiin ^sisältyy koko .joukko
positiivisia ehdotuksia, jotka kukin
vuorollaan vesitetään..liiton muille
jäsenille.; Lopullisena päämääränä
onEuroopauL^TederatioV, josta pre­sidentti
de Gaulle mainitsi televi­siopuheessaan
kesäkuussa. <
.'Kysymykseeni merkitseekö uuden
suuren - eurooppalaisen :; järjestön
luominen entisten .organisatioiden
hajottamista, edustaja vastasi; että
kyseessä olevien järjestöjen poliit­tinen
täydentäminen.
Ulkoministeriön edustaja sanoi,
ettei hän voi mainita paljonkaan
tämänhetkisestä vaiheesta, mutta
että syksyn kuluessa saataisiin
näistä kysymyksistä täsmällisempiä
tietoja.
:;Keskusteluissa kehotti de "Gaulle
liittokansleria tukemaan varaukset­ta
Ranskan esityksiä Yhdysvalloille
ja: muille liittolaismaille. Länsival^
tojen on : noudatettava -yhtenäistä
politiikkaa ja esiinnyttävä muuten­kin
lujempana kokonaisuutena
kaikkialla; maailmassa eikä ainoas­taan
Euroopan mantereella. Tämä
koskee ennen muuta Algeriaa ja
koko Afrikkaa, presidentti sanoi.
Saman: yhtenäisyyden on: tultava l i ­säksi
ilmi kaikkien NATO-maiden
suhtautumisessa Neuvostoliittoon.
Ranskan ulkoministeriön edusta­ja
sanoi lauantai-iltana, että "nyt
ollaan ilmeisesti tiellä kohti uutta
eurooppalaista. poliittista, tilannetta^
jolloin järjestetään: pääministerien
välisiä säännöllisiä konferensseja".
Puolustusministeri Pearkes oli itunnustamaisOlaan
jänkkien ydinaseiden hankintasuunnitelman
Samalla kertaa liberaalipuolue
suositteiee, ettS rakenteilla :oleyan
k u u d e n h ä v i t t ä j ä a l u k s e n . . tilalle,
jotka :maksavat $26,000,000 ' kappa­le,'
rakennettaisiin sotilaiden:ja ta­varan
' kuljetuslaivoja YK:n käyt­töön;
, että asevoimien käyttöön
hankittaisiin lentokoneitay.helikop­tereita
sekä ' maassa ja vedessä
liikkuvia ajoiieuvpja, jotta siitä tu:
Iisi rmahdolUsimma^^^ liik­kuva
laitos. '
Atomivou^ oiisi. kehitettävä/ lii-
SkÄiffeläitÖitlpÄ
SSri^d^ivf^ifetti'^^^^
kertaa liberaalit: suosittelevat-usei­ta
viiioi}^^ täyäärt^sujuieni:^^
aiheuttamaa radioaktiivisuutta vas­taan.
VIIME TIEDOT
Elisabeth ville, Kongo. — Yhdysvaltalainen YK:n edus­taja
Ralph Bunche ja Katangan "pääministeri" Tshombe
^neuvottelivat ensimmäisen kerran lorstainar^mutta eivät pääs­seet,
mihinkään yhteisynunärrykseen YK:n voimien tulosta
belgialaisien tilalle Katangan- maakuntaan. He ^ eivät pääs-seeil
yksimielisyyteen edes siitä. mitä. he kumpikin olivat
sahoneet keskustelunsa^yhteydessä.
, Tshombe on toimeksiantajalHsa ilmeisten ohjeiden mu­kaisesti
esiintynyt hyvin sotaisesti ja kutsunut heimopäälli-.
köt neuvonpitoon siitä, miten voidaan muka estää YKm jouk­kojen,
tulo Katangaan. Toisaalta on kuitenkin annettu tie->
tää. että YKm joukot menevät suunnitelmien mukaan mai­nittuun
kongolaismaakuntaan (Katangaan) lauantaina, elo­kuun
6 pnä. ^, , '
Kirkkojen yhdistäminen
ei- ole 'saavutettavissa ^
Mynich. — Ekumeeninen (yleis-kirkollineny'
«>^ neuvonpitotilaisuus
mikä,järjestetään.^' ensi j vuonna, ei
voi /mitenkään,: kaventaa katolisen
ja "muiden ^ kirkkojen ^välistä kui­lua,
sanoi Augustan kardinaali Bea'
kc.skiviikkon.7
mcli
Beirut. — II murhamiestä pakeni täkäläisen vankilan
ensimmäisestä >kerroksMt'a! torstaina;; Kaksi saatiin^
ti ja poliisit'etsivät sotavoimien avustamana toisia.
Kamloops. — Samalla kun sade helpoitti metsäpalotllan-netta
Kamloopsin Ja Nelsonin alueella, niin. Prince, Gieorge-piirissä
sytytti salama-uusia paloja.^ Siellä syttyi kahdeksan
uutta^paloa;vKamloopsinialueella^8atoil;noin^puo^
/vettä ja se' huojensi ^ilanneUamelkoisMtiT Ka
e^lä^oljUt<>rstaina^30'n^ 100 jk|
l i f ^ ö o ^ i ^ Q ^ l u i ^ ^
Ottawa. Pitkän epäröinni
: ja horjunnan ; jälkeen Jiberaali-puolueen^
johtajat esittivät: tors-
.taina alahuoneen Istunnossa,: et­tä
Canadan tulisi hyljälä kaikki
ydinaseet niin koti- kuin ulko­maisestakin
käytöstään, ja että
maamme: p|iolustusohjelmaan?oli-;
,si:tehtävä. perustavaa, laatua ole­via
muutoksia tässä mielessä!
Erikoisesti^ liberaalit korostivat
sitii, että bomarc-ohjus atomipom-mikärkincea
olisi heitettävä ro­mukasaan,
ja että Euroopassa j
NATO; n käytettävissä oleville '
Canadan lentovoimille ei saisi, ot-v
taa famerikJudaisten :: meille r.tyrr
kyttämiä atomiaseita.
Maanpuolustusasioista keskus­teltaessa.-,
puolustusmin isteri, Pear­kes
puolusti; sitä kuu hänen depart-menttinsa
käyttää vuosittain $1,-
600,000,000 "romuun jolla ei ole
mitään arvoa",: kuten liberaalit ja
ccf:läiset; sanoivat. Mr. iPearkesilla
oli kuitenkin .niin vähän sanottavaa
että :hänen: oman • puolueensakaan
206:sta jäsenestä oli: ainoastaan 19
kuulemassa häntä? —— •
. M u t t a tämän puheensa yhteydes­sä
mr. Pearkes :milt ei tunnusti .hal­lituksensa
ohjelmaksi sen,-etta ;ai-komus.
on vsittenkin: hankkia .ydin-asepommeja
bprnarc-ohuksia, CF-
104 .; taistelupommittajakoneita ja
HonestJohn-ohjuksia. varten,:joita;
on tarkoitus.hankkia Canadan :ase­voimien
käyttöön.
;: "Tuotettava aselajien: järjestelmä
vaatii ydinaselatauksia ollakseen
täysin tehokas", sanoi puolustus­ministeri
Pearkes "Kieltäytymällä
hankkimasta näitä aseita tarpeen
vaatiessa 5 pantaisiin: kestämättömiä
esteitä puolustukseUemme.
"Julistamalla etukäteen, että me
emme tule koskaan käyttämään
sellaisia ^ aseita heikennettäisiin .ää-
;:rettömän:;paljon' niiden pidätysvoi-maa
. . . "
Näin sanottuaan mr[ Pearkes pe­rääntyi
nopeasti hallituksen "viral­liselle
linjalle" selittäen, että neu­votteluja
jkäydään; edelleen Yhdys­valtain
.kanssa siitä "millä ehdoilla
tällaisia; aseita:% saadaan Ganadalle
JOS ja milloin niitä halutaan."
Puolueensa tärkeässä maanpuo-lustusohjelmapuheessa
Paul Hel-lyer
"(Liberaalipuolueen; puolustus-asiain
puhemies) korosti puoles­taan,
että libeiaalipuolue ei halua
Kaivosmies kuoli
tapaturmaiseni
Ti&nilns.i — Pelastnstyolälset
saivat , pois, kaivoksesta miehien
joka jöutuijtiistaina kivi- ja hiek-kalohlstDinan
alle. " ^".^Z'!
58-vuotias JGuertin ^ DeIcoi|-| joka
. on: r työskenneUyt': käivosndelicf^
Poijcupinessa 25 vuott'a, Häntaak-ttti
5 jdän vahvuisen kivikasan
'vi
'M
alle lf>50>.^alan...tuuteelte< PiT^^^
tl^ ^j*i i' -*j -kaiy«^|j|(jkä.{y j;,- i
6 tuntia' kaatuneena
»»• i ; , i . . . . . . . . t i . ..fu u Toronto.,^ Kaksi miestä ja kaksi
Mr. ITellj^ei' arVöstfeli ankarasti naista oli Ontario-järvel|a kuusi
hallituksen nykyistäpuolustusdhjel-' tun"tiia' kMmijiBeh^i;^^
•Tiaa sanoen, että "hallituksen epä­onnistumiset
puolustusasioissa ovat
aiheuttaneet säälittävän ja: surkean
sekasotkun".
"Säärien ihailija"
sai sakkotuomion
Lontoo. — Eräs 42-vuotias
kauppa-apulainen;; jota syytettiin
maanalaisella; rautatiellä malek-;
: simisesta ja;:naisten säärien tark­kailusta
heidän noustessaan rap-
:vpuja ylös,; sanoi täkäläisessä oir
keuskuulustelussa, että hän on
syyllistynyt ;;johonkin vsellaiseen,
mistä/kaikkien brittiläisten mies­ten
pitää olla "äärettömän varo­vaisia".
Asia saattaa olla niin, myönsi
tuomari,: mutta ;:mätfcäisi;: kuitenr'^
; kin rmiekkoselle vkahden V punnan
sakon ja kehoitti häntä samalla
"käyttäytymään;;; paremmin^ tule-;
vaisuudessa".
kunnes Toronton; satamapoliisi:sai
heidät pelastetuksi varhain torstai^;
aamuna.
Tapaturman uhriksi joutuneet o l i.
vat miltei loppuun uupuneita 50 as­teen
(F) lämpöisessä tai oikeam­min
viileässä) vedessä. Heidän
avunhuutonsa toi pelastajat.paikal-le
kello 3 aikaan aamuyöllä. ~
Veneen sanotaan kaatuneen siitä
kun ohjauslaitteet juuttuivat kiinni
pantaessa v'40^hevosvoimainen;moot-;
tori uudelleen käyntiin.
E^elä-Afrikassa
yleisäänestys
tasavalta-asiasta
Pretoria, Etelä-Afrikka. — Pää­ministeri
Hendrik Venvoerd tie­doitti
tiistaina; että lokakuun 5 päi-;
vänä; toimeenpannaan yleisäänestys ;i
siitä tuleeko Etelä-Afrikasta tasa­valta.
Vain valkoihoisilla on oi­keus
osallistua äänestykseen.
väitellä siitä, käyttääkö puolustus- . , ,,. .
ministeriö liian paljon taf liian vä-H»' lopullisesti, yksimielisen hyvak-hän
varoja; puolue on kuitenkin
tullut vakumtunceksi siitä, että
Canadan' puolustusmenoja käyte­tään
typerästi ja tuloksettomasti
vanhentuneen romun ostamiseen
jne.
Vaatiessaan boinarc-ohjuslen ro-
:muuttamistavjne.-mr.;Hel!yer.;esjtti
liberaalipuolueen ohjelmana seu­raavaa:
Bomarc-ilmalorjuntasuunnitelma
javsen elektroninen:kontrollijärjes-:
telmä olisi romutettava Canadassä;
"Canadan ' ilmavoimien käytössä
olevien CF-100 taistelukoneiden l i ­lalle
olisi otettava ääntä nopeam­min
kulkevia taistelukoneita joiden
avulla voitaisiin'' tunnistaa epäilyä
aiheuttavat lentokoneet;'. ' "~ - k
Olisi luovuttava Euroopassa ole­vien-
t^^Canadan .ilmavoimien äskct<-
täin< jOrnaksuihasta yastaiskuohjel-;
masta , ja purettava atomiasekäyt-
'töön,'sopeutuvien \CF-100 taistelu-pommittajakoncidcn
tilaus; ^
Oikeuksien laki
tuli nyt hyväksytyksi
' Lain tunnustetusta heikkoudesta huolimatta
se sai lopulta yksimielisen hyväk^jrmi^n _
Ottawa.''— Pääministeri Diefen-bakcrin
< ^ehdotus Oikeuksien ; laiksi
symisen alahuoneen"- istunnossa
torstaina. Heti^ sen jälkeen tämä
paljon puhejenaihetta antanut laki­esitys
lähetettiin senaatin käsitel­täväksi.
Oikeuksien laki hyväksyttiin vä­littömästi
sen jälkeen kUn liberaa­lipuolue
epäonnistui uudelleen yri­tyksessään
saada siihen parannuk­sia
sotatoimenpidelain (War^ Mea-surcs
Act) kohdalta.
Hyväksytyssä muodossa tämä Oi­keuksien
laki edellyttää, että par­lamentilla
esitetään .hallituksen
lausunto sotatilalain voimaanjulis-tamisesta.
Liberaalit vaativat tässä
yhteydessä lisätakeita': karkoituk-sia,
mielivaltaisia pidätyksiä ' ja
kahsala isoikeuksierT menetyksiä'
vastaan,' ' mutta'' pääministeri Die-fenbaker
jauhanen puolueensa hyl­käsivätnämä',
tuikiJ'tärkeät niuu-tosehdptukset/\
i ' ' ' ; J^"
Pääministeri, iDiefenbaker.^ sanoi
loivbvansn lnkieVdotuk,scnsä,hyväk*
sytyksLtulon jälkeeti, että Oikeuk­sien
laki muodostaa canadalaisille
periaatteen, mitä mikään poliitti­nen
kiihko ei uskalla loukata., "Se
muodostaa vapauden alttarinr mikä
takaa,_sttä enemmistö ei käsittele
oikeudettomasti vähemmistöä, mi­kä
on vapauden . perustana . . .V.
Pääministeri myönsi, että tämä la­ki
sellaisenaan~ei-takaa canadalais-ten
vapauksia, mutta hän kehoitti
canadalaisia yleensä ponnistele­maan
tämän lain ' pohjalla entistä ^
suuremman vapauden^ saavuttami-.
seksi. ' '
. Opposition mielestä yksi kaikkein
suurin heikkous' tässä Oikeuksien
laissa on se, etä sitä ei suunniteltu
eikä laadittu osaksi perustuslaista^
(BNA-laista). , ' , ttti-.^:.,:'
CCF:n puhemies H. W. Herridge -
sanoi Oikeuksien lain hyväksytyksi
mm
'mm
tulon jälkeen; että vaikka CCF!,ter.„
vehtii tämän; läin''liyväksymi8ti as-'';:^i|^
keleena-oikeaan suuntaah.^^jlpviolHV^.^^^^^^^^
pitää tätä/lakikjrsymystä^vieläTkW>